ILMIÖPOHJAISUUS JA MALLINTAMINEN

Transkriptio

1 ILMIÖPOHJAISUUS JA MALLINTAMINEN 1 FT, yliopistonlehtori Sari Harmoinen Oulun yliopisto, KTK

2 2 OPETUSSUUNNITELMA Valtakunnallinen opetussuunnitelman perusteet, yleinen ja valtakunnallinen osa 2014 Paikallinen (kunta ja koulukohtainen) valmisteltu sen perusteella ja sen tulee olla valmiina ja virallisesti hyväksyttyinä ennen Oulu ( 799e1a17e71a&groupId= ) Opetussuunnitelma käyttöön portaittain alkaen , Oulussa siirtymävaihe Miksi opetussuunnitelma uudistetaan noin 10 vuoden välein? Muuttuva maailma Muuttuva oppilas Muuttuva oppimiskäsitys Muutoksessa mukana pysyminen! Muuttuva oppiminen

3 3 OPS (2016)

4 4 YHTEISÖLLISEN OPPIMISEN TAVOITTEENA ON yhdessä ymmärtää ja selittämään ilmiöitä rakentaa yhdessä uutta tietoa kehittää oppilaiden kognitiivisia tiedonkäsittelyn taitoja (mm. erilaiset tiedon vastaanottamiseen, tallentamiseen, käsittelyyn ja käyttöön liittyvät prosessit) havaitseminen, tunnistaminen, erilaiset kielelliset toiminnot, ajattelu, päättely ja ongelmanratkaisu, muistaminen kehittää oppilaiden metakognitiivisia, oppimaan oppimisen taitoja

5 5 METAKOGNITIIVISET TAIDOT jaetaan yleensä tieto- ja taitokomponentteihin Metakognitiivinen tieto voi olla tietoa ja käsitystä: 1.itsestä (ja muista) tiedonkäsittelijänä ("Minulla on hyvä näkömuisti") 2.erilaisista tehtävistä ja niiden suorittamisesta ("Tiivistelmän kirjoittaminen edellyttää, että poimin tekstistä tärkeimmät asiat") 3.erilaisista strategioista ("Voin muodostaa kokonaiskuvan asioista käsitekartan avulla"). Tulevaisuuden taidot! oppimista ei enää nähdä vain yksilöllisenä prosessina, vaan sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden yhteisvaikutuksesta sosiaalisesti jaettu metakognitio (oppijat rakentavat tietoa yhdessä siten, että oppijoiden työskentelyssä ilmenee metakognitiota, jota ei voida palauttaa vain yhden ihmisen metakognitioksi)

6 6 21ST CENTURY SKILLS= TULEVAISUUDEN TAIDOT ( )

7 7 UUD. BLOOMIN TAKSONOMIA Luoda Arvioida Analysoida Soveltaa Ymmärtää Muistaa

8 8

9 9 YHTEISÖLLISESSÄ OPPIMISESSA ON KESKEISTÄ yhteiset tavoitteet jaettu asiantuntijuus työskentelyprosessin korostaminen tiedonrakentaminen (konstruktio) ongelmalähtöisyys ajattelun näkyväksi tekeminen oppilaiden kognitiivisten ja metakognitiivisten taitojen kehittäminen oppilaiden vastuu opiskelun organisoinnista ja oppimisesta Vygotsin ja Piagen ajatusten mukaista

10 10 MITEN TAVOITTEET SAAVUTETAAN?

11 11 KENELLÄ OPPIMISEN VASTUU?

12 12 KUKA HEISTÄ ON OPETTAJA?

13 13 KUKA OPETTAA?

14 14 PAIKKA/TIEDON SITOUTUMINEN OPPILAALLE

15 15 TEHTÄVÄ Mitä taitoja tulevaisuuden taitoja vaaditaan opettajalta? Mitä taitoja tulevaisuuden taitoja vaaditaan oppilaalta?

16 16 YHTEISÖLLINEN/YHTEISTOIMINNALLINEN OPPIMINEN Toiminta Perinteinen Yhteistoiminnallinen Yhteisöllinen Oppiminen Informaation siirtäminen Tietämyksen siirtäminen Tiedon tuottaminen ja rakentaminen Tutkiminen Yksilöllinen tutkiminen Jaettu tavoite Yhteinen tutkimus Päätöksen tekeminen Samaa mieltä tai erimieltä Äänestys Sosiaalisesti neuvoteltu yhteisymmärrys Tavoitteet/tapa Monia tavoitteita ja tapoja Yksi tavoite/monia tapoja Yksi tavoite/yksi tapa Vastuu Yksilöllinen Yksilöllinen Yhteisöllinen Oppiminen riippuu Yksilöstä Osittain yhteisöstä Yksilöstä

17 17 MIKÄ ON OPPIMISYMPÄRISTÖ? Muodostuu sosiaalisesta, fyysisestä, psykologisesta ja pedagogisesta osatekijästä (Brotherus, Hytönen & Krokfors, 1999; Nuikkinen, 2009) Oppimisympäristöjen kolmijakomallissa (Björklid, 2005): Lähiympäristö (tiedollinen, taidollinen ja asenteellisten toimintojen herättäjä) Ulkopuolinen toimintaympäristö (kulttuuristen ja yhteiskunnallisten tekijöiden herättäjä) Ilmapiiri (itsensä kokemisen ja itsetunnon herättäjä) Avoin kokonaisuus, jolle tyypillistä Lehtisen, Kuusisen ja Vauraksen (2007) mukaan Prosessikeskeisyys Opetusmenetelmien monimuotoisuus Oppimisympäristöjen verkostomaisuus Itseohjautuvuus Ohjauksellisuus

18 18 VALITSE NELJÄ TÄRKEINTÄ OPPIMISYMPÄRISTÖÄ (1. on tärkein ja 4. valituista vähiten tärkein). perinteinen luokkahuone muunneltava avoin oppimisympäristö luonto museo ATK-luokka vierailu kirjasto muu Perustele valinta!

19 19 OPS (2016) oppilaan valmiudet systemaattiseen ajatteluun kehittyvät eli hän oppii näkemään asioiden väliset vuorovaikutussuhteet ja keskinäiset yhteydet. Tämä edellyttää oppiainerajat ylittävää työskentelyä. Oppilasta rohkaistaan syventymään työhönsä ja tarkastelemaan omia ajattelu- ja työskentelytapojaan.

20 20 VUOROVAIKUTUS Luokkahuoneen tilanteet tapahtuvat tässä ja nyt Ne kantavat mukanaan monenlaisia kulttuurisia, historiallisia ja tiedollisia ulottuvuuksia. Lev Vygotskin ( ) esitti, että oppimisprosessi on aluksi puhetta asiasta ja vasta sen jälkeen ajattelua ja ymmärrystä. Oppilaan ja opettajan välinen puhe tarvitsee yhtenäisen merkkijärjestelmän (Vygotsky, 1979). Näkemys oppijasta oman tietonsa aktiivisena konstruoijana on ollut meidän kouluasetuksissa 90- luvulta alkaen.

21 21 VUOROVAIKUTUS Pasi Sahlberg (1998): Huolimatta voimallisista kehittämishankkeista ja muuttuneista opetussuunnitelmista luokkahuonevuorovaikutus näyttää pysyvän sitkeästi samanlaisena. Yhden luokkahuoneen hyvät käytännöt eivät ole varmoja vinkkejä toiseen. Oppilaan puhuminen ei ole osoitus luokkahuonevuorovaikutuksen olemassa olosta. Oppilaan luokkahuoneessa lausumaa vastausta opettajan kysymykseen pidetään tavallisimmin sen osoituksena, miten hyvin tai huonosti oppilas osaa.

22 VUOROVAIKUTUS EI TARKOITA SITÄ, ETTÄ OPETTAJA HAVAINNOLLISTAA ILMIÖTÄ ESIMERKIKSI NÄYTTÄMÄLLÄ MITÄ TAPAHTUU ETIKAN JA RUOKASOODAN SEKOITTAMISESSA. 22

23 23 ILMIÖ Wikipedia: Ilmiö tai fenomeeni on jotain mitä voidaan havaita aistein, kuten havaittavissa oleva tapahtuma, tai se voi olla matemaattinen. Se voi olla kulttuurinen tapahtuma, evoluutioon liittyvä tai illuusio. Ilmiö voi olla jaksollinen, fyysinen tai kertakaikkinen. Immanuel Kant: Ilmiö eli fenomenon edustaa tuntematonta ja tavoittamatonta eli epäsuorasti havaittavaa. Wiktionary: Ilmiö on aistein havaittava, usein mielenkiintoa herättävä luonnon tai yhteiskunnan tapahtuma tai muu ilmenevä erityisyys, joka toistuu tai on toistettavissa. Luonnontieteissä tutkitaan luonnon ilmiöitä, kuten esimerkiksi tuulia ja salamoita.

24 24 ILMIÖPOHJAISUUS Erilainen tapa oppia ja siksi oppija joutuu muuttamaan työskentelyään! Oppiminen ei ole vain enää pänttäämistä. Oppiminen on tehokasta ja opittu asia jää hyvin mieleen!

25 ILMIÖ YHDESSÄ TEHDEN 25 Suunnittelu ja orientoituminen Yksin ja yhdessä tekeminen Päätös

26 26 ESIMERKKEJÄ ILMIÖISTÄ JA ILMIÖIDEN MALLINTAMISESTA Avaruus Magneettikenttä Yhteyttäminen Kulkureiden kouluruokailua maailmalla Ampiainen

27 27 ILMIÖPOHJAISUUS

28 28 MALLI= kuvaus tai esitys ilmiöstä tai esineestä Mallin avulla pyritään kuvaamaan mallinnuksen kohteesta käyttötarkoituksen sopivia, keskeisimpiä ominaisuuksia sekä havainnollistamaan erilaisia ilmiöitä yksinkertaistamaan ja selkeyttämään ilmiöitä ja niihin liittyviä kokonaisuuksia ja yksityiskohtia sekä selittämään havaintoja Malleilla on monenlaisia merkityksiä ja käyttötarkoituksia. Malli on yleensä tiettyyn ilmiöön ja asiaan liittyvä selitys, joilla pyritään auttamaan ihmisiä ymmärtämään ilmiötä. Malli on usein useamman eri havainnon tai tapahtuman perusteella tehty kokooma. Mentaalimalli on henkilökohtainen ajatusmalli, jonka avulla esimerkiksi oppilas ajattelee ja tekee päätelmiä.

29 29 ILMIÖPOHJAISUUS Löytyykö selkeät ohjeet?? Valinnan vapaus?? Suunta? Laajuus? Ennalta arvattavuus? Epävarmuus?! Lopputulos!!

30 30

31 31 ILMIÖ Tarjoaa erilaisen oppimisen kokemuksen ja mahdollistaa opiskelun projektimaisuuden. Aloittaminen voi olla jopa pelottava kokemus, mutta käsittääkseni siinä ei voi epäonnistua!

32 32 OPS (2016) MIKSI ILMIÖ? Oppimisympäristöjen turvallisuus, yhteisöllisyys ja kannustavuus luovat kasvualustan oppimisen ilolle, halulle, uteliaisuudelle ja luovuudelle. Välittävä ja arvostava vuorovaikutus rohkaisee oppilasta ilmaisemaan ja pohtimaan hänelle merkityksellisiä asioita.

33 33 Ei pidä lannistua, jos alussa tuntuu ettei meinaa saada mitään kunnollista kokonaisuutta aikaiseksi. Joskus pitää ensin opiskella ja oivaltaa, jotta ymmärtäisi asioiden merkitykset laajemmassa kokonaisuudessa!

34 34 Kiitos!