KIRKKONUMMEN KUNNAN TALONRAKENNUSHANKKEET. HANKEOHJE Astuu voimaan

Transkriptio

1 KIRKKONUMMEN KUNNAN TALONRAKENNUSHANKKEET HANKEOHJE Astuu vimaan

2 2 SISÄLLYSLUETTELO... 3 Talnrakennushankkeen prsessin päävaiheet... 3 Hankeryhmä... 4 Hankeprsessi tiivistettynä Esitys tarveselvityksen tekemisestä Tarveselvitys Hankepäätös ja päätös hankesuunnitelman laatimisesta Hankesuunnitelma Investintipäätös ja hankkeen sijittaminen investintisuunnitelmaan Knsulttivalinta Yleissuunnittelu (L1, ehdtuspiirustukset) Yleissuunnittelu (L2, lunnspiirustukset) Pääpiirustukset Urakkapiirustukset Rakentamispäätös ja urakitsijavalinta Rakentaminen Vastaantt Käyttö Talnrakentamisen laatutavitteet ja laadun arviinti... 23

3 3 Tämä hankehjeen päivitetty versi krvaa kunnanvaltuustn hyväksymän hankehjeen. Päivityksen yhteydessä hankehjetta n mukautettu rakennusalan yleisen hankeprsessin mukaiseksi ja eri sapulten rlitusta n täsmennetty hankeprsessin sujuvittamiseksi. Runkna n sveltaen käytetty RT :n esitystä talnrakennuksen hankeprsessin vaiheista ja tässä prsessissa tarvittavista rakennuttajan päätöksistä. Lisäksi hankkeissa edellytetään nudatettavan tai svellettavan Rakennusurakan yleiset spimusehdt YSE asiakirjaa, RT Hankehjeen lpussa n lyhyt luku Kirkknummen kunnan talnrakentamisen laatutavitteista. Tavitteena n llut, että luttamushenkilöt keskittyvät varsinaisten prsessiin kuuluvien välttämättömien päätösten lisäksi yleistasisten arvvalintjen ja linjauspäätösten tekemiseen sekä kunnan tahttilan tteutumisen valvntaan. Virkamiesten tehtävänä n asiiden valmistelu sekä peratiivinen hankkeiden hitaminen päätösten mukaisesti. Hankehje n sekä tekstin että kaaviiden salta jateltu luttamushenkilöiden ja virkamiesten tehtäviin kussakin hankevaiheessa. Tämä hankehje sveltuu perinteisiin tteutusmutihin (esim. pääurakka - sivu-urakat). On humattava, että ei-perinteisissä tteutusmudissa kunnan vaikutusmahdllisuudet vivat lla heikmmat kuin perinteisissä tteutusmudissa, ellei asiaan kiinnitetä erityistä humita. Mikäli suunnittelua ja rakentamista halutaan npeuttaa käyttämällä esim. prjektinjhturakinnin tapaista ei-perinteistä tteutusmuta, hankekknaisuus suunnittelusta tteutukseen n rganisitava svellettavaan tteutusmutn spivalla tavalla siten, että kunnan etu tulee kknaisvaltaisesti tetuksi humin. Hankkeessa tehtävien timielinpäätösten järjestys ja sisältö n tällaisessa tapauksessa myös rganisitava erillisen, timielimissä hyväksyttävän suunnitelman mukaan. Hankehjetta svelletaan talnrakennushankkeisiin jiden kknaiskustannusten arviidaan ylittävän (alv 0 %). Tätä pienemmät hankkeet tteutetaan yhdyskuntatekniikan timialan tai tilahallinnn alitteesta investintien määrärahalla. Pienempää hanketta valmisteltaessa nudatetaan sveltuvin sin tämän hjeen periaatteita. Tämän hankehjeen lisäksi nudatetaan vimassalevia hankintahjeita ja -lakeja. Talnrakennushankkeen prsessin päävaiheet Kirkknummen kunnan talnrakennushankkeita kskeva prsessi jakaantuu seuraaviin rakennusalalla yleisesti käytetyn terminlgian mukaisiin päävaiheisiin (kestt hjeellisia ja hankekhtaisia, luttamuselinten päätökset lihavitu): Hankkeen päävaiheet Päätökset Tarveselvitys (kest 2-5 kk) => hankesuunnittelupäätös Hankesuunnittelu (kest 3-9 kk) => investintipäätös, hanke inv.suunnitelmaan Rakennussuunnittelu (kest 6-15 kk)=> rakentamispäätös (urakkaspimus) Rakentaminen (kest 6-24 kk) => vastaanttpäätös Käyttööntt (kest 1-2 kk) => takuutarkastus Päävaiheet jakautuvat alavaiheisiin. Sivulla 5 n esitetty hankevaiheet kaavina alavaiheittain.

