Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen Asiasanat Aiheluokka TIIVISTELMÄ
|
|
- Ritva Jaakkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen. Helsinki Tiehallinto, Palveluiden suunnittelu. Tiehallinnon selvityksiä 50/ s. + liitt. 7 s. ISSN , ISBN X, TIEH Asiasanat: Palvelutasomittaukset, tieverkon kunto, kehittäminen Aiheluokka: TIIVISTELMÄ Päällystetyn tieverkon kuntoa on mitattu vuodesta 2003 alkaen lasermittauskalustoon perustuvilla palvelutasomittauksilla (PTM). PTM-mittaukset tuottavat suuren joukon erilaisia parametreja. PTM:n tunnusluvuista hyödynnetään nykyisin lähinnä vain pituussuuntaista tasaisuutta (IRI), urasyvyyttä ja harjanteen korkeutta. Mittauksista on saatavilla useita muitakin käyttökelpoisia tunnuslukuja, joita voitaisiin hyödyntää tieverkon kunnon arvioinnissa ja analysoinnissa. Uusilla PTM-parametreilla on runsaasti odotusarvoa tieverkon kunnon kuvaamisessa, päällystyskohteiden ohjelmoinnissa ja uusien päällysteiden laadunvalvonnassa. Tutkimus jakaantui kahteen eri vaiheeseen, perusselvitykseen ja ilmiöiden tutkimiseen. Perusselvityksen tarkoituksena oli perustietämyksen lisääminen uusista PTM-parametreista ja sen tuloksena saatiin päivitetty versio (versio 10) dokumentista Tien pinnan LaserRST-kuntoparametrit Suomessa sekä pidettiin PTM-parametreihin liittyvä seminaari. Perusselvitykseen sisältyi myös parametrien nykyisen hyödyntämisen selvittäminen. Ilmiöiden kuvaamisessa valittiin kolme kiinnostavaa ilmiötä, joita tutkittiin PTM-parametrien valossa. Tutkittuja ilmiöitä olivat sivukaltevuuspuutteet, pituus- ja sivuttaisheitot ja lätäköityminen. Tutkimuksen perusteella sivukaltevuuspuutteiden havainnointiin tieverkkotasolla riittää 50 m tulostusvälillä esitetty geometriadata ja tarkempaan havainnointiin voidaan käyttää 10 m hankedataa. Heitot ja lätäköityminen vaativat sen sijaan 10 m datan käyttöä. Erityisesti lätäköitymisen osalta data keskiarvoistuu liiaksi 100 m datassa. Heittojen kannalta 10 m data on huomattavasti tarkempaa ja siksi suositeltavaa. Tuloksena esitetään suositukset parametrien käytölle, huonon kunnon rajat / toimenpiderajat valikoidulle joukolle parametreja ja lähtökohdat tuleville käyttökohteille. Lisäksi esitetään hypoteesi ja malli sivukaltevuuspuutteiden, pituus- ja sivuttaisheittojen sekä lätäköitymisen löytymiselle PTM-datasta ja mahdollisille uusille parametreille/indekseille, joilla em. ilmiöitä voidaan havainnollistaa. Osa uusista parametreista voidaan toteuttaa lähtökohtana 10 m tulostusväli, joka jalostetaan 100 m indeksiksi. Uudet parametrit voidaan toteuttaa suoraan PTM-prosessissa tai vaihtoehtoisesti jälkilaskentana. Järjestelmät, joihin uudet parametrit voitaisiin toteuttaa, ovat kuntotietorekisteri (KURRE) ja/tai päällystys- ja kuntomittausohjelmien tekemisessä käytettävä PMSpro. Parametrien käyttöönotto edellyttää Tiehallinnon asiantuntijoiden perehdyttämistä ja kouluttamista.
2 ESIPUHE Tämän selvityksen tarkoituksena on ollut uusien PTM-parametrien hyödyntämisen kehittäminen tekemällä perusselvitys parametreista sekä tutkimalla kolmea kiinnostavaa tieverkon ilmiötä PTM-parametrien valossa. Selvitys on toteutettu osana Tiehallinnon Väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelmaa (VOH). Työtä ohjanneeseen ryhmään kuuluivat: Juho Meriläinen, Tiehallinto (puh.joht.) Pekka Toiviainen, Tiehallinto Kari Lehtonen, Tiehallinto Vesa Männistö, JP-Transplan Oy Lisäksi osaan kokouksista osallistuivat Tiehallinnosta Pertti Virtala, Katri Eskola, Antero Arola, Janne Lintilä ja Mikko Inkala. Selvityksen tekemisestä vastasi Ramboll Finland Oy, projektin vetäjänä DI Kalervo Mattila. Osatehtävien toteutuksesta vastasivat lisäksi DI Juha Äijö, DI Mika Vehmas, FM Seppo Järvinen ja FM Vesa Laine Ramboll Finland Oy:stä sekä Ph.D. Peter Ekdahl ja M.Sc. Eva-Maria Persson Ramböll RST:stä. Tampere, marraskuu 2005 Tiehallinto Keskushallinto
3 Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen 5 Sisältö 1 LÄHTÖKOHDAT 6 2 PTM-PARAMETRIT Parametrien kuvaus PTM-data Parametrien jakaumat Vaihtoehtoiset parametrit tasaisuudelle Tutkittaviksi valitut parametrit ja ilmiöt Parametrien käyttöä koskevia ohjeita Suositukset parametrien käytölle 25 3 HUONON KUNNON RAJA JA TOIMENPIDERAJA Raja-arvojen määrityksestä Karkeus Vesiura Harjanteen korkeus 31 4 TUTKITUT ILMIÖT Sivukaltevuuspuutteet Sivukaltevuuspuutteen määritelmä Sivukaltevuuspuutteet PTM-datan perusteella Pintaviiva- ja regressiosivukaltevuusvertailut Sivukaltevuusdatan käyttöönotto ja käyttöönoton esteet Suositukset käyttöönottoon Heitot Heittojen tutkimisen periaate Pituusheitto Sivuttaisheitto Suositukset heittojen osalta Lätäköityminen Lätäköt parametrien valossa Suositukset lätäköitymisen osalta 48 5 REKISTERIEN JA HALLINTAJÄRJESTELMIEN MUUTOSTARPEET 48 6 YHTEENVETO 48 7 LÄHTEET 48 LIITTEET 48
4 6 Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen LÄHTÖKOHDAT 1 LÄHTÖKOHDAT Päällystetyn tieverkon kuntoa on mitattu vuodesta 2003 alkaen lasermittauskalustoon perustuvilla palvelutasomittauksilla, jotka tuottavat suuren joukon erilaisia parametreja. Palvelutasomittauksista käytetään tässä raportissa lyhennettä PTM. PTM:n tunnusluvuista hyödynnetään nykyisin lähinnä vain pituussuuntaista tasaisuutta (IRI), urasyvyyttä ja harjanteen korkeutta. Mittauksista on saatavilla useita muitakin käyttökelpoisia tunnuslukuja, joita voitaisiin hyödyntää tieverkon kunnon arvioinnissa ja analysoinnissa. Tunnuslukujen käyttöönottoa hidastaa tällä hetkellä perustietämyksen puute. Ennen kuin tunnuslukujen käyttö laajenee, on niiden sisältö kuvattava nykyistä tarkein ja tehtävä suosituksia eri tunnuslukujen käyttömahdollisuuksista eri päätöksentekotilanteissa. Tässä työssä haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitkä ovat uusien PTM:n mittaamien tunnuslukujen määritelmät ja perusominaisuudet? 2. Mitä PTM:n tunnuslukuja voidaan järkevästi hyödyntää tienpidon suunnittelussa ja hankinnassa, niin keskushallinto- kuin piiritasolla? 3. Mikä on päällystetyn tiestön kunto näiden valittujen tunnuslukujen valossa (jakaumat, keskiarvot, piiri-, KVL- ja tieluokkavertailut, jne.)? 4. Mitä luokkarajoja (. huonokuntoisen raja ja toimenpideraja) tulisi käyttää valituille tunnusluvuille eri tie- ja KVL-luokissa? 5. Mitä muutoksia tunnuslukujen kerääminen ja käyttöönotto aiheuttaa rekistereihin ja tietojärjestelmiin? 6. Mitä ohjeita tarvitaan tunnuslukujen tehokkaaksi hyödyntämiseksi eri käyttötapauksissa ja mitä koulutustarpeita on nähtävissä niin keskushallinnossa kuin piiritasollakin? 7. Minkälaisia kansainvälistä tasaisuusindeksiä IRI täydentäviä ja korvaavia tunnuslukuja on olemassa (esim. Ruotsissa ja Saksassa)? Miten näitä tunnuslukuja voitaisiin hyödyntää eri tienpidon suunnittelu- ja hankintatilanteissa? Lisäksi tehtävään kuului perusselvityksen tekeminen 16 parametrista sekä kolmen kiinnostavan ilmiön tutkiminen parametrien avulla. Perusselvityksen ja ilmiöiden tutkimisen tehtävät selkiytyivät projektin edetessä. Perusselvitykseen kuului. parametrien ominaisuuksien selvittäminen (jakaumat, arvoalueet yms.) ja tähän liittyen PTM-projektissa aloitetun parametrimäärityksen päivittäminen. Ilmiöiden tutkimisen pyrkimyksenä oli saada selville, mitä parametreja ja mitä PTM-dataa Tiehallinto voisi tulevaisuudessa käyttää muutamien, nimettyjen ilmiöiden havainnoimiseksi ja tunnistamiseksi tieverkolta.
