OPPIMINEN JA OPPIMISKÄSITYKSET

Transkriptio

1 Anneli Eteläpelto OPPIMINEN JA OPPIMISKÄSITYKSET KTKP102 KASVATUSTIETEEN PSYKOLOGISET PERUSTEET Kasvatustieteen perusopinnot syksy 2006 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 1

2 Luentorunko I) Oppimiskäsitysten historiaa ja seuraamuksia II) Oppimisen sosiaalinen luonne III) Osallisuus oppimisyhteisössä ja sen yhteys oppimistuloksiin JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2

3 I) Oppimiskäsitysten historiaa -behaviorismi (ulkoinen) -kognitiivinen (sisäinen) -konstruktivismi (sisäinen) -sosiaalinen (sosio-kultt.) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 3

4 Oppimiskäsitysten historiaa: Empirismi (Behaviorismin taustalla) -ihminen tabula rasa, johon kokemukset piirtävät jälkiä (Locke) -aistihavainnot rekisteröi ympäristöä, syntyviä mielteitä assosioidaan (Herbart) -tieto upotetaan sieluun samoin kuin sitä paperillekin painetaan (Comenius, 1657) -Opetus tiedon siirtämistä opelta oppilaalle JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 4

5 Empirismi Ihmisellä yleisiä kykyjä, esim. muisti, ajattelu, tahto, joita voidaan parantaa sopivilla tehtävillä, esim. latinan ja geometrian avulla = ensimmäinen teoria opitun siirtovaikutuksesta eli transferista -Muistamisen tutkimus: Ebbinghausin merkityksettömät tavut JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 5

6 Oppimisen psykologian isä Thorndike ( ) tutki eläinten ongelmanratkaisua lähtökohtana assosiaatioteoria valikoivan palkitsemisen käyttö seuraukset vaikuttavat yritys erehdys oppiminen monimutkaiset toiminnot rakentuvat vähitellen yksinkertaisemmista JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 6

7 Behaviorismi Korostaa oppimisen ulkoista säätelyä Käyttäytymisen muovaaminen palkkioiden / rangaistusten avulla Ärsyke-reaktio-ketjujen rakentamista Ohjelmoitu opetus: ärsykkeet pieninä palasina > oppilaan reaktio > vahvistus Perustana eläinkokeet ja assosiaatiooppimisen malli JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 7

8 Behaviorismin seurauksia opetukseen Opetussuunnitelma pysyväksi Kokonaisuudet rakennetaan osista Oletus, että opitut taidot siirtyvät automaattisesti uusiin yhteyksiin (lateraalinen transfer) Motivaatio luodaan ulkoisilla palkkioilla JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 8

9 Behaviorismin kritiikkiä: - Ei toimi ymmärtämistä painottavassa oppimisessa - Ei edistä sisäistä motivaatiota - Ei vahvista itsearviontia ja itsesäätelyä (metakognitio) - Opitun siirtovaikutus heikkoa - Rangaistukset emotionaalisesti kyseenalaisia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 9

10 Konstruktivistisen ja kognitiivisen suuntauksen taustalla (sisäinen säätely) muistitaidon perinne jo Antiikissa Kant: aisti-informaatio muokataan ymmärrettävään muotoon Pragmatistinen filosofia: funktionalistinen psykologia (W. James): Käyttäytymismuodot palvelevat tiettyä tarkoitusta yksilön ja lajin kehityksessä Ihmisten maailmankuvan eroissa korostuvat elinympäristöjen, kulttuurien ja arvoperustojen erilaisuus JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 10

11 Progressiivinen pedagogiikka (Dewey, ) -Ihminen on aktiivinen ja utelias toimija -Oppiminen on ongelmanratkaisua -Uudet tilanteet virittävät aiemmin opittua -Omaa toimintaa koskevan reflektion pohjalta oppija rakentaa ja korjaa käsityksiään ~ nykyaikainen oppimiskäsitys - esim. kokemuksellinen oppiminen (Kolb) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 11

