LASTEN JA NUORTEN KIELTEN OPPIMISKYKY

Transkriptio

1 LASTEN JA NUORTEN KIELTEN OPPIMISKYKY HE 114/2017 vp ASIANTUNTIJAPYYNTÖ HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI TOISEN KOTIMAISEN KIELEN KOKEILUSTA PERUSOPETUKSESSA Erityispedagogiikan dosentti, KT Minna Törmänen Yliopistonlehtori Ruotsinkielinen luokanopettajakoulutus (profiili: monikielisyys, moninaisuus ja sosiaalinen tasa-arvo) Helsingin yliopisto, Center of Cognition, Learning and Memory, University of Bern, Switzerland 23/11/2017 1

2 KIELTEN OPPIMISKYKY KONSTRUKTIVISMI JA OPPIMINEN Aktiivinen tiedon rakentamisen prosessi Olennaista: Oppijassa heräävät omaksi koetut, opittavaan asiaan liittyvät kysymykset, oma kokeilu, ongelmanratkaisu ja ymmärtäminen. Oppimisympäristöt Motivaatio, tavoitteet KIELENKEHITYS Liittyy kiinteästi lapsen kognitiiviseen kehitykseen älykkyyden, ajattelun, muistin, havaitsemisen ja puheen kehitys sosio-emotionaalinen kehitys vuorovaikutus itsesäätely MIKSI KIELTEN OPPIMINEN ON HYÖDYLLISTÄ? Kielenkehityksessä sekä toisen kielen omaksumisessa on tärkeää kielellinen tietoisuus. eri kieliryhmien äänteet monipuolistavat kielellistä tietoisuutta (mm. Li et al. 2014; Yang et al. 2014) KOMMUNIKOINTI JA KIELELLISET TAIDOT VAIKUTTAVAT SUURESTI LAPSEN ASEMAAN SOSIAALISESSA YHTEISÖSSÄ.

3 MYYTTI KIELI- TAI MATIKKAPÄÄSTÄ JOUTAA ROMUKOPPAAN! AIVOJEN MUOTOUTUVUUS ELI PLASTISITEETTI Aivojen palkintojärjestelmät ylläpitävät ihmisen motivaatiota kielenoppimiseen liittyvä palkitsevuus ja motivaatio näkyy myös aivoaktivaatiossa (Ripollès, et al., 2014) Uuden kielen oppiminen muuttaa aivojen neuroverkkoja sekä rakenteellisesti että toiminnallisesti. (Yang et al., 2014; Li et al., 2014) KIELTEN OPISKELU ON KAIKILLE MAHDOLLISTA! Tärkeää on pyrkiä opetukseen, joka ottaa huomioon oppijoiden erilaisuuden, yksilöllisyyden ja vahvuudet sekä opetuksellisesti tarpeenmukaiset menetelmät

4 KIELET EIVÄT SYÖ TOISIAAN, VAAN YHDEN KIELEN OPPIMINEN EDESAUTTAA SEURAAVIA KIELIOPINTOJA VIERAAN KIELEN OPPIMINEN KOGNITIOON PERUSTUVAT TEORIAT yksilön kyky omaksua kielijärjestelmä, ikään kuin ympäristöstä irrallaan SOSIOKULTTUURISET TEORIAT ympäristötekijöiden merkitys sosiaalinen kanssakäyminen KESKUSTELUNANALYYSIIN PERUSTUVAT TEORIAT Kieli opitaan sitä käyttämällä, ihmistenvälisessä vuorovaikutuksessa. Kielitaito on kommunikatiivinen kompetenssi, jossa kielitaito ei sisällä vain kielellisiä komponentteja, vaan myös yleisiä valmiuksia mm. oppimiseen ja elämänhallintaan liittyen. Perinteinen toisen kielen oppimisen tutkimus on perustunut pääasiassa kognitiivisiin näkemyksiin Uudempi: kielen vuorovaikutteiseen käyttöön

