VOH1.10: Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen

Transkriptio

1 : Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen

2 -julkaisu Julkaisu: Tiehallinnon selvityksiä 50/2005. Internet: VOH-hankeohjelman sivuilla, Projektit-sivu Projektit-sivulta valitaan -projektin kohdalta halutut tiedostot Artikkeli? Voi olla tulossa 2

3 Projektin työohjelma Työohjelma: Perusselvityksen tekeminen 16 PTM-parametrista Parametrien ominaisuuksien selvittäminen, nykyinen käyttö Parametrimäärityksen jalostaminen, detaljiohjeet parametreista Huonon kunnon rajat / toimenpiderajat kolmelle parametrille (megakarkeus, vesiura, harjanteen korkeus) Ulkomaiset vaihtoehdot IRI:lle Perusselvityksen materiaali esitettiin projektin aloitusseminaarissa Ilmiöiden tutkiminen (tiettyjen parametrien avulla) Sivukaltevuuspuutteet Pituus- ja sivuttaisheitot Lätäköityminen Lisäksi: arvio rekisterien muutostarpeesta uusien parametrien vuoksi Lopputulokset esitetään raportissa 3

4 Projektin tavoitteet Työssä haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitkä ovat uusien PTM:n mittaamien tunnuslukujen määritelmät ja perusominaisuudet? 2. Mitä PTM:n tunnuslukuja voidaan järkevästi hyödyntää tienpidon suunnittelussa ja hankinnassa, niin keskushallinto- kuin piiritasolla? 3. Mikä on päällystetyn tiestön kunto näiden valittujen tunnuslukujen valossa (jakaumat, keskiarvot, piiri-, KVL- ja tieluokkavertailut, jne.)? 4. Mitä luokkarajoja (mm. huonokuntoisen raja ja toimenpideraja) tulisi käyttää valituille tunnusluvuille eri tie- ja KVL-luokissa? 5. Mitä muutoksia tunnuslukujen kerääminen ja käyttöönotto aiheuttaa rekistereihin ja tietojärjestelmiin? 6. Mitä ohjeita tarvitaan tunnuslukujen tehokkaaksi hyödyntämiseksi eri käyttötapauksissa ja mitä koulutustarpeita on nähtävissä niin keskushallinnossa kuin piiritasollakin? 7. Minkälaisia kansainvälistä tasaisuusindeksiä IRI täydentäviä ja korvaavia tunnuslukuja on olemassa (esim. Ruotsissa ja Saksassa)? Miten näitä tunnuslukuja voitaisiin hyödyntää eri tienpidon suunnittelu- ja hankintatilanteissa? 4

5 Parametrien nykyinen käyttö Parametrien nykyinen käyttö: Maksimiurasyvyyttä ja IRI oikeaa käytetään yleisesti verkko- ja hanketasolla, toimenpiteiden ohjelmoinnissa sekä uusien päällysteiden laadunvalvonnassa Ura oikeaa ja vasenta käytetään jonkin verran hanketasolla keväisin Harjanteen korkeutta käytetään verkkotasolla (painorajoitusalttius) IRI4-parametria käytetään uusien päällysteiden laadunvalvonnassa Muiden parametrien käyttö on joko erittäin vähäistä tai niitä ei käytetä lainkaan Tutkimuskäyttöä ei huomioitu Datan tulostusvälin mukaan arvioituna: kaikkia ura-parametreja käytetään sekä 10 m että 100 m datana IRI:ä käytetään 100 m datana harjanteen korkeutta käytetään 100 m datana 5

6 Ominaisuudet ja ohjeet Parametrien ominaisuudet: Luettelo kaikista parametreista Luettelo toimitettavista datoista Summakäyrät kaikkiaan 22 parametrista sekä arvioita käyrien perusteella Parametrien arvoalueet laskettiin prosenttipisteistä 10 ja 90 Parametrimääritys: Jalostettiin PTM-projektissa aloitettu Kuvaus tien pinnan LaserRSTkuntoparametreista Suomessa, nyt saatiin versio 10 Sisältää kuvauksen parametrien laskennasta, raportoinnista, käytöstä ja jakaumista 6

