feedback 181 figuratiivinen tieto 80 formaali(nen) 565, 136 formatiivinen 285

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "feedback 181 figuratiivinen tieto 80 formaali(nen) 565, 136 formatiivinen 285"

Transkriptio

1 HAKEMISTO 351 HAKEMISTO A affektiivinen 166 agentti 269 aivopuolisko 34, 75 ajatuslait 193 akkommodaatio 79, 101 aksiooma 140 aktiivinen toiminta 90 alakoulu 249 alakäsitteet 57 algoritmi 52, 189 alkutila 21 ammatillinen opetus 252 ammattiyhteisö 322 analogia 21, 190 analyysi 183 analyysi-synteesi -ongelma 39, 231 analyyttisyys 72 apulause 140 arkikäsitteet 86 arkirealismi 47 arvaa-todista 188 arviointi 269, 285 asiatiedot 25 assessment 269, 281 assimilaatio 79, 101 assosiaatioteora 8, 67 attribuutti 203 automatisoituminen 91 avoin ongelma 44 B Back to Basics 146 Bandura 93 behaviorismi 67, 95 Bloomin taksonomia 9 brainstorming 187 C checklist 178 chunkki 73 ClassPad 60 curriculum 312 D de Morganin laki 193 design 108 desimaaliluku 214 developmental approach 60, 116 diagnostinen arviointi 285 dialektinen ongelma 41, 231 didaktiikka 14 didaktinen tutkimus 264, 265 disjunktio 193 divergentti 23, 24, 70, 187 dynaaminen interaktio 59 E educational approach 56, 60, 116 ekspertin tieto 61 eksperttiys 114 ekvivalenssi 193 elinvoimainen tieto 50, 96. (ks. myös viable knowledge emootiot 2, 164, 167 empiristinen näkemys 135 empiristis-induktivistinen harha 65 ennustettavuus 265 Entdeckungsraum 107 episodimuisti 74 episteeminen realismi 50 epätarkkuusperiaate 283 epäsuora todistus 193 epätasapaino 26 Erkundungsraum 107 esioperationaalinen 81 esitys(muodot) 84 esitystapa 83 eteenpäin työstäminen 183 evaluaatio 282, 312, 317 F feedback 181 figuratiivinen tieto 80 formaali(nen) 565, 136 formatiivinen 285 G Gagné 13 Galperin 88, 92,10, 227 geneettinen epistemologia 50, 79 geneettisyys 59 Gestalt, 68 von Glasersfeld 49, 50, 102 H hahmopsykologia 68 hallitseminen 92 harkitsevuus 74 Hebbin sääntö 78 heikko konstruktivismi 96 (ks. myös kognitiivinen oppimiskäsitys heuristiikat 26, 127, 182 heuristiset prosessit 17, 26. Katso myös heuristiikat, ristiriita horisontaalinen 62 I idealistisen näkemys 135 implikaatio 24, 193 impulsiivisuus 71 instrumentaatio 30, 64 instrumental genesis 30, 64 instrumentalisaatio 30, 60, 64

2 352 HAKEMISTO integroidut opiskeluympäristöt 219 integrointi 62 interpolaatio-ongelma 38, 231 investigation space 107 itsearviointi 291 J johtaminen 140, 195 joustavuus 71 julkinen sana 323 jäykkyys 71 K kartesialainen heuristiikka 196 kasvatuksen tehtävä 157 kehittämisperiaatteet 243 kehittämisstrategiat 235 kehityksellinen lähestymistapa 60, 116, 118 kehitystaso 87 kenttäsidonnaisuus 71 kentästä riippumattomuus 71 klusteri 77 kognitiivinen malli 90 kognitiivinen oppimiskäsitys (ks. heikko konstruktivismi kognitiivinen psykologia 68 kognitiiviset prosessit 70 kognitiiviset toiminnot 68 kognitiiviset tyylit 71 kognitio 23, 68 kognitiotiede 68 kognitivismi 95, 97 kokemusten globaalisuus 78 kokonaisvaltaisuus 72 kollaboratiivisuus 107, 232 kommunikaatio 35, 304 konjunktio 193 konnektionismi 76 konseptuaalinen tieto 53, 57, 58, 116, 120, 305 konstruktionismi 98 konstruktioprosessi 101 konstruktivismi 50, 95, 98 konstruktivistinen matematiikkakäsitys 136 konstruktivistinen näkemys 135 konstruktivistinen oppiminen 102 konstruktivistinen pedagogiikka 106 konstruktivistinen tietokäsitys 48, 102 konstruktivistiset opiskeluympäristöt 107 kontekstisidonnainen 110 kontekstuaalinen realismi 48 kontrollimalli 270 kontrolli 27, 269, 275, 324 kontrolloija 269 konvergentti 23, 70 korollaari 140 koulumatematiikka 133 koulun opetussuunnitelma 315 koulutieto 62 koulutuksellinen lähestymistapa 56, 60, 116, 118 koulutuksen syklisyys 159 koulutuksen tehtävä 157 kriittiset kysymykset 275 (ks. myös checklist Kulttuurihistoriallinen suuntaus 69 kunnan opetussuunnitelma 315 kurssisisältö 62 kustantajat 323 kuvallinen muoto 23 kvasialgoritmi 52 kyberneettinen systeemi 77 kybernetiikka 99 kykyrakenteet, 76, 77 käsitehila (ks. myös) semanttinen esitys, käsitekartta, semanttinen esitys käsitelajit 58 konseptuaalinen tieto 58 käsitestruktuuri, 55 käsitesuhteet (ks. konseptuaalinen tieto) käsitteellisyystaso (ks. kognitiiviset tyylit) käsitteen konstruointi 121 käsitteen lujittaminen 206 käsitteen muovaaminen 204 käsitteen määritteleminen 204 käsitteen tunnistaminen 205 käsitteen tuottaminen 206 käsitteenmuodostusprosessi 201, 202 käytännöllisyys 35 L lahjakkaat oppilaat 309 lauseen konstruktio 220, 140, 141 lauseen löytäminen 140 lausumat 140 Learning by Doing 32 Lehrplan 312 Leikolan komitea 320 lemma 140 lineaarinen riippuvuus 208 linkki 53, 57 listaopetussuunnitelma 237 lokaali konstruktio 103, 104 lokaali deduktiivisuus 221 loogis-kognitiivinen konflikti ks. alla loogis-kognitiivinen ristiriita 26, 36, 101, 102, 106, 120, 203 loppukatsaus 181 lopputila 21 lujittaminen 206 lujittamisvaihe 308 lukio 252 LUMA 152, 153