5 Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen 7 PTM-PARAMETRIT 2 PTM-PARAMETRIT 2.1 Parametrien kuvaus Tämän työn puitteissa on kehitetty PTM-projektissa aloitettua parametrimäärittelyä Tien pinnan LaserRST-kuntoparametrit Suomessa, josta nyt valmistui versio 10. Kyseiseen dokumenttiin on kerätty parametrien määritelmät. Nykyisellä mittaustavalla mitattavat PTM-parametrit voidaan jakaa seuraaviin kokonaisuuksiin (ks. taulukko 1): Pituussuuntainen tasaisuus Poikkisuuntainen tasaisuus Karkeus Geometria Muut parametrit Taulukko 1. PTM-parametrit vuosina Tyypillinen arvoalue on valittu suakäyrän %-pisteistä 10 ja 90. Osa-alue PTM-parametri Yksikkö Arvot Tyypillisesti Pituussuuntainen tasaisuus Poikkisuuntainen tasaisuus Karkeus IRI oikea IRI vasen RMS epätasaisuus 0,5 1 m, oikea ajoura RMS epätasaisuus 0,5 1 m, vasen ajoura RMS epätasaisuus 1 3 m, oikea ajoura RMS epätasaisuus 1 3 m, vasen ajoura RMS epätasaisuus 3 10 m, oikea ajoura RMS epätasaisuus 3 10 m, vasen ajoura RMS epätasaisuus m, oikea ajoura RMS epätasaisuus m, vasen ajoura Maksimiurasyvyys Urasyvyys oikea Urasyvyys vasen Vesiura oikea Vesiura vasen Maksimipoikkeama, maksimi Maksimipoikkeama, hajonta Maksimipoikkeama, keskiarvo Harjanteen korkeus, maksimi Harjanteen korkeus, hajonta Harjanteen korkeus, keskiarvo Poikittainen epätasaisuus, maksimi Poikittainen epätasaisuus, hajonta Poikittainen epätasaisuus, keskiarvo RMS makrokarkeus 1 10 (hieno), oikea ajoura RMS makrokarkeus 1 10 (hieno), ajourien keskikohta RMS makrokarkeus (karkea), oikea ajoura RMS makrokarkeus (karkea), ajourien keskikohta RMS megakarkeus , oikea ajoura RMS megakarkeus , ajourien keskikohta Geometria Sivukaltevuus, regressio (tyyppi 1), alku (paalu 0 50 m) Sivukaltevuus, regressio (tyyppi 1), loppu (paalu m) Sivukaltevuus, pintaviiva (tyyppi 2), alku (paalu 0 50 m) Sivukaltevuus, pintaviiva (tyyppi 2), loppu (paalu m) Kaarteisuus, alku (paalu 0 50 m) Kaarteisuus, loppu (paalu m) Pituuskaltevuus, alku (paalu 0 50 m) Pituuskaltevuus, loppu (paalu m) Muut parametrit DRI (ei tuoteta tällä hetkellä) 5mIRI (uusien päällysteiden laadunvalvonta) IRI4, oikea ajoura (uusien päällysteiden laadunvalvonta) Koordinaatit (hankedata) /m /m % % % % - - % % - /m /m x, y, z (m) > 0 > 0 > 0 > 0 > 0 > 0 > 0 > 0 > 0 > 0 > 0 > 0 > 0 >= 0 >= 0 - / + > 0 - / + - / + > 0 - / + > 0 > 0 > 0 > 0 > 0 > 0 > 0 > 0 > 0 - / + - / + - / + - / + - / + - / + - / + - / + - > 0 > 0 > 0 0,90 2,90 0,90 2,80 0,10 0,40 0,10 0,40 0,20 0,70 0,20 0,70 0,40 1,70 0,40 1,70 2,10 8,00 2,10 8,00 2,5 12,5 1,6 10,9 1,3 10,3 0,0 0,8 0,0 0,8-37,7 13,5 0,7 8,8-26,6 10,2-3,9 20,0 0,4 4,2 2,8 13,9 2,6 25,0 0,3 4,6 1,8 17,1 0,12 0,21 0,12 0,20 0,33 0,82 0,31 0,78 0,22 0,55 0,20 0,51-4,40 2,74-4,39 2,74-4,40 2,75-4,39 2,74-12,2 12,2-11,8 12,0-2,54 2,02-2,52 2,01 0,90...3,50 (arvio) 0,90 2,20 (arvio)
6 8 Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen PTM-PARAMETRIT 2.2 PTM-data Verkkotason data, 100 m (ascii) Hanketason data, 10 m (*.csv) Kevätkauden 10 m data (*.xls) Raakadata 1 m / 100 (mittausjärjestelmän tiedostot) Muu data-aineisto (tilauksesta) Taulukossa 2 on esitetty data-aineistojen ominaisuuksia. Taulukko 2. PTM-data-aineistojen ominaisuuksia. Verkkotason data PTM-data Hanketason Kevätdata data PTM-dataa tuotetaan nykyisellään seuraavasti (suluissa tuotettava tiedostoformaatti): Raakadata Tulostusväli 100 m 10 m 10 m 1 m (geometria) / 100 (muut) Järjestelmä / sovellus Tuotannon tiedostoformaatti asciitekstitiedostot (luetaan suoraan kuntotietorekisteriin) KURRE, PMSpro csv-tiedostot xls-tiedostot PTMmittausjärjestelmän tiedostot Valittavissa, esim. profiilidata tai siitä lasketut parametrit Excel RDAjärjestelmä, Excel Parametrit Kaikki Lähes kaikki + koordinaatit Käyttötapa Datatiedostoja ei voi käyttää sellaisenaan; dataa tutkitaan KUR- RE:ssa/ PMSpro:ssa tai tulostetaan rekisteristä xlstiedostoon. Datatiedostoja voidaan käyttää sellaisenaan hanketasolla sekä lisäksi RDA-järjestelmän kautta. Excel Ura- ja IRIparametrit Datatiedostoja voidaan käyttää sellaisenaan. On toistaiseksi vain tuottajan tietovarastossa Muu data Valittavissa - Valittavissa Raakadatasta voidaan tuottaa parametritietoa jälkikäteen Datatiedostoja voidaan käyttää sellaisenaan. Pääosan PTM-datan käytöstä muodostaa kuntotietorekisterin (josta käytetään tästä lähtien lyhennettä KURRE) ja päällystysohjelmien teossa käytettävän PMSpro:n kautta tapahtuva käyttö. Road Doctor Administration - järjestelmä (josta käytetään tästä lähtien lyhennettä RDA) tukee hankinnan tarpeita, mutta 10 m data on käyttökelpoista myös tiepiirien ylläpidon suunnittelussa.
7 Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen 9 PTM-PARAMETRIT 2.3 Parametrien jakaumat Kaikkien parametrien jakaumat vuoden 2004 mittausten perusteella on esitetty dokumentissa Tien pinnan LaserRST-kuntoparametrit Suomessa v.10. Ennen tämän luvun lukemista suositellaan kyseisen määrittelyraportin lukemista. Seuraavissa kuvissa havainnollistetaan muutamien parametrien jakaumia vuoden 2005 mittausten perusteella (vrt. parametrien tyypilliset arvoalueet taulukossa 1). Jakaumat on esitetty erikseen: Kaikille väylille Pääteille (valta- ja kantatiet) Alealle tieverkolle % IRI-parametrien suakäyrä (mittausvuosi 2005) 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 /m IRI-V-päätiet IRI-O-päätiet IRI-V-kaikki tiet IRI-O-kaikki tiet IRI-V-muut tiet IRI-O-muut tiet Kuva 1. IRI-parametrien (oikea, vasen) suakäyrät. IRI oikea ja vasen ovat erittäin lähellä toisiaan myös alealla tieverkolla. Tällä perusteella kumpaa tahansa voidaan käyttää verkkotasolla. % RMS epätasaisuus -parametrien suakäyrä (mittausvuosi 2005) RMS päätiet RMS kaikki tiet RMS muut tiet RMS 1-3-päätiet RMS 1-3-kaikki tiet RMS 1-3-muut tiet tiet RMS 3-10-päätiet RMS 3-10-kaikki tiet RMS 3-10-muut tiet RMS päätiet RMS kaikki tiet RMS muut tiet Kuva 2. RMS epätasaisuus-parametrien (oikea ajoura: 0,5-1 m, 1-3 m, 3-10 m ja m) suakäyrät. RMS-arvot kasvavat aallonpituusalueen kasvaessa. Kolmen pieniän aallonpituusalueen osalta arvot ovat pieniä, jolloin desimaalit voivat olla ratkaisevia.
8 10 Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen PTM-PARAMETRIT % Uraparametrien suakäyrä (mittausvuosi 2005) URA-V-muut tiet URA-O-muut tiet URA-V-kaikki tiet URA-O-kaikki tiet URA-V-päätiet URA-O-päätiet URAMAX-muut tiet URAMAX-kaikki tiet URAMAX-päätiet Kuva 3. Ura-parametrien (maksimi, oikea, vasen) suakäyrät. Ura oikea ja ura vasen ovat samaa tasoa pääteillä, mutta sen sijaan maksimiuran arvot ovat hiukan suurempia edellä mainittuihin verrattuna. Maksimiura lasketaan eri tavalla kuin ura oikea ja vasen: laskennassa otetaan huomioon koko poikkileikkaus, mutta ura oikea lasketaan lasereista ja vasen lasereista 3-7. % Vesiuran suakäyrä (mittausvuosi 2005) 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 VESIURA-O-päätiet VESIURA-O-kaikki tiet VESIURA-O-muut tiet VESIURA-V-päätiet VESIURA-V-kaikki tiet VESIURA-V-muut tiet Kuva 4. Vesiura-parametrien (oikea, vasen) suakäyrät. Vesiuran osalta mielenkiintoisena seikkana voidaan pitää, että % v mitatuista arvoista on nollia. Vesiura oikea ja vasen eroavat verkkotasolla toisistaan melko vähän.
9 Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen 11 PTM-PARAMETRIT % Maksimipoikkeaman keskiarvon suakäyrä (mittausvuosi 2005) maksimipoikkeama, keskiarvo - muut tiet maksimipoikkeama, keskiarvo - kaikki tiet maksimipoikkeama, keskiarvo - päätiet Kuva 5. Maksimipoikkeaman (keskiarvo) suakäyrä. Maksimipoikkeama on negatiivinen, jos poikkileikkaus on kupera (pyöreä) ja positiivinen, jos poikkileikkaus on kovera. Käyristä havaitaan, että muulla tieverkolla on suhteellisesti eneän miinusarvoja verrattuna pääteihin ja pääteillä puolestaan eneän plusarvoja. % Poikittaisen epätasaisuuden (peta) keskiarvon suakäyrä (mittausvuosi 2005) peta, keskiarvo - päätiet peta, keskiarvo - kaikki tiet peta, keskiarvo - muut tiet Kuva 6. Poikittaisen epätasaisuuden (keskiarvo) suakäyrä. Poikittaisesta epätasaisuudesta käytetään tässä lyhennettä peta. Parametri antaa aina plusarvon. Alealla tieverkolla on suurempia petan arvoja.
10 12 Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen PTM-PARAMETRIT % Harjanteen korkeuden keskiarvo- parametrin suakäyrä (mittausvuosi 2005) Harjanteen korkeus, keskiarvo - päätiet Harjanteen korkeus, keskiarvo - kaikki tiet Harjanteen korkeus, keskiarvo - muut tiet Kuva 7. Harjanteen korkeuden (keskiarvo) suakäyrä. Alean tieverkon arvot ovat hiukan korkeampia pääteihin verrattuna. Parametrin käyttöä voidaan painottaa alealla tieverkolla maksimiuran sijasta (ks. luku 3.4). % RMS Megakarkeus (oikea, keski) -parametrien suakäyrä (mittausvuosi 2005) 0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0 RMS Megakarkeus keski - päätiet RMS Megakarkeus keski - kaikki tiet RMS Megakarkeus keski - muut tiet RMS Megakarkeus oikea - päätiet RMS Megakarkeus oikea - kaikki tiet RMS Megakarkeus oikea - muut tiet Kuva 8. RMS megakarkeuden (oikea ajoura, ajourien keskikohta) suakäyrä. Käyristä havaitaan, että ajourien välissä olevan kohdan arvot ovat hiukan pienempiä kuin oikean ajouran arvot. Kuluminen nostaa siis megakarkeuden arvoja.
