Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto

Transkriptio

1 Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto

2 Asetus ja sen tavoitteita Asetus tuli voimaan Varsinainen muutos Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino 60 t 76 t (65% painosta paripyörillä) Kaksiakselinen akseliyhdistelmä 19 t 21 t Kolmeakselinen akseliyhdistelmä 24 t 27 t Sallittu korkeus 4,2 m 4,4 m Siirtymäaikana (5 v) sallitut lisäykset nykykalustoon 7 -akselinen yhdistelmä 60 t 64 t 2 akselinen auto 18 t 20 t 3 akselinen auto 26 t 28 t Sama kuljetusmäärä voidaan hoitaa vähemmällä kalustomäärällä => Energiatehokkuus paranee ja CO2 päästöt vähenevät Arvioidut hyödyt elinkeinoelämälle M vuodessa 2

3 Tieverkon tulee mahdollistaa tehokkaammat kuljetukset Seuraavat kysymykset ovat käyttäjien/tieverkon/liikenneviraston kannalta kriittisiä: Kestävätkö tiet, sillat ja lossit/lautat isompia massoja? Mahtuvatko nykyistä suuremmat ajoneuvot liikkumaan tiestöllä? Mitä toimia tarvitaan suurempien ja painavampien ajoneuvojen liikkumisen mahdollistamiseksi? Miten kuljetusten tarvitsijoilta saadaan tietoa käytettävistä reiteistä? Missä järjestyksessä ja aikataulussa liikenteen esteitä poistetaan? Miten nämä tarpeet priorisoidaan yhdessä muiden tienpidon tarpeiden kanssa? 3

4 Nykytilanne tieverkolla Painorajoitettuja siltoja on noin 450 kpl, joista uusia runsaat 300 kpl Lisäksi muutamia ratojen ylikulkusiltoja rajoitettaneen Tarkastusten myötä asetettu myös muutamia vanhoja tiukempia rajoituksia mittaukset ovat osoittaneet lukuisia piilossa olleita ongelmia Matalia (< 440 cm) alikulkuja on 120 kpl, ennen asetusta (<420 cm) oli 64 kpl Lauttojen ja lossien (41 kpl) painorajoitettavien määrät nousevat nykyisestä 12:sta 28:aan Lossipaikkoja on 34 kpl, joista jokin rajoitus 28 kpl Lautta-aluspaikkoja (vapaasti kulkevat lautat) on 7 kpl, ei rajoituksia Rajoitusluettelo on nähtävissä Livin nettisivuilla. Luettelo ei ole 100% täydellinen, se päivittyy sitä mukaan, kun tietämys lisääntyy Suurin osa tieverkkoa mahdollistaa uuden asetusten mukaiset kuljetukset 4

5 Vuonna 2014 siltojen vahvistaminen Ensi vuonna vahvistetaan siltaa Pääteillä 10 siltaa, joiden kantavuus ei riittävä painorajoituksia vain Inarinjoen Torvikosken silta, Kt 79 muissa mahdollisesti muita liikennerajoituksia Merkittävimmät kohteet: Jännevirran silta, VT 9, Kuopio-Joensuu yleissuunnitelman päivitys valmistuu, tiesuunnitelma ja vesilain mukainen käsittely sekä rakennussuunnittelu käyntiin, rakentaminen alkanee 2016 Kyrönjoen silta, VT 3, Tampere-Vaasa tiesuunnitelma ja vesilain mukainen käsittely käynnissä, rakennussuunnittelu käyntiin, rakentaminen alkanee loppuvuodesta 2014 Vuolteen silta, VT 12, Tampere-Lahti tiesuunnitelma ja vesilain mukainen käsittely käynnissä, rakennussuunnittelu käyntiin, rakentaminen alkanee 2015 Kettumäen ylikulkusilta, KT 57, Hämeenlinna-Pälkäne rakennussuunnittelu käynnissä, rakentaminen alkaa loppuvuodesta

6 Maantiesiltojen kuntokehitys 6

7 Siltojen rahoitushistoria ja tulevaisuus 7

8 Miten tierakenteet kestävät tämän? Tienrakenteiden kestävyys varmistettava pitkällä aikavälillä Tiet kyllä periaatteessa kestävät, mutta niiden rasitus ja siten korjaustarve lisääntyvät, varsinkin kun rakenteet ovat muutoinkin vanhoja ja kuntopuutteita on paljon Suurimmat ongelmat: heikot reunat, kapeat tiet, heitot ja muut epätasaisuudet Lisäongelmia: kevään ja syksyn kelirikot Kestävyyteen vaikuttaa olennaisesti paripyörävaatimus Nykyisen kaluston yksittäispyörät rasittavat rakenteita Paripyörien käyttö lieventää olennaisesti rasitusta Painavien yhdistelmien selviytyminen pahoilla talvikeleillä (talvihoidon tehostus) Tarkkaa tietoa kestävyydestä ei meillä kuitenkaan ole ilman tutkimuksia 8

9 Huonokuntoiset päällysteet eivät sinänsä rajoita näitä kuljetuksia [ % tiepituudesta ] Huonokuntoisuuden kriteerinä urat, tasaisuus ja vauriot Tilanne on kohtalaisen sama koko maassa 9

10 Päällystyshistoriaa 10

11 Päällysteiden kuntokehitys 11

12 Puuhuolto-ohjelma paransi sorateiden tilannetta merkittävästi Alkuperäinen suunnitelma, tienpito [ M ] Tuote Yht. Sorateiden kelirikko Päällystettyjen teiden kelirikko Sillat Terminaaleille johtavat tiet Vuodet yhteensä Nykyään sorateille käytetään alle 10 M vuodessa 12

13 Lisärahoitustarve maantieverkolla 20 vuoden aikana Siltojen painorajoitusten poisto n. 300 M Matalien alikulkujen poisto n. 100 M Tierakenteiden vahvistaminen n. 200 M Alustavat ja valmistelevat työt n. 10 M Yhteensä 30 M per vuosi Vertailu: Päällysteiden, siltojen ja sorateiden korjauksiin nyt alle 200 M per vuosi Kehysriihen päätöksestä: Lisärahoitusta 55 M kehyskaudelle , käytetään pääosin siltojen vahvistamiseen, päätiet ja raskaan liikenteen reitit Siirto suurista investoinneista perusväylänpitoon 80 M /v 2016 lähtien (osa kunnossapitoon, pääosa pieniin investointeihin) 13

14 Lopuksi Valmistelu on jouduttu tekemään suhteellisen nopealla aikataululla, joten kaikkia asioita ei ole mitenkään ehditty selvittämään, tutkimukset ja selvitykset jatkuvat Yhteistyö eri suuntiin on ollut aktiivista, mikä on edistänyt asiaa Kestävätkö tiet, sillat ja lossit/lautat isompia massoja? kestävät, pääosin Mahtuvatko nykyistä suuremmat ajoneuvot liikkumaan tiestöllä? kyllä, valtaosin Mitä toimia tarvitaan suurempien ja painavampien ajoneuvojen liikkumisen mahdollistamiseksi? käytännössä alle 100 alikulun korottamista ja sillan kantavuuden parantamista, tarkentuu Miten kuljetusten tarvitsijoilta saadaan tietoa käytettävistä reiteistä? haaste, yhteistyötä kehitetään Missä järjestyksessä ja aikataulussa liikenteen esteitä poistetaan? ohjelmointia tehdään, tarkentuu pitkin matkaa, aikajänne esim. siltakohteella vähintään kaksi vuotta Miten nämä tarpeet priorisoidaan yhdessä muiden tienpidon tarpeiden kanssa? korvamerkitty lisärahoitus, yli menevät tarpeet priorisoidaan osana tienpitoa 14

15 Kiitos! 15