Histologinen valmiste/ Heikki Hervonen 2012/ Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Histologinen valmiste/ Heikki Hervonen 2012/ Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia"

Transkriptio

1 Histologinen valmiste/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Mikroskoopit ja histologinen valmiste (RP6 s1-17) Alberts et al.: Molecular Biology of The Cell 5.ed, 2008 Histologinen valmiste Valo- ja elektronimikroskooppien Garland Science ilman värjäystä vertailu Viljelty solu valomikroskoopissa Sama solu vaihevastakohta valomikroskoopissa Sama interferenssi (Nomarski)-optiikalla Lähde: Alberts Solun ääriviivat erottuvat vaivoin. Solun sisällä erottuu vain jokunen jyvänen Solun ja tuman ääriviivat erottuvat. Sytoplasman rakenteita erotettavissa. Samat asiat erottuvat, mutta muodostavat korkokuvan. silmä Elektronimikroskopiaa varten kudos värjätään raskasmetalleilla: - Osmium tetroksidi, - Uranyl asetaatti - Lyijysitraatti Raskasmetallikertymä pysäyttää elektronit tumma kohta. Elintä tai kudospalaa ei voi tarkastella sellaisenaan solukerrokset projisioituvat päällekkäin. Ratkaisu: Tehdään ohut leike ja värjätään se histologinen valmiste. Tässä kasvin juuren kärjen poikkileikkaus. Gartner-Hiat Gartner and Hiat: Color Textbook of Histology, Saunders Valomikroskooppi Läpäisy elektronimikroskooppi Histologisen valmisteen teko (RP6 s1-3; 5-6) Kudoksen rakenteen säilymisen varmistaminen: Kiinnittäminen taphtuu yleensä formaldehydin vesiliuoksella (=formaliini). Formaldhydi reagoi makromolekyylien kanssa, denaturoi ja liittää molekyylejä toisiinsa, jolloin ne sakkautuvat (eivät ole vesiliukoisia) ja jäävät näytteeseen. Kiinnittäminen ei pidättele kaikkia molekyylejä, pienet vesiliukoiset molekyylit katoavat, myös osa isommista molekyyleistä liukenee jatkokäsittelyissä pois näytteestä. Näytteessä oleva vesi korvataan ensin alkoholilla, sitten xyleenillä ja lopuksi kuumalla parafiinilla, joka jäähtyessään jähmettyy. Vaihtoehtoinen menettely: jääleike. Alkoholisarjat ja xyleeni ennen ja jälkeen parafiinin liuottavat tehokkaasti kaikki rasvat pois leikkeestä. Histologisen valmisteen teko 1) Kiinnittäminen - formaliiniliuos yleisin - jotta kudos kestäisi jatkokäsittelyt 2) Leikkaamisen valmistelu dehydraatio - alkoholisarja (50%,70%, 95%, abs, abs) paraffiinivalu - xyleenin kautta pehmeää kudosta ei voi leikata, parafiini kovettaa kudoksen 3) Leikkaaminen mikronia 4) Värjäyksen valmistelu = parafiinin poisto xyleenillä ja vesiliuokseen vienti (käänteinen alkoholisarja), koska parafiini estää värin tarttumisen 5) Värjääminen - esim. hematoksyliini-eosiini (HE) tapahtuu yleensä vesiliuoksessa 6) Kestovalmisteen teko - näyte päällystetään peitinlasilla Histologinen värjäys, hematoksyliini (HEvärjäyksen H) - Hematoksyliini (sininen) on emäksisesti käyttäytyvä väri, joka ionisoituu vesiliuoksessa positiiviseksi ioniksi (kationi) - Positiivisesti varautunut väriaineioni sitoutuu kudoksen negatiiviseen varaukseen. Hematoksyliini sitoutuu kohteeseensa suhteellisen pysyvästi - Kudoksessa erityisesti DNA ja RNA (A=acid) varautuvat negatiivisesti (fosfaattiryhmät) - Pääsääntö: Näytteessä DNA ja RNA värjäytyvät siten emäksisellä värillä (=basofiilisesti) - Värjäytymisen näkyminen valomikroskoopissa vaatii sen, että värjäytyvää yhdistettä on riittävän tiheästi pakkautuneena (suuri konsentraatio) laimea väri ei erotu. - myös happamat proteiinit ja esim. ruston glucosaminoglykaanien (GAG) sulfaatti ryhmät varautuvat negatiivisesti. Histologinen värjäys (Hematoksyliini) 1) Hematoksyliini (sininen) on emäksisesti käyttäytyvä väri, joka ionisoituu positiiviseksi ioniksi (kationi) 2) Kudoksessa erityisesti DNA ja RNA varautuvat negatiivisesti luovutettuaan H + :n 3) Positiivisesti varautuneet hematoksyliiniionit sitoutuvat kudoksessa negatiivisiin varauksiin 4) Näytteessä DNA ja RNA värjäytyvät siten hematoksyliinilla, (emäksisellä värillä basofiilisesti) Tässä erityisesti plasmasolujen tumat Väri + Väri + Väri + Väri + Väri + Väri DNA Väri Väri RNA Väri.

