OPPIMINEN,TIETO ONGELMANRATKAISU
|
|
- Sofia Laakso
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LENNI HAAPASALO OPPIMINEN,TIETO JA ONGELMANRATKAISU Kahdeksas päivitetty painos
2 Kirjoittaja Lenni Haapasalo, professori, FT, KL Itä-Suomen yliopisto Kustantaja MEDUSA-Software Purolanraitti Joensuu puh.: lenni.haapasalo@uef.fi wanda.uef.fi/lenni Tilaukset Suoraan kustantajalta Painopaikka Kopio Niini OY Lappeenranta 2011 Kuvitus, taitto, kansi ja kannen kuvat Lenni Haapasalo Lenni Haapasalo, MEDUSA-Software Tämän teoksen osittainenkin kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61, muut. 897/80) ja valokuvalain (405/61, muut. 898/80) mukaisesti kielletty ilman kustantajan lupaa. Kopiosto ry:ltä voi anoa lupaa yksittäisten sivujen valokopioimiseen opetustarkoitukseen. ISBN Medusa-Software Joensuu 2011
3 Omistan tämän sivun lapsilleni ROSA PETRA GABRIELALLE, VIOLA GRETA ALEXANDRALLE, LEO ALEX NIKODEMUKSELLE, JA IRIS MARIA LEONORALLE, jotka ovat tarjonneet minulle mahdollisuuden seurata, kuinka ihmisen kestävät henkiset aktiviteetit ja sosiokonstruktivistinen kollaboratiivinen työskentelytapa toteutuvat spontaanisti lasten vapaa-ajalla sekä miten teknologia muovaa tietoa ja sen rakentumista.
4 iv SISÄLLYS SISÄLLYS USKOMUKSET RESURSSIT STRATEGIAT KONTROLLI Esimerkkiongelma kirjan rakenteeseen tutustumiseksi 1 USKOMUKSET - luulo ei ole tiedon väärti 3 U1 Ongelmanratkaisuun liittyviä uskomuksia 4 U2 Oppimiseen ja tietämiseen liittyviä uskomuksia 6 1 Käsitys tiedosta ja oppimisesta 6 2 Tavoitekuvaukseen ja arviointiin liittyviä uskomuksia 9 3 Soveltamiseen liittyviä uskomuksia 10 4 Teknologian käyttöön liittyviä uskomuksia 10 U3 Opetuksen kehittämiseen liittyviä uskomuksia 12 U4 Opettajankoulutukseen ja didaktiikkaan liittyviä uskomuksia 13 1 Opettajien peruskoulutukseen liittyviä uskomuksia 13 2 Täydennyskoulutukseen liittyviä uskomuksia 14 3 Didaktiikkaan liittyviä uskomuksia 14 RESURSSIT - tietämys luo toimintaedellytyksiä 15 R1 Tietämys ongelmanratkaisuprosesseista 16 1 Ongelma ja heuristiset prosessit 16 2 Ongelman ratkaisu vai ongelmanratkaisu? 17 3 Ongelmanratkaisu tutkimuskohteena 18 4 Ongelmanratkaisuprosessin osatekijät Resurssit Strategiat Kontrolli Emootioiden vaikutus 28 5 Ongelmanratkaisun merkitys Ongelmanratkaisun kulttuurinen ja pedagoginen merkitys Ongelmanratkaisuprosessit yksilön kannalta Ongelmanratkaisuprosessit tiedonmuodostuksen peruselementtinä 36 6 Ongelmatypologioita Ongelmien muotoilun ja luokittelun merkityksestä Interpolaatio-ongelmat Analyysi-synteesi -ongelmat Dialektiset ongelmat Muita luokitusmahdollisuuksia 43 7 Avoimet ongelmat ja ongelmakentät 44 8 Mitä käsite soveltaminen tarkoittaa? 46
5 SISÄLLYS v R2 Tietämys oppimisesta ja opettamisesta 47 1 Tietoon ja tietämiseen liittyviä teorioita Objektivismi vs. konstruktivismi Objektivistinen tietokäsitys Konstruktivistinen tietokäsitys Proseduraalinen tieto Proseduraalisen tiedon merkitys ja määrittely Esimerkkejä proseduraalisesta tiedosta Konseptuaalinen tieto Konseptuaalisen tiedon merkitys ja määrittely Käsitteiden konstruoiminen relevanteilla attribuuteilla Semanttiset esitykset Käsitelajit Konseptuaalisen ja proseduraalisen tiedon linkittymisestä Ekspertin ja noviisin tieto Koulutiedon olemus ja syntyminen Koulutieto -staattista vai dynaamista? Koulutieto -ekspertin vai noviisin tietoa? Oppilas - tiedon vastaanottaja, hankkija vai muodostaja? 65 2 Oppimisen ja opettamisen teorioita Assosiaatioteoriat ja behaviorismi Kognitiotieteet Hahmopsykologia Kulttuurihistoriallinen suuntaus Kognitiivisten prosessien tutkimus Kognitiiviset tyylit ja kykyrakenteet Perinteisiä näkemyksiä muistista ja tiedonkäsittelystä Neuroverkkoteoria Piagetin teoria Geneettinen epistemologia Assimilaatio ja akkommodaatio Skeemat (scheme ja schema) Henkisten struktuurien kehittyminen Piagetin käsitys tiedosta Tiedon esitys Huomioita Piagetin teorian tulkinnasta Vygotskyn sosiokulttuurinen teoria Vygotskyn teorian perusteet Scaffolding ja situaaliset kognitiot Henkisten toimintojen asteittainen muodostuminen Banduran sosiaalisen oppimisen teoria Kognitiivisten teorioiden vertailua 93