3 HAKEMISTO 353 luokittelun kapeus (ks. kognitiiviset tyylit) luokittelun laajuus (ks. kognitiiviset tyylit) luova aktiivisuus 125 luovuus 23, 24 lyhentyminen 91 lyhytkestoinen muisti 21, 73 lähikehityksen vyöhyke 88 lähtötiedot 103 M mallien konstruointi 190 mallien käyttäminen 276 mallintaminen 35, 139 matemaattinen strategia 192 matemaattiset lauseet 140 matematiikkakuva 133 matematiikkakäsitykset 135 matematisointi 139 materiaalistaminen 228 materiaalistettu vaihe 89, 94 materialistetut toiminnot 90 matriisimenetelmä 186 mekaaninen näkemys 135 mentaalimalli 90, 101 merkin kohde 99 merkin tulkitsija 99 merkintäväline 99 merkitsevyys 265 merkitysten maailma 65, 96 merkitysten täsmällisyys 265 metakognitio 17, 25, 27 mielekäs 43 mind-mapping 188 minimalismi 113, 222 minimalist Instruction 113 MODEM 119, 200, 208, 209 muistaminen 23 muisti 71 multimodaalinen 22, 76 murto 120 murtoluku 120, 212 murtomerkintä 203 muuttujien käyttö 197 määrittelyvaihe 307 N naiivi empirismi 3 NCTM:n professiostandardi 262 NCTM:n standardit 240 negaatio 193 negatiiviset heuristiikat 48 neuroverkko 76 New Math 144 noviisin tieto 61 Nurnberg Funnel 113 O objektikäsite 58 objektivismi 47, 65, 95 objektivismin harha 96 olennainen 61 (ks. relevantti attribuutti) oma opetussuunnitelma 315 ongelma 16, 26 ongelmakenttä 17, 45 ongelmakeskeinen opetus 26, 234 (ks. ongelmalähtöinen opetus 106 ongelmakeskeinen 102, 106 ongelmalähtöiset opiskeluympäristöt 107 ongelmalähtöisyys. Katso myös ongelmakeskeisyys ongelman analysointi 179 ongelman muokkaus 272 ongelman ratkaisu 17 ongelman tiedostaminen 272 ongelman tila 21 ongelman täsmennys 179 ongelman ymmärtäminen 179 ongelmanasettelu 132 ongelmanratkaisu 17 ongelmanratkaisun opettaminen 126, 129, 224 ongelmanratkaisun oppiminen 126 ongelmanratkaisuprosessi 178, 184 ongelmanratkaisustrategiat 177 ongelmatypologia 37 operaatio 79, 81 operaatiokäsite 58 operatiivinen 81 operationaalinen 81 operationaaliset tekijät 23 opettajan kontrolli 279 opettajan roolit 155 opettajan toimenkuva 155 opettajankoulutus 158, 159, 257 opetuksen kehittäminen 143, 312 opetussuunnitelma 316 opetussuunnitelmajärjestelmä 312, 324 opetussuunnitelman perusteet 313, 316 opetussuunnitelman standardit 240 opetussuunnitelman tavoitteet 317 opetusvälineet 245 opiskeluseuranta 269 opiskelutekniikka 35 oppikirjat 215, 216 oppimisavaruus 202 oppimisen edistäminen 297 opiskeluseurannan avoimuus 298 opiskeluseurannan koherenttisuus 298 opiskeluseurannan standardit 296 opiskeluseurannan tasapuolisuus 297 opiskeluseurannan tietoalueet 296 opiskeluseurannan validius 298 opiskeluseuranta 281, 282