2 Tuma Tuma sisältää värjäyksen kannalta tärkeät: kromatiini ja tumajyvänen (nukleolus) Aktiivisesti luettava kromatiini on avoin ja muodostaa löyhän rakenteen = eukromatiinin löyhästi pakattu eukromatiini värjäytyy heikosti suuri määrä eukromatiinia kertoo aktiivisesta solusta tuma on samalla iso ja siinä on iso tumajyvänen Passiivinen kromatiini on pakattu tiiviisti syrjään heterokromatiiniksi tiiviisti pakattu heterokromatiini sitoo paljon väriä tilavuusyksikköä kohti ja värjäytyy intensiivisesti hematoksyliinilla passiivisen solun kromatiini on pääosin tiiviisti pakattua, tuma on silloin pieni ja hyvin tumma Iso tumajyvänen, nukleolus kertoo runsaasta ribosomin osien valmistamisesta ja aktiivisesta solusta - ribosomin osaset sisältävät paljon RNA:ta joten nukleolus värjäytyy voimakkaasti hematoksyliinilla - erityisen hyvin iso nukleolus erottuu kun sen ympärillä on runsaasti eukromatiinia - kumpikin kertoo aktiivisesta solusta Tuman ja nukleoluksen rakenteita H = Heterokromatiinia E = Eukromatiinia H = Heterokromatiinia NL = Nucleolus. Tumajyväsen osia: F = Fibrillar, säikeinen osa G = Granular, jyväsellinen osa NOR = Nucleolar organizing region Eukromatiini ja heterokromatiini C = heterokromatiinia, tiiviisti pakattua DNAta, joka värjäytyy voimakkaan basofiilisesti. N=nucleus, tuma Nucleolus NL = nucleolus, tumajyvänen sisältää runsaasti r-rna:ta ja värjäytyy siksi basofiilisesti. Neuronin tumassa on runsaasti auki purkautunutta, luettavaa kromatiinia = eukromatiinia. Värjäytyvyys on heikko koska DNA on niin laimeana liuoksena. Karkeapintainen endoplasmakalvosto RER värjäytyy voimakkaasti basofiilisesti (hematoksyliinilla siniseksi) koska sisältää suuren määrän ribosomeja pienellä alueella. Isossa hermosolussa RER muodostaa sisternoiden kasaumia, jotka näkyvät histologisessa näytteessä läiskinä, Nisslin jyväsinä.

3 Histologinen värjäys, eosiini (HE-värjäyksen E) (punainen) on hapan väriaine, joka ionisoituu vesiliuoksessa negatiiviseksi ioniksi (anioni). Negatiivisesti varautunut eosiini sitoutuu kudoksen positiivisiin varauksiin Histologinen värjäys () (punainen) on hapan väriaine, joka ionisoituu negatiiviseksi ioniksi (anioni) proteiini - - Kudoksen proteiinien aminoryhmät varautuvat vesiliuoksessa positiivisesti. Pääsääntö: Näytteessä proteiinit värjäytyvät happamalla väriaineella (=asidofiiisesti) eli HE-värjäyksessä eosinofiilisesti. Tässäkin tapauksessa väriaineen näkymisen mikroskoopissa määrää yhdisteen määrä ja pitoisuus ainoastaan riittävän iso määrä riittävän tiheässä kerää tarpeeksi väriainetta näkyäkseen. Kudoksen proteiinien aminoryhmät varautuvat positiivisesti Negatiivisesti varautunut eosiini sitoutuu kudoksen positiivisiin varauksiin. Näytteessä proteiinit värjäytyvät eosinofiilisesti (=asidofiiisesti) Tässä lihassolun proteiinit Sytoplasma - sisältää runsaasti proteiineja ja värjäytyy punaiseksi eosiinilla (eosinofiilisesti) Soluväliaineen proteiinit (kollageeni) - värjäytyvät eosinilla Sileäpintainen endoplasmakalvosto - sisältää kyllä proteiineja, mutta ei runsaammin kuin sytoplasma, joten jää värjäytymättä tai vaaleaksi Mitokondriot - sisältävät runsaasti proteiineja; mitokondriokertymät värjäytyvät eosinofiilisesti; esim. steroideja syntetisoivat solut Eritejyväset - värjäytyvät sen mukaan mitä sisältävät - proteiinit (kuten haiman zymogeenijyväsissä) värjäytyvät jälleen punaisiksi eosiinilla Rasva - neutraalit rasvat liukenevat pois näytteestä voimakkaiden rasvaliuottimien (alkoholi ja xyleeni) takia - rasvat saadaan säilymään erikoiskäsittelyillä (glutaraldehydi-osmiumtetroksidi fiksaatio ja erikoisvärjäykset, myös jääleiketekniikka) Rasvapisarat liukenevat tavallisesti pois Rasvasolun sytoplasma erottuu ohuena juosteena kadonneen rasvapisaran ympärillä. Verisuoni Erikoismenetelmillä rasva saadaan säilymään ja voidaan värjätä. Lähde: N = rasvasolun tuma T = triglyseridejä; V = verisuoni