11 Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen 13 PTM-PARAMETRIT % Sivukaltevuus (regressio) - parametrin suakäyrä (mittausvuosi 2005) Sivukaltevuus, regr. alku - muut tiet Sivukaltevuus, regr. loppu - muut tiet Sivukaltevuus, regr. alku - kaikki tiet Sivukaltevuus, regr. loppu - kaikki tiet Sivukaltevuus, regr. alku - päätiet Sivukaltevuus, regr. loppu - päätiet Kuva 9. Regressiosivukaltevuuden suakäyrä. Jokainen 100-metrinen jaetaan KURRE:n sivukaltevuustiedoissa kahteen osaan (alku = 0-50 m, loppu = m) eli tulostusväli on itse asiassa 50 m. Alku- ja loppuosien arvot vastaavat toisiaan. Noin puolet sivukaltevuuksista on välillä -3 %...+3 %. 2.4 Vaihtoehtoiset parametrit tasaisuudelle Työssä selvitettiin muutamien vaihtoehtoisten parametrien / datan ominaisuuksia ja käyttökelpoisuutta, tarkoituksena yrittää löytää täydentävä tai vaihtoehtoinen parametri tasaisuudelle (IRI). Tutkittuja olivat: Pituusprofiili Poikkiprofiili HRM-profiili (High Speed Road Monitor) PSD (Power Spectral Density) MPD (Mean Profile Depth) DOR (Density On Road) Pituusprofiili ja poikkiprofiili saadaan PTM-mittauksen tuloksena. Pituusprofiili kuvaa tien pituussuuntaista muotoa. Se mitataan normaalisti moleista ajourista. Sitä voidaan käyttää myöhein parametrien laskentaan tai erilaisiin tutkimuksiin. Raportointiväli voi olla esimerkiksi 100. Poikkiprofiili puolestaan kuvaa tien poikkisuuntaista muotoa ja se esitetään korkeuslukemana millimetreissä kaikista laserkameroista (17 kpl). Poikkiprofiili voidaan mitata ja keskiarvoistaa 0.1, 1, 10, tai 100 metrille. Sitä käytetään laskettaessa kaikkia PTM-parametreja, jotka liittyvät poikittaiseen epätasaisuuteen. HRM-profilointi on systeemi pituusprofiilin mittaamiseen. Se käyttää lukuisia laitteita ja laser-kameroita pitkässä mittausajoneuvossa. HRM-profiilin mittaus on hiukan samantapainen kuin profiilin mittaus LaserRSTmittausjärjestelmällä. Näillä kahdella systeemillä on erilainen kapasiteetti mitata pidempiä aallonpituuksia. PSD on matemaattinen tapa kuvata erilaisia aallonpituuksia signaalina, joka käsitellään Fourierin muunnoksella. Käsiteltäessä tien pintaa (tai pituusprofii-
12 14 Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen PTM-PARAMETRIT lia) signaalina, joka sisältää tiettyjä frekvenssejä, voidaan muodostaa PSDdiagrai. Tien pinta sisältää tavallisesti tietyn koosteen aallonpituuksia. Tämä kooste muotoilee PSD-diagrain, joka korreloi melko hyvin IRIparametrin kanssa. PSD:tä käytetään normaalisti laitteiden ja järjestelmien varmistuksiin referenssikohteissa. Se on käyttökelpoinen myös uusittavuustutkimuksissa. PSD:tä on käytetty. Saksassa, mutta sielläkin ollaan vaihtamassa vanhaa PSD-diagraiin perustuvaa indeksiä pituusprofiilin filtteröintiin perustuvaan indeksiin. MPD on ISO-standardin mukaan määritelty karkeusparametri, joka korreloi vanhan manuaalisen mittaustavan (the Sand Patch Method) kanssa. MPD on kaksiulotteinen mitta. Se lasketaan alueelta, joka vastaa autonrenkaan ja tienpinnan kosketusalaa. MPD kuvaa keskimääräistä makrokarkeutta ja vastaa hyvin RMS-makrokarkeuden tuloksia. Karkeus Texture vasen left wheel ajoura path Mpd MPD RMS-makrokarkeus Macro texture Rough+Fine Etäisyys Distance (m) (m) Kuva 10. MPD:n ja makrokarkeuden vertailu. Makrokarkeuden käyrässä on yhdistetty hieno ja karkea makrokarkeus. Käyrät vastaavat hyvin toisiaan, lukuun ottamatta oikeassa reunassa olevaa eroa. Poikkeaman syytä ei ole kyetty vielä selvittämään. DOR on toisenlainen mittaustapa kuin PTM-mittaus. Siinä mitataan kevyellä laitteistolla ajourat ja ajourien välit, mittausnopeuden ollessa 0,9 km/h. Tuloksina saadaan asfaltin tiiviys ja homogeenisuus/varianssi. Tiiviyden arvot korreloivat melko hyvin RMS-karkeusparametrien kanssa. Edellä esiteltyjen vaihtoehtoisten parametrien ja datan hyviä ja huonoja puolia arvioidaan taulukossa 3.
13 Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen 15 PTM-PARAMETRIT Taulukko 3. Vaihtoehtoisten parametrien / datan etuja ja haittoja. Parametri / data Pituusprofiili Poikkiprofiili HRM-profiili PSD MPD DOR Edut Saadaan nykyisellä mittaustavalla Paljon tarkkaa informaatiota Data voidaan tallettaa odottamaan uutta tietämystä Helppo mitata ja yärtää Profiilia voidaan. käyttää asfaltoinnin simulointiin tai arvioihin kunnossapitotoimenpiteen tuloksista Saadaan nykyisellä mittaustavalla Paljon detalji-informaatiota Data voidaan tallettaa odottamaan uutta tietämystä Helppo mitata Profiilia voidaan käyttää uusien päällysteiden laadunvalvonnassa ja suunniteltaessa kunnossapitotoimenpiteitä Ei kovin herkkä nopeuden vaikutukselle tai vaihtelulle Saadaan nykyisellä mittaustavalla Tuloksena informaatiota tieosista suurella skaalalla Saadaan nykyisellä mittaustavalla Suositeltava parametri kuvaamaan tien pinnan makrokarkeutta On ISO-standardin mukainen parametri Saadaan detaljitietoa tien pinnan tiiviydestä ja homogeenisuudesta Haitat / Rajoitukset Vaatii paljon levytilaa Aallonpituudet voidaan mitata 60 m asti Mahdolliset käyttötavat eivät ole vielä selvillä Vaatii melko paljon levytilaa, riippuen raportointivälistä Mahdolliset käyttötavat eivät ole vielä selvillä Korkeat ylläpitokustannukset Ei kovin käytännöllinen Mahdoton mitata suurella tarkkuudella alealla tieverkolla tiukkojen kaarteiden vuoksi Vaatii erilaisen kaluston kuin PTMmittaus Vaikea yärtää, tulkita tai analysoida Käyttökelpoinen vain, kun lasketaan pideille raportointiväleille (> 100 metriä) Ei kerro mitään yksittäisistä epätasaisuuksista MPD on varsinaisesti karkeuden parametri, eikä sitä voi soveltaa IRI:ä täydentävänä parametrina Mittausmenetelmä on hankala ja vaarallinen liikenneturvallisuuden kannalta (kevyt mittauskalusto) Vaatii siis erilaisen kaluston kuin PTM-mittaus Erittäin hidas mitata Ei sovi verkkotason mittauksiin Taulukon perusteella tutkituista parametreista ja mittaustavoista ei löydy täydentävää tai vaihtoehtoista tasaisuuden tunnuslukua, johtuen vaikeista mittaustavoista tai vaikeudesta yärtää tuloksia. Sen sijaan pituus- ja poikkiprofiilin käyttö tutkimustarkoituksiin on suositeltavaa, mutta vaatii lisää kokemuksia siitä, mihin tarkoituksiin profiilitietoa voidaan käyttää.
14 16 Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen PTM-PARAMETRIT 2.5 Tutkittaviksi valitut parametrit ja ilmiöt Tutkimuksen alkuvaiheessa tehtiin perusselvitys 16 eri parametrille (RMS:n vasen/oikea parametrit yhdistettiin tässä yhdeksi parametriksi). Perusselvitys esitettiin tutkimuksen aloitusseminaarissa. Osia perusselvityksestä on nähtävissä luvuissa Tarkein selvitettäviksi ilmiöiksi valittiin lukuisasta joukosta kiinnostavia asioita: Sivukaltevuuspuute Pituus- ja sivuttaisheitto Lätäköityminen Selvitettävinä asioina esitettiin seuraavat: A. Sivukaltevuuspuute Parametreina geometriaparametrit Puutteiden luokittelu erilaisilla teillä Ohjelmointi ja laskenta PMS-järjestelmissä Mitä hyötyjä saadaan, jos siirrytään 50 m datasta 10 m tai 20 m dataan? Sivukaltevuuden äkillinen muuttuminen Sitominen muihin muuttujiin (KVL, nopeusrajoitus), liittyen puutteisiin B. Lätäköityminen Parametreina vesiura ja pituuskaltevuus Millä pituus- ja poikkikaltevuusyhdistelmällä tulee lätäkkö? Miten esitetään 100-metrisellä? C. Pituus- ja sivuttaisheitot Parametreina pituus- ja poikkisuuntaisen epätasaisuuden ja geometrian parametrit Mitkä parametrit kuvaavat heittoja? Luokittelu ja kuvaaminen 100-metrisellä, nopeusrajoituksen vaikutus luokitteluun Tutkituista ilmiöistä kerrotaan luvussa Parametrien käyttöä koskevia ohjeita Parametrien nykyistä käyttöä voidaan kuvata lyhyesti seuraavalla tavalla: Tutut PTM-parametrit maksimiurasyvyys ja IRI oikea ovat yleisesti käytössä verkko- ja hanketasolla, toimenpiteiden ohjelmoinnissa sekä uusien päällysteiden laadunvalvonnassa Parametreja ura oikea ja vasen käytetään jonkin verran hanketasolla keväisin Harjanteen korkeutta käytetään verkkotasolla (painorajoitusalttius) IRI4-parametria käytetään uusien päällysteiden laadunvalvonnassa Muiden parametrien käyttö on joko erittäin vähäistä tai niitä ei käytetä lainkaan