7 Ohjeet Detaljiohjeet parametreista taulukkona ja tekstinä raportissa, mm: RMS karkeusparametrit ja niiden yhteys päällysteen kulumiseen tai kitkaan Vesiura ja pituuskaltevuus Maksimipoikkeama ja sen käyttö profiililtaan pyöreiden (kuperien) teiden havainnoinnissa Poikittainen epätasaisuus erilaisilla poikkileikkauksilla Tunnuslukujen vaihtelu Sivukaltevuusparametrit ja niiden soveltuvuus Tiehallinnon käyttöön 7

8 Summakäyrät Esimerkki summakäyristä: RMS epätasaisuus parametrit, oikea ajoura, kaikki aallonpituudet Summakäyrät on esitetty erikseen koko tieverkolle, pääteille ja muille teille Pienimmät aallonpituusalueet ovat lähellä toisiaan % RMS epätasaisuus -parametrien summakäyrä (mittausvuosi 2005) mm RMS päätiet RMS kaikki tiet RMS muut tiet RMS 1-3-päätiet RMS 1-3-kaikki tiet RMS 1-3-muut tiet tiet RMS 3-10-päätiet RMS 3-10-kaikki tiet RMS 3-10-muut tiet RMS päätiet RMS kaikki tiet RMS muut tiet 8

9 Summakäyrät Toinen esimerkki summakäyristä: RMS megakarkeus, oikea ajoura ja keskikohta Summakäyrät on esitetty erikseen koko tieverkolle, pääteille ja muille teille Keskikohdan arvot ovat hiukan pienempiä kuin oikean ajouran: kuluminen nostaa siis arvoja % RMS Megakarkeus (oikea, keski) -parametrien summakäyrä (mittausvuosi 2005) 0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0 mm RMS Megakarkeus keski - päätiet RMS Megakarkeus keski - kaikki tiet RMS Megakarkeus keski - muut tiet RMS Megakarkeus oikea - päätiet RMS Megakarkeus oikea - kaikki tiet RMS Megakarkeus oikea - muut tiet 9

10 Vaihtoehtoiset parametrit IRI:lle Vaihtoehtoisista parametreista ja datoista selvitettiin: Pituusprofiili Poikkiprofiili HRM-profiili (High Speed Road Monitor) PSD (Power Spectral Density) MPD (Mean Profile Depth) DOR (Density On Road) Todettiin, että: Yksikään näistä ei ole mittaustapansa tai tulostensa kannalta sopiva IRI:n vaihtoehdoksi Pituus- ja poikkiprofiilin käyttö on suositeltavaa, mutta käyttökohteita ja datan käyttömahdollisuuksia tulee tarkentaa 10

11 Toimenpiderajat / huonon kunnon rajat Megakarkeus: Vaikuttaa vierintävastukseen (polttoaineen kulutus) ja ajomukavuuteen Suosituksina toimenpiderajalle 100 m datassa megakarkeuden arvo 0,8 ja 10 m datassa megakarkeuden arvo 1,0 Vesiura: Vaikuttaa liikenneturvallisuuteen ja ajomukavuuteen Suosituksena toimenpiteiden toteutuksen raja-arvoksi määräytyy maksimiurasyvyyden mukaan, 2 mm vesiura-arvoa voidaan pitää hälytysrajana Harjanteen korkeus: Vaikuttaa liikenneturvallisuuteen, kuvaa rakenteen vahvistustarvetta Suositukset: huonon kunnon raja vähäliikenteisillä teillä 20 mm, erittäin huonon kunnon raja 40 mm, > 5 mm vuosimuutos vaatii rankempia toimenpiteitä 11

12 Suositukset parametrien käytölle Kaikilla muilla parametreilla, paitsi seuraavassa listassa esitetyillä, on joko nykyinen käyttötarkoitus tai tulevaisuuden tarve ja niiden käytön lisäämistä tai käytön pitämistä nykyisellään suositellaan Seuraavilla parametreilla ei ole havaittu käyttöä tai tulevaisuuden tarvetta ja niiden poistamista tai keskustelua poistamisesta suositellaan (käyttötapauksia kysytty Tiehallinnon asiantuntijoilta): DRI: tietämys laskentatavasta on kadonnut Sivukaltevuus, pintaviiva: on pääosin sama kuin regressio. Kapeilla teillä eroja, mutta pintaviiva antaa enemmän väärän arvon tuollaisessa tapauksessa. Maksimipoikkeama, hajonta: hajonnan käytöstä ei ole näyttöjä Harjanteen korkeus, hajonta: hajonnan käytöstä ei ole näyttöjä Poikittainen epätasaisuus, maksimi, keskiarvo ja hajonta: PETA:n arvot ovat erilaisillakin poikkileikkauksilla samoja. Käyttökohteita ei ole tullut ilmi. 12

