Painumaprofiilin dynaaminen määrittäminen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Painumaprofiilin dynaaminen määrittäminen"

Transkriptio

1 Lauri Suikki Painumaprofiilin dynaaminen määrittäminen Eri menetelmien soveltaminen painumien mittaamisessa Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 5/29

2

3 Lauri Suikki Painumaprofiilin dynaaminen määrittäminen Eri menetelmien soveltaminen painumien mittaamisessa Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 5/29 Tiehallinto Helsinki 29

4 Kannen kuva: Uudenmaan tiepiirin painumaseuranta-aineisto Verkkojulkaisu pdf ( ISSN TIEH 4682-v Tiehallinto Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL Helsinki Puhelinvaihde

5 Lauri Suikki: Painumaprofiilin dynaaminen määrittäminen Eri menetelmien soveltaminen painumien mittaamisessa. Helsinki 29. Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 5/29, 42 s. + liitt. 12 s. ISSN , TIEH 4682-v. Asiasanat: Painumat, tiestömittaukset, laatuvaatimukset Aiheluokka: 33 TIIVISTELMÄ Tässä työssä tutkittiin ajoneuvoilla suoritettavia painumaprofiilien mittauksia ja niiden tarkkuutta. Tutkittavina olivat kahden eri toimittajan mittaustulokset, joiden tuloksia verrattiin vaaitusmittaukseen. Toimittajat käyttivät ajoneuvolla tapahtuvassa mittauksessa toisistaan poikkeavia mittausmenetelmiä ja aineiston laskentatapoja. Työn keskeisimmät tulokset ovat eri mittaajien mittaustarkkuuden määrittäminen sekä eri menetelmien vertailtavuuden tarkasteleminen. Lisäksi tarkasteltiin ajoa haittaavan painuman mahdollisia mittareita. Nykyisin painumaprofiilien määritystä tehdään pääsääntöisesti vaaitusmittauksin. Vaaitusmittaus on kuitenkin kustannuksiltaan kallis menetelmä ja liikennejärjestelyjen kannalta ongelmallinen. Ajoneuvoilla tehtävillä painumaprofiilin määrityksillä voitaisiin merkittävästi vähentää mittausten aiheuttamaa haittaa liikenteelle ja lisätä mittausten kustannustehokkuutta. Dynaamisista menetelmistä mittausmenetelmä A:n tarkkuus on lähellä vaaitusmittauksen tarkkuutta. Mittausmenetelmä B:n tuloksissa oli eri toistokertojen välillä merkittävää huojuntaa. Koska ajoneuvolla tapahtuva mittaus suoritetaan kaistalla ajaen, eivät niiden tulokset ole täysin vertailukelpoisia vaaitusmittauksen tuloksiin, joka suoritetaan kaistan reunaviivoja pitkin. Tutkimuksen perusteella mittausmenetelmä A:n mittaustekniikka on riittävän tarkka pituusprofiilin määritykseen, kun tulosten ei tarvitse olla vertailtavissa saman kohteen vaaitusmittausten tuloksiin. Tavoitteena on kuitenkin kehittää mittausten suorittamista niin, että tulosten yhdenmukaisuus vaaitusmittausten kanssa paranisi. Ajoa haittaavien painumien mahdollisista mittareista tutkittiin RMSkiihtyvyyttä, RMS-epätasaisuutta, IRI-epätasaisuutta, tien pituusprofiilin gradienttia ja pituusprofiilin kaltevuuden muutosta. Muuttujilla kuvataan tien pituussuuntaista epätasaisuutta. Pituusprofiilin gradientti ja pituusprofiilin kaltevuuden muutos kuvaava parhaiten painuman kaltaisia muutoskohtia ja niiden vakavuutta, koska niihin ei vaikuta merkittävästi lyhytaaltoinen päällysteen epätasaisuus. Lyhyt aaltoisen epätasaisuuden vaikutusta voidaan pienentää muuttujilla kasvattamalla keskiarvoistus- tai jänneväliä. Näiden muuttujien osalta tulisi tutkia eri jänne- tai keskiarvoistusväleillä mitattujen tai laskettujen arvojen vaikutusta ajomukavuuteen sekä määrittää haitallisuuden raja-arvot muuttujille.

6

7 ESIPUHE Tieverkon painumakohteita seurataan pääsääntöisesti visuaalisen havainnoinnin sekä vaaitusmittausten avulla. Tässä tutkimuksessa selvitettiin ajoneuvolla suoritettavien painumamittausten tarkkuutta sekä määritettiin laatuvaatimukset. Lisäksi tarkasteltiin kriteereitä ajoa haittaavan painuman määrittelemiseksi. Työ on tehty Tiehallinnon keskushallinnon toimeksiannosta ja työtä ovat ohjanneet Tiehallinnosta Sami Petäjä, Pentti Salo sekä Kari Lehtonen. Konsulttina toimi Pöyry Infra Oy, josta työstä on vastannut Lauri Suikki. Työtä varten mittausaineistoa toimittivat Destia Oy ja Road Consulting Oy. Arvokkaita kommentteja työtä varten antoivat lisäksi Tiehallinnosta Vesa Männistö keskushallinnosta ja Petter Sandin Uudenmaan tiepiiristä sekä Heikki Onninen Destia Oy:stä. Helsingissä tammikuussa 29 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

8

9 Painumaprofiilin dynaaminen määrittäminen 7 Sisältö 1 JOHDANTO Taustaa ja tavoitteet 11 2 MITTAUS- JA ANALYSOINTIMENETELMÄT Lähtöaineisto Mittaustekniikat Analyysimenetelmät ja -määritelmät 15 3 ANALYYSIEN TULOKSET Pituusprofiili Vertailtavuus Toistettavuus Gradientti Vertailtavuus Toistettavuus Pituuskaltevuuden muutos Vertailtavuus Toistettavuus 26 4 AJOA HAITTAAVA PAINUMA RMS-kiihtyvyys RMS-epätasaisuus IRI-epätasaisuus Pituusprofiilin gradientti Pituusprofiilin kaltevuuden muutos Routaheittojen sallitut kaltevuuden muutokset Painumaeroissa sallitut kaltevuuden muutokset 35 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Mittausmenetelmien mittaustarkkuusvaatimukset Suositukset dynaamiselle pituusprofiilin määrittämiselle Suositukset pituussuuntaisen kaltevuuden muutoksen mittaamiselle Ajoa haittaavan painuman kriteerin kehitystarve 4 LÄHDELUETTELO 41 LIITTEET 42

10 8 Painumaprofiilin dynaaminen määrittäminen Kuvaluettelo Kuva 1. Tien 17 testikohde. (Kuva Vesa Männistö)...13 Kuva 2. Tien testikohde. (Kuva Vesa Männistö)...14 Kuva 3. Mittausten pituussuuntaiset korkeusprofiilit tien 17 kohteelta (kaistan oikea reuna)...16 Kuva 4. Annettujen alku- ja loppupisteiden perusteella lasketut mittausten pituussuuntaiset korkeusprofiilit tien 17 kohteelta (kaistan oikea reuna) Kuva 5. Vaaitusryhmien mittaustulosten erot. Kuvassa on suurin erotus sekä erotus, jonka 5 tai 95 % havainnoista alittaa...19 Kuva 6. Mittausmenetelmän A kahden mittauskerran erot. Kuvassa on suurin erotus sekä erotus, jonka 5 tai 95 % havainnoista alittaa...19 Kuva 7. Mittausmenetelmän B kahden mittauskerran erot ajolinjoittain. Kuvassa on suurin erotus sekä erotus, jonka 5 tai 95 % havainnoista alittaa. Tien 17 testikohteen tulokset. Kuvassa eri skaala kuin kuvissa 5 ja Kuva 8. Mittausmenetelmän B kahden mittauskerran erot ajolinjoittain. Kuvassa on suurin erotus sekä erotus, jonka 5 tai 95 % havainnoista alittaa. Tien testikohteen tulokset. Kuvassa eri skaala kuin kuvissa 5 ja Kuva 9. Kaltevuuden muutoksen mittauksen muuttujien h 1, h 2, h 3, l 1 ja l 2 määritelmät ohjeessa Rakenteen parantamisen suunnittelu/2./ Tämän raportin analyyseissa kaltevuuden muutosarvot ovat laskettu metrin välein huippukohdan (h 2 ) sijainnista riippumatta Kuva 1. Tien 17 tieosa 8 paaluvälin RMS-epätasaisuuden arvot ja pituusprofiili vasemmalta mittalinjalta Kuva 11 Tien tieosa 1 paaluvälin RMS-epätasaisuuden arvot ja pituusprofiili oikealta mittalinjalta....3 Kuva 12. Tien 17 tieosa 8 paaluvälin IRI-epätasaisuuden arvot ja pituusprofiili vasemmalta mittalinjalta....3 Kuva 13. Tien tieosa 1 paaluvälin IRI-epätasaisuuden arvot ja pituusprofiili oikealta mittalinjalta Kuva 14. Otos Uudenmaan tiepiirin painumakohteiden IRI-maksimiarvoista, joiden tulostusväli on 1 metriä Kuva 15. Tien 17 tieosa 8 paaluvälin pituusprofiilin gradientin arvot ja pituusprofiili vasemmalta mittalinjalta. Gradientin arvo 1m matkalta, mutta vain joka kymmenes arvo esitetty. Arvot on laskettu vaaitusmittausaineistosta...32 Kuva 16. Tien tieosa 1 paaluvälin pituusprofiilin gradientin arvot ja pituusprofiili oikealta mittalinjalta. Gradientin arvo 1m matkalta, mutta vain joka kymmenes arvo esitetty. Arvot on laskettu vaaitusmittausaineistosta...32 Kuva 17. Tien 17 tieosa 8 paaluvälin kaltevuuden muutoksen arvot ja pituusprofiili oikealta mittalinjalta. Kaltevuuden muutosarvot 1m, 2m, 5m ja 1m jännevälillä. Kuvassa on joka kymmenes arvo esitetty. Arvot on laskettu vaaitusmittausaineistosta Kuva 18.. Tien 17 tieosa 8 paaluvälin kaltevuuden muutoksen arvot ja pituusprofiili oikealta mittalinjalta. Kaltevuuden muutosarvot 1m, 2m, 5m ja 1m jännevälillä. Kuvassa on

11 Painumaprofiilin dynaaminen määrittäminen 9 metrin välein lasketut kaltevuuden muutosarvot. Arvot on laskettu vaaitusmittausaineistosta Kuva 19 Tien tieosa 1 paaluvälin kaltevuuden muutoksen arvot ja pituusprofiili oikealta mittalinjalta. Kaltevuuden muutosarvot 1m, 2m, 5m ja 1m jännevälillä. Kuvassa on joka kymmenes arvo esitetty. Arvot on laskettu vaaitusmittausaineistosta Taulukkoluettelo Taulukko 1. Testiteiden tulosten vertailtavuus oikeanpuoleiselta mittauslinjalta. Ensimmäisen vaaituksen ja toistettavuustestissä huonoimmaksi osoittautuneen Mittausmenetelmien A ja B erotus toiseen vaaitusmittaukseen nähden vas/oik mittalinjalla. Taulukossa on suurin erotus sekä erotus, jonka 5 tai 95 % havainnoista alittaa Taulukko 2. Testiteiden tulosten vertailtavuus vasemmanpuoleiselta mittauslinjalta. Ensimmäisen vaaituksen ja toistettavuustestissä huonoimmaksi osoittautuneen mittausmenetelmien A ja B erotus toiseen vaaitusmittaukseen nähden vas/oik mittalinjalla. Taulukossa on suurin erotus sekä erotus, jonka 5 tai 95 % havainnoista alittaa Taulukko 3. Gradientin vertailtavuus. Suurin erotus sekä erotus, jonka 5 tai 95 % havainnoista alittaa sekä korrelaatio. Ilman sulkuja oleva luku on oikean mittalinjan arvo ja suluissa oleva vasemman mittalinjan arvo Taulukko 4. Mittausmenetelmä A:n toistettavuus. Erotus, jonka 5 tai 95 % havainnoista alittaa sekä korrelaatio Taulukko 5. Mittausmenetelmä B:n toistettavuus. Erotus, jonka 5 tai 95 % havainnoista alittaa sekä korrelaatio Toistettavuutta arvioitu vain normaalilta ajolinjalta tehdyistä mittauksista Taulukko 6. Kaltevuuden muutoksen keskiarvojen erot referenssimittaukseen ja p-arvo tien 17 testireitiltä. Mittauskerroista esitetty vain suurimman eron tulokset oikealta ja vasemmalta mittauslinjalta. Arvot ovat prosenttiyksikköjä.. 23 Taulukko 7 Kaltevuuden muutoksen keskiarvojen erot referenssimittaukseen ja p-arvo tien testireitiltä. Mittauskerroista esitetty vain suurimman eron tulokset oikealta ja vasemmalta mittauslinjalta. Arvot ovat prosenttiyksikköjä Taulukko 8. Kaltevuuden muutoksen vertailtavuuden prosenttipisteiden arvot oikealta ja vasemmalta mittauslinjalta sekä maksimi erotus. Absoluuttisten erojen itseisarvot laskettu toisen vaaitusryhmän tuloksista. Ilman sulkuja oleva luku on oikean mittalinjan arvo ja suluissa oleva vasemman mittalinjan arvo. Taulukossa on esitetty mittauskerroista eniten eroavan tulokset. Arvot ovat prosenttiyksikköjä Taulukko 9. Tien 17 testireitin eri mittauskertojen välisten keskiarvojen erotus ja varianssianalyysin p-arvo. Jos p-arvo on >,5, keskiarvojen ero ei ole tilastollisesti merkitsevä 5 % riskitasolla. Keskiarvojen eron arvot ovat prosenttiyksikköjä Taulukko 1. Tien testireitin eri mittauskertojen välisten keskiarvojen erotus ja varianssianalyysin p-arvo. Jos p-arvo on >,5, keskiarvojen ero ei ole tilastollisesti merkitsevä 5 % riskitasolla. Keskiarvojen eron arvot ovat prosenttiyksikköjä... 26

12 1 Painumaprofiilin dynaaminen määrittäminen Taulukko 11. Kaltevuuden muutoksen arvojen suurin erotus sekä erotus, jonka 5 tai 95 % havainnoista alittaa. Absoluuttisten erojen itseisarvot laskettu eri mittauskertojen tuloksista. Vaaitusmittauksista on esitettynä referenssituloksena ryhmien välinen ero. Ilman sulkuja oleva luku on oikean mittalinjan arvo ja suluissa oleva vasemman mittalinjan arvo. Arvot ovat prosenttiyksikköjä...27 Taulukko 12. Julkisissa ajoneuvoissa koetun ajomukavuuden viitteelliset RMS-raja-arvot...28 Taulukko 13. Routanousuerojen aiheuttamat suurimmat sallitut kaltevuudenmuutokset routanousujen ollessa suurimmillaan talvena, jonka pakkasmäärä edustaa 2 vuoden kolmanneksi kahdeksanneksi kylmintä talvea...35 Taulukko 14. Tienpinnan laskennalliset sallitut kaltevuuden muutokset 3 vuoden aikana asfalttipäällysteisillä teillä, kun lasketaan kuinka pitkällä matkalla painuvan tieosuuden ja painumattoman osuuden välinen painumaero pitää tasata. /3/. Raja-arvojen soveltamisessa valitaan jännevälit, joilla saadaan suurin kaltevuuden muutos /2/ Taulukko 15. Suositus kaistalta suoritettavan mittauksen vähimmäistarkkuudesta, kun vertaillaan menetelmän tarkkuutta vaaitusmittaukseen. Vaatimuksina suurin sallittu erotus sekä erotus, jonka 5 tai 95 % havainnoista tulee vähintään alittaa ja korrelaatiovaatimus Taulukko 16. Mittausmenetelmien toistettavuuden laatuvaatimukset. Vaatimuksina suurin sallittu erotus sekä erotus, jonka 5 tai 95 % havainnoista tulee vähintään alittaa - ja korrelaatiovaatimus....38

13 Painumaprofiilin dynaaminen määrittäminen 11 JOHDANTO 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa ja tavoitteet Painuma on tien pinnan palautumatonta alaspäin siirtymistä, joka johtuu mm. pohjamaan kokoon puristumisesta ja sivuttaissiirtymisestä. Painumat aiheuttavat liikenneturvallisuutta heikentäviä pystykiihtyvyyksiä sekä vesiliirtovaaroja. Lisäksi painumat aiheuttavat ylimääräistä dynaamista rasitusta ajoneuvoille ja niiden kuormille. Teiden pituussuuntaisia korkeusprofiilin muutoksia seurataan painumien aiheuttamien riskien vuoksi. Usein painumakohdat saadaan tietoon palautteen tai silmämääräisen havainnoinnin perusteella. Vakavimmat painumakohteet ovat seurannassa ja niiden muutoksia seurataan vaaitusmittauksin sekä silmämääräisesti. Tiehallinto on määrittänyt tien pituussuuntaiselle kaltevuuden muutokselle hanke- ja kohdekohtaiset vaatimukset. Vaatimusten lähtökohtana ovat pituussuuntaisten heittojen vaikutukset ajodynamiikkaan. Vaatimukset perustuvat pituusprofiilista tehtäviin laskennallisiin tunnuslukuihin. Vaatimukset on määritetty maksimipainumalle ja pituussuuntaisen kaltevuuden muutokselle /3/. Tiehallinnon asettamia urakkakohtaisia painuma- ja pituuskaltevuuden vaatimuksia seurataan painumamittauksin. Mittauksilla määritetään myös painuma asettumista. Painumaseuranta vaatii usein vuosittain toistuvia mittauksia. Painumaseurantaa tehdään mittauksin myös tapauksissa, joissa ei pystytä tunnistamaan johtuuko epätasaisuus painumisesta vai routimisesta. Mittauksilla tuotetaan lisäksi lähtöaineistoa kohteille, joille halutaan määrittää tarkat toimenpiteet tarjouspyyntövaiheessa tai halutaan määrittää painuvat kohdat tarkasti. Aina ei pystytä ennakoimaan missä painumaongelmia tulee esiintymään, joten rakennetuille ja korjatuille teille tulisi tehdä koko tien alkutilan mittaus heti käyttöönoton jälkeen. Tätä ei kuitenkaan voida liikennejärjestely- ja kustannussyistä johtuen tehdä tarvittavan usein. Mittausaineiston luotettavuus on ensiarvoisen tärkeää. Virheellinen aineisto johtaa virheellisiin tulkintoihin. Mittarien tarkkuuden vaatimukset ovat suuret kohteissa, joissa kaltevuuden muutos on sanktioitu tai siihen on sidottu taloudellisia kannustimia. Lisäksi virheellinen aineisto voi johtaa vääriin tai väärin ajoitettuihin korjaustoimenpiteisiin. Pituusprofiilimittauksessa nykyisin käytettävä vaaitusmenetelmä on hyvin tarkka ja luotettava tapa tuottaa pituussuuntainen profiili kohteesta. Se on kuitenkin kallis ja liikennejärjestelyjen kannalta erittäin ongelmallinen menetelmä. Seurantamittauksille on enemmän tarvetta kuin niitä tällä hetkellä pystytään kustannussyistä toteuttamaan. Automatisoidulla mittausmenetelmällä voitaisiin merkittävästi alentaa mittauskustannuksia ja liikenteelle aiheutuvaa haittaa.

14 12 Dynaaminen painumaprofiilin määrittäminen JOHDANTO Painumakohteiden automaattista mittausta on testattu sekä PTM- että GPSautolla (TPPT 14 ja TIEH 4474). Aikaisemmissa tutkimuksissa ajoneuvoilla tehtyjen mittausten tarkkuus on todettu riittämättömäksi. Tässä työssä selvitettiin millainen mittaustarkkuus kyseisillä menetelmillä on nyt, kun mittaustekniikat ja menetelmät ovat kehittyneet. Tulosten perusteella luotiin lisäksi lähtökohdat mittausvaatimuksille, joiden avulla pyritään kannustamaan automatisoitujen menetelmien käyttöä ja kehittämistä. Tässä raportissa tarkastellaan myös ajoa haittaavaa painumaa kuvaavaa tunnuslukua.

15 Painumaprofiilin dynaaminen määrittäminen 13 MITTAUS- JA ANALYSOINTIMENETELMÄT 2 MITTAUS- JA ANALYSOINTIMENETELMÄT Dynaamisten painumamittausmenetelmien testaamista varten suoritettiin kahdelta testikohteelta mittaukset, joiden tavoitteena oli tuottaa kohteiden pituusprofiilit. Testikohteet ja mittausmenetelmät ovat esitetty kohdissa 2.1 ja 2.2. Lopullisiin testimittauksiin osallistuivat kahden vaaitusryhmän lisäksi Destia Oy (jatkossa mittausmenetelmä A ) ja Road Consulting Oy (jatkossa mittausmenetelmä B ). 2.1 Lähtöaineisto Testikohteina olivat tien 17 tieosa 8, josta mitattiin paalulukemat ~17-22 (kuva 1) sekä tien tieosan 1 paalut ~28-33 (kuva 2). Kuva 1. Tien 17 testikohde. (Kuva Vesa Männistö). Tien 17 testikohteella on useita selväpiirteisiä painumakohtia. Kohteella maksimi korkeusero on noin 4 metriä. Kohde on päällystetty edellisen kerran vuonna 26 Remix-menetelmällä.

16 14 Dynaaminen painumaprofiilin määrittäminen MITTAUS- JA ANALYSOINTIMENETELMÄT Kuva 2. Tien testikohde. (Kuva Vesa Männistö). Testikohde tiellä oli luonteeltaan erilainen kuin tien 17 kohde. Maksimi korkeusero oli noin 1,3 metriä ja tiellä oli paljon tiheästi esiintyvää pituussuuntaista epätasaisuutta. Painumakohdat eivät ole yhtä selväpiirteisiä kuin tien 17 kohteella. Kohteelle oli tehty massapintaus vuonna Mittaustekniikat Testikohteen mittasivat kaksi dynaamisia menetelmiä hyödyntänyttä mittaajaa sekä vaaitusmittausryhmä. Vaaitusmittaukset suoritettiin kahdesti eri mittausryhmän mittaamana. Mittaukset tehtiin metrin välein reunaviivan ja keskiviivan reunoilta. Vaaitusmittauksella saadaan mittapisteen absoluuttinen korkeuspiste suhteessa kalibrointipisteeseen, joka vaaitusmittauksissa oli -paalun reunaviiva. Mittausmenetelmässä A suoritettiin tienpituusprofiilimittaukset PTM-autolla (Profilograph). Mittaamisessa hyödynnetään PTM-auton laser- ja inertiaantureita sekä DGPS:n (differentiaalikorjattu GPS) avulla mitattuja korkeuspisteitä. Mittaushavaintoja saadaan 3,2 leveydellä, joten mittauslinjat eivät vastaa vaaitusmittausta. Mittaustulokset annettiin oikealta ja vasemmalta mittalinjalta metrin tulostusvälillä. Mittausarvot ovat jatkuvan mittauksen keskiarvoistettuja tuloksia. Mittausmenetelmä A on ajonopeudesta riippumaton ja se suoritetaan muun liikenteen ajonopeuksia mukaillen. Mittausmenetelmässä B suoritettiin pituusprofiilin määritys GPS-mittauksin, jossa käytettiin VRS-korjausta (Virtual Reference Station). VRS-järjestelmän avulla parannetaan mittausten tarkkuutta. GPS-mittaus tuottaa absoluuttisia sijaintipisteitä (x,y,z), joista pisteiden z-koordinaateista saadaan tien pituussuuntainen profiili. Mittaukset suoritettiin liikkuvalla autolla, jolloin mittapisteiden välimatka riippuu ajonopeudesta. Yhden metrin mittaustiheys vaatii ajonopeudeksi 3,6 kilometriä tunnissa.

17 Painumaprofiilin dynaaminen määrittäminen 15 MITTAUS- JA ANALYSOINTIMENETELMÄT 2.3 Analyysimenetelmät ja -määritelmät Analysoitavina aineistona olivat mittaajien toimittamat testikohteen pituusprofiilin korkeuspisteet ja korkeuspisteiden gradientit. Lisänä olivat laskennalliset korkeuspisteiden tulokset, jotka olivat sidottu vaaitusmittausten alkuja loppupisteiden korkeuksiin. Kahteen korkeuspisteeseen sidotuilla tuloksilla testattiin pienentääkö ns. tukipisteiden käyttö dynaamisesti määritettyjen ja vaaitusmittausten profiilien välistä eroja. Mittaajien toimittaman aineiston gradientin arvoista laskettiin kaltevuudenmuutosarvot 1m, 2m, 5m ja 1m kiinteillä jänteillä, joiden tulosten eroja tarkasteltiin myös tässä raportissa. Tässä raportissa mittauslinjalla tarkoitetaan poikkiprofiilin kohtaa, jota pituusprofiilin korkeuspisteiden mittausarvot edustavat. Ajolinjalla tarkoitetaan sitä kohtaa, mitä pitkin mittausajoneuvot ovat ajaneet. Analysoitavina tekijöinä olivat mittaajien vertailtavuus ja toistettavuus. Vertailtavuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä eri mittaajien tulosten yhdenmukaisuuden tutkimista. Mittauslinjojen ja tulosten laskentatapojen eroista johtuen vertailtavuuden tarkastelulla tutkitaan, että mitataanko oikeaa ilmiötä jatkon kannalta riittävällä tarkkuudella. Toistettavuudella tarkasteltiin mittaajien tarkkuutta. Toistettavuus tarkoittaa tässä yhteydessä samalla menetelmällä mitattujen kahden eri mittauskerran tulosten yhdenmukaisuuden tutkimista. Mittausaineistot analysoitiin tutkimalla mittauspistekohtaisten absoluuttisten erojen itseisarvoja ja niiden prosenttipisteitä. Prosenttipiste on kohta, joka rajaa alapuolelleen tietyn prosenttimäärän havaintoja, eli tässä aineistossa prosenttipiste ilmoittaa kuinka suuren virheen sisään tietyn prosenttimäärän havaintojen erot mahtuvat. Prosenttipisteiden lisäksi tutkittiin muuttujien välisiä riippuvuuksia eli korrelaatioita. Mittaajien aineistosta laskettujen kaltevuuden muutosten arvojen keskiarvoja analysoitiin myös varianssianalyysin avulla.

18 16 Dynaaminen painumaprofiilin määrittäminen ANALYYSIEN TULOKSET 3 ANALYYSIEN TULOKSET 3.1 Pituusprofiili Pituusprofiiliaineistot toimitettiin vasemmalta ja oikealta mittalinjalta. Tulokset eivät kuitenkaan vastaa toisiaan eri mittausmenetelmien välillä, koska mittalinjat ovat kaikilla menetelmillä hieman erilaiset ja muista menetelmistä poiketen mittausmenetelmä A tuottaa pituusprofiilin, joka on gradientista numeerisesti integroitu Vertailtavuus Kuvassa 3 esitetään tien 17 testikohteen korkeuspisteet eri mittaajien mittaamina kaistan oikealta reunalta. Silmämääräisesti voidaan havaita, että mittausmenetelmällä A on selkeä systemaattinen ero verrattuna vaaitusmittaukseen. Mittausmenetelmän B pituusprofiili mukailee melko hyvin vaaituksen tuloksia. Kuvassa 4 esitetään vastaava profiili tuloksilla, joiden alku- ja loppupisteet on sovitettu vaaitusmittauksen korkeusarvoihin. Tukipisteiden käyttö pienentää erityisesti mittausmenetelmän A tulosten eroa vaaitusmittaukseen. Tien testikohteen sekä kohteen 17 loput pituusprofiilikuvaajat ovat liitteessä 3. Tie 17 testikohde kaistan oikea reuna 3 2 (m) paalu Vaaitus Mittausmenetelmä A Mittausmenetelmä B Kuva 3. Mittausten pituussuuntaiset korkeusprofiilit tien 17 kohteelta (kaistan oikea reuna).

19 Painumaprofiilin dynaaminen määrittäminen 17 ANALYYSIEN TULOKSET Tie 17 testikohde kaistan oikea reuna (m) paalu Vaaitus Mittausmenetelmä B Mittausmenetelmä A Kuva 4. Annettujen alku- ja loppupisteiden perusteella lasketut mittausten pituussuuntaiset korkeusprofiilit tien 17 kohteelta (kaistan oikea reuna). Taulukoissa 1 ja 2 esitetään eri mittausmenetelmien absoluuttisten erojen prosenttipisteet ja korrelaatiot toisen vaaitusryhmän tuloksiin. Tuloksissa on käytetty eri menetelmien toistokertojen heikointa tulosta. Mittausmenetelmän B tuloksista on huomioitu vain ne kaksi ajokertaa, joissa mittaus on suoritettu normaalia ajolinjaa (ajouria pitkin) ajaen, koska niiden keskimääräinen ero pienin ja ne ovat mittausmenetelmän A kanssa vertailukelpoisempia. Taulukko 1. Testiteiden tulosten vertailtavuus oikeanpuoleiselta mittauslinjalta. Ensimmäisen vaaituksen ja toistettavuustestissä huonoimmaksi osoittautuneen Mittausmenetelmien A ja B erotus toiseen vaaitusmittaukseen nähden vas/oik mittalinjalla. Taulukossa on suurin erotus sekä erotus, jonka 5 tai 95 % havainnoista alittaa. Vaaitus Mittausmenetelmä A Mittausmenetelmä B Tie 17 testikohde max 2,2 cm 29,2 cm 8,7 cm 95 %,9 cm 24,2 cm 6,8 cm 5 %,2 cm 1,7 cm 2,5 cm korrelaatio 1, 1, 1, Tie 17 testikohde (tukipisteisiin sidotut tulokset) max 2,2 cm 18,4 cm 11,2 cm 95 %,9 cm 13, cm 7,8 cm 5 %,2 cm 4,6 cm 3,4 cm korrelaatio 1, 1, 1, Tie testikohde max 1,9 cm 9,2 cm 29,6 cm 95 %,5 cm 7,2 cm 25,2 cm 5 %,1 cm 3,1 cm 5,2 cm korrelaatio 1, 1,,98

20 18 Dynaaminen painumaprofiilin määrittäminen ANALYYSIEN TULOKSET Tie testikohde (tukipisteisiin sidotut tulokset) max 1,9 cm 9, cm 38,9 cm 95 %,5 cm 5,2 cm 34,6 cm 5 %,1 cm 1,9 cm 9, cm korrelaatio 1, 1,,98 Taulukko 2. Testiteiden tulosten vertailtavuus vasemmanpuoleiselta mittauslinjalta. Ensimmäisen vaaituksen ja toistettavuustestissä huonoimmaksi osoittautuneen mittausmenetelmien A ja B erotus toiseen vaaitusmittaukseen nähden vas/oik mittalinjalla. Taulukossa on suurin erotus sekä erotus, jonka 5 tai 95 % havainnoista alittaa. Vaaitus Mittausmenetelmä A Mittausmenetelmä B Tie 17 testikohde max 2,4 cm 3,5 cm 3,1 cm 95 % 1,2 cm 26, cm 24,3 cm 5 %,2 cm 11,3 cm 15,6 cm korrelaatio 1, 1, 1, Tie 17 testikohde (tukipisteisiin sidotut tulokset) max 2,4 cm 2, cm 27, cm 95 % 1,2 cm 14,5 cm 21,8 cm 5 %,2 cm 5,1 cm 12, cm korrelaatio 1, 1, 1, Tie testikohde max 1,5 cm 9,9 cm 33,6 cm 95 %,5 cm 8,1 cm 27,7 cm 5 %,1 cm 3,6 cm 16,1 cm korrelaatio 1, 1,,98 Tie testikohde (tukipisteisiin sidotut tulokset) max 1,5 cm 1,1 cm 26,1 cm 95 %,5 cm 5,8 cm 22,8 cm 5 %,1 cm 2,1 cm 11,1 cm korrelaatio 1, 1,,98 Taulukoiden 1 ja 2 perusteella voidaan todeta, että dynaamisin menetelmin suoritettujen mittausten tuloksissa on eroja suhteessa vaaitusmittaukseen. Kuitenkin korrelaatiot ovat erittäin korkeaa tasoa, eivätkä mittausten absoluuttiset erot kasva suhteessa mitattavaan ilmiöön merkittävästi testitiellä 17. Testitien suurin korkeusero oli 1,3 m, mikä on huomattavasti pienempi kuin testitiellä 17. Pienemmän korkeuseron tulisi vähentää virhettä, mutta testiaineistossa mittausmenetelmän B virhe kasvoi testitiellä oikean reunan mittauksessa merkittävästi Toistettavuus Toistettavuutta on arvioitu mittausmenetelmien A ja B osalta, joilta oli käytettävissä useampi mittaustulos. Referenssinä esitetään vaaitusmittausten eri ryhmien väliset erot. Kuvassa 5 esitetään vaaituksen referenssitulokset. Kaikkien mittausmenetelmien toistomittausten korrelaatiot olivat yli,95, eikä niiden arvoja ole esitetty erikseen.

21 Painumaprofiilin dynaaminen määrittäminen 19 ANALYYSIEN TULOKSET Vaaituksen vertailtavuus.4.3 (m).2.1. oikea mittauslinja vasen mittauslinja oikea mittauslinja vasen mittauslinja Tie 17 Tie MAX % % Kuva 5. Vaaitusryhmien mittaustulosten erot. Kuvassa on suurin erotus sekä erotus, jonka 5 tai 95 % havainnoista alittaa. Mittausmenetelmältä A oli käytettävissä kahden eri mittauskerran tulokset. Kuvassa 6 esitetään menetelmän mittauskertojen välisten absoluuttisten erojen prosenttipisteet. Tuloksista voidaan havaita, että mittausten välinen virhe on pienempi testikohteella 17. Kohteen virhettä on todennäköisesti lisännyt tiheä lyhyttaajuinen epätasaisuus, jolloin ajolinjan muutoksella on suuri vaikutus mittaustulokseen. Mittausmenetelmän A toistettavuus.4.3 (m).2.1. oikea mittauslinja vasen mittauslinja oikea mittauslinja vasen mittauslinja Tie 17 Tie MAX % % Kuva 6. Mittausmenetelmän A kahden mittauskerran erot. Kuvassa on suurin erotus sekä erotus, jonka 5 tai 95 % havainnoista alittaa. Mittausmenetelmä B:n toistettavuuden analyyseissä oli tieltä 17 kuusi toistokertaa ja tieltä neljä toistokertaa. Tien 17 mittauksista mittaukset 1 ja 2 oli suoritettu tien normaalia ajolinjaa (ajouria) ajaen, mittaukset 3 ja 4 tie reunalinjaa ja mittaukset 5 ja 6 keskiviivaa ajaen. Tiellä mittaukset 1 ja 2 oli suoritettu normaalia ajolinjaa pitkin ajaen ja mittaukset 3 ja 4 tien keskiviivaa ajaen. Kuvassa 7 esitetään mittausmenetelmän B toistokertojen

22 2 Dynaaminen painumaprofiilin määrittäminen ANALYYSIEN TULOKSET erot eri ajolinjoilla tie 17 testikohteella. Kuvassa 8 esitetään tien testikohteen vastaavat tulokset. Mittausmenetelmän B toistettavuus (Tie 17) (m).2.1. Kaista reunalinja keskilinja Kaista reunalinja keskilinja Oikea mittauslinja Vasen mittauslinja MAX % % Kuva 7. Mittausmenetelmän B kahden mittauskerran erot ajolinjoittain. Kuvassa on suurin erotus sekä erotus, jonka 5 tai 95 % havainnoista alittaa. Tien 17 testikohteen tulokset. Kuvassa eri skaala kuin kuvissa 5 ja 6. Mittaaja B:n toistettavuus (Tie 11689) (m).2.1. kaista keskilinja kaista keskilinja Oikea mittauslinja Vasen mittauslinja MAX % % Kuva 8. Mittausmenetelmän B kahden mittauskerran erot ajolinjoittain. Kuvassa on suurin erotus sekä erotus, jonka 5 tai 95 % havainnoista alittaa. Tien testikohteen tulokset. Kuvassa eri skaala kuin kuvissa 5 ja 6. Toistettavuuden tuloksista voidaan havaita, että mittausmenetelmä B:n toistettavuus on huomattavasti menetelmä A:ta heikompaa. Erityisesti testikohteella on mittauskerroilla merkittävä ero. Mittausmenetelmä A:n tarkkuus on analyysien perusteella lähellä vaaitusryhmien välistä tarkkuutta erityisesti maksimivirheen osalta.

23 Painumaprofiilin dynaaminen määrittäminen 21 ANALYYSIEN TULOKSET 3.2 Gradientti Testikohteiden aineistoista analysoitiin myös gradientin vertailtavuutta sekä toistettavuutta. Mittausmenetelmässä B ja vaaitusmittauksessa gradientti on laskennallinen suure pituusprofiilin arvoista, kun taas mittausmenetelmässä A gradientti on mitattu arvo Vertailtavuus Taulukossa 3 esitetään gradientin vertailtavuuden tulokset vaaitusmittaukseen testikohteittain. Tuloksista voidaan havaita erojen olevan melko pieniä tien 17 testikohteella, mutta tiellä vertailtavuus on heikompaa. Kohteen vertailtavuuden heikompi korrelaatio johtuu tien lyhyttaajuisesta epätasaisuudesta. Gradientti on herkkä mittausten kohdentumiselle samoihin pisteisiin. Taulukko 3. Gradientin vertailtavuus. Suurin erotus sekä erotus, jonka 5 tai 95 % havainnoista alittaa sekä korrelaatio. Ilman sulkuja oleva luku on oikean mittalinjan arvo ja suluissa oleva vasemman mittalinjan arvo. Vaaitus Mittausmenetelmä A Mittausmenetelmä B Tien 17 testikohde 95 %,4 (,5) cm/m,5 (,7) cm/m 1,3 (1,4) cm/m 5 %,1 (,1) cm/m,2 (,2) cm/m,2 (,3)cm/m Korrelaatio,99 (,99),99 (,98),93 (,92) Tien testikohde 95 %,3 (,4) cm/m 1, (1,1) cm/m 1,4 (1,2) cm/m 5 %,1 (,1) cm/m,3 (,3) cm/m,4 (,4) cm/m Korrelaatio,96 (,95),72 (,7),4 (,47)

24 22 Dynaaminen painumaprofiilin määrittäminen ANALYYSIEN TULOKSET Toistettavuus Taulukoissa 4 ja 5 esitetään mittausmenetelmien A ja B mittauskertojen välisten absoluuttisten erojen laatupisteet ja korrelaatiot. Tien testikohteella on mittauskertojen välillä selkeästi enemmän huojuntaa. Menetelmän A toistettavuus on ollut tiellä 17 parempaa kuin vaaitusryhmien välinen ero vertailtavuudessa. Taulukko 4. Mittausmenetelmä A:n toistettavuus. Erotus, jonka 5 tai 95 % havainnoista alittaa sekä korrelaatio. Tien 17 testikohde Tien testikohde Oikea Vasen Oikea Vasen 95 %,3 cm/m,3 cm/m,5 cm/m,6 cm/m 5 %,1 cm/m,1 cm/m,2 cm/m,2 cm/m Korrelaatio,99,99,93,92 Taulukko 5. Mittausmenetelmä B:n toistettavuus. Erotus, jonka 5 tai 95 % havainnoista alittaa sekä korrelaatio Toistettavuutta arvioitu vain normaalilta ajolinjalta tehdyistä mittauksista. Tien 17 testikohde Tien testikohde Oikea Vasen Oikea Vasen 95 %,5 cm/m,6 cm/m 1,4 cm/m 1,5 cm/m 5 %,1 cm/m,1 cm/m,4 cm/m,4 cm/m Korrelaatio,98,98,46, Pituuskaltevuuden muutos Pituuskaltevuuden muutos laskettiin kaavan 1 mukaisesti 1m, 2m, 5m ja 1 m kiinteillä jänneväleillä metrin välein. Kuvassa 9 on esitetty kaavan 1 muuttujien määritelmät. Tämän raportin kaltevuusmuutos tarkastelua on yksinkertaistettu niin, että jännevälit l 1 ja l 2 ovat aina samanpituiset ja laskenta suoritettiin metrin välein. Kaava 1. Kaltevuuden muutoksen kaava. /2/ h2 h1 Kaltevuudenmuutos = l 1 h 3 h l 2 2

25 Painumaprofiilin dynaaminen määrittäminen 23 ANALYYSIEN TULOKSET Kuva 9. Kaltevuuden muutoksen mittauksen muuttujien h 1, h 2, h 3, l 1 ja l 2 määritelmät ohjeessa Rakenteen parantamisen suunnittelu/2./ Tämän raportin analyyseissa kaltevuuden muutosarvot ovat laskettu metrin välein huippukohdan (h 2 ) sijainnista riippumatta. Tämän raportin analyyseissä on poikettu kuvan 9 menettelystä siten, että 1 metrin välein on valittu piste h 2 huippukohdan h 2 todellisesta sijainnista riippumatta. Siten piste on todellisesta huipusta tai painanteen pohjasta -,99 metriä sivussa. Huiput ovat kuitenkin usein niin loivia, että poikkeamalla ei ole merkitystä. Pisteet h 1 ja h 3 ovat symmetrisesti 1,2,5 tai 1 metrin etäisyydellä pisteestä h 2. Mittauskertojen ja mittausmenetelmien keskiarvojen tasoerot testattiin varianssianalyysillä. Eron tilastollista merkittävyyttä mitataan p-arvolla, joka kertoo millä todennäköisyydellä testin tulos on luotettava. Analyyseissä käytettiin tilastotieteessä yleisesti sovellettua,5 arvoa hylkäämisrajana. Lisäksi tarkasteltiin mittausten erotusta referenssimittaukseen ja saman menetelmän toistomittaukseen. Referenssimittauksena toimi toisen vaaitusryhmän tulokset Vertailtavuus Taulukoissa 6 ja 7 on esitetty kaltevuuden muutosten erot referenssimittauksen (toinen vaaitusmittauksista) keskiarvoon. Vertailussa on huomioitu kaikki laskennalliset arvot. Taulukko 6. Kaltevuuden muutoksen keskiarvojen erot referenssimittaukseen ja p- arvo tien 17 testireitiltä. Mittauskerroista esitetty vain suurimman eron tulokset oikealta ja vasemmalta mittauslinjalta. Arvot ovat prosenttiyksikköjä. Kaltevuuden muutos tie 17 (jänneväli 1m), p-arvo 1, (1,) keskiarvojen ero, oikea (vasen) Vaaitus -.1 % (.3 %) Mittausmenetelmä A -.1 % (.2 %) Mittausmenetelmä B.2 % (.4 %) Kaltevuuden muutos tie 17 (jänneväli 2m), p-arvo 1, (1,) Vaaitus. % (-.1 %) Mittausmenetelmä A -.1 % (. %) Mittausmenetelmä B.1 % (.2 %) Kaltevuuden muutos tie 17 (jänneväli 5m), p-arvo 1, (1,) Vaaitus -.1 % (. %)

26 24 Dynaaminen painumaprofiilin määrittäminen ANALYYSIEN TULOKSET Mittausmenetelmä A. % (.2 %) Mittausmenetelmä B. % (.2 %) Kaltevuuden muutos tie 17 (jänneväli 1m), p-arvo 1, (1,) Vaaitus. % (. %) Mittausmenetelmä A. % (. %) Mittausmenetelmä B -.1 % (.1 %) Taulukko 7 Kaltevuuden muutoksen keskiarvojen erot referenssimittaukseen ja p-arvo tien testireitiltä. Mittauskerroista esitetty vain suurimman eron tulokset oikealta ja vasemmalta mittauslinjalta. Arvot ovat prosenttiyksikköjä. Kaltevuuden muutos tie (jänneväli 1m), p-arvo 1, (1,) keskiarvojen ero, oikea (vasen) Vaaitus. % (. %) Mittausmenetelmä A. % (-.1 %) Mittausmenetelmä B. % (. %) Kaltevuuden muutos tie (jänneväli 2m), p-arvo 1, (1,) Vaaitus. % (. %) Mittausmenetelmä A -.1 % (. %) Mittausmenetelmä B. % (. %) Kaltevuuden muutos tie (jänneväli 5m), p-arvo 1, (1,) Vaaitus. % (-.1 %) Mittausmenetelmä A -.1 % (-.2 %) Mittausmenetelmä B. % (. %) Kaltevuuden muutos tie (jänneväli 1m), p-arvo 1, (1,) Vaaitus. % (. %) Mittausmenetelmä A.1 % (. %) Mittausmenetelmä B.1 % (-.2 %) Taulukoista 6 ja 7 voidaan havaita, etteivät eri mittausmenetelmien kaltevuuden muutosten keskiarvot eroa toisistaan tilastollisesti merkitsevästi 5 % riskitasolla (p-arvo >,5). Keskiarvojen ero pienenee jännevälin kasvaessa, jolloin mittapisteen kohdentumisen vaikutus vertailtavuuteen vähenee. Tulokset eivät korreloi keskenään, koska kaltevuuden muutoksen arvo on erittäin herkkä mittapisteen kohdentumiselle samaan kohtaan ja näin ollen myös yksittäisten pisteiden erot voivat olla suuret. Alla olevassa taulukossa 8 on esitetty kaltevuuden muutoksen erotukset referenssitulokseen testikohteittain. Taulukko 8. Kaltevuuden muutoksen vertailtavuuden prosenttipisteiden arvot oikealta ja vasemmalta mittauslinjalta sekä maksimi erotus. Absoluuttisten erojen itseisarvot laskettu toisen vaaitusryhmän tuloksista. Ilman sulkuja oleva luku on oikean mittalinjan arvo ja suluissa oleva vasemman mittalinjan arvo. Taulukossa on esitetty mittauskerroista eniten eroavan tulokset. Arvot ovat prosenttiyksikköjä. Vaaitus Mittausmenetelmä A Mittausmenetelmä B Tien 17 testikohde (1m jänneväli) MAX 2,2 % (3,75 %) 1,56 % (3,21 %) 8,68 % (7,62 %) 95 %,88 % (1,29 %),87 % (1,21 %) 2,43 % (2,33 %) 5 %,17 % (,3 %),27 % (,34 %),3 % (,37 %)

27 Painumaprofiilin dynaaminen määrittäminen 25 ANALYYSIEN TULOKSET Tien 17 testikohde (2m jänneväli) MAX 1,8 % (1,23 %) 1, % (1,83 %) 3,51 % (3,84 %) 95 %,5 % (,54 %),5 % (,71 %) 1,14 % (1,4 %) 5 %,1 % (,12 %),18 % (,18 %),22 % (,21 %) Tien 17 testikohde (5m jänneväli) MAX,74 % (,71 %),47 % (,98 %) 1,42 % (1,6 %) 95 %,24 % (,24 %),23 % (,36 %),54 % (,52 %) 5 %,5 % (,5 %),7 % (,8 %),13 % (,12 %) Tien 17 testikohde (1m jänneväli) MAX,22 % (,38 %),2 % (,31 %),74 % (,84 %) 95 %,9 % (,12 %),11 % (,15 %),22 % (,27 %) 5 %,2 % (,3 %),3 % (,4 %),5 % (,5 %) Tien testikohde (1m jänneväli) MAX 2,7 % (2,7 %) 3,35 % (4,55 %) 4,91 % (4,42 %) 95 %,87 % (1,1 %) 1,68 % (1,51 %) 1,59 % (1,6 %) 5 %,25 % (,28 %),45 % (,48 %),4 % (,37 %) Tien testikohde (2m jänneväli) MAX 1,7 % (1,5 %) 1,96 % (2,11 %) 2,33 % (2,6 %) 95 %,43 % (,52 %) 1,8 % (1,1 %),89 % (1,6 %) 5 %,11 % (,13 %),28 % (,28 %),23 % (,21 %) Tien testikohde (5m jänneväli) MAX,54 % (,47 %),95 % (1,15 %) 1,36 % (1,11 %) 95 %,16 % (,17 %),45 % (,43 %),54 % (,45 %) 5 %,5 % (,5 %),12 % (,11 %),13 % (,11 %) Tien testikohde (1m jänneväli) MAX,27 % (,18 %),75 % (,64 %),73 % (,69 %) 95 %,9 % (,8 %),3 % (,31 %),35 % (,32 %) 5 %,2 % (,3 %),8 % (,8 %),8 % (,8 %) Taulukon 8 arvoista voidaan havaita menetelmän A absoluuttisten prosenttipisteiden mukaisen vertailtavuuden olevan kohdetiellä 17 parempaa vaaitusryhmän kanssa kuin vaaitusryhmien kesken. Kohdetiellä 11689, jolla oli paljon pituussuuntaista lyhyttaajuista epätasaisuutta ja mittausmenetelmä A:n vertailtavuus oli vaaitusmittauskertoja heikompaa. Menetelmän B tulokset poikkesi referenssimittauksen tuloksista lasketusta kaltevuuden muutoksesta eniten.

28 26 Dynaaminen painumaprofiilin määrittäminen ANALYYSIEN TULOKSET Toistettavuus Taulukoissa 9 ja 1 on esitetty mittausmenetelmien eri mittauskertojen kaltevuusmuutostunnusluvun keskiarvojen erotus ja varianssianalyysin p-arvo. Niin mittausmenetelmä A:n kuin B:n mittauskertojen keskiarvot eivät eronneet tilastollisesti merkitsevästi 5 % -riskitasolla. Taulukko 9. Tien 17 testireitin eri mittauskertojen välisten keskiarvojen erotus ja varianssianalyysin p-arvo. Jos p-arvo on >,5, keskiarvojen ero ei ole tilastollisesti merkitsevä 5 % riskitasolla. Keskiarvojen eron arvot ovat prosenttiyksikköjä. Mittausmenetelmä A Mittausmenetelmä B Kaltevuuden muutos tie 17 (jänneväli 1m) keskiarvojen ero, oikea (vasen),% (,1%),%(,%) p-arvo, oikea (vasen),98 (,96) 1, (1,) Kaltevuuden muutos tie 17 (jänneväli 2m) keskiarvojen ero, oikea (vasen), % (,1 %), % (, %) p-arvo, oikea (vasen),99 (,95) 1, (1,) Kaltevuuden muutos tie 17 (jänneväli 5m) keskiarvojen ero, oikea (vasen), % (,1 %), % (, %) p-arvo, oikea (vasen),99 (,96),99 (,99) Kaltevuuden muutos tie 17 (jänneväli 1m) keskiarvojen ero, oikea (vasen), % (, %),1 % (, %) p-arvo, oikea (vasen),98 (,98),99 (,99) Taulukko 1. Tien testireitin eri mittauskertojen välisten keskiarvojen erotus ja varianssianalyysin p-arvo. Jos p-arvo on >,5, keskiarvojen ero ei ole tilastollisesti merkitsevä 5 % riskitasolla. Keskiarvojen eron arvot ovat prosenttiyksikköjä. Mittausmenetelmä A Mittausmenetelmä B Kaltevuuden muutos tie (jänneväli 1m) keskiarvojen ero, oikea (vasen),1 % (, %), % (, %) p-arvo, oikea (vasen),99 (1,) 1, (1,) Kaltevuuden muutos tie (jänneväli 2m) keskiarvojen ero, oikea (vasen),1 % (,1 %), % (, %) p-arvo, oikea (vasen),96 (,97),99 (,99) Kaltevuuden muutos tie (jänneväli 5m) keskiarvojen ero, oikea (vasen),1 % (,1 %),1 % (,1 %) p-arvo, oikea (vasen),97 (,94),94 (,96) Kaltevuuden muutos tie (jänneväli 1m) keskiarvojen ero, oikea (vasen), % (, %),1 % (,1 %) p-arvo, oikea (vasen),96 (,98),89 (,91) Taulukossa 11 on esitetty toistomittausten suurin erotus sekä erotus, jonka 5 tai 95 % havainnoista alittaa. Taulukon perusteella voidaan havaita erojen pienenevän tulostusvälin kasvaessa. Menetelmä B:n virhe oli testireiteillä mittauskertojen välillä suurempi kuin menetelmä A:lla.

29 Painumaprofiilin dynaaminen määrittäminen 27 ANALYYSIEN TULOKSET Taulukko 11. Kaltevuuden muutoksen arvojen suurin erotus sekä erotus, jonka 5 tai 95 % havainnoista alittaa. Absoluuttisten erojen itseisarvot laskettu eri mittauskertojen tuloksista. Vaaitusmittauksista on esitettynä referenssituloksena ryhmien välinen ero. Ilman sulkuja oleva luku on oikean mittalinjan arvo ja suluissa oleva vasemman mittalinjan arvo. Arvot ovat prosenttiyksikköjä. Vaaitus Mittausmenetelmä A Mittausmenetelmä B Tien 17 testikohde (1m jänneväli) MAX 2,2 % (3,75 %) 1,3 % (1,5 %) 3,6 % (3, %) 95 %,88 % (1,29 %),8 % (,8 %),6 % (,6 %) 5 %,17 % (,3 %),3 % (,3 %),2 % (,2 %) Tien 17 testikohde (2m jänneväli) MAX 1,8 % (1,23 %),65 % (,65 %) 2,15 % (1,85 %) 95 %,5 % (,54 %),35 % (,35 %),37 % (,3 %) 5 %,1 % (,12 %),1 % (,1 %),1 % (,1 %) Tien 17 testikohde (5m jänneväli) MAX,74 % (,71 %),24 % (,26 %),84 % (,8 %) 95 %,24 % (,24 %),14 % (,14 %),27 % (,22 %) 5 %,5 % (,5 %),4 % (,4 %),4 % (,4 %) Tien 17 testikohde (1m jänneväli) MAX,22 % (,38 %),13 % (,11 %),63 % (,63 %) 95 %,9 % (,12 %),7 % (,8 %),18 % (,19 %) 5 %,2 % (,3 %),3 % (,3 %),4 % (,4 %) Tien testikohde (1m jänneväli) MAX 2,7 % (2,7 %) 2,3 % (2,7 %) 3,5 % (4,3 %) 95 %,87 % (1,1 %) 1,3 % (1,4 %) 1,1 % (1,1 %) 5 %,25 % (,28 %),4 % (,4 %),2 % (,2 %) Tien testikohde (2m jänneväli) MAX 1,7 % (1,5 %) 1,3 % (1,3 %) 2, % (2,4 %) 95 %,43 % (,52 %),75 % (,6 %),65 % (,65 %) 5 %,11 % (,13 %),2 % (,2 %),1 % (,1 %) Tien testikohde (5m jänneväli) MAX,54 % (,47 %),46 % (,42 %),82 % (,98 %) 95 %,16 % (,17 %),24 % (,24 %),4 % (,46 %) 5 %,5 % (,5 %),8 % (,8 %),1 % (,1 %) Tien testikohde (1m jänneväli) MAX,27 % (,18 %),29 % (,24 %),7 % (,78 %) 95 %,9 % (,8 %),13 % (,14 %),31 % (,35 %) 5 %,2 % (,3 %),4 % (,4 %),7 % (,8 %)

30 28 Dynaaminen painumaprofiilin määrittäminen AJOA HAITTAAVA PAINUMA 4 AJOA HAITTAAVA PAINUMA Tätä raporttia varten tarkasteltiin suppean aineiston perusteella erilaisia mahdollisia tunnuslukuja ajoa haittaavan painuman määrittämistä varten. Haitalliset painumat voivat aiheuttaa vaarallisia heittoja ajoneuvoille sekä kuivatusongelmia. Lisäksi suuret kokonaispainumat, jotka ovat hyvin tasaisia, heikentävät näkemää tai altistavat painumakohteet tulville. Niin ajoneuvon dynamiikkaan kuin muihin liikenneturvallisuutta heikentävien ominaisuuksien vuoksi, on vaikeaa määrittää yksittäistä ajoa haittaavan painuman kriteeriä. Pituuskaltevuuden muutokset vaikuttavat haittaavasti ensimmäisenä raskaisiin ajoneuvoihin. Tämän vuoksi raskaissa ajoneuvoissa koetun ajomukavuuden tulisi määrittää sallittujen pituuskaltevuuksien muutosten maksimiarvot. Tässä raportissa tarkastellaan pituusprofiilin muutoksen mahdollisista mittareista RMS-kiihtyvyyttä, RMS-epätasaisuutta, IRI-epätasaisuutta, pituusprofiilin gradienttia ja pituusprofiilin kaltevuuden muutosta. 4.1 RMS-kiihtyvyys Tien pinnan epätasaisuudet aiheuttavat kuljettajaan ja ajoneuvoon kohdistuvia kiihtyvyyksiä. ISO (1997) määrittelee tärinä altistuksen mitaksi RMS-kiihtyvyyden (Root-Mean-Square), joka on tärinän kolmesta suunnasta (x,y,z) hallitsevan kiihtyvyyden frekvenssillä painotettu laskennallinen arvo /1/. Julkisille ajoneuvoille on määritelty RMS-parametrin raja-arvot, joilla voidaan kuvata parametrin arvojen vaikutusta ajomukavuuteen. Raja-arvot esitetään taulukossa 12. Raja-arvot eivät ole samat kaikille ajoneuvoille, mutta ne ovat kuitenkin lähellä toisiaan. Raskailla ajoneuvoilla arvot ovat todennäköisesti pienemmät /1/. Taulukko 12. Julkisissa ajoneuvoissa koetun ajomukavuuden viitteelliset RMS-rajaarvot. MIN (m/s 2 ) MAX (m/s 2 ) Mukavuusaste >2 >2 Erittäin epämukava 1,25 2,5 Hyvin epämukava,8 1,6 Epämukava,5 1 Melko epämukava,315,63 Lievästi epämukava,315 Mukava RMS-kiihtyvyyksiin vaikuttavat myös painumat. Usein yksittäisten painumien vaikutuksen ovat suurempia kuin erittäin epämukava RMS-raja-arvo. Suomessa RMS-kiihtyvyyttä ei mitata tiestön kuntomittauksissa.

31 Painumaprofiilin dynaaminen määrittäminen 29 AJOA HAITTAAVA PAINUMA 4.2 RMS-epätasaisuus RMS-epätasaisuus kuvaa tien pituussuuntaista epätasaisuutta. Tiehallinnon päällysteiden ylläpidon toimintalinjoissa on määritelty RMS-parametrin kynnysarvot, jolloin todennäköisesti on olemassa vakava heitto. Vakavaksi heitoksi tulkitaan 1 metrin tulostusvälillä: RMS epätasaisuus 1-3 m maksimi on yli 3,2 mm RMS epätasaisuus 3-1 m maksimi on yli 5,7 mm Kuvissa 1 ja 11 esitetään teiden 17 (vasen mittalinja) ja (oikea mittalinja) RMS-epätasaisuuden arvot ja kohteiden pituusprofiilit. Kuvista voidaan havaita, että esimerkiksi tiellä 17 RMS-parametri saa vain hyvin pieniä arvoja pituuskaltevuuden muutoskohdissa. Vastaavasti tiellä 11689, jossa on paljon tiheästi esiintyviä kuoppia, RMS-parametri saa merkittävästi suurempia arvoja. Suppean tarkastelun perusteella RMS-epätasaisuus ei kuvaa hyvin painumia, jotka muodoltaan ovat laakeita, mutta voivat aiheuttaa tulvariskin tai heikentävät näkymää. Tie 17 vasen linja Korkeuspiste (m) RMS (mm) paalu vasen korkeuspiste RMS_1_3L RMS_3_1L Kuva 1. Tien 17 tieosa 8 paaluvälin RMS-epätasaisuuden arvot ja pituusprofiili vasemmalta mittalinjalta.

32 3 Dynaaminen painumaprofiilin määrittäminen AJOA HAITTAAVA PAINUMA Tie oikea linja korkeuspistem (cm) RMS (mm) paalu oikea korkeuspiste RMS_1_3R RMS_3_1R Kuva 11 Tien tieosa 1 paaluvälin RMS-epätasaisuuden arvot ja pituusprofiili oikealta mittalinjalta. 4.3 IRI-epätasaisuus IRI kuvaa tienpinnan epätasaisuuden vaikutusta sen yli kulkevaan ajoneuvoon ja kuljettajaan. Vakavan heiton raja-arvoksi on määritelty Tiehallinnon päällysteiden toimintalinjoissa yli 11,4 mm/m, kun tulostusväli on 1 m. Kuvissa 12 ja 13 esitetään pituusprofiilit ja IRI-arvot teiltä 17 ja Tie 17 vasen linja korkeuspiste(m) iriv (mm/m) aet vasen korkeuspiste IRIV_1m Kuva 12. Tien 17 tieosa 8 paaluvälin IRI-epätasaisuuden arvot ja pituusprofiili vasemmalta mittalinjalta.

33 Painumaprofiilin dynaaminen määrittäminen 31 AJOA HAITTAAVA PAINUMA Tie Oikea linja.6 14 korkeuspiste (m) irio (mm/m) aet oikea korkeuspiste IRIO_1m Kuva 13. Tien tieosa 1 paaluvälin IRI-epätasaisuuden arvot ja pituusprofiili oikealta mittalinjalta. Kuvista 12 ja 13 voidaan nähdä IRI-epätasaisuuden muutosten olevan sidoksissa tien pinnan pituussuuntaisiin muotoihin, kun tulostusväli on 1 m. IRI-arvojen suuruusluokkaan kuitenkin vaikuttaa merkittävästi muutosten terävyys ja pyöreäpiirteisten painumien IRI-arvot jäävät pieniksi. IRIepätasaisuudelle on vaikeaa asettaa raja-arvoa, joka huomioisi myös laakeammat painumat. Kuvassa 14 esitetään Uudenmaan tiepiirin seurannassa olevien painumakohteiden IRI-arvojen maksimit. Aineistona on ollut 55 eri seurantakohdetta. Jakaumakuvan perusteella IRI-arvojen hajonta on suurta tunnistetuilla painumakohteilla, eikä selkeää trendiä ole havaittavissa. Maksimi IRI-arvojen frekvenssit uudenmaan painumaseurantakohteilla kpl (mm/m) IRI oikea (kpl) IRI vasen (kpl) Kuva 14. Otos Uudenmaan tiepiirin painumakohteiden IRI-maksimiarvoista, joiden tulostusväli on 1 metriä.

34 32 Dynaaminen painumaprofiilin määrittäminen AJOA HAITTAAVA PAINUMA 4.4 Pituusprofiilin gradientti Pituusprofiilin gradientti kuvaa kahden peräkkäisen korkeuspisteen korkeuseroa. Korkeuseron muutoksen matkalla oleva epätasaisuus ei vaikuta merkittävästi gradientin arvoon. Kuvissa 15 ja 16 esitetään esimerkit gradientin suhteesta pituusprofiiliin. Gradientin arvot ovat yhden metrin matkalla tapahtuvia korkeuseron muutoksia, mutta kuvissa on esitetty vain joka kymmenes havainto. Tie 17 vasen linja 4.6 korkeuspiste (m) gradientti (m) paalu vasen korkeuspiste Gradient_vasen Kuva 15. Tien 17 tieosa 8 paaluvälin pituusprofiilin gradientin arvot ja pituusprofiili vasemmalta mittalinjalta. Gradientin arvo 1m matkalta, mutta vain joka kymmenes arvo esitetty. Arvot on laskettu vaaitusmittausaineistosta. Tie oikea linja korkeuspiste (m) gradientti (m) aet -.4 oikea korkeuspiste Gradient_oikea Kuva 16. Tien tieosa 1 paaluvälin pituusprofiilin gradientin arvot ja pituusprofiili oikealta mittalinjalta. Gradientin arvo 1m matkalta, mutta vain joka kymmenes arvo esitetty. Arvot on laskettu vaaitusmittausaineistosta.

35 Painumaprofiilin dynaaminen määrittäminen 33 AJOA HAITTAAVA PAINUMA Kuvista 15 ja 16 voidaan nähdä, että gradientin avulla voidaan havaita kohdat, joissa tien pituuskaltevuus muuttuu sekä lisäksi arvioida muutoksen vakavuutta gradientin arvon perusteella. Kun gradientin arvo on sidottu tiettyyn matkaan, on mahdollista vertailla keskenään eri kohtien kaltevuusmuutoksia ja niiden vakavuutta. Gradientti voi saada sekä positiivisia että negatiivisia arvoja, joten ajoa haittaavan painuman tutkimisessa tulee tarkastella gradientin itseisarvoja. Toistaiseksi gradientille ei ole määritelty vakavan haitan raja-arvoja, mutta arvojen lähtökohtana voitaisiin esimerkiksi soveltaa Tiehallinnon Teiden pohjarakenteiden suunnitteluperusteissa ilmoitettuja kaltevuuden maksimipainuma-arvoja. Gradientin jännevälin vaikutusta ja merkitystä raja-arvoon tulisi myös tarkastella. 4.5 Pituusprofiilin kaltevuuden muutos Tässä raportissa esitetty kaltevuuden muutos määritetään kaavan 1 mukaisesti (sivu 22). Kaavan 1 muuttujien määritelmät h 1, h 2, h 3, l 1 ja l 2 ovat kuvattuna kuvassa 9 (sivu 23). Kuvissa 17 ja 18 on esitetty kaltevuuden muutosarvot tien 17 ja testikohteilla eri jännepituuksilla. Tämän raportin kaltevuusmuutos tarkastelua on yksinkertaistettu niin, että jännevälit l 1 ja l 2 ovat aina samanpituiset. Tie 17 oikea linja korkeuspiste (m) %.8 %.6 %.4 %.2 %. % -.2 % -.4 % -.6 % -.8 % -1. % kaltevuuden muutos (%) aet oikea korkeuspiste kaltevuuden muutos 1m kaltevuuden muutos 2m kaltevuuden muutos 5m kaltevuuden muutos 1m Kuva 17. Tien 17 tieosa 8 paaluvälin kaltevuuden muutoksen arvot ja pituusprofiili oikealta mittalinjalta. Kaltevuuden muutosarvot 1m, 2m, 5m ja 1m jännevälillä. Kuvassa on joka kymmenes arvo esitetty. Arvot on laskettu vaaitusmittausaineistosta.

Sorateiden pintakunnon määrittäminen

Sorateiden pintakunnon määrittäminen Sorateiden pintakunnon määrittäminen ISBN 978-952-221-106-4 TIEH 2200055-08 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-107-1 TIEH 2200055-v-08 Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua

Lisätiedot

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana Tutkimushankkeet Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi PANK -menetelmäpäivä 2 Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana MARA - Rakennetta rikkomattomat mittausmenetelmät maanrakentamisessa

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Siirto-projekti. Suositus kuntotietojen muunnoskaavoiksi

Siirto-projekti. Suositus kuntotietojen muunnoskaavoiksi Siirto-projekti Suositus kuntotietojen muunnoskaavoiksi Vanhan ja uuden uran korrelaatiokuva 30 25 uusi (mm) 20 15 10 5-40 -30-20 -10 0 10 20 30 vanha (mm) 0 Vesa Männistö Inframan Oy 12.12.2003 Siirto-projekti

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Tiemerkintöjen kuntoluokitus. Kunnossapidon laatu

Tiemerkintöjen kuntoluokitus. Kunnossapidon laatu Tiemerkintöjen kuntoluokitus Kunnossapidon laatu Tiemerkintöjen kuntoluokitus 1 Tiemerkintöjen kuntoluokitus Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2004 2 Tiemerkintöjen kuntoluokitus Kansikuva:

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

Sivukaltevuustunnusluku

Sivukaltevuustunnusluku Lauri Suikki ja Taina Rantanen Sivukaltevuustunnusluku Sivukaltevuuden parantaminen päätieverkon ylläpidon hankkeissa Tiehallinnon selvityksiä 34/2009 Lauri Suikki ja Taina Rantanen Sivukaltevuustunnusluku

Lisätiedot

VOH1.10: Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen

VOH1.10: Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen : Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen -julkaisu Julkaisu: Tiehallinnon selvityksiä 50/2005. Internet: VOH-hankeohjelman sivuilla, Projektit-sivu http://alk.tiehallinto.fi/voh/voh_proj.htm...

Lisätiedot

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä PTL33 Seminaari Melua vaimentavat päällysteet 25.10.2007 Harri Spoof, Pöyry Infra Oy Selvitystyö vuonna 2006 Hiljaisten

Lisätiedot

PANK PANK-5201 PÄÄLLYSTEEN SULAN KELIN KITKA, SIVUKITKAMENETELMÄ. Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät 1 MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-5201 PÄÄLLYSTEEN SULAN KELIN KITKA, SIVUKITKAMENETELMÄ. Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät 1 MENETELMÄN TARKOITUS Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät PANK-5201 PANK PÄÄLLYSTEEN SULAN KELIN KITKA, SIVUKITKAMENETELMÄ PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1 MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 20.3.2008

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen Opetusmateriaali Tämän opetusmateriaalin tarkoituksena on opettaa kiihtyvyyttä mallintamisen avulla. Toisena tarkoituksena on hyödyntää pikkuautoa ja lego-ukkoa fysiikkaan liittyvän ahdistuksen vähentämiseksi.

Lisätiedot

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich PALUUHEIJASTAVUUSMITTAREIDEN VALIDOINTI JA VERTAILUMITTAUKSET

Lisätiedot

JATKUVATOIMISET PALUUHEIJASTUVUUSMITTARIT. MITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich

JATKUVATOIMISET PALUUHEIJASTUVUUSMITTARIT. MITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich JATKUVATOIMISET PALUUHEIJASTUVUUSMITTARIT MITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich Jatkuvatoimiset paluuheijastuvuusmittaukset Kolme mittalaitetta, kaksi mittausten toimittajaa Kaksi

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä: 04.02.2013 Työn

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

PANK-4113 PANK PÄÄLLYSTEEN TIHEYS, DOR -MENETELMÄ. Asfalttipäällysteet ja massat, perusmenetelmät

PANK-4113 PANK PÄÄLLYSTEEN TIHEYS, DOR -MENETELMÄ. Asfalttipäällysteet ja massat, perusmenetelmät Asfalttipäällysteet ja massat, perusmenetelmät