Mielenterveyskuntoutus ajankohtaista Kelan näkökulmasta

Transkriptio

1 Mielenterveyskuntoutus ajankohtaista Kelan näkökulmasta SOSTE-Kuntoutusverkoston kokous Irja Kiisseli Suunnittelija Kela, Etuuspalvelujen lakiyksikkö, Kuntoutuspalvelujen

2 Esitys sisältää Mitä Kelassa on meneillään? Tilastotaustaa Kelan kuntoutuksesta Kuntoutuspsykoterapia Kelan mielenterveyskurssit Mihin suuntaan mielenterveyskuntoutuksessa?

3 Kelan järjestämän kuntoutuksen saajat Tilasto- ja tietovarastoryhmä

4 Palvelutuotannon kokonaisuudistus Rekisteröitymismenettely Rekisteröitymisjärjestelmä -projekti: rekisteröitymistä ja asiakkaan valintaa tukeva järjestelmä hintojen määrittely uusi rekisteröitymisen ja sopimushallinnan prosessi Tuotteistaminen palvelukuvaukset palvelulupaus asiakkaalle uusi tuotteistamisen prosessi laadun seuranta (auditointi, valvonta, tutkimus, yhteiskehittäminen) Uudet ohjauksen ja päätöksenteon tavat uusi asiakkaan hakemisen prosessi sähköinen ja suullinen hakeminen uusi päätöksenteon prosessi terveydenhuollon suorapäätös Kuntoutuksen tukipalvelu nykyisten verkkosivujen uudistus (yhteistyökumppanit) uudet sivut palvelukuvauksille, palveluntuottajien tuelle ja rekisteröitymiseen hyvien kuntoutuskäytäntöjen ja tutkimustiedon hyödyntäminen uusi sivu asiakkaan valintaa varten

5 Kohti rekisteröitymismenettelyä Kela ehdottaa tulevaan hallitusohjelmaan rekisteröitymismenettelyn mahdollistavaa lainmuutosta Rekisteröitymismenettelyyn siirtyminen edellyttää muutosta lakiin Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005). Kyseisen Kelan kuntoutuslain 53 :n perusteella Kansaneläkelaitos voi tällä hetkellä järjestää kuntoutuslaissa tarkoitetun kuntoutuksen joko tuottamalla kuntoutuspalvelut itse tai hankkimalla niitä muilta palveluntuottajilta. Kela selvittää mahdollisuutta rekisteröitymismenettelyn kokeiluun vuodelle 2020 Rekisteröitymisen ja kokonaisuudistuksen valmistelua jatketaan Kelassa

6 Rekisteröitymismenettelyn tausta ja tavoitteet Tausta Palvelusetelikokeilu yksilöfysioterapiassa Tavoitteet Kuntoutuspalvelujen hankinnan keventäminen Siirrytään kilpailuttamisesta rekisteröitymismenettelyyn Kaikki kriteerit täyttävät toimijat hyväksytään Kelan kuntoutuksen palveluntuottajiksi Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset Asiakkaan valinnanmahdollisuuksien parantaminen Asiakkaan valintaa tuetaan monipuolisella palveluntuottajakohtaisella informaatiolla 6

7 Uutta rekisteröitymisjärjestelmää valmistellaan Järjestelmän sisältö on jaettu kolmeen osaan Palveluntuottajien rekisteröitymissovellus sekä sopimuksen muodostava sovellus Palveluntuottajatietojen näyttösovellus Asiakaspalautesovellus ja palautteen antaminen

8 Mikä muuttuu? Rekisteröityminen onnistuu palveluntuottajalle sopivana ajankohtana (jatkuva rekisteröityminen) Palveluntuottajalla joustava mahdollisuus päästä mukaan Sopimuskausi voimassa toistaiseksi Pitkät asiakassuhteet mahdollisia Palveluntuottajille pitkäkestoisia sopimuksia Asiakkaan valinnanvapaus Palveluntuottajahaussa enemmän tietoa palveluntuottajasta Haku ohjaa asiakkaan hänelle sopiviin palveluihin Asiakas antaa palautetta palveluntuottajasta Asiakkaan vaikutusvalta lisääntyy

9 Tuotteistaminen tarvitaan laajaa yhteistyötä valmisteluvaiheessa Tapaamme terveydenhuoltoa ja järjestöjä palvelukuvausten valmistelun yhteydessä Käymme yhdessä keskustellen läpi Nykyisen palvelukuvauksen haasteita ja muutostarpeita Palvelujen toteutusta ja siihen vaikuttaneita tekijöitä Muutostarpeita, jotka tuovat sisällön asiakkaan tarpeita vastaavaksi Menettelyjä, joilla voisimme varmistaa osaavien palveluntuottajien valinnan hankinnassa Otamme huomioon ehdotuksia palvelukuvauksessa ja uudistamme hankintoja