13 Ilmiöiden tutkiminen Tutkittavat asiat: A. Sivukaltevuuspuute Parametreina geometriaparametrit Puutteiden luokittelu erilaisilla teillä Ohjelmointi ja laskenta PMS-järjestelmissä Mitä hyötyjä saadaan, jos siirrytään 50 m datasta 10 m tai 20 m dataan? Sivukaltevuuden äkillinen muuttuminen Sitominen muihin muuttujiin (KVL, nopeusrajoitus), liittyen puutteisiin C. Pituus- ja sivuttaisheitot Parametreina pituus/poikkisuuntaisen epätasaisuuden ja geometrian parametrit Mitkä parametrit kuvaavat heittoja? Luokittelu /kuvaaminen 100-metrisellä, nopeusrajoituksen vaikutus luokitteluun B. Lätäköityminen Parametreina vesiura ja pituuskaltevuus Millä pituus- ja poikkikaltevuusyhdistelmällä tulee lätäkkö? Miten esitetään 100-metrisellä? 13

14 Sivukaltevuuspuutteet Lähtökohtia: Tien sivukaltevuuden tavoite- tai ohjearvot määräytyvät mm. tien vaaka- ja pystygeometriaelementtien, ajodynamiikan, tien kuivatuksen sekä liikenneturvallisuuden asettamien vaatimusten mukaisesti. Sivukaltevuuspuutteen määrittelemiseksi oli lähtökohtana tien suuntauksen suunnitteluohjeen (Tiehallinto, Tien suuntauksen suunnittelu - ohjeluonnos ) mukaiset sivukaltevuuden ohjearvot v R = 127 * 2 ( q + f ) jossar = Kaarresäde (m) v = mitoitusnopeus (km/h) q = sivukaltevuus ( - ) f = kitkakerroin ( - ) Sivukaltevuusalgoritmille määritettiin tiukat ja väljät rajat 14

15 Sivukaltevuuspuutteet Sivukaltevuuspuutteisten määrät: PTM Aineiston luokittuminen ~ km Tavoite- Sivukaltevuuspuutteet välissä yhteensä latteita ylijyrkät muut Sisäkaarre (+R) 72 % 28 % 9% 19 % 0 % Ulkokaarre (-R) 65 % 35 % 26 % 4 % 5 % Suora ( R >10000) 79 % 21 % 13 % 7 % 1 % Yhteensä 74 % 26 % 15 % 9 % 2 % Sisäkaarre (+R) 66 % 34 % 14 % 19 % 1 % Ulkokaarre (-R) 56 % 44 % 31 % 3 % 9 % Suora ( R >10000) 77 % 23 % 15 % 7 % 1 % Yhteensä 66 % 34 % 20 % 10 % 4 % muutosko hdat ei ole luokitettu on luokitettu muun aineiston mukana 15

16 Sivukaltevuuspuutteet Sivukaltevuusparametrit Regressiosivukaltevuus: On käyttökelpoisempi Tiehallinnon tarpeisiin, koska ottaa huomioon poikkileikkauksen kaikki pisteet Painumat yms. voivat kuitenkin vääristää sivukaltevuusarvoa ( m m ) Tie suunta 1 osa 1 paalu 2360 kalt=-1,24, kaltr =-2,10 kalt - kaltr = 0,86 kalt / kaltr = 0, ,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 1,6 1,8 2 2,2 2,4 2,6 2,8 3 3,2 Pintaviivasivukaltevuus: Määritetään kahden pisteen välisenä suorana viivana. Valitut pisteet edustavat keskiarvoja 0,5 m etäisyydeltä molempien puolien uloimmasta pisteestä. Ei reagoi kaistalla sijaitsevaan painumaan tai kuperaan poikkileikkausmuotoon On herkkä kaistojen reuna-alueiden virheisiin (osa mittauspalkista väärällä kaistalla yms.) Esimerkkikuvassa regressio = 2,1 % ja pintaviivasivukaltevuus 1,2 % (kaistan leveys n. 2,5 m) 16

17 Sivukaltevuuspuutteet Suosituksia Sivukaltevuus voidaan ottaa käyttöön eri tallennusväleillä sellaisenaan. Sivukaltevuusparametrien eri tarkastelutasoilla soveltamisen periaatteista sekä käytettävistä tallennusväleistä/formaateista tulisi sopia ainakin yleisimmissä tapauksissa. Pintaviivasivukaltevuusparametrista voidaan luopua ainakin KURRE-datan osalta. Hanketason (10 m) datan osalta voisi vielä tarkistaa parametrin hyödyntämismahdollisuudet ja tarpeet esim. epäsymmetristen tai muutoin poikkeavien poikkileikkausprofiilien paikallistamiseksi Nykyisin tuotettava kaarteisuustieto olisi mahdollista saada stabiilimmaksi esimerkiksi laskentaa ja kaarteisuustiedon suodattamista kehittämällä. Edellisen vaihtoehtona on esimerkiksi laskennallisesti koordinaattitiedoista määritettävän kaarteisuus-/vaakageometriaelementtitiedon käyttöönottaminen. Kaarteisuutta käytetään sivukaltevuusparametrien hyödyntämisessä. Kaarteisuustieto vähintään 1 desimaalin tarkkuudella. 17

18 Sivukaltevuuspuutteet Ehdotukset uusiksi parametreiksi: Sivukaltevuuden pysyvyys = raakadataan perustuva laskennallinen parametri, joka kuvaisi keskiarvoistettua sivukaltevuusarvoa paremmin koko tallennusvälin sivukaltevuusominaisuutta. Ajoneuvon kaltevuus = ajourien pohjien väliseltä kohdalta mitattava kaltevuus, jota käytetään vastaamaan suurpiirteisesti urakoitsijoiden oikolautalukemaa. Sivukaltevuuspuute = sivukaltevuuspuutteen määritelmän mukaan laskettava numeroarvo. Parametrin tulostuksessa käytettävät arvot PTMdatassa (verkkotason data ja hankedata) tulevat olemaan seuraavat: 0 = poikkeama ohjearvosta nimellisarvoltaan alle 1 %-yksikkö (sisältää myös kaarteisuuden muutoskohdat, jossa sallitaan kaikki sivukaltevuudet), hyvä tie 1 = sivukaltevuuspuute yli 1 %-yksikkö, lattea 2 = sivukaltevuuspuute, jyrkkä 18

19 Sivukaltevuuspuutteet Sivukaltevuuspuutteesta vielä: Sivukaltevuuden raja-arvoiksi hyvälle tielle esitetään käytettäväksi aluksi seuraavia nopeusrajoitukseen ja kaarteisuustiedon itseisarvoon sidottuja vaihtelurajoja. Vaihtelurajojen ulkopuolelle jäävä sivu-kaltevuusarvo on sivukaltevuuspuute: lattea, jos sivukaltevuus on vaihtelurajoja pienempi tai jyrkkä, jos sivukaltevuus on vaihtelurajoja suurempi. nop.raj < 80 km/h: kaarteisuus 12 sivukaltevuus = 3 6 % kaarteisuus < 12 sivukaltevuus = 2 4 % nop.raj = 80 km/h: kaarteisuus 5 sivukaltevuus = 3 6 % kaarteisuus < 5 sivukaltevuus = 2 4 % nop.raj > 80 km/h: kaarteisuus 3 sivukaltevuus = 3 5 % kaarteisuus < 3 sivukaltevuus = 2 4 % 19

20 Heitot Lähtökohdat: Pituus- ja sivuttaisheittoja inventoitiin Oulun tiepiirissä ja Hämeen tiepiirissä yhteensä 24 tieosalta Ongelmana inventoinnissa oli viive heiton kirjaamisessa sekä tasolliset erot (visuaalinen / tuntoaistiin perustuva inventointi) Pituus- ja sivuheitolla käytettiin inventoinnissa seuraavia luokkia: 1) ei heittoa 2) lievä heitto 3) kohtalainen heitto 4) vakava heitto Vakavaksi heitoksi tulkittiin ajoneuvon voimakas heilahdus, joka selkeästi häiritsee ajotapahtumaa Pituusheitto määritettiin ajoneuvon äkilliseksi heilahdukseksi tien pituussuunnassa, tien pinnan muodonmuutoksesta johtuen Sivuttaisheitto puolestaan heilauttaa ajoneuvoa äkillisesti tien sivuttaissuunnassa, esimerkiksi tien oikean puolen painuman vuoksi 20

21 Heitot Tutkimusmenetelmät: Lähtödatana käytettiin sekä 10 m hankedataa että 100 m KURRE- dataa Pituus- ja sivuttaisheittojen yhteys PTM-parametreihin testattiin tilastollisella varianssianalyysitestillä Varianssianalyysissä testattiin eroaako PTM-parametrin keskiarvo ja varianssi tilastollisesti toisistaan siirryttäessä inventoidusta heitottomasta tienkohdasta heitolliseen tienkohtaan Varianssianalyysin keskiarvot PTM-parametreillä osoittavat suuntaa antavasti kynnysarvoja, joiden ylittyessä voidaan sanoa heittoriskin kasvavan merkityksellisesti. Varianssianalyysissa inventoinnin lievä ja kohtalainen heitto yhdistettiin ja näin saatiin luokat: 1) ei heittoa, 2) kohtalainen heitto ja 3) vakava heitto Inventoinnin viive (tyypillisesti n. 30 m) kohdistettiin varianssianalyysissä oikeaan 10-metriseen 10 m datassa Lisäksi tehtiin lukuisia diagrammeja seuraavissa tapauksissa: tieosalla yksittäisiä pituus/sivuttaisheittoja ja tieosalla peräkkäisiä pituus/ sivuttaisheittoja 21

22 Pituusheitot Tutkimuksessa käytetyt parametrit ja niiden tulokset varianssianalyysin ja diagrammien mukaan: Pituusheiton luonteen mukaisesti sopivia olivat pituussuuntaisen tasaisuuden parametrit (IRI, RMS epätasaisuuden eri aallonpituudet) Tilastollisesti pituusheittoa selittäviä parametreja ovat sekä 10 m että 100 m datassa: IRI oikea/vasen maksimi RMS epätasaisuus 1-3 m oikea/vasen maksimi RMS epätasaisuus 3-10 m oikea/vasen maksimi 100 m datassa varianssianalyysin mukaan ei voi erottaa vakavaa ja kohtalaista heittoa, mutta voi erottaa tapauksen ei heittoa/on heitto 10 m data on siis tarkempaa tähän tarkoitukseen 10 m varianssianalyysi näyttää, että RMS 0,5 1 m olisi myös pituusheittoa kuvaava, mutta diagrammit osoittivat toisin 22

23 Pituusheitot Diagrammeja: 4.0 Pituusheitto, RMS 0.5-1m (max) mm/m, heiton vakavuus Pituusheitto, IRI-maksimi mm/m, heiton vakavuus havainto /10m Pituusheiton vakavuus RMS 0.5-1m-maksimi, 10 m havainto /10m Pituusheiton vakavuus IRI-maksi IRI-maksimi (IRIo, IRIv), 100 m 23

24 Sivuttaisheitot Tutkimuksessa käytetyt parametrit ja niiden tulokset varianssianalyysin ja diagrammien mukaan: Sivuttaisheitolle sopivia tutkittavia olivat: o pituussuuntaisen tasaisuuden parametrit (IRI, RMS epätas. max) o IRI ja RMS oikea/vasen erotus o Regressiosivukaltevuus (muutos peräkkäisillä 10-metrisillä) o Maks.poikk., PETA:n ja harjanteen korkeuden keskiarvot Sivuttaisheittoa selittäviä parametreja ovat 10 m datassa: IRI oikea/vasen maksimi IRI oikea/vasen erotus RMS epätasaisuus 1-3 m oikea/vasen maksimi RMS epätasaisuus 1-3 m oikea/vasen erotus RMS epätasaisuus 3-10 m oikea/vasen maksimi RMS epätasaisuus 3-10 m oikea/vasen erotus Apumuuttujina: regr.sivukalt. Ja harjanteen korkeus (keskiarvo) 24

25 Sivuttaisheitot Tilastollisesti sivuttaisheittoa selittäviä parametreja ovat 100 m datassa: IRI oikea/vasen maksimi IRI oikea/vasen erotus RMS epätasaisuus 1-3 m oikea/vasen maksimi RMS epätasaisuus 1-3 m oikea/vasen erotus RMS epätasaisuus 3-10 m oikea/vasen maksimi RMS epätasaisuus 3-10 m oikea/vasen erotus Apumuuttuja: harjanteen korkeus (keskiarvo) 100 m data erottaa kuitenkin lähinnä tapauksen ei heittoa/on heitto 10 m data on sivuttaisheittojen tason luokittelussa parempaa kuin 100 m data 25

26 Sivuttaisheitot Diagrammeja: Sivuttaisheitto, RMS 10-30m (max) mm/m, heiton vakavuu Sivuttaisheitto, IRI-maksimi ja erotus havainto /10m mm/m, heiton vakavuus havainto /10m Sivuttaisheiton vakavuus RMS 10-30m maksimi, 10 m Sivuttaisheiton vakavuus IRI-ero, 10 m IRI-ero, 100 m IRI-maksimi (IRIo, IRIv), 10 m IRI-maksimi (IRIo, IRIv), 100 m 26

27 Heittojen kynnysarvot Suositukset heittojen kynnysarvoille (vakavat heitot): Vakava sivuttaisheitto on todennäköisesti olemassa, jos seuraavat kynnysarvot toteutuvat 10 m datassa: o IRI-maksimi on yli 11,4 mm/m ja samalla oikea/vasen erotus on yli 5,9 mm/m. o RMS epätasaisuus 1-3 m maksimi on yli 3,2 mm ja samalla oikea/vasen erotus on yli 1,9 mm. o RMS epätasaisuus 3-10 m maksimi on yli 5,7 mm ja samalla oikea/vasen erotus on yli 3,2 mm. Vakava pituusheitto on todennäköisesti olemassa, kun samat kynnysarvot toteutuvat, paitsi että erotukset ovat alle esitettyjen rajaarvojen IRI- tai RMS oikea/vasen erotus erottaa siis pituusheiton ja sivuttaisheiton toisistaan 27

28 Heitot Suositukset heittojen uusiksi parametreiksi: 10 m data erottaa heiton tason, mutta 100 m data ei: tämän vuoksi suositellaan 10 m lähtökohdista tapahtuvaa heittojen tarkastelua Seuraavia uusia parametreja suositellaan: o Pituusheittoriski, joka on pituusheittojen kynnysarvon ylittävien 10-metristen määrä sadalla metrillä. o Sivuttaisheittoriski, joka on sivuttaisheittojen kynnysarvon ylittävien 10-metristen määrä sadalla metrillä. o Suurin heitto, joka olisi heittoihin liittyvä suurin arvo sadalla metrillä poimittuna 10 metrin datasta. Tämä voi olla esimerkiksi suurin IRI-arvo. Jos halutaan selvittää suurimman heiton sijainti, niin se löytyy varsin helposti 10 m hankedatasta. Parametrit voidaan laskea 10 m datasta ja tuottaa 100 parametreina Erillinen laskenta on toki mahdollinen sekä 10 että 100 m datassa 28

29 Lätäköityminen Lähtökohdat: Lätäköitä etsittiin Hämeen tiepiirissä 10 tieosalta Ongelmana inventoinnissa oli sopivan sään (rankkasade) sattuminen inventointipäivälle; lätäköitä löytyi vain yhdeltä tieosalta ja niistäkin vain yksi hiukan suurempi Inventoinnin ongelmana oli lisäksi viive havainnon kirjaamisessa Lätäköityminen määriteltiin tilanteeksi, jossa tien pinnan muutokset (painumat, urat yms.) aiheuttavat veden kerääntymisen tien pinnalle. Lätäköitymisen lähtökohdaksi otettiin vesiliirron syntymisen aiheuttava tilanne (lähteiden mukaan 7 mm:n vesipinta voi aiheuttaa liirron) Seuraavia parametreja käytettiin tutkimisessa: ovesiura oikea/vasen o Pituuskaltevuus o Harjanteen korkeus o Maksimipoikkeama o Poikittainen epätasaisuus 29

30 Lätäköityminen Diagrammi: Arvo Pienempi lätäkkö (2 m) Suurempi lätäkkö (10 m) Vesiura vasen Vesiura oikea Maksimiura Pituuskaltevuus Sivukaltevuus regressio Maksimipoikkeama peta Harjanteen korkeus 30

31 Lätäköityminen Suositukset: Lätäköitymisriskiä ilmentävinä parametreina käytetään vesiura oikeaa ja vasenta sekä pituuskaltevuutta Mahdollista lisätukea voivat antaa maksimipoikkeama ja harjanteen korkeus (poikkileikkauksen muodonmuutokset) 10 m data antaa paremmin lätäköiden sijainnin, 100 m data ei Uudeksi parametriksi ehdotetaan seuraavaa: o Uusi parametri lätäköitymisriski o Kynnysrvoina vesiura oikea tai vasen (tai molemmat) > 10 mm ja samalla pituuskaltevuus on 1,5 % -1,5 % o Raja-arvoja tulee tarkentaa jatkotutkimuksissa o Uusi parametri voidaan laskea 10 m datasta ja tuottaa 100 m parametrina o Parhaiten toimisi kuitenkin 10 m parametrina 31

32 Koulutustarpeet Tiehallinnon asiantuntijoille suositellaan koulutusta/perehdyttämistä sekä nykyisten että ehdotettujen uusien parametrien osalta Koulutusta voitaisiin järjestää joko räätälöityinä koulutustapahtumina (esimerkiksi tiepiirikohtaisesti tai tietyn osaamisalueen asiantuntijoille ryhmänä) Koulutus jonkin muun koulutustapahtuman yhteydessä on myös eräs mahdollisuus Esimerkkinä mm. Tiehallinnossa alkamassa oleva vuoden mittainen liikennejärjestelmätyön koulutus- ja kehitysohjelma). 32

33 Rekisterien muutostarpeet KURRE: Edellä mainittujen uusien parametrien luominen 100-metriseen dataan onnistuu helposti Jos halutaan esittää 10 m dataa KURRE:ssa, on vaatimuksena järjestelmän uusiminen. 10 m datan esittäminen voi olla mahdollista muunkin järjestelmän kautta (10 m data sisältää lähes kaikki parametrit, jotka sisältyvät 100 m dataan). PMSpro: Voidaan toteuttaa uudet parametrit samalla tavoin kuin KURRE:enkin. PMSpro:hon lisätään uusia sarakkeita vastaava määrä kuin KURRE:en. PMSpro:hon lisätään uusien parametrien kynnysarvot ja muutetaan toimenpidesuositukset. Uudet tiedot luetaan KURRE:sta PMSpro:hon. PMSpro:n raportteja joudutaan mahdollisesti muokkaamaan 33

34 Yhteenveto: uudet ehdotetut parametrit Pituus- ja sivuttaisheitot: pituusheittoriski sivuttaisheittoriski suurin heitto Sivukaltevuudet: sivukaltevuuspuute ajoneuvon kaltevuus sivukaltevuuden pysyvyys Lätäköityminen: lätäköitymisriski 34

35 Yhteenveto: toimenpiderajat Asfaltin pintakunto / kuluminen: RMS-karkeusparametrien (megakarkeus, makrokarkeus) käyttöönotto Otetaan käyttöön megakarkeuden toimenpideraja Vaatii vielä raja-arvojen testauksen käytännön havaintojen mukaan Harjanteen korkeus: Otetaan kokeiltavaksi ehdotettu huonon kunnon raja sekä vuosimuutoksen raja-arvo Käytetään työkaluina erityisesti alemmalla tieverkolle maksimiuran sijasta Vesiura: Vesiura-arvon 2 mm käyttöönotto hälytysrajana, jolloin vesiliirtoriskin vuoksi toimenpidetarve tulee arvioida kohteittain. 35

36 Yhteenveto: muut suositukset PTM-datan tarkkuus ja esittäminen: Jakopisteen automaattiseen paikantamiseen siirtyminen koordinaatteja käyttämällä, tekniikka on olemassa ja kehitystyö käynnissä 10 m hankedatan saaminen järjestelmän tai selaimen kautta Kaarteisuus: Datan tarkkuuden kehittäminen, vaihtoehtoina uuden esimerkiksi koordinaattitiedoista määritettävän kaarteisuus- /vaakageometriaelementtitiedon käyttöönottaminen tai nykyisen datan suodattaminen. Kaarteisuustieto tulisi tuottaa vähintään yhden desimaalin tarkkuudella. Pyöreät (kuperat) tiet: Maksimipoikkeaman käytön aloittaminen pyöreiden teiden havainnoimisessa Vaatii vielä raja-arvojen täsmentämistä Karkeus: ISO-standardin mukaisiin karkeus-parametreihin siirtyminen (esim. MPD) 36