Histologia. salasana kbkbkb

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Histologia. http://cc.oulu.fi/~ehohtola/kb/ salasana kbkbkb"

Transkriptio

1 Histologia salasana kbkbkb. Johdanto Kirjallisuus Mikrotekniikka Mikroskopointi 2. Soluvälimateriaali Matrix Säikeet 3. Kudostyypit Epiteelikudos Sidekudos varsinainen sidekudos rusto luu veri Lihaskudos sileä lihaskudos poikkijuovainen lihaskudos sydänlihas Hermokudos 4. Elimet, elinjärjestelmät Verenkiertoelimistö Lymfajärjestelmä Iho Aistinelimet Ruoansulatuskanava + rauhaset Hengityselimet Virtsanerityselimet Umpirauhaset Sukupuolielimet 2. Johdanto Mikrotekniikka (mikroskooppinen tekniikka, erillinen kurssi) kr. HISTOS = kudos, LOGOS = oppi Kirjallisuutta Young & Heath: Wheater s Functional Histology, A text and colour atlas. Edinburgh, London : Churchill Livingston (4. painos, 2000) Lähitieteet Kehitysbiologia Fysiologia Solubiologia (Mikro)anatomia Patologia Oikeuslääketiede Kudosten rakennetta ei voida tarkastella suoraan mikroskoopissa; tarvitaan sopiva preparaatti ja värjäys MIKROTEKNIKKA Preparaattityypit totaalipreparaatti (esim. -soluiset, ohuet kalvot) leikepreparaatti (yleisin) sivelypreparaatti (esim. veri) murskepreparaatti (esim. kromosomipreparaatit) Valmistusvaiheet 3 4

2 fikseerausvalu leikkaus värjäys mikroskopointi estää kudoksen autolyysin (lysosomit) kovettaa kudos kestää leikkauksen edistää värjäytymistä valu (petaus) parafiiniin tai muoviin blokki leikkausta varten vaatii veden poiston 30 % alkoholi abs. alkoholi ksyleeni (ns. nouseva sarja) formaldehydi, paraformaldehydi, alkoholi, pikriinihappo, etikkahappo seokset valu voidaan tehdä myös jäädyttämällä, jolloin fikseerausta ja veden poistoa ei tarvita esim. Bouin: pikriinihappo (saturoitu vesiliuos) 75 osaa + formaliini (40 % formaldehydi) 25 osaa + jääetikka (00 % etikkahappo) 5 osaa kudospalan oltava pieni 2-3 mm nopea fikseeraus muoviblokki parafiiniblokki 5 6 leikkaus leikkeet/leikenauha valomikroskopia mikrotomilla -5 µm, EM << µm (ultramikrotomi), jääleikkeet kryostaattimikrotomilla (jäähdytys) terä leike blokki 7 8

3 Leikkeet kiinnitetään objektilasille (EM:ssa kuparihilalle) esim. munanvalkuais-glyseroli-seoksella lämpöpöydällä (nauhojen oikaisu) Jääleikkeet suoraan lasille Värjäystä varten parafiini yleensä poistettava (värit vesiliukoisia) laskeva sarja (ksyleeni abs. alkoholi 30 % alkoholi vesi) 9 0 Värjäys perustuu väriaineisiin yleensä aromaattisia orgaanisia molekyylejä Esimerkki hematoksyliini eosiini molekyylissä kaksi osaa kromofori eli värin kantaja esim. parakinoni, Atso-ryhmiä -N=N-, atsiini, ym. auksokromi: värin sitoutuminen, pysyvyys -COOH, -NH 2, -OH -ryhmät happamat, emäksiset värit (= anioniset ja kationiset värit), neutraalit värit peittaus: värien saostus metallisuoloilla (kangasvärjäyksessä puretus ) EM- värit esim. osmiumtetroksidi 2

4 Histokemialliset värjäykset (molekyylien spesifinen osoittaminen) Entsyymihistokemia - entsyymien paikallistaminen kudoksissa peitinlasi + peitinaine (esim. kanadanbalsami) entsyymireaktio kytketään värireaktioon Immunohistokemia vasta-aineiden hyväksikäyttö makromolekyylien osoittamisessa leikenauha 3 ATP-aasi, lihas Syöpäspesifinen antigeeni, eturauhanen 4 Valomikroskooppi yleisin, teoreettinen erotuskyky 0.2 µm erotuskyky riippuu: valon aallonpituudesta, väliaineen taitekertoimesta ja objektiivin avautumiskulmasta tärkeimmät rakenteet havaittavissa ihmissilmin 40x suurennoksella! Fluoresenssimikroskooppi UV-heräte kohteeseen fluoresenssi näkyvän valon alueella konfokaali fluoresenssi autofluoresenssi, väriaineilla aikaansaatu fluoresenssi konfokaalimikroskopia: herätevalo = laser sopii paksuille leikkeille, pistemäinen kohteen valaisu skannaus 5 6

