Päällystevauriot ja ajotuntuma

Transkriptio

1 Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt Päällystevauriot ja ajotuntuma Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 33/2004

2

3 Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt Päällystevauriot ja ajotuntuma Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 33/2004 TIEHALLINTO Helsinki 2004

4 ISSN X TIEH Verkkojulkaisu pdf ( ISSN TIEH V TIEHALLINTO Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Veli Pekka Lämsä, Jouko Belt. Päällystevauriot ja ajotuntuma. Helsinki Tiehallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 33/2004, 35 s.+liitt. 4 s. ISSN X, TIEH Asiasanat: ajettavuus, palvelutaso, tien kunto, tienkäyttäjät, vähäliikenteiset tiet, ylläpito Aiheluokka: 32, 33, 70 TIIVISTELMÄ Vähäliikenteisillä teillä tarkoitetaan tässä selvityksessä yhdysteitä sekä sellaisia seututeitä, joiden liikennemäärä on alle 200 ajon/vrk. Päällystettyjä vähäliikenteisistä teistä on hieman yli km, mikä käsittää noin 32 % kaikista yleisistä teistä. Selvitystyössä keskitytään päällystettyjen vähäliikenteisten teiden palvelutasoon tienkäyttäjän näkökulmasta. Tutkimus on osa Tiehallinnon loppuvuonna 2002 käynnistämän "Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito" - tutkimusohjelman osaprojektia Heikkokuntoisen päällystetyn alemman tieverkon ylläpito". Päällystevauriota on vähäliikenteisellä tiestöllä sitä enemmän mitä suurempi on pituussuuntainen epätasaisuus. Päällysteen iällä on yhteys päällystevaurioiden lisääntymiseen, mutta ikääntymisen merkitys ei ole aivan niin suuri kuin epätasaisuuden kasvun. Liikennemäärä puolestaan ei ole selkeä vaurioiden selittäjä alemmalla tieverkolla. Tiepiirien välillä päällystevaurioissa ja tasaisuudessa erot ovat suhteellisen pieniä ja koskevat yksittäisiä vauriotyyppejä. Tienkäyttäjille suunnattu ajomukavuustutkimus osoitti, että ajettavuudelle haittaa aiheuttava vaurio edellyttää vaurioituneen kohdan selvää pykälällä olemista. Autoilijoiden mielestä reiät ja heikkolaatuiset (ura)paikkaukset olivat ensiarvoinen ajomukavuutta heikentävä tekijä noin 40 %:lla tutkimuskohteista (kaikilla kohteilla ei reikiä/ paikkauksia). Reunapainumilla, verkkohalkeamilla ja pituushalkeamilla vastaava %-luku oli selvästi alhaisempi, luokkaa 7-14 %. Alemmalla tieverkolla palvelutasoa kuvaava vauriosumma selittyy lähes 80 %:sti verkkohalkeamilla. Kun selittäjinä käytetään vielä reunapainumia, purkaumia sekä pituushalkeamia saavutetaan 99 %:n selitysaste. Tekijät kuvaavat heikosti ajomukavuudelle aiheutuvaa haittaa. Ajomukavuuden kannalta merkityksellisimmät tekijät, reiät sekä pykälällä olevat poikki- ja pituushalkeamat ovat vauriosumman yhtälössä merkityksettömiä. Lisäksi yhtälö ei huomioi vaurioiden vakavuutta. Tekijät ovat yhteydessä toisiinsa sillä, mitä enemmän yksittäinen vaurio haittaa ajomukavuutta sitä vakavammasta rakenteellisesta vauriosta on myös kyse. Tienkäyttäjän näkökulman huomioon ottaminen tieomaisuuden palvelutasossa VOH tutkimusohjelman periaatteiden mukaisesti edellyttää vähintään nykyisen teknisen vauriosumman kertoimien huomattavaa korottamista eniten ajettavuudelle haittaa aiheuttavien vaurioiden kohdalla. Kokonaan uuden menettelyn edellytyksenä on inventointitavan muuttaminen ja täydentäminen, jolloin inventoitavia tekijöitä ovat lähinnä reiät ja huonot paikkaukset, pykälällä olevat halkeamat sekä reunapainumat.

6 ALKUSANAT Tiehallinnossa käynnistettiin loppuvuonna 2002 "Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito" -tutkimusohjelma S14. Tutkimusohjelman tavoitteena on löytää tehokkaita, nykyistä edullisempia sekä ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja vähäliikenteisten teiden ylläpitoon ja sen yksittäisiin keskeisiin kysymyksiin. Tarpeen mukaan osaprojektien pohjalta laaditaan myös ohjeita ja suosituksia käytännön töiden toteuttamiseen sekä menettelytapojen kehittämiseen. Kyseisen tutkimusohjelman osaprojekti on nimeltään Heikkokuntoisen päällystetyn alemman tieverkon ylläpito ja siinä käsitellään mm. tässä selvityksessä tarkasteltuja asioita päällystevaurioiden merkityksestä autoilijoiden kokemaan ajotuntumaan. Työtä on ohjannut projektiryhmä, johon kuuluvat Lasse Weckström Janne Lintilä Kari Lehtonen Kalevi Luiro Pertti Virtala Tuomas Toivonen Aarno Valkeisenmäki Jouko Belt Tiehallinto / keskushallinto Tiehallinto / Hämeen tiepiiri (puheenjohtaja) Tiehallinto / keskushallinto Tiehallinto / Lapin tiepiiri Tiehallinto / keskushallinto Tiehallinto / keskushallinto Tieliikelaitos Oulun yliopisto (sihteeri) Oulun yliopiston Rakentamisteknologian tutkimusryhmässä työhön ovat osallistuneet Veli Pekka Lämsä ja Jouko Belt. Oulussa marraskuu 2004

7 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 9 2 PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON PINTAKUNTO Päällystevauriot Vuoden 2003 tasaisuusmittaukset Päällystevaurioita ja tasaisuutta selittävät tekijät 16 3 PÄÄLLYSTEVAURIOT JA AJOTUNTUMA Tutkimuskohteet ja kyselyt Vastaajien yleisarvio kohteista Päällystevauriot ja sietorajat Ajomukavuutta haittaavat tekijät ja vauriosumma Vauriosumma ja ajomukavuus Vauriosumma sietorajatarkastelun perusteella 29 4 YHTEENVETO 31 5 SUOSITUKSET JA JATKOTUTKIMUSTARPEET 33

8

9 Päällystevauriot ja ajotuntuma 9 JOHDANTO 1 JOHDANTO Tiehallinnon ylläpitämien yleisten teiden eli tieomaisuuden palvelutasoa voidaan tarkastella pelkästään teknisen näkökulman lisäksi tienkäyttäjän ja koko yhteiskunnan näkökulmasta [Tiehallinto 32/2004]. Tällä hetkellä palvelutaso määritellään ensisijaisesti teknisin perustein tieominaisuuden kuntoa ja toiminnallisuutta luokittelemalla. Viime aikoina on alettu selvittää edellytyksiä kaikkien kolmen näkökulman huomioon ottamiseksi ja luokituksen yhtenäistämiseksi Tiehallinnon tulevaisuuden toimintalinjoja silmällä pitäen. Tässä selvitystyössä pureudutaan päällystettyjen vähäliikenteisten teiden palvelutasoon tienkäyttäjän näkökulmasta. Ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan tilastollisesti alemmalle tieverkolle tyypillisten päällystettyjen teiden vauriomäärää ja tasaisuutta tiepiireittäin kuntorekisterin PVI ja PTM aineistojen perusteella sekä yleisemmin päällystevaurioita ja tasaisuutta selittäviä tekijöitä. Toisessa vaiheessa tarkastellaan päällysteen pintakunnon ja henkilöautoilijoiden kokeman ajotuntuman välistä yhteyttä, lähtökohtana alkukesällä 2004 suoritettu kenttätutkimus, missä tavalliset tienkäyttäjät saivat 18 eri kohteella arvioida päällysteen pintakuntoa ja kokemaansa ajomukavuutta. Tarkoituksena on arvioida päällystevaurioille sietorajoja, joita huonommaksi vähäliikenteisten teiden kunto ei saa heikentyä. Tarkastelu perustuu vahvasti asiakaslähtöisyyteen liikenteen kokeman ajomukavuuden muodossa, ylläpidossa käytettävien teknisten raja-arvojen sijasta.

10 10 Päällystevauriot ja ajotuntuma PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON PINTAKUNTO 2 PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON PINTAKUNTO 2.1 Päällystevauriot Vähäliikenteisen tieverkon päällystevaurioiden määrää ja sen vaihtelua tiepiireittäin tarkasteltiin kuntotietorekisteristä otetun otoksen perusteella, mikä sisältää uusimpien rekisteriin taltioitujen kuntomittausten tiedot kesän 2004 tilanteessa. Aineisto rajattiin koskemaan yhdysteitä ja liikennemäärää välillä ajon/vrk. Luokittelevina tekijöinä tarkastelussa käytettiin tiepiirin lisäksi jakoa päällystetyypin ja kahden liikennemääräluokan mukaisesti. Päällystettyä alempaa tieverkkoa kuvaavan aineiston yhteispituus oli yli km (taulukko 1). AB kvl ajon/vrk ja SOP kvl ajon/vrk osalta otoskoko on sen verran pieni, että ne tulee jättää huomiotta tiepiirikohtaisissa tarkasteluissa. Taulukko 1. PVI otoksen koko (yhdystiet kvl ). Tiepiiri kvl AB PAB-B PAB-V SOP kvl kvl kvl kvl kvl kvl kvl yht. (km) U T KaS H SK KeS V O L yht. (km) Vähäliikenteisistä teistä noin 90 % sisältää jonkin tyyppisiä pintavaurioita, vauriosumman osuuden perusteella arvioituna (taulukko 2). Kapeita poikkihalkeamia on AB ja PAB-B teillä noin 60 %:lla sekä PAB-V ja SOP teillä keskimäärin %:lla tiestöstä. Leveitä poikkihalkeamia puolestaan on noin 10 %:lla alempaa tieverkkoa, lukuun ottamatta vähäliikenteisimpiä PAB-V teitä, missä leveitä poikkihalkeamia esiintyy aineiston perusteella jopa 23 %:lla tiestöstä. Taulukko 2. Pintavaurioita sisältävän tiestön osuus (%). Päällystetyyppi kvl VAURIO SUMMA PAKKAS KATKO POIK- KIHALK PTUUS+ SAUMA HALK kapea leveä kapea leveä AB PAB-B PAB-V SOP VERKKO HALK REIKÄ PUR- KAUMA REUNA PAINUMA