4 354 HAKEMISTO oppimistehtävä 124 oppimistulokset 119 orientaatio(perusta) 90 orientoimistyyppi 90 orientoitumisvaihe 89, 120, 203 orientoituminen 203 P painokerroin 77 palvelualat 253 peer coaching 261 Peircen merkkimalli 99 Peircen totuusteoria 49, 50 perusheuristiikat 130 peruskoulutus 158, 257 perusoperaatiot 182 Piaget 79, 101 PISA 4, 10, 74, 153, 154 pitkäkestoinen muisti 21, 73 Polya 178 portfolio 310 positiiviset heuristiikat 48 positivismi 47 postulaatti 140 pragmaattinen filosofia 49 pragmatismi 49 probleema (ks. ongelma) problem-based 129 produktiivinen aktiivisuus 125 professiostandardit 262 procept 54 proseduraalinen tieto 51, 116, 122, 305 proseduuri 122 prosentti 54, 181, 206 prosessit 70 psyykkinen heijastus 90 puhuttu vaihe 89 päiväkirja 310 päämäärän analysointi 272 päättelyketju 193 päättelysäännöt 182, 193 päättäjien kontrolli 320 R radikaali konstruktio 103 radikaali konstruktivismi 50, 84, 96 ratkaisuidea 180 ratkaisun esittäminen 180 ratkaisuoperaatio 21 ratkaisusuunnitelma 179, 273 realistinen käsitys 135 relevanssi 265 relevantti attribuutti 55, 56, 120 relevantti tunnusmerkki representaatio 84 reproduktiivinen aktiivisuus 125 resurssit 20 riippuvuuskäsite 58 rinnakkaiskäsite 57 rinnakkaismuotoinen prosessointi 73 ristiriitatilanne 26 rypäs 73 S samanaikainen aktivointi 59 S-O-R -teoria, S-R -teoria 67 (ks. myös behaviorismi sarjamuotoinen (prosessointi) 73 scaffolding 89 schema 80 scheme 80 semanttinen esitys 57 semanttinen muisti 73 semanttinen muoto 23 semanttinen verkko 53, 57 seurantamenetelmät 300 seurauslause 140 signaali 85 sijaisvahvistaminen 93 simultaneous activation 59 sisäinen arviointi 281 sisäinen konsistenssi 79, 101 sisäinen motivaatio 125 sisäinen puhe 88 sisäistetty vaihe 89 situaaliset kognitiot 89 situated cognition 89 skeema 80, 101 skilful drive 116 solmu 21, 53, 57 sosiaalinen konstruktionismi 50, 98 sosiaalinen konstruktivismi 97, 98 sosiaalinen kontrolli 277 sosiaalinen älykkyys 23 sosiaalisen kehityksen teoria 88 sosiaalisen oppimisen teoria 93 sosiaalisuus 35 sosiokonstruktivismi 98 sosiokulttuurinen 88 soveltaminen 10, 46 strateginen oppiminen 112 strategioiden arviointi 274 stressi 28 strukturaalinen muuttuja 21 strukturaalinen näkemys 135 struktuurien kehittyminen 81 suljettu ongelma 44 summatiivinen arviointi 285 suoraan verrannollisuus 208 suoran jyrkkyys 208 suora todistus 193 survey 6 symboli 84, 85 symbolinen muoto 23

5 HAKEMISTO 355 symmetria 199 synektiikka 187 synteesi 183 systeemiteoria 99 systemaattinen konstruktivismi 120, 200, 307 T taaksepäin työstäminen 183. (ks. analyysi tarkentava (ks. kognitiiviset tyylit) tarkistaminen 277 tarkoituksenmukainen 43 tasoittava (ks. kognitiiviset tyylit) tautologiat 193 tavoitelausuma 217 tavoitteenasettelu 235 tehtävien design 124 teknologian käyttö 10 teoreema 140 testaaminen 277 Thorndiken vaikutuksen laki 67 tiedon esitys 83, 84 tiedon hankinta 35, 66 tiedon konstruktioprosessi 101 tiedon konstruointivaihe 78 tiedon prosessointi 71 tiedonkäsittely 70 tiedostamisaktiviteetti 112 tiedostamisprosessi 112 tieteellinen menetelmä 188 tieteellinen realismi 47 tieteellinen tieto 47 tieteelliset käsitteet 86 tieto 47 tietoisuus ja kontrolli 78 tietokäsitys 47 tietoyksikkö 73 tila-avaruus 21 TIMSS 74, 153 todistaminen 111, 140, 194 toimintatutkimus 261 toistettavuus 265 totuus 49 totuusarvo 140, 193 traditionaalinen 136 transfer 83 triviaali konstruktivismi 96 Tuckmanin ryhmäprosessi 234 tunnistaminen 122, 205, 211, 308 (ks. myös käsitteen tunnistaminen) tunnusmerkkien koonta 204 tuottaminen 122, 206, 308 (ks. myös käsitteen tuottaminen tutkimusavaruus 107 tutkimuksen kriteerit 264, 265 tuumatalkoot 187 työmuisti 71 työmuodot 232 täsmällisyys 265 täydennyskoulus 14, 162, 260 U ulkoinen arviointi 281 ulkoinen todellisuus 83, 90 unohtaminen 78 uskomukset 3, 164, 167, 171, 266 Uusi matematiikka 144 V vaihtoehtoinen käsitys 103 vaihtoehtoinen viitekehys 103 validius 265 valinnaisuus 245 vapaa assosiaatio 187 vastavuoroinen determinismi 93 vertikaalinen 62 viable knowledge 50, 96 viestintä 35 visualisointi 35 Vygotsky 69, 88 välittymistapa 64 väärä käsitys 103 Y yksikönmuunnokset 214 yleistavoitteet 313 yleistäminen 92 yliopistomatematiikka 133 yläaste 250 yläkoulu 250 yläkäsite 57 ymmärtäminen 112 Z Zone of Proximal Development 69 ZPD 69 Ä älykkyys 23 ärsykkeiden maailma 65 ääneen ajatteleminen 275

Värikoodit tarkoittavat opintojaksoja, joihin kyseinen sisältöalue ensisijaisesti soveltuu:

Värikoodit tarkoittavat opintojaksoja, joihin kyseinen sisältöalue ensisijaisesti soveltuu: Värikoodit tarkoittavat opintojaksoja, joihin kyseinen sisältöalue ensisijaisesti soveltuu: Oppimisen ja kehityksen perusteet Matematiikan pedagogiset perusteet Yhteisöllisen oppimisen perusteet (matematiikka)

Lisätiedot

OPPIMINEN,TIETO ONGELMANRATKAISU

OPPIMINEN,TIETO ONGELMANRATKAISU LENNI HAAPASALO OPPIMINEN,TIETO JA ONGELMANRATKAISU Kahdeksas päivitetty painos Kirjoittaja Lenni Haapasalo, professori, FT, KL Itä-Suomen yliopisto Kustantaja MEDUSA-Software Purolanraitti 2 80140 Joensuu

Lisätiedot

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö teknologia kehittyy, mutta ihmisen älykkään toiminnan

Lisätiedot

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI

OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI 29.10.2013 TAVOITTEET TÄNÄÄN Osallistujat Tunnistavat mikä merkitys opiskelijoiden aikaisemmalla tiedolla on

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Luennon teemat Mitä (verkko-)oppiminen on?

Lisätiedot

Oppimisteoriat ja verkko-oppiminen. Jorma Enkenberg Joensuun yliopisto, Savonlinna

Oppimisteoriat ja verkko-oppiminen. Jorma Enkenberg Joensuun yliopisto, Savonlinna Oppimisteoriat ja verkko-oppiminen Jorma Enkenberg Joensuun yliopisto, Savonlinna 1 Behaviorismi -> Kognitivismi -> Situationaalinen kognitivismi 2 Behaviorismi (vrt. esim. Wilson&Meyers kirjassa Jonassen&Land

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden

Lisätiedot

Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa

Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa VKK- osallisuusseminaari 22.10.2010 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallinen kasvuympäristö Päiväkoti kasvuympäristönä

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA- PROSESSIN JOHTAMINEN

OPETUSSUUNNITELMA- PROSESSIN JOHTAMINEN Itä-Suomen OPS Kick Off -seminaari Varkaus 13.3.2013 OPETUSSUUNNITELMA- PROSESSIN JOHTAMINEN Risto Patrikainen lehtori, JNOR dosentti, UEF koordinaattori, OPS-Messut 10/2013, JNOR PÄIVÄN KYSYMYS: Miten

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

jakso- ja tuntisuunnitelman laatiminen

jakso- ja tuntisuunnitelman laatiminen PERUSKOULUN PERUSTUNTI Se jakso- ja tuntisuunnitelman laatiminen seminaari 3.9.2013 Heli Lepistö Ennen kuin lähdet kirjoittamaan jaksosuunnitelmaa OPS -Tutustu opetussuunnitelmaan. Mitä ollut? Mitä on

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 3.5.2007 Kirsi Juntti Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Rakenne - Johdanto - Mitä on oppiminen? - Motivaatio - Oppimisen itsesäätely - Scamo/Learning

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI MUISSA OPPIAINEISSA

MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI MUISSA OPPIAINEISSA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI MUISSA OPPIAINEISSA Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Opetushallitus, 24.11.2008 Ilona Kuukka ja Katriina Rapatti ARVOSTELUSTA ARVIOINTIIN - arvot

Lisätiedot

1.8.2008. Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos. 4.8.2008 Jyväskylän Kesäkongressi. JoJo / TaY 2

1.8.2008. Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos. 4.8.2008 Jyväskylän Kesäkongressi. JoJo / TaY 2 Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos 2 Tv-maailma nro 30, s. 2-3 1 4 Matematiikkakuva (View of Mathematics) koostuu kolmesta komponentista: 1) Uskomukset itsestä matematiikan

Lisätiedot

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 28.10.2015 1 Oppimisen käsitteen laajeneminen Oppiminen on

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

Arviointi POPSissa. Yleistä arvioinnista I. Matematiikan didaktiikka, osa II. Arvionnista Sarenius

Arviointi POPSissa. Yleistä arvioinnista I. Matematiikan didaktiikka, osa II. Arvionnista Sarenius Matematiikan didaktiikka, osa II Arvionnista Sarenius Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yksikkö Yleistä arvioinnista II Arvioinnista ei pitäisi välittyä vallankäyttö. Arvosanojen tehtävä ei ole luoda

Lisätiedot

Flipped Classroom Pedagogiikka Kemian opetuksessa Case Kemiallisen tasapainon kurssi

Flipped Classroom Pedagogiikka Kemian opetuksessa Case Kemiallisen tasapainon kurssi Flipped Classroom Pedagogiikka Kemian opetuksessa Case Kemiallisen tasapainon kurssi Ari Myllyviita MSc (Chem.Ed.), BSc (Chem.), BEd (soc.pedag.) Lecturer (Chemistry and Mathematics), Project Coordinator

Lisätiedot

Ajattelua monipuolisesti aktivoivat tehtävät yläkoulun suoranyhtälön opetuksessa

Ajattelua monipuolisesti aktivoivat tehtävät yläkoulun suoranyhtälön opetuksessa Ajattelua monipuolisesti aktivoivat tehtävät yläkoulun suoranyhtälön opetuksessa Henri Heiskanen Pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2014 Fysiikan ja matematiikan laitos Itä-Suomen yliopisto i Henri Heiskanen

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Mitä tarkoittaa, että oppilas ymmärtää suureiden vuorovaikutussuhteet?

Lisätiedot

Matematiikan didaktiikka, osa II Arvionnista

Matematiikan didaktiikka, osa II Arvionnista Matematiikan didaktiikka, osa II Arvionnista Sarenius Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yksikkö Yleistä arvioinnista I Arviointia on kaikki toiminta, jonka tarkoitus on verrata saavutettuja tuloksia

Lisätiedot

Logiikka 1/5 Sisältö ESITIEDOT:

Logiikka 1/5 Sisältö ESITIEDOT: Logiikka 1/5 Sisältö Formaali logiikka Luonnollinen logiikka muodostaa perustan arkielämän päättelyille. Sen käyttö on intuitiivista ja usein tiedostamatonta. Mikäli logiikka halutaan täsmällistää esimerkiksi

Lisätiedot

I SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUSTAIDON PERUSTA

I SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUSTAIDON PERUSTA SISÄLLYS Lukijalle...11 Johdanto...13 I SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUSTAIDON PERUSTA Mitä on sosiaalinen vuorovaikutus?...19 Sosiaalisten vuorovaikutustyylien kehittyminen...20 Vuorovaikutustaitojen kehittämisen