5 Valomikroskoopin sovellutuksia Elektronimikroskopia pimeäkenttämikroskooppi läpivalaisu-em (transmission-em, TEM) faasikontrastimikroskooppi, värjäystä ei tarvita pyyhkäisy-em (Scanning-EM, SEM) pintakuva interferenssikontrastimikroskooppi omat leike- ja värjäystekniikat polarisaatiomikroskooppi elektronien läpäisevyys (elektroni-opaakkisuus) väri TEM SEM 7 8 Historiaa 2. Soluvälimateriaali Mikroskooppi Leeuwenhook 700-luku Kudos = solut + soluvälimateriaali (matrix, matriksi) Tuma: Brown 83 Matrix ei varsinaisesti elävää materiaalia Soluteoria: Schwann & Schleiden 838/39 Aina solujen tuottamaa Ihmisen histologian oppikirja: Henle 84 Kudosten ja tukirangan kovuus ja lujuus Kudostyypit: Wirchow 863 luu > rusto > verkkomainen sidekudos Mikrotomit, leikkeiden valmistus: 800-luvun loppu Toimii diffuusiotienä Elektronimikroskopia: 940/50-luku Väliaineen 2 perustyyppiä Entsyymihistokemia: 950-luku amorfinen eli homogeeninen Immunohistokemia: 960/70-luku säikeinen In situ mrna-hybridisaatio: 980-luku 9 20

6 2.. Amorfinen väliaine GAG:t jaetaan ei-esteröityneisiin ja esteröityneisiin Joko suhteellisen jäykkiä (geeli) tai juoksevampia (sooli). Ei-esteröityneet Päätehtävä diffundoitumistie, adheesio Erotetaan kaksi komponenttia: perusaine + sementti Yleensä seoksia glykoproteiinit + kollageeni (molekyylimuodossa) hiilihydraatit lipidit vesi heksosamiinien ja heksuronihappojen polymeereja = glykosaminoglykaanit (GAG) = mukopolysakkaridit 2 hyaluronihappo: glukuronihapon ja asetyyliglukosamiinin polymeeri M kondroitiini: glukuronihappo + N-asetyyligalaktosamiini M Esteröityneet (-OSO 3 H) kondroitiinisulfaatti (galaktosamiinin, glukuronihapon ja sulfaatin polymeeri), dermataanisulfaatti keratohyaliini ihon keratiini sulfatoituneet muodot jäykempiä geelit (sementtiaine) liittyvät sulfaatin avulla proteiineihin proteoglykaanit (vanh. mukoproteiinit), runkona hyaluronihappo 22 hyaluronihappo kondroitiinisulfaatti proteoglykaani M 0 8 EM-kuva Esiintyminen: hyaluronihappo useimpien elinten sidekudos-osassa lisäksi nivelpussit, napanuora, silmän lasiainen viskoosinen fluidi, sitoo helposti vettä, joka voi poistua viskositeettia säätelee hyaluronidaasi-entsyymi (hydrolysoi) kondroitiinisulfaatti rusto, luu, aorta, sydänläpät, sarveiskalvo, napanuora kondro = rusto (kr. chondro-) hyalo = kr. lasi muko = lima (lat. mucus) Väliaineen valontaitto yleensä sama kuin vedellä! 23 24

7 2.. Säikeet Huom: Biologiassa syy = solu, säie = fibrilli (lääketieteessä eri käytäntö, esim. lihassäie = lihassolu) A. Kollageenisäikeet tavataan kaikissa sidekudostyypeissä, eläinkudosten yleisin proteiini, jopa 25 % kaikista proteiineista luun proteiini on pääosin kollageenia ainakin 27 eri tyyppiä: tyyppi I 70 % koko elimistön kollageenista, 90 % luun kollageenista Kollageeni + raskasmetallisuolat tai tanniini erittäin vaikealiukoinen yhdiste (nahan parkitseminen!) Tanner = parkitsija Lat. collum = liima, kollageeni = liimaa tuottava perusrakenne 3 peptidiketjun helix, joka kolmas ah = glysiini GLY-X-Y X usein proliini, Y hydroksiproliini n. 000 ah:n -kertainen helix 3-kertainen helix = tropokollageeni, gly helixin sisällä pituus 280 nm, läpimitta.4 nm tropokollageeni mikrosäikeet (micofibrils) tropokollageeni (+telopeptidit) mikrofibrilli ¼ limittäisyys pituus useita µm, läpimitta 0.3 µm mikrosäikeet + ristisidokset kollageenisäikeet kollageenisäie läpimitta -2 µm 27 28

8 Kollageenisäikeet B. Retikuliinisäikeet iho verkkomaisia, haaroittuvia muodostavat pieniä verkostoja verisuonten, lihassolujen, rasvasolujen ym. ympärille epäkypsää kollageenia, muodostuu tropokollageenista suolilieve C. Elastiset säikeet paljon mm. löyhässä sidekudoksessa valtimoiden ympärillä, keuhkoissa joustavia, kumimaisia elastiini-proteiini, M , 8 ah, random-coil, 3-ulotteinen rakenne oskilloi SEM joustavuus molekyylisillat lysiinin muodostamia (lysyylioksidaasi-entsyymi) 29 retikukulaarisäikeet (imusolmuke) elastiset säikeet (valtimon seinämä) 3 30

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:

Lisätiedot

Eläinfysiologia ja histologia

Eläinfysiologia ja histologia Eläinfysiologia ja histologia II. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 1119 9.painos: sivut 896-1041 ja 1091-1163

Lisätiedot

Histokemia ja histologinen valmiste. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

Histokemia ja histologinen valmiste. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Histokemia ja histologinen valmiste Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Mittakaavat: Alberts 5; s580 makroanatomia, mikroanatomia eli histologia, Silmä(lasit) Luuppi Valomikroskooppi solubiologia,

Lisätiedot

Historia 1. Solubiologian juuret. Historia 3. Historia 2. Historia 5. Historia 4. Solubiologia (eläintieteen osuus) Seppo Saarela

Historia 1. Solubiologian juuret. Historia 3. Historia 2. Historia 5. Historia 4. Solubiologia (eläintieteen osuus) Seppo Saarela Historia 1 Solubiologian juuret Soluoppi eli sytologia (kreik. kytos = kotelo) Robert Hooke (1665): cellula (= solu, suom. Lönnrot) 1674 van Leeuwenhoek - kuvasi useita solutyyppejä Historia 2 1800-luku

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

Histologinen valmiste/ Heikki Hervonen 2012/ Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia

Histologinen valmiste/ Heikki Hervonen 2012/ Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Histologinen valmiste/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Mikroskoopit ja histologinen valmiste (RP6 s1-17) Alberts et al.: Molecular Biology of The Cell 5.ed,

Lisätiedot

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys SBPK info Olet tässä Lukujärjestys 1 Muu opetus jakson aikana: Informatioteknologia Ryhmätyötaidot Kasvaminen L ja HL Englanti 2 PBL-istunnot 2x/vko Yht. 8 virikettä PBL-istunnot rytmittävät opintoja Tärkeää

Lisätiedot

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. 1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,

Lisätiedot

Epiteeli' Kateenkorva'

Epiteeli' Kateenkorva' Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/anatomia JOHDANTO SOLUBIOLOGIA JA PERUSKUDOKSET-JAKSOON Epiteeli' Kateenkorva' Luu' Veri' Jeffrey&B.&Kerr:'Atlas'of'' Func;onal'Histology.' Mosby'1999'

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

löyhä eli areolaarinen sidekudos 3 komponenttia solut

löyhä eli areolaarinen sidekudos 3 komponenttia solut Sidekudos Sidekudos B. Sidekudos 1. kehittyy alkion mesodermista löyhä eli areolaarinen sidekudos komponenttia solut mesenkyymi, mukoosinen sidekudos, varsinainen löyhä sidekudos, rasvakudos, verkkomainen

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Solubiologia ja peruskudokset 2013 Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos /MA/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon Solujen väliaine, jatkoa Tyvikalvo säätelee aineiden kulkua ja solujen siirtymistä Tyvikalvo lamina basalis kaikkien (varsinaisten) epiteelisolujen alla lihas-, rasva- ja Schwannin solujen ympärillä Munuaiskeränen:

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

Tentit ja muut suoritukset. Solubiologia 750121 (5 op) Mistä löytyy tietoa? Mistä löytyy

Tentit ja muut suoritukset. Solubiologia 750121 (5 op) Mistä löytyy tietoa? Mistä löytyy Solubiologia 750121 (5 op) Tentit ja muut suoritukset Seppo Saarela (eläintieteen osuus) http://cc.oulu.fi/~ssaarela/sb.htm Ulla Kemi (genetiikan osuus) Hely Häggman (kasvitieteen osuus) Kotitentti: solun

Lisätiedot

HISTOLOGISEN NÄYTTEEN PROSESSI LABORATORIOSSA OPPIMATERIAALI

HISTOLOGISEN NÄYTTEEN PROSESSI LABORATORIOSSA OPPIMATERIAALI Opinnäytetyö (AMK) Bioanalytiikka 2013 Kaisaleena Karttunen HISTOLOGISEN NÄYTTEEN PROSESSI LABORATORIOSSA OPPIMATERIAALI OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun ammattikorkeakoulu Bioanalytiikan koulutusohjelma

Lisätiedot

SIDEKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN

SIDEKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia SIDEKUDOS Tiivistä järjestäytynyttä sidekudosta. Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby HEIKKI HERVONEN Luku 1 SIDEKUDOS Sidekudos muodostaa

Lisätiedot

Värjäysliuokset, reagenssit ja fiksatiivit eläindiagnostiikkaan

Värjäysliuokset, reagenssit ja fiksatiivit eläindiagnostiikkaan Värjäysliuokset, reagenssit ja fiksatiivit eläindiagnostiikkaan Reagena valmistaa kolmen vuosikymmenen kokemuksella kotimaiset, korkealaatuiset käyttövalmiit värjäysliuokset. Kaikki liuokset valmistetaan

Lisätiedot

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 1 Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään jo

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Histopatologian. Pirkko Hirsimäki. patologian palvelualue

Histopatologian. Pirkko Hirsimäki. patologian palvelualue Histopatologian värjäystekniikka: äjä tk kierrospalaute Pirkko Hirsimäki TYKS-SAPA SAPA liikelaitos l i patologian palvelualue 5.2.2010 2010 1 Ulkoinen laadunarviointikierros: Histopatologia 4/2008 Osallistujat

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia. Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia Tavoitteet: - tunnistaa eri sidekudostyyppejä ja niissä esiintyviä soluja histologisessa

Lisätiedot

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14 Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin

Lisätiedot

Sidekudos ja rasvakudos

Sidekudos ja rasvakudos Sidekudos ja rasvakudos Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Sidekudos = solut + soluväliaine (ECM) ECM = perusaines + säikeet Fibril = fibrilli/rihma/ säie -> fiber = syy/ säie fibroblasti makrofagi

Lisätiedot

Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä.

Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä. Biopolymeerit Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä. Tärkeimpiä biopolymeerejä ovat hiilihydraatit, proteiinit ja nukleiinihapot. 1 Hiilihydraatit Hiilihydraatit jaetaan mono

Lisätiedot

Ihmisen biologia. 9.lk

Ihmisen biologia. 9.lk Ihmisen biologia 9.lk Veri Veressä on 55% verinestettä eli plasmaa ja loput verisoluja. Verisoluja ovat punasolut, valkosolut ja verihiutaleet. Punasolut Punasolut kuljettavat happea soluihin ja osallistuvat

Lisätiedot

Kasvainsairauksien kirurginen hoito

Kasvainsairauksien kirurginen hoito Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

2. Luu. Luun kollageeniverkkoa (SEM, Tyrannosaurus rex) Luun kollageeniverkkoa (SEM, ihminen)

2. Luu. Luun kollageeniverkkoa (SEM, Tyrannosaurus rex) Luun kollageeniverkkoa (SEM, ihminen) 2. Luu Jäykin sidekudostyyppi väliaineen ansiosta Väliaine 1. Orgaaninen komponentti 35 % väliaineen massasta osteokollageenisäikeet (tyypin I kollageenia eniten), verkostona sementtiaine: mukopolysakkarideja,

Lisätiedot

HISTOLOGIAN OPPIMATERIAALI

HISTOLOGIAN OPPIMATERIAALI 1 Opinnäytetyö (AMK) Bioanalytiikka 2017 Petra Vilonen HISTOLOGIAN OPPIMATERIAALI Bioanalytiikan opiskelijoille patologian opintojaksoon 2 OPINNÄYTETYÖ (AMK / YAMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat.

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. TUTKIMUSRAPORTTI Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. KEUHKOT JA SYDÄN Meidän ryhmämme aloitti tutkimuksen keuhkoista ja sydämestä.

Lisätiedot

Jonne Seppälä. Lectio praecursoria

Jonne Seppälä. Lectio praecursoria Jonne Seppälä Lectio praecursoria 22.5.2015 Structural Studies on Filamin Domain Interactions Rakennetutkimuksia filamiini-proteiinin domeenivuorovaikutuksilla Mitä solu- ja molekyylibioginen tutkimus

Lisätiedot

Kudoskuljetusohjelmien vertailu rasvaisilla näytteillä

Kudoskuljetusohjelmien vertailu rasvaisilla näytteillä Kudoskuljetusohjelmien vertailu rasvaisilla näytteillä Bioanalytiikan koulutusohjelma, bioanalyytikko Opinnäytetyö 16.4.2007 Heidi Heinrichs HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU STADIA Sosiaali- ja terveysala

Lisätiedot

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita

Lisätiedot

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 SOLUISTA KUDOKSIKSI Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 Prof. Ismo Virtanen, 1949-2010 Kudos - määritelmä tissue (e), vävdad (r) tietyn tyyppisten

Lisätiedot

Luun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin

Luun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin Luun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin Marja-Kaisa Koivula FT, dosentti, sairaalakemisti 22.5.2014 Esityksen sisältö Mitä luun aineenvaihdunnalla tarkoitetaan? Mitä ovat

Lisätiedot

NaturaPura Ibérica Elokuu 10, 2009 Rua das Australias, No. 1 4705-322 Braga Portugali

NaturaPura Ibérica Elokuu 10, 2009 Rua das Australias, No. 1 4705-322 Braga Portugali NaturaPura Ibérica Elokuu 10, 2009 Rua das Australias, No. 1 4705-322 Braga Portugali VIITATEN: IN VITRO IHOÄRSYTTÄVYYSTESTAUSRAPORTTI Oheisena NaturaPuran toimittaman 100% puuvillakangasmateriaalin in

Lisätiedot

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy)

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy) Pesukemian perusteet Veden pesuominaisuudet 1. kostuttaa 2. liuottaa (dipoli) 3. laimentaa 4. liikkuva vesi tekee mekaanista työtä 5. kuljettaa kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm.

Lisätiedot

Biomolekyylit ja biomeerit

Biomolekyylit ja biomeerit Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit

Lisätiedot

SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ;

SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ; SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela seppo.saarela@oulu.fi ; http://cc.oulu.fi/~ssaarela/sb.htm 1 Solubiologisten kysymysten tekeminen uteliaisuus 2 Solubiologian historia 3 Solubiologiset

Lisätiedot

Sidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8.

Sidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8. Sidekudosoireyhtymät Perinnölliset sidekudosoireyhtymät Sirpa Kivirikko Perinnöllisyyslääkäri, dos 24.08.2012 Marfanin oireyhtymä Ehlers-Danlos oireyhtymä Osteogenesis imperfekta Perinnölliset sidekudoksen

Lisätiedot

ANTIGEENIEN PAIKANTAMINEN SOLUBLOKEISTA

ANTIGEENIEN PAIKANTAMINEN SOLUBLOKEISTA ANTIGEENIEN PAIKANTAMINEN SOLUBLOKEISTA LabQuality-päivät 8.2.2007 Antero Laasonen, Johanna Varpula, Tarja Ylimäki Seinäjoen keskussairaala Patologian osasto YLEISTÄ Solublokkeja (histoblokkeja) valmistetaan

Lisätiedot

Mikroskopiaa akvaarioharrastajalle

Mikroskopiaa akvaarioharrastajalle Mikroskopiaa akvaarioharrastajalle Mikroskooppi tarjoaa tutkimusvälineenä akvaarioharrastajalle monia mahdollisuuksia syventää harrastustaan aina levien tutkimisesta kalatautidiagnosointiin tai ainakin

Lisätiedot

Valomikroskopia. Mikroskooppisten preparaattien valmistus. EM-näyte hilalla. Parafiinileikkeiden leikkaaminen. Valomikroskopia 2

Valomikroskopia. Mikroskooppisten preparaattien valmistus. EM-näyte hilalla. Parafiinileikkeiden leikkaaminen. Valomikroskopia 2 Mikroskooppisten preparaattien valmistus Valomikroskopia Parafiinitekniikka 1. fikseeraus: tappaa, kovettaa, säilyttää rakenteen (alkoholi, formaldehydi, etikkahappo) 2. veden poisto: alkoholisarja 70

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat

Lisätiedot

HIIREN RUSTOSOLUVILJELYMALLIN PYSTYTTÄMINEN

HIIREN RUSTOSOLUVILJELYMALLIN PYSTYTTÄMINEN Opinnäytetyö (AMK) Bio-ja elintarviketekniikka Laboratoriotekniikka 2014 Natalia Habilainen-Kirillov HIIREN RUSTOSOLUVILJELYMALLIN PYSTYTTÄMINEN Pharmatest Services Oy OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN

Lisätiedot

KONTROLLIEN KERÄÄMINEN. Työohjeistus. Fimlab Laboratoriot Oy. Histologian laboratorio

KONTROLLIEN KERÄÄMINEN. Työohjeistus. Fimlab Laboratoriot Oy. Histologian laboratorio KONTROLLIEN KERÄÄMINEN Työohjeistus Fimlab Laboratoriot Oy Histologian laboratorio Satu Harola Satu Mäkinen 2 SISÄLLYS 1 KONTROLLIA TARVITSEVAT VÄRJÄYKSET... 3 1.1 GRAM (Artisan, Ventana)... 3 1.2 KONGO

Lisätiedot

Aleksi Jokinen, Timo Viljanen & Lassi 81: 1 &82: 4 Ti 3.3.

Aleksi Jokinen, Timo Viljanen & Lassi 81: 1 &82: 4 Ti 3.3. Biologian kurssi 4: Ihmisen biologia Laadi monisteen tehtäviä apuna käyttäen selkeä suullinen esitelmä ihmisen elimistä, niiden rakenteista, toiminnan säätelystä ja yleisimmistä toimintahäiriöistä. Aihe:

Lisätiedot

Ilma betonissa Betonitutkimusseminaari 2017 TkT Anna Kronlöf, FM Jarkko Klami VTT Expert Services Oy

Ilma betonissa Betonitutkimusseminaari 2017 TkT Anna Kronlöf, FM Jarkko Klami VTT Expert Services Oy Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Ilma betonissa Betonitutkimusseminaari 2017 TkT Anna Kronlöf, FM Jarkko Klami VTT Expert Services Oy En kyllä tajua, mistä betoniin tulee ylimääräistä ilmaa. Betonissa

Lisätiedot

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko 1 Ruora-jakson mikroskopia I: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku/h.hervonen ja M.Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään

Lisätiedot

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine? TÄS ON PROTSKUU! KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu parhaiten yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta, sekä lukioon kurssille KE1. KESTO: Työ koostuu kahdesta osasta: n. 30 min/osa. MOTIVAATIO: Mitä

Lisätiedot

Kuinka ateroskleroosi kehittyy

Kuinka ateroskleroosi kehittyy Sepelvaltimotautikuolleisuus Suomessa 25 64-vuotiaat miehet ja naiset Per 100 000 Kuinka ateroskleroosi kehittyy Katariina Öörni Wihurin tutkimuslaitos Sepelvaltimotautikuolemat Suomessa yhä iäkkäämmillä

Lisätiedot

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet sammakko (Xenopus) Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet Heti gastrulaation jälkeen: chorda selkäjänne mesodermi jakautuu kolmeen osaan: selkäjänteen aihe (notochorda), paraksiaalinen mesodermi, lateraalimesodermi

Lisätiedot

Patologian laboratoriotekniikan uusia innovaatioita

Patologian laboratoriotekniikan uusia innovaatioita Sanna Kirjavainen Erikoistuva sairaalasolubiologi FT, Solubiologia KYS Kuvantamiskeskus Kliinisen patologian osasto Patologian laboratoriotekniikan uusia innovaatioita DISSEKTIO Makrojen kuvaaminen Viivakoodilla

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

2.3.5 Kudosten rappeuma 105 2.3.6 Kalkkeumat 106 2.3.7 Verenvuoto tai verenpurkauma 106 2.3.8 Nestepöhö, turvotus, ödeema 107 2.3.

2.3.5 Kudosten rappeuma 105 2.3.6 Kalkkeumat 106 2.3.7 Verenvuoto tai verenpurkauma 106 2.3.8 Nestepöhö, turvotus, ödeema 107 2.3. SISÄLTÖ JOHDANTO 13 1. RAKENNE JA ELINTOIMINNOT 17 1.1 SOLU 18 1.2 KUDOKSET 19 1.2.1. Peitin- eli epiteelikudos 19 1.2.2. Side- ja tukikudos 19 1.2.2.1. Luut 20 1.2.2.2 Luuliitokset 21 1.2.2.3 Hampaat

Lisätiedot

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä

Lisätiedot

Keskushermoston histologia ja solubiologiset erityispiirteet. Maria Sundvik, FT Biolääketieteen laitos, Anatomia Helsingin yliopisto

Keskushermoston histologia ja solubiologiset erityispiirteet. Maria Sundvik, FT Biolääketieteen laitos, Anatomia Helsingin yliopisto Keskushermoston histologia ja solubiologiset erityispiirteet Maria Sundvik, FT Biolääketieteen laitos, Anatomia Helsingin yliopisto Luennon aiheet Neuronin perusrakenne Hermoston solut ja niiden tehtävät

Lisätiedot

KUSTANNUSLASKENTA PATOLOGIAN LBORATORION TOIMINNAN KUVAAJANA

KUSTANNUSLASKENTA PATOLOGIAN LBORATORION TOIMINNAN KUVAAJANA KUSTANNUSLASKENTA PATOLOGIAN LBORATORION TOIMINNAN KUVAAJANA Labquality days 7.2.2014 Olayinka Raheem HUSLAB Patologian ja genetiikan vastuualue Kustannuslaskenta 2 Kustannuslaskenta 3 Kustannuslaskenta

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus: Mikromaailma preparaatin valmistaminen

Opetuskokonaisuus: Mikromaailma preparaatin valmistaminen Opetuskokonaisuus: Mikromaailma preparaatin valmistaminen AIHE: Mikromaailma, solut, mikroskopointi IKÄLUOKKA: 1.-6. luokka TAVOITTEET: Työn tavoitteena on oppia valmistamaan erilaisia näytteitä, joita

Lisätiedot

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology

Lisätiedot

HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun

HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun Ida Fredriksson Tuukka Kari Joonas Ryhänen Petri Sirviö Savonia AMK, fysioterapian koulutusohjelma Mitä fasciat ovat? Sidekudosrakenteista/tiukasti/tiheästi

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä Hengityshiston itseopiskelutehtäviä HEIKKI HERVONEN Kuva Netter. The Ciba Collection LUKU 1 Hengityshiston itseopiskelutehtäviä 1. Nenä, nenäontelo ja nenän sivuontelot, nielu ja larynx (RP6p s665-670;

Lisätiedot

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009 Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.

Lisätiedot

LQ:n laaduntarkkailukierros Histologian tekniikka 2004/1

LQ:n laaduntarkkailukierros Histologian tekniikka 2004/1 LQ:n laaduntarkkailukierros Histologian tekniikka 2004/1 Kudosleikkeiden värjääminen Happoa kestävien sauvojen osoittaminen Retikuliinisäikeiden osoittaminen Tulokset: Labqualityn kotisivuille Antero Laasonen

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS THERMO SCIENTIFIC MICROM HM340E- ROTAATIOMIKROTOMILLE JA STS-VESIHAUTEELLE

KÄYTTÖOPAS THERMO SCIENTIFIC MICROM HM340E- ROTAATIOMIKROTOMILLE JA STS-VESIHAUTEELLE OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA KÄYTTÖOPAS THERMO SCIENTIFIC MICROM HM340E- ROTAATIOMIKROTOMILLE JA STS-VESIHAUTEELLE Opinnäytetyö TEKIJÄ/T: Katja Juntto Satu

Lisätiedot

Emma Erkkilä, Hanna-Maija Jussila & Annina Räsänen HISTOLOGISTEN VÄRJÄYSTEN LAATU JA KUSTANNUSTEHOKKUUS

Emma Erkkilä, Hanna-Maija Jussila & Annina Räsänen HISTOLOGISTEN VÄRJÄYSTEN LAATU JA KUSTANNUSTEHOKKUUS Emma Erkkilä, Hanna-Maija Jussila & Annina Räsänen HISTOLOGISTEN VÄRJÄYSTEN LAATU JA KUSTANNUSTEHOKKUUS HISTOLOGISTEN VÄRJÄYSTEN LAATU JA KUSTANNUSTEHOKKUUS Emma Erkkilä Hanna-Maija Jussila Annina Räsänen

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Advanced Materials Araldite 2021 TUOTESELOSTE

Advanced Materials Araldite 2021 TUOTESELOSTE Advanced Materials Araldite 2021 TUOTESELOSTE Araldite 2021 Kaksikomponenttinen sitkistetty metakrylaattiliima Ominaispiirteet Nopeasti kovettuva Korkea kuoriutumislujuus Monikäyttöinen Erinomainen monien

Lisätiedot

UUTUUS EQOLOGY. Aktiivinen Kollageeni2. Nauti nuorekkaasta ihosta. Taistele tehokkaasti ikääntymistä vastaan!

UUTUUS EQOLOGY. Aktiivinen Kollageeni2. Nauti nuorekkaasta ihosta. Taistele tehokkaasti ikääntymistä vastaan! UUTUUS EQOLOGY Nauti nuorekkaasta ihosta Vähentää ikääntymisen näkyviä merkkejä Tarjoaa elinvoimaa, vahvuutta ja kimmoisuutta Kosteuttaa Kasvattaa luonnollista kollageenin tuotantoa Taistele tehokkaasti

Lisätiedot

= ωε ε ε o =8,853 pf/m

= ωε ε ε o =8,853 pf/m KUDOKSEN POLARISOITUMINEN SÄHKÖKENTÄSSÄ E ε,, jε r, jε, r i =,, ε r, i r, i E Efektiivinen johtavuus σ eff ( ω = = ωε ε ε o =8,853 pf/m,, r 2πf ) o Tyypillisiä arvoja radiotaajuukislla Kompleksinen permittiivisyys

Lisätiedot

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon A. Mikä seuraavista hapoista on heikko happo? a) etikkahappo b) typpihappo c) vetykloridihappo d) rikkihappo

Lisätiedot

Muut nimet: Ehlers-Danlosin oireyhtymä, Ehlers-Danlos, Syndroma Ehlers-Danlos, Morbus Ehlers- Danlos

Muut nimet: Ehlers-Danlosin oireyhtymä, Ehlers-Danlos, Syndroma Ehlers-Danlos, Morbus Ehlers- Danlos Muut nimet: Ehlers-Danlosin oireyhtymä, Ehlers-Danlos, Syndroma Ehlers-Danlos, Morbus Ehlers- Danlos Ehlers-Danlosin syndroomalle ei ole Suomessa vakiintunutta kirjoitusasua, mutta suositus on Ehlers-Danlosin

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

SOLUSEINÄN KOOSTUMUS Puukuitujen soluseinät koostuvat lähinnä selluloosasta, hemiselluloosista ja ligniinistä.

SOLUSEINÄN KOOSTUMUS Puukuitujen soluseinät koostuvat lähinnä selluloosasta, hemiselluloosista ja ligniinistä. Puupolymeerit ja soluseinän hienorakenne Luennolla käsiteltävät asiat löytyvät kirjan kappaleista 4,5 ja 6. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Kappale 4: Puun soluseinä Kappale 5: Puun erikoissolukot Kappale

Lisätiedot

HERMOSTON FYSIOLOGIA I

HERMOSTON FYSIOLOGIA I Hermoston fysiologia I 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA I Biosähköiset ilmiöt Kalvopotentiaali Hermosolun lepopotentiaali Hermosolun aktiopotentiaali Ionikanavat Intrasellulaarinen/ekstrasellulaarinen mittaus Neuronin

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne

Lisätiedot

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson Ionisoiva säteily Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä.

Lisätiedot

Fysikaaliset ominaisuudet

Fysikaaliset ominaisuudet Fysikaaliset ominaisuudet Ominaisuuksien alkuperä Mistä materiaalien ominaisuudet syntyvät? Minkälainen on materiaalin rakenne? Onko rakenteellisesti samankaltaisilla materiaaleilla samankaltaiset ominaisuudet?

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 10. Valkuaisaineiden valmistaminen solussa 1. Avainsanat 2. Perinnöllinen tieto on dna:n emäsjärjestyksessä 3. Proteiinit koostuvat

Lisätiedot

Advanced Materials Araldite 2022 TUOTESELOSTE

Advanced Materials Araldite 2022 TUOTESELOSTE Advanced Materials Araldite 2022 TUOTESELOSTE Araldite 2022 Kaksikomponenttinen metakrylaattiliima Ominaispiirteet Helppo hioa Liimaa monia kestomuoveja Kestää hyvin öljyä ja bensiiniä Ei vaadi täydellistä

Lisätiedot

Seraquin. Luonnollista suojaa koiran ja kissan nivelille

Seraquin. Luonnollista suojaa koiran ja kissan nivelille Seraquin Luonnollista suojaa koiran ja kissan nivelille Nivelrikko Tavallisin syy koiran nivelperäiseen kipuun ja ontumiseen 20 % kaikista koirista sairastaa Suomessa 110 000 nivelrikkoista koiraa lonkkanivelet,

Lisätiedot

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalytiikan koulutusohjelma

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalytiikan koulutusohjelma POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalytiikan koulutusohjelma Päivi Ryynänen HUONEENLÄMMÖSSÄ SEKÄ MIKROAALTOUUNIMENETELMÄL- LÄ DEKALSIFIOITUJEN KOVAKUDOSNÄYTTEIDEN VÄRJÄYTY- VYYDEN VERTAILU Opinnäytetyö