4 Hankeryhmä 4 Kullekin hankkeelle perustetaan ma hankeryhmä, jka timii kk hankkeen ajan eli tarveselvityksestä käyttövaiheen alkuun. Yhdyskuntatekniikan timialajhtaja nimeää hankkeelle prjektipäällikön, jka n hankeryhmän puheenjhtaja ja hjaa talnrakennushanketta. Prjektipäällikkö vi lla myös tehtävään valittu knsultti. Käyttäjätimialan timialajhtaja nimeää hankeryhmään riittävän edustuksen, krkeintaan 3 henkilöä. Tarvittaessa yhdyskuntatekniikan timialajhtaja tai prjektipäällikkö nimeää muita jäseniä hankeryhmään. Yhdyskuntatekniikan timialajhtajalla ja hankkeen käyttäjätimialjen timialajhtajilla n läsnäl- ja puheikeus mien timialjensa timinnan puitteissa hankeryhmän kkuksissa. Hankeryhmien kkuksiin vi sallistua myös muita asiantuntijita prjektipäällikön näin päättäessä. Valmistelu (esimerkiksi tilahjelman tietjen hankinta) tapahtuu käyttäjätimialilla käyttäjätimialan jhtajan jhdlla, ja varsinainen eri vaiheiden dkumenttien tutant tapahtuu prjektipäällikön krdinimana. Hankkeen aikana eri vaiheiden knsultit timivat rakennusalan vallitsevan käytännön mukaisesti sihteereinä lukuun ttamatta vaiheita , jissa yhdyskuntatekniikan timiala nimeää sihteerin erikseen. Hankeprsessi tiivistettynä Seuraavassa esitettävä kaavi kuvaa kk talnrakennuksen hankeprsessia. Prsessi n jaettu selkeästi luttamushenkilöiden tehtäviin ja virkamiesten tehtäviin. Hankevaiheet ja timijat n sitettu värisymblein. Erityisesti kannattaa humata ranssi väri, jka kuvaa merkittäviä hankepäätöksiä. Kaavin numerinti vastaa tämän asiakirjan tsikknumerintia. Kaavi n myöhemmissä asiakhdissa paliteltu selstettavan vaiheen kkisiksi siksi. Khdissa n kaaviita täydentävä selstus.

5 5

6 6 1. Esitys tarveselvityksen tekemisestä Tarveselvitys n talnrakennushankkeen tausta-asiakirja, jssa selvitetään hankkeen perusminaisuudet ja tavitteet. Tarveselvityksen idea vi tulla timielimiltä tai käyttäjätimialalta Käyttäjätimialan jhtaja (tai esittelijä svittuaan asiasta käyttäjätimialan jhtajan kanssa) tekee käyttäjätimialan lautakunnalle esityksen tarveselvityksestä Luttamushenkilöt Käyttäjätimialan lautakunta hyväksyy tarveselvityksen tehtäväksi Kunnanhallitus hyväksyy tarveselvityksen tehtäväksi

7 2. Tarveselvitys 7 Lähtökhtana n kunnanvaltuustn hyväksymä asiakirja kuten esimerkiksi palveluverkksuunnitelma/rakentamishjelma/investintisuunnitelma ja timialan näkemys timintansa pitkän tähtäimen tavitteista sekä keinista niiden tteuttamiseksi. Kiinteiden kustannusten pitämiseksi khtuullisina tavitteena n myös timinnan speuttaminen käytettävissä leviin tilihin. Peruskrjaushankkeiden tarveselvitysehdtuksiin liitetään kunttutkimus tai kuntselvitys, mikäli sellainen n tarjlla. Tarveselvitys pyritään laatimaan viimeistään 2 vutta ennen hankkeen tteutussuunnittelua. Erityisen kiireellisissä hankkeissa tarveselvitys vidaan tehdä myöhemminkin. On humattava. että käyttäjätimialja vi lla useampia kuin yksi. Erityistä humita tuleekin kiinnittää kaikkien hankkeeseen liittyvien käyttäjätimialjen asiantuntemuksen hyödyntämiseen. Hankeryhmä laatii palveluverkksuunnitelmaan/rakentamishjelmaan/investintisuunnitelmaan perustuvan tarveselvityksen. Työn apuna vidaan käyttää knsulttia Hankeryhmä valmistelee tarveselvityksen hyväksyttäväksi käyttäjätimialan lautakunnalle ja palvelututannn lautakunnalle sekä hallitukselle Hankeryhmä tekee lautakuntien määrittämät tarkennukset aineistihin Käyttäjätimialan edustajat valmistelevat timialan tarpeisiin liittyvät määrittelyt hankeryhmälle sekä laativat tarveselvityksen rungn. Prjektipäällikön tehtävänä n tarkistaa käyttäjätimialan määrittelyjen realistisuus ja timivuus Hankeryhmä pyytää tarvittaessa hanketta kskevan lausunnn tai lausuntja käyttäjätimialan edustajilta tai lautakunnalta Hankeryhmä pyytää tarveselvitystä varten tarvittavat lausunnt muilta hankkeeseen liittyviltä tahilta, esimerkiksi muilta timialilta Tilahallint vastaa peruskrjaushankkeiden tarveselvitysehdtuksien laatimisesta ja esittää ne hankeryhmälle Luttamushenkilöt Käyttäjätimialan lautakunta hyväksyy tarveselvityksen Palvelututannn lautakunta antaa lausunnn tarveselvityksestä Kunnanhallitus hyväksyy tarveselvityksen; ks. myös khta 3.

8 Tarveselvityksessä tulee kiinnittää erityistä humita mm seuraaviin seikkihin: 8 vaihtehtiset palvelututanttavat, vaihtehtiset tilanhankintamallit (myös kumppanuusmallit) yhteiskäyttöisyys esitys tilanhankintavaihtehdsta. Tarveselvityksen yleispiirteinen sisältö: Tarpeen määrittely timinnan kuvaus, nykytilanne ja tuleva kehitys nykyiset käyttäjämäärät, ennusteet tulevasta käytössä levat tilat, niiden käyttöaste ja kunt timinnan muutkset, timinnan tarkituksenmukainen järjestäminen seuraukset, mikäli hanke viivästyy tai jää tteutumatta hankkeen kiireellisyys Tavitteiden asettelu tarvittavien tiljen arviitu määrä ja tarkituksenmukaisin sijainti tiljen suunniteltu käyttöikä arviidut henkilöstöresurssit ja kknaiskustannukset vaihtehtiset palveluntutanttavat tiljen käytön justavuus, mahdllinen yhteiskäyttöisyys ja käyttöasteen ptiminti Ratkaisumallit Tilanhankintavaihtehdt ma/kumppanuushanke (esim. kuntien välinen), st, vukraus, muu rahitusmalli krjaus, uudisrakentaminen, tyyppipäiväkti, tyyppikulu, muu tyyppirakennus Mahdllisuudet valtinsuuksien saamiseksi Rakennuspaikat Alustavat kustannusselvitykset (laskentahetken hintatas riittää tässä, ellei le erityisiä syitä arviida muiden ajankhtien hintatasja) Tilanhankintavaihtehtjen alustava vertailu Taviteaikataulu Js ratkaisumallina n ns. tyyppirakennus esitetään tarveselvityksessä rakennuksen lpullinen rakennuspaikka, kustannusarvi ja vaikutukset käyttötaluteen

9 3. Hankepäätös ja päätös hankesuunnitelman laatimisesta 9 Hankepäätös jhtaa hankesuunnitelman laatimiseen. Hankeryhmä valmistelee tarveselvityksen hyväksyttämisen yhteydessä esityksen hankepäätöksestä sekä hankesuunnitelman laatimisesta Luttamushenkilöt Kunnanhallitus tekee hankepäätöksen sekä määrää hankesuunnitelman laatimisen alitettavaksi

10 4. Hankesuunnitelma 10 Hankesuunnitelma n useimmiten enimmäkseen tekstiä sisältävä asiakirja, jka kuvaa talnrakennushankkeen päälinjat. Hankesuunnitelmaa varten selvitetään rakennushankkeen reunaehdt perusteellisesti sekä teetetään erilaisia tutkimuksia ja selvityksiä. Hankesuunnitelman keskeiset sat vat rakennushankkeen perustelut (nykytilan aiheuttamat tarpeet), sisältö (erityisesti tilahjelma), kustannukset ja aikataulu. Hankesuunnitelmaan saattaa liittyä erilaisia tteutusvaihtehtjen vertailuja eli vaihtehttarkasteluja. Hankesuunnitelman tulee lla valmis vähintään vusi ennen hankkeen rakentamista. Erityisen kiireellisissä hankkeissa aikataulu vi lla npeampi. Hankkeen tavitehinta lasketaan tilahjelman, siitä laaditun viitesuunnitelman ja laatutasmääritysten (rakennustapaselstus) sekä muiden erityissuunnitelmien (mm. alustavat phjatutkimukset, kuntkartitukset, elinkaari/energia-analyysit yms.) phjalta Niin santtujen tyyppirakennusten salta ei tehdä hankesuunnitelmaa vaan hanke sijitetaan investintihjelmaan ja siirrytään knsulttivalintaan (vaihe 6.). Yli klme vutta vanhjen tarveselvitysten ja hankesuunnitelmien ajanmukaisuus tarkistetaan ennen tteutussuunnittelun alittamista ja tarvittaessa ne päivitetään sekä hyväksytään kuten edellä. Hankeryhmä laatii tai laadituttaa hankesuunnitelman knsultilla Hankeryhmä pyytää tarvittaessa hanketta kskevan lausunnn tai lausuntja käyttäjätimialan edustajilta tai lautakunnalta Hankeryhmä pyytää hankesuunnitelmaa varten tarvittavat lausunnt muilta hankkeeseen liittyviltä tahilta Luttamushenkilöt Käyttäjätimialan lautakunta hyväksyy hankesuunnitelman Palvelututannn lautakunta hyväksyy hankesuunnitelman Kunnanhallitus hyväksyy hankesuunnitelman Kunnanvaltuust hyväksyy hankesuunnitelman, ks myös khta 5. Mikäli hankesuunnitelmasta piketaan, muutksen hyväksymisestä päätetään hankesuunnitelman hyväksymisprsessin mukaisesti. Vähäiset muutkset hankesuunnitelmaan (vaikutus tteutusaikatauluun alle 6 kk, talussuunnitelmaan alle , ei merkittäviä timinnallisia muutksia) hyväksyy palvelututannn lautakunta

11 11 Hankesuunnitelman sisältö n vähintään seuraava: Hankkeen nimi, hankeryhmä ja timeksiant Hankkeen tausta, nykytilanteen ja tulevien tarpeiden kuvaus Hankkeen tärkeyden ja tarpeellisuuden perustelu Tilan hankintatapa Hankintatavan vaihtehtvertailut (ma/kumppanuushanke, st, vukraus, krjaus, uudisrakentaminen, muu) Rakennuspaikan rakennuskelpisuus site tiedt rakennuspaikan mistus- ja hallintaikeudesta sekä kaavitustilanne ja liikenneratkaisut alustavat maaperätutkimukset liitteet; kaavakartta selityksineen alustavat phjatutkimukset Hunetilahjelma luettel hunetilista ja hyötyalat (hym 2 ) tilittain, yhteenlaskettuna ja per henkilöä (käyttäjä), liitteet; tilahjelma luettel yhteiskäyttömahdllisuudet Tekniset ratkaisut, varusteet ja laitteet rakennetekniset ratkaisut LVIA- ja sähkötekniset järjestelmät ympäristö- ja elinkaaritavitteet (lämmitysmut, energialukan tavitetas, jätehult yms.) turvajärjestelyt piha-alueet (pihasuunnitelma) kalusteet Hankkeen aikataulu

12 Hankkeen alustava kustannusarvi, jka laaditaan laskenta-ajankhdan sekä arviidun rakentamisajankhdan kustannustasihin rakennuskustannukset kiintkalusteineen mahdllinen valtinsuus timinnan käynnistämiskustannukset (ensikertainen kalustaminen, tarvikkeet, varusteet, laitteet) 12 Vaikutukset käyttötaluteen kiinteistön käyttötaluskustannukset ja sisäinen vukra käyttäjähallintkunnan käyttötaluskustannukset Vertailu nykytilanteeseen Muutksen kuvaus Ominaisuuksien yleinen vertailu Taludellinen vertailu Edut ja haitat Muut selvitykset liitteet elinkaari/energia-analyysi peruskrjaushankkeissa rakennustyön aikaiset väliaikaistilat ja timintalsuhteet krjaus- ja muutstyön aikana (tarvittaessa) Tteuttamisajankhta perustuu hankkeen tarpeellisuuteen ja kiireellisyyteen, humiitava mahdlliset maa-alueiden hankintaa, kaavitusta, pikkeamislupaa, työllisyysnäkökhtia ja rahitusmahdllisuuksia kskevat seikat

13 5. Investintipäätös ja hankkeen sijittaminen investintisuunnitelmaan Investintipäätös määrittää ja myöntää hankkeelle rahituksen. Hankesuunnitelman hyväksymiskäsittelyn yhteydessä knsernihallint laatii hankkeelle rahitussuunnitelman ja selvittää hankkeen vaikutukset kunnan talussuunnitelmaan, mm: 13 eri rahitusvaihtehdt: ma, yksityinen (kumppanuusmallit) tai muu rahitus kuten erilaiset tuet ja kehittämisavustukset Rahitussuunnitelmassa tetaan humin mahdllinen valtinsuus Yhdyskuntatekniikan timiala tteuttaa hankkeen, js sille n talussuunnitelmassa varattu riittävä määräraha. Js talusarvissa n sitettu hankesuunnitelmasta pikkeava määräraha, hankesuunnitelmaa tai rahitusta päivitetään tilanteen vaatimalla tavalla. Hankeryhmä valmistelee esityksen investintipäätökseksi Knsernihallint hulehtii valtinsuuden hankkimisesta sekä erilaisten tukien ja avustusten hyödyntämisestä hankkeessa timialjen valmistelun phjalta. Yhdyskuntatekniikan timiala tarjaa tarvittaessa asiantuntijapalveluja knsernihallinnlle Hankeryhmä valmistelee investintipäätöksen saksi ehdtuksen hankkeen kilpailuttamismudsta sekä suunnittelun että tteutuksen salta (kiinnitetään erityistä humita kullisellekin hankkeelle parhaiten sveltuvaan, mahdllisesti edistykselliseen kilpailuttamistapaan, jita vat esim. suunnittelun pulella rinnakkaistimeksiant ja urakinnin pulella neuvttelumenettely) Hankeryhmä valmistelee investintipäätöksen saksi ehdtuksen hankkeen tteutusmudsta (esim. pääurakka - sivu-urakat) Luttamushenkilöt Kunnanhallitus tekee investintipäätöksen sekä sijittaa hankkeen investintihjelmaan Kunnanvaltuust tekee lpullisen investintipäätöksen

14 6. Knsulttivalinta 14 Tässä vaiheessa valitaan talnrakennushankkeen suunnittelijat (knsultit), jita tyypillisesti vat arkkitehti (pääsuunnittelija), rakenne-, LVI-, sähkö- ja rakennusautmaatisuunnittelijat. Prjektipäällikkö hjaa suunnittelutarjuskilpailun hankintalakien mukaisesti sekä laatii palvelututannn lautakunnalle esityksen suunnittelijavalinnista. Luttamushenkilöt Palvelututannn lautakunta tekee päätöksen knsulttivalinnista

15 7. Yleissuunnittelu (L1, ehdtuspiirustukset) 15 Tässä hankevaiheessa arkkitehti (pääsuunnittelija) tekee ehdtuksen tai ehdtuksia suunnitelman perusratkaisuista eli laatii ehdtuspiirustukset. Hankeryhmä hjaa ehdtuspiirustusten (L1) laatimista

16 8. Yleissuunnittelu (L2, lunnspiirustukset) 16 Tässä hankevaiheessa arkkitehti (pääsuunnittelija) tekee lunnspiirustussarjan sekä tarvittavat muut dkumentit lähtökhdaksi valittujen ehdtuspiirustusten phjalta. Muut suunnittelijat tekevät mien erikisaljensa ensimmäiset dkumentit arkkitehdin lunnsten perusteella. Näin aikaansaadun aineistn perusteella tarkistetaan hankkeen kustannukset. On humattava, että tässä hankevaiheessa määrittyvä hinta n hankkeen lpullinen hintatavite. Kustannusarvi laaditaan laskenta-ajankhdan sekä arviidun rakentamisajankhdan kustannustasihin. Prjektipäällikkö laadituttaa L2-aineistn Prjektipäällikkö laadituttaa kustannusarvin. Prjektipäällikkö pyytää tarvittaessa lausunnt eri valvntaviranmaisilta ja edunvalvntatahilta kuten terveysvalvnnalta, työ- sujelu, väestönsujelulta ja vammaisneuvstlta Hankeryhmä hjaa L2-aineistn tuttamista. Tarvittaessa pyydetään lausunt tai lausuntja käyttäjätimialan edustajilta tai lautakunnalta Luttamushenkilöt Palvelututannn lautakunta hyväksyy L2-suunnitelmat ja hankkeen hinnan, mikäli se n investintisuunnitelman mukainen tai sellaiseksi kehitettävissä Mikäli hankkeeseen liittyy tässä vaiheessa rahituskysymyksiä (esim. kustannusten ylittyminen), ne käsitellään hallituksessa ja valtuustssa.

17 9. Pääpiirustukset 17 Tässä hankevaiheessa laaditaan ns. pääpiirustukset, jita käytetään rakennusluvan hakemiseen. Pääpiirustukset vat pitkälti L2-vaiheen dkumentteja, mutta niihin judutaan lisäämään rakentamismääräyskkelman ja rakennusvalvnnan määrittelemiä lisätietja ja täydentäviä asiakirjja. Prjektipäällikkö hjaa pääpiirustusten laatimisen ja lupaprsessin Hankeryhmän timinta vähenee tai lppuu väliaikaisesti aktivituen uudelleen rakentamisvaiheen (12.) lppupulella

18 10. Urakkapiirustukset 18 Tässä hankevaiheessa laaditaan urakkapiirustukset urakitsijan kilpailuttamista varten. Prjektipäällikkö hjaa urakkapiirustusten laatimisen, valmistelee rakentamispäätöksen, kilpailuttaa urakitsijat hankintalain mukaisesti ja valmistelee ehdtuksen rakentamispäätökseksi Luttamushenkilöt Palvelututannn lautakunta hyväksyy L2-suunnitelmat ja hankkeen hinnan, mikäli se n investintisuunnitelman mukainen Mikäli hankkeeseen liittyy tässä vaiheessa rahituskysymyksiä (esim. kustannusten ylittyminen), ne käsitellään hallituksessa ja valtuustssa

19 11. Rakentamispäätös ja urakitsijavalinta 19 Tässä hankevaiheessa tehdään lpullinen päätös rakentamisesta ja hyväksytään hankkeeseen kilpailutettu urakitsija tai puitespimusurakitsija. Yhdyskuntatekniikan jhtaja vie prjektipäällikön valmisteleman ehdtuksen urakitsijavalinnista sekä urakkatarjukset (erit. hinta) hyväksyttäviksi palvelututannn lautakuntaan Luttamushenkilöt Palvelututannn lautakunta hyväksyy urakitsijan ja parhaan tarjuksen hinnan, mikäli hinta n investintisuunnitelman mukainen Mikäli hankkeeseen liittyy tässä vaiheessa rahituskysymyksiä (esim. kustannusten ylittyminen), ne käsitellään hallituksessa ja valtuustssa

20 12. Rakentaminen 20 Rakennus tteutetaan rakentamisvaiheessa. Työmaavalvnnan systemaattisuuteen, aktiivisuuteen ja tarkkuuteen tulee kiinnittää erityistä humita. Kaikki työmaan kanssa svittu tulee dkumentida kirjallisesti. Prjektipäällikkö hjaa rakentamisvaiheen Hankeryhmän timinta aktivituu ja jatkuu käyttövaiheen (14.) alkuun saakka

21 13. Vastaantt 21 Rakennushankkeen vastaantssa urakitsija luvuttaa rakennuksen tilaajan edustajalle. Vaihe n kriittinen tilaajan (kunnan) edunvalvnnan kannalta: urakitsijan vastuiden tulee ehdttmasti säilyä täysimääräisinä vastaantssa ja vastaantn jälkeen. Keskeneräisen rakennuksen vastaantt n pääsääntöisesti kielletty. Tarvittaessa tämä tulee ennen urakkaspimuksen slmimista ilmittaa urakkahjelmassa tai vastaavassa asiakirjassa pikkeamana YSE 1998:sta. Pikkeustapauksissa khde vidaan ttaa vastaan puutelistan avulla, mikäli puutteet vat vähäisiä. Puute katstaan vähäiseksi, js kysymyksessä n kknaistyömäärältään pieni puute, esim. puute maalauksessa tai puute teknisen järjestelmän vähäisessä sassa tai yleensä rakennussan pienessä sassa. Puutelistan avulla vastaantettaessa vähäisten puutteiden kknaismäärän tulee lla pieni, ja puutteiden krjaaminen ei saa haitata rakennuksen käyttööntta ja käyttöä. Rakennuskhteen ttavat vastaan prjektipäällikkö ja tilahallinnn edustajat

22 14. Käyttö 22 Käyttövaiheen alkaessa siirrytään rakennuksen nrmaaliin käyttöön. On humattava, että - tisin kuin sarjatutantna tehtävät, tutantn laatutestatut ja tarkistetut hyödykkeet kuten autt - uudisrakennukset vat pääsääntöisesti lunteeltaan prttyyppejä. Tämä merkitsee, että parin ensimmäisen vuden aikana uudisrakennuksissa hyvin tdennäköisesti esiintyy erilaisia lastentauteja. Valitettavasti ei le lemassa khtuuhintaista laadunvalvnnan menetelmää, jlla tällaiset ilmiöt vitaisiin kknaan pistaa. Takuuaika n lain, asetuksen tai alan yleisen käytännön mukainen maksimiaika, kuitenkin vähintään kaksi vutta. Ensikertaisen kalustamisen tteuttaa ja kustantaa käyttäjä Prjektipäällikkö rganisi ylläpit- ja käyttäjähenkilökunnan kulutuksen Khteen takuuasiista vastaa prjektipäällikkö, jka myös tekee hankkeesta taludellisen lppuselvityksen ja hulehtii asiakirjjen arkistinnista, vakuutus- ja vakuusasiista Prjektipäällikkö ttaa vastaan käyttäjien palautteen virheistä, surittaa ensimmäisen vuden välitarkastuksen sekä varsinaisen takuutarkastuksen ja valv, että urakitsijat krjaavat takuuaikana havaitut virheet Prjektipäällikkö rganisi taludellisten lppuselvitysten sisällyttämisen palvelututannn lautakunnan timintakertmukseen

23 Talnrakentamisen laatutavitteet ja laadun arviinti 23 Kirkknummen kunnan rakennuttamien rakennusten tulee täyttää seuraavat kriteerit, jita käytetään sveltaen kaikissa talnrakennusta käsittelevissä asiakirjissa kuten prjekti- ja urakkahjelmissa, rakennusselityksissä sekä suunnittelukilpailujen hjelmissa: Käyttökelpisuus Rakennusten tulee sijaita yhdyskuntarakenteessa niin, että ne vat helpsti erilaisin liikennemudin saavutettavia. Jukkliikennettä tulee painttaa saavutettavuutta arviitaessa Rakennusten tulee lla käyttötarkituksen näkökulmasta yleiseltä käytettävyydeltään hyvää tasa (tilahjelma: huneiden keskinäiset yhteydet, tiljen kk, varustus jne.) Rakennusten tulee lla turvallisia ja terveellisiä Rakennusten tulee lla esteettömiä Kestävyys Rakennusten tulee lla hyvin kulutusta kestäviä Rakennusten tulee lla helpsti ja edullisesti hullettavia Teknisten päivityskrjausten tekemisen rakennuksiin tulee lla helppa Rakennusten tulee nudattaa kestävän kehityksen periaatteita taslla, jnka tulisi mieluiten lla vallitsevia rakentamismääräyksiä parempi (mm. hiilijalanjäljen salta) Esteettisyys Kaikkien Kirkknummen kunnan rakennuttamien rakennusten ja niiden ympäristöjen tulee lla esteettisesti krkeatasisia Rakennusten tulee spia lähiympäristöönsä sekä visuaalisesti että kunnan histriaa ja vastaavia arvja kunniittaen Tapauskhtaisesti vidaan krstaa esimerkiksi elämyksellisyyttä, kkemuksellisuutta jne. Kknaistaludellisuus Pelkkä halpa hinta ei le keskeinen laatukriteeri, vaan rakennusten tulee lla panstuts -suhteeltaan hyviä. Kaikkien tämän kriteeristön tavitteiden tulee tteutua ptimaalisesti ja edullisin kustannuksin Rakennusten elinkaarikustannusten tulee lla krkeintaan keskitasa mutta mieluiten matalia verrattuna rakentamisajankhdan keskitasn Rakennusten tulee lla khtuullisen helpsti myytävissä Valmiiden tai suunnitteilla levien rakennusten laatua arviitaessa tulee ttaa humin, että määrällinen arviinti n pääsääntöisesti bjektiivista, ja että laadullinen arviinti n aina subjektiivista. Pisteyttävät, määrää ja laatua samanaikaisesti tarkastelevat arviintimenetelmät vat tämän vuksi ngelmallisia. Mikäli yleistä rakennuksen surituskykyä kuitenkin halutaan arviida numeerisesti, käytetään asteikka 0-5, missä 0 = ei hyväksyttävä, 1-2 = alalukka (välttävä), 3 = keskilukka (khtalainen) ja 4-5 = ylälukka (hyvä-erinmainen). Arviinnin sa-alueita vidaan tarvittaessa painttaa painkertimin. Tällä asteiklla keskimääräinen minimitavitetas kunnan missa rakennushankkeissa n 3. Hinta-laatu -tyyppisissä pisteyttävissä arviinneissa n käytettävä keskihajntakrjattua menetelmää (aineist ja hjeet vat saatavilla mm. Arkkitehtitimistjen liitsta). Kaikkien laatuarviiden tekn n käytettävä arviinnin khdetta kskevien aljen ammattilaisia.