Lisätiedot

-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi

-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi -Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi -mustavalkoinen: asia joko on tai ei (vrt. humanistiset tieteet, ei

Lisätiedot

Kognitiivinen kehitys. Helena Sorsa Kasvun tukeminen ja ohjaus Kehityspsykologia

Kognitiivinen kehitys. Helena Sorsa Kasvun tukeminen ja ohjaus Kehityspsykologia Kognitiivinen kehitys Helena Sorsa Kasvun tukeminen ja ohjaus Kehityspsykologia Sisäiset mallit kokemusten pohjalta toimintakaaviot lapsi ymmärtää ympäristöään toimimalla siinä mielikuvat mielessä tapahtuva

Lisätiedot

PEDAGOGISEN PROSESSIN KRIITTISET KOHDAT. Oppimistulosten arvioinnin kannalta

PEDAGOGISEN PROSESSIN KRIITTISET KOHDAT. Oppimistulosten arvioinnin kannalta PEDAGOGISEN PROSESSIN KRIITTISET KOHDAT Oppimistulosten arvioinnin kannalta Opetusneuvos Anu Räisänen 24.9.2013 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ARVIOINTI TEHTÄVÄ, LUONNE JA VAATIMUKSET Tulkinnallinen

Lisätiedot

Seminaari 6.9.2011 Heli Lepistö

Seminaari 6.9.2011 Heli Lepistö Seminaari 6.9.2011 Heli Lepistö Tutustu opetussuunnitelmaan. Mitä ollut? Mitä on tulossa? Opetusryhmän aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Mieti jakson keskeiset opittavat asiat, käsitteet, opetuksen/oppimisen

Lisätiedot

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 5.4 Opetuksen järjestämistapoja - OPS2016 -vuosiluokkiin sitomaton opiskelu - Oppilaan opinnoissa yksilöllisen

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

LAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN KIELTEN OPPIMISKYKY

LASTEN JA NUORTEN KIELTEN OPPIMISKYKY LASTEN JA NUORTEN KIELTEN OPPIMISKYKY HE 114/2017 vp ASIANTUNTIJAPYYNTÖ HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI TOISEN KOTIMAISEN KIELEN KOKEILUSTA PERUSOPETUKSESSA 23.11.2017 Erityispedagogiikan dosentti,

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

Diskreetit rakenteet. 3. Logiikka. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2015 / 2016 Periodi 1

Diskreetit rakenteet. 3. Logiikka. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2015 / 2016 Periodi 1 811120P 3. 5 op Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2015 / 2016 Periodi 1 ja laskenta tarkastelemme terveeseen järkeen perustuvaa päättelyä formaalina järjestelmänä logiikkaa sovelletaan

Lisätiedot

Näkemyksiä tavoitteiden ja tuntijaon valmistelutyön pohjaksi fysiikan ja kemian opetuksen näkökulmasta

Näkemyksiä tavoitteiden ja tuntijaon valmistelutyön pohjaksi fysiikan ja kemian opetuksen näkökulmasta Näkemyksiä tavoitteiden ja tuntijaon valmistelutyön pohjaksi fysiikan ja kemian opetuksen näkökulmasta Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon työryhmälle Jari Lavonen Fysiikan ja kemian didaktiikan

Lisätiedot

Suuntaamattomia verkkoja lukiossa itsetuotetun oppimateriaalin analysointia

Suuntaamattomia verkkoja lukiossa itsetuotetun oppimateriaalin analysointia Suuntaamattomia verkkoja lukiossa itsetuotetun oppimateriaalin analysointia Pro gradu -tutkielma Jussi Kotilainen 165258 Itä-Suomen yliopisto 14. toukokuuta 2012 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Verkkoteoriasta

Lisätiedot

Multimedia oppimisen tukena esimerkkinä pedagogiset digitarinat. KK Jaana Tolonen

Multimedia oppimisen tukena esimerkkinä pedagogiset digitarinat. KK Jaana Tolonen Multimedia oppimisen tukena esimerkkinä pedagogiset digitarinat KK Jaana Tolonen 1 Esityksen rakenne Lähestymisnäkökulmat digitaaliseen tarinankerrontaan Oppimisteoriat ja mallit multimediaoppimisessa

Lisätiedot

OPPIMISKÄSITYKSET. Alku ja loppu? Behavioristinen oppimiskäsitys - viisaista päistä tyhmiin päihin

OPPIMISKÄSITYKSET. Alku ja loppu? Behavioristinen oppimiskäsitys - viisaista päistä tyhmiin päihin OPPIMISKÄSITYKSET Ateenalaiset syksy 2006 oppimiskäsityksellä tarkoitetaan oppimisprosessin luonteesta tehtyjä perusolettamuksia, jotka säätelevät tutkijan tai kasvattajan toimintaa oppimiskäsitykset luokitellaan

Lisätiedot

Oppimiskäsitys opetussuunnitelman perusteissa MIKSI OPPIMISKÄSITYKSELLÄ ON VÄLIÄ?