11 Päällystevauriot ja ajotuntuma 11 PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON PINTAKUNTO Kapeita pituussuuntaisia halkeamia (pituus+ saumahalkeamat) esiintyy päällystetyypistä riippuen %:lla alemman tieverkon pituudesta. Leveitä pituussuuntaisia halkeamia sisältävän tiestön osuus on keskimäärin 10 %, paitsi vähäliikenteisimmällä PAB-V tiestöllä, missä niitä otoksen mukaisesti on jopa 18 %:lla tiepituudesta. Verkkohalkeamisen vähäliikenteisen tiestön osuus on AB ja PAB-B teillä 30 %:n, SOP teillä 40 %:n ja PAB-V teillä 50 %:n luokkaa. Reiät painottuvat SOP teille, missä niitä on jo yli puolella tieosuuksista, kun PAB-V teillä reikiä on noin neljänneksellä tiestöstä. Purkaumaa esiintyy noin 20 %:lla ja reunapainumaa noin 15 %:lla tiestöstä, ja ko. vauriotyypit painottuvat PAB-V ja SOP teille. Keskimääräinen vaurioiden määrä (mediaani, keskiarvo) on pintavaurioiden osalta hyvin yleisesti 0 (nolla) tai muu hyvin pieni arvo (vauriosummaa ja kapeita pituushalkeamia lukuun ottamatta), eikä niillä siten pystytä kuvaamaan kovin hyvin vaurioiden määrää ja varsinkaan vakavuutta. Esimerkiksi vauriosumma vähäliikenteisillä teillä on keskimääräisinä arvoina (mediaani, 50 %-piste) alhainen, 13 29, eivätkä ne juurikaan poikkea toisistaan eri päällystetyypistä ja KVL-luokasta huolimatta (kuva 1). Vauriosumma PAB-V PAB-V SOP PAB-B PAB-B AB %-piste Kuva 1. Vauriosumman jakauma. Kun vauriosummaa tarkastellaan pahemmin vaurioituneiden tieosuuksien arvoja käyttäen, vauriosumma on selvästi suurempi ja eri päällystetyyppien KVL-luokkien välillä on selviä eroja. Esimerkiksi heikkokuntoisimmalla 10 %:lla vähäliikenteisestä tiestöstä (90 %-piste) PAB-V (kvl ) ja SOP teiden vauriosumma on 2- kertainen ja PAB-V (kvl 0-350) teillä lähes 3-kertainen AB teihin verrattuna. Heikkokuntoisin 10 % käsittää tässäkin otoksessa yli km eli yli sadan metrin tieosuutta. Vauriosumma on tietyllä kaavalla laskennallisesti, vauriotyyppejä toisistaan poikkeavasti painottaen, määritetty yhteenveto päällysteen pinnalta inventoiduista vaurioista ja sillä halutaan kuvata rikkinäisen päällysteen pinta-alaa 100 m tieosalla. Vauriosumman pituusyksikköä kohti vähäliikenteisten teiden otoksesta määritettyjen määrien hajonta tiepiirien välillä on vähäistä (taulukko 3). AB ja PAB-B teiden osalta koko maalle yhteisesti määritetyistä määristä selvimmin poikkeaa Uudenmaan tiepiiri. Vähäliikenteisimpien PAB-V ja SOP teiden osalta suurimmat vauriosummat

12 12 Päällystevauriot ja ajotuntuma PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON PINTAKUNTO löytyvät puolestaan Keski-Suomen tiepiiristä, mutta kuten sanottua, tiepiirien välistä vaihtelua ei voi pitää mitenkään merkittävänä. Taulukko 3. Vauriosumma, pakkaskatkot sekä kapeat ja leveät poikkihalkeamat PVI otoksessa (yhdystiet kvl ). VAURIOSUMMA AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP 100 metrillä kvl kvl kvl kvl kvl kvl U T KaS H SK KeS V O L yht PAKKASKATKO AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP kpl / km kvl kvl kvl kvl kvl kvl U T KaS H SK KeS V O L yht KAPEAT POIKKIHALK AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP kpl / km kvl kvl kvl kvl kvl kvl U T KaS H SK KeS V O L yht LEVEÄT POIKKIHALK AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP kpl / km kvl kvl kvl kvl kvl kvl U T KaS H SK KeS V O L yht Kapeiden poikkihalkeamien määrä vaihtelee 8-14 kpl/km päällystetyypistä ja liikennemääräluokasta riippuen. Kokonaisuudessaan eniten niitä löytyy Kaakkois-Suomen tiepiiristä ja keskimääräistä enemmän myös Oulu ja Lapin piireistä. Leveitä poikkihalkeamia on koko maan tasolla 1-3 kpl/km. Leveiden poikkihalkeamien osalta erottuivat Oulun ja Lapin PAB-V ja SOP tiet, missä niitä löytyy kaksinkertainen määrä koko maahan verrattuna. Pakkaskatkojen lukumäärä km kohti on 0-3 kpl/km. Kapeita pituussuuntaisia (pituus+ saumahalkeamat) halkeamia on kokonaisuudessaan eniten Hämeen, Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen tiepiireissä, missä niitä löytyy hyvin yleisesti yli 30 % enemmän kuin koko maassa keskimäärin (taulukko 4). Oulun ja Lapin piireissä kapeiden halkeamien määrä on puolestaan vähäinen, puolet-neljäsosa, koko maan arvoihin verrattuna. (Kapeiden saumahalkeamien osuus PAB ja SOP teillä vain muutama % ja AB teilläkin vain 45 %)

13 Päällystevauriot ja ajotuntuma 13 PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON PINTAKUNTO Taulukko 4. Kapeat ja leveät pituus+ saumahalkeamat sekä verkkohalkeamat PVI otoksessa (yhdystiet kvl ). KAPEAT PITUUS+ AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP SAUMAHALK m / km kvl kvl kvl kvl kvl kvl U T KaS H SK KeS V O L yht LEVEÄT PITUUS+ AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP SAUMAHALK m / km kvl kvl kvl kvl kvl kvl U T KaS H SK KeS V O L yht VERKKOHALK AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP m2 / km kvl kvl kvl kvl kvl kvl U T KaS H SK KeS V O L yht Leveitä pituussuuntaisia halkeamia on selvästi eniten Oulun ja Lapin piireissä ja leveiden halkeamien vähäisestä määrästä erottuvat rannikkoseutujen tiepiirit Vaasa, Turku ja Uusimaa. (Leveiden saumahalkeamien osuus PAB ja SOP teillä % ja AB teillä noin 45 %) Verkkohalkeaminen vähäliikenteinen tiestö keskittyy PAB-V ja SOP teille, missä niitä on kertainen määrä km kohden AB ja PAB-B teihin verrattuna. PAB-V ja SOP teistä eniten verkkohalkeamia on inventoitu olevan VOL-alueella. AB ja PAB-B teistä verkkohalkeamia on selvästi koko maan tilannetta enemmän Vaasan ja Uudenmaan piireissä. Reikien suhteellinen määrä (m 2 /km) on suurin SOP teillä, noin 4-kertainen PAB-V ja vähintään 8-kertainen AB ja PAB-B teihin verrattuna (taulukko 5). Tiepiireittäin tarkasteltuna reikiä on eniten Uudenmaan ja Turun piirien alemmalla tieverkolla. Purkaumien inventointituloksista erottui koko maalle määritettyihin yhteismääriin verrattuna suurista neliömääristä km kohti Uudenmaan lisäksi PAB-V ja SOP teiden osalta Oulun piiri. Inventoitujen purkaumien määrissä on tiepiirien välillä suhteellisen suurta hajontaa ja vähäisten määrien ansiosta erottuivat Kaakkois-Suomen, Hämeen, Savo-Karjalan, Keski-Suomen ja Vaasan alueet. Reunapainumien kohdalla hajonta tiepiirien välillä on myös suhteellisen suurta. Eniten reunapainumia on inventoitu olevan Uudellamaalla sekä vähäliikenteisimmillä PAB-V ja SOP teillä Keski-Suomen tiepiirissä.

14 14 Päällystevauriot ja ajotuntuma PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON PINTAKUNTO Taulukko 5. Reiät, purkaumat ja reunapainumat PVI otoksessa (yhdystiet kvl ). REIKÄ AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP m2 / km kvl kvl kvl kvl kvl kvl U T KaS H SK KeS V O L yht PURKAUMA AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP m2 / km kvl kvl kvl kvl kvl kvl U T KaS H SK KeS V O L yht REUNAPAINUMA AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP m / km kvl kvl kvl kvl kvl kvl U T KaS H SK KeS V O L yht Kuntotietojen sisältämien PPL-tulosten (kantavuus, SCI, BCI) tai liikennemäärän erilaisen KVL-rajojen sisällä painottumisen perusteella ei voida selittää (yksittäisten) PVI-muuttujien vaihtelua (liite 1). Otoskoko puolestaan on yksittäisissä tapauksissa voinut olla vaikuttamassa jonkin tiepiirin vauriotyypin suureen tai pieneen suhteelliseen määrään. Kokonaisuudessaan pintavaurioiden määrissä tiepiirien välillä olevat erot ovat suhteellisen pieniä ja koskevat yksittäisiä vauriotyyppejä, eikä niiden joukosta erotu pintakunnoltaan erityisen hyväkuntoista tai heikkokuntoista tiepiiriä. 2.2 Vuoden 2003 tasaisuusmittaukset Vähäliikenteisen tieverkon tasaisuutta ja sen vaihtelua tiepiireittäin tarkasteltiin kuntotietorekisteristä otetun otoksen perusteella, mikä sisältää vuoden 2003 PTMmittausten (Laser RST) tiedot. Aineisto rajattiin koskemaan yhdysteitä ja liikennemäärää välillä ajon/vrk. Luokittelevina tekijöinä tarkastelussa käytettiin tiepiirin lisäksi jakoa päällystetyypin ja kahden liikennemääräluokan mukaisesti. Päällystettyä alempaa tieverkkoa kuvaavan aineiston yhteispituus oli yli km (taulukko 6). AB kvl ajon/vrk ja SOP kvl ajon/vrk osalta otoskoko on sen verran pieni, että ne tulee jättää huomiotta tiepiirikohtaisissa tarkasteluissa. Sinänsä PTM-tulokset ovat aineistona

15 Päällystevauriot ja ajotuntuma 15 PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON PINTAKUNTO kattavampia pienemmällä aineistopituudella PVI-tuloksiin verrattuna, koska jokaista 100 metristä vastaa vertailukelpoinen arvo, eikä suurin osa arvoista ole nollia. Taulukko 6. PTM otoksen koko (v mittaukset; yhdystiet kvl ). Tiepiiri kvl AB PAB-B PAB-V SOP kvl kvl kvl kvl kvl kvl kvl yht. (km) U T KaS H SK KeS V O L yht. (km) Tiepiirikohtaisessa tarkastelussa tasaisuusparametreja arvioitiin määrittämällä yllä esitellysti luokitellulle aineistolle jakaumat parametrikohtaisesti. Mediaaniarvojen (50 %-piste) kohdalla tasaisuuden arvot ovat suhteellisen pieniä ja tiepiirien välisiä eroja voidaan pitää vähäisinä, koska 20 % suuremmat poikkeamat koko maan keksimääräisiin tasaisuusparametrien arvoihin ovat lähinnä poikkeuksellisia (liite 2). Tulosteista esitetään muutaman pituus- ja poikkisuuntaista tasaisuutta sekä urasyvyyttä kuvaavan parametrin arvoja. Päällystetyypeittäin epätasaisuudet ovat suurimmat, kuten kuvitella saattaa, SOP teillä. SOP jälkeen suurimmat pituussuuntaiset (IRI ja RMS10) ja poikkisuuntaiset (PETA ja harjanne) epätasaisuudet löytyvät kvl PAB-V teiltä. Maksimi urasyvyyden osalta toiseksi suurimmat arvot löytyvät AB teiltä. Heikkokuntoisimmalla 10 %:lla vähäliikenteisistä teistä tasaisuusarvojen hajonta tiepiireittäin on hieman keskimääräisiä arvoja suurempaa, mutta silti suhteellisen vähäistä. IRI koko maan tasolla on jo korkea, PAB-V teillä 4.0 ja SOP teillä yli 5.5 mm/m liikennemäärän ollessa alle 350 ajon/vrk (taulukko 7). Taulukko m IRI ja RMS10 PTM otoksessa heikkokuntoisimman 10 % kohdalla (yhdystiet kvl ). IRI AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP 90 %-piste kvl kvl kvl kvl kvl kvl U T KaS H SK KeS V O L yht RMS10_OIK AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP 90 %-piste kvl kvl kvl kvl kvl kvl U T KaS H SK KeS V O L yht

16 16 Päällystevauriot ja ajotuntuma PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON PINTAKUNTO IRI on vähintään 30 % koko maan arvoja suurempi AB osalta Vaasan ja Kaakkois- Suomen piireissä, PAB-B osalta Kaakkois-Suomessa ja PAB-V osalta Savo- Karjalassa ja Uudellamaalla. RMS10 kuvaa laajuudeltaan 3-10 m pituussuuntaisia epätasaisuuksia, ja se saa suurimmat (ja pienimmät) arvonsa samoissa tiepiireissä kuin IRI, joten tältä osin tulokset ovat yhteneviä. Maksimi urasyvyys AB teillä on suurin Turun piirissä ja PAB-V teillä Savo- Karjalan piirissä, mutta tiepiirien väliset erot ovat lähinnä marginaalisia (taulukko 8). Sinänsä urasyvyydet heikoimmalla 10 %:lla eivät ole vielä suuria toimenpiderajoihin verrattuna. Taulukko 8. Maksimi urasyvyys PTM otoksessa heikkokuntoisimman 10 % kohdalla (yhdystiet kvl ). URA_MAX AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP 90 %-piste kvl kvl kvl kvl kvl kvl U T KaS H SK KeS V O L yht Poikkisuuntaan epätasaisuus on vähintään 30 % koko maan arvoja suurempi PE- TA:n osalta ainoastaan Turun piirissä AB teillä ja Vaasan piirissä vähäliikenteisimmillä PAB-B teillä sekä harjanteen osalta KVL alle 350 PAB teillä Uudellamaalla (taulukko 9). Muutoin arvot eivät juurikaan poikkea toisistaan tiepiireissä. Taulukko 9. Poikittainen epätasaisuus ja harjanne PTM otoksessa heikkokuntoisimman 10 % kohdalla (yhdystiet kvl ). POIK_EPATAS_KA AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP 90 %-piste kvl kvl kvl kvl kvl kvl U T KaS H SK KeS V O L yht HARJANNE_KA AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP 90 %-piste kvl kvl kvl kvl kvl kvl U T KaS H SK KeS V O L yht Päällystevaurioita ja tasaisuutta selittävät tekijät Vähäliikenteisen tieverkon päällystevaurioita ja tasaisuutta selittäviä tekijöitä tarkasteltiin kuntotietorekisteristä otetun otoksen perusteella, mikä sisältää uusimpien PVI

17 Päällystevauriot ja ajotuntuma 17 PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON PINTAKUNTO ja kantavuusmittausten tiedot kesän 2004 tilanteessa sekä vuoden 2003 PTMmittausten (Laser RST) tiedot. Aineisto rajattiin koskemaan seututeitä (KVL ajon/vrk ja yhdysteitä (KVL ajon/vrk). Luokittelevina tekijöinä käytettiin päällystetyyppiä, päällysteen ikää, tasaisuutta (IRI), liikennemäärää ja kesäkantavuusarvoa. Tarkastelun perusteella päällystevauriota on vähäliikenteisellä tiestöllä sitä enemmän mitä suurempi on epätasaisuus. Vauriosumma vähintään kaksinkertaistuu, ja PAB-V teillä jopa kolminkertaistuu, IRI:n ollessa yli 3 mm/m verrattuna IRI luokkaan 0-2 mm/m (taulukko 10). Vauriomäärän kasvu epätasaisuuden lisääntymisen suhteen on voimakkainta reunapainumien, leveiden pituushalkeamien ja verkkohalkeamien kohdalla. Vastaava epätasaisuuden vaikutus vauriomääriin on ilmeinen myös tien pinnan reikäisyyden ja kapeiden pituushalkeamien osalta. Taulukko 10. Päällystevaurioiden määrät tasaisuuden (100 m IRI) suhteen päällystetyypeittäin vähäliikenteisillä teillä. Päällystevauriot AB PAB-B PAB-V SOP IRI 0-2 IRI 2-3 IRI yli 3 IRI 0-2 IRI 2-3 IRI yli 3 IRI 0-2 IRI 2-3 IRI yli 3 IRI 0-2 IRI 2-3 IRI yli 3 VAURIOSUMMA VS/100m PAKKASKATKO kpl/km K_POIKKIHALK kpl/km L_POIKKIHALK kpl/km K_PITUUSHALK m/km L_PITUUSHALK m/km K_SAUMAHALK m/km L_SAUMAHALK m/km VERKKOHALK m2/km REIKA m2/km PURKAUMA m2/km REUNAPAINUMA m/km Päällysteen ikääntyminen on myös yhteydessä tien pinnan vaurioiden määrän lisääntymiseen. Pääsääntöisesti alemmalla tieverkolla päällystevaurioita on eniten yli 10 vuoden ikäisten päällysteiden (ja suurimman epätasaisuuden) luokassa (taulukko 11). Poikkeuksena ovat kapeat pituushalkeamat, joiden määrään päällysteen ikääntymisellä ei ole selvää vaikutusta vaan ne ovat pienimmillään vanhimpien päällysteiden luokassa, ts. pituushalkeamien esiintymiseen vaikuttavimpia tekijöitä ovat koko rakenteen ja pohjamaan ominaisuudet. Taulukko %- piste 80 %- piste 90 %- piste Päällystevauriot tasaisuuden (100 m IRI) ja iän suhteen vähäliikenteisillä PAB-V teillä. VS K_PITUUSHALK L_PITUUSHALK VERKKOHALK REIKA REUNAPAINUMA IRI / ikä yli yli yli yli yli yli yli yli yli Leveitä pituushalkeamia, reikiä ja reunapainumia esiintyy merkittäviä määriä tyypillisesti heikkokuntoisimmalla 10 %:lla vähäliikenteisestä tiestöstä, kuten esimerkin mukaisella PAB-V tiestöllä. Kokonaisuudessaan päällysteen iän merkitys vaurioiden määrään ei ole aivan niin merkittävä kuin epätasaisuuden kasvamisen. Toisin sanoen pitkällä tähtäimellä alemman tieverkon tasaisuuden parantamiseksi suoritettavat toi-

18 18 Päällystevauriot ja ajotuntuma PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON PINTAKUNTO menpiteet vähentävät päällystevaurioita tehokkaammin kuin kevyet (uudelleenpäällystys)toimenpiteet. Korkean kantavuuden (ja vastaavasti SCI:n tai BCI:n) omaavalla tiestöllä (PAB-V) päällystevaurioiden määrä on vastaavasti alhaisempi kuin alemmilla kantavuusarvoilla (taulukko 12). Liikennemäärä puolestaan ei ole selkeä päällystevaurioiden selittäjä, sillä vauriotyypin ja jopa esitetyn kantavuusluokituksen mukaisesti KVL:n suuretessa vauriomäärät voivat suureta, pienentyä tai pysyä ennallaan. Taulukko 12. Kantavuus 50 %- piste 80 %- piste 90 %- piste KVL / Päällystevauriot kesäkantavuusarvon ja liikennemäärän KVL suhteen vähäliikenteisillä PAB-V teillä. VAURIOSUMMA K_PITUUSHALK L_PITUUSHALK VERKKOHALK REIKA REUNAPAINUMA yli yli yli Vähäliikenteisten teiden epätasaisuus lisääntyy hieman päällysteen ikääntyessä (taulukko 13). Selvimmin tämä havaitaan IRI:n, harjanteen ja RMS10 -arvon (kokoluokan 3-10 m laajuiset pituussuuntaiset epätasaisuudet) osalta. Taulukko %-piste 80 %-piste Tasaisuus päällysteen iän suhteen päällystetyypeittäin vähäliikenteisillä teillä. Tasaisuus / ikä AB PAB-B PAB-V SOP yli yli yli yli 10 IRI POIK_EPATAS_KA HARJANNE_KA RMS10_OIK URA_MAX IRI POIK_EPATAS_KA HARJANNE_KA RMS10_OIK URA_MAX Kantavuuden (kuten myös SCI:n tai BCI:n) paranemisella ja toisaalta KVL suurenemisella on heikkokuntoisimmalla tiestöllä (80 ja 90 %-pisteet) hienoinen ja kummallakin suunnilleen yhtä suuri vaikutus alemman tieverkon (PAB-V) tasaisuuteen (taulukko 14). Keskimääräisten (mediaani) tasaisuusarvojen kohdalla luokittelevien tekijöiden vaikutus on vielä olematon. Suurempi KVL tarkoittanee useimmiten laadultaan korkealuokkaisempaa tierakennetta.

19 Päällystevauriot ja ajotuntuma 19 PÄÄLLYSTETYN ALEMMAN TIEVERKON PINTAKUNTO Taulukko 14. KVL / Kantavuus 50 %- piste 80 %- piste 90 %- piste Tasaisuus kesäkantavuusarvon ja liikennemäärän KVL suhteen vähäliikenteisillä PAB-V teillä. IRI POIK_EPATAS_KA HARJANNE_KA RMS10_OIK URA_MAX yli yli yli

20 20 Päällystevauriot ja ajotuntuma PÄÄLLYSTEVAURIOT JA AJOTUNTUMA 3 PÄÄLLYSTEVAURIOT JA AJOTUNTUMA 3.1 Tutkimuskohteet ja kyselyt Päällysteen pintakunnon ja henkilöautoilijoiden kokeman ajotuntuman välisen tarkastelun yleisenä tavoitteena oli pystyä arvioimaan päällystevaurioille sietorajoja, joita huonommaksi teiden kunto ei saa heikentyä. Sietorajojen määrittäminen perustui siten vahvasti myös asiakaslähtöisyyteen liikenteen kokeman ajomukavuuden muodossa, pelkästään teknisenä rajana ylläpidossa käytettävien arvojen sijasta. Sietorajojen arvioimiseksi suoritettiin kesällä 2004 kenttätutkimus, missä tavalliset tienkäyttäjät saivat arvioida päällysteen pintakuntoa ja kokemaansa ajotuntumaa (ajomukavuutta) 18 eri koekohteella (taulukko 15). Taulukko 15. Nro Tie / tieosa /1 Limingan Ylipää /1 Limingan Ylipää /1 Limingan Ylipää / / /2 Päällystevauriotutkimuksen koekohteet. Nimi Kohteen kuvaus (pituus, m) Temmesjoen länsipuoli (Liminka) Temmesjoen länsipuoli (Liminka) Temmesjoen länsipuoli (Liminka) /1 Parras (Tyrnävä) /1 Parras (Tyrnävä) /1 Leppioja (Tyrnävä) Vanha karkea päällyste, urautuneisuutta, urapaikkausta, hieman yksittäisiä reikiä/ paikkoja. (700 m) Vanha karkea päällyste, erittäin mutkainen ja kapea, jonkin verran yksittäisiä reikiä ja reunapainumaa. (1 700 m) Mutkainen, erittäin heikkokuntoinen osuus, pahoja rumpuheittoja, paikkauksia, reikiä, irtosoraa, halkeamia. Pakko hiljentää ajaessa. (800 m) Kapea, sileäpintainen tie. Kohteella hieman urapaikkausta, reunapainumaa ja leveää pituushalkeamaa. (1 000 m) Tasainen ja hyväkuntoinen, mutta hyvin kapea tie. Kohteella vähäistä haittaa pituushalkeamista. (1 000 m) Tasainen ja hyväkuntoinen, mutta hyvin kapea tie. Ei ajomukavuutta haittaavia vaurioita. (1 000 m) Kohteen pintakunto ja ajettavuus hyvä, vähäistä pituus- ja poikkihalkeamaa. (1 000 m) Kohteen pintakunto pääosin hyvä, lievää reunapainumaa ja pituushalkeamaa. (800 m) Erittäin heikkokuntoinen, karkeapintainen osuus, erittäin paljon paikkauksia (reikäsarjoja), heittoja, irtosoraa, kaiken tyyppisiä halkeamia. Pakko hiljentää ajaessa. (1 000 m) /1 Keskikylä (Tyrnävä) Kohteella tien pinnan karkeutta (lievää purkaumaa ja verkkohalkeamaa, reikiä, poikkikatkoja), eivät juurikaan haittaa ajettavuutta. (1 400 m) /2 Murto (Tyrnävä) Tasainen ja hyväkuntoinen kohde, lieviä poikkikatkoja. (1 100 m) /1 Korkala (Tyrnävä) /1 Montta (Muhos) / / / / /1 Oulu-Utajärvi (Muhos) Oulu-Utajärvi (Muhos) Marttilanharju- Kaitaoja (Ylikiiminki) Ylikiiminki-Kaarela (Ylikiiminki) Ylikiiminki-Kaarela (Ylikiiminki) Kohteella ajomukavuutta selvästi heikentäviä (hiljentäminen) vaurioita, erittäin pahoja poikkikatkoja ja painumaa, paljon reikiä ja paikkauksia. (500 m) Kohteella geometrian vaihtelu suurta, karkea päällyste, pahoja pituus- ja poikkihalkeamia sekä verkkohalkeilua ja reunapainumaa, myös paikkauksia. Huomattavaa haittaa ajettavuudelle. (1 000 m) Kohde pääosin hyväkuntoinen ja pinta tasainen. Yksittäinen reunapainuma / leveä pituushalkeama, poikkikatkoja. (600 m) Kohde pääosin hyväkuntoinen ja pinta tasainen. Yksittäinen reunapainuma / leveä pituushalkeama, poikkikatkoja. (800 m) (Ura)paikattujen reikäsarjojen aiheuttamaa epätasaisuutta. Reikäisyyttä, leveitä pituus- ja poikkihalkeamia. Pintakunnon taso heikentää ajettavuutta. (1 700 m) (Ura)paikattujen reikäsarjojen aiheuttamaa epätasaisuutta. Reikäisyyttä, haitallisia poikkikatkoja ja pituushalkeamia. Pintakunnon taso heikentää ajettavuutta. (1 000 m) (Ura)paikattujen reikäsarjojen aiheuttamaa epätasaisuutta. Reikäisyyttä, haitallisia poikkikatkoja. Pintakunnon taso heikentää ajettavuutta. (1 000 m)

21 Päällystevauriot ja ajotuntuma 21 PÄÄLLYSTEVAURIOT JA AJOTUNTUMA Tutkimuskohteet sijaitsivat Oulun tiepiirin alueella ja niiden pituus oli keskimäärin 1 km ( km). Kohteet valittiin vähäliikenteisiltä teiltä siten, että pintakunnoltaan heikkojen tai erittäin heikkojen (kuvat 2 ja 3) lisäksi mukaan sisällytettiin myös suhteellisen hyvässä kunnossa olevia kohteita (kuva 4) sietorajojen suuruuden arvioimista silmällä pitäen. Toisena lähtökohtana selvitystyölle toimivat Tiehallinnon toimesta kohteilla suoritetut päällystevaurioinventoinnit (PVI). Kuva 2. Kohde 17; Ylikiiminki-Kaarela (Mt 8341 tieosa 1). Kuva 3. Kohde 12; Korkala, Tyrnävä (Pt tieosa 1).

22 22 Päällystevauriot ja ajotuntuma PÄÄLLYSTEVAURIOT JA AJOTUNTUMA Kuva 4. Kohde 5; Temmesjoen länsipuoli, Liminka (Pt tieosa 3). Kyselyt toteutettiin kahdella eri tavalla. Kohteiden paikallisille asukkaille jaettiin arviointilomakkeita suoraan postilaatikkoon noin 30 kpl/kohde (yhteismäärä 535 kpl), luonnollisesti riippuen kohteiden välittömässä läheisyydessä olleiden talouksien määrästä. Arvioitavien kohteiden määrä taloutta kohden oli 1-3 kpl. Toinen kyselyyn osallistunut joukko koostui myös tavallisista tienkäyttäjistä, ja heillä ajatettiin läpi kaikkien 18 kohteen. Kiertoajeluun (=ajopaneeli) osallistuneita henkilöitä oli 26 kpl, joista 4 henkilöä Oulun tiepiiristä. Kyselyssä käytetyn arviointilomakkeen malli on esitetty liitteessä 1. Arviointiin osallistujat, ajettuaan ensin kohteen, arvioivat lomakkeelle erilaisista tien pinnan vaurioista henkilöauton ajomukavuudelle aiheutuvaa haittaa 5-portaisella asteikolla (haitan vakavuus: erittäin suuri, suuri, keskimääräinen, vähäinen, ei haittaa) sekä listasivat tien pinnan vaurioista eniten ja toiseksi eniten ajettavuutta haittaavat tekijät tieosuudella. Tämän jälkeen he arvioivat vaurioiden määrä kokonaisuudessaan mm. vertaamalla kohdetta muuhun vähäliikenteiseen tiestöön. Vastausten lukumäärä oli 568 kappaletta (taulukko 16). Arvioinneista 104 kappaletta oli paikallisten asukkaiden ja 464 kappaletta kiertoajeluun osallistuneiden suorittamia. Hyväksyttävästi täytettyjen arviointilomakkeiden palautus-% paikallisilta asukkailta oli 20 %. Taulukko 16. Vastausten määrä kohteittain. Kohde Kohde 1 Kohde 2 Kohde 3 Kohde 4 Kohde 5 Kohde 6 Kohde 7 Kohde 8 Kohde 9 Vastausten lukumäärä Paikalliset Kiertoajelu Yht. 4 kpl 4 kpl 4 kpl 3 kpl 2 kpl 2 kpl 7 kpl 7 kpl 8 kpl 26 kpl 24 kpl 24 kpl 26 kpl 26 kpl 26 kpl 26 kpl 26 kpl 26 kpl 30 kpl 28 kpl 28 kpl 29 kpl 28 kpl 28 kpl 33 kpl 33 kpl 34 kpl Kohde Kohde 10 Kohde 11 Kohde 12 Kohde 13 Kohde 14 Kohde 15 Kohde 16 Kohde 17 Kohde 18 Vastausten lukumäärä Paikalliset Kiertoajelu Yht. 8 kpl 4 kpl 5 kpl 7 kpl 7 kpl 7 kpl 11 kpl 6 kpl 8 kpl 26 kpl 26 kpl 26 kpl 26 kpl 26 kpl 26 kpl 26 kpl 26 kpl 26 kpl 34 kpl 30 kpl 31 kpl 33 kpl 33 kpl 33 kpl 37 kpl 32 kpl 34 kpl

23 Päällystevauriot ja ajotuntuma 23 PÄÄLLYSTEVAURIOT JA AJOTUNTUMA 3.2 Vastaajien yleisarvio kohteista Vastaajat kirjasivat yleisarvion kohteena olleiden tieosuuksien vaurioituneisuudesta viisiluokkaisella asteikolla. Vastausten perusteella paikalliset asukkaat olivat arvioineet kohteiden vauriot vakavammiksi kuin ajopaneeliin osallistuneet (kuva 5). Lähes neljänneksellä kohteista oli paikallisten mukaan erittäin paljon vaurioita, kun vastaava kohteiden osuus oli ajopaneelin perusteella vain 10 %. Toisaalta ajopaneeliin osallistuneiden mielestä noin 30 %:lla kohteista vaurioita oli vähän tai ei ollenkaan, kun paikallisilla vastaava kohteiden osuus oli 15 %. 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % Ajopaneeli Paikalliset 10 % 5 % 0 % erittäin paljon paljon jonkin verran vähän ei lainkaan Kuva 5. Yleisarvio kohteiden vaurioituneisuudesta. Osassa vastauksissa paikalliset painottivat ajettavuusarvioissaan sanallisesti omalla asuinseudulla liikkumisen turvallisuuteen liittyviä tekijöitä, mikä näytti samalla vaikuttaneen päällysteen pinnan vaurioista aiheutuvien haittojen arviointiin. Ts. henkilöt, jotka kommentoivat voimakkaimmin asuinympäristönsä tiestön turvallisuusnäkökohtia, arvioivat myös päällystevaurioista aiheutuvat haitat suhteellisen suuriksi. Tällaiset kommentit liittyivät mm. Tien kapeuteen, mutkaisuuteen, mäkisyyteen (liittyen näkemäpuutteisiin, vaarallisiksi koettuihin liittymiin, pyöräilyturvallisuuteen) Erilaisiin parantamistarpeisiin (valaistukset, kaiteet, kevyen liikenteen yhteydet) Talviolosuhteissa ajettavuuteen (liukkaus, kunnossapito) Vastaajat arvioivat myös kullakin kohteella tien pinnan vaurioista (tai muista tekijöistä) eniten ajomukavuudelle (ajettavuudelle) haittaa aiheuttavia tekijöitä (kuva 6). Ajopaneeliin osallistuneiden mielestä 21 %:lla kohteista paikkaukset (yksittäisissä rei issä ja urapaikkaukset) olivat ensiarvoinen ajomukavuutta heikentävä tekijä, minkä jälkeen seurasivat poikkihalkeamat 18 %:lla ja reiät 16 %:lla kohteista. Kohteiden paikallisista asukkaista neljänneksen mielestä eniten ajettavuutta heikensivät reiät ja 17 % mielestä paikkaukset. Yhteensä reikien ja heikkolaatuisten (ura)paikkausten osuus oli kaikkien vastausten perusteella noin 40 %, mikä lukumäärällisesti vastaa 7:ää 18:sta arviointikohteesta (Huom! kaikilla kohteilla ei ollut reikiä / paikkauksia). Lisäksi hyvin oletettavaa on vielä, että jonkin verran heikkolaatuisimmista paikkauksista on arvioitu rei iksi siitä päätellen, että kohteet olivat alkukesänä paikattuja ja paikat suhteellisen hyvin sijoillaan. Vastaajat kommentoivatkin hyvin yleisesti nykyisten paikkausten heikkoa py-

24 24 Päällystevauriot ja ajotuntuma PÄÄLLYSTEVAURIOT JA AJOTUNTUMA syvyyttä (paikkaukset irtoavat usein ensimmäisten autojen ylityksistä, viimeistään seuraavan sadekuuron aikana, paljon irtokiviä yms.). 25 % 20 % 15 % Ajopaneeli Paikalliset 10 % 5 % 0 % ei haittaa heitot mutkainen ja/tai kapea paikkaukset poikki halkeamat reiät reuna painumat verkko halkeamat pituus halkeamat Kuva 6. Yhteenveto kohteilla eniten ajomukavuutta haittaavista tekijöistä. Reunapainumien ja verkkohalkeamien osuudet olivat keskenään samaa suuruusluokkaa, ajopaneelin osallistujien mielestä 7-8 % ja paikallisten asukkaiden mielestä %. Pituushalkeamilla vastaavat osuudet olivat 14 % ja 7 %. Vähäliikenteisille teille tyypillinen mutkaisuus ja/tai kapeus oli eniten ajettavuutta heikentävä tekijä 4 % ajopaneeliin osallistuneista ja 7 % paikallisista autoilijoista. Noin 5 %:lla kohteista ei havaittu olevan lainkaan ajomukavuutta heikentäviä tekijöitä. Yleisesti ottaen ajettavuudelle haittaa aiheuttavan vaurio edellyttää vaurioituneen kohdan selvää pykälällä olemista. Esimerkiksi pituushalkeamat voivat olla lähes merkitsemättömiä ajomukavuuden kannalta, niin kauan kun ne eivät ole pykälällä ja/tai hyvin leveitä. Alemman tieverkon usein pienipiirteisen pysty- ja vaakageometrian sekä kapeuden aiheuttama haitta ajettavuuteen korostuu varsinkin talven pimeissä ja liukkaissa olosuhteissa. Toisaalta, saatujen kommenttien mukaisesti, hyvissä olosuhteissa (kuten arviointien ajankohtana) mutkaisuudella ja kapeudella voi olla myös positiivisia, ajonopeutta hillitseviä vaikutuksia. 3.3 Päällystevauriot ja sietorajat Päällysteen pintakunnon sietorajatarkastelun lähtökohtana oli henkilöautoilijoille (ajopaneeli + paikalliset asukkaat) suunnattu kysely tien pintavaurioiden vaikutuksesta ajomukavuuteen sekä arviointikohteiden uusimmat PVI-tulokset. Autoilijat arvioivat kohteittain eri tyyppisistä pintavaurioista (pituus- ja poikkisuuntaiset halkeamat, verkkohalkeamat, reiät, reunapainumat) sekä paikkauksista, tien kapeudesta/mutkaisuudesta ja yksittäisistä heitoista ajomukavuudelle aiheutuvan haitan vakavuutta 5-portaisella asteikolla.

25 Päällystevauriot ja ajotuntuma 25 PÄÄLLYSTEVAURIOT JA AJOTUNTUMA Koekohteiden pituus oli keskimäärin 1 km, mikä PVI-tiedoissa tarkoittaa 10 kpl 100 m tieosuuksia. Kaikkien kohteen sisältämien tieosuuksien käyttäminen arvioinnissa, esim. vauriomäärän keskiarvon tai mediaanin muodossa, ei ole järkevää, koska monilla vauriotyypeillä suurimmalla osalla tieosista vaurioiden määrä on hyvin alhainen tai nolla. Oletuksena tarkastelussa oli, että autoilijoiden kokeman ajomukavuuden määrittelee hyvin pitkälle pahimmin vaurioituneet tieosuudet ja tällä perusteella kunkin arviointikohteen vauriomäärä määritettiin PVI-tiedoista seuraavilla kahdella tavalla : Arviointikohteittain ja vauriotyypeittäin valittiin suurimman vauriomäärän sisältävän 100 m tieosan tiedot (max 100 m), Arviointikohteittain ja vauriotyypeittäin laskettiin vaurioiden määrä 80 %- pisteessä. Aineisto luokiteltiin vauriotyypeittäin 5-portaisesti sen mukaan, kuinka suureksi ko. vaurioista aiheutuva haitta (erittäin suuri, suuri, keskimääräinen, vähäinen, ei haittaa) oli koettu. Tämän jälkeen kullekin "haittaluokalle" määritettiin max 100 m ja 80 %-pisteen PVI-tuloksista keskimääräinen vaurioiden suuruus, millä kuvattiin henkilöautoilijoiden ajotuntemusten mukaista sietorajaa. Kahdella eri tavalla määritetyt sietorajat poikkeavat selvästi toisistaan. Hyvin yleisesti sietorajojen suuruus puolittuu, kun tarkastelu suoritetaan 80 %-pisteen vauriomäärillä, mikä johtuu siitä, että hyvin usein yksi heikkokuntoinen 100 m tieosuus määrittelee pitemmän tiejakson ajomukavuuden. Ts. arviointikohteilla jo toiseksi tai kolmanneksi vaurioituneimmat tieosuudet sisältävät selvästi vähemmän vaurioita kuin eniten vaurioitunut tieosuus. Ajomukavuuskyselyn ja PVI-tulosten perusteella saadut arvot toimivat hyvin "haarukkana" tai ainakin lähtökohtana, kun eri vauriotyypeille halutaan määritellä ajomukavuustekijät huomioon ottavia raja-arvoja. Verkkohalkeamien tarkastelussa raja-arvoilla havaitaan jonkin asteinen kehittymistrendi ajomukavuudelle aiheutuvan haitan vakavuuden suhteen (kuva 7). Esimerkiksi verkkohalkeamista ajotuntumaan välittyvän keskimääräisen haitan muuttuminen suureksi edellyttää verkkohalkeamien määrän kaksinkertaistumista, max 100 m tapauksessa hieman yli 40 m 2 :sta 80 m 2 :n. Verkkohalkeamat (m 2 ) erittäin suuri suuri keskimääräinen max 100 m 80 %-piste vähäinen ei haittaa Kuva 7. Verkkohalkeamien sietorajatarkastelu. Pituushalkeamien kohdalla max 100 m tarkastelun aineistolla haitan vakavuuden suhteen trendi on suhteellisen lievä (kuva 8). Kapeista pituushalkeamista aiheutuva

26 26 Päällystevauriot ja ajotuntuma PÄÄLLYSTEVAURIOT JA AJOTUNTUMA haitta ajettavuuteen koetaan suureksi halkeamapituuden ollessa luokkaa 75 m ja vastaavasti leveillä pituushalkeamilla luokkaa 45 m. 80 %-pisteessä määriteltynä rajoissa ei ole juurikaan eroja haitan vakavuuden suhteen. Pituushalkeamat (m)o erittäin suuri suuri kapeat vähäinen ei haittaa erittäin suuri suuri leveät keskimääräinen keskimääräinen max 100 m 80 %-piste vähäinen ei haittaa Kuva 8. Pituushalkeamien sietorajatarkastelu. Vastaava tarkastelu saumahalkeamilla antaa hyvin samankaltaisen tuloksen. Saumahalkeamille raja-arvot ovat vain hieman korkeammat, luokkaa m suuremmat pituushalkeamiin verrattuna max 100 m aineistolla. Kohteilta inventoitujen reikä-m 2 osalta sietorajojen suureneminen rei'istä aiheutuvan haitan vakavuuden suhteen on looginen, lukuun ottamatta erittäin suurta haitan vakavuusastetta (kuva 9). Reikäisyydestä ajomukavuuteen aiheutuva haitta koetaan suureksi max 100 m tarkastelussa 19 m 2 ja 80 %-pisteen tarkastelussa 11 m 2 reikien pinta-alalla. 24 Reiät (m 2 ) max 100 m 80 %-piste 4 0 erittäin suuri suuri keskimääräinen vähäinen ei haittaa Kuva 9. Tien pinnan reikäisyyden sietorajatarkastelu. Reunapainumien kohdalla tarkastelutapojen välinen ero on suurimmillaan (kuva 10). Max 100 m tarkastelussa raja-arvojen kehittymistrendi on suhteellisen voimakas. 80 %-pisteen tarkastelussa rajat jäävät alhaisiksi toiseen tarkastelutapaan verrattuna, vaikka sielläkin haitan vakavuuden muuttuminen keskimääräisestä suureksi edellyttää 50 % lisäystä reunapainuman määrään.

27 Päällystevauriot ja ajotuntuma 27 PÄÄLLYSTEVAURIOT JA AJOTUNTUMA Reunapainumat (m) erittäin suuri suuri keskimääräinen max 100 m 80 %-piste vähäinen ei haittaa Kuva 10. Reunapainumien sietorajatarkastelu. Poikkihalkeamilla rajoiksi saadaan sama arvo (kapeilla 4 kpl ja leveillä 2 kpl max 100 m tarkastelussa, 80 %-pisteen tarkastelussa 2 kpl ja 1 kpl) kaikilla haitan vakavuuden asteilla, mikä johtuu poikkihalkeamien määrän vähäisestä hajonnasta kohteilla. 3.4 Ajomukavuutta haittaavat tekijät ja vauriosumma 3.41 Vauriosumma ja ajomukavuus Vauriosumma on otettu käyttöön kuvaamaan rikkinäisen päällysteen pinta-alaa m 2 :ssä 100 m tieosalla. Vauriosumma lasketaan nykyisellään PVI vaurioiden avulla yhtälöllä : VS = 0.3 kapeat pituushalkeamat leveät pituushalkeamat kapeat saumahalkeamat leveät saumahalkeamat kapeat poikkihalkeamat leveät poikkihalkeamat + verkkohalkeamat + reiät + purkaumat + reunapainumat. Pituussuuntaiset halkeamat inventoidaan metreinä, joten niiden osalta yhtälössä olevat kertoimet kuvannevat kuinka leveäksi halkeaman vaikutusalue oletetaan. Poikkihalkeamat inventoidaan kappalelukuna, joten niille asetettu kerroin kertoo suoraan poikkikatkon vaikutusalueen pinta-alan. Muut tekijät inventoidaan m 2 :nä, eikä niiden välillä ole painotuksia. Vauriosumman selittäjinä vähäliikenteisen yhdystiestön (KVL ajon/vrk) käsittävän aineiston perusteella (lineaarinen regressio, N = ) inventoidut verkkohalkeamat selittävät vauriosumman arvon lähes 80 %:sti (taulukko 17). Selitysaste 99 % saavutetaan, kun muuttujina käytetään verkkohalkeamia, reunapainumia, purkaumia sekä kapeita ja leveitä pituushalkeamia (Model e). Loput yhtälön sisältämät tekijät eli reiät, kapeat ja leveät poikkihalkeamat sekä kapeat ja leveät saumahalkeamat ovat käytännössä vauriosumman määrittämisen kannalta merkityksettömiä. Vauriosumman 99 % selitysasteen sisältämät tekijät kuvaavat heikosti vaurioista ajomukavuudelle aiheutuvaa haittaa. Verkkohalkeamat yksittäisenä tekijänä eivät

28 28 Päällystevauriot ja ajotuntuma PÄÄLLYSTEVAURIOT JA AJOTUNTUMA useinkaan heikennä kohteen ajettavuutta. Ajomukavuusselvityksessä autoilijat kirjasivat yleensä verkkohalkeamat haitallisiksi heikkokuntoisimmissa tienkohdissa, missä esiintyi yhtäaikaisesti monenlaisia pintavaurioita, kuten pituus- ja poikkihalkeamaa, reunapainumaa, reikiä tai selviä muutoksia poikkileikkauksessa (urautuneisuutta, deformoitumista, latistumista tms.). Taulukko 17. Vauriosumman selittävät tekijät. Model R Adjusted R Square Std. Error of the Estimate Lisäys a 88.8 % 78.8 % b 93.0 % 86.5 % % c 95.4 % 91.0 % % d 97.9 % 95.9 % % e 99.5 % 99.0 % % f 99.7 % 99.4 % % g 99.8 % 99.6 % % h 99.9 % 99.8 % % i % % % j % % % a b c d e f g h i j Predictors: (Constant), VERKKOHALK Predictors: (Constant), VERKKOHALK, REUNAPAINUMA Predictors: (Constant), VERKKOHALK, REUNAPAINUMA, PURKAUMA Predictors: (Constant), VERKKOHALK, REUNAPAINUMA, PURKAUMA, K_PITUUSHALK Predictors: (Constant), VERKKOHALK, REUNAPAINUMA, PURKAUMA, K_PITUUSHALK, L_PITUUSHALK Predictors: (Constant), VERKKOHALK, REUNAPAINUMA, PURKAUMA, K_PITUUSHALK, L_PITUUSHALK, REIKA Predictors: (Constant), VERKKOHALK, REUNAPAINUMA, PURKAUMA, K_PITUUSHALK, L_PITUUSHALK, REIKA, K_POIKKIHALK Predictors: (Constant), VERKKOHALK, REUNAPAINUMA, PURKAUMA, K_PITUUSHALK, L_PITUUSHALK, REIKA, K_POIKKIHALK, L_POIKKIHALK Predictors: (Constant), VERKKOHALK, REUNAPAINUMA, PURKAUMA, K_PITUUSHALK, L_PITUUSHALK, REIKA, K_POIKKIHALK, L_POIKKIHALK, L_SAUMAHALK Predictors: (Constant), VERKKOHALK, REUNAPAINUMA, PURKAUMA, K_PITUUSHALK, L_PITUUSHALK, REIKA, K_POIKKIHALK, L_POIKKIHALK, L_SAUMAHALK, K_SAUMAHALK Purkaumasta ei ole juurikaan haittaa ajomukavuudelle. Purkauma havaitaan ajoneuvossa pinnan karkeutena, mutta useimmiten autoilijat eivät edes havaitse inventoituja purkaumakohtia. Reunapainuma on useimmiten ajoturvallisuuteen vaikuttava tekijä. Kapeita pituushalkeamia autoilija tuskin huomaa, eivätkä ne haittaa ajomukavuutta. Leveistä pituushalkeamista on haittaa, jos ne ovat pykälällä. Ajomukavuuden kannalta merkityksellisimmät tekijät ovat merkityksettömiä vauriosumman selittäjinä. Poikkihalkeamien lukumäärä on tilastollisesti suhteellisen vähäinen, muutama kappale 100 m kohti, mutta lähes jokaisen kulkusuuntaan poikittaisen halkeaman ajomukavuudelle aiheuttama haitta on ilmeinen. Päällysteen reikäisyyden painoarvo vauriosummassa on hyvin pieni, kun sitä vertaa esim. kapeiden pituushalkeamien määriin, joiden merkitys ajettavuuden kannalta on erittäin vähäinen. Toisena reikien vähäisen painoarvon mittarina voidaan käyttää vertaamista verkkohalkeamien määrään. Kummallakin on sama painoarvo vauriosumman yhtälössä, mutta esim. vähäliikenteisillä AB ja PAB teillä verkkohalkeamisen tiestön määrä on luokkaa 30-kertainen reikä-m 2 määriin verrattuna. Ajomukavuuteen liittyviä tekijöitä tarkasteltaessa voidaan useimpien pintavauriotyyppien osalta samalla puhua myös vaurioiden erilaisesta vakavuudesta, vrt. esimerkiksi samalla tavalla painotetut purkauma-m 2, verkkohalkeama-m 2 ja reikäm 2. Toisena esimerkkinä on kapeiden ja leveiden halkeamien keskinäinen painotus. Toisin sanoen mitä enemmän vauriotyyppi haittaa ajomukavuutta sitä vakavammasta rakenteellisesta vauriosta on myös kyse.

29 Päällystevauriot ja ajotuntuma 29 PÄÄLLYSTEVAURIOT JA AJOTUNTUMA 3.42 Vauriosumma sietorajatarkastelun perusteella Tiehallinnon Väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelman (VOH) osaselvityksen keskeisenä lopputuotteena on esitetty perusteet ja laadittu suositus tieomaisuuden kunnon yhtenäiseksi palvelutasoluokitukseksi. Raportin sanoja lainaten yhtenäisen luokituksen käyttöönotto edellyttää seuraavaksi tieomaisuuden eri osa-alueiden kuntoluokkien kuvausten osittaista uudelleenmäärittelyä. Kuntoluokkien absoluuttiset raja-arvot ja kuntoinventointien arviointikriteerit on niin ikään määriteltävä tai tarkistettava ottaen huomioon tienkäyttäjien erilaiset palvelutaso-odotukset tieverkon eri osissa. Myös tieomaisuuden kuntomittareiden ja tienkäyttäjien kokemusten välistä yhteyttä tulisi tästä syystä tutkia. Lisäksi tulisi määrittää tieomaisuuden eri osien kuntotietojen yhdistämisen mahdollisuudet ja periaatteet. [Tiehallinto 32/2004] Seuraavaksi pureudutaan juuri tähän problematiikkaan eri tyyppisten päällysteen pinnalta havaittavien vaurioiden ajomukavuudelle aiheuttaman haitan luokittelun ja vauriosumman tekijöiden keskinäisten painotusten muodossa. Nykyiseen inventointitapaan perustuva menettely Vähäliikenteisen tieverkon tienkäyttäjille suunnattuun ajomukavuuskyselyyn ja päällystevaurioiden sietorajatarkasteluun (vrt. kappaleen 3.3 kuvat 7-10 edellä) perustuen vauriosumman sisältämille tekijöille määritettiin suhteelliset kertoimet siten, että verkkohalkeamien kerroin on yksi. Tarkastelussa oletettiin, että vaurioista ajomukavuudelle aiheutuva haitta on suuri, sietorajatarkastelun 5-portaisen luokittelun mukaisesti. Lisäksi lähtökohtana oli nykyinen vaurioiden inventointitapa. Saman painoarvon saavuttaminen edellyttää kertoimien suurentamista kautta linjan, esimerkiksi poikkihalkeamien osalta 8-kertaiseksi nykyisin kertoimiin verrattuna (taulukko 18). Merkittävimmäksi ajomukavuutta heikentäväksi tekijäksi osoittautuneiden reikien osalta kertoimen arvon tulisi olla noin 4, jotta verkkohalkeamien ja reikien painoarvo olisi sama. Leveillä pituushalkeamilla kerroin olisi 2 ja kapeilla luokkaa 1, minkä mukaisesti verkkohalkeama-m 2 ja kapea pituushalkeama-m aiheuttaisivat yhtä suuren haitan ajomukavuudelle. Tienkäyttäjän näkökulman tarkempi huomioon ottaminen koetun ajomukavuuden muodossa edellyttäisi kertoimien korottamista entisestään eniten ajettavuudelle haittaa aiheuttavien vaurioiden kohdalla. Taulukko 18. Vauriosumman tekijöiden tasapainotetut kertoimet ajomukavuuskyselyyn ja päällystevaurioiden sietorajatarkasteluun perustuen. Vauriotyyppi max 100 m 80 %-piste ka nykyinen ka / nykyinen Verkkohalkeamat Kapeat poikkihalkeamat Leveät poikkihalkeamat Kapeat pituushalkeamat Leveät pituushalkeamat Reiät Reunapainumat (Kapeat saumahalkeamat) (3.4) (2.2) (2.8) 0.1 (28) (Leveät saumahalkeamat) (3.7) (4.9) (4.3) 0.5 (8.6) Taulukon 18 mukaisia kertoimia käyttäen muodostettu vauriosumman yhtälö VS tienkäyttäjä, missä eri vauriotyypeillä on sama painoarvo, on seuraavan kaltainen :

30 30 Päällystevauriot ja ajotuntuma PÄÄLLYSTEVAURIOT JA AJOTUNTUMA VS tienkäyttäjä = 3 kapeat pituushalkeamat + 2 leveät pituushalkeamat + ***28 kapeat saumahalkeamat + ***8.5 leveät saumahalkeamat + 8 kapeat poikkihalkeamat + 8 leveät poikkihalkeamat + verkkohalkeamat + 4 reiät + 2 reunapainumat. ***Saumahalkeamia ei eritelty ajomukavuuskyselyssä ja edellä taulukossa 18 esitetyt kertoimet onkin määritelty pituushalkeamista aiheutuneen haitan perusteella, minkä vuoksi niihin tulee suhtautua tietyllä varauksella. Sopiva kertoimen arvo lienee sama (tai hieman alhaisempi) kuin pituushalkeamilla. Purkaumia ei arvioitu ajomukavuuskyselyssä. VS tienkäyttäjä yhtälöä käytettäessä tulee ottaa huomioon, että sillä saatavat arvot eivät ole suoraan vertailukelpoisia nykyisin käytössä olevan VS yhtälöllä saatavien tulosten ja VS raja-arvojen kanssa, vaan uudet arvot ovat pikemminkin kokonaan eri suuruusluokkaa. VS tienkäyttäjä yhtälöä tulee käsitellä kuten täysin uutta tien kuntoa kuvaavaa mittaria eli sen käyttöönotto edellyttää omien kriteerien ja raja-arvojen määrittelyä. Esitettyjä kertoimia voidaan luonnollisesti pitää lähinnä suuntaa antavina ajomukavuustutkimuksen luonteen huomioon ottaen. Tuloksista saa kuitenkin käsityksen siitä, mitä suuruusluokkaa eri vauriotyyppien painotusten tulisi olla, kun vauriosummaa tarkastellaan tienkäyttäjän kannalta. Kertoimien muuttamisella pystytään selkeästi nykyistä paremmin ottamaan huomioon tienkäyttäjän kokema ajomukavuus. Menettely sisältäisi kuitenkin selviä puutteita, koska mm. huonokuntoiset, lähinnä hoitotyönä tehdyt lapiopaikkaukset puuttuvat inventoitavien vaurioiden listalta, eikä vaurioiden vakavuutta ajomukavuuden kannalta ole otettu riittävästi huomioon. Uusi menettely Jos haluttaisiin kuvata kunnolla vaurioiden (vauriosumman) merkitystä tienkäyttäjän kannalta, nykyistä inventointitapaa tulisi muuttaa tai täydentää. Inventoitavia tekijöitä olisivat lähinnä reiät ja huonot paikkaukset, pykälällä olevat halkeamat sekä reunapainumat. Pykälällä olevilla halkeamilla tarkoitetaan halkeamia, jotka aiheuttavat ajoneuvon äkillisiä liikkeitä.

31 Päällystevauriot ja ajotuntuma 31 YHTEENVETO 4 YHTEENVETO Vähäliikenteisen tieverkon päällystevaurioiden määrän ja tasaisuuden vaihtelua tarkasteltiin tiepiireittäin yhdysteiltä (KVL ajon/vrk) otetun otoksen perusteella. Kokonaisuudessaan pintavaurioissa ja tasaisuudessa tiepiirien välillä olevat erot ovat suhteellisen pieniä ja koskevat yksittäisiä vauriotyyppejä, eikä joukosta erotu erityisen hyväkuntoista" tai "heikkokuntoista tiepiiriä. Päällystevauriota on vähäliikenteisellä tiestöllä sitä enemmän mitä suurempi on pituussuuntainen epätasaisuus, varsinkin reunapainumien, leveiden pituushalkeamien ja verkkohalkeamien osalta. Vaikutus on ilmeinen myös tien pinnan reikäisyyden ja kapeiden pituushalkeamien suhteen. Korkean kantavuuden tiestöllä päällystevaurioiden määrä on vastaavasti alhainen. Liikennemäärä puolestaan ei ole selkeä vaurioiden selittäjä, koska suurempi KVL tarkoittanee useimmiten laadultaan korkealuokkaisempaa tierakennetta. Päällysteen ikääntyminen on myös yhteydessä tien pinnan vaurioiden määrän lisääntymiseen. Poikkeuksena ovat kapeat pituushalkeamat, jotka tarkastelussa olivat vähimmillään vanhimpien (yli 10 v.) päällysteiden luokassa, ts. pituushalkeamiin vaikuttavimpia tekijöitä ovat koko rakenteen ja pohjamaan ominaisuudet. Päällysteen iän merkitys ei ole aivan niin suuri kuin epätasaisuuden kasvamisen eli pitkällä tähtäimellä alemman tieverkon tasaisuuden parantaminen vähentää päällystevaurioita tehokkaammin kuin kevyet toimenpiteet. Kenttätutkimus, missä tienkäyttäjät (ajopaneeli ja paikalliset asukkaat) saivat arvioida päällysteen pintakuntoa ja kokemaansa ajotuntumaa, osoitti, että ajettavuudelle haittaa aiheuttava vaurio edellyttää vaurioituneen kohdan selvää pykälällä olemista. Tienkäyttäjien mielestä reiät ja heikkolaatuiset (ura)paikkaukset olivat ensiarvoinen ajomukavuutta heikentävä tekijä noin 40 %:lla tutkimuskohteista (kaikilla kohteilla ei reikiä /paikkauksia). Reunapainumien ja verkkohalkeamien osuudet olivat keskenään samaa luokkaa, ajopaneelin osallistujien mielestä 7-8 % ja paikallisten asukkaiden mielestä %. Pituushalkeamilla vastaavat osuudet olivat 14 % ja 7 %. Tieverkon palvelutason yhtenä mittarina käytetään vauriosummaa, mikä saadaan päällystevaurioiden avulla. Vauriosumman suurin selittäjä verkkohalkeamat määrittää vauriosumman arvon lähes 80 %:sti vähäliikenteisellä tiestöllä. Selitysaste 99 % saavutetaan, kun muuttujina käytetään verkkohalkeamia, reunapainumia, purkaumia sekä kapeita ja leveitä pituushalkeamia. Tekijät kuvaavat heikosti ajomukavuudelle aiheutuvaa haittaa. Verkkohalkeamat eivät useinkaan heikennä kohteen ajettavuutta. Reunapainuma on useimmiten ajoturvallisuuteen vaikuttava tekijä. Purkauma havaitaan pinnan karkeutena, eikä siitä ole juuri haittaa ajomukavuudelle. Kapeita pituushalkeamia autoilija tuskin huomaa. Leveistä pituushalkeamista on haittaa, jos ne ovat pykälällä. Ajomukavuuden kannalta merkityksellisimmät tekijät, reiät sekä pykälällä olevat poikki- ja pituushalkeamat ovat vauriosumman yhtälössä merkityksettömiä. Tienkäyttäjän kokeman palvelutason tarkempi huomioon ottaminen ajomukavuuden muodossa, VOH tutkimusohjelmassa esitettyä suositusta tieomaisuuden kunnon yh-

32 32 Päällystevauriot ja ajotuntuma YHTEENVETO tenäiseksi palvelutasoluokitukseksi mukaillen, edellyttäisi kertoimien korottamista eniten ajettavuudelle haittaa aiheuttavien vaurioiden kohdalla. Tämän selvitystyön perusteella esimerkiksi reikien painoarvon nostaminen 4-kertaiseksi saattaa verkkohalkeamien ja reikien painoarvon vasta samalle tasolle. Poikkihalkeamien osalta verkkohalkeamien kanssa saman painoarvon saavuttaminen edellyttäisi nykyisten kertoimien 8-kertaistamista. Jos haluttaisiin kunnolla ottaa huomioon vaurioiden merkitys tienkäyttäjien kannalta, edellytyksenä olisi muutoksien tekeminen nykyiseen PVI käytäntöön.

33 Päällystevauriot ja ajotuntuma 33 SUOSITUKSET JA JATKOTUTKIMUSTARPEET 5 SUOSITUKSET JA JATKOTUTKIMUSTAR- PEET Tiestön tai sen osan kuntoa ja kunnon kehittymistä kuvattaessa käytetään usein keskimääräisiä arvoja tai tietyn raja-arvon ylittävien osuutta. Jakaumien runsaammalla käytöllä saataisiin useissa tapauksissa asioista nykyistä monipuolisempi käsitys. Tienkäyttäjän kannalta tieosuuden kunto määräytyy pahimmin vaurioituneiden kohtien perusteella. Tämän vuoksi tieverkon kuntoa arvioitaessa tulee laajemmin tarkastella eri päällystevauriotyyppien jakaumia ja niiden kehittymistä, käyttäen arviointiperusteena tietyn raja-arvon ylittymistä heikkokuntoisimmalla tieverkon osalla, esimerkiksi tieosan 80 %-pisteen tai vaurioituneimman 100 m kohdalla. Em. menettelyllä käsitys siitä, että vähäliikenteisen päällystetyn tiestön kunto ei poikkea merkittävästi tiepiirien välillä, saattaisi muuttua oleellisesti. Tienkäyttäjän kokeman palvelutason merkitys tienpidossa on lisääntynyt ja tulee edelleen lisääntymään mm. siirryttäessä ylläpidon hankinnoissa toimivuusvaatimusten käyttöön. Tällöin tarvitaan tienpinnan vaurioitumista kuvaavasta vauriosummasta kaksi eri perusteista muunnelmaa: tienkäyttäjän näkökulmasta ja teknisestä näkökulmasta määritetyt versiot. Ensiksi mainitulla varmistetaan, että tieverkon kunto pysyy tienkäyttäjän kannalta hyväksyttävällä tasolla. Viimeksi mainitulla varmistetaan tienkäyttäjän kokeman palvelutason jatkuvuus varsinkin urakan loppuvaiheessa (rakenteen pitkäikäisyys). Tienkäyttäjän näkökulmasta vauriosummaa voidaan lähestyä kahdella eri tapaa, painottaen erityisesti vaurioiden vakavuutta: nykyisen vaurioiden inventointimenettelyn pohjalta kehitettävällä menettelyllä, missä eri vauriotyyppien kertoimia muutetaan voimakkaasti eniten ajomukavuutta heikentäviä vauriota painottavaksi tai ns. uudella menettelyllä, minkä edellytyksenä on nykyisen inventointitavan muuttaminen ja täydentäminen, jolloin inventoitavia tekijöitä ovat lähinnä reiät ja huonot paikkaukset, pykälällä olevat halkeamat sekä reunapainumat. Molempien menettelyjen toteuttamista kannattaa selvittää jatkotutkimuksin. Ajomukavuuden kannalta kriittisten pykälällä olevien "hakkaavien" halkeamien määrittäminen subjektiiviseen arvioon perustuen sisältää aina epävarmuustekijöitä. Lisäksi käytetty ajonopeus (PVI-auton) vaikuttaa arvioon. Näistä syistä johtuen kannattaa selvittää PTM-auton tai mahdollisesti erillisen laitteiston tuottaman datan käyttömahdollisuuksia pykälällä olevien halkeamien tunnistamiseen. Tienkäyttäjät kokevat usein reiät suurimmaksi palvelutasoa alentavaksi tekijäksi, mistä syystä reiät tulee paikata mahdollisimman nopeasti. Paikkausten osalta on myös suositeltavaa ohjeistaa työmenetelmiä ja tiukentaa kunnossapidon urakoiden laatuvaatimuksia, jolloin paikkauksista tienkäyttäjille aiheutuva haitta vähenee. Heikkolaatuiset paikkaukset ovat niin yleisiä ainakin tietyllä osaa vähäliikenteistä tieverkkoa, että niiden inventointia esimerkiksi reikiin rinnastaen tulee harkita.

34 34 Päällystevauriot ja ajotuntuma KIRJALLISUUSLUETTELO KIRJALLISUUSLUETTELO Tieomaisuuden kunnon yhtenäinen palvelutasoluokitus - Perusteet, nykytila ja suositus luokitukseksi. Helsinki Tiehallinnon selvityksiä 32/2004. ISSN , ISBN , TIEH

35 Päällystevauriot ja ajotuntuma 35 LIITTEET LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Kantavuus, SCI, BCI ja liikennemäärätiedot PVI otokselle. Tasaisuuden mediaaniarvot (50 %-piste) PTM otokselle. Arviointilomakemalli : Selvitys päällysteen vaurioiden merkityksestä ajotuntumaan.

36 Liite 1. Kantavuus, SCI, BCI ja liikennemäärätiedot PVI otokselle. Mediaani (50 %-piste) 80 %-piste AB PAB-B PAB-V SOP AB PAB-B PAB-V SOP U T KaS KESÄ- H SK KANTAVUUS KeS V O L yht Mediaani (50 %-piste) 80 %-piste AB PAB-B PAB-V SOP AB PAB-B PAB-V SOP U T KaS H SCI SK KeS V O L yht Mediaani (50 %-piste) 80 %-piste AB PAB-B PAB-V SOP AB PAB-B PAB-V SOP U T KaS H BCI SK KeS V O L yht Mediaani (50 %-piste) 80 %-piste AB PAB-B PAB-V SOP AB PAB-B PAB-V SOP U T KaS H KVL SK KeS V O L yht

37 Liite 2. Tasaisuuden mediaaniarvot (50 %-piste) PTM otokselle. IRI AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP mediaani kvl kvl kvl kvl kvl kvl U T KaS H SK KeS V O L yht RMS10_OIK AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP mediaani kvl kvl kvl kvl kvl kvl U T KaS H SK KeS V O L yht URA_MAX AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP mediaani kvl kvl kvl kvl kvl kvl U T KaS H SK KeS V O L yht POIK_EPATAS_KA AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP mediaani kvl kvl kvl kvl kvl kvl U T KaS H SK KeS V O L yht HARJANNE_KA AB PAB-B PAB-B PAB-V PAB-V SOP mediaani kvl kvl kvl kvl kvl kvl U T KaS H SK KeS V O L yht

38 Liite 3/1. RAKENTAMISTEKNOLOGIAN TUTKIMUSRYHMÄ G (kohde 16) Arvoisa vastaanottaja! SELVITYS PÄÄLLYSTEEN VAURIOIDEN MERKITYKSESTÄ AJOTUNTUMAAN Kesäkuu 2004 Olethan kiinnostunut asuinseutusi tiestön kunnosta. Oulun yliopiston Rakentamisteknologian tutkimusryhmä tekee selvitystä tien pinnan vaurioituneisuuden merkityksestä henkilöautoilijoiden kokemaan ajomukavuuteen. Tämä kysely on osa selvitystyötä ja sen avulla voitte osaltanne olla mukana vaikuttamassa ylläpidon ja alemman tieverkon kunnon kehittymiseen. Toivomuksena olisi, että osallistuisitte selvitykseen ajamalla kohteena olevan tieosuuden ja täyttäisitte oheisen lomakkeen kokemanne ajotuntemuksen mukaisesti. Vastauksenne on selvityksemme kannalta erittäin tärkeä. Antamanne vastaukset ovat luottamuksellisia, eikä niistä voi päätellä kenenkään henkilöllisyyttä. Toivomme teidän palauttavan kyselyn oheisessa palautuskuoressa kesäkuun alkupuoliskolla viikkojen aikana, kuitenkin viimeistään mennessä. Halutessanne voitte ottaa yhteyttä kyselyyn liittyvissä kysymyksissä Jouko Beltiin arkisin klo 8:00 16:00 ( ; sähköposti jouko.belt@oulu.fi) Oulun yliopistossa. Yhteistyöstä ja vaivannäöstä kiittäen Jouko Belt Projektipäällikkö Oulun yliopisto, Rakentamisteknologian tutkimusryhmä Kohde 16 (Marttilanharju-Kaitaoja) ( kuva )