15 Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen 17 PTM-PARAMETRIT Taulukossa 4 on esitetty kuvaus PTM-parametrien nykyisestä käytöstä. Eri tulostusvälien datoja on liitteessä pyritty arvioimaan erikseen. Esimerkiksi 10 metrin tulostusvälille tuotetun uraparametrin käyttö on täysin erilaista kuin vastaavan parametrin käyttö verkkotason 100 metrin datana. Käyttökoentteja on kysytty ja saatu lukuisilta keskushallinnon ja tiepiirien asiantuntijoilta. Sarakkeessa tärkeys/odotusarvo kuvataan haastateltujen subjektiivista näkemystä kunkin parametrin tärkeydestä. Tulevia käyttökohteita kuvaavaan sarakkeeseen on nimetty parametrin käyttökohteita (osa tässä projektissa havaittuja seikkoja) ja huomioitavaa-sarakkeeseen detaljiohjeita. Taulukossa ei ole huomioitu satunnaista tutkimuskäyttöä. Taulukko 4. Parametrien nykyinen käyttö. Taulukon lyhentämiseksi on yhdistelty muutamia parametriryhmiä, joiden nykyinen hyödyntämistaso on samankaltainen (esimerkiksi RMS-karkeusparametrit). 10 metrin dataa koskevat rivit on selkeyden vuoksi värjätty harmaalla värillä. PARAMETRI NYKYINEN HYÖ- DYNTÄMINEN PITUUSSUUNTAINEN TASAISUUS IRI oikea (100 m) Tulosohjauksen seurantamittari, laadunvalvonnan lähtötieto urakoitsijoille, uusien päällysteiden laadunarviointi, yhtenäinen kuntoluokitus, kytkentä asiakaspalautteisiin IRI oikea (10 m, hankedata ja kevätdata) IRI vasen (100 m) IRI vasen (10 m, hankedata ja kevätdata) RMS epätasaisuus 0,5-1 m, 1-3 m, 3-10 m ja m (oikea ja vasen ajoura, 100 m) RMS epätasaisuus 0,5-1 m (oikea ja vasen ajoura, 10 m, hankedata) RMS epätasaisuus 1-3 m ja 3-10 m (oikea ja vasen ajoura, 10 m, hankedata) RMS epätasaisuus m (oikea ja vasen ajoura, 10 m, hankedata) HYÖDYN- TÄMISEN TASO NYT Verkkotaso, hanketaso, ohjelmointi, uudet päällysteet TÄRKEYS / ODOTUSARVO On tärkeä tällä hetkellä Ei Hanketaso Pieni merkitys tällä hetkellä. Voi olla tärkeä tässä projektissa tehtyjen havaintojen perusteella. Uusien päällysteiden laadunarviointi Uudet päällysteet Pieni merkitys tällä hetkellä Ei - Pieni merkitys tällä hetkellä. Voi olla tärkeä tässä projektissa tehtyjen havaintojen perusteella. Ei - Suuri odotusarvo hanketasolla ja uusissa päällysteissä Ei - Suuri odotusarvo hanketasolla ja uusissa päällysteissä Ei - Suuri odotusarvo hanketasolla ja uusissa päällysteissä Ei - Suuri odotusarvo hanketasolla ja uusissa päällysteissä MAHDOLLISIA / TULEVIA KÄYTTÖKOHTEITA Nykyiset käyttötavat. Yksittäisten toimenpiteiden suunnitteluun suositellaan tulostusväliä 10 m. Hankedata 10 m sopii hyvin pituusja sivuttaisheittojen tulkintaan ja muuhun tarkempaan kunnon arviointiin. Nykyiset käyttötavat. Yksittäisten toimenpiteiden suunnitteluun suositellaan tulostusväliä 10 m. Hankedata 10 m vaikuttaa sopivan hyvin pituus- ja sivuttaisheittojen tulkintaan ja muuhun tarkempaan kunnon arviointiin. Painumakohtien löytäminen, laadunvalvonta. Painumakohtien löytäminen, laadunvalvonta. Yksittäisten kunnostuskohteiden löytäminen, esimerkiksi sivuttais- ja pituusheitot. Painumakohtien löytäminen, laadunvalvonta. OHJEET PARAMETRIN KÄYTTÖÖN IRI-arvot ovat aina >0. Aallonpituudet 0,5 30 m vaikuttavat eniten IRI-arvoon, 1 10 m merkittävästi. 100 m data sopii hyvin verkkotason tarkasteluihin tien kunnon osalta. Ohjaa toimenpiteiden valintaa, mutta ei kohteiden valintaa. Otettava huomioon arvojen osuma oikeaan kohtaan tiessä (jousitus reagoi hitaasti). Voidaan verrata RMS epätasaisuuden 1-3 m ja 3-10 m tuloksiin parean kuvan saamiseksi pituus- ja sivuttaisheitoista (vasen/oikea arvojen vertailu). Tarpeen mukaan voidaan käyttää vertailuna IRI oikean arvoihin. Otettava huomioon arvojen osuma oikeaan kohtaan tiessä (jousitus reagoi hitaasti). Voidaan verrata RMS epätasaisuuden 1-3 m ja 3-10 tuloksiin parean kuvan saamiseksi sivuttaisheitoista (vasen/oikea arvojen vertailu). Yleisesti: parametrien arvot suurenevat aallonpituuden kasvaessa. Eri aallonpituuksien arvoja ei voi verrata. RMS-arvot ovat aina > m arvo ei näytä heittoja niin hyvin kuin 10 m. Arvot eivät korreloi ajomukavuuden tai onnettomuuksien kanssa, kuten IRI. Ei ilmennä heittoja kovin hyvin (havaittu tässä projektissa). Antaa melko hyvän kuvan sivuttaisja pituusheitoista (havaittu tässä projektissa). Parametrien arvot eivät kerro, onko yksittäisessä kohdassa kyseessä painuma vai kohouma. Ei ilmennä heittoja (havaittu tässä projektissa). Vaikea mieltää, mitä aallonpituus m tarkoittaa 10 m datassa.
16 18 Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen PTM-PARAMETRIT Taulukko 4. Parametrien nykyinen käyttö, jatkoa. PARAMETRI NYKYINEN HYÖ- DYNTÄMINEN POIKKISUUNTAINEN TASAISUUS Maksimiura (100 Osa kuntotavoitelukua, m) tulostavoitemittari, ohjaa suoraan ylläpitotoimenpiteiden kohdistumista tieverkolle, lähtötieto urakoitsijoille, yhtenäinen kuntoluokitus Maksimiura (10 m, hankedata ja kevätdata) Urasyvyys oikea (100 m) Urasyvyys oikea (10 m, hankedata ja kevätdata) Urasyvyys vasen (100 m) Urasyvyys vasen (10 m, hankedata ja kevätdata) Vesiura oikea ja vasen (100 m) Vesiura oikea ja vasen (10 m, hankedata) Maksimipoikkeama, keskiarvo (100 m) Maksimipoikkeama, keskiarvo (10 m, hankedata) Maksimipoikkeama, maksimi ja hajonta (100 m) Harjanteen korkeus, keskiarvo (100 m) Kevään urapaikkausohjelmat, lähtötieto urakoitsijoille HYÖDYN- TÄMISEN TASO NYT Verkkotaso, hanketaso, ohjelmointi, uudet päällysteet Hanketaso, uudet päällysteet TÄRKEYS / ODOTUSARVO On tärkeä päätieverkolla tällä hetkellä On tärkeä päätieverkolla tällä hetkellä Ei - Pieni merkitys tällä hetkellä Kevään urapaikkausohjelmat Hanketaso Jonkin verran mer- (kevätdata), muut kitystä tällä hetkellä urapaikkausohjelmat (hankedata) Ei - Pieni merkitys tällä hetkellä Kevään urapaikkausohjelmat (kevätdata), muut urapaikkausohjelmat (hankedata) Hanketaso Jonkin verran merkitystä tällä hetkellä Ei - Suuri odotusarvo verkkotasolla, hanketasolla ja uusissa päällysteissä Ei - Suuri odotusarvo verkkotasolla, hanketasolla ja uusissa päällysteissä Ei - Jonkin verran odotusarvoa uusissa päällysteissä sekä verkkotasolla Ei - Jonkin verran odotusarvoa uusissa päällysteissä Ei - Jonkin verran odotusarvoa uusissa päällysteissä Painorajoitusalttiuden määrittämiskriteeri alealla tieverkolla Verkkotaso On tärkeä tällä hetkellä MAHDOLLISIA / TULEVIA KÄYTTÖKOHTEITA Nykyiset käyttökohteet. Nykyiset käyttökohteet. Oikean ja vasean puolen urasyvyyksien vertailu. Nykyiset käyttökohteet. Oikean ja vasean puolen urasyvyyksien vertailu. Nykyiset käyttökohteet. Liikenneturvallisuus (yhdessä muutamien muiden parametrien kanssa), suurien lätäköiden löytäminen. Yksittäisten lätäköityvien kohtien löytäminen. Mahdollisesti käyttöä uusien päällysteiden laadunvalvonnassa ja alean tieverkon kuntotarkasteluissa. Voidaan käyttää, kunhan sopivat raja-arvot ovat selvillä. Mahdollisesti käyttöä uusien päällysteiden laadunvalvonnassa. Mahdollisesti käyttöä uusien päällysteiden laadunvalvonnassa. Nykyinen käyttötapa. OHJEET PARAMETRIN KÄYTTÖÖN Arvot ovat useiiten samoja kuin urasyvyys vasen tai oikea. Eroja tosin voi löytyä, koska laskentatapa on erilainen. Lasketaan koko poikkileikkauksen perusteella. Urasyvyys >10 vaikuttaa selkeästi ajomukavuuteen (lähde: päällystetyn tien tasaisuuden mittauksesta). Laskenta erilainen kuin urasyvyys oikea tai vasen. Lasketaan koko poikkileikkauksen perusteella. Arvot lasketaan oikean puoleisen uran lähellä olevista lasereista. Arvot lasketaan oikean puoleisen uran lähellä olevista lasereista. Arvot lasketaan vasean puoleisen uran lähellä olevista lasereista. Arvot lasketaan vasean puoleisen uran lähellä olevista lasereista. 100 m datassa yksittäinen lätäkkö ei erotu (havaittu tässä projektissa). Yleisesti: pituuskaltevuutta ja pinnan karkeutta ei ole huomioitu laskennassa, mutta sivukaltevuus on. Arvot ovat aina vähintään 0. Noin % arvoista on nollia. 10 m data näyttää yksittäiset lätäköt parein kuin 100 m data (havaittu tässä projektissa). Lätäköiden osalta arvoja kannattaa verrata pituuskaltevuuden arvoihin. Maksimipoikkeama on riippuvainen poikkileikkauksen muodosta. Kupera (pyöreä) muoto antaa negatiivisen arvon. Plus- ja miinusarvojen seurauksena epätasaisuus ei kuitenkaan välttämättä näy datan arvoissa 100 metrillä. Ei ilmennä heittoja. Kapeilla teillä osa mittauspalkista on väärällä kaistalla, mikä vääristää arvoja. 10 m datassa esitetään vain maksimipoikkeaman keskiarvo. 10 m data antaa tarkean kuvan poikkileikkauksen muodosta. Mahdolliset rajaarvot ovat kuitenkin erilaisia (suurempia) kuin 100 metrillä. Maksimiarvo on suurin lukema yksittäisten 100 :n jaksojen joukosta. Hajonta on aina > 0. Harjanteen korkeuden osalta arvo on negatiivinen, jos poikkileikkaus on kovera. Vaatii lisää tutkimista, jotta saadaan selville, mikä on heikko tie arvojen perusteella ja mistä johtuen. Arvot eivät ilmennä heittoja. Kapeilla teillä osa mittauspalkista on väärällä kaistalla, mikä vääristää arvoja.