Oppimiskäsitys opetussuunnitelman perusteissa MIKSI OPPIMISKÄSITYKSELLÄ ON VÄLIÄ? Oppimiskäsitys opetussuunnitelman perusteissa MIKSI OPPIMISKÄSITYKSELLÄ ON VÄLIÄ? Suomi-koulujen koulutuspäivät Opetushallitus 8.8.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen 1 Jerome Bruner, s.1915 Psykologi, oppimisen

Lisätiedot

LEARNING OUTCOMES- OPPIMISTULOKSET KÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ

LEARNING OUTCOMES- OPPIMISTULOKSET KÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ LEARNING OUTCOMES- OPPIMISTULOKSET KÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ Riitta Kilpeläinen Itä-Suomen yliopisto Learning outcomes oppimistulokset korkeakoulutuksen mittarina seminaari 28.3.2011 Metsäalan korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Matematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi

Matematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi Matematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi 1 Eri näkökulmia A Matematiikka välineenä B Matematiikka formaalina järjestelmänä C Matematiikka kulttuurina Matemaattinen ajattelu ja matematiikan

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Tehostettu kisällioppiminen

Tehostettu kisällioppiminen Tehostettu kisällioppiminen Tehtäväpaketti tangentista lukion MAA7-kurssille tehostetun kisällioppimisen tueksi 4.6.2019 Matias Kaukolinna Pro gradu -tutkielma Matematiikka Matematiikan laitos Helsingin

Lisätiedot

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Heidi Krzywacki, Jari Lavonen, Tiina Korhonen 12.2.2010 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos

Lisätiedot

Geogebra-appletit Scifestissä

Geogebra-appletit Scifestissä Geogebra-appletit Scifestissä Raportti Henri Heiskanen 185703 Itä-Suomen yliopisto 29. huhtikuuta 2014 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Pajan suunnittelu ja applettien taustateoria 1 3 Geogebra-appletit 2 4 Pohdintaa

Lisätiedot

VAIKUTTAAKO ARVIOINTI?

VAIKUTTAAKO ARVIOINTI? VAIKUTTAAKO ARVIOINTI? Arvioinnin vaikutukset/vaikuttavuus Arviointi ja sen arviointi: Mistä on kyse? Kansallinen arviointi ja sen tulosten hyödyntäminen Johtamiskulttuuri ja päätöksenteko Organisaation

Lisätiedot

LUOVA SUUNNITTELU JA MUOTOILU

LUOVA SUUNNITTELU JA MUOTOILU LUOVA SUUNNITTELU JA MUOTOILU LUOVALLE TUOTTEELLE ASETETTUJA VAATIMUKSIA UUTUUDEN VAATIMUS Uutuuden arvioinnissa voidaan käyttää lähtökohtana yksilö- tai yhteisökohtaista kriteeriä. Luovantapahtuman henkilökohtaisuuden

Lisätiedot

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista

Lisätiedot

TYÖTAPOJEN KIRJO JA MAHDOLLISUUKSIEN MERI. Luonnontieteiden opetuksessa käytettävät työtavat ja konstruktivistinen

TYÖTAPOJEN KIRJO JA MAHDOLLISUUKSIEN MERI. Luonnontieteiden opetuksessa käytettävät työtavat ja konstruktivistinen TYÖTAPOJEN KIRJO JA MAHDOLLISUUKSIEN MERI Luonnontieteiden opetuksessa käytettävät työtavat ja konstruktivistinen oppimiskäsitys Krista Jalkanen ja Paula Tolvanen Kasvatustieteen pro gradu tutkielma Syksy

Lisätiedot

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke Dia 1 MOT-hanke Mat ematiikan Oppimat eriaalin Tutkimuksen hanke 2005-2006 Hämeenlinnan OKL:ssa Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 1 MOT-hanke Osallistujat:13 gradun tekijää (8 gradua)

Lisätiedot

4.2.2003 Raino Vastamäki 1

4.2.2003 Raino Vastamäki 1 4.2.2003 Raino Vastamäki 1 Ihminen käyttäjänä 4.2.2003 Raino Vastamäki 2 Esimerkki 1. 4.2.2003 Raino Vastamäki 3 Ihminen on... biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke

Lisätiedot

Monimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

Monimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Monimutkainen käyttäjä Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Lähde: E.B. Goldstein () Sensation and perception 1980. Valokuva: R.C.James. Havaintokehä Ulkomaailmasta saatava tieto Muokkaa Valikoi Mielessä

Lisätiedot

Matematiikka vuosiluokat 7 9

Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikan opetuksen ydintehtävänä on tarjota oppilaille mahdollisuus hankkia sellaiset matemaattiset taidot, jotka antavat valmiuksia selviytyä jokapäiväisissä toiminnoissa

Lisätiedot

Mitä opetus on? Erilaiset oppimisnäkemykset. Opetuksen sisältö. Opetus. Oppimisprosessi. Opetuksella kaksi pääaspektia: sisältö ja oppimisprosessi

Mitä opetus on? Erilaiset oppimisnäkemykset. Opetuksen sisältö. Opetus. Oppimisprosessi. Opetuksella kaksi pääaspektia: sisältö ja oppimisprosessi Opetuksen sisältö Oppimisnäkemykset Opettajan osaaminen Opetus Oppimisstrategiat Opetusmenetelmät Opiskelu Oppimisprosessi Oppimisympäristö Oppiminen Mitä opetus on? Miten opetus eroaa opiskelusta? Oppimateriaali,

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA Hanna Vilkka Teoreettinen viitekehys ja käsitteet tutkimuksen työvälineenä: - kontekstualisoivat teoreettisesti ja käsitteellisesti tutkimusta - rajaavat tutkimusongelmaa,

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

Perusopetuksen matematiikan pitkittäisarviointi 2005-2012

Perusopetuksen matematiikan pitkittäisarviointi 2005-2012 5.10.2015 MAOL RAUMA / JoJo 1 Perusopetuksen matematiikan pitkittäisarviointi 2005-2012 5.10.2015 MAOL RAUMA / JoJo 2 Opetushallitus Koulutuksen seurantaraportti 2013:4 5.10.2015 MAOL RAUMA / JoJo 3 1

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ ARVIOINNIN KEHITTÄMISHAASTEET. Ammatillinen koulutus

