Valomikroskopia. Mikroskooppisten preparaattien valmistus. EM-näyte hilalla. Parafiinileikkeiden leikkaaminen. Valomikroskopia 2
|
|
- Jere Haavisto
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mikroskooppisten preparaattien valmistus Valomikroskopia Parafiinitekniikka 1. fikseeraus: tappaa, kovettaa, säilyttää rakenteen (alkoholi, formaldehydi, etikkahappo) 2. veden poisto: alkoholisarja 70 % absoluuttinen ksyleeni 3. imeyttäminen parafiiniin (+65 C) 4. valu parafiiniblokkiin 5. leikkaus mikrotomilla 6. kiinnitys objektilasille 7. parafiinin poisto: ksyleeni alkoholi 8. värjäys Valomikroskopia 2 Parafiinileikkeiden leikkaaminen parafiini voidaan korvata muovilla denaturaatio: entsyymit eivät toimi leikkeessä jääleiketekniikka - kudos jäädytetään metallilieriöön nestetypen (-193 C) avulla -leikkaus kryostaattimikrotomilla ( C) -värjäys substraatti (entsyymit toimivat), taustaväri entsyymien histokemiallinen osoittaminen EM-näyte hilalla Muita preparaattien valmistusmenetelmiä 3 mm Ohuet leikkeet ( nm) otetaan kuparihilalle (ø 2-3 mm) (100 mesh reikäkoko) värjäys Sivelypreparaatti esim. veripisara levitys objektilasille fikseeraus kuivaamalla, alkoholilla Murskepreparaatti (squash) näyte obj.lasille painetaan peitinlasilla murskaksi imeytys EtOH (60-70 %) värjäys TUTKIMUSMENETELMIÄ 1
2 Värjäysmenetelmät Värjäysmenetelmät 2 Parafiinileikkeet värjäämätön leike ei yleensä erotu valomikroskoopissa (ei absorptioeroja) faasikontrasti-, interferenssimikroskoopissa ilman värjäystä biologiset väriaineet orgaanisia molekyylejä molekyyli sisältää: kromoforin (= värin kantaja) auksokromin (kiinnittää värin soluun, määrää vain kiinnittymiskohteen) auksokromi esim. COO - + H + karboksyyliryhmä on hapan kiinnittyy emäksisiin molekyyleihin (esim. tumassa) väri syntyy valkoisen valon eri aallonpituuksien erilaisesta absorboitumisesta solun eri osien välillä Värjäysmenetelmät 3 EM-värjäys perustuu elektronien erilaiseen absorboitumiseen näytteen eri osissa epäorgaaninen komponentti värissä väriaineet: fikseeraus OsO 4 jo värjää lyijysitraatti uranyyliasetaatti Histokemia Entsyymien histokemia entsyymejä tuhansia, joista 60 voidaan osoittaa histokemiallisesti keinotekoinen entsyymi värin substraatti esiaste epäorg. suola + diatsosuola VÄRI + värin esiaste Histokemia 1 Histokemia 2 Kyyhkyn (40 vrk) rintalihaksen sukkinaattidehydrogenaasin, aktiivisuus 1.25x10 (Ahti Pyörnilä) Rotan m. soleuksen ATPaasiaktiivisuus, ph 10.4, 10x40x0.8 (Ahti Pyörnilä) TUTKIMUSMENETELMIÄ 2
3 Histokemia 3 Histokemia 4 Viiriäisen m. supracoracoideus, fosforylaasi-aktiivisuus, 0.8x40 (Ahti Pyörnilä) Rotta m. soleus ATPaasi, ph 4.6, 10x40x0.8 (Ahti Pyörnilä) Histokemia 5 Varpusen m. pectoralis SDH, 0.8x40 (Ahti Pyörnilä) Immunohistokemia kaniin injisoidaan tutkittavaa makromolekyyliä (proteiini, glykoproteiini) toimii antigeenina valkosolut tuottavat vasta-ainetta (antibody) vereen suora histokemiallinen värjäys: vasta-aine eristetään ja merkitään - esim. fluoreskeiini fluoresenssimikroskopia Immunohistokemia 2 - peroksidaasi histokemiall. osoitus - kolloidinen kulta, ferritiini EM epäsuora immunokemiallinen värjäys: prim. vasta-ainetta ei merkitä, vaan sille kehitetään oma vasta-aine (esim. lampaassa tai vuohessa; ns. antikaniini-igg) - anti-kaniini-igg merkitään kuten edellä - etu: voidaan paikantaa mikä tahansa kanissa kehitetty vasta-aine Spesifisen proteiinin lokalisointi EM:n avulla Peroxisomes Leikkeessä näkyy kultasaostuma TUTKIMUSMENETELMIÄ 3
4 Lokalisointi 2 Autoradiografia Antibody reagoi ensin spesifisen antigeenin kanssa (esim. katalaasi) Sitten leike käsitellään proteiini A kompleksilla, joka saadaan esim. bakteerista (Staphylococcus aureus), ja kultapartikkeleilla Sidotaan antibodyn FCdomainiin Saadaan näkymään EM:ssä molekyylin kulku ja reaktiot solussa kudokselle, leikkeelle, soluviljelmälle tms. annetaan lähtöainetta, jonka jokin atomi on vaihdettu radioaktiiviseksi isotoopikseen esim. 3 H tritium, 14 C radiohiili, 32 P jne. tutkittavaa ainetta annetaan näytteelle lyhyen ajan pulssi Autoradiografia 2 Autoradiografia 3 merkattu kuuma molekyyli käyttäytyy solussa kuten normaali kylmä molekyyli voidaan paikantaa radioaktiivisuuden perusteella leike tms. (yl. lasilla) kastetaan filmiemulsioon radioaktiivinen säteily valottaa filmin (yl. kestää päiviä tai viikkoja) radioakt. solut ja solun osat näkyvät