12 Progressiivisen pedagogiikan seuraamukset & käsitys oppimisesta: Oppiminen tulisi ankkuroida oppijan arkitodellisuuteen (kontekstuaalisuus) Parhaiten opitaan ongelmista. jotka heräävät oppijalle itselleen ja jotka hän ratkaisee (discovery learning) Oppijan oma aktiivisuus keskeistä JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 12

13 Rationalismi manner-euroopassa -havainnot organisoituvat hahmoiksi lajityypillisten hahmolakien mukaan -hahmopsykologia: ongelmanratkaisu on oppimisen tärkein muoto (esim. geometrian tehtävissä) - oivallus ajattelun ja tiedon uudelleen organisoitumisena JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 13

14 Piagetin älyllisen kehityksen teoria - konstruktivistisena teoriana Vygotskyn sosio-kulttuurinen teoria -kuvaa oppimisen sosiaalista luonnetta -kielen merkitys korostuu -kehitys tapahtuu ensin sosiaalisella, sitten yksilöllisellä tasolla: Opetuksen tulisi edistää kehitystä, ei seurata sitä (Kts. Marita Hännikäisen luento-osuus) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 14

15 Kognitiivinen psykologia: Ihmisen havaitseminen on aktiivista ja valikoivaa toimintaa (Neisser, 1976) Tietorakenteet (skeemat), sisäiset mallit ja edustukset (representation) Kognitiiviset strategiat = tavat organisoida ja käsitellä tietoa (Vauras) Metakognitiot = tietoisuus ja tieto kognitioista, sekä kyky valvoa ja säädellä omaa oppimista JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 15

16 Oppimisen tilannesidonnaisuus: Opitun siirtyminen tilanteesta toiseen ei ole helppoa - Tila, paikka, tilanne (situation, site) tärkeä oppimisessa (Lave & Wenger,1991) - Oppimisen tavoitteet, keinot,ratkaisut vaihtelevat tilanteen mukaan (koulu, media, työ, vapaa-aika) - Muistot liittyvät asiayhteyteen (joulu, kesä) ja mielentilaan (iloinen, surullinen) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 16

17 Konstruktivistinen tiedon käsitys oppimisessa (yksilökonstruktivismi) Oppija rakentaa aktiivisesti tietoaan, ei vain passiivisesti ota sitä vastaan Oppijan yksilöllinen tulkinta (Neisser) Oppijan aik. tieto otettava huomioon Sisäinen motivaatio korostuu Oppiminen tilannesidonnaista Metakognitiot (tieto, valvonta, säätely) tärkeitä oppimisen kannalta Ymmärtäminen korostuu (ei ulkomuisti ) (De Corte; Rauste- von Wright; Tynjälä) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 17

18 II) Oppimisen sosiaalinen luonne Historiallista taustaa: Oppimisen kohde määrittyy sosiokulttuurisesti (sosiaalistuminen: tavat, traditiot, perinteet) (Vygotsky) Oppimiskäytännöt vaihtelevat kulttuurihistoriallisesti: Esim. oppipoika/mestari tekstit virtuaaliympäristöt (M.Cole, R. Säljö) Kehitys tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa (Piaget) Ihmisen minä (self) ja tietoisuus (mind) ovat sosiaalisia tuotteita, pers.(i) ja sos.(me) identiteetti. Symbolinen interaktionismi (Mead) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 18

19 Sosiaalinen käänne oppimiskäsityksissä ja -tutkimuksessa luvun lopulla - oppimisen kontekstuaalinen ja sosiokulttuurinen luonne tunnustettiin - oppimisen tutkimuksessa siirryttiin laboratorioista autenttisiin ympäristöihin (luokkahuone, oppimisyhteisöt) - yhteistoiminnallinen ja yhteisöllinen oppiminen huomion kohteeksi JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 19

20 Miksi? Mihin yhteisöllisyyttä tarvitaan? Yhteiskunnallinen murros, globalisaatio Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvitaan yhteisöllistä osaamista ja sosiaal. taitoja Sosiaalinen kasvu tapahtuu yhteisöissä Perinteiset (lasten ja nuorten) lähiyhteisöt rapautuvat huoli yhteisöllisyydestä Identiteetin rakentamisen ongelmat Virtuaaliset oppimisympäristöt JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 20

21 OPPIMISEN sosiaalinen aspekti 1) Yksilön saama apu muilta: Miten ja millä ehdoilla sosiaalinen vuorovaikutus voi edistää yksilön oppimista? 2) Liittymistä johonkin tietokulttuuriin: -tiedon sosiokulttuurinen luonne -tieto diskurssina, tietoyhteisönä JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 21

22 OPPIMISEN sosiaalinen aspekti (jatk.2) 3) Työvälineet, merkkijärjestelmät ja kieli oppimisen välittäjinä (mediation) - ihmisyhteisöjen kollektiivisen ajattelun ja osaamisen saavutusten kiteytymänä 4) Oppimisyhteisöjen rakentamista, yhteisöjen oppimista, osallistumista -Oppimisen tilannesidonnaisuus (Lave) -Sosiaalisen oppimisen teoria (Wenger) -Mikä on yhteisö; miten se oppii (Mercer) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 22

23 1) Sosiaalinen vuorovaikutus yksilön oppimisen edistäjänä (keinona) a) Parantaa yksilöiden motivaatiota b) Ryhmäprosessin tärkeys yksilöille; yhteisöllisyyden kokemus tunneelämän, sitoutumisen ja identiteetin kehityksen kannalta tärkeä JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 23

24 Sos. vuorov.yksilön oppimisen edistäjänä (jatk.2) c) Vertaisryhmä kehityksen lähteenä: - erilaiset näkökulmat > tarve koordinoida - kognitiivinen konflikti > ajattelun kehitys (Piaget; Doise & Mugny, 1984) d) Kognitiivisen toiminnan selitysmalli: - tarve eksplikoida ja käsitteellistää Selittäessään toisille oppii itse parhaiten Reciprocal learning (A.L. Brown) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 24

25 Yhteistoiminnallinen oppiminen kollaboratiivinen oppiminen (Littleton) vertaisoppiminen(peer learning,rogoff) cooperative learning (Slavin) koordinoitu oppiminen (Koschman) kollektiivinen opiminen (Pea) projektioppiminen (Blumenfeldt) (Kts. Eteläpelto & Tynjälä (toim.) Oppiminen ja asiantuntijuus ss ) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 25

26 Kollaboraatio (Littleton, Mercer, Arvaja): yhteiseen tavoitteeseen sitouduttu luodaan uutta tietoa; ei ainoastaan välitetä olemassa olevaa tietoa neuvotellaan yhteiset merkitykset luodaan yhteinen ymmärrys tulos on enemmän kuin osien summa työnjako horisontaalista -selittäminen, artikulointi, argumentointi, merkitysneuvottelut, kognitiivisen taakan jakaminen, tietoisuus omasta ajattelusta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 26

27 Kollaboraatio edellyttää yhdessä ajattelua esim. tutkivana puheena Tutkivassa (exploratory) puheessa: -jokainen esittää oman näkemyksensä -oma näkemys rakentuu toisten ajatuksille -rakentavan kriittisesti -arvioidaan eri näkemyksiä ennen päätöstä -pohditaan yhdessä erilaisia ehdotuksia -esitetään perusteltuja väitteitä ja vastaväitteitä -järkeily on näkyvää ja vuorovaikutteista TÄLLAINEN PUHE ON VAATIVAA! JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 27

28 Koulun ryhmätöissä yleensä eniten: Kumulatiivista puhetta, jossa -ei esitetä eriäviä mielipiteitä -kootaan kritiikittömästi yhteen erilaisia tiedon palasia -vahvistetaan ja toistetaan muiden puhetta -voidaan rikastaa aiempia käsityksiä -ei selitetä tai perustella omia käsityksiä -ei etsitä oikeutusta omille mielipiteille, ne vain esitetään JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 28

29 Kiistelevää puhetta nuoremmilla: - esitetään lyhyitä perustelemattomia väitteitä ja vastaväitteitä - tyyliin Eipäs Juupas - osapuolet eri mieltä asiasta - päätöksenteko yksilöllistä, ei pyritä yhdessä ratkaisemaan ongelmaa - kilpailuasetelma yhteistyön sijaan JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 29

30 Millainen yhteistoiminnallinen oppiminen on korkeatasoista oppimista? a) Oppilailta vaaditaan: * keskustelua ideoista * selkeää kommunikointia * vaihtoehtojen harkitsemista * oman ymmärryksen arviointia * oman näkökulman vertailua toisten näkökulmaan * selkeitten kysymysten esittämistä * etenemisen näkyväksi tekemistä JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 30

31 b) Opettajalta vaaditaan * rohkaisua kysymysten esittämiseen * yhteistoimintaa edistävien olosuhteiden rakentamista * tukea oppilaiden keskinäisille merkitysneuvotteluille * oikea-aikaista tukea * oppilaiden taustatietojen tuntemista c) Oppijayhteisöltä vaaditaan: * sosiaalista symmetriaa (Rasku-Puttonen, Eteläpelto, Häkkinen, Arvaja) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 31

32 4) Yhteisöllinen oppiminen *Sosiaalisesti hajautettu, jaettu kognitio esim. tutkivan oppimisen kokeiluissa (Hakkarainen, Lipponen & Lonka) *Oppimisen subjekti on yhteisö: organisaatio, pienryhmä, koululuokka, tiimi, käytäntöyhteisö (community of practice) (Wenger) *Oppimistuloksia tarkastellaan yhteisön tasolla (tutkiva, argumentoiva puhe, yhteisölliset tietotuotteet) (Mercer) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 32

33 Millainen on yhteisö, joka mahdollistaa kollektiivisen ajattelun? (Mercer,2000) Yhteisöjä ovat ryhmät, jotka tarjoavat jäsenilleen seuraavat resurssit: 1)Historian yhteisine kokemuksineen; näihin voidaan palata ja ne luovat osaamista eteenpäin siirrettäväksi 2)Kollektiivinen identiteetti: Yhteiset tavoitteet luovat tarkoitusta ja suuntaa omille ponnisteluille (me-henki) & näiden suhteuttamiselle muiden ponnisteluihin JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 33

34 Millainen on yhteisö, joka mahdollistaa kollektiivisen ajattelun (jatkoa.2)? 3) Vastavuoroiset velvoitteet: Vastuu muille & pääsy muiden älyllisiin resursseihin: - roolit ja pelisäännöt toiminnalle 4) Oma diskurssi, keskustelukulttuuri: -sujuvuuden taso kertoo jäsenyydestä JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 34

35 Sosiaalisen oppimisen teorian käsitys oppimisesta (Wenger,1998) OPPIMINEN on: *ihmiselle tyypillinen olemisen tapa, jota ei voida erottaa muusta elämästä *merkitysten muodostamista ja kykyä neuvotella merkityksiä *osallistumisen ja esineellistämisen vastavuoroinen prosessi, jossa *ajattelua tehdään näkyväksi, käsitteellistetään ja tehdään tulkintoja JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 35

36 Sos.oppimisen teoria..(jatk.2): Oppiminen: *luo uusia rakenteita: yhteisöjen jatkuvuus ja joustavuus molemmat tärkeitä *on kokemuksellista ja sosiaalista: oma kokemus vs. yhteisö, joka määrittelee siinä vaadittavat kompetenssit *muuttaa identiteettiämme (sitä mitä olemme) ja sitä kautta kykyämme osallistua maailman menoon *yhdistää menneisyytemme ja tulevaisuutemme osallistumisen kehityskaaret JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 36

37 Sos. opp. teoria (jatk..3) Oppimiseen liittyy: *Yhteisön rajojen kanssa toimimista; jäsenyys monissa yhteisöissä, rajanylittäjät *Sosiaalinen energia ja valta: - samastuminen, neuvoteltavuus *Sitoutumista arvostamiimme asioihin *Yhteyttä ja liittymistä (alignment) tiettyyn käsitykseen/viitekehykseen (vaikuttavuus) *Mielikuvien kanssa toimimista: orientoituminen, reflektointi, tutkiminen *Yhteispeliä paikallisen ja globaalin välillä JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 37

38 OPPIMINEN on identiteetin rakentamista käytännön yhteisöissä - niihin osallistumalla. (Lave & Wenger, 1991; Wenger, 1998) Seuraamukset: Oppiminen luonnollisiin ympäristöihin, oppimis- ja tietoyhteisöihin Oppijan identiteetti huomion kohteeksi Opettajan rooli: tukea, mallintaa, korjata, avustaa ja valmentaa sekä rakentaa oppimisyhteisöjä JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 38

39 Oppimisen kaksi metaforaa (Sfard, 1998): OMAKSUMINEN -- OSALLISTUMINEN Behavioristinen, kognitiivinen ja yksilökonstruktivistinen käsitys OMAKSUMIS-metaforan mukaisia (=oppiminen tiedon omaksumisena) Situat. & sos.oppimisen teoria (Wenger) OSALLISTUMIS-metaforan mukaisia Entä yhteistoiminnallinen oppiminen? JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 39

40 III) Osallisuus oppimisyhteisössä ja sen yhteys oppimistuloksiin Erilliset kalvot otsikolla Eteläpelto, Anneli: Yksilölliset osallisuuden kokemukset ja opettajaksi oppiminen pienryhmässä JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 40

41 Merkittävä oppimiskokemukseni Mikä on ollut Sinulle sellainen merkittävä oppimiskokemus, joka on ratkaisevasti ohjannut omaa elämääsi; esim. muuttanut tai selkiyttänyt käsitystä omasta itsestäsi? Kuvaa kokemus lyhyesti! Täsmennä vielä, millaisessa tilanteessa tämä oppimiskokemus ilmeni? Oliko tilanne pitkä- vai lyhytkestoinen? Ketä tilanteessa mahdollisesti oli läsnä? Ketkä olivat oppimiskokemuksen kannalta merkittäviä henkilöitä (merkittävät muut)? JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 41

42 Millainen ilmapiiri ja tunnekokemus tilanteeseen liittyi? Mikä oli mielestäsi keskeinen oppimisen kohde/ sisältö? Miksi arvelet kokemuksen olleen niin merkittävä? Miten a) konstruktivistisen, b) yhteistoiminnallisen, c) yhteisöllisen, tai d) sosiaalisen oppimiskäsityksen periaatteet toteutuivat merkittävässä oppimiskokemuksessasi? JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 42

43 Keskeinen kirjallisuus ja lähteet: Lehtinen, E. & Kuusinen, J Kasvatuspsykologia. Helsinki: WSOY. Eteläpelto, A. & Tynjälä, P. (toim.) Oppiminen ja asiantuntijuus. Helsinki: WSOY. Eteläpelto, A, Littleton, K., Lahti, J. & S. Wirtanen (2005) Students accounts of their participation in an intensive long-term learning community. International Journal of Educational Research, 43, Littleton, K., Miell, D. & Faulkner, D. (toim.) Learning to collaborate, Collaborating to learn. New York: Nova Science Publishers. Rauste-vonWright, M-L & vonwright, J Opiminen ja koulutus. Juva: WSOY. Wenger, E Communities of Practice. Learning, meaning, and identity. Cambridge University Press. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 43