5 PARANTAAKO VALINNAISUUS OPISKELUMOTIVAATIOTA? Kielten oppimisessa motivaatio ja tavoitteet ovat oleellisia. (Hassinen, 2002) Sisäinen ja ulkoinen motivaatio - itsemääräämisteoria (Ryan ja Deci, 2000) Mistä opiskelumotivaatio syntyy? Tarkoituksenmukaisesta pedagogiikasta Laadukkaasta opetuksesta Oppiaineen koetusta hyödyllisyydestä Oppiaineelle kaveripiirissä sekä kotona annetusta merkityksestä ja arvosta. Motivaatiota edistävä tai estävä ilmapiiri (Ryan & Deci 2000) leimaava ilmaisu pakko-ruotsi nakertaa oppilaiden opiskelumotivaatiota perusopetuksen yhteiset oppiaineet ovat oppilaille velvoittavia! Valinnaisuus: Englanti, jonka opiskelu käytännössä on pakollista useimmissa peruskouluissa, on oppimistulosarviointien mukaan motivoiva oppiaine useimmille oppilaille. vs. Ruotsin kielen vapaaehtoisuus yo-kirjoituksissa vuodesta 2005 lähtien on aiheuttanut merkittävän pudotuksen ruotsin kielen kirjoittavien lukumäärässä. Kielenoppimiseen liittyvä palkitsevuuden ja motivaation aivoperusta 5

6 MONIKIELISYYS PLURILINGVAALINEN KOMPETENSSI IHMINEN ON LUONNOSTAAN PLURILINGVAALINEN, MONIKIELINEN, JOKA VOI OPPIA MONIA KIELIÄ. MITÄ USEAMPIA KIELIÄ OPISKELEE, SITÄ HELPOMMAKSI KIELENOPPIMINEN MUUTTUU! MONIKIELISEN IHMISEN TAIDOT VAIHTELEVAT KIELESTÄ TOISEEN. EUROOPPALAISEN VIITEKEHYKSEN KIELITAITOKÄSITYS kommunikaatio eri kansojen ja kulttuurien välillä kokonaisvaltainen viestintätaito Euroopan tasolla monikielisyyden tavoite 1+2 (äidinkieli ja kaksi muuta kieltä) tulisi olla myös Suomen kaltaisen pienen kielialueen tavoite! 6

7 EHDOTETTU KOKEILULAKI Kieltenopiskelu on vähentynyt vapaaehtoisten kielten osalta tarjonnan vähenemisen myötä. Yhä useampi kunta tarjoaa enää vain pakollisia kieliä. Vapaaehtoisten kielten ryhmien vähimmäiskoko kasvanut. ( ryhmiä ei perusteta!) Pätevät opettajat kielten opetukseen! Kärkihankkeet: Kieltenopetuksen varhentaminen vs. alueelliset kokeilut kielivalikoiman laajentamisella (toisen kotimaisen kielen velvoittavan opiskelun sijaan) Päällekkäisten hankkeiden riskinä on, että oppilaiden välille syntyy merkittäviä eroja Monikielisyys, moninaisuus ja sosiaalinen tasa-arvo Tutkimuksen näkökulmasta mainitun laajuisella kokeilulla ei voida saada yleistettäviä tuloksia valinnaisuuden vaikutuksista kielivalintoihin, kielten tarjontaan, opiskelumotivaatioon ja oppimistuloksiin. Seurantatutkimuksen perusteet mietittävä huolella! 7

8 EHDOTAN, ETTÄ KIELTENOPETUSTA TULISI LAAJENTAA VAPAAEHTOISTEN KIELTEN OPETUSTA LISÄÄMÄLLÄ (A2-KIELIÄ ALAKOULUSSA, B2-KIELIÄ YLÄKOULUSSA). OPETUKSEN JÄRJESTÄJILLE VOISI OLLA VELVOITE TARJOTA AINAKIN YHTÄ A2-KIELTÄ. MONET KIITOKSET! MINNA TÖRMÄNEN 23/11/2017 8