tummina pisteinä (AgBr-kiteet) yleensä lisäksi normaali histologinen värjäys esim. halutaan tutkia DNAsynteesiä: käytetään 3 H-tymidiiniä paikantaminen AgBr-kiteiden määrä osoittaa DNAsynteesin aktiivisuuden! Soluviljely Soluviljely Roux osoitti, että kanan alkion soluja voidaan elättää liuoksessa putkissa, maljoissa = in vitro organismissa itsessään = in vivo monet solun ominaisuudet säilyvät, esim. - fibroblastit erittävät kollageenia - lihassolut liittyvät yhteen lihas, supistukset - hermosolut kasvattavat haarakkeita primaariviljelmä: suoraan kudoksissa sekundaariviljelmä: aliviljelmät edellisestä yleensä voidaan viljellä ohuita suikaleita (eksplantteja); keskusta kuolee usein solut kiinni viljelymaljan pohjaan, vain syöpäsolut voivat kasvaa vapaana suspensiona TUTKIMUSMENETELMIÄ 4
5 Soluviljely 3 kasvualustat spesifisiä aluksi plasmahyytymissä, 1970-luvulla keinotekoiset alustat, kasvutekijät (esim. NGF = nerve growth factor) tavallisesti solulinja kuolee rajallisen jakautumismäärän jälkeen (tiheysinhibiitio) on tuotettu useita solulinjoja, jotka jakautuvat loputtomasti Soluviljely 4 yleensä kasvainperäisiä esim. HeLa-solulinja (ihmisen epiteeli), 3T3 (hiiren fibroblasti jne. soluviljelyn etuna mm. solujen homogeenisuus soluja voidaan edelleen lisätä kloonaamalla kantasolut identtiset solut Henrietta Lacks - 31-vuotias kohdunkaulasyöpäpotilas v v kloonattu solulinja (sitkeä, kasvaa myös suspensioviljelmissä Soluviljely 5 Soluviljely 6 periaatteessa mikä tahansa solu voidaan saada jakautumaan loputtomasti ns. neoplastisella transformaatiolla aiheutetaan yl. viruksella, esim. Rousin sarkooma -virus soluhybridisaatio, esim. hiiren kasvainsolu + virus, PEG ihmisen fibroblasti ns. heterokaryon mitoosit hybridisoluja hybridilinjat menettävät usein kromosomeja (syy tuntematon) etu: geenejä voidaan paikantaa kromosomeihin hybridoimalla yksittäisiä lymfosyyttejä voidaan tuottaa tarkkoja vasta-aineita lähes rajattomasti monoklonaaliset vasta-aineet - käytetään histokemiassa Solujen, soluorganellien ja makromolekyylien jaottelu Jaottelutaulukko soluosien jaottelu ultrasentrifuugilla kiihtyvyys (keskipakovoima) jopa g (1 g = n. 980 cm/s 2 ) aluksi kudoksen homogenointi Jaottelu- eli differentiaalisentrifugaatio erottelu perustuu sentrifugaatiovoimaan ja aikaan partikkelin koko määräävä (ks. taulukko) g/aika 1000/5-20 min /20 min /1-2 h sytosoli (liuos) sakan sisältö kokonaiset solut, tumat mitokondriot, lysosomit vapaat ribosomit, mikrosomit (molekyylikoon hiukkaset) TUTKIMUSMENETELMIÄ 5
6 Sakkaroosigradientti Sample is layered on top of gradient Swing-out sentrifugointi Larger particle Smaller particle Centrifuge Centrifugal force Particles settle according to mass Sucrose gradient Homogenointi Sentrifugointi rpm Tube is moved slowly up and down as pestle rotates Teflon pestle Tissue-sucrose homogenate Extract Supernatant 1 Pellet 1 Unbroken cells, nuclei, cytoskeletons Low speed centrufugatio 1000g x 10 min Sentrifugointi 2 Sentrifugointi 3 Supernatant 2 Pellet 2 Medium speed centrifugation g x 20 min. Supernatant 3 Soluble fraction of sytoplasm (cytosol) Pellet 3 High speed centrifugation g x 60 min Mitochondria, lysosomes, and microbodies Microsomes, consisting of smooth and rough endoplasmic reticulum, Golgi, small vesicles TUTKIMUSMENETELMIÄ 6
7 Sentrifugointi 4 Tiheysgradienttien muodostaminen Supernatant 4 Pellet 4 Ribosomes, viruses, macromolecular complexes Very high speed centrifugation g x 3 hrs Tiheysgradientti-sentrifugaatio sentrifugiputkeen raskaan suolan (esim. CsCl, cesiumkloridi) tai keinotekoisten partikkelien väkevä liuos partikkelit asettuvat ajon aikana putken pohjaa kohti ominaispainoa vastaaviin väkevöityihin vyöhykkeisiin perustuu siis partikkelien tiheyteen gradientti voidaan muodostaa myös etukäteen esim. kerrostamalla erivahvuisia sakkaroosiliuoksia Gradientin muodostaminen Fraktionti tiheysgradientin mukaan Collect fractions and do assay Hole Increasing mass of particles Makromolekyylien analysointi yl. proteiinit, nukleiinihapot Röntgendiffraktio aallonpituus n. 0,1 nm erinomainen resoluutio soveltuu kiteisiin, eristettyjen makromolekyylien tutkimiseen (esim. virukset) yksittäisten atomien sijainti molekyylissä erittäin aikaa vievä metodi Röntgensädekristallografia Perutz & Kendrew luvulla Voidaan määrittää proteiinien kolmiulotteisia rakenteita Nykyisin tunnetaan yli 8000 proteiinin 3D-rakenne λ = nm, atomit erottuvat proteiinikiteestä Proteeinikiteen atomit lähettävät x-säteitä Siroava säteily detektorille tai filmille TUTKIMUSMENETELMIÄ 7