10 Tilastotietoja MT-kuntoutuksesta

11 Kuntoutujat sairauksittain Tilasto- ja tietovarastoryhmä

12 Kelan korvaamaa psykoterapiakuntoutusta saaneet Tilasto- ja tietovarastoryhmä

13 Kuntoutuspsykoterapian saajat Tilasto- ja tietovarastoryhmä

14 Kuntoutuspsykoterapia

15

16 KKRL 11 a ja b Laki tuli voimaan Kelan kuntoutuspsykoterapia täydentää julkisen terveydenhuollon palvelua hoitavalla taholla mietittävä tarkoituksenmukaisin hoito- ja kuntoutusmuoto kuntoutujan kokonaishoitovastuu säilyy häntä hoitavalla taholla ja aina viime kädessä julkisella terveydenhuollolla

17 Alkuvaiheen hoito ja hoitosuhde Hoidon ja kuntoutuksen reunaehdot ja vastuut on määritelty laissa Terveydenhuolto vastaa hoidosta ja Kela tietyin edellytyksin kuntoutuksesta Psykiatrisen diagnoosin tekemisen jälkeen asianmukainen kolmen kuukauden hoito Asianmukaisen hoidon tulisi sisältää henkilön tilanteen kannalta tarpeellinen lääketieteellinen, psykiatrinen ja psykoterapeuttinen tutkimus ja hoito Psykiatrin arvio kuntoutuspsykoterapian tarpeesta Kelan vastuulle kuuluvan kuntoutuksen ja kuntoutuspsykoterapian tarve arvioidaan vasta asianmukaisen hoidon jälkeen.

18 Kenelle kuntoutuspsykoterapiaa? Mielenterveyden häiriöstä kärsivät vuotiaat henkilöt, jotka lääketieteellisen arvion perusteella tarvitsevat kuntoutuspsykoterapiaa opiskelun tai työelämään siirtymisen tukemiseksi tai työelämässä pysyäkseen tarvitsevat kuntoutuspsykoterapiaa työkyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi sekä välttääkseen sairauslomia tai niiden pitkittymistä ja jotka todennäköisesti saavuttavat kuntoutuspsykoterapian tavoitteen 18

19 Kenelle kuntoutuspsykoterapiaa? kuntoutuja on vuotias kuntoutujalla on diagnosoitu mielenterveyden häiriö, joka uhkaa työ- tai opiskelukykyä diagnoosin tekemisen jälkeen on toteutettu asianmukainen hyvän hoitokäytännön mukainen hoito vähintään kolme kuukautta, jotta on riittävästi aikaa arvioida toteutetun hoidon vaikuttavuutta hoidosta vastaavassa yksikössä on tehty arvio kuntoutuksen tarpeesta ja soveltuvuudesta ja lisäksi selvitetty, että muut hoito- ja kuntoutusmuodot eivät ole riittäviä kuntoutuspsykoterapian tavoite saavutettavissa Kelan korvaaman, enintään 3 vuoden mittaisen terapian avulla kuntoutussuunnitelma/lääkärinlausunto, joka sisältää psykiatrin, lastenpsykiatrin tai nuorisopsykiatrin arvion

20 Kelan kuntoutuskurssit Kela järjestää kuntoutuspsykoterapian ohella myös kurssimuotoista kuntoutusta Kursseilta saa eväitä elämänhallintaan ja työssä jaksamiseen työkaluja arkeen yksilöllistä tukea vertaistukea

21 Oras Aloituspäivä+ yksilö- ja ryhmäkäyntikertoja yht.14 kesto 4h Kelan mielenterveyskurssit Silmu Kokonaiskesto 15 vrk, yleensä vrk jaksoissa Verso Pitkään sairastaneille Kokonaiskesto 15 vrk, yleensä vrk jaksoissa Nuppu nuorille 16-28v Yksilö- ja ryhmäkäyntikertoja yht.17 kesto 4h Itu nuorille 16-28v Kokonaiskesto 15 vrk, yleensä vrk jaksoissa Yksikkö/Projekti/Esittäjä Esityksen otsikko