6 vi SISÄLLYS 3 Konstruktivismi opetuksen ja oppimisen paradigmana Tieto- ja oppimiskäsitysten yhdistäminen Sosiaalinen konstruktivismi (sosiokonstruktivismi) Mitä konstruktioprosessissa tapahtuu? Radikaalien konstruktioiden tulkinta Konstruktivistinen pedagogiikka Ongelmalähtöisyyden periaate Konstruktivistiset opiskeluympäristöt Minimalismi (Minimalist Instruction) Opettajan eksperttiys Konseptuaalisen ja proseduraalisen tiedon linkittäminen Konseptuaalisen tiedon konstruoimisesta Proseduraalisen tiedon konstruoimisesta Opiskelutehtävien design-prosessi Konstruktivistisen pedagogiikan näköaloja Ongelmanratkaisun opettaminen Voiko ongelmanratkaisua oppia? Mitä ongelmanratkaisun opettaminen tarkoittaa? Opettajan ammattitaidolle asetettavia vaatimuksia Ongelmanasettelulle asetettavia vaatimuksia Matematiikka konstruktivistisena oppiaineena Koulu- ja yliopisto-opetuksen tarjoama matematiikkakuva Matematiikkakäsityksiä Konstruktivistinen matematiikkakäsitys Konseptuaalisen ja proseduraalisen tiedon luonne Matematisointi vai mallintaminen? Matemaattiset lauseet Matemaattisen lauseen konstruktioprosessi Todistamiseen liittyviä ongelmia 142 R3 Opetuksen kehittämiseen liittyvä tietämys Opetuksen vai opetussuunnitelman kehittäminen? Matematiikan opetuksen kehitystrendit Perinteinen asetelma Uusi matematiikka (New Math) Back to Basics NCTM:n Standardien jälkeinen aika Suomi mukana muutospyörteissä Mihin uudistukset ovat pohjautuneet? Miksi uudistukset ovat epäonnistuneet? Uudistus vai kehittäminen - entä sen pohja? Moderni oppimis- ja tiedonkäsitys luo pohjaa uudistuksille Tiedeyhteisön osallistuminen 153
7 SISÄLLYS vii R4 Opettajankoulutukseen ja didaktiseen tutkimukseen liittyvä tietämys Opettajan moderni toimenkuva Didaktiikka ja sen tehtävät Opettajien peruskoulutus Opettajien täydennyskoulutus 162 R5 Uskomuksiin liittyvä tietämys Mitä emootiot ja uskomukset ovat? Miten emootiot syntyvät? Miten uskomukset syntyvät? Uskomusten vaikutus opiskelutilanteessa Oppilaan ja opettajan uskomusten muuttuminen Voidaanko uskomuksia hyödyntää? 175 STRATEGIAT - mahdollistavat toiminnan 176 S1 Ongelmanratkaisustrategioita Mikä ero on strategioilla ja kontrollilla? Onko olemassa yleisiä strategioita? Polyan ongelmanratkaisuprosessi Ongelmanratkaisuprosessin vaiheet (checklist) Ongelman ymmärtäminen Ratkaisusuunnitelman laatiminen Ratkaisusuunnitelman toteutus Prosessin tulkinta ja feedback Yleisimpiä heuristiikkoja Polyan perusoperaatiot Yleisten päättelysääntöjen käyttäminen Synteesi (eteenpäin työstäminen) Analyysi (taaksepäin työstäminen) Systemaattiset vaihtoehdot (matriisimenetelmä) Brainstorming (vapaa assosiaatio, divergentti synteesi) Arvaa-todista -menetelmä (tieteellinen menetelmä) Algoritminen menetelmä Mallien konstruointi ja analogiat Matemaattisia strategioita Yleiset päättelysäännöt ja kvanttorit Todistustekniikat Kartesialainen heuristiikka Muuttujien käyttö algoritmisissa sovelluksissa Symmetria 199
8 viii SISÄLLYS S2 Oppimisen ja opettamisen strategioita MODEM-projektin koulutuksellinen lähestymistapa Systemaattisen konstruktivismin viitekehys Käsitteenmuodostusprosessi Käsitteenmuodostusprosessin malli Käsitteeseen orientoituminen Käsitteen määritteleminen Käsitteen tunnistaminen Käsitteen tuottaminen Käsitteen lujittaminen Systemaattinen konstruktivismi opiskeluseurannassa (assessment) Systemaattinen konstruktivismi opettajankoulutuksessa MODEM -projektin tutkimustuloksia Projektin empiiriset tutkimukset Empiiristen tutkimusten yhteisiä tuloksia Suoraan verrannollisuuteen liittyvien käsitteiden oppimisesta Murtolukujen oppimisesta (MODEM 2) Desimaalilukujen ja yksikönmuunnosten oppimisesta (MODEM3) Huomioita tavanomaisista oppikirjoista Tutkimustulosten implikaatioita opetussuunnitelmiin Integroidut opiskeluympäristöt Esimerkki matemaattisen lauseen konstruktioprosessista Minimalismin ja systemaattisuuden