Lisätiedot

I. Mitä (eläin)fysiologia on?

I. Mitä (eläin)fysiologia on? I. Mitä (eläin)fysiologia on? Luento IV Tutkii eläinten ja niiden osien toimintoja. Tutkii elintoimintojen merkitystä sopeutumisessa ympäristöön. Tutkii toimintamekanismeja ja selittää toimintoja mekanismeista

Lisätiedot

LIPIDIT. Lipidien luokittelu. Rasvahapot Glyserolipidit Sfingolipidit Sterolit Vahat ja vahaesterit. Rasvahapot

LIPIDIT. Lipidien luokittelu. Rasvahapot Glyserolipidit Sfingolipidit Sterolit Vahat ja vahaesterit. Rasvahapot LIIDIT lipos (kreik.) = rasva Lipid = an oily organic compound insoluble in water but soluble in organic solvents Kaikkia orgaanisiin liuottimiin liukenevat biologiset yhdisteet eivät ole lipidejä (esim.

Lisätiedot

Ihmisen biologian selkokielisanasto

Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian Käsitesanasto Tämä käsitesanasto tukee lukion biologian kurssin BI4, perusopetuksen biologian kurssin bi3 sekä ammattiopiston anatomian kurssien opiskelijoita.

Lisätiedot

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa

Lisätiedot

Advanced Materials Araldite 2048 TUOTESELOSTE

Advanced Materials Araldite 2048 TUOTESELOSTE Advanced Materials Araldite 2048 TUOTESELOSTE Araldite 2048 Kaksikomponenttinen metakrylaattiliima Ominaispiirteet Nopeasti kovettuva Hyvä tartunta moniin metalleihin ja muoveihin Ei vaadi täydellistä

Lisätiedot

Hanna Järvenpää & Tanja Pohjola PATHOS DELTA -PIKAKUDOSPROSESSORIN TOIMINNAN TESTAUS

Hanna Järvenpää & Tanja Pohjola PATHOS DELTA -PIKAKUDOSPROSESSORIN TOIMINNAN TESTAUS Hanna Järvenpää & Tanja Pohjola PATHOS DELTA -PIKAKUDOSPROSESSORIN TOIMINNAN TESTAUS PATHOS DELTA -PIKAKUDOSPROSESSORIN TOIMINNAN TESTAUS Hanna Järvenpää & Tanja Pohjola Opinnäytetyö Syksy 2014 Bioanalytiikan

Lisätiedot

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology Lääketieteen Nobel-palkinto 2016 Yoshinori Ohsumille hänen autofagian mekanismeja koskevista löydöistään. Yoshinori Ohsumi 1945 Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Lisätiedot

VBH:n OMA TAVARAMERKKI

VBH:n OMA TAVARAMERKKI 16.11.2010 VBH:n OMA TAVARAMERKKI 1 VBH:n oma tavaramerkki VBH:n oma tavaramerkki greenteq valikoima täydentää VBH:n tähänastista vahvojen tavaramerkkien tuoteohjelmaa. greenteq tuotteet ovat korkealaatuisia

Lisätiedot

Kromosomit. 1. Mitoosipreparaatti sipulin juurenkärjestä. 2. Drosophilan sylkirauhaskromosomi. monisteen sivulta 32-

Kromosomit. 1. Mitoosipreparaatti sipulin juurenkärjestä. 2. Drosophilan sylkirauhaskromosomi. monisteen sivulta 32- Kromosomit 1. Mitoosipreparaatti sipulin juurenkärjestä 2. Drosophilan sylkirauhaskromosomi monisteen sivulta 32- Mitoosipreparaatti sipulin juurenkärjestä 1) Havainnollistetaan menetelmää, jolla jo

Lisätiedot

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015 EPIONEN Kemia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.

Lisätiedot

ylilääkäri Teijo Kuopio

ylilääkäri Teijo Kuopio ylilääkäri Teijo Kuopio 28.8.2013 Vasteiden tarkastelu voi tapahtua: Elinten tasolla (makroskooppinen patologia) Kudostasolla (histopatologia) Solutasolla (solupatologia) Molekyylitasolla (molekyylipatologia)

Lisätiedot

Inhalaatioanesteettien farmakokinetiikkaa

Inhalaatioanesteettien farmakokinetiikkaa Inhalaatioanesteettien farmakokinetiikkaa Klaus Olkkola Lääkeaineen vaikutusten ymmärtäminen edellyttää, että sekä kyseisen aineen farmakokinetiikka että farmakodynamiikka tunnetaan. Farmakokinetiikka

Lisätiedot

1 lv LUKUJÄRJESTYS Lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmat

1 lv LUKUJÄRJESTYS Lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmat 1 lv LUKUJÄRJESTYS 2017-2018 - Lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmat Ryhmäopetusten ryhmäjako ilmoitetaan viikolla 32 Opetusajat: aamupäivän luennot alkavat vartin yli, iltapäivällä tasatunnein

Lisätiedot