17 Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen 19 PTM-PARAMETRIT Taulukko 4. Parametrien nykyinen käyttö, jatkoa. PARAMETRI NYKYINEN HYÖ- DYNTÄMINEN HYÖDYN- TÄMISEN TASO NYT TÄRKEYS / ODOTUSARVO POIKKISUUNTAINEN TASAISUUS Harjanteen korkeus, keskiarvo (10 m, hankedata) Ei - Erittäin pieni merkitys tällä hetkellä Harjanteen korkeus, maksimi ja hajonta (100 m) Poikittainen epätasaisuus, keskiarvo (100 m) Poikittainen epätasaisuus, keskiarvo (10 m, hankedata) Poikittainen epätasaisuus, maksimi ja hajonta (100 m) KARKEUS RMS makrokarkeus (hieno) 1 10 (oikea ajoura ja keskikohta, 100 m) RMS makrokarkeus (hieno) 1 10 (oikea ajoura ja keskikohta, 10 m, hankedata) RMS makrokarkeus (karkea) (oikea ajoura ja keskikohta, 100 m) Ei - Erittäin pieni merkitys tällä hetkellä Painorajoitusalttiuden määrittämiskriteerinä alealla tieverkolla, jos tieltä ei ole mitattu harjanteen korkeutta Verkkotaso Pieni merkitys tällä hetkellä: harjanteen korkeus mitataan joka tapauksessa Ei - Erittäin pieni merkitys tällä hetkellä Ei - Erittäin pieni merkitys tällä hetkellä Ei - Suuri odotusarvo uusissa päällysteissä ja verkkotasolla Ei - Suuri odotusarvo uusissa päällysteissä ja verkkotasolla Ei - Suuri odotusarvo uusissa päällysteissä MAHDOLLISIA / TULEVIA KÄYTTÖKOHTEITA Purkaumien löytäminen, kitka, tien pinnan kuluminen. Purkaumien löytäminen, kitka, tien pinnan kuluminen. 100 m datan avulla löydettyjen kohteiden tarkempi analysointi. Kitka, vesiliirto. OHJEET PARAMETRIN KÄYTTÖÖN 10 m datassa esitetään vain harjanteen korkeuden keskiarvo. Maksimiarvo on suurin lukema yksittäisten 100 :n jaksojen joukosta. Hajonta on aina > 0. On mitattu myös aiealla palvelutasomittaustavalla, mutta mittausten välistä korrelaatiota ei ole laskettu. Peta ei kerro mitään poikkeamista, koska arvo voi olla sama täysin erilaisillakin poikkileikkaustyypeillä. Peta:n suuri arvo viittaa poikkileikkauksen muuttumiseen. Huonokuntoisuuden raja-arvo ei ole selvillä. 10 m datassa esitetään vain poikittaisen epätasaisuuden keskiarvo. Maksimiarvo on suurin lukema yksittäisten 100 :n jaksojen joukosta. Hajonta on aina > 0. Vertailemalla keskikohdan ja oikean reunan arvoja saadaan vertailukohta purkaumien löytämiseen (ero esim. >0.5 ). Arvot kasvavat aallonpituuden kasvaessa. Vaikutus kitkaan erityisesti alle 50 km/h nopeuksissa. Arvot kasvavat aallonpituuden kasvaessa. Arvot kasvavat aallonpituuden kasvaessa. Suuri makrokarkeus mahdollistaa hyvän kitkan myös suurilla nopeuksilla. Vähentää vesiliirtoriskiä märällä kelillä. RMS makrokarkeus (karkea) (oikea ajoura ja keskikohta, 10 m, hankedata) RMS megakarkeus (oikea ajoura ja keskikohta, 100 m) RMS megakarkeus (oikea ajoura ja keskikohta, 10 m, hankedata) Ei - Suuri odotusarvo uusissa päällysteissä Ei - Suuri odotusarvo uusissa päällysteissä Ei - Suuri odotusarvo uusissa päällysteissä Kitka, vesiliirto. 100 m datan avulla löydettyjen kohteiden tarkempi analysointi. Melu, kitka, vierintävastus, polttoaineen kulutus sekä auton ja renkaiden kuluminen. Melu, kitka, vierintävastus, polttoaineen kulutus sekä auton ja renkaiden kuluminen. 100 m datan avulla löydettyjen kohteiden tarkempi analysointi. Arvot kasvavat aallonpituuden kasvaessa. Aallonpituus ei ilmennä heittoja (havaittu tässä projektissa). Arvot kasvavat aallonpituuden kasvaessa. Ilmentää tienpinnan epätasaisuutta, joka ei näy pituussuuntaisen tasaisuuden parametreissa. Aallonpituus ei ilmennä heittoja (havaittu tässä projektissa). Arvot kasvavat aallonpituuden kasvaessa. Ilmentää tienpinnan epätasaisuutta, joka ei näy pituussuuntaisen tasaisuuden parametreissa.
18 20 Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen PTM-PARAMETRIT Taulukko 4. Parametrien nykyinen käyttö, jatkoa. PARAMETRI GEOMETRIA Sivukaltevuus, regressio (alku ja loppu, 50 m) Sivukaltevuus, regressio (10 m, hankedatadata) Sivukaltevuus, pintaviiva (alku ja loppu, 50 m) Sivukaltevuus, pintaviiva (10 m, hankedata) Kaarteisuus (alku ja loppu, 50 m) Kaarteisuus (10 m, hankedata) Pituuskaltevuus (alku ja loppu, 50 m) Pituuskaltevuus (10 m, hankedata) NYKYINEN HYÖ- DYNTÄMINEN HYÖDYN- TÄMISEN TASO NYT TÄRKEYS / ODOTUSARVO Ei - Suuri odotusarvo hanketasolla ja uusissa päällysteissä Ei - Jonkin verran odotusarvoa Ei - Erittäin pieni merkitys tällä hetkellä Ei - Erittäin pieni merkitys tällä hetkellä Ei - Jonkin verran odotusarvoa Ei - Erittäin pieni merkitys tällä hetkellä Ei - Jonkin verran odotusarvoa Ei - Jonkin verran odotusarvoa MAHDOLLISIA / TULEVIA KÄYTTÖKOHTEITA Sivukaltevuuspuutteiden paikantaminen. Sivukaltevuus vaikuttaa toimenpiteen valintaan. Kuntovastuu-urakat (käyttö alkamassa). Raja-arvot on selvitetty (lähde: Ura- ja sivukaltevuustunnusluvun määrittäminen kuntovastuu-urakkaan). Yksittäiset sivukaltevuuspuutteet. On käyttökelpoinen sivukaltevuuspuutteita haettaessa. Lätäköityvien kohtien paikantaminen, yhdessä vesiuran kanssa (havaittu tässä projektissa). Lätäköityvien kohtien paikantaminen, yhdessä vesiuran kanssa (havaittu tässä projektissa). OHJEET PARAMETRIN KÄYTTÖÖN 100/50 m on sopiva raportointiväliltä verkkotasolla (havaittu tässä projektissa). Regressio on sopivampi kahdesta sivukaltevuusparametrista (tulokset oikeampia kapeilla teillä verrattuna pintaviivametodiin). Kapeilla teillä voidaan verrata regressio- ja pintaviivaparametria, jolloin paljastuu, onko mittauspalkki ollut vastakkaisen kaistan puolella. Yksittäisten kohteiden osalta tulostusvälin tulisi olla mahdollisian lyhyt. Sivukaltevuus vaikuttaisi reagoivan ainakin suurempiin painumakohtiin, ei niinkään kohoumiin. Voidaan käyttää apuna heittoja tutkittaessa (havainto tästä projektista). Jakopisteen löytymisen tarkkuus vaikuttaa sivukaltevuuden arvon oikeaan sijaintiin. Antaa väärän kuvan kaltevuudesta kapeilla teillä. Arvot pääteillä vastaavia kuin regressiosivukaltevuuden arvot. Antaa väärän kuvan kaltevuudesta kapeilla teillä. Arvot pääteillä vastaavia kuin regressiosivukaltevuuden arvot. Kaarteisuus kertoo sivukaltevuuspuutteita etsittäessä, onko tutkittava kohta suoralla tiellä vai kaarteessa. Arvoissa on hiukan huojuntaa, joka voi johtua esim. liikennetilanteista mittauksessa. Liikennetilanteiden aiheuttama huojunta arvoissa näkyy selkeäin kuin 50 m datassa. Pituuskaltevuuden arvoissa on huojuntaa, jota esiintyy herkiin mittauksen alussa (kiihdytys). 10 m data antaa tarkean lähtökohdan lätäköityvien kohtien tutkimiselle (havaittu tässä projektissa). Jakopisteen löytymisen tarkkuus vaikuttaa pituuskaltevuuden arvon oikeaan sijaintiin. Pituuskaltevuuden arvoissa on huojuntaa, jota esiintyy herkiin mittauksen alussa (kiihdytys).
19 Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen 21 PTM-PARAMETRIT Seuraavissa tekstikappaleissa kuvataan tarkein muutamia taulukossa 4 esitettyjä ohjeita. IRI ja RMS epätasaisuusparametrit IRI:ä on käytetty tähän mennessä 100 m datana melko runsaasti,. toimenpiteiden valinnassa. Uuden lisän IRI-parametrien käyttöön tuo 10 metrin datan oikea ja vasen parametrit yhdessä RMS epätasaisuuden aallonpituuksien 1-3 m ja 3-10 m kanssa. Näitä voidaan käyttää pituus- ja sivuttaisheittojen etsimisessä (ks. luku 4.2). Painumien havainnointi lienee muutoinkin mahdollista RMS epätasaisuuden avulla ja lisää kokemuksia datan käyttötavoista tarvitaan aallonpituusalueista 0,5 1 m ja m. RMS karkeusparametrit Vuodesta 2003 lähtien Tiehallinto on kerännyt kuntotietorekisteriin tietoa päällysteen pinnan karkeudesta. KURRE:en tallennettuja muuttujia ovat (suluissa tarkennus): RMS makrokarkeus 1 10 (hieno) RMS makrokarkeus (karkea) RMS megakarkeus Kuvassa 14 on yhteenveto karkeusmittauksen standardointitilanteesta ja RMS-muuttujien laskentaperiaatteista. RMS-arvojen alaraja, 1, tulee mittausmenetelmän erottelukyvystä. RMS megakarkeus kattaa ISO-standardin megakarkeuden piteät aallonpituudet. Mitä suurempia megakarkeuden arvot ovat, sitä epämiellyttävämpinä tiet koetaan. Kuva 14. Päällysteen pinnan kuvaamisessa käytettävät karkeuskäsitteet. Yleisesti voidaan myös todeta, että muuttujan RMS makrokarkeus hieno suuret arvot kuvaavat päällysteen hyviä kitkaominaisuuksia. Muuttujan RMS makrokarkeus karkea arvoalue on tarpeellinen kitkaominaisuuksien vuoksi, mutta suuret arvot ilmenevät kiviaineksen irtoamisen seurauksena. Uusilla päällysteillä on yleensä hyvin pieniä arvoja sekä muuttujalla RMS makrokarkeus hieno että karkea. Liikenteen kuluttaessa uutta päällystettä
20 22 Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen PTM-PARAMETRIT RMS hienon ja karkean arvot nousevat, pinnan kitkan samanaikaisesti parantuessa. RMS-karkeuden osalta on esitetty lähteessä Rantanen: Päällysteen karkeustiedon hyödyntämismahdollisuudet, että tiellä, jonka IRI- ja ura-arvot ovat pieniä, voi silti olla suuria megakarkeuden arvoja. Karkeusdatan käytössä suositellaan oikeasta ajourasta mitattua dataa. Karkeuden tarkastelussa tulisi mahdollisesti tarkastella erikseen asfalttibetonia ja kivimastiksiasfalttia, koska näiden arvoissa on havaittavissa eroja. Karkeusmuuttujaan liittyviin suosituksiin kuuluu, että Kuntorekisteriin liitettäisiin tulevaisuudessa ISO-standardin mukaiset makro- ja megakarkeus muuttujat, jotta kansainväliseen kehitystyöhön osallistuminen ja niiden tulosten hyväksikäyttö olisi mahdollista. Lisäksi samaa asiaa kuvaavan MPD:n laskenta tulisi toteuttaa näkökulmapohjaisen linkityksen helpottamiseksi. Aiheesta on tehty ruotsalainen raportti (Sandberg: Användning av texturmått i PMS). Nykyisellään on suositeltavaa, että parametri RMS megakarkeus otetaan ensi vaiheessa mukaan toiminnansuunnitteluun. Muuttuja on yksinkertainen käyttää ja mitä suurempi muuttujan arvo on, sitä ei-toivotumpaa sen vaikutus on tienkäyttäjälle. Vesiura ja pituuskaltevuus Aiein todettiin, että % vesiuran arvoista on nollia Suomen tieverkolla (luku 2.3). Tämä perustuu sivukaltevuuden vaikutukseen, joka huomioidaan vesiuran laskennassa. Jopa suhteellisen suurillakin urasyvyyksillä vesiura voi olla nolla. Liikenneturvallisuuden kannalta vaarallisia ovat pitkät lätäköityvät kohdat, jotka aiheuttavat vesiliirtoa. Yleisin tapaus lieneekin syviin uriin kerääntyvä vesi. Tällöin veden kerääntymisen syynä tiettyyn tien kohtaan on myös pieni pituuskaltevuus (ks. luku 4.3). Myös selkeä painuma voi aiheuttaa veden kerääntymistä tielle. Maksimipoikkeama ja pyöreät tiet PTM-mittauksissa on havainnoitu vuodesta 2004 alkaen poikkileikkaukseltaan pyöreitä (kuperia) teitä mittausten laadunvarmistuksen vuoksi. Kuvissa 11 ja 12 on havainnollistettu pyöreää tietä Uudeltamaalta (tie 11319, tieosa 1).