4 Hiilihydraatit PAS värjäys (RP5 s6-7) - esimerkkinä pikarisolu, jonka eritejyväset erottuvat värjäytymättöminä läiskinä epiteelissä - maksasolun glykogeenikaan ei normaalisti erotu HEväjäyksessä - histokemiallinen PAS-värjäys (Perjodihappo-Schiff) on yleisin värjäysmenetelmä hiilihydraateille. Siinä perjodihappo aiheuttaa aldehydi-ryhmien muodostumisen hiilihydraatti- molekyyleihi. Schiffin reagenssi reagoi aldehydiryhmien kanssa ja värjään siten hiilihydraatit. Hiilihydraatit eivät värjäydy hematoksyliini-eosiinivärjäyksellä. Pikarisolujen erite näyttäytyy epiteelin värjäytymättömänä alueena. PAS-värjäys PAS-värjäys (Perjodihappo-Schiff) on histokemiallinen värjäysmenetelmä hiilihydraateille. Se värjää pikarisolun eritteen kirkkaan punaiseksi. Värjää myös tyvikalvon glykoproteiinit ja glykokalyksin punertavaksi Erikoisvärjäyksiä - elastiinille (Weigert van Gieson trikromivärjäys) - retikuliinisäikeille hopeavärjäys - May-Grunwald-Giemsa sivelyvalmisteille Erikoisvärjäyksellä voidaan erottaa elastiini kollageenista ja solun sisäisistä proteiineista Elastiini- ja retikuliinisäikeiden värjäyksiä Hopeavärjäys värjää hennot retikuliinisäikeet imusolmukkeen tukikudoksessa Lähde: Lähde: S = sileälihassolun sytoplasma; C = kollageeni; Nuolet = elastiinilevyissä olevat aukot Immunohistokemia (RP6 sivut 7-10) Immunohistokemiassa käytetään hyväksi elimistön immuunipuolustusjärjestelmän tuottamia vasta-aineita (antibody). Kukin vasta-aine tunnistaa tietyn molekyylirakenteen (antigeenin) hyvin spesifisesti ja sitoutuu vain siihen kudosnäytteessä. Sitoutunut vasta-aine voidaan tämän jälkeen tehdä näkyväksi, jolloin antigeeninkin sijainti paljastuu. Vasta-aineen tuottaminen: 1. eristetään ja puhdistetaan tutkittava molekyyli, yleensä proteiini tai peptidi 2. rokotetaan vasta-ainetta tuottava eläin, esim. kani tällä antigeeni-preparaatilla (+tehoste) 3. annetaan tehosterokotteita kunnes vasta-ainetuotanto on riittävää 4. otetaan rokotetulta verta, eristetään ja puhdistetaan vasta-aineet. Saadaan saaliiksi polyklonaalinen vasta-aine (useita eri vasta-ainemolekyylejä saman proteiinin eri osia vastaan) Monoklonaalisen vasta-aineen (vain yksi vasta-ainemolekyyli proteiinin yhtä osaa vastaan) tuottaminen tapahtuu edellisten vaiheiden jälkeen soluviljely- ja hybridiaatiotekniikoita käyttäen. Värjääminen: Suora immuunireaktio: Kudosleikettä käsitellään sopivan vahvuisella vasta-aineliuoksella. Vasta-aine tarttuu spesifisesti antigeeniinsä. Kun vasta-aineeseen on jo aiemmin liitetty merkkiaine, esim. fluoresceiini-molekyyli voidaan näytettä tarkastella ultraviolettivalaistuksessa fluoresenssimikroskoopilla, jolloin merkkiaine loistaa vihreänä tummaa taustaa vasten niissä kohdissa, joihin vasta-aine on sitoutunut eli etsittävän antigeenin sijaintipaikalla. Epäsuorassa immuunireaktiossa spesifisyyttä on pystytty parantamaan sillä että primaarivasta-aineeseen ei liitetä merkkiainetta vaan primaarisen vasta-aineen sijainti osoitetaan toisella, helpommin tuotettavissa olevalla ja sopivasti merkityllä vasta-aineella, esim lampaassa tuotettu anti-kani-igg vasta-aine. Ks oheinen kuva.

5 Epäsuoran immunohistokemiallisen tekniikan perusta antigeenissa oleva antigeeninen rakenne A Lähde: Alberts et al.: Molecular Biology of The Cell, Garland Science Kuvassa primaarisena vasta-aineena on kanin tekemät vasta-aineet antigeeni A:ta kohtaan. Nämä vasta-aineet sitoutuvat antigeenin kahteen eri epitooppiin (kohtaan). Kuvan sekundaariseen vasta-aineeseen on kiinnitetty fluoresoiva merkkimolekyyli. Sekundaarinen vasta-aine on tehty lampaassa ja se tunnistaa kanin vasta-ainemolekyylin Fc-osan (toinen pää). Markkerina voi olla vasta-aineeseen kytketty fluorokromi tai entsyymimolekyyli tai kultapartikkeli. Virtanen, Ismo Ihmisen munuaisen putkiston tyvikalvo on tässä kuvassa visualisoitu käyttäen hyväksi vasta-ainetta laminiinin alfa1-ketjua vastaan. Värjäys näyttää tyvikalvon punaisena nauhamaisena rakenteena. Alkaalinen fosfataasi anti-alkaalinen fosfataasi(apaap) menetelmä. Virtanen, Ismo Lasilevyllä viljeltyjä ihmisen fibroblasteja, jossa kynsimäiset tarttumispisteet (focal plaque) on saatu näkyviksi käyttäen anti-taliini vasta-ainetta. Sekundäärinen vasta-aine on fluoreseiini-konjugoitu. Mikrofilamenttien aktiiniproteiini pn värjätty punaiseksi rodamiini-falloidiini-koettimella. Hybridisaatiotekniikat (RP6 sivut 10-12) Perustuu siihen, että yksinkertainen RNA tai DNA ketju (probe, koitin) sitoutuu spesifisesti vastinsekvenssiinsä kohteessa (DNA, mrna). Reaktio tapahtuu niin liuoksessa kuin keinotekoisella alustalla, esim. nitroselluloosakalvolla tai geelissä. Kun reaktion annetaan tapahtua kudosleikkeessä puhutaan in situ hybridisaatiosta. Koittimet merkitään merkkiaineella, usein fluoresoivalla. Kun kukin koitin voidaan merkitä erilaisella fluoresoivalla molekyylillä voidaan samasta näytteestä osoittaa suurikin määrä DNA:n osasia, ks. kirjan kuva 3.3 sivulla 76. Kudoksissa voidaan tällä tekniikalla osoittaa tietyn mrna:n esiintyminen, mikä merkitsee, että solu parhaillaan valmistaa sitä vastaavaa proteiinia. Immunokemialla voidaan osoittaa proteiinin esiintyminen solussa, mutta silloin ei ole tietoa milloin proteiini on valmistettu.

Histokemia ja histologinen valmiste. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

Histokemia ja histologinen valmiste. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Histokemia ja histologinen valmiste Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Mittakaavat: Alberts 5; s580 makroanatomia, mikroanatomia eli histologia, Silmä(lasit) Luuppi Valomikroskooppi solubiologia,

Lisätiedot

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:

Lisätiedot

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology

Lisätiedot

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia. Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia Tavoitteet: - tunnistaa eri sidekudostyyppejä ja niissä esiintyviä soluja histologisessa

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN Luku 1 TUMA JA SOLUSYKLI Viereinen kuva on otettu maksakudoksesta tehdystä histologisesta valmisteesta.

Lisätiedot

Histologia. http://cc.oulu.fi/~ehohtola/kb/ salasana kbkbkb

Histologia. http://cc.oulu.fi/~ehohtola/kb/ salasana kbkbkb Histologia http://cc.oulu.fi/~ehohtola/kb/ salasana kbkbkb. Johdanto Kirjallisuus Mikrotekniikka Mikroskopointi 2. Soluvälimateriaali Matrix Säikeet 3. Kudostyypit Epiteelikudos Sidekudos varsinainen sidekudos

Lisätiedot

Epiteeli' Kateenkorva'

Epiteeli' Kateenkorva' Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/anatomia JOHDANTO SOLUBIOLOGIA JA PERUSKUDOKSET-JAKSOON Epiteeli' Kateenkorva' Luu' Veri' Jeffrey&B.&Kerr:'Atlas'of'' Func;onal'Histology.' Mosby'1999'

Lisätiedot

Värjäysliuokset, reagenssit ja fiksatiivit eläindiagnostiikkaan

Värjäysliuokset, reagenssit ja fiksatiivit eläindiagnostiikkaan Värjäysliuokset, reagenssit ja fiksatiivit eläindiagnostiikkaan Reagena valmistaa kolmen vuosikymmenen kokemuksella kotimaiset, korkealaatuiset käyttövalmiit värjäysliuokset. Kaikki liuokset valmistetaan

Lisätiedot

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko 1 Ruora-jakson mikroskopia I: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku/h.hervonen ja M.Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään

Lisätiedot

Histopatologian. Pirkko Hirsimäki. patologian palvelualue

Histopatologian. Pirkko Hirsimäki. patologian palvelualue Histopatologian värjäystekniikka: äjä tk kierrospalaute Pirkko Hirsimäki TYKS-SAPA SAPA liikelaitos l i patologian palvelualue 5.2.2010 2010 1 Ulkoinen laadunarviointikierros: Histopatologia 4/2008 Osallistujat

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Solubiologia ja peruskudokset 2013 Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos /MA/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita

Lisätiedot

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys SBPK info Olet tässä Lukujärjestys 1 Muu opetus jakson aikana: Informatioteknologia Ryhmätyötaidot Kasvaminen L ja HL Englanti 2 PBL-istunnot 2x/vko Yht. 8 virikettä PBL-istunnot rytmittävät opintoja Tärkeää

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

Immunohistokemian ja tekniikan kierrosten arviointi ja ongelmakohdat värjäysmenetelmissä

Immunohistokemian ja tekniikan kierrosten arviointi ja ongelmakohdat värjäysmenetelmissä Immunohistokemian ja tekniikan kierrosten arviointi ja ongelmakohdat värjäysmenetelmissä Minnamaija Lintunen Sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-Liikelaitos Patologian palvelualue 7.2.2014 Labquality Oy:n patologian

Lisätiedot

Tuma. Tuma 2. Tuma 3. Tuma 1. Hemopoiesis. solun kasvaessa tuma kasvaa DNA:n moninkertaistuminen jättisolut

Tuma. Tuma 2. Tuma 3. Tuma 1. Hemopoiesis. solun kasvaessa tuma kasvaa DNA:n moninkertaistuminen jättisolut Hemopoiesis Tuma Mitochondrion Tuma 2 Flagellum Peroxisome Centrioles Microfilaments Microtubules Nuclear envelope Rough endoplasmic reticulum Ribosomes NUCLEUS muoto: pallomainen liuskoittunut (esim.

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN

Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia Verisivelyvalmisteen teko HEIKKI HERVONEN LUKU 1 Verisivelyvalmisteen teko Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja

Lisätiedot

NOPEAT KUDOSPROSESSITEKNIIKAT PATOLOGIASSA

NOPEAT KUDOSPROSESSITEKNIIKAT PATOLOGIASSA 7.2.2008 NOPEAT KUDOSPROSESSITEKNIIKAT PATOLOGIASSA Heikki Helin HUSLAB patologian vastuualue NOPEAT KUDOSPROSESSITEKNIIKAT PATOLOGIASSA mihin nopeaa kudosprosessia tarvitaan? kuinka näytteenvalmistusta

Lisätiedot

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 3: Osa 1 Tumallisten solujen genomin toiminnassa sekä geenien

Lisätiedot

Sidekudos ja rasvakudos

Sidekudos ja rasvakudos Sidekudos ja rasvakudos Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Sidekudos = solut + soluväliaine (ECM) ECM = perusaines + säikeet Fibril = fibrilli/rihma/ säie -> fiber = syy/ säie fibroblasti makrofagi

Lisätiedot

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 1 Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään jo

Lisätiedot

Kehitysbiologiassa käytetään lukuisia viekkaita kuvantamismenetelmiä

Kehitysbiologiassa käytetään lukuisia viekkaita kuvantamismenetelmiä Kehitysbiologiassa käytetään lukuisia viekkaita kuvantamismenetelmiä Reportterigeenit ja reportterikonstruktiot? Monissa tilanteissa tarvitaan ilmaisinta (proobi, luotain, reportteri) kertomaan, mitä/missä/milloin

Lisätiedot

HISTOLOGISEN NÄYTTEEN PROSESSI LABORATORIOSSA OPPIMATERIAALI

HISTOLOGISEN NÄYTTEEN PROSESSI LABORATORIOSSA OPPIMATERIAALI Opinnäytetyö (AMK) Bioanalytiikka 2013 Kaisaleena Karttunen HISTOLOGISEN NÄYTTEEN PROSESSI LABORATORIOSSA OPPIMATERIAALI OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun ammattikorkeakoulu Bioanalytiikan koulutusohjelma

Lisätiedot

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. 1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,

Lisätiedot

SIDEKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN

SIDEKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia SIDEKUDOS Tiivistä järjestäytynyttä sidekudosta. Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby HEIKKI HERVONEN Luku 1 SIDEKUDOS Sidekudos muodostaa

Lisätiedot

Peptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit

Peptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24.5.2006 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Osa 1: Haluat selvittää -- F -- K -- V -- R -- H -- A peptidiä

Lisätiedot

Biomolekyylit ja biomeerit

Biomolekyylit ja biomeerit Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit

Lisätiedot

Mikroskopia 1: Mikroskopointi ja epiteelit/ Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA Biolääketieteen laitos / Anatomia

Mikroskopia 1: Mikroskopointi ja epiteelit/ Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA Biolääketieteen laitos / Anatomia Mikroskopia 1: Mikroskopointi ja epiteelit/ Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA Biolääketieteen laitos / Anatomia I Mikroskopiatöistä ja ennakkotehtävistä: Mikroskoopin käyttö, histologisen

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T070 Liite 1.04 / Appendix 1.04 Sivu / Page 1(9) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY YHTYNEET MEDIX LABORATORIOT OY UNITED MEDIX LABORATORIES LTD Tunnus Code Yksikkö tai toimintoala

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta. Kaarle Franssila

Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta. Kaarle Franssila Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta Kaarle Franssila Kristabiopsia, biopsiatyypit Core-biopsia Kirurginen biopsia Aspiraatiobiopsia - Aspiraatti suoraan fiksatiiviin - Aspiraatti fiksoidaan koagulaation

Lisätiedot

SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ;

SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ; SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela seppo.saarela@oulu.fi ; http://cc.oulu.fi/~ssaarela/sb.htm 1 Solubiologisten kysymysten tekeminen uteliaisuus 2 Solubiologian historia 3 Solubiologiset

Lisätiedot

Hanna Järvenpää & Tanja Pohjola PATHOS DELTA -PIKAKUDOSPROSESSORIN TOIMINNAN TESTAUS

Hanna Järvenpää & Tanja Pohjola PATHOS DELTA -PIKAKUDOSPROSESSORIN TOIMINNAN TESTAUS Hanna Järvenpää & Tanja Pohjola PATHOS DELTA -PIKAKUDOSPROSESSORIN TOIMINNAN TESTAUS PATHOS DELTA -PIKAKUDOSPROSESSORIN TOIMINNAN TESTAUS Hanna Järvenpää & Tanja Pohjola Opinnäytetyö Syksy 2014 Bioanalytiikan

Lisätiedot

In Situ Hybridisaatio - menetelmä patologian laboratorion työvälineenä

In Situ Hybridisaatio - menetelmä patologian laboratorion työvälineenä In Situ Hybridisaatio - menetelmä patologian laboratorion työvälineenä Mervi Jumppanen sairaalasolubiologi Seinäjoen keskussairaala, patologian yksikkö Sisält ltö Menetelmän n periaate FISH ja CISH Käyttöalueet

Lisätiedot

IMMUNOHISTOKEMIALLISET CD-VÄRJÄYK- SET

IMMUNOHISTOKEMIALLISET CD-VÄRJÄYK- SET IMMUNOHISTOKEMIALLISET CD-VÄRJÄYK- SET Tukimateriaali Fimlab Laboratoriot Oy:n patologian laboratoriolle Iina Puuppo Viktoria Pälvi Opinnäytetyö Marraskuu 2015 Bioanalytiikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kudoskuljetusohjelmien vertailu rasvaisilla näytteillä

Kudoskuljetusohjelmien vertailu rasvaisilla näytteillä Kudoskuljetusohjelmien vertailu rasvaisilla näytteillä Bioanalytiikan koulutusohjelma, bioanalyytikko Opinnäytetyö 16.4.2007 Heidi Heinrichs HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU STADIA Sosiaali- ja terveysala

Lisätiedot

POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT

POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia ITSEOPISKELUN POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset jaksolla ei tarvitse osata piirtää yhtä hyvin kuin

Lisätiedot

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA:n informaation kulku, koostumus DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa

Lisätiedot

KONTROLLIKIRJASTO. Anita Naukkarinen ylisolubiologi kliinisen patologian yksikkö KYS-Kuvantamiskeskus

KONTROLLIKIRJASTO. Anita Naukkarinen ylisolubiologi kliinisen patologian yksikkö KYS-Kuvantamiskeskus IMMUNOHISTOKEMIAN KONTROLLIKIRJASTO Anita Naukkarinen ylisolubiologi kliinisen patologian yksikkö KYS-Kuvantamiskeskus KONTROLLIEN MERKITYS KONTROLLEILLA VARMENNETAAN IMMUNOHISTOKEMIALLISISSA VÄRJÄYKSISSÄ:

Lisätiedot

VÄRIKÄSTÄ KEMIAA. MOTIVAATIO: Mitä tapahtuu teelle kun lisäät siihen sitruunaa? Entä mitä havaitset kun peset mustikan värjäämiä sormia saippualla?

VÄRIKÄSTÄ KEMIAA. MOTIVAATIO: Mitä tapahtuu teelle kun lisäät siihen sitruunaa? Entä mitä havaitset kun peset mustikan värjäämiä sormia saippualla? VÄRIKÄSTÄ KEMIAA KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. Parhaiten työ soveltuu alakouluun kurssille aineet ympärillämme tai yläkouluun kurssille

Lisätiedot

Genomin ilmentyminen

Genomin ilmentyminen Kauppi 17/01/2014 Genomin ilmentyminen LH1, Molekyylibiologia 17.1.2014 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Huone C501b, Biomedicum 1 Transkriptiofaktorin mutaatio voi

Lisätiedot

Thermo. Shandon RAPID-CHROME Iron Stain and RAPID-CHROME Nuclear Fast Red Counterstain ELECTRON CORPORATION. Rev. 5, 09/03 P/N 238997

Thermo. Shandon RAPID-CHROME Iron Stain and RAPID-CHROME Nuclear Fast Red Counterstain ELECTRON CORPORATION. Rev. 5, 09/03 P/N 238997 Shandon RAPID-CHROME Iron Stain and RAPID-CHROME Nuclear Fast Red Counterstain Thermo ELECTRON CORPORATION Anatomical Pathology USA Clinical Diagnostics 171 Industry Drive Pittsburgh, PA 15275, USA Tel:

Lisätiedot

Itseopiskelun polttopistetehtävät 2012: 1. Solun kalvorakenteet ja kalvokierto/heikki Hervonen

Itseopiskelun polttopistetehtävät 2012: 1. Solun kalvorakenteet ja kalvokierto/heikki Hervonen 1. Solun kalvorakenteet ja kalvokierto/heikki Hervonen 1. Aineiden ja materiaalin soluunotto voi tapahtua mm. solukalvosta syntyvien kalvorakkuloiden kautta. a. Miten fagosytoosi ja pinosytoosi eroavat

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon Solujen väliaine, jatkoa Tyvikalvo säätelee aineiden kulkua ja solujen siirtymistä Tyvikalvo lamina basalis kaikkien (varsinaisten) epiteelisolujen alla lihas-, rasva- ja Schwannin solujen ympärillä Munuaiskeränen:

Lisätiedot

Eläinfysiologia ja histologia

Eläinfysiologia ja histologia Eläinfysiologia ja histologia II. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 1119 9.painos: sivut 896-1041 ja 1091-1163

Lisätiedot

Sytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.)

Sytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.) Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.) Figure 12-1 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008) Sytosoli eli solulima Sytosoli määritellään operatiivisesti

Lisätiedot

OPPIMATERIAALI KUUDESTA HISTOLOGISESTA VÄRJÄYKSESTÄ

OPPIMATERIAALI KUUDESTA HISTOLOGISESTA VÄRJÄYKSESTÄ OPPIMATERIAALI KUUDESTA HISTOLOGISESTA VÄRJÄYKSESTÄ Laura Mölsä Katja-Marjut Nikki Opinnäytetyö Lokakuu 2014 Bioanalytiikan ko TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalytiikan koulutusohjelma 11BIO

Lisätiedot

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon A. Mikä seuraavista hapoista on heikko happo? a) etikkahappo b) typpihappo c) vetykloridihappo d) rikkihappo

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne

Lisätiedot

ANTIGEENIEN PAIKANTAMINEN SOLUBLOKEISTA

ANTIGEENIEN PAIKANTAMINEN SOLUBLOKEISTA ANTIGEENIEN PAIKANTAMINEN SOLUBLOKEISTA LabQuality-päivät 8.2.2007 Antero Laasonen, Johanna Varpula, Tarja Ylimäki Seinäjoen keskussairaala Patologian osasto YLEISTÄ Solublokkeja (histoblokkeja) valmistetaan

Lisätiedot

KONTROLLIEN KERÄÄMINEN. Työohjeistus. Fimlab Laboratoriot Oy. Histologian laboratorio

KONTROLLIEN KERÄÄMINEN. Työohjeistus. Fimlab Laboratoriot Oy. Histologian laboratorio KONTROLLIEN KERÄÄMINEN Työohjeistus Fimlab Laboratoriot Oy Histologian laboratorio Satu Harola Satu Mäkinen 2 SISÄLLYS 1 KONTROLLIA TARVITSEVAT VÄRJÄYKSET... 3 1.1 GRAM (Artisan, Ventana)... 3 1.2 KONGO

Lisätiedot

Ribosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3

Ribosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3 Ribosomit 1 Palade & Siekevitz eristivät jaottelusentrifugaatiolla ns. mikrosomeja radioakt. aminohapot kertyivät mikrosomeihin, jotka peräisin rer:ää sisältävistä soluista proteiinisynteesi soluliman

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ

TUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ TUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ Iina Puuppo Viktoria Pälvi Opinnäytetyö Lokakuu 2015 Bioanalytiikka 2 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 Novocastra TM Liquid Mouse Monoclonal Antibody CD10...

Lisätiedot

UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA

UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA LIITU-päivä 4.5.2006 FT Helena Rintala Kansanterveyslaitos, Ympäristöterveyden osasto Mihin sisäympäristön mikrobien mittauksia tarvitaan? Rakennusten

Lisätiedot

Kromosomit. 1. Mitoosipreparaatti sipulin juurenkärjestä. 2. Drosophilan sylkirauhaskromosomi. monisteen sivulta 32-

Kromosomit. 1. Mitoosipreparaatti sipulin juurenkärjestä. 2. Drosophilan sylkirauhaskromosomi. monisteen sivulta 32- Kromosomit 1. Mitoosipreparaatti sipulin juurenkärjestä 2. Drosophilan sylkirauhaskromosomi monisteen sivulta 32- Mitoosipreparaatti sipulin juurenkärjestä 1) Havainnollistetaan menetelmää, jolla jo

Lisätiedot

Ribosomit 1. Ribosomit 4. Ribosomit 2. Ribosomit 3. Proteiinisynteesin periaate 1

Ribosomit 1. Ribosomit 4. Ribosomit 2. Ribosomit 3. Proteiinisynteesin periaate 1 Ribosomit 1 Ribosomit 4 Palade & Siekevitz eristivät jaottelusentrifugaatiolla ns. mikrosomeja radioakt. aminohapot kertyivät mikrosomeihin, jotka peräisin rer:ää sisältävistä soluista proteiinisynteesi

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalytiikan koulutusohjelma

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalytiikan koulutusohjelma POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalytiikan koulutusohjelma Päivi Ryynänen HUONEENLÄMMÖSSÄ SEKÄ MIKROAALTOUUNIMENETELMÄL- LÄ DEKALSIFIOITUJEN KOVAKUDOSNÄYTTEIDEN VÄRJÄYTY- VYYDEN VERTAILU Opinnäytetyö

Lisätiedot

PT-MODULI IMMUNOHISTOKEMI- ALLISTEN NÄYTTEIDEN ESIKÄ- SITTELYSSÄ

PT-MODULI IMMUNOHISTOKEMI- ALLISTEN NÄYTTEIDEN ESIKÄ- SITTELYSSÄ 2 PT-MODULI IMMUNOHISTOKEMI- ALLISTEN NÄYTTEIDEN ESIKÄ- SITTELYSSÄ Juha Manninen Opinnäytetyö Syyskuu 2014 Bioanalytiikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalytiikan koulutusohjelma