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ ARVIOINNIN KEHITTÄMISHAASTEET. Ammatillinen koulutus OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ ARVIOINNIN KEHITTÄMISHAASTEET Ammatillinen koulutus Opetusneuvos 7.11.2013 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen

Lisätiedot

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Oppiminen ja osaamisen tuottaminen Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointipalvelujen selvitys,

Lisätiedot

Avoin opetus. itseohjautuva oppiminen teoriassa ja käytännössä. Antti Moilanen Väitöskirjatutkija Oulun yliopisto

Avoin opetus. itseohjautuva oppiminen teoriassa ja käytännössä. Antti Moilanen Väitöskirjatutkija Oulun yliopisto Avoin opetus itseohjautuva oppiminen teoriassa ja käytännössä Antti Moilanen Väitöskirjatutkija Oulun yliopisto OSA 1: KÄYTÄNTÖ Mitä on avoin opetus? Opin mitä haluan (ich lerne was ich will) Avoimen

Lisätiedot

PIENTEN LASTEN KUVATAITEELLINEN KEHITYS

PIENTEN LASTEN KUVATAITEELLINEN KEHITYS PIENTEN LASTEN KUVATAITEELLINEN KEHITYS Osaava-hanke: varhaisiän taidekasvatuksen kehittäminen kuvataidekouluissa Sinikka Rusanen, Porvoo 2014 TAIDE JA KULTTUURI Lapsen visuaalinen / kuvallinen / kuvataiteellinen

Lisätiedot

OPPIMINEN JA OPPIMISKÄSITYKSET

OPPIMINEN JA OPPIMISKÄSITYKSET Anneli Eteläpelto OPPIMINEN JA OPPIMISKÄSITYKSET KTKP102 KASVATUSTIETEEN PSYKOLOGISET PERUSTEET Kasvatustieteen perusopinnot syksy 2006 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 1 Luentorunko I) Oppimiskäsitysten historiaa

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien

Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien avulla Pirjo Harjanne Vieraiden kielten opetuksen tutkimuskeskus http://www.edu.helsinki.fi/vk/index.htm Soveltavan

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys 1(9) YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VIRIKEMATERIAALI Virikemateriaali antaa sinulle mahdollisuuden pohtia yrittäjyyskasvatuksen pedagogisia lähtökohtia lähijaksoilla, oppimispiireissä ja oppimistehtävissä. 1. YRITTÄJYYDEN

Lisätiedot

Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1

Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1 Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1 Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 Neuraalimallinnuksen osuus neljä luentokertaa, muutokset alla olevaan suunnitelmaan todennäköisiä

Lisätiedot

Kielitaidon tasot ja aihekokonaisuudet

Kielitaidon tasot ja aihekokonaisuudet Kielitaidon tasot ja aihekokonaisdet Yksikön päällikkö, opetsnevos Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla ARVIOINTI JA VIITEKEHYS Eroopan nevosto jlkaisi vonna 2001 asiakirjan Common Eropean Framework

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

OPPIMAISEMAFESTIVAALI 2017 Joustavuus eri oppimisympäristöissä

OPPIMAISEMAFESTIVAALI 2017 Joustavuus eri oppimisympäristöissä OPPIMAISEMAFESTIVAALI 2017 Joustavuus eri oppimisympäristöissä Yksilöllisen ja joustavan oppimisen tukeminen Sami Pirhonen projektipäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila Konstruktiivisesti linjakas opetus Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 17.11.2014 Opetuksen linjakkuus (Biggs & Tang 2007) Seuraavat opetuksen osat tukevat toisiaan oppimistavoitteet sisällöt

Lisätiedot

FORMATIIVINEN ARVIOINTI PEDAGOGISENA TYÖVÄLINEENÄ. Ilpo Kemppainen, rehtori Suininlahden koulu

FORMATIIVINEN ARVIOINTI PEDAGOGISENA TYÖVÄLINEENÄ. Ilpo Kemppainen, rehtori Suininlahden koulu FORMATIIVINEN ARVIOINTI PEDAGOGISENA TYÖVÄLINEENÄ FORMATIIVINEN ARVIOINTI PEDAGOGISENA TYÖVÄLINEENÄ Perusopetuslaki: Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua ja kehittää oppilaan edellytyksiä

Lisätiedot

Ongelma(t): Voiko älykkyyden määritellä ja voiko sitä mitata, myös objektiivisesti? Onko älykkyyttä ilman (näkyvää) toimintaa? Voiko kone olla älykäs

Ongelma(t): Voiko älykkyyden määritellä ja voiko sitä mitata, myös objektiivisesti? Onko älykkyyttä ilman (näkyvää) toimintaa? Voiko kone olla älykäs Ongelma(t): Voiko älykkyyden määritellä ja voiko sitä mitata, myös objektiivisesti? Onko älykkyyttä ilman (näkyvää) toimintaa? Voiko kone olla älykäs ja jos voi, niin tulisiko sellainen rakentaa? 2012-2013

Lisätiedot

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne

Lisätiedot

Leikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla

Leikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla Leikki-ikä kognitiivinen kehitys KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla kaksi teoriaa ajattelun kehityksestä: A Jean Piaget: ajattelu

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen

Lisätiedot

Arviointi ymmärtävän oppimisen tukena. Designing e-learning Essi Vuopala

Arviointi ymmärtävän oppimisen tukena. Designing e-learning Essi Vuopala Arviointi ymmärtävän oppimisen tukena Designing e-learning Essi Vuopala Puheenvuoron sisältö 1. Arvioinnin määrittelyä 2. Millaista on hyvä arviointi ja palaute? 3. Arvioinnin tapoja ja menetelmiä 4. Teknologian