21 Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen 23 PTM-PARAMETRIT Kuva 11. Muodoltaan pyöreä (kupera) tie Uudeltamaalta (tie 11319, tieosa 1) Poikkileikkaus Cross profile at distance kohdalla meters, m, esitettynä presented sivukaltevuuden with crossfall (< 1%) kanssa Keskimääräinen Average cross profile poikkileikkaus for the entire section, koko tieosalla, without crossfall ilman sivukaltevuutta 20 Laserien Laser arvot value () Laserin Laser etäisyys distance () Kuva 12. Tien 11319, tieosan 1 poikkileikkauksen muoto. Punainen, neliön muotoisilla pisteillä varustettu viiva esittää poikkiprofiilin keskiarvoa koko tieosalla siten, että oikean ja vasean reunan pisteet on asetettu nolliksi. Sininen viiva kuvaa esimerkkipoikkileikkausta sivukaltevuuden kera paalulta 480 metriä (jakopisteestä lukien). PTM-datan käsittelyssä käytetään kontrollia varten seuraavaa algoritmia pyöreän tien löytämiseksi: Tienumero > Tien leveys < 7 metriä (tierekisteristä) Liikennemäärä < 1000 ajoneuvoa/vrk Em. kriteerein valituille teille testataan: poikkiprofiilin kaikki arvot ovat > 0 ja vähintään yksi laserarvo > 10 Jos tieosan 10-metrisistä > 80 % täyttää yllä olevat arvot, tieosa on profiililtaan pyöreä
22 24 Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen PTM-PARAMETRIT Tätä laskentaa ei kuitenkaan voida tehdä muutoin kuin PTM-mittauksen alean tason datasta. Määrittelyn perusteella havaitut pyöreän poikkiprofiilin omaavat tieosat on tähän mennessä informoitu tiepiirien yhteyshenkilöille KURRE-talletusten yhteenvetotiedostojen koenttisarakkeessa. Profiililtaan pyöreitä (kuperia) teitä voi havainnoida myös PTM-datan maksimipoikkeaman keskiarvon avulla (KURRE-data). Maksimipoikkeama on negatiivinen, jos poikkileikkaus on muodoltaan pyöreä. Tarkempien rajaarvojen määritys vaatisi kuitenkin laajean tilastollisen käsittelyn. Lähtökohtaisesti vähintään :n maksimipoikkeaman keskiarvo kertoo poikkileikkauksen olevan muodoltaan pyöreän. Esimerkiksi aieissa kuvissa esitetyn tien tieosan 1 maksimipoikkeaman keskiarvot ovat välillä (yksittäiset 100-metriset) ja niiden keskiarvo koko tieosalle on -26. Eräs peruste pyöreiden teiden löytämiselle liittyy jo pelkästään muiden PTMparametrien käyttöön. Tieto siitä, että tietty tie on profiililtaan pyöreä vaikuttaa esimerkiksi sivukaltevuusarvojen käyttämiseen. Suosituksena esitetään, että maksimipoikkeaman keskiarvon käyttöä lisätään uusien päällysteiden laadunvalvonnassa sekä pyöreiden teiden määrien selvittämisessä tiepiirikohtaisesti. Tällöin voidaan tarkastella myös muita kuin tienumeroltaan yli teitä. Maksimipoikkeaman käyttöönotto vaatii kuitenkin alkuvaiheessa huonon kunnon raja-arvojen tarkean selvittämisen. Poikittainen epätasaisuus Poikittaisen epätasaisuuden laskentatavasta johtuen parametrin arvoista ei voi päätellä poikkileikkauksen muotoa tai muutoksia. Seuraavassa kuvassa havainnollistetaan muutamia poikkileikkauksen muotoja, jotka antavat saman poikittaisen epätasaisuuden arvon. Kuvan poikkileikkaukset on esitetty laserien arvoina, joissa ei ole mukana sivukaltevuuden vaikutusta. Parametrin käytöstä painorajoitusalttiuden määrittämisen varakriteerinä tulisi keskustella. peta = 14,6 peta = 14,6 peta = 14,6 Kuva 13. Poikittaisen epätasaisuus voi saada saman arvon täysin erilaisilla poikkileikkauksilla.
23 Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen 25 PTM-PARAMETRIT Tunnuslukujen vaihtelu Alue, josta ei ole toistaiseksi tarpeeksi tietämystä, on tunnuslukujen vaihtelu tieosa- tai km-tasolla ja yärrys siitä, miten niille laskettavat raja-arvot suhtautuvat yksittäisten 100-metristen raja-arvoihin. Tämä on erittäin keskeinen asia. toimivuusvaatimuksissa. DRI DRI:n osalta ei ole löydetty sellaista laskentakaavaa, joka toisi pitäviä laskentatuloksia. Parametria ei ole tämän vuoksi voitu toimittaa Tiehallinnolle vuosina Alun perin VTT:llä kehitetyn parametrin laskentatapaan liittyvä tietous on kadonnut. Selkeitä tarpeita parametrin mahdolliselle käytölle ei ole myöskään tuotu esiin. Näiden seikkojen perusteella suositellaan parametrista luopumista. Sivukaltevuusparametrit PTM-mittauksissa tuotetaan tällä hetkellä kaksi eri tavalla laskettua parametria (regressio ja pintaviiva). Regressio on Tiehallinnon käyttöön sopivampi, koska nykyinen pintaviivasivukaltevuus reagoi liian helposti pieneen reunapainumaan tai kapeilla teillä siihen, että mittauspalkki on viereisen kaistan puolella. Regressiosivukaltevuus ei kuitenkaan sovi urakoihin lähtötiedoksi, eikä laadun toteamisen tunnusluvuksi, koska regressiosivukaltevuutta ei voi mitata päällystystyön aikana oikolaudalla. Urakoissa sopivin olisi uran pohjien kautta mitattu pintaviivasivukaltevuus. Se ei reagoi reunapainumaan tai viereiseen ajokaistaan ja sama tulos on periaatteessa mahdollista saada myös oikolaudalla. Uusia parametreja sivukaltevuudelle ehdotetaan luvussa Suositukset parametrien käytölle Seuraavilla parametreilla vaikuttaa olevan selkeä käyttötarkoitus (nykyinen / tuleva tarve) ja näiden parametrien käytön lisäämistä tai pitämistä nykyisellään suositellaan: IRI oikea IRI vasen RMS epätasaisuusparametrit Maksimiura Ura vasen Ura oikea Vesiura oikea Vesiura vasen Maksimipoikkeama, maksimi ja keskiarvo Harjanteen korkeus, maksimi ja keskiarvo RMS karkeusparametrit Sivukaltevuus, regressio Kaarteisuus Pituuskaltevuus
VOH1.10: Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen
: Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen -julkaisu Julkaisu: Tiehallinnon selvityksiä 50/2005. Internet: VOH-hankeohjelman sivuilla, Projektit-sivu http://alk.tiehallinto.fi/voh/voh_proj.htm...