Lisätiedot

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet /Tapio evalainen Loppukuulustelun..00 mallivastaukset. imi: vsk:. Piirrä karboksyylihapporyhmän ja aminoryhmän rakenteet ja piirrä näkyviin myös vapaat elektroniparit. soita mikä hybridisaatio karboksyyli-

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat Solu Laura Partanen Yleistä Elimistö koostuu soluista ja soluväliaineesta Makroskooppinen mikroskooppinen Mm. liikkumiskyky, reagointi ärsykkeisiin, aineenvaihdunta

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does

Lisätiedot

GROCOTT- JA ZIEHL- NEELSEN-VÄRJÄYKSIEN TESTAUS ARTISAN LINK - ERIKOISVÄRJÄYS- AUTOMAATILLA

GROCOTT- JA ZIEHL- NEELSEN-VÄRJÄYKSIEN TESTAUS ARTISAN LINK - ERIKOISVÄRJÄYS- AUTOMAATILLA Opinnäytetyö (AMK) Bioanalytiikka koulutusohjelma NBIOAK14 2017 Ilona Uotila ja Laura Valli GROCOTT- JA ZIEHL- NEELSEN-VÄRJÄYKSIEN TESTAUS ARTISAN LINK - ERIKOISVÄRJÄYS- AUTOMAATILLA OPINNÄYTETYÖ (AMK)

Lisätiedot

HISTOLOGIAN OPPIMATERIAALI

HISTOLOGIAN OPPIMATERIAALI 1 Opinnäytetyö (AMK) Bioanalytiikka 2017 Petra Vilonen HISTOLOGIAN OPPIMATERIAALI Bioanalytiikan opiskelijoille patologian opintojaksoon 2 OPINNÄYTETYÖ (AMK / YAMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Mikroaaltouunin soveltuvuus fiksaatioon ja kudosprosessointiin sekä J.F.C-reagenssin sopivuus fiksaatioaineeksi mikroaaltouunimenetelmässä

Mikroaaltouunin soveltuvuus fiksaatioon ja kudosprosessointiin sekä J.F.C-reagenssin sopivuus fiksaatioaineeksi mikroaaltouunimenetelmässä Mikroaaltouunin soveltuvuus fiksaatioon ja kudosprosessointiin sekä J.F.C-reagenssin sopivuus fiksaatioaineeksi mikroaaltouunimenetelmässä Bioanalytiikan koulutusohjelma, bioanalyytikko Opinnäytetyö 30.5.2007

Lisätiedot

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit 8. Alkoholit, fenolit ja eetterit SM -08 Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia -ryhmiä. Fenoleissa -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen renkaaseen. Alkoholit voivat olla primäärisiä,

Lisätiedot

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen

Lisätiedot

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio:

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio: -mesenkyymi-vuorovaikutukset, esimerkkinä hammas ja ihokarva elimiä muodostuu kaikista alkiokerroksista, usein epiteelin ja mesenkyymin vuorovaikutuksesta epiteeli ektodermi kumpi aloittaa elimen kehityksen:

Lisätiedot

1. Malmista metalliksi

1. Malmista metalliksi 1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti

Lisätiedot

Tentit ja muut suoritukset. Solubiologia 750121 (5 op) Mistä löytyy tietoa? Mistä löytyy

Tentit ja muut suoritukset. Solubiologia 750121 (5 op) Mistä löytyy tietoa? Mistä löytyy Solubiologia 750121 (5 op) Tentit ja muut suoritukset Seppo Saarela (eläintieteen osuus) http://cc.oulu.fi/~ssaarela/sb.htm Ulla Kemi (genetiikan osuus) Hely Häggman (kasvitieteen osuus) Kotitentti: solun

Lisätiedot

LQ:n laaduntarkkailukierros Histologian tekniikka 2004/1

LQ:n laaduntarkkailukierros Histologian tekniikka 2004/1 LQ:n laaduntarkkailukierros Histologian tekniikka 2004/1 Kudosleikkeiden värjääminen Happoa kestävien sauvojen osoittaminen Retikuliinisäikeiden osoittaminen Tulokset: Labqualityn kotisivuille Antero Laasonen

Lisätiedot

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava

Lisätiedot

Kondensaatio ja hydrolyysi

Kondensaatio ja hydrolyysi Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä

Lisätiedot

Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia

Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) DNA RNA 7.12.2017 Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia Osaamistavoitteet Lärandemål Luennon jälkeen ymmärrät pääperiaatteet

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 10. Valkuaisaineiden valmistaminen solussa 1. Avainsanat 2. Perinnöllinen tieto on dna:n emäsjärjestyksessä 3. Proteiinit koostuvat

Lisätiedot

Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä.

Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä. Biopolymeerit Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä. Tärkeimpiä biopolymeerejä ovat hiilihydraatit, proteiinit ja nukleiinihapot. 1 Hiilihydraatit Hiilihydraatit jaetaan mono

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot

Keskushermoston histologia ja solubiologiset erityispiirteet. Maria Sundvik, FT Biolääketieteen laitos, Anatomia Helsingin yliopisto

Keskushermoston histologia ja solubiologiset erityispiirteet. Maria Sundvik, FT Biolääketieteen laitos, Anatomia Helsingin yliopisto Keskushermoston histologia ja solubiologiset erityispiirteet Maria Sundvik, FT Biolääketieteen laitos, Anatomia Helsingin yliopisto Luennon aiheet Neuronin perusrakenne Hermoston solut ja niiden tehtävät

Lisätiedot

KE-4.1100 Orgaaninen kemia 1

KE-4.1100 Orgaaninen kemia 1 KE-4.1100 rgaaninen kemia 1 Tentti 27.10.2005, malliratkaisu ja mallipisteytys Kokeessa sallitut apuvälineet: Molekyylimallisarja, taskulaskin. Mikäli vastaat koepaperiin, palauta paperi nimelläsi ja opiskelijanumerollasi