Lisätiedot

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista

Lisätiedot

Teemat. Verkko-ohjauksen mahdollisuudet. Uuden aikakauden taitteessa. Osallistumisyhteiskunta. Oppimisen (Internet)kulttuuri

Teemat. Verkko-ohjauksen mahdollisuudet. Uuden aikakauden taitteessa. Osallistumisyhteiskunta. Oppimisen (Internet)kulttuuri Teemat Verkko-ohjauksen mahdollisuudet Jarmo Levonen yliopettaja, HAMK / YAMK projektipäällikkö, YAMK Kehittämisverkosto Osallistumisyhteiskunta Ohjaus 2.0 Case 1: Blogit Case 2: Yhdistelmäopetus (Blended

Lisätiedot

Opiskelu ja oppiminen yliopistossa kysely Helsingin yliopistossa

Opiskelu ja oppiminen yliopistossa kysely Helsingin yliopistossa Opiskelu ja oppiminen yliopistossa kysely Helsingin yliopistossa Sari Lindblom-Ylänne & Anna Parpala Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö YTY Kyselyn käytön tavoitteet Tutkimusperustainen

Lisätiedot

Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?

Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa? Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa? LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Todistus on looginen päättelyketju, jossa oletuksista, määritelmistä, aksioomeista sekä aiemmin todistetuista tuloksista lähtien

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

5.1 Semanttisten puiden muodostaminen

5.1 Semanttisten puiden muodostaminen Luku 5 SEMNTTISET PUUT 51 Semanttisten puiden muodostaminen Esimerkki 80 Tarkastellaan kysymystä, onko kaava = (( p 0 p 1 ) (p 1 p 2 )) toteutuva Tätä voidaan tutkia päättelemällä semanttisesti seuraavaan

Lisätiedot

Teknologian pedagoginen käyttö eilen, tänään ja huomenna

Teknologian pedagoginen käyttö eilen, tänään ja huomenna Essi Vuopala/ LET Teknologian pedagoginen käyttö eilen, tänään ja huomenna Opetusohjelmista kaikkialla läsnäolevaan oppimiseen Oppiminen ja sen ohjaaminen, 2015 Essi Vuopala, tutkijatohtori, oppiminen

Lisätiedot

Kehitykseen suuntaava johtaminen koulujen ja oppilaitosten näkökulmasta case Lappeenranta

Kehitykseen suuntaava johtaminen koulujen ja oppilaitosten näkökulmasta case Lappeenranta Kehitykseen suuntaava johtaminen koulujen ja oppilaitosten näkökulmasta case Lappeenranta OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI Oppivan yhteisön johtaminen 100-vuotiaassa Suomessa 7. 8.6.2017, Helsinki, Wanha

Lisätiedot

Ajattelutaitojen interventiosta 1.-luokan oppilaille - pilottitutkimus

Ajattelutaitojen interventiosta 1.-luokan oppilaille - pilottitutkimus AJATELLAAN! Ajattelutaitojen interventiosta 1.-luokan oppilaille - pilottitutkimus Risto Hotulainen & co Opettajankoulutuslaitos/Erityispedagogiikka 17.3.2016 1 AJATTELUTAITOJEN HARJOIT- TAMISESTA (meidän

Lisätiedot

ILMIÖPOHJAISUUS JA MALLINTAMINEN

ILMIÖPOHJAISUUS JA MALLINTAMINEN ILMIÖPOHJAISUUS JA MALLINTAMINEN 1 FT, yliopistonlehtori Sari Harmoinen Oulun yliopisto, KTK 2 OPETUSSUUNNITELMA Valtakunnallinen opetussuunnitelman perusteet, yleinen ja valtakunnallinen osa 2014 Paikallinen

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 8. syyskuuta 2016

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 8. syyskuuta 2016 TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 8. syyskuuta 2016 Sisällys a https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/ tiea241/2016/videoiden%20hakemisto Matemaattisen

Lisätiedot

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä

Lisätiedot

Loogiset konnektiivit

Loogiset konnektiivit Loogiset konnektiivit Tavallisimmat loogiset konnektiivit ovat negaatio ei konjunktio ja disjunktio tai implikaatio jos..., niin... ekvivalenssi... jos ja vain jos... Sulkeita ( ) käytetään selkeyden vuoksi

Lisätiedot

Hyvinvoiva lapsi kasvaa ja oppii

Hyvinvoiva lapsi kasvaa ja oppii Hyvinvoiva lapsi kasvaa ja oppii Jouni Välijärvi,professori Jyväskylän yliopisto E-mail: Jouni.Valijarvi@jyu.fi LAPE, Toimiva arki hyvinvointia rakentamassa -päätösseminaari Oulu 13.11.2018 Mikä Pisa on?

Lisätiedot

811120P Diskreetit rakenteet

811120P Diskreetit rakenteet 811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 3. Logiikka 3.1 Logiikka tietojenkäsittelyssä Pyritään formalisoimaan terveeseen järkeen perustuva päättely Sovelletaan monella alueella tietojenkäsittelyssä, esim.

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai 13.10. 2015 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016 Edellinen

Lisätiedot

TUTKIMUSLÄHTÖINEN FYSIIKAN OPISKELU. MAOL:n syyskoulutuspäivät

TUTKIMUSLÄHTÖINEN FYSIIKAN OPISKELU. MAOL:n syyskoulutuspäivät TUTKIMUSLÄHTÖINEN FYSIIKAN OPISKELU MAOL:n syyskoulutuspäivät 7.10.2017 TUTKIMUSLÄHTÖINEN OPPIMINEN IBE - Inquiry Based Education Opetusjärjestely, jossa oppilas laitetaan tutkijan asemaan keräämään ja

Lisätiedot