LisätiedotPÄÄLLYSTEEN KARKEUSTIEDON HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET. Kati Rantanen
PÄÄLLYSTEEN KARKEUSTIEDON HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET Kati Rantanen Teknillisen korkeakoulun rakennus- ja ympäristötekniikan osastolla professori Esko Ehrolan valvonnassa tehty diplomityö, joka on jätetty
LisätiedotSiirto-projekti. Suositus kuntotietojen muunnoskaavoiksi
Siirto-projekti Suositus kuntotietojen muunnoskaavoiksi Vanhan ja uuden uran korrelaatiokuva 30 25 uusi (mm) 20 15 10 5-40 -30-20 -10 0 10 20 30 vanha (mm) 0 Vesa Männistö Inframan Oy 12.12.2003 Siirto-projekti
LisätiedotPANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS
PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE
LisätiedotSorateiden pintakunnon määrittäminen
Sorateiden pintakunnon määrittäminen ISBN 978-952-221-106-4 TIEH 2200055-08 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-107-1 TIEH 2200055-v-08 Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua
LisätiedotAPVM 2006-2007 T&K Tiehallinnon selvityksiä 21/2007
Käsikirja päällysteiden pinnan kunnon mittaamiseen APVM 2006-2007 T&K Tiehallinnon selvityksiä 21/2007 Käsikirja päällysteiden pinnan kunnon mittaamiseen APVM 2006-2007 T&K Tiehallinnon selvityksiä 21/2007
LisätiedotUudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy
Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, FT Roadscanners Oy Lämpökameratekniikasta Eräs nopeimmin viime vuosien aikana kehittyneistä mittausteknologioista on infrapunasäteilyä
LisätiedotPalvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa
Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa Ensiksi määriteltävä mitä tehdään, vasta sitten miten Vähäliikenteisellä verkolla korostuu asiakkaan kokema palvelutaso Asiakkaan tärkeäksi kokemia
LisätiedotPäällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana
Tutkimushankkeet Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi PANK -menetelmäpäivä 2 Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana MARA - Rakennetta rikkomattomat mittausmenetelmät maanrakentamisessa
LisätiedotElinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa
Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin
LisätiedotKevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4)
Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Vesa Männistö Inframan Oy 17.12.2003 Kevyen liikenteen väylien hallinta 1 17.12.2003 Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Väylien osoitteisto...3...3...3
Lisätiedot2016/06/24 13:47 1/11 Yleiskuvaus
2016/06/24 13:47 1/11 Yleiskuvaus Yleiskuvaus Tällä toiminnolla määritetään väylän päällysrakenteet. Tätä toimintoa voidaan käyttää myös rehabilitaatiossa rehabilitaatio. Käyttäjä voi myös helposti määrittää
LisätiedotASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotVäyläomaisuuden ylläpidon hallinta
Väyläomaisuuden ylläpidon Tiedonkeruu, tiedon, järjestelmät 1 Mitä on väyläomaisuus? Päällystetyt tiet 50 616 km Soratiet 27 552 km Varusteet ja laitteet?? kpl Sillat 14176 kpl Kevyen liikenteen väylät
LisätiedotRatapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki
Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka
LisätiedotSeppo Järvinen, Kari Lehtonen. Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen
Seppo Järvinen, Kari Lehtonen Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Seppo Järvinen, Kari Lehtonen Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Tiehallinnon
LisätiedotKirje 1 (15) PTM 2020 kilpailutuksen ennakkomateriaali ja niitä koskevat täsmennykset, osa 2 - poikkiprofiilin tunnusluvut
Kirje 1 (15) 1 PTM 2020 kilpailutuksen ennakkomateriaali ja niitä koskevat täsmennykset, osa 2 - poikkiprofiilin tunnusluvut Tässä kirjeessä kuvataan Liikenneviraston internetsivuilla olevan ennakkomateriaalin
LisätiedotTiehallinnon teiden ja siltojen kunto 2002
Juho Meriläinen, Mikko Inkala, Ulf Lindström Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 22 Tiehallinnon selvityksiä 27/23 Juho Meriläinen, Mikko Inkala, Ulf Lindström Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto
LisätiedotVähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi
Veli Pekka Lämsä Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 26/25 Veli Pekka Lämsä Vähäliikenteisten teiden
LisätiedotVäsymisanalyysi Case Reposaaren silta
Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta
LisätiedotPTM-vertailukokeet ja mittaustulosten käsittely
PTM-vertailukokeet ja mittaustulosten käsittely PANK-menetelmäpäivä Helsinki 22.1.2009 Jaakko Dietrich Pöyry Infra Oy Sisällys Palvelutasomittaukset Vertailukokeiden tarkoitus Vertailukokeissa tarkasteltavia
LisätiedotSIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT
SIMO, Siltojen monitorointi Ilkka Hakola, VTT SIMO, Projektin yleiskatsaus SIMO projekti on TEKES rahotteinen projekti (ei mukana missään ohjelmassa), jossa on mukana 15 partneria. Projektin kokonaisbudjetti
LisätiedotElinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Ari Hartikainen
Elinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Sisältö Tutkimuskysymykset Aikaisemmat tutkimukset Raportti 1 Raportti 2 2016 2017 Raportti 3 Johtopäätökset Tulevaisuus 2 Tutkimuskysymykset Onko
LisätiedotMelua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä
Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä PTL33 Seminaari Melua vaimentavat päällysteet 25.10.2007 Harri Spoof, Pöyry Infra Oy Selvitystyö vuonna 2006 Hiljaisten
LisätiedotTestejä suhdeasteikollisille muuttujille
Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Testejä suhdeasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (007) 1 Testejä suhdeasteikollisille muuttujille >> Testit normaalijakauman
LisätiedotAutomaattisen tiedontuotannon kokeilu: Tiemerkintöjen kunnon koneellinen mittaus Juho Meriläinen/Liikennevirasto
Automaattisen tiedontuotannon kokeilu: Tiemerkintöjen kunnon koneellinen mittaus Juho Meriläinen/Liikennevirasto Tiemerkintäpäivät 15.-16.2.2018, Jyväskylä 8.2.2018 Kokeilun taustat 8.2.2018 2 Taustalla
Lisätiedot2016/07/05 08:58 1/12 Shortcut Menut
2016/07/05 08:58 1/12 Shortcut Menut Shortcut Menut Shortcut menut voidaan aktivoida seuraavista paikoista. Shortcut menun sisältö riippuu siitä, mistä se aktivoidaan. 1. Shortcut menu suunnitellusta linjasta
LisätiedotKonenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa
INFRA2010 KEHITTÄMISOHJELMAN LOPPUSEMINAARI 5.11.2008 Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa SEPPO ROPPONEN, Intopii Oy Sisältö Esiselvityksen tavoitteet ja osallistujat Mitä
LisätiedotTTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti
TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (
LisätiedotSPSS-pikaohje. Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö
SPSS-pikaohje Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö SPSS on ohjelmisto tilastollisten aineistojen analysointiin. Hyvinvointiteknologian ATK-luokassa on asennettuna SPSS versio 13.. Huom! Ainakin joissakin
LisätiedotTIEMERKINTÖJEN TEETTÄMINEN
TIEMERKINTÖJEN TEETTÄMINEN Hyvinkää 6-7.2.2014 Harri Spoof, Pöyry CM Oy MISTÄ ON KYSE? Tiemerkintöjen toimintalinjat (Tiehallinto, 2007) asiakirjan päivitys Asiakirjan nimi muutettu, koska toimintalinja
Lisätiedot2016/06/21 13:27 1/10 Laskentatavat
2016/06/21 13:27 1/10 Laskentatavat Laskentatavat Yleistä - vaakageometrian suunnittelusta Paalu Ensimmäinen paalu Ensimmäisen paalun tartuntapiste asetetaan automaattisesti 0.0:aan. Tämä voidaan muuttaa
LisätiedotLÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot
Valtatien 4 ja Sorosentien (pt 18756) liittymän toimivuustarkastelu Valo-ohjauksen tarveselvitys VALTATIEN 4 JA SOROSENTIEN (PT 18756) TARKASTELU 2 Tehtävä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella
Lisätiedotb6) samaan perusjoukkoon kohdistuu samanaikaisesti useampia tutkimuksia.
806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I 1. välikoe 11.3.2011 (Jari Päkkilä) VALITSE VIIDESTÄ TEHTÄVÄSTÄ NELJÄ JA VASTAA VAIN NIIHIN! 1. Valitse kohdissa A-F oikea (vain yksi) vaihtoehto. Oikeasta vastauksesta
LisätiedotMärkäpaluuheijastavien tiemerkintöjen käytön edellytykset Suomessa
Märkäpaluuheijastavien tiemerkintöjen käytön edellytykset Suomessa Esko Laiho Tiemerkintäpäivät 7.2.2014 Hyvinkää Taustaa Suomessa vaatimukset tiemerkintöjen märkäpaluuheijastavuudesta urakkakohtaisia.
LisätiedotTIEKOHTAI STEN NOPEUSRAJOITUSTEN VÅIKUTUS
TEKOHTA STEN NOPEUSRAJOTUSTEN VÅKUTUS AJONOPEUKSN, JONON JA OHTUKSN V. 197L1. HELSNK 2.12.1975 ja Dipl.ins. M. Roine 1. Johclanto TVH:ssa valmistui v. 1974 tutkimus tiekohtaisten nopeusrajoituston vaikutuksesta
LisätiedotVAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA
VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa
LisätiedotVOH 2.10 Ajokustannusten kuntoriippuvuus päällystetyillä teillä ja sorateillä
VOH 2.10 Ajokustannusten kuntoriippuvuus päällystetyillä teillä ja sorateillä Arto Ahonen, Tieliikelaitos Jukka Ristikartano, Tieliikelaitos Ari Kalliokoski, Tieliikelaitos Markku Knuuti, Tieliikelaitos
LisätiedotTIEREKISTERIN INTRANET-KATSELUOHJELMAN KÄYTTÖOHJE (19.2.2004)
1 (7) TIEREKISTERIN INTRANET-KATSELUOHJELMAN KÄYTTÖOHJE (19.2.2004) Huom! Tätä ohjetta ei ole täysin päivitetty vastamaan uutta ulkoasua, koska vielä uudempi extranet-versio on tulossa. Perusperiaatteet
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS
Vastaanottaja Mäntsälän kunta, Maankäyttöpalvelut Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.3.2015 MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT
LisätiedotKahden laboratorion mittaustulosten vertailu
TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,
LisätiedotYKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA
7.9.2015 ANTERO AROLA TAUSTAA - rahoituksen vähenemisestä johtuen päällystysohjelmat ovat lyhentyneet ja työmenetelmät keventyneet - tien rakenteen parantamistyöt ovat käytännnössä jääneet hyvin vähäisiksi
LisätiedotHoidon ja ylläpidon alueurakat. Soratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen. Viiteaineistomoniste 31.1.2011. 1. InfraRYL 21120 Suodatinkankaat
Hoidon ja ylläpidon alueurakat Soratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen Viiteaineistomoniste 31.1.2011 1. InfraYL 21120 Suodatinkankaat 2. InfraYL 21310 Sitomattomat kantavat kerrokset 3. akenteilla
LisätiedotYksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA
The difference is ABAX Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX 2 The difference is ABAX ABAX SÄHKÖINEN AJOPÄIVÄKIRJA Tähän esitteeseen on koottu vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät
LisätiedotLIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ. Päällysteiden pintakarkeuden vaikutukset tien käyttäjiin ja tienpitoon
01 2010 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ Päällysteiden pintakarkeuden vaikutukset tien käyttäjiin ja tienpitoon Päällysteiden pintakarkeuden vaikutukset tien käyttäjiin ja tienpitoon Liikenneviraston
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn
LisätiedotFCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365
FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle
LisätiedotMittaustulosten tilastollinen käsittely
Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe
LisätiedotMS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi
MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi 3B Tilastolliset datajoukot Lasse Leskelä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2016,
LisätiedotKone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C
Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja
Lisätiedot213213 Komposiittistabilointi (KOST)
InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,
LisätiedotKOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN
Image size: 7,94 cm x 25,4 cm KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN Vaarallinen tieosa Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan
LisätiedotTieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia
Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia Versio 28.8.2006 2 Ylläpidon toimintaympäristö 2006 Tieverkko 78 168 km (65 % päällystetty) Liikennesuorite 34 Mrd ajokm/v Vuotuinen ylläpito 0,22
LisätiedotLuku 6. Dynaaminen ohjelmointi. 6.1 Funktion muisti
Luku 6 Dynaaminen ohjelmointi Dynaamisessa ohjelmoinnissa on ideana jakaa ongelman ratkaisu pienempiin osaongelmiin, jotka voidaan ratkaista toisistaan riippumattomasti. Jokaisen osaongelman ratkaisu tallennetaan
LisätiedotPainumaprofiilin dynaaminen määrittäminen
Lauri Suikki Painumaprofiilin dynaaminen määrittäminen Eri menetelmien soveltaminen painumien mittaamisessa Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 5/29 Lauri Suikki Painumaprofiilin dynaaminen määrittäminen
LisätiedotKOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS. Työ: E26478. Tampere, 4.12.2013
KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS Työ: E26478 Tampere, 4.12.2013 PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 Y-tunnus 0564810-5 Toimistot: Turku, Tampere,
LisätiedotDIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI
DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI Tekijä: Marko Olli 16.10.2018 Sisällys 1 Johdanto...3 2 Hankkeen tavoitteet ja vaikuttavuus...3 3 Laitteisto ja mittaustarkkuus...3 4 Pilotointi ja
LisätiedotMONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen
MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi
LisätiedotTyöturvallisuuskatsaus siltatekniikan päivät 27. - 28.1.2016 Vantaa. työturvallisuuspäällikkö Risto Lappalainen, p. 0295 34 3966
Työturvallisuuskatsaus siltatekniikan päivät 27. - 28.1.2016 Vantaa työturvallisuuspäällikkö Risto Lappalainen, p. 0295 34 3966 Turvapuistohankkeista Esittelykontti Espooseen (valmis keväällä 2016) Radanrakentamisen
LisätiedotKevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4)
Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Esko Hätälä Inframan Oy 31.12.2004 Kevyen liikenteen väylien hallinta 1 31.12.2004 Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Uudet muuttujat...3...3...3
LisätiedotTien reunapainaumatunnusluvun määrittäminen
25 213 LIIKENNEVIRASTON tutkimuksia ja selvityksiä MARJA-TERTTU SIKIÖ Tien reunapainaumatunnusluvun määrittäminen Marja-Terttu Sikiö Tien reunapainaumatunnusluvun määrittäminen Liikenneviraston tutkimuksia
LisätiedotOtoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654
1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää
LisätiedotVanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara
Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120
Lisätiedot1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen
1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki
LisätiedotSorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala
Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Maantie 13783 eli Sorkkalantie Ominaisuustiedot Pituus yhteensä 4,2 km (mt 3022 / Anian rantatie - mt 308 / Lentoasemantie) Kevyen liikenteen väylä
LisätiedotPAKATINTIE TURVALLISUUSKÄVELY (HUOMIOT JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET) Pakatintien pyörätieyhteydestä on tehty valtuustolle useita aloitteita
PAKATINTIE TURVALLISUUSKÄVELY (HUOMIOT JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET) Taustaa: Pakatintien pyörätieyhteydestä on tehty valtuustolle useita aloitteita 6.5.2019 Kysymys lapsiystävälliselle Kittilälle. Esitys Sodankyläntien
LisätiedotUudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna
Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen
LisätiedotMittaustekniikka (3 op)
530143 (3 op) Yleistä Luennoitsija: Ilkka Lassila Ilkka.lassila@helsinki.fi, huone C319 Assistentti: Ville Kananen Ville.kananen@helsinki.fi Luennot: ti 9-10, pe 12-14 sali E207 30.10.-14.12.2006 (21 tuntia)
Lisätiedot1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011
1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan
LisätiedotForest Big Data -tulosseminaari
FOREST BIG DATA Forest Big Data -tulosseminaari 8.3.216 Metsäkoneen urapainumat laserilla Jarmo Hämäläinen jarmo.hamalainen@metsateho.fi Jari Ala-Ilomäki jari.ala-ilomaki@luke.fi Mikko Miettinen mikko.miettinen@argone.fi
LisätiedotVideotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi
Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi - Android 4.3 Jelly Bean ja 4.4 Kitkat käyttöjärjestelmien videotoiston suorituskyvyn vertailu Nexus 7 tabletilla
LisätiedotAineistokoko ja voima-analyysi
TUTKIMUSOPAS Aineistokoko ja voima-analyysi Johdanto Aineisto- eli otoskoon arviointi ja tutkimuksen voima-analyysi ovat tilastollisen tutkimuksen suunnittelussa keskeisimpiä asioita. Otoskoon arvioinnilla
LisätiedotUudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016
Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Taustat ja tavoitteet Tavoitteena kehittää menetelmä ja määrittää maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoama
LisätiedotKOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS
Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2011-12-12 Viite 82138782 KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Päivämäärä 12.12.2011 Laatija Tarkastaja Dennis
LisätiedotVeli Pekka Lämsä, Jouko Belt Routaheittotutkimus Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 32/2004
Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt Routaheittotutkimus Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 32/24 Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt Routaheittotutkimus Vähäliikenteisten
LisätiedotRaportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072
! Raportti Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys 27.5.2016 Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Laskentamalli... 1 2.1. Lähtötiedot... 1 2.1.1. Suunnittelualue...
LisätiedotTiemerkintöjen kuntoluokitus. Kunnossapidon laatu
Tiemerkintöjen kuntoluokitus Kunnossapidon laatu Tiemerkintöjen kuntoluokitus 1 Tiemerkintöjen kuntoluokitus Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2004 2 Tiemerkintöjen kuntoluokitus Kansikuva:
LisätiedotTIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich
TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich PALUUHEIJASTAVUUSMITTAREIDEN VALIDOINTI JA VERTAILUMITTAUKSET
LisätiedotS09 04 Kohteiden tunnistaminen 3D datasta
AS 0.3200 Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt S09 04 Kohteiden tunnistaminen 3D datasta Loppuraportti 22.5.2009 Akseli Korhonen 1. Projektin esittely Projektin tavoitteena oli algoritmin kehittäminen
LisätiedotHiljaisten päällysteiden kestävyys ja käyttöikä
Hiljaisten päällysteiden kestävyys ja käyttöikä Marko Kelkka Teknillinen korkeakoulu / tielaboratorio 25.10.2007 Melua vaimentavat päällysteet - seminaari Mitkä asiat vaikuttavat käyttöikään? Päällysteen
LisätiedotTeema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja
Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja Tilastoaineiston peruselementit: havainnot ja muuttujat havainto: yhtä havaintoyksikköä koskevat tiedot esim. henkilön vastaukset kyselylomakkeen kysymyksiin
LisätiedotS-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö
S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2
LisätiedotJoensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014. Jari Marjeta, projektipäällikkö
Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu 2011-2014 Jari Marjeta, projektipäällikkö KATUVERKON KUNNON HALLINTA PERUSMITTAUKSET -Päällystevaurioinventointi (syyperusteinen)
LisätiedotMallipohjainen päällysteiden korjaaminen
Mallipohjainen päällysteiden korjaaminen tietomallipohjaista suunnittelua hyödyntäen Case Kt55 Petri Niemi Markku Pienimäki Finnmap Infra Oy Finnmap Infra Finnmap Infra Oy on yksityinen infrastruktuurin
LisätiedotVt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus
Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Lähtökohdat Perinteinen päällysteen korjaus Lähtökohtana karkea maastomalli ja korjauksen suunnittelu sen pohjalta Lähtötietopoikkeamien
LisätiedotOulun seudulla kiertävien nopeusnäyttötaulujen mittaukset ajalla 8/2014-7/2015. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maantieverkon kohteet
Oulun seudulla kiertävien nopeusnäyttötaulujen mittaukset ajalla 8/2014-7/2015 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maantieverkon kohteet Mittauspisteet MittausID Suuralue tai kunta Sijainti Tietoja 108 Haukipudas
LisätiedotVOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä. Projektin yhteenveto. Harri Spoof & Vesa Männistö
VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä Projektin yhteenveto Harri Spoof & Vesa Männistö Projektin sisältö Selvitettiin kirjallisuuden perusteella erilaiset pohjoismaiset tavat laskea ylläpidon
LisätiedotKATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA
KATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA Case: Oulu Pertti Virtala SISÄLTÖ Oulun kaupungin katuomaisuuden kunnonhallinnan kehittäminen Infraomaisuuden hallinta Korjausvelan määrittäminen
LisätiedotSisällysluettelo ESIPUHE KIRJAN 1. PAINOKSEEN...3 ESIPUHE KIRJAN 2. PAINOKSEEN...3 SISÄLLYSLUETTELO...4
Sisällysluettelo ESIPUHE KIRJAN 1. PAINOKSEEN...3 ESIPUHE KIRJAN 2. PAINOKSEEN...3 SISÄLLYSLUETTELO...4 1. JOHDANTO TILASTOLLISEEN PÄÄTTELYYN...6 1.1 INDUKTIO JA DEDUKTIO...7 1.2 SYYT JA VAIKUTUKSET...9
LisätiedotJohdatus tn-laskentaan perjantai 17.2.2012
Johdatus tn-laskentaan perjantai 17.2.2012 Kahden diskreetin muuttujan yhteisjakauma On olemassa myös monen muuttujan yhteisjakauma, ja jatkuvien muuttujien yhteisjakauma (jota ei käsitellä tällä kurssilla;
LisätiedotSEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS
Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän
LisätiedotTUTKIMUSOPAS. SPSS-opas
TUTKIMUSOPAS SPSS-opas Johdanto Tässä oppaassa esitetään SPSS-tilasto-ohjelman alkeita, kuten Excel-tiedoston avaaminen, tunnuslukujen laskeminen ja uusien muuttujien muodostaminen. Lisäksi esitetään esimerkkien
LisätiedotTieverkon kunnon stokastinen ennustemalli ja sen soveltaminen riskienhallintaan
Mat-2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Tieverkon kunnon stokastinen ennustemalli ja sen soveltaminen riskienhallintaan Projektisuunnitelma 11.2.2009 Toimeksiantajat: Pöyry Infra Oy (Pekka
LisätiedotValtatie Pyhäjoen keskustan pääliittymän kohdalla (vt8 Virastotie Annalantie), Pyhäjoki Melutarkastelu
V8 Valtatie Pyhäjoen keskustan pääliittymän kohdalla (vt8 Virastotie Annalantie), Pyhäjoki Melutarkastelu 19.11.2012 Projektinumero: 304316 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät...
LisätiedotMS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi
MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi 3B Tilastolliset datajoukot Lasse Leskelä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Lukuvuosi 2016
LisätiedotMS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi
MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi 3B Tilastolliset datajoukot Lasse Leskelä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Lukuvuosi 2016
Lisätiedot031021P Tilastomatematiikka (5 op) kertausta 2. vk:een
031021P Tilastomatematiikka (5 op) kertausta 2. vk:een Jukka Kemppainen Mathematics Division 2. välikokeeseen Toinen välikoe on la 5.4.2014 klo. 9.00-12.00 saleissa L1,L3 Koealue: luentojen luvut 7-11
LisätiedotSisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4
Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 6 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA... 7 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...
LisätiedotPaallystetyn tien tasaisuuden mittauksesta
c,c'd3oflp SCANDIACONSULT TI EHALLI NTO..... Paallystetyn tien tasaisuuden mittauksesta Sinulle, joka työskentelet teiden kunnossapidon ja päällystysurakoiden parissa 7IEH/Pa Päällystetyn tien tasaisuuden
Lisätiedot