Lisätiedot

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä

Lisätiedot

Plasmidi-DNA:n eristys bakteerisoluista DNA:n geelielektroforeesi (Proteiinien geelielektroforeesi)

Plasmidi-DNA:n eristys bakteerisoluista DNA:n geelielektroforeesi (Proteiinien geelielektroforeesi) Plasmidi-DNA:n eristys bakteerisoluista DNA:n geelielektroforeesi (Proteiinien geelielektroforeesi) CHEM-A1310 Biotieteen perusteet Heli Viskari 2017 DNA-harjoitustöiden aikataulu, valitse yksi näistä

Lisätiedot

AGARSOLUBLOKKIMENETELMÄ PLEURA- JA ASKITESNÄYTTEIDEN IMMUNOHISTOKEMIALLISISSA VÄRJÄYKSISSÄ

AGARSOLUBLOKKIMENETELMÄ PLEURA- JA ASKITESNÄYTTEIDEN IMMUNOHISTOKEMIALLISISSA VÄRJÄYKSISSÄ AGARSOLUBLOKKIMENETELMÄ PLEURA- JA ASKITESNÄYTTEIDEN IMMUNOHISTOKEMIALLISISSA VÄRJÄYKSISSÄ Paula Tamminen Elina Virkkunen Opinnäytetyö Maaliskuu 2013 Bioanalytiikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Essential Cell Biology

Essential Cell Biology Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act

Lisätiedot

Genomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA

Genomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA Genomin ylläpito 5.12.2017 TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA Luennon sisältö Tuman kromosomien rakenne ja pakkautuminen Pakkautumisen säätely: histonien modifikaatiot DNA:n kahdentuminen

Lisätiedot

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1)

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) Johdanto Maito on tärkeä eläinproteiinin lähde monille ihmisille. Maidon laatu ja sen sisältämät proteiinit riippuvat useista tekijöistä ja esimerkiksi meijereiden

Lisätiedot

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Genomin ylläpito 14.1.2014 Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Luennon sisältö DNA:n kahdentuminen eli replikaa8o DNA:n korjausmekanismit Replikaa8ovirheiden korjaus Emäksenpoistokorjaus

Lisätiedot

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa Listerian, Salmonellan ja kampylobakteerien tunnistus elintarvikkeista ja rehuista 29.11.2012 Eva Fredriksson-Lidsle Listeria monocytogenes Salmonella (spp) Campylobacter

Lisätiedot

PATOLOGIA PATOLOGIAN TUTKIMUSNIMIKKEET

PATOLOGIA PATOLOGIAN TUTKIMUSNIMIKKEET PATOLOGIA Patologian nimikkeistön tarkoituksena on varmistaa, että näytettä lähetettäessä yksikäsitteisesti pyritään määrittelemään haluttu tutkimus. Nimikkeen tulee perustua näin ollen pyyntöön. Tällä

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Laboratorioalan koulutusohjelma OPINNÄYTETYÖ APOPTOOSIN DETEKTOINTI DIABEETTISEN HIIRIMALLIN MUNUAISLEIKKEISTÄ

TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Laboratorioalan koulutusohjelma OPINNÄYTETYÖ APOPTOOSIN DETEKTOINTI DIABEETTISEN HIIRIMALLIN MUNUAISLEIKKEISTÄ TEKNIIKKA JA LIIKENNE Laboratorioalan koulutusohjelma OPINNÄYTETYÖ APOPTOOSIN DETEKTOINTI DIABEETTISEN HIIRIMALLIN MUNUAISLEIKKEISTÄ Työn tekijä: Kirsi Keski-Mattinen Työn ohjaajat: Mervi Hyvönen Tiina

Lisätiedot

Bioteknologian perustyökaluja

Bioteknologian perustyökaluja Bioteknologian perustyökaluja DNAn ja RNAn eristäminen helppoa. Puhdistaminen työlästä (DNA pestään lukuisilla liuottimilla). Myös lähetti-rnat voidaan eristää ja muuntaa virusten käänteiskopioijaentsyymin

Lisätiedot

LIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ

LIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ Leena Krogerus, patologian dosentti Helsingin Yliopistossa Apulaisylilääkäri Jorvin sairaalan patologian osastolla Suomen Kliinisen Sytologian Yhdistyksen puheenjohtaja..ei muita sidonnaisuuksia LIERIÖSOLUATYPIAT

Lisätiedot

MAKSAKUDOSNÄYTTEIDEN HISTOLOGINEN VERTAILU VILLITYYPIN JA HSD17β13- POISTOGEENISEN HIIREN VÄLILLÄ

MAKSAKUDOSNÄYTTEIDEN HISTOLOGINEN VERTAILU VILLITYYPIN JA HSD17β13- POISTOGEENISEN HIIREN VÄLILLÄ Opinnäytetyö (AMK) Bioanalytiikan koulutusohjelma Patologia 2013 Minna Grönroos MAKSAKUDOSNÄYTTEIDEN HISTOLOGINEN VERTAILU VILLITYYPIN JA HSD17β13- POISTOGEENISEN HIIREN VÄLILLÄ OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

α-amylaasi α-amylaasin eristäminen syljestä ja spesifisen aktiivisuuden määritys. Johdanto Tärkkelys Oligosakkaridit Maltoosi + glukoosi

α-amylaasi α-amylaasin eristäminen syljestä ja spesifisen aktiivisuuden määritys. Johdanto Tärkkelys Oligosakkaridit Maltoosi + glukoosi n eristäminen syljestä ja spesifisen aktiivisuuden määritys. Johdanto Työssä eristetään ja puhdistetaan merkittävä ja laajalti käytetty teollisuusentsyymi syljestä. pilkkoo tärkkelystä ensin oligosakkarideiksi

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen

Lisätiedot