22 Kenelle tarkoitettu? Oras: Työssä oleville tai opiskeleville aikuisille, joilla on lievä tai keskivaikea masennus Oireita voi olla laukaisemassa myös työuupumus Silmu lievä tai keskivaikea masennus ja/tai ahdistuneisuushäiriö tai vakaassa vaiheessa oleva kaksisuuntainen mielialahäiriö Kuntoutus on oikea-aikaista oman keskittymiskyvyn ja jaksamisen kannalta Verso skitsofreniaa ja/tai muita psykooseja vaikeaa tai psykoottista masennusta pakko-oireista häiriötä tai vaikeita, toimintakykyä merkittävästi alentavia ahdistuneisuushäiriöitä pitkään sairastaneet

23 Mitä kurssilla tehdään? Työmenetelminä keskusteluja, pienryhmätyöskentelyä, toiminnallisia menetelmiä ja liikuntaa Oras kurssiin sisältyy verkostoneuvottelu, varmistetaan yhteistyö työterveyshuollon kanssa Välitetään tietoa toimijoiden välillä, jotta kuntoutuksessa saavutettu hyöty säilyy ja siirtyy arkeen Kuntoutuksessa käsiteltyjä asioita linkitetään arkipäivään välitehtävien avulla Ohjelma koostuu valinnaista teemoista, joiden avulla henkilöstö auttaa kurssilaisia löytämään omat vahvuutensa ja voimavaransa Silmu kurssilla omainen on mukana 1 päivän ajan Katso lisää >kela.fi>kuntoutus>kuntoutuskurssihaku 23

24 Tutkimusnäyttö ja vaikuttavuus? 1/2 Psykoterapian vaikuttavuudesta on runsaasti tutkimustietoa Kurssimuotoisen kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkimiseksi on otettu käyttöön strukturoituja arviointimenetelmiä, satunnaistettuja ja kontrolloituja tutkimuksia ei liene Kurssien palvelukuvauksissa edellytetään, että kuntoutuksessa otetaan huomioon mielenterveyden häiriöistä laadittujen Käypä hoito - suositusten linjaukset kuntoutuksessa käytettävät menetelmät ja toteutustavat pohjautuvat tieteelliseen näyttöön tai ovat muuten vakiintuneita ja yleisesti hyväksyttyjä Tavoitteellisuus läpäisee koko kuntoutuksen

25 Tutkimusnäyttö ja vaikuttavuus? 2/2 Kela seuraa kuntoutuksen vaikutuksia Akva seuranta mielenterveyskursseissa vuodesta 2017 alkaen, raportoidaan keväällä 2019 Arvioinnissa mukana kuntoutujan elämänlaatu, mieliala, työkyky sekä kuntoutuksen tavoitteiden toteutuminen Kelan oma tutkimustoiminta, katso kela.fi >Tietoa Kelasta>Tutkimus Kuntoutuja voi antaa palautetta Kaari-kyselyssä kuntoutusjakson päättyessä Kuntoutujien vapaissa palautteissa ovat korostuneet mm. Vertaistuki, voimavarojen lisääntyminen, ajankäytön hallinnan paraneminen sekä yhteyden löytyminen työn kuormitustekijöihin

26 Kehittämistoiminnasta ja tulevaisuuden haasteista

27 Kehittämistoiminta Kela kohdentaa harkinnanvaraisen kuntoutuksen varoja sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskevaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan Kehittämistoiminnan pääpainoalueena lasten ja nuorten sekä perheiden palvelut Etäkuntoutus ja digitalisaatio/teknologia sekä uudet kuntoutuksen innovaatiot Maahanmuuttajaväestön kuntoutuspalveluiden kehittäminen Tutkitaan nykyisten kuntoutuspalveluiden tuloksellisuutta sekä lainmuutosten vaikutuksia Kelan kuntoutuspalveluihin 27

28 Tulevaisuuden haasteita Etäkuntoutuksen mahdollisuudet Useita kehittämishankkeita meneillään, mm. Etäkuntoutusmalli mielenterveysongelmiin Kuntoutujat satunnaistettu joko perinteiseen (5+5+5) mielenterveyskurssiin tai etäkuntoutusryhmään, johon sisältyy lähipäiviä ja verkko-ohjelma Katso lisää Kela.fi>Yhteistyökumppanit>Kuntoutuspalvelut>Kehittämistoiminta>Meneillään olevat hankkeet Tuotteistaminen asiakkaat ja yhteistyötahot mukana palvelujen suunnittelussa Yksikkö/Projekti/Esittäjä Esityksen otsikko

29 Kiitos Irja Kiisseli suunnittelija Kela, Kuntoutuspalvelujen ryhmä