8 Elektroforeesi Elektroforeesi (+kromatografia) perustuu molekyylien liikkumiseen sähkökentässä molekyylien koko, varaus ja väliaine vaikuttavat kulkeutumiseen paperielektroforeesi: RNA selluloosa-asetaattikalvo (veren valk.aineet) SDS-polyakryyliamidigeelielektroforeesi (SDS-PAGE) erottelee aina 10 ng:aan asti Molekyylibiologisia menetelmiä Sekvensointi ja yhdistelmä-dna-tekniikka sekvensointi: proteiinien aminohappojärj. ja nukleiinihappojen emäsjärj. määritys tietoa molekyylien osuudesta solun tapahtumissa DNA:n hybridisaatio-tekniikat: Southern blotting DNA-fragmentit Northern blotting RNA Western blotting (immunoblotting) proteiinit Southern blottaus Northern blottaus määritys tehdään us. solun kokonais RNA:na denaturointi esim. formaldehydilla estää vetysidosten muodostumisen emäsparien välille näin kaikki RNA on lineaarista, kiertymätöntä eristys koon mukaan geelielektroforeesilla siirretään nitroselluloosasuodattimelle käsitellään merkatulla RNA probilla, autoradiografiaan Tekniikka, jolla havaitaan tietty DNA-sekvenssi geelielektroforeesin jälkeen. Vastaavalla tekniikalla löydetään RNA-sekvenssi (Northern blotting) Valitun DNA-segmentin monistaminen koeputkessa polymeraasi ketjureaktiolla Step 1 1. DNA kaksoisketju avataan kuumentamalla (95ºC), jäähdytetään 60ºC:seen 2. Lisätään primeri 1 ja 2 Step 2 3. DNA-oligonukleotidit antavat primerien hybridisoitua DNA:n komplementaariseksi sekvenssiksi (cdna) molemmissa ketjuissa Step 3 4. Lisätään DNA polymeraasi (Taq) 5. Lisätään deoksiribonukleosidi trifosfaatit: datp, dgtp, dctp, dttp) 6. DNA syntetisoidaan alkaen primerista TUTKIMUSMENETELMIÄ 8
9 DNA-monistuksen vaiheet Tuotteen fraktiointi PCR:n käyttö genomin kloonin saamiseksi. 1. Kromosomaalinen DNA puhdistetaan 2. Primeri lisätään 3. Useita PCR-syklejä 4. Vain DNA:ta monistetaan selektiivisesti vain puhdasta kromosomaalista DNA:ta saaliina cdna-kloonauksessa 1. RNA:n puhdistaminen 2. Lisätään primeri 3. Käänteistranskriptaasi 4. Lisätään kakkosprimeri 5. Yksijuosteinen DNA monistuu monen PCR-syklin avulla Molemmissa tapauksissa nukleotidin sekvenssi pitää ainakin osittain tuntea etukäteen. PCR jatkuu Erottelu geelielektroforeesilla 7. Sykli aloitetaan uudelleen. Kuumennus 95ºC:seen, jäähdytys 60ºC:seen 8. Äsken syntetisoitu toimii uuden templaattina jne. TUTKIMUSMENETELMIÄ 9
10 Solubiologia (eläintieteen osuus) cdna:n synteesi 1. kokonais-rna eristetään ja puhdistetaan 2. Valmistetaan DNA:n kopio mrna:sta TUTKIMUSMENETELMIÄ Geeninsiirto geeninsiirto: 1. eristetään DNA solusta 2. pilkotaan restriktioentsyymillä 3. DNA:n eristäminen elektroforeettisesti 4. plasmidin aukaiseminen restriktioentsyymillä 5. halutut DNA:n palaset aukaistuun plasmidiin (tarttuvat vapaisiin emäsryhmiin) 6. plasmidin siirto bakteeriin 10
11 Geenisiru (gene chip) Geenilastu eli DNA-siru (aiemmin piialustalla) (DNA-microarray) Käytössä USA:ssa 1990-luvun puolivälissä Siru on leikelasi (25 mm x 75 mm), johon voidaan pieninä pisaroina sijoittaa jopa geenin dna-pätkää noin 150 µm etäisyydelle toisistaan. Pisara vastaa siis yhtä geeniä. TUTKIMUSMENETELMIÄ 11
12 Geenisiru 2 Tämän geenipisaran päälle pudotetaan sitten tutkittavia näytteitä, ja syntyvästä reaktiosta tehdään johtopäätöksiä. Edeltää kymmenien tuhansien geenien monistaminen DNA (sis. komennon, mitä tehdään) mrna (tieto siirtyy lähettirna:lle Geenisiru 3 Laitteet Robotti ja siihen yhdistetty pienen pieni nestettä siirtävä teräskynä Lasertekniikkaan perustuva lukija. Tulosten analysointi vaatii lisäksi huomattavaa laskentakapasiteettia proteiini (valmiste l. tuote) Oivallus: mrna voidaan koodata takaisin cdna:ksi, jota otetaan sirulle Geenisiru 4 Varsinainen tutkittava näyte ja referenssinäyte Tutkittava näyte esim. syöpäsolu ja referenssinäyte normaalisolu. Toinen näytteistä värjätään fluorisoivalla värillä vihreäksi ja toinen punaiseksi. Sirulle lisätään molempia näytteitä ja annetaan niiden reagoida sirulle kiinnitettyjen geenien kanssa. Geenisiru 5 Osa pisaroista muuttuu punaisiksi ja osa vihreiksi Värien perusteella voidaan päätellä, onko geenin aktiivisuus näytteen vaikutuksesta lisääntynyt tai vähentynyt. Jos jokin geeni esimerkiksi on hyvin aktiivinen syöpäsolussa, voidaan tutkia, mikä tämän geenin merkitys on syövän puhkeamiselle. Geenisiru 6 Sirutekniikan avulla voidaan myös tutkia geenien vuorovaikutuksia - geenien välisiä viestintäreittejä ja verkkoja. - yhteyksien syy-seuraus -suhteita Matemaattinen mallintaminen (bioinformatiikka) TUTKIMUSMENETELMIÄ 12
Valomikroskopia. Mikroskooppisten preparaattien valmistus. Valomikroskopia 2. Parafiinileikkeiden leikkaaminen
Valomikroskopia Mikroskooppisten preparaattien valmistus Parafiinitekniikka 1. fikseeraus: tappaa, kovettaa, säilyttää rakenteen (alkoholi, formaldehydi, etikkahappo) 2. veden poisto: alkoholisarja 70
LisätiedotBioteknologian perustyökaluja
Bioteknologian perustyökaluja DNAn ja RNAn eristäminen helppoa. Puhdistaminen työlästä (DNA pestään lukuisilla liuottimilla). Myös lähetti-rnat voidaan eristää ja muuntaa virusten käänteiskopioijaentsyymin
LisätiedotGEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA
GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKKKA ON BIOTEKNIIKAN OSA-ALUE! Biotekniikka tutkii ja kehittää elävien solujen, solun osien, biokemiallisten menetelmien sekä molekyylibiologian uusimpien menetelmien
LisätiedotGeenitekniikan perusmenetelmät
Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa
LisätiedotHistokemia ja histologinen valmiste. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013
Histokemia ja histologinen valmiste Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Mittakaavat: Alberts 5; s580 makroanatomia, mikroanatomia eli histologia, Silmä(lasit) Luuppi Valomikroskooppi solubiologia,
LisätiedotLääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15
Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan
LisätiedotHistologia. http://cc.oulu.fi/~ehohtola/kb/ salasana kbkbkb
Histologia http://cc.oulu.fi/~ehohtola/kb/ salasana kbkbkb. Johdanto Kirjallisuus Mikrotekniikka Mikroskopointi 2. Soluvälimateriaali Matrix Säikeet 3. Kudostyypit Epiteelikudos Sidekudos varsinainen sidekudos
LisätiedotSOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ;
SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela seppo.saarela@oulu.fi ; http://cc.oulu.fi/~ssaarela/sb.htm 1 Solubiologisten kysymysten tekeminen uteliaisuus 2 Solubiologian historia 3 Solubiologiset
LisätiedotEtunimi: Henkilötunnus:
Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa
LisätiedotGenetiikan perusteiden harjoitustyöt
Genetiikan perusteiden harjoitustyöt Molekyylien kloonaus ja siihen liittyvät taidot ja temput, osa 1 Restriktioentsyymit, elektroforeesi Moniste sivulta 24-: Geenien kloonaus CELL 491- Isolating, cloning,
LisätiedotVASTAUS 1: Yhdistä oikein
KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen
LisätiedotPlasmidi-DNA:n eristys bakteerisoluista DNA:n geelielektroforeesi (Proteiinien geelielektroforeesi)
Plasmidi-DNA:n eristys bakteerisoluista DNA:n geelielektroforeesi (Proteiinien geelielektroforeesi) CHEM-A1310 Biotieteen perusteet Heli Viskari 2017 DNA-harjoitustöiden aikataulu, valitse yksi näistä
LisätiedotPCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa
PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa Listerian, Salmonellan ja kampylobakteerien tunnistus elintarvikkeista ja rehuista 29.11.2012 Eva Fredriksson-Lidsle Listeria monocytogenes Salmonella (spp) Campylobacter
LisätiedotDNA:n informaation kulku, koostumus
DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa
LisätiedotHistologinen valmiste/ Heikki Hervonen 2012/ Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia
Histologinen valmiste/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Mikroskoopit ja histologinen valmiste (RP6 s1-17) Alberts et al.: Molecular Biology of The Cell 5.ed,
LisätiedotPROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS
PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS 1.1 Endoplasmakalvosto Endoplasmakalvosto on organelli joka sijaitsee tumakalvossa kiinni. Se on topologisesti siis yhtä tumakotelon kanssa. Se koostuu kahdesta osasta:
LisätiedotBioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30
Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen
LisätiedotMetsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari
Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat
Lisätiedot2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit
2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset
LisätiedotSolun tutkiminen. - Geenitekniikka
Solun tutkiminen - Geenitekniikka Tunnin sisältö 1. Bioteknologian peruskäsitteitä 2. Hieman mikroskoopeista 3. DNA:n eristäminen, puhdistaminen ja pilkkominen 4. Geenikirjasto 5. PCR 6. Elektroforeesi
LisätiedotVanilliini (karbonyyliyhdiste) Etikkahappo (karboksyyliyhdiste)
1 a) Määrittele karbonyyliyhdiste. Piirrä esimerkkirakennekaava ja nimeä se. Samoin määrittele karboksyyliyhdiste, piirrä esimerkkirakennekaava ja nimeä se. Toisen esimerkin tulee olla rakenteeltaan avoketjuinen,
LisätiedotEkologiset ympäristöongelmat. 10. Geeniteknologia. BI5 II Geeniteknologia 4. Geenitekniikan perusmenetelmiä
Ekologiset ympäristöongelmat 10. Geeniteknologia Dna:n ja rna:n käsittely Eristäminen Puhdistaminen Lähetti-rna:t voidaan muuntaa niiden emäsjärjestystä vastaavaksi ns. komplementaariseksi dna:ksi (c-dna)
Lisätiedotepiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio:
-mesenkyymi-vuorovaikutukset, esimerkkinä hammas ja ihokarva elimiä muodostuu kaikista alkiokerroksista, usein epiteelin ja mesenkyymin vuorovaikutuksesta epiteeli ektodermi kumpi aloittaa elimen kehityksen:
LisätiedotPeptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit
Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24.5.2006 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Osa 1: Haluat selvittää -- F -- K -- V -- R -- H -- A peptidiä
LisätiedotTarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.
1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,
LisätiedotGMO analytiikka Annikki Welling Kemian tutkimusyksikkö Evira
GMO analytiikka Annikki Welling Kemian tutkimusyksikkö Evira Millaisia GM kasvit ovat ja kuinka tätä käytetään hyväksi analytiikassa Aromaattisten aminohappojen biosynteesireitti kasvissa Kasvi tarvitsee
LisätiedotSolun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012
Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology
LisätiedotKOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.
Esseekysymyksistä 1-2 voi saada enintään 9 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 7 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään kaksi pistettä, mikäli
LisätiedotVäärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.
1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin
LisätiedotSyöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna
Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen
LisätiedotPerinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla 1. Avainsanat 2. Solut lisääntyvät jakautumalla 3. Dna eli deoksiribonukleiinihappo sisältää perimän
LisätiedotSäteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio
Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen
LisätiedotHistoria 1. Solubiologian juuret. Historia 3. Historia 2. Historia 5. Historia 4. Solubiologia (eläintieteen osuus) Seppo Saarela
Historia 1 Solubiologian juuret Soluoppi eli sytologia (kreik. kytos = kotelo) Robert Hooke (1665): cellula (= solu, suom. Lönnrot) 1674 van Leeuwenhoek - kuvasi useita solutyyppejä Historia 2 1800-luku
Lisätiedot9/30/2013. GMO analytiikka. Termistöä. Markkinoilla olevien GM kasvien ominaisuuksia
GMO analytiikka Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Evira Termistöä geenimuuntelu muuntogeeninen siirtogeeninen GM GMO (geneettisesti muunnettu organismi) GM tapahtuma (event): käytetään silloin kun
LisätiedotSukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20
Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 3: Osa 1 Tumallisten solujen genomin toiminnassa sekä geenien
LisätiedotBiologian tehtävien vastaukset ja selitykset
Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Ilmainen lääkiksen harjoituspääsykoe, kevät 2017 Tehtävä 2. (20 p) A. 1. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Menetelmää käytetään geenitekniikassa geenien muokkaamisessa. 2.
Lisätiedot6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi
6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi GENEETTINEN INFORMAATIO Geeneihin pakattu informaatio ohjaa solun toimintaa ja siirtyy
LisätiedotTuma. Tuma 2. Tuma 3. Tuma 1. Hemopoiesis. solun kasvaessa tuma kasvaa DNA:n moninkertaistuminen jättisolut
Hemopoiesis Tuma Mitochondrion Tuma 2 Flagellum Peroxisome Centrioles Microfilaments Microtubules Nuclear envelope Rough endoplasmic reticulum Ribosomes NUCLEUS muoto: pallomainen liuskoittunut (esim.
Lisätiedotmåndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda
GENETIIKKA: KROMOSOMI DNA & GEENI Yksilön ominaisuudet 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät Ympäristötekijät 2 Perittyjä ominaisuuksia 3 Leukakuoppa Perittyjä ominaisuuksia
LisätiedotPerinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 10. Valkuaisaineiden valmistaminen solussa 1. Avainsanat 2. Perinnöllinen tieto on dna:n emäsjärjestyksessä 3. Proteiinit koostuvat
LisätiedotBiomolekyylit ja biomeerit
Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit
LisätiedotEuromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä
Mitkä mitokondriot? Lyhyt johdatus geenitutkijoiden maailmaan Ihmisen kasvua ja kehitystä ohjaava informaatio on solun tumassa, DNA:ssa, josta se erilaisten prosessien kautta päätyy ohjaamaan elimistön,
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat
LisätiedotVärjäysliuokset, reagenssit ja fiksatiivit eläindiagnostiikkaan
Värjäysliuokset, reagenssit ja fiksatiivit eläindiagnostiikkaan Reagena valmistaa kolmen vuosikymmenen kokemuksella kotimaiset, korkealaatuiset käyttövalmiit värjäysliuokset. Kaikki liuokset valmistetaan
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö
LisätiedotNON-CODING RNA (ncrna)
NON-CODING RNA (ncrna) 1. Yleistä NcRNA eli non-coding RNA tarkoittaa kaikkia proteiinia koodaamattomia rnamolekyylejä. Näistä yleisimmin tunnetut ovat ribosomaalinen RNA (rrna) sekä siirtäjä-rna (trna),
LisätiedotMikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta
Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:
LisätiedotGenomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA
Genomin ylläpito 5.12.2017 TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA Luennon sisältö Tuman kromosomien rakenne ja pakkautuminen Pakkautumisen säätely: histonien modifikaatiot DNA:n kahdentuminen
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotMolekyylibiologian perusmenetelmät
2 3 Molekyylibiologian perusmenetelmät 740151P Biokemian menetelmät I 26.9.2017 Juha Kerätär / BMTK Päivän aiheet Mitä on molekyylibiologia? Mitä ovat keskeiset molekyylibiologian menetelmät ja mihin ne
LisätiedotMolekyylibiologian perusmenetelmät P Biokemian menetelmät I Juha Kerätär / BMTK
Molekyylibiologian perusmenetelmät 740151P Biokemian menetelmät I 26.9.2017 Juha Kerätär / BMTK Päivän aiheet Mitä on molekyylibiologia? Mitä ovat keskeiset molekyylibiologian menetelmät ja mihin ne perustuvat?
LisätiedotTentit ja muut suoritukset. Solubiologia 750121 (5 op) Mistä löytyy tietoa? Mistä löytyy
Solubiologia 750121 (5 op) Tentit ja muut suoritukset Seppo Saarela (eläintieteen osuus) http://cc.oulu.fi/~ssaarela/sb.htm Ulla Kemi (genetiikan osuus) Hely Häggman (kasvitieteen osuus) Kotitentti: solun
LisätiedotBiologia ylioppilaskoe
Biologia ylioppilaskoe 12 tehtävää, joista kahdeksaan (8) vastataan Tehtävät vaikeutuvat loppua kohden, jokeritehtävät merkitty +:lla Molempiin jokereihin saa vastata ja ne lasketaan mukaan kahdeksaan
LisätiedotRibosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3
Ribosomit 1 Palade & Siekevitz eristivät jaottelusentrifugaatiolla ns. mikrosomeja radioakt. aminohapot kertyivät mikrosomeihin, jotka peräisin rer:ää sisältävistä soluista proteiinisynteesi soluliman
LisätiedotUUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA
UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA LIITU-päivä 4.5.2006 FT Helena Rintala Kansanterveyslaitos, Ympäristöterveyden osasto Mihin sisäympäristön mikrobien mittauksia tarvitaan? Rakennusten
LisätiedotNimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1. a) Seoksen komponentit voidaan erotella toisistaan kromatografisilla menetelmillä. Mihin kromatografiset menetelmät perustuvat? (2p) Menetelmät perustuvat seoksen osasten erilaiseen sitoutumiseen paikallaan
LisätiedotNimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.
LisätiedotLaserin käyttö eläinlääkinnässä
Laserin käyttö eläinlääkinnässä Syyskoulutuspäivät Turussa 6.-7.10.2017 MAOL-Turku ry ELL Jouni Niemi Vetman Oy LASER Light Amplification by Stimulated Emission of Radiation MITEN DIODILASERIN VALO ON
LisätiedotKromosomit. 1. Mitoosipreparaatti sipulin juurenkärjestä. 2. Drosophilan sylkirauhaskromosomi. monisteen sivulta 32-
Kromosomit 1. Mitoosipreparaatti sipulin juurenkärjestä 2. Drosophilan sylkirauhaskromosomi monisteen sivulta 32- Mitoosipreparaatti sipulin juurenkärjestä 1) Havainnollistetaan menetelmää, jolla jo
LisätiedotGenomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma
Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat
LisätiedotT-61.246 Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus Tutkielma Signaalinkäsittely DNA-mikrosiruteknologiassa
T-61.246 Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus Tutkielma Signaalinkäsittely DNA-mikrosiruteknologiassa Liisa-Ida Sorsa, 58714E Sisällysluettelo i SISÄLLYSLUETTELO 1JOHDANTO... 1 2BIOLOGIAA DNA-MIKROSIRUTEKNOLOGIALLA...
LisätiedotSynteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina
Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina Minna Poranen Akatemiatutkija Helsingin yliopisto FinSynBio-ohjelma Suomen Akatemia Virukset synteettisen biologian työkaluina
LisätiedotSytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.)
Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.) Figure 12-1 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008) Sytosoli eli solulima Sytosoli määritellään operatiivisesti
LisätiedotHyvän vastauksen piirteet. Biolääketieteen valintakoe 20.05.2015. Maksimipisteet: 45
Hyvän vastauksen piirteet Biolääketieteen valintakoe 20.05.2015 Maksimipisteet: 45 I) Monivalintakysymykset. Rengasta oikea vaihtoehto. Vain yksi vaihtoehdoista on oikein. Vastaus on hylätty, jos on rengastettu
LisätiedotGenomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia
Genomin ylläpito 14.1.2014 Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Luennon sisältö DNA:n kahdentuminen eli replikaa8o DNA:n korjausmekanismit Replikaa8ovirheiden korjaus Emäksenpoistokorjaus
Lisätiedotsosiaaliturvatunnus Tehtävissä tarvittavia atomipainoja: hiili 12,01; vety 1,008; happi 16,00. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava: ax 2 + bx + c = 0;
Valintakoe 2012 / Biokemia Nimi sosiaaliturvatunnus Tehtävissä tarvittavia atomipainoja: hiili 12,01; vety 1,008; happi 16,00. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava: ax 2 + bx + c = 0; 1. Kuvassa on esitetty
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne
LisätiedotANTIGEENIEN PAIKANTAMINEN SOLUBLOKEISTA
ANTIGEENIEN PAIKANTAMINEN SOLUBLOKEISTA LabQuality-päivät 8.2.2007 Antero Laasonen, Johanna Varpula, Tarja Ylimäki Seinäjoen keskussairaala Patologian osasto YLEISTÄ Solublokkeja (histoblokkeja) valmistetaan
LisätiedotGenomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia
Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) DNA RNA 7.12.2017 Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia Osaamistavoitteet Lärandemål Luennon jälkeen ymmärrät pääperiaatteet
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja 1. Avainsanat 2. Solut tuottavat entsyymejä katalyyteiksi 3. Entsyymien rakenne ja toiminta 4. Entsyymit vaativat toimiakseen
LisätiedotVastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.
Lisätiedotα-amylaasi α-amylaasin eristäminen syljestä ja spesifisen aktiivisuuden määritys. Johdanto Tärkkelys Oligosakkaridit Maltoosi + glukoosi
n eristäminen syljestä ja spesifisen aktiivisuuden määritys. Johdanto Työssä eristetään ja puhdistetaan merkittävä ja laajalti käytetty teollisuusentsyymi syljestä. pilkkoo tärkkelystä ensin oligosakkarideiksi
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat
Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat Solu Laura Partanen Yleistä Elimistö koostuu soluista ja soluväliaineesta Makroskooppinen mikroskooppinen Mm. liikkumiskyky, reagointi ärsykkeisiin, aineenvaihdunta
LisätiedotCHEM-A1310 Biotieteen perusteet 2018
CHEM-A1310 Biotieteen perusteet 2018 Laboratoriodemojen teoriaosuus Huomaa: Jokaisesta suorittamatta jääneestä demokerrasta vähennetään 0.75 pistettä tentin kokonaispisteistä. Rästikertojen jälkeen suoritukset
LisätiedotMuuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO
Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito SNP 14.1.2013 Tiina Immonen Biolääketieteen laitos Biokemia ja kehitysbiologia Jakson luennot Mitä on genomilääketiede? Dan Lindholm Genomin ylläpito Tiina Immonen
LisätiedotIn Situ Hybridisaatio - menetelmä patologian laboratorion työvälineenä
In Situ Hybridisaatio - menetelmä patologian laboratorion työvälineenä Mervi Jumppanen sairaalasolubiologi Seinäjoen keskussairaala, patologian yksikkö Sisält ltö Menetelmän n periaate FISH ja CISH Käyttöalueet
LisätiedotDNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio
replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio
LisätiedotVALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY
VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY BIOLOGIAN KYSYMYSTEN Hyvän vastauksen piirteet 2014 Väittämätehtävät. Maksimipisteet 10. Määrittele tai kuvaa lyhyesti seuraavat termit.
LisätiedotNimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1. Valitse listasta kunkin yhdisteen yleiskielessä käytettävä ei-systemaattinen nimi. (pisteet yht. 5p) a) C-vitamiini b) glukoosi c) etikkahappo d) salisyylihappo e) beta-karoteeni a. b. c. d. e. ksylitoli
LisätiedotHyvän vastauksen piirteet. Biolääketieteen valintakoe Maksimipisteet: 45
Hyvän vastauksen piirteet Biolääketieteen valintakoe 20.05.2015 Maksimipisteet: 45 I) Monivalintakysymykset. Rengasta oikea vaihtoehto. Vain yksi vaihtoehdoista on oikein. Vastaus on hylätty, jos on rengastettu
LisätiedotMaija Joensuu & Maija Hanhela NAV3-GEENIMERKKIAINEMENETELMÄN KEHITTÄMISPROJEKTI
Maija Joensuu & Maija Hanhela NAV3-GEENIMERKKIAINEMENETELMÄN KEHITTÄMISPROJEKTI NAV3-GEENIMERKKIAINEMENETELMÄN KEHITTÄMISPROJEKTI Maija Hanhela & Maija Joensuu Opinnäytetyö Kevät 2015 Bioanalytiikan koulutusohjelma
Lisätiedot10.9.2015 Pipetointi, sentrifugointi ja spektrofotometria
BIOKEMIAN MENETELMÄT I, SYKSY 2015 VASTAUKSET LUENTOMATERIAALIN TEHTÄVIIN: 10.9.2015 Pipetointi, sentrifugointi ja spektrofotometria Pesukoneen g-voimat: RCF (x g) = 1,119 10-5 (rpm)2 r = roottorin säde
LisätiedotSyövän synty. Esisyöpägeenit (proto-onkogeenit)
Esisyöpägeenit (proto-onkogeenit) Syövän synty 1. Säätelevät solunjakautumista ja mitoosia (solunjakaantumisen kaasupolkimia). 2. Kasvunrajoitegeenit hillitsevät solun jakaantumista tai pysäyttävät se
LisätiedotOulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 22.5.2015
Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 22.5.2015 Nimi: Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin vastataan suomeksi. Osa 1 Aineistotehtävä. Vastaa vain varattuun
LisätiedotMiten on mahdollista, että meillä on vasta-aineet (antibodit) aivan kaikkea mahdollista sisääntunkeutuvaa vierasmateriaalia vastaan?
Miten on mahdollista, että meillä on vasta-aineet (antibodit) aivan kaikkea mahdollista sisääntunkeutuvaa vierasmateriaalia vastaan? Antipodidiversiteetin generointi Robert Koch (TB) 1905 Niels K. Jerne
Lisätiedot"Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13
"Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13 Monisteen alussa on erittäin tärkeitä ohjeita turvallisuudesta Lukekaa sivu 5 huolellisesti ja usein Vaarat vaanivat: Palavia nesteitä ja liekkejä on joskus/usein
LisätiedotPROTEIINIEN RAKENTAMINEN
PROTEIINIEN RAKENTAMINEN TAUSTAA Proteiinit ovat äärimmäisen tärkeitä kaikille elämänmuodoille. Kaikki solut tarvitsevat prote- iineja toimiakseen kunnolla. Osa proteiineista toimii entsyymeinä eli nopeuttaa
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset
LisätiedotGeenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL Juha Partanen
Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL 19.11.2016 Juha Partanen Geenisakset 2 2 N A T U R E V O L 5 2 2 4 J U N E 2 0 1 5 Sisältö Geenimuokkaus: historiallinen perspektiivi Geenisakset
LisätiedotDNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia
DNA 3.3.2015 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne
LisätiedotYoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology
Lääketieteen Nobel-palkinto 2016 Yoshinori Ohsumille hänen autofagian mekanismeja koskevista löydöistään. Yoshinori Ohsumi 1945 Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology
LisätiedotPerinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä
LisätiedotDNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio
CELL 411-- replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi
LisätiedotBIOLOGIAN OSIO (45 p.)
BIOLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA PÄÄSYKOE 17.5.2017 BIOLOGIAN OSIO (45 p.) HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET I) Esseetehtävät (2 kpl) a) Selitä perustellen, miten kuvaan merkittyihin kohtiin osuvat mutaatiot voivat
LisätiedotBIOLOGIAN OSIO (45 p.)
BIOLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA PÄÄSYKOE 17.5.2017 BIOLOGIAN OSIO (45 p.) HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET I) Esseetehtävät (2 kpl) a) Selitä perustellen, miten kuvaan merkittyihin kohtiin osuvat mutaatiot voivat
LisätiedotSolu - perusteet. Enni Kaltiainen
Solu - perusteet Enni Kaltiainen Solu -perusteet 1. Solusta yleisesti 2. Soluelimet Kalvorakenteet Kalvottomat elimet 3. DNA:n rakenne 4. Solunjakautuminen ja solusykli Synteesi Mitoosi http://www.google.fi/imgres?q=elimet&hl=fi&gbv=2&biw=1280&bih=827&tbm=isch&tbnid=zb_-6_m_rqbtym:&imgrefurl=http://www.hila
LisätiedotKukan kehitystä säätelevien geenien molekyylikloonaus
Sanna Viitanen Kukan kehitystä säätelevien geenien molekyylikloonaus Opinnäytetyö Metropolia Ammattikorkeakoulu Terveys- ja hoitoala Bioanalytiikka Opinnäytetyö 15.5.2014 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko
LisätiedotErilaisia soluja. Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja. Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta. Veren punasoluja
Erilaisia soluja Veren punasoluja Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja Pajun juurisolukko Bakteereja Malarialoisioita ihmisen puhasoluissa Hermosolu Valomikroskooppi
Lisätiedot