yhdistäminen Ongelmanratkaisun opettamisen strategioita Yleisiä periaatteita Heuristiikkojen muodostaminen asteittain Ongelmien konstruoiminen tiettyjä heuristiikkoja varten Työskentelymuodoista Yhteenveto ongelmalähtöisen opetuksen strategioista 234 S3 Opetuksen kehittämisstrategioita Tavoitteenasettelun ja arvioinnin kehittäminen Luopuminen listaopetussuunnitelmista NCTM:n Standardit (USA) Realistinen matematiikan opetuksen kehittäminen (Hollanti) Matematiikan opetuksen kehittämisperiaatteet (Suomi) Matematiikan merkitys oppilaan kasvuprosessissa Opiskeluympäristöjen suunnittelu Arviointi, opetusvälineet ja valinnaisuus Konventionaalisen ja modernin lähestymistavan vertailua Kehittämisperiaatteiden ja oppisisältöjen yhdistäminen Matematiikan opetuksen päämäärä Opetuksen tavoitteet Alakoulu Yläkoulu 250
9 SISÄLLYS ix 6 Lukion matematiikanopetuksen kehittämisestä Ammatillisen matematiikanopetuksen kehittämisestä 252 S4 Opettajankoulutuksen ja didaktisen tutkimuksen kehittämisstrategioita Opettajankoulutuksen painopistealueet Peruskoulutuksen kehittämisstrategioita Täydennyskoulutuksen kehittämisstrategioita NCTM:n Professiostandardien mukaiset strategiat Didaktisen tutkimuksen kehittämisstrategioita 264 S5 Strategioita uskomuksiin vaikuttamiseksi 266 KONTROLLI - toiminta vaatii säätelyä 268 K1 Ongelmanratkaisuprosessin kontrolli Kontrollin funktiot ja osatekijät Dynaaminen kontrollimalli Ratkaisijan oma kontrolli Ääneen ajatteleminen Kriittisten kysymysten tekeminen (checklist) Mallien käyttäminen Testaaminen ja tarkistaminen Sosiaalinen kontrolli Opettajan taholta tuleva kontrolli 279 K2 Opiskeluseuranta (assessment) Arviointi, kontrolli, vai seuranta? Arvioinnin paradokseja ja myyttejä Mitä itse asiassa arvioimme? Arviointiin liittyviä myyttejä Perinteisen arviointikäytännön heikkouksia Opiskeluseuranta konstruktivistisessa pedagogiikassa Opettajan suorittama seuranta Oppilaiden itsearviointi Tutkijoiden kehittämisohjelmia Mitä on tiedostettu? Mitä olisi tehtävä? Esimerkkejä toimenpiteistä NCTM:n Standardit Opiskeluseurannan standardit Suosituksia opettajien toimenpiteiksi Menettelytavoista sopiminen Monipuoliset tietolähteet Tarkoituksenmukaisten seurantamenetelmien käyttö 300
10 x SISÄLLYS Opettajat oman työnsä arvioijina Opiskeluseurannan erityiskohteet Ongelmanratkaisu ja tietojen järjestelykyky Kommunikaatio ja asioiden perusteleminen Konseptuaalinen tieto Proseduraalinen tieto Systemaattinen konstruktivismi opiskeluseurannassa Diagnostinen, formatiivinen ja summatiivinen arviointi Käsitteenmuodostusprosessin vaiheiden merkitys Oppilaiden käyttäytyminen opiskeluprosessin eri vaiheissa Lahjakkaiden oppilaiden kehityksen turvaaminen Esimerkkejä opiskeluseurannan välineistä 310 K3 Opetuksen kehittämisen kontrolli (evaluaatio) Suomalainen opetussuunnitelmajärjestelmä Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet Kunnan ja koulun opetussuunnitelma Opettajan oma opetussuunnitelma Mikä opetussuunnitelma oikeastaan on? Evaluaatio opetussuunnitelmajärjestelmässä Mitä evaluaatio tarkoittaa? Tiedeyhteisöistä tuleva kontrolli Päättäjien suorittama kontrolli Ammattiyhteisön taholta tuleva kontrolli Oppimateriaalin kustantajien taholta tuleva kontrolli Julkisen sanan taholta tuleva kontrolli Opettajan oma kontrolli Opetussuunnitelmajärjestelmän kehittämisnäkymiä 324 LÄHTEET 326 HAKEMISTO 351
11 SISÄLLYS xi ESIPUHE Ongelmanratkaisu on laajuutensa vuoksi alue, jota eri artikkelit ja teokset tarkastelevat yleensä vain tietystä näkökulmasta. Tämä teos on ainutlaatuinen sen vuoksi, että se käsittelee ongelmanratkaisukulttuuria syvällisesti ja ennen kaikkea nivoo sen opetuksen ja oppimisen peruselementiksi ajanmukaisten ja kestävien pedagogisten käyttöteorioiden, erityisesti konstruktivismin valossa. Tämä kahdeksas päivitetty painos sisältää mm. minimalismin periaatteet sekä tutkimustietoa siitä, miten moderni teknologia vaikuttaa instrumentaation ja instrumentalisaation kautta oppimiseen ja sen allokoitumiseen. Olen pyrkinyt kirjoittamaan osat siten, että ne soveltuisivat minkä tahansa tiedonalan ja oppilaitoksen opetuksen analysoimiseen ja kehittämiseen. Ensimmäinen painos syntyi v tarpeesta laatia opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen sopivaa kirjallisuutta, joka palvelisi opettajan opiskelu- ja käsikirjana mahdollisimman monessa tarkoituksessa. Myöhemmätkin painokset noudattavat samaa rakennetta, joka sallii lukijan edetä valintansa mukaan ikään kuin suuren tavaratalon eri kerroksissa. Niistä hän voi valita opettajankoulutuksen opintomoduuleihin sopivat sisällöt, kuten kursivoidut sisällöt opintojaksoon Opetuksen ja oppimisen perusteet : USKOMUKSET - luulo ei ole tiedon väärti: 1. Ongelmanratkaisuun liittyvät uskomukset 2. Oppimiseen ja opettamiseen liittyvät uskomukset 3. Opetuksen kehittämiseen liittyvät uskomukset 4. Opettajankoulutukseen ja didaktiikkaan liittyvät uskomukset RESURSSIT - tietämys luo toimintaedellytyksiä 1. Ongelmanratkaisuprosesseihin liittyvä tietämys 2. Oppimiseen ja opettamiseen liittyvä tietämys 3. Opetuksen kehittämiseen liittyvä tietämys 4. Opettajankoulutukseen ja didaktiikkaan liittyvä tietämys 5. Uskomuksiin liittyvä tietämys STRATEGIAT - mahdollistavat toiminnan 1. Yleisiä ongelmanratkaisustrategioita 2. Oppimisen ja opettamisen strategioita 3. Strategioita opetuksen kehittämiseksi 4. Opettajankoulutuksen ja didaktisen tutkimuksen kehittämisstrategioita 5. Strategioita uskomuksiin vaikuttamiseksi KONTROLLI - toiminta tarvitsee säätelyä 1. Ongelmanratkaisuprosessin kontrolli 2. Opiskeluprosessien kontrolli (assessment) 3. Opetuksen kehittämiseen liittyvä kontrolli (evaluaatio). Tavoitteenani on tarjota mahdollisuuksia reflektiiviseen lukemiseen, jossa lukija tiedostaa selvästi eri näkökulmat kuten ongelmanratkaisuprosessin kontrollin ja strategioiden eron. Eri intressiryhmiin kuuluvat voivatkin aloittaa lukemisensa periaatteessa mistä kirjan osasta tahansa ja siten tavallaan strukturoida teoksen uudelleen. Mikäli lukijalla on aikomus käydä läpi teos kokonaisuudessaan suhteellisen kompaktina ajanjaksona tavoitteenaan syvällinen käsitys oppimisesta ja tiedosta, suosittelen järjestystä URSK->U->R1->S1->K1->R2->S2->K2->R3->S3->K3->R4->S4->R5->S5. Lenni Haapasalo
12 xii SISÄLLYS U USKOMUKSET - LUULO EI OLE TIEDON VÄÄRTI 3 R RESURSSIT - LUOVAT TOIMINTA- EDELLYTYKSIÄ 15 S STRATEGIAT - MAHDOLLISTAVAT TOIMINNAN 176 K KONTROLLI - TOIMINTA VAATII SÄÄTELYÄ 268
Värikoodit tarkoittavat opintojaksoja, joihin kyseinen sisältöalue ensisijaisesti soveltuu:
Värikoodit tarkoittavat opintojaksoja, joihin kyseinen sisältöalue ensisijaisesti soveltuu: Oppimisen ja kehityksen perusteet Matematiikan pedagogiset perusteet Yhteisöllisen oppimisen perusteet (matematiikka)
Lisätiedotfeedback 181 figuratiivinen tieto 80 formaali(nen) 565, 136 formatiivinen 285
HAKEMISTO 351 HAKEMISTO A affektiivinen 166 agentti 269 aivopuolisko 34, 75 ajatuslait 193 akkommodaatio 79, 101 aksiooma 140 aktiivinen toiminta 90 alakoulu 249 alakäsitteet 57 algoritmi 52, 189 alkutila
LisätiedotGeogebra-appletit Scifestissä
Geogebra-appletit Scifestissä Raportti Henri Heiskanen 185703 Itä-Suomen yliopisto 29. huhtikuuta 2014 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Pajan suunnittelu ja applettien taustateoria 1 3 Geogebra-appletit 2 4 Pohdintaa
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotSisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
LisätiedotNäkemyksiä tavoitteiden ja tuntijaon valmistelutyön pohjaksi fysiikan ja kemian opetuksen näkökulmasta
Näkemyksiä tavoitteiden ja tuntijaon valmistelutyön pohjaksi fysiikan ja kemian opetuksen näkökulmasta Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon työryhmälle Jari Lavonen Fysiikan ja kemian didaktiikan
LisätiedotTietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta
Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Heidi Krzywacki, Jari Lavonen, Tiina Korhonen 12.2.2010 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotOpetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo
Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotKIVENISTUTUS. Jalokivien istutus kultasepän työssä. Immo Lahtela
KIVENISTUTUS Jalokivien istutus kultasepän työssä Immo Lahtela Opetushallitus ja tekijä Kansi: korut Pekka Kulmala, kuvat Teemu Töyrylä, taustakuva Immo Lahtela, tekijäkuva Pekka Koponen Sisäkannet: korut
LisätiedotJorma Joutsenlahti / 2008
Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotMAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.
MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Mitä tarkoittaa, että oppilas ymmärtää suureiden vuorovaikutussuhteet?
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotMatematiikan opetuksen kehittäminen avoimen lähdekoodin ohjelmistojen avulla Petri Salmela & Petri Sallasmaa
Matematiikan opetuksen kehittäminen avoimen lähdekoodin ohjelmistojen avulla 21.04.2010 Petri Salmela & Petri Sallasmaa Tutkimusorganisaatio Åbo Akademin ja Turun yliopiston tutkimusryhmät Pitkä yhteistyötausta
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotIhminen ja teknologia. Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu
Ihminen ja teknologia Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu Pertti Saariluoma Tuomo Kujala Sari Kuuva Tiina Kymäläinen Jaana Leikas Lassi A. Liikkanen Antti Oulasvirta Eikö jokaisen esineen, elävän olennon
LisätiedotSonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen
Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Copyright 2017 Tekijät & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi: Emmi Kyytsönen Kolmas, uudistettu painos. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna
LisätiedotLuova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla
Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMA- PROSESSIN JOHTAMINEN
Itä-Suomen OPS Kick Off -seminaari Varkaus 13.3.2013 OPETUSSUUNNITELMA- PROSESSIN JOHTAMINEN Risto Patrikainen lehtori, JNOR dosentti, UEF koordinaattori, OPS-Messut 10/2013, JNOR PÄIVÄN KYSYMYS: Miten
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotEsimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa
Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 6, Oppimisen arviointi: Oppilaan oppimista ja työskentelyä on arvioitava
LisätiedotTAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni
TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus 15.4.2010 Helsinki, Paasitorni Taiteen perusopetuksen kehittäminen Opetustuntikohtaisen taiteen perusopetus:
Lisätiedot#DigCompOrg ja #HAMK Työkalu oppilaitoksen digikyvyn kehittämiseen ja arviointiin
#foorumi140 #DigCompOrg ja #HAMK Työkalu oppilaitoksen digikyvyn kehittämiseen ja arviointiin EU:n DigCompOrg-viitekehyksen soveltaminen Hämeen ammattikorkeakoulussa ITK 7.4.2017 Jaana Kullaslahti @jkullaslahti
LisätiedotLapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa
Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki
LisätiedotArvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan
Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,
LisätiedotMitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen
Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että
LisätiedotRauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9
2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen
LisätiedotAsiantuntijuus ja ammattitaito
Asiantuntijuus ja ammattitaito gerontologian seminaari Juhani Kirjonen gerontologian seminaari 1 Sisältö 1. Yhteiskunta, ii-tee-koo ja maapalloistuminen 2. Työelämä ja ammatit 3. Ammattitaito ja asiantuntijuus
Lisätiedot1.8.2008. Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos. 4.8.2008 Jyväskylän Kesäkongressi. JoJo / TaY 2
Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos 2 Tv-maailma nro 30, s. 2-3 1 4 Matematiikkakuva (View of Mathematics) koostuu kolmesta komponentista: 1) Uskomukset itsestä matematiikan
LisätiedotOPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN
OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu
LisätiedotMUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004
MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys
LisätiedotTVT- OPETUSHARJOITTELUSSA Markku Lang
Organisation for Economic Cooperation and Development TVT- OPETUSHARJOITTELUSSA MUTTA? Joka kolmas suomalainen oppilas ilmoitti, ettei ollut käyttänyt tietokonetta koulussa koko lukuvuoden aikana! TVT-
LisätiedotLataa Tieteen lyhyt historia - vai pitkä tie luonnonfilosofian ja empirismin kohtaamiseen - Tuomo Suntola. Lataa
Lataa Tieteen lyhyt historia - vai pitkä tie luonnonfilosofian ja empirismin kohtaamiseen - Tuomo Suntola Lataa Kirjailija: Tuomo Suntola ISBN: 9789526723686 Sivumäärä: 290 Formaatti: PDF Tiedoston koko:
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
LisätiedotE-math - sa hko inen oppimisympa risto matematiikan opiskeluun. Ralph-Johan Back Åbo Akademi (Virtuaaliopetuksen päivät 2013)
E-math - sa hko inen oppimisympa risto matematiikan opiskeluun Ralph-Johan Back Åbo Akademi (Virtuaaliopetuksen päivät 2013) Esityksen organisointi 1. Yleisesitys E-math projektin hankkeesta ja sen tuloksista
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiikka (60 op) Infotilaisuus
Opettajan pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiikka (60 op) Infotilaisuus 24.4.2018 Hakeminen ja hakukelpoisuus 15.6.2018 mennessä suoritettuna yliopistopedagogiikan edeltäviä opintoja 40 op (perusopinnot
LisätiedotMotivaatio ja itsesäätely oppimisessa
Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 3.5.2007 Kirsi Juntti Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Rakenne - Johdanto - Mitä on oppiminen? - Motivaatio - Oppimisen itsesäätely - Scamo/Learning
LisätiedotKonstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila
Konstruktiivisesti linjakas opetus Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 17.11.2014 Opetuksen linjakkuus (Biggs & Tang 2007) Seuraavat opetuksen osat tukevat toisiaan oppimistavoitteet sisällöt
LisätiedotMotivaatio ja itsesäätely oppimisessa
Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden
LisätiedotOPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI
OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI 29.10.2013 TAVOITTEET TÄNÄÄN Osallistujat Tunnistavat mikä merkitys opiskelijoiden aikaisemmalla tiedolla on
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotKEMIANLUOKKA GADOLIN OPPIMISEN JA OPETUKSEN TUEKSI
Kemian opetuksen päivät 2009 KEMIANLUOKKA GADOLIN OPPIMISEN JA OPETUKSEN TUEKSI Koordinaattori Maria Vänskä Yhteistyöhanke, jonka toimintaa tukevat kemian alan yritykset, kemian laitos, opetushallinto
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi
OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen
LisätiedotOsaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta
Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta Opettamisesta osaamiseen Jaana Holvikivi Monikulttuurisuus Metropoliassa Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Maahanmuuttajat (opettajat ja opiskelijat) Vilkas opiskelija-
LisätiedotTERV108 V luento. Tutkimus terveystiedossa, 3op. syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328
TERV108 V luento Tutkimus terveystiedossa, 3op syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328 raili.valimaa@jyu.fi Ryhmän yhteisen lukupiiritehtävän työstäminen ARVIOI RYHMÄN PROSESSIA PUHEKÄYTÄNTÖJEN
LisätiedotKansallinen seminaari
Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa
Lisätiedotdigitalisaation mahdollisuudet
Metsäkonetiedon ja digitalisaation mahdollisuudet koulutuksessa koulutuspäällikkö Mikko Saarimaa Digitalisaatio tehostaa opetusta! Vai tehostaako? Digitalisaatio ja automaatio Yksinkertaisimmillaan digitalisaatio
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotLIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE
LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2012 2015 LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 OP (TUNNISTE 61640) Biämnesstudier i fysisk fostrans didaktik
LisätiedotTule tule hyvä tieto!
Tule tule hyvä tieto! Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin opetuspalvelujen suunnitelma informaatiolukutaidon edistämisestä IV Valtakunnalliset koulukirjastopäivät Kuopiossa 25.-26.4.2012 - Koulukirjastot
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi
Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa
LisätiedotTIEDONALOJEN DIGITAALISET KÄYTÄNTEET JA OPETUKSEN TYÖTAVAT. Digitalisaatio opettajankoulutuksessa Paasitorni
TIEDONALOJEN DIGITAALISET KÄYTÄNTEET JA OPETUKSEN TYÖTAVAT Digitalisaatio opettajankoulutuksessa 11.9.2018 Paasitorni Oppilaiden sitoutuminen opiskeluun ja oppimisen arviointi digitaalisesti intensiivisessä
LisätiedotMOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke
Dia 1 MOT-hanke Mat ematiikan Oppimat eriaalin Tutkimuksen hanke 2005-2006 Hämeenlinnan OKL:ssa Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 1 MOT-hanke Osallistujat:13 gradun tekijää (8 gradua)
LisätiedotMatematiikka vuosiluokat 7 9
Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikan opetuksen ydintehtävänä on tarjota oppilaille mahdollisuus hankkia sellaiset matemaattiset taidot, jotka antavat valmiuksia selviytyä jokapäiväisissä toiminnoissa
LisätiedotITK-konferenssi Kirsi Salmela ja Juha Kallanranta, Kopiosto ry
Opettaja ja tekijänoikeudet - Opettajan kolme roolia ITK-konferenssi 7.4.2017 Kirsi Salmela ja Juha Kallanranta, Kopiosto ry TEKIJÄNOIKEUKSIA! MIKSI? Digiloikka Digitaalitekniikka Laitteet, internet, some,
LisätiedotMonilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center
Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotOPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015
Opettajan pedagogiset opinnot, humanistinen ja matemaattis-luonnontieteellinen ala 60 op OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015 Opettajankoulutuksen intensiiviviikot Syksy 2015 vk 36-38 ma 31.8. ti 15.9. vk
LisätiedotFORMATIIVINEN ARVIOINTI PEDAGOGISENA TYÖVÄLINEENÄ. Ilpo Kemppainen, rehtori Suininlahden koulu
FORMATIIVINEN ARVIOINTI PEDAGOGISENA TYÖVÄLINEENÄ FORMATIIVINEN ARVIOINTI PEDAGOGISENA TYÖVÄLINEENÄ Perusopetuslaki: Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua ja kehittää oppilaan edellytyksiä
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotNäkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos
Välittävä Näkökulmia pedagogiikkaan professori, opettajantuslaitos Kommenttipuheenvuoro johtava konsultti Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Mediakeskus Välittävä ]É{wtÇàÉ Koulussa opiskeltu tieto ei
LisätiedotUuden OPS:n henki Petteri Elo OPS-koulutus 2016
Uuden OPS:n henki Yhteystiedot Petteri Elo petteri.elo@pedanow.com +358405506020 www.pedanow.com Twitter: @PetteriElo VÄITE # 1 Oppikirjat ohjaavat liikaa opetusta. www.ivn.us Luku 3.3: Tavoiteena laaja-alainen
LisätiedotKTKO104. Luento
KTKO104 Luento 6.11.2014 OPS2016 Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 syksyllä. Tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa. Muutamia huomioita: peruslukutaito, medialukutaito ym. => monilukutaito. tieto-
LisätiedotVARASTOALAN AMMATTILAISEKSI SARI STÅHL OPETUSHALLITUS
VARASTOALAN AMMATTILAISEKSI SARI STÅHL OPETUSHALLITUS Sari Ståhl ja Opetushallitus Kuvitus: Piirrokset Camilla Ståhl, muut kuvat Sari Ståhl Ulkoasu ja taitto: Oy Graaf Ab Opetushallitus PL 380 00531 Helsinki
LisätiedotVALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)
VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti
LisätiedotVarhaiskasvatuksen tulevaisuus
Varhaiskasvatuksen tulevaisuus Kulttuurinen moninaisuus ja palvelut Työelämän muutokset ja palvelut Rahalliset tuet, palvelut Kenen tuottamat palvelut (julkinen, yksityinen) Lasten, vanhempien ja ammattilaisten
LisätiedotTieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee
LisätiedotAjattelua monipuolisesti aktivoivat tehtävät yläkoulun suoranyhtälön opetuksessa
Ajattelua monipuolisesti aktivoivat tehtävät yläkoulun suoranyhtälön opetuksessa Henri Heiskanen Pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2014 Fysiikan ja matematiikan laitos Itä-Suomen yliopisto i Henri Heiskanen
Lisätiedot2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15
Sisällys Esipuhe... 10 1. Johdanto... 11 2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 2.1 Sosiaaliset rakenteet... 15 2.2 Yhteisö... 17 2.3 Yhteiskunta... 22 2.4 Ryhmä... 24 2.5 Organisaatio...
LisätiedotAjatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä
Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 15.3.2016 Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen tavoite 2025
LisätiedotTUNNUSLUKUJEN SEURANNASTA ARVIOINTIIN Mitä tunnuslukuja? Seurannan ja arvioinnin ero? Miten arvioidaan? Anu Räisänen 2014
TUNNUSLUKUJEN SEURANNASTA ARVIOINTIIN Mitä tunnuslukuja? Seurannan ja arvioinnin ero? Miten arvioidaan? Anu Räisänen 2014 LAATUYMPYRÄ JA Päämäärä ja suunnitelma MENETELMÄT Suunnittelu LAATUYMPYRÄ Prosessit,
LisätiedotKTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai
KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai 13.10. 2015 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016 Edellinen
LisätiedotMitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon?
Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon? Case Sosiaali/Terveyshallintotieteen aineopinnot 35 op Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate; suunnittelija TtM Ulla
LisätiedotKoulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus
Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen
LisätiedotOpettajuus ja taidon oppimisen perusteet L 4 / Haverinen 21.11.2005
Opettajuus ja taidon oppimisen perusteet L 4 / Haverinen 21.11.2005 Mitä opit taidon opetuksesta tekstejä lukemalla? Mikä jäi mietityttämään taidon opetuksesta kun luit tekstejä etukäteen? Opettajuus ja
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa
Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme
LisätiedotI SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUSTAIDON PERUSTA
SISÄLLYS Lukijalle...11 Johdanto...13 I SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUSTAIDON PERUSTA Mitä on sosiaalinen vuorovaikutus?...19 Sosiaalisten vuorovaikutustyylien kehittyminen...20 Vuorovaikutustaitojen kehittämisen
LisätiedotKenen oppimateriaalit? Educa 25.1.2014. Olavi Arra & Sanna Haanpää erityisasiantuntija työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Kenen oppimateriaalit? Educa 25.1.2014 Olavi Arra & Sanna Haanpää erityisasiantuntija työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Oppimateriaalit muutoksessa Lainsäädäntö ja opetussuunnitelman perusteet
LisätiedotArvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi
Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia
LisätiedotTUTKIMUSLÄHTÖINEN FYSIIKAN OPISKELU. MAOL:n syyskoulutuspäivät
TUTKIMUSLÄHTÖINEN FYSIIKAN OPISKELU MAOL:n syyskoulutuspäivät 7.10.2017 TUTKIMUSLÄHTÖINEN OPPIMINEN IBE - Inquiry Based Education Opetusjärjestely, jossa oppilas laitetaan tutkijan asemaan keräämään ja
LisätiedotMusiikkitieto. Vanhasta tiedosta jotakin uutta? leena.unkari-virtanen@metropolia.fi
Musiikkitieto Vanhasta tiedosta jotakin uutta? 2 Musiikin menneisyys Jotakin uutta? TIEDOT Tässä katsauksessa 3 Kysytään mitä musiikkitiedossa oikein pitäisi oppia: tietoa - entä taitoja? Luodaan katsaus
Lisätiedotmatematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola
798 matematiikka E Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117
LisätiedotOPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA
SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA KULTTUURI JA KOULUTUS OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA TUTKIMUS
LisätiedotOPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen
OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot
Opettajan pedagogiset opinnot Ainedidaktisten opintojen vertailu Opintojen rakenne (60 op) Yliopisto Kasvatustiede Ainedidaktiikka Harjoittelu 27 13 12 28 25 15 12 (+3?) 26 19 21 19 1 Ainedidaktiset kurssit
LisätiedotKTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai
KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai 25.10. 2016 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016
LisätiedotOngelmanratkaisutehtävien analysointia
Ongelmanratkaisutehtävien analysointia Tero Vedenjuoksu 29.3.2014 Matemaattisten tieteiden laitos OPH:n ongelmanratkaisutaitojen tutkimus I Ajatuksia ja keskustelua artikkelista (Leppäaho, Silfverberg
LisätiedotO K L A M I R J A TA R N A N E N
TUTKIVA OPPIMINEN JA ARVIOINTI O K L A 1 2 0 9 2 0 1 8 M I R J A TA R N A N E N KOHTI AKTIIVISTA OPPIMISTA Keskeistä aktiivissa lähestymistavoissa Oppija on keskiössä; hän on aktiivinen Oppimista suunnitellaan,
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO. Lisää ongelmia kielioppiin! Tutkimus matemaattisen ongelmanratkaisun käytettävyydestä äidinkielen kieliopin opetuksessa
TAMPEREEN YLIOPISTO Lisää ongelmia kielioppiin! Tutkimus matemaattisen ongelmanratkaisun käytettävyydestä äidinkielen kieliopin opetuksessa Kasvatustieteiden tiedekunta Opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna
LisätiedotKESKEISET SISÄLLÖT Keskeiset sisällöt voivat vaihdella eri vuositasoilla opetusjärjestelyjen mukaan.
VUOSILUOKAT 6 9 Vuosiluokkien 6 9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten
LisätiedotTAHTO. Tueksi Oppimisessa. Koulutoimenjohtaja Esa Santakallio, Pedagoginen suunnittelija Heini Majaranta Riihimäen kaupunki
TAHTO Teknologia Arje en Hyödyksi ja Tueksi Oppimisessa Koulutoimenjohtaja Esa Santakallio, Pedagoginen suunnittelija Heini Majaranta Riihimäen kaupunki Kansallinen TVT -käytön opetuskäytön suunnitelma
LisätiedotPeruskoulu-työpaja
Peruskoulu-työpaja 16.5.2016 Strategisen hallitusohjelman Osaaminen ja koulutus -painopistealue kärkihanke 1: Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin toimenpide 1: Uudistetaan
LisätiedotOPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011
OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011 Krisse Sulonen ja Minna Taivassalo-Salkosuo Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus RAHOITUSKEHYKSET 2011 RAHOITUSALUE VASTUUVIRANOMAINEN
LisätiedotPSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotOpettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.
Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa
LisätiedotSOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa
SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa
Lisätiedot