VOH1.10: Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VOH1.10: Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen"

Transkriptio

1 : Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen

2 -julkaisu Julkaisu: Tiehallinnon selvityksiä 50/2005. Internet: VOH-hankeohjelman sivuilla, Projektit-sivu Projektit-sivulta valitaan -projektin kohdalta halutut tiedostot Artikkeli? Voi olla tulossa 2

3 Projektin työohjelma Työohjelma: Perusselvityksen tekeminen 16 PTM-parametrista Parametrien ominaisuuksien selvittäminen, nykyinen käyttö Parametrimäärityksen jalostaminen, detaljiohjeet parametreista Huonon kunnon rajat / toimenpiderajat kolmelle parametrille (megakarkeus, vesiura, harjanteen korkeus) Ulkomaiset vaihtoehdot IRI:lle Perusselvityksen materiaali esitettiin projektin aloitusseminaarissa Ilmiöiden tutkiminen (tiettyjen parametrien avulla) Sivukaltevuuspuutteet Pituus- ja sivuttaisheitot Lätäköityminen Lisäksi: arvio rekisterien muutostarpeesta uusien parametrien vuoksi Lopputulokset esitetään raportissa 3

4 Projektin tavoitteet Työssä haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitkä ovat uusien PTM:n mittaamien tunnuslukujen määritelmät ja perusominaisuudet? 2. Mitä PTM:n tunnuslukuja voidaan järkevästi hyödyntää tienpidon suunnittelussa ja hankinnassa, niin keskushallinto- kuin piiritasolla? 3. Mikä on päällystetyn tiestön kunto näiden valittujen tunnuslukujen valossa (jakaumat, keskiarvot, piiri-, KVL- ja tieluokkavertailut, jne.)? 4. Mitä luokkarajoja (mm. huonokuntoisen raja ja toimenpideraja) tulisi käyttää valituille tunnusluvuille eri tie- ja KVL-luokissa? 5. Mitä muutoksia tunnuslukujen kerääminen ja käyttöönotto aiheuttaa rekistereihin ja tietojärjestelmiin? 6. Mitä ohjeita tarvitaan tunnuslukujen tehokkaaksi hyödyntämiseksi eri käyttötapauksissa ja mitä koulutustarpeita on nähtävissä niin keskushallinnossa kuin piiritasollakin? 7. Minkälaisia kansainvälistä tasaisuusindeksiä IRI täydentäviä ja korvaavia tunnuslukuja on olemassa (esim. Ruotsissa ja Saksassa)? Miten näitä tunnuslukuja voitaisiin hyödyntää eri tienpidon suunnittelu- ja hankintatilanteissa? 4

5 Parametrien nykyinen käyttö Parametrien nykyinen käyttö: Maksimiurasyvyyttä ja IRI oikeaa käytetään yleisesti verkko- ja hanketasolla, toimenpiteiden ohjelmoinnissa sekä uusien päällysteiden laadunvalvonnassa Ura oikeaa ja vasenta käytetään jonkin verran hanketasolla keväisin Harjanteen korkeutta käytetään verkkotasolla (painorajoitusalttius) IRI4-parametria käytetään uusien päällysteiden laadunvalvonnassa Muiden parametrien käyttö on joko erittäin vähäistä tai niitä ei käytetä lainkaan Tutkimuskäyttöä ei huomioitu Datan tulostusvälin mukaan arvioituna: kaikkia ura-parametreja käytetään sekä 10 m että 100 m datana IRI:ä käytetään 100 m datana harjanteen korkeutta käytetään 100 m datana 5

6 Ominaisuudet ja ohjeet Parametrien ominaisuudet: Luettelo kaikista parametreista Luettelo toimitettavista datoista Summakäyrät kaikkiaan 22 parametrista sekä arvioita käyrien perusteella Parametrien arvoalueet laskettiin prosenttipisteistä 10 ja 90 Parametrimääritys: Jalostettiin PTM-projektissa aloitettu Kuvaus tien pinnan LaserRSTkuntoparametreista Suomessa, nyt saatiin versio 10 Sisältää kuvauksen parametrien laskennasta, raportoinnista, käytöstä ja jakaumista 6

7 Ohjeet Detaljiohjeet parametreista taulukkona ja tekstinä raportissa, mm: RMS karkeusparametrit ja niiden yhteys päällysteen kulumiseen tai kitkaan Vesiura ja pituuskaltevuus Maksimipoikkeama ja sen käyttö profiililtaan pyöreiden (kuperien) teiden havainnoinnissa Poikittainen epätasaisuus erilaisilla poikkileikkauksilla Tunnuslukujen vaihtelu Sivukaltevuusparametrit ja niiden soveltuvuus Tiehallinnon käyttöön 7

8 Summakäyrät Esimerkki summakäyristä: RMS epätasaisuus parametrit, oikea ajoura, kaikki aallonpituudet Summakäyrät on esitetty erikseen koko tieverkolle, pääteille ja muille teille Pienimmät aallonpituusalueet ovat lähellä toisiaan % RMS epätasaisuus -parametrien summakäyrä (mittausvuosi 2005) mm RMS päätiet RMS kaikki tiet RMS muut tiet RMS 1-3-päätiet RMS 1-3-kaikki tiet RMS 1-3-muut tiet tiet RMS 3-10-päätiet RMS 3-10-kaikki tiet RMS 3-10-muut tiet RMS päätiet RMS kaikki tiet RMS muut tiet 8

9 Summakäyrät Toinen esimerkki summakäyristä: RMS megakarkeus, oikea ajoura ja keskikohta Summakäyrät on esitetty erikseen koko tieverkolle, pääteille ja muille teille Keskikohdan arvot ovat hiukan pienempiä kuin oikean ajouran: kuluminen nostaa siis arvoja % RMS Megakarkeus (oikea, keski) -parametrien summakäyrä (mittausvuosi 2005) 0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0 mm RMS Megakarkeus keski - päätiet RMS Megakarkeus keski - kaikki tiet RMS Megakarkeus keski - muut tiet RMS Megakarkeus oikea - päätiet RMS Megakarkeus oikea - kaikki tiet RMS Megakarkeus oikea - muut tiet 9

10 Vaihtoehtoiset parametrit IRI:lle Vaihtoehtoisista parametreista ja datoista selvitettiin: Pituusprofiili Poikkiprofiili HRM-profiili (High Speed Road Monitor) PSD (Power Spectral Density) MPD (Mean Profile Depth) DOR (Density On Road) Todettiin, että: Yksikään näistä ei ole mittaustapansa tai tulostensa kannalta sopiva IRI:n vaihtoehdoksi Pituus- ja poikkiprofiilin käyttö on suositeltavaa, mutta käyttökohteita ja datan käyttömahdollisuuksia tulee tarkentaa 10

11 Toimenpiderajat / huonon kunnon rajat Megakarkeus: Vaikuttaa vierintävastukseen (polttoaineen kulutus) ja ajomukavuuteen Suosituksina toimenpiderajalle 100 m datassa megakarkeuden arvo 0,8 ja 10 m datassa megakarkeuden arvo 1,0 Vesiura: Vaikuttaa liikenneturvallisuuteen ja ajomukavuuteen Suosituksena toimenpiteiden toteutuksen raja-arvoksi määräytyy maksimiurasyvyyden mukaan, 2 mm vesiura-arvoa voidaan pitää hälytysrajana Harjanteen korkeus: Vaikuttaa liikenneturvallisuuteen, kuvaa rakenteen vahvistustarvetta Suositukset: huonon kunnon raja vähäliikenteisillä teillä 20 mm, erittäin huonon kunnon raja 40 mm, > 5 mm vuosimuutos vaatii rankempia toimenpiteitä 11

12 Suositukset parametrien käytölle Kaikilla muilla parametreilla, paitsi seuraavassa listassa esitetyillä, on joko nykyinen käyttötarkoitus tai tulevaisuuden tarve ja niiden käytön lisäämistä tai käytön pitämistä nykyisellään suositellaan Seuraavilla parametreilla ei ole havaittu käyttöä tai tulevaisuuden tarvetta ja niiden poistamista tai keskustelua poistamisesta suositellaan (käyttötapauksia kysytty Tiehallinnon asiantuntijoilta): DRI: tietämys laskentatavasta on kadonnut Sivukaltevuus, pintaviiva: on pääosin sama kuin regressio. Kapeilla teillä eroja, mutta pintaviiva antaa enemmän väärän arvon tuollaisessa tapauksessa. Maksimipoikkeama, hajonta: hajonnan käytöstä ei ole näyttöjä Harjanteen korkeus, hajonta: hajonnan käytöstä ei ole näyttöjä Poikittainen epätasaisuus, maksimi, keskiarvo ja hajonta: PETA:n arvot ovat erilaisillakin poikkileikkauksilla samoja. Käyttökohteita ei ole tullut ilmi. 12

13 Ilmiöiden tutkiminen Tutkittavat asiat: A. Sivukaltevuuspuute Parametreina geometriaparametrit Puutteiden luokittelu erilaisilla teillä Ohjelmointi ja laskenta PMS-järjestelmissä Mitä hyötyjä saadaan, jos siirrytään 50 m datasta 10 m tai 20 m dataan? Sivukaltevuuden äkillinen muuttuminen Sitominen muihin muuttujiin (KVL, nopeusrajoitus), liittyen puutteisiin C. Pituus- ja sivuttaisheitot Parametreina pituus/poikkisuuntaisen epätasaisuuden ja geometrian parametrit Mitkä parametrit kuvaavat heittoja? Luokittelu /kuvaaminen 100-metrisellä, nopeusrajoituksen vaikutus luokitteluun B. Lätäköityminen Parametreina vesiura ja pituuskaltevuus Millä pituus- ja poikkikaltevuusyhdistelmällä tulee lätäkkö? Miten esitetään 100-metrisellä? 13

14 Sivukaltevuuspuutteet Lähtökohtia: Tien sivukaltevuuden tavoite- tai ohjearvot määräytyvät mm. tien vaaka- ja pystygeometriaelementtien, ajodynamiikan, tien kuivatuksen sekä liikenneturvallisuuden asettamien vaatimusten mukaisesti. Sivukaltevuuspuutteen määrittelemiseksi oli lähtökohtana tien suuntauksen suunnitteluohjeen (Tiehallinto, Tien suuntauksen suunnittelu - ohjeluonnos ) mukaiset sivukaltevuuden ohjearvot v R = 127 * 2 ( q + f ) jossar = Kaarresäde (m) v = mitoitusnopeus (km/h) q = sivukaltevuus ( - ) f = kitkakerroin ( - ) Sivukaltevuusalgoritmille määritettiin tiukat ja väljät rajat 14

15 Sivukaltevuuspuutteet Sivukaltevuuspuutteisten määrät: PTM Aineiston luokittuminen ~ km Tavoite- Sivukaltevuuspuutteet välissä yhteensä latteita ylijyrkät muut Sisäkaarre (+R) 72 % 28 % 9% 19 % 0 % Ulkokaarre (-R) 65 % 35 % 26 % 4 % 5 % Suora ( R >10000) 79 % 21 % 13 % 7 % 1 % Yhteensä 74 % 26 % 15 % 9 % 2 % Sisäkaarre (+R) 66 % 34 % 14 % 19 % 1 % Ulkokaarre (-R) 56 % 44 % 31 % 3 % 9 % Suora ( R >10000) 77 % 23 % 15 % 7 % 1 % Yhteensä 66 % 34 % 20 % 10 % 4 % muutosko hdat ei ole luokitettu on luokitettu muun aineiston mukana 15

16 Sivukaltevuuspuutteet Sivukaltevuusparametrit Regressiosivukaltevuus: On käyttökelpoisempi Tiehallinnon tarpeisiin, koska ottaa huomioon poikkileikkauksen kaikki pisteet Painumat yms. voivat kuitenkin vääristää sivukaltevuusarvoa ( m m ) Tie suunta 1 osa 1 paalu 2360 kalt=-1,24, kaltr =-2,10 kalt - kaltr = 0,86 kalt / kaltr = 0, ,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 1,6 1,8 2 2,2 2,4 2,6 2,8 3 3,2 Pintaviivasivukaltevuus: Määritetään kahden pisteen välisenä suorana viivana. Valitut pisteet edustavat keskiarvoja 0,5 m etäisyydeltä molempien puolien uloimmasta pisteestä. Ei reagoi kaistalla sijaitsevaan painumaan tai kuperaan poikkileikkausmuotoon On herkkä kaistojen reuna-alueiden virheisiin (osa mittauspalkista väärällä kaistalla yms.) Esimerkkikuvassa regressio = 2,1 % ja pintaviivasivukaltevuus 1,2 % (kaistan leveys n. 2,5 m) 16

17 Sivukaltevuuspuutteet Suosituksia Sivukaltevuus voidaan ottaa käyttöön eri tallennusväleillä sellaisenaan. Sivukaltevuusparametrien eri tarkastelutasoilla soveltamisen periaatteista sekä käytettävistä tallennusväleistä/formaateista tulisi sopia ainakin yleisimmissä tapauksissa. Pintaviivasivukaltevuusparametrista voidaan luopua ainakin KURRE-datan osalta. Hanketason (10 m) datan osalta voisi vielä tarkistaa parametrin hyödyntämismahdollisuudet ja tarpeet esim. epäsymmetristen tai muutoin poikkeavien poikkileikkausprofiilien paikallistamiseksi Nykyisin tuotettava kaarteisuustieto olisi mahdollista saada stabiilimmaksi esimerkiksi laskentaa ja kaarteisuustiedon suodattamista kehittämällä. Edellisen vaihtoehtona on esimerkiksi laskennallisesti koordinaattitiedoista määritettävän kaarteisuus-/vaakageometriaelementtitiedon käyttöönottaminen. Kaarteisuutta käytetään sivukaltevuusparametrien hyödyntämisessä. Kaarteisuustieto vähintään 1 desimaalin tarkkuudella. 17

18 Sivukaltevuuspuutteet Ehdotukset uusiksi parametreiksi: Sivukaltevuuden pysyvyys = raakadataan perustuva laskennallinen parametri, joka kuvaisi keskiarvoistettua sivukaltevuusarvoa paremmin koko tallennusvälin sivukaltevuusominaisuutta. Ajoneuvon kaltevuus = ajourien pohjien väliseltä kohdalta mitattava kaltevuus, jota käytetään vastaamaan suurpiirteisesti urakoitsijoiden oikolautalukemaa. Sivukaltevuuspuute = sivukaltevuuspuutteen määritelmän mukaan laskettava numeroarvo. Parametrin tulostuksessa käytettävät arvot PTMdatassa (verkkotason data ja hankedata) tulevat olemaan seuraavat: 0 = poikkeama ohjearvosta nimellisarvoltaan alle 1 %-yksikkö (sisältää myös kaarteisuuden muutoskohdat, jossa sallitaan kaikki sivukaltevuudet), hyvä tie 1 = sivukaltevuuspuute yli 1 %-yksikkö, lattea 2 = sivukaltevuuspuute, jyrkkä 18

19 Sivukaltevuuspuutteet Sivukaltevuuspuutteesta vielä: Sivukaltevuuden raja-arvoiksi hyvälle tielle esitetään käytettäväksi aluksi seuraavia nopeusrajoitukseen ja kaarteisuustiedon itseisarvoon sidottuja vaihtelurajoja. Vaihtelurajojen ulkopuolelle jäävä sivu-kaltevuusarvo on sivukaltevuuspuute: lattea, jos sivukaltevuus on vaihtelurajoja pienempi tai jyrkkä, jos sivukaltevuus on vaihtelurajoja suurempi. nop.raj < 80 km/h: kaarteisuus 12 sivukaltevuus = 3 6 % kaarteisuus < 12 sivukaltevuus = 2 4 % nop.raj = 80 km/h: kaarteisuus 5 sivukaltevuus = 3 6 % kaarteisuus < 5 sivukaltevuus = 2 4 % nop.raj > 80 km/h: kaarteisuus 3 sivukaltevuus = 3 5 % kaarteisuus < 3 sivukaltevuus = 2 4 % 19

20 Heitot Lähtökohdat: Pituus- ja sivuttaisheittoja inventoitiin Oulun tiepiirissä ja Hämeen tiepiirissä yhteensä 24 tieosalta Ongelmana inventoinnissa oli viive heiton kirjaamisessa sekä tasolliset erot (visuaalinen / tuntoaistiin perustuva inventointi) Pituus- ja sivuheitolla käytettiin inventoinnissa seuraavia luokkia: 1) ei heittoa 2) lievä heitto 3) kohtalainen heitto 4) vakava heitto Vakavaksi heitoksi tulkittiin ajoneuvon voimakas heilahdus, joka selkeästi häiritsee ajotapahtumaa Pituusheitto määritettiin ajoneuvon äkilliseksi heilahdukseksi tien pituussuunnassa, tien pinnan muodonmuutoksesta johtuen Sivuttaisheitto puolestaan heilauttaa ajoneuvoa äkillisesti tien sivuttaissuunnassa, esimerkiksi tien oikean puolen painuman vuoksi 20

21 Heitot Tutkimusmenetelmät: Lähtödatana käytettiin sekä 10 m hankedataa että 100 m KURRE- dataa Pituus- ja sivuttaisheittojen yhteys PTM-parametreihin testattiin tilastollisella varianssianalyysitestillä Varianssianalyysissä testattiin eroaako PTM-parametrin keskiarvo ja varianssi tilastollisesti toisistaan siirryttäessä inventoidusta heitottomasta tienkohdasta heitolliseen tienkohtaan Varianssianalyysin keskiarvot PTM-parametreillä osoittavat suuntaa antavasti kynnysarvoja, joiden ylittyessä voidaan sanoa heittoriskin kasvavan merkityksellisesti. Varianssianalyysissa inventoinnin lievä ja kohtalainen heitto yhdistettiin ja näin saatiin luokat: 1) ei heittoa, 2) kohtalainen heitto ja 3) vakava heitto Inventoinnin viive (tyypillisesti n. 30 m) kohdistettiin varianssianalyysissä oikeaan 10-metriseen 10 m datassa Lisäksi tehtiin lukuisia diagrammeja seuraavissa tapauksissa: tieosalla yksittäisiä pituus/sivuttaisheittoja ja tieosalla peräkkäisiä pituus/ sivuttaisheittoja 21

22 Pituusheitot Tutkimuksessa käytetyt parametrit ja niiden tulokset varianssianalyysin ja diagrammien mukaan: Pituusheiton luonteen mukaisesti sopivia olivat pituussuuntaisen tasaisuuden parametrit (IRI, RMS epätasaisuuden eri aallonpituudet) Tilastollisesti pituusheittoa selittäviä parametreja ovat sekä 10 m että 100 m datassa: IRI oikea/vasen maksimi RMS epätasaisuus 1-3 m oikea/vasen maksimi RMS epätasaisuus 3-10 m oikea/vasen maksimi 100 m datassa varianssianalyysin mukaan ei voi erottaa vakavaa ja kohtalaista heittoa, mutta voi erottaa tapauksen ei heittoa/on heitto 10 m data on siis tarkempaa tähän tarkoitukseen 10 m varianssianalyysi näyttää, että RMS 0,5 1 m olisi myös pituusheittoa kuvaava, mutta diagrammit osoittivat toisin 22

23 Pituusheitot Diagrammeja: 4.0 Pituusheitto, RMS 0.5-1m (max) mm/m, heiton vakavuus Pituusheitto, IRI-maksimi mm/m, heiton vakavuus havainto /10m Pituusheiton vakavuus RMS 0.5-1m-maksimi, 10 m havainto /10m Pituusheiton vakavuus IRI-maksi IRI-maksimi (IRIo, IRIv), 100 m 23

24 Sivuttaisheitot Tutkimuksessa käytetyt parametrit ja niiden tulokset varianssianalyysin ja diagrammien mukaan: Sivuttaisheitolle sopivia tutkittavia olivat: o pituussuuntaisen tasaisuuden parametrit (IRI, RMS epätas. max) o IRI ja RMS oikea/vasen erotus o Regressiosivukaltevuus (muutos peräkkäisillä 10-metrisillä) o Maks.poikk., PETA:n ja harjanteen korkeuden keskiarvot Sivuttaisheittoa selittäviä parametreja ovat 10 m datassa: IRI oikea/vasen maksimi IRI oikea/vasen erotus RMS epätasaisuus 1-3 m oikea/vasen maksimi RMS epätasaisuus 1-3 m oikea/vasen erotus RMS epätasaisuus 3-10 m oikea/vasen maksimi RMS epätasaisuus 3-10 m oikea/vasen erotus Apumuuttujina: regr.sivukalt. Ja harjanteen korkeus (keskiarvo) 24

25 Sivuttaisheitot Tilastollisesti sivuttaisheittoa selittäviä parametreja ovat 100 m datassa: IRI oikea/vasen maksimi IRI oikea/vasen erotus RMS epätasaisuus 1-3 m oikea/vasen maksimi RMS epätasaisuus 1-3 m oikea/vasen erotus RMS epätasaisuus 3-10 m oikea/vasen maksimi RMS epätasaisuus 3-10 m oikea/vasen erotus Apumuuttuja: harjanteen korkeus (keskiarvo) 100 m data erottaa kuitenkin lähinnä tapauksen ei heittoa/on heitto 10 m data on sivuttaisheittojen tason luokittelussa parempaa kuin 100 m data 25

26 Sivuttaisheitot Diagrammeja: Sivuttaisheitto, RMS 10-30m (max) mm/m, heiton vakavuu Sivuttaisheitto, IRI-maksimi ja erotus havainto /10m mm/m, heiton vakavuus havainto /10m Sivuttaisheiton vakavuus RMS 10-30m maksimi, 10 m Sivuttaisheiton vakavuus IRI-ero, 10 m IRI-ero, 100 m IRI-maksimi (IRIo, IRIv), 10 m IRI-maksimi (IRIo, IRIv), 100 m 26

27 Heittojen kynnysarvot Suositukset heittojen kynnysarvoille (vakavat heitot): Vakava sivuttaisheitto on todennäköisesti olemassa, jos seuraavat kynnysarvot toteutuvat 10 m datassa: o IRI-maksimi on yli 11,4 mm/m ja samalla oikea/vasen erotus on yli 5,9 mm/m. o RMS epätasaisuus 1-3 m maksimi on yli 3,2 mm ja samalla oikea/vasen erotus on yli 1,9 mm. o RMS epätasaisuus 3-10 m maksimi on yli 5,7 mm ja samalla oikea/vasen erotus on yli 3,2 mm. Vakava pituusheitto on todennäköisesti olemassa, kun samat kynnysarvot toteutuvat, paitsi että erotukset ovat alle esitettyjen rajaarvojen IRI- tai RMS oikea/vasen erotus erottaa siis pituusheiton ja sivuttaisheiton toisistaan 27

28 Heitot Suositukset heittojen uusiksi parametreiksi: 10 m data erottaa heiton tason, mutta 100 m data ei: tämän vuoksi suositellaan 10 m lähtökohdista tapahtuvaa heittojen tarkastelua Seuraavia uusia parametreja suositellaan: o Pituusheittoriski, joka on pituusheittojen kynnysarvon ylittävien 10-metristen määrä sadalla metrillä. o Sivuttaisheittoriski, joka on sivuttaisheittojen kynnysarvon ylittävien 10-metristen määrä sadalla metrillä. o Suurin heitto, joka olisi heittoihin liittyvä suurin arvo sadalla metrillä poimittuna 10 metrin datasta. Tämä voi olla esimerkiksi suurin IRI-arvo. Jos halutaan selvittää suurimman heiton sijainti, niin se löytyy varsin helposti 10 m hankedatasta. Parametrit voidaan laskea 10 m datasta ja tuottaa 100 parametreina Erillinen laskenta on toki mahdollinen sekä 10 että 100 m datassa 28

29 Lätäköityminen Lähtökohdat: Lätäköitä etsittiin Hämeen tiepiirissä 10 tieosalta Ongelmana inventoinnissa oli sopivan sään (rankkasade) sattuminen inventointipäivälle; lätäköitä löytyi vain yhdeltä tieosalta ja niistäkin vain yksi hiukan suurempi Inventoinnin ongelmana oli lisäksi viive havainnon kirjaamisessa Lätäköityminen määriteltiin tilanteeksi, jossa tien pinnan muutokset (painumat, urat yms.) aiheuttavat veden kerääntymisen tien pinnalle. Lätäköitymisen lähtökohdaksi otettiin vesiliirron syntymisen aiheuttava tilanne (lähteiden mukaan 7 mm:n vesipinta voi aiheuttaa liirron) Seuraavia parametreja käytettiin tutkimisessa: ovesiura oikea/vasen o Pituuskaltevuus o Harjanteen korkeus o Maksimipoikkeama o Poikittainen epätasaisuus 29

30 Lätäköityminen Diagrammi: Arvo Pienempi lätäkkö (2 m) Suurempi lätäkkö (10 m) Vesiura vasen Vesiura oikea Maksimiura Pituuskaltevuus Sivukaltevuus regressio Maksimipoikkeama peta Harjanteen korkeus 30

31 Lätäköityminen Suositukset: Lätäköitymisriskiä ilmentävinä parametreina käytetään vesiura oikeaa ja vasenta sekä pituuskaltevuutta Mahdollista lisätukea voivat antaa maksimipoikkeama ja harjanteen korkeus (poikkileikkauksen muodonmuutokset) 10 m data antaa paremmin lätäköiden sijainnin, 100 m data ei Uudeksi parametriksi ehdotetaan seuraavaa: o Uusi parametri lätäköitymisriski o Kynnysrvoina vesiura oikea tai vasen (tai molemmat) > 10 mm ja samalla pituuskaltevuus on 1,5 % -1,5 % o Raja-arvoja tulee tarkentaa jatkotutkimuksissa o Uusi parametri voidaan laskea 10 m datasta ja tuottaa 100 m parametrina o Parhaiten toimisi kuitenkin 10 m parametrina 31

32 Koulutustarpeet Tiehallinnon asiantuntijoille suositellaan koulutusta/perehdyttämistä sekä nykyisten että ehdotettujen uusien parametrien osalta Koulutusta voitaisiin järjestää joko räätälöityinä koulutustapahtumina (esimerkiksi tiepiirikohtaisesti tai tietyn osaamisalueen asiantuntijoille ryhmänä) Koulutus jonkin muun koulutustapahtuman yhteydessä on myös eräs mahdollisuus Esimerkkinä mm. Tiehallinnossa alkamassa oleva vuoden mittainen liikennejärjestelmätyön koulutus- ja kehitysohjelma). 32

33 Rekisterien muutostarpeet KURRE: Edellä mainittujen uusien parametrien luominen 100-metriseen dataan onnistuu helposti Jos halutaan esittää 10 m dataa KURRE:ssa, on vaatimuksena järjestelmän uusiminen. 10 m datan esittäminen voi olla mahdollista muunkin järjestelmän kautta (10 m data sisältää lähes kaikki parametrit, jotka sisältyvät 100 m dataan). PMSpro: Voidaan toteuttaa uudet parametrit samalla tavoin kuin KURRE:enkin. PMSpro:hon lisätään uusia sarakkeita vastaava määrä kuin KURRE:en. PMSpro:hon lisätään uusien parametrien kynnysarvot ja muutetaan toimenpidesuositukset. Uudet tiedot luetaan KURRE:sta PMSpro:hon. PMSpro:n raportteja joudutaan mahdollisesti muokkaamaan 33

34 Yhteenveto: uudet ehdotetut parametrit Pituus- ja sivuttaisheitot: pituusheittoriski sivuttaisheittoriski suurin heitto Sivukaltevuudet: sivukaltevuuspuute ajoneuvon kaltevuus sivukaltevuuden pysyvyys Lätäköityminen: lätäköitymisriski 34

35 Yhteenveto: toimenpiderajat Asfaltin pintakunto / kuluminen: RMS-karkeusparametrien (megakarkeus, makrokarkeus) käyttöönotto Otetaan käyttöön megakarkeuden toimenpideraja Vaatii vielä raja-arvojen testauksen käytännön havaintojen mukaan Harjanteen korkeus: Otetaan kokeiltavaksi ehdotettu huonon kunnon raja sekä vuosimuutoksen raja-arvo Käytetään työkaluina erityisesti alemmalla tieverkolle maksimiuran sijasta Vesiura: Vesiura-arvon 2 mm käyttöönotto hälytysrajana, jolloin vesiliirtoriskin vuoksi toimenpidetarve tulee arvioida kohteittain. 35

36 Yhteenveto: muut suositukset PTM-datan tarkkuus ja esittäminen: Jakopisteen automaattiseen paikantamiseen siirtyminen koordinaatteja käyttämällä, tekniikka on olemassa ja kehitystyö käynnissä 10 m hankedatan saaminen järjestelmän tai selaimen kautta Kaarteisuus: Datan tarkkuuden kehittäminen, vaihtoehtoina uuden esimerkiksi koordinaattitiedoista määritettävän kaarteisuus- /vaakageometriaelementtitiedon käyttöönottaminen tai nykyisen datan suodattaminen. Kaarteisuustieto tulisi tuottaa vähintään yhden desimaalin tarkkuudella. Pyöreät (kuperat) tiet: Maksimipoikkeaman käytön aloittaminen pyöreiden teiden havainnoimisessa Vaatii vielä raja-arvojen täsmentämistä Karkeus: ISO-standardin mukaisiin karkeus-parametreihin siirtyminen (esim. MPD) 36

Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen Asiasanat Aiheluokka TIIVISTELMÄ

Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen Asiasanat Aiheluokka TIIVISTELMÄ Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen. Helsinki 2005. Tiehallinto, Palveluiden suunnittelu. Tiehallinnon selvityksiä 50/2005. 57 s. + liitt. 7 s. ISSN 1457-9871, ISBN

Lisätiedot

Sorateiden pintakunnon määrittäminen

Sorateiden pintakunnon määrittäminen Sorateiden pintakunnon määrittäminen ISBN 978-952-221-106-4 TIEH 2200055-08 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-107-1 TIEH 2200055-v-08 Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua

Lisätiedot

Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa

Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa Ensiksi määriteltävä mitä tehdään, vasta sitten miten Vähäliikenteisellä verkolla korostuu asiakkaan kokema palvelutaso Asiakkaan tärkeäksi kokemia

Lisätiedot

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana Tutkimushankkeet Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi PANK -menetelmäpäivä 2 Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana MARA - Rakennetta rikkomattomat mittausmenetelmät maanrakentamisessa

Lisätiedot

Siirto-projekti. Suositus kuntotietojen muunnoskaavoiksi

Siirto-projekti. Suositus kuntotietojen muunnoskaavoiksi Siirto-projekti Suositus kuntotietojen muunnoskaavoiksi Vanhan ja uuden uran korrelaatiokuva 30 25 uusi (mm) 20 15 10 5-40 -30-20 -10 0 10 20 30 vanha (mm) 0 Vesa Männistö Inframan Oy 12.12.2003 Siirto-projekti

Lisätiedot

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä PTL33 Seminaari Melua vaimentavat päällysteet 25.10.2007 Harri Spoof, Pöyry Infra Oy Selvitystyö vuonna 2006 Hiljaisten

Lisätiedot

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA 7.9.2015 ANTERO AROLA TAUSTAA - rahoituksen vähenemisestä johtuen päällystysohjelmat ovat lyhentyneet ja työmenetelmät keventyneet - tien rakenteen parantamistyöt ovat käytännnössä jääneet hyvin vähäisiksi

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia

Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia Versio 28.8.2006 2 Ylläpidon toimintaympäristö 2006 Tieverkko 78 168 km (65 % päällystetty) Liikennesuorite 34 Mrd ajokm/v Vuotuinen ylläpito 0,22

Lisätiedot

Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi

Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi Veli Pekka Lämsä Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 26/25 Veli Pekka Lämsä Vähäliikenteisten teiden

Lisätiedot

Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt Routaheittotutkimus Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 32/2004

Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt Routaheittotutkimus Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 32/2004 Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt Routaheittotutkimus Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 32/24 Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt Routaheittotutkimus Vähäliikenteisten

Lisätiedot

APVM 2006-2007 T&K Tiehallinnon selvityksiä 21/2007

APVM 2006-2007 T&K Tiehallinnon selvityksiä 21/2007 Käsikirja päällysteiden pinnan kunnon mittaamiseen APVM 2006-2007 T&K Tiehallinnon selvityksiä 21/2007 Käsikirja päällysteiden pinnan kunnon mittaamiseen APVM 2006-2007 T&K Tiehallinnon selvityksiä 21/2007

Lisätiedot

Seppo Järvinen, Kari Lehtonen. Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen

Seppo Järvinen, Kari Lehtonen. Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Seppo Järvinen, Kari Lehtonen Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Seppo Järvinen, Kari Lehtonen Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Tiehallinnon

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä. Projektin yhteenveto. Harri Spoof & Vesa Männistö

VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä. Projektin yhteenveto. Harri Spoof & Vesa Männistö VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä Projektin yhteenveto Harri Spoof & Vesa Männistö Projektin sisältö Selvitettiin kirjallisuuden perusteella erilaiset pohjoismaiset tavat laskea ylläpidon

Lisätiedot

Painumaprofiilin dynaaminen määrittäminen

Painumaprofiilin dynaaminen määrittäminen Lauri Suikki Painumaprofiilin dynaaminen määrittäminen Eri menetelmien soveltaminen painumien mittaamisessa Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 5/29 Lauri Suikki Painumaprofiilin dynaaminen määrittäminen

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN

KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN Image size: 7,94 cm x 25,4 cm KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN Vaarallinen tieosa Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan

Lisätiedot

Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4)

Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Vesa Männistö Inframan Oy 17.12.2003 Kevyen liikenteen väylien hallinta 1 17.12.2003 Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Väylien osoitteisto...3...3...3

Lisätiedot

2016/06/24 13:47 1/11 Yleiskuvaus

2016/06/24 13:47 1/11 Yleiskuvaus 2016/06/24 13:47 1/11 Yleiskuvaus Yleiskuvaus Tällä toiminnolla määritetään väylän päällysrakenteet. Tätä toimintoa voidaan käyttää myös rehabilitaatiossa rehabilitaatio. Käyttäjä voi myös helposti määrittää

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

PANK PANK-5201 PÄÄLLYSTEEN SULAN KELIN KITKA, SIVUKITKAMENETELMÄ. Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät 1 MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-5201 PÄÄLLYSTEEN SULAN KELIN KITKA, SIVUKITKAMENETELMÄ. Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät 1 MENETELMÄN TARKOITUS Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät PANK-5201 PANK PÄÄLLYSTEEN SULAN KELIN KITKA, SIVUKITKAMENETELMÄ PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1 MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 20.3.2008

Lisätiedot

Väyläomaisuuden ylläpidon hallinta

Väyläomaisuuden ylläpidon hallinta Väyläomaisuuden ylläpidon Tiedonkeruu, tiedon, järjestelmät 1 Mitä on väyläomaisuus? Päällystetyt tiet 50 616 km Soratiet 27 552 km Varusteet ja laitteet?? kpl Sillat 14176 kpl Kevyen liikenteen väylät

Lisätiedot

TIEREKISTERIN INTRANET-KATSELUOHJELMAN KÄYTTÖOHJE (19.2.2004)

TIEREKISTERIN INTRANET-KATSELUOHJELMAN KÄYTTÖOHJE (19.2.2004) 1 (7) TIEREKISTERIN INTRANET-KATSELUOHJELMAN KÄYTTÖOHJE (19.2.2004) Huom! Tätä ohjetta ei ole täysin päivitetty vastamaan uutta ulkoasua, koska vielä uudempi extranet-versio on tulossa. Perusperiaatteet

Lisätiedot

24.8.2006. Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta

24.8.2006. Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta 24.8.2006 Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta Juha Ilvespalo 2 Tutkimuskysymykset Mitä käsite pääoma tarkoittaa, minkälaisia ulottuvuuksia pääomalla on? Miten pääomakanta eli tase muodostuu, mitkä tekijät

Lisätiedot

VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen

VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen 2 Tavoitteet Painorajoitussuunnittelun kehittäminen Toimintamallin kehittäminen Tarkennetaan päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden määräytymistä.

Lisätiedot

PÄÄLLYSTEEN KARKEUSTIEDON HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET. Kati Rantanen

PÄÄLLYSTEEN KARKEUSTIEDON HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET. Kati Rantanen PÄÄLLYSTEEN KARKEUSTIEDON HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET Kati Rantanen Teknillisen korkeakoulun rakennus- ja ympäristötekniikan osastolla professori Esko Ehrolan valvonnassa tehty diplomityö, joka on jätetty

Lisätiedot

Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi. Kari Narva. Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi

Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi. Kari Narva. Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi Kari Narva Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi Perustettu v.2004 ISO 9001 sertifioitu laatujärjestelmä Henkilöstö 11 henkilöä (2011)

Lisätiedot

TIEN KU 1 VATUSJÄRJ ESTE LMÄN KUNNON ARVIOI NTI

TIEN KU 1 VATUSJÄRJ ESTE LMÄN KUNNON ARVIOI NTI ](2 3/i,,/n KUNNOSSAPIDON LAATU TIEN KU 1 VATUSJÄRJ ESTE LMÄN KUNNON ARVIOI NTI TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS Kurinossapitotoimisto TVH 743925 HELSINKI 1985 KUNNOSSAPIDON LAATU TIEN KU 1 VATUSJÄRJ ESTE

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas TEOREETTISISTA JAKAUMISTA Usein johtopäätösten teko helpottuu huomattavasti, jos tarkasteltavan muuttujan perusjoukon jakauma noudattaa

Lisätiedot

PTM-vertailukokeet ja mittaustulosten käsittely

PTM-vertailukokeet ja mittaustulosten käsittely PTM-vertailukokeet ja mittaustulosten käsittely PANK-menetelmäpäivä Helsinki 22.1.2009 Jaakko Dietrich Pöyry Infra Oy Sisällys Palvelutasomittaukset Vertailukokeiden tarkoitus Vertailukokeissa tarkasteltavia

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

2016/07/05 08:58 1/12 Shortcut Menut

2016/07/05 08:58 1/12 Shortcut Menut 2016/07/05 08:58 1/12 Shortcut Menut Shortcut Menut Shortcut menut voidaan aktivoida seuraavista paikoista. Shortcut menun sisältö riippuu siitä, mistä se aktivoidaan. 1. Shortcut menu suunnitellusta linjasta

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKKA 2014 ELINKAARILASKENNASTA OMAISUUDEN HALLINTAAN. Juha Äijö, Ramboll, 11.2013

KUNTATEKNIIKKA 2014 ELINKAARILASKENNASTA OMAISUUDEN HALLINTAAN. Juha Äijö, Ramboll, 11.2013 KUNTATEKNIIKKA 2014 ELINKAARILASKENNASTA OMAISUUDEN HALLINTAAN Juha Äijö, Ramboll, 11.2013 ELINKAARILASKENNASTA OMAISUUDEN HALLINTAAN ELI MITEN NÄHDÄÄN METSÄ PUILTA TAVOITE 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Toleranssi

Lisätiedot

Tien reunapainaumatunnusluvun määrittäminen

Tien reunapainaumatunnusluvun määrittäminen 25 213 LIIKENNEVIRASTON tutkimuksia ja selvityksiä MARJA-TERTTU SIKIÖ Tien reunapainaumatunnusluvun määrittäminen Marja-Terttu Sikiö Tien reunapainaumatunnusluvun määrittäminen Liikenneviraston tutkimuksia

Lisätiedot

Valtatien 13 parantaminen Myttiömäen kohdalla, Savitaipale, tiesuunnitelman laatiminen

Valtatien 13 parantaminen Myttiömäen kohdalla, Savitaipale, tiesuunnitelman laatiminen Päätösehdotus tiesuunnitelman hyväksymiseksi 1 Valtatien 13 parantaminen Myttiömäen kohdalla, Savitaipale, tiesuunnitelman laatiminen PÄÄTÖSEHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI Maantiet: Tie ja paaluväli

Lisätiedot

Mikä on digitaalinen suunnitelma. Petri Niemi Finnmap Infra Oy

Mikä on digitaalinen suunnitelma. Petri Niemi Finnmap Infra Oy Mikä on digitaalinen suunnitelma Petri Niemi Finnmap Infra Oy Taustaa Julkaistu 25.2.2016 23.8.2016 DIGITAALISTEN PÄÄLLYSTEURAKOIDEN TYÖPAJA 2 Digitaalinen päällystyssuunnitelma 23.8.2016 DIGITAALISTEN

Lisätiedot

Oulun tiepiirin päällysteiden ylläpidon ja palvelutason selvitys. Tiehallinnon selvityksiä 35/2004

Oulun tiepiirin päällysteiden ylläpidon ja palvelutason selvitys. Tiehallinnon selvityksiä 35/2004 Oulun tiepiirin päällysteiden ylläpidon ja palvelutason selvitys Tiehallinnon selvityksiä 35/2004 Oulun tiepiirin päällysteiden ylläpidon ja palvelutason selvitys Tiehallinnon selvityksiä 35/2004 TIEHALLINTO

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

Suojateiden turvallisuus

Suojateiden turvallisuus Suojateiden turvallisuus Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala Esko Tolvanen 2.6.2016 2.6.2016 Työn tavoitteet ja työvaiheet Työn tavoitteena oli tuottaa inventointiaineisto maantieverkon nykyisistä

Lisätiedot

Valtatien 6 parantaminen rakentamalla pohjavesisuojaus välille Utti Metso, Kouvola

Valtatien 6 parantaminen rakentamalla pohjavesisuojaus välille Utti Metso, Kouvola Kaakkois-Suomi Ehdotus tiesuunnitelman hyväksymiseksi 5.8.2013 Valtatien 6 parantaminen rakentamalla pohjavesisuojaus välille Utti Metso, Kouvola Tiesuunnitelman hyväksyminen Päätösehdotus 1.3T Tie ja

Lisätiedot

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014 Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Manu Marttinen Aluepäällikkö NCC Roads Oy Jyrsinnät ja kerrosstabiloinnit 1 Sisältö 1. Tieverkon ylläpito

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

2017/01/22 15:12 1/6 Liittymän luonti

2017/01/22 15:12 1/6 Liittymän luonti 2017/01/22 15:12 1/6 Liittymän luonti Liittymän luonti Tällä toiminnolla luodaan liittymä 3D:ssä. Liittymän luonti luo sekä vaaka- että pystygeometrian T ja X -liittymille. Käyttäjä voi käyttää olemassaolevia

Lisätiedot

Tasaisuuden ja sivukaltevuuden toteutuma 3-5 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen

Tasaisuuden ja sivukaltevuuden toteutuma 3-5 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Rakenteen parantaminen, ennen/jälkeen TP Kari Lehtonen, Vesa Laine, Seppo Järvinen Tasaisuuden ja sivukaltevuuden toteutuma - vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Tiehallinnon selvityksiä / Kari

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla

Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla Vesihuolto 2016 8.6.2016 Päivi Kopra Nurmijärven Vesi Nurmijärven Vesi Vesijohtoverkoston pituus 320 km Jätevesiverkoston pituus 290

Lisätiedot

1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/KESÄYLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia A KURSSIKYSELYAINEISTO: 1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Taustat ja tavoitteet Tavoitteena kehittää menetelmä ja määrittää maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoama

Lisätiedot

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin

Lisätiedot

EUREF-FIN/N2000-MUUNNOKSET HELSINGIN KAUPUNGISSA

EUREF-FIN/N2000-MUUNNOKSET HELSINGIN KAUPUNGISSA 1 (10) EUREF-FIN/N2000-MUUNNOKSET HELSINGIN KAUPUNGISSA 5.3.2012 2 (10) Sisältö: 1 Johdanto... 3 1.1 Muunnosasetukset paikkatieto-ohjelmistoissa... 3 1.2 Lisätiedot... 3 2 Korkeusjärjestelmän muunnos NN

Lisätiedot

Talvihoitoluokka Is. Laatuvaatimukset Lumi 4 cm / toimenpideaika 2,5 h Sohjo 2 cm / toimenpideaika 2 h Pinnan tasaisuus 0 cm / ei toimenpideaikaa

Talvihoitoluokka Is. Laatuvaatimukset Lumi 4 cm / toimenpideaika 2,5 h Sohjo 2 cm / toimenpideaika 2 h Pinnan tasaisuus 0 cm / ei toimenpideaikaa Talvihoitoluokka Is Tie pääosan ajasta paljas Kylminä kausina voi esiintyä kapeita, matalia polanne-kaistoja ajokaistojen ja ajourien välissä Pakkaskausina voi olla osittain jäinen Liukkauden ongelmatilanteet

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

KIINTOPISTEREKISTERI N2000-LASKENTATILANNE Matti Musto / Etelä-Suomen maanmittaustoimisto

KIINTOPISTEREKISTERI N2000-LASKENTATILANNE Matti Musto / Etelä-Suomen maanmittaustoimisto KIINTOPISTEREKISTERI N2000-LASKENTATILANNE 1.1.2010 Matti Musto / Etelä-Suomen maanmittaustoimisto KORKEUSKIINTOPISTELUOKITUS Ensimmäisen luokan vaaitussilmukat, sekä niiden sisäpuolella sijaitsevat, Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja

Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja Tilastoaineiston peruselementit: havainnot ja muuttujat havainto: yhtä havaintoyksikköä koskevat tiedot esim. henkilön vastaukset kyselylomakkeen kysymyksiin

Lisätiedot

Reunakaiteiden suunnittelu- ja asennusohje

Reunakaiteiden suunnittelu- ja asennusohje Reunakaiteiden suunnittelu- ja asennusohje Reunakaide Ruukki W230 Reunakaide Ruukki W230/4, Ty3/51:2010 Reunakaide Ruukki W230/4, Ty3/51:2006 Sisältö Sovellusalue... 2 Asennus... 2 Kaiteiden käsittely...

Lisätiedot

Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4)

Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Esko Hätälä Inframan Oy 31.12.2004 Kevyen liikenteen väylien hallinta 1 31.12.2004 Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Uudet muuttujat...3...3...3

Lisätiedot

Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus

Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Lähtökohdat Perinteinen päällysteen korjaus Lähtökohtana karkea maastomalli ja korjauksen suunnittelu sen pohjalta Lähtötietopoikkeamien

Lisätiedot

SUUNNITTELUPERUSTEET TAMPEREEN JA TURUN MODERNI RAITIOTIE

SUUNNITTELUPERUSTEET TAMPEREEN JA TURUN MODERNI RAITIOTIE TAMPEREEN JA TURUN MODERNI RAITIOTIE 31.12.2013 Suunnitteluperusteisiin on koottu tärkeimmät tiedot raitiotien linjauksen yleissuunnittelua varten. Ohje perustuu Saksalaiseen BOStrab ohjeeseen ja sisältää

Lisätiedot

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot Valtatien 4 ja Sorosentien (pt 18756) liittymän toimivuustarkastelu Valo-ohjauksen tarveselvitys VALTATIEN 4 JA SOROSENTIEN (PT 18756) TARKASTELU 2 Tehtävä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella

Lisätiedot

Alempiasteisten päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden raja-arvot ja painorajoitus

Alempiasteisten päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden raja-arvot ja painorajoitus Teuvo Ryynänen, Jouko Belt Alempiasteisten päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden raja-arvot ja painorajoitus Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Työraportti 25 Teuvo

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

031021P Tilastomatematiikka (5 op) kertausta 2. vk:een

031021P Tilastomatematiikka (5 op) kertausta 2. vk:een 031021P Tilastomatematiikka (5 op) kertausta 2. vk:een Jukka Kemppainen Mathematics Division 2. välikokeeseen Toinen välikoe on la 5.4.2014 klo. 9.00-12.00 saleissa L1,L3 Koealue: luentojen luvut 7-11

Lisätiedot

Paikantaminen paikantamismerkein. Ohjeiden tarkennus liikenteenohjaukselle

Paikantaminen paikantamismerkein. Ohjeiden tarkennus liikenteenohjaukselle Paikantaminen paikantamismerkein. Ohjeiden tarkennus liikenteenohjaukselle 26.5.2014 Jeti-järjestelmä ja paikantaminen Jeti-käyttöönoton jälkeen liikenteenohjaus ilmoittaa yksiköille ilmoitettavat asiat

Lisätiedot

Kvantitatiiviset menetelmät

Kvantitatiiviset menetelmät Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 Vuorikadulla V0 ls Muuttujien muunnokset Usein empiirisen analyysin yhteydessä tulee tarve muuttaa aineiston muuttujia Esim. syntymävuoden

Lisätiedot

2016/06/21 13:27 1/10 Laskentatavat

2016/06/21 13:27 1/10 Laskentatavat 2016/06/21 13:27 1/10 Laskentatavat Laskentatavat Yleistä - vaakageometrian suunnittelusta Paalu Ensimmäinen paalu Ensimmäisen paalun tartuntapiste asetetaan automaattisesti 0.0:aan. Tämä voidaan muuttaa

Lisätiedot

Parantamissuunnitelmaselostus

Parantamissuunnitelmaselostus Parikkala Parantamissuunnitelmaselostus Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Kouvola 2013 Parantamissuunnitelmaselostus 2(7) PARANTAMISSUUNNITELMASELOSTUS SISÄLTÖ 1 HANKKEEN LÄHTÖTIEDOT

Lisätiedot

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...

Lisätiedot

Järvi 1 Valkjärvi. Järvi 2 Sysijärvi

Järvi 1 Valkjärvi. Järvi 2 Sysijärvi Tilastotiedettä Tilastotieteessä kerätään tietoja yksittäisistä asioista, ominaisuuksista tai tapahtumista. Näin saatua tietoa käsitellään tilastotieteen menetelmin ja saatuja tuloksia voidaan käyttää

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Mallipohjainen päällysteiden korjaaminen

Mallipohjainen päällysteiden korjaaminen Mallipohjainen päällysteiden korjaaminen tietomallipohjaista suunnittelua hyödyntäen Case Kt55 Petri Niemi Markku Pienimäki Finnmap Infra Oy Finnmap Infra Finnmap Infra Oy on yksityinen infrastruktuurin

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas JAKAUMAN MUOTO Vinous, skew (g 1, γ 1 ) Kertoo jakauman symmetrisyydestä Vertailuarvona on nolla, joka vastaa symmetristä jakaumaa (mm. normaalijakauma)

Lisätiedot

Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille

Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille Outi Kesäniemi Taajamapuroja voidaan luokitella rakennetun pinta-alan perusteella

Lisätiedot

MetropAccess Digiroad tieverkon koostaminen ja sen sisältö.

MetropAccess Digiroad tieverkon koostaminen ja sen sisältö. MetropAccess Digiroad tieverkon koostaminen ja sen sisältö timo.jaakkola@helsinki.fi Timo Jaakkola/ MetropAccess / HY / 4.2.2013 Tavoitteena 1. Menetelmä, jolla ajoaikoja voidaan mallintaa 2. Menetelmä

Lisätiedot

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Martti Vainio, Juhani Järvikivi & Stefan Werner Helsinki/Turku/Joensuu Fonetiikan päivät 2004, Oulu 27.-28.8.2004

Lisätiedot

Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 2002

Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 2002 Juho Meriläinen, Mikko Inkala, Ulf Lindström Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 22 Tiehallinnon selvityksiä 27/23 Juho Meriläinen, Mikko Inkala, Ulf Lindström Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto

Lisätiedot

Digiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon

Digiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon Digiroad - Kuntaylläpito Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - KUNTAYLLÄPITO Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - YLLÄPITO Digiroad on aineistokokonaisuus, johon kerätään

Lisätiedot

VALTATIE 4 JYVÄSKYLÄ OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - TIKKAKOSKI, JYVÄSKYLÄ TIESUUNNITELMAN MUUTOS KIRRISSÄ PLV

VALTATIE 4 JYVÄSKYLÄ OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - TIKKAKOSKI, JYVÄSKYLÄ TIESUUNNITELMAN MUUTOS KIRRISSÄ PLV VALTATIE 4 JYVÄSKYLÄ OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - TIKKAKOSKI, JYVÄSKYLÄ TIESUUNNITELMAN MUUTOS KIRRISSÄ PLV 0-2500 EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI 1.3T 30.9.2016 2 (5) Valtatie

Lisätiedot

Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014. Jari Marjeta, projektipäällikkö

Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014. Jari Marjeta, projektipäällikkö Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014 Jari Marjeta, projektipäällikkö KATUVERKON KUNNON HALLINTA PERUSMITTAUKSET -Päällystevaurioinventointi (syyperusteinen)

Lisätiedot

Esimerkki 1: auringonkukan kasvun kuvailu

Esimerkki 1: auringonkukan kasvun kuvailu GeoGebran LASKENTATAULUKKO Esimerkki 1: auringonkukan kasvun kuvailu Auringonkukka (Helianthus annuus) on yksivuotinen kasvi, jonka varren pituus voi aurinkoisina kesinä hyvissä kasvuolosuhteissa Suomessakin

Lisätiedot

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut

Lisätiedot

Hoidon ja ylläpidon alueurakat. Soratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen. Viiteaineistomoniste 31.1.2011. 1. InfraRYL 21120 Suodatinkankaat

Hoidon ja ylläpidon alueurakat. Soratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen. Viiteaineistomoniste 31.1.2011. 1. InfraRYL 21120 Suodatinkankaat Hoidon ja ylläpidon alueurakat Soratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen Viiteaineistomoniste 31.1.2011 1. InfraYL 21120 Suodatinkankaat 2. InfraYL 21310 Sitomattomat kantavat kerrokset 3. akenteilla

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

I. Ristiintaulukointi Excelillä / Microsoft Office 2010

I. Ristiintaulukointi Excelillä / Microsoft Office 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketalous Kuopio Tutkimusmenetelmät Likitalo & Mäkelä I. Ristiintaulukointi Excelillä / Microsoft Office 2010 Tässä ohjeessa on mainittu ensi Excelin valinnan/komennon englanninkielinen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ Mattila Ohkola voimajohtoreitin maastotarkastus/inventointi. Esko Tikkala Lahden kaupunginmuseo/päijät-hämeen maakuntamuseo

MÄNTSÄLÄ Mattila Ohkola voimajohtoreitin maastotarkastus/inventointi. Esko Tikkala Lahden kaupunginmuseo/päijät-hämeen maakuntamuseo MÄNTSÄLÄ Mattila Ohkola voimajohtoreitin maastotarkastus/inventointi Lahden kaupunginmuseo/päijät-hämeen maakuntamuseo Tiivistelmä Mäntsälään suunnitellaan voimajohtoa Mattilan ja Ohkolan väliselle alueelle.

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi 3B Tilastolliset datajoukot Lasse Leskelä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Lukuvuosi 2016

Lisätiedot

MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi 3B Tilastolliset datajoukot Lasse Leskelä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Lukuvuosi 2016

Lisätiedot

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, FT Roadscanners Oy Lämpökameratekniikasta Eräs nopeimmin viime vuosien aikana kehittyneistä mittausteknologioista on infrapunasäteilyä

Lisätiedot

Epävarmuuden hallinta bootstrap-menetelmillä

Epävarmuuden hallinta bootstrap-menetelmillä 1/17 Epävarmuuden hallinta bootstrap-menetelmillä Esimerkkinä taloudellinen arviointi Jaakko Nevalainen Tampereen yliopisto Metodifestivaalit 2015 2/17 Sisältö 1 Johdanto 2 Tavanomainen bootstrap Bootstrap-menettelyn

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 11. lokakuuta 2007 Antti Rasila () TodB 11. lokakuuta 2007 1 / 15 1 Johdantoa tilastotieteeseen Peruskäsitteitä Tilastollisen kuvailun ja päättelyn menetelmiä

Lisätiedot

Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen

Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Mittausten laadun tarkastus ja muunnoskertoimien laskenta Kyösti Laamanen 2.0 4.10.2013 Prosito 1 (9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto 13.11.2013 Asetus ja sen tavoitteita Asetus tuli voimaan 1.10.2013 Varsinainen muutos Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino

Lisätiedot

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...

Lisätiedot

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/AVOIN YLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia 1 KURSSIKYSELYAINEISTO: 1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

Tilastotieteen kertaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Tilastotieteen kertaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Tilastotieteen kertaus Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Reaalimaailman ilmiöihin liittyy tyypillisesti satunnaisuutta ja epävarmuutta Ilmiöihin liittyvien havaintojen ajatellaan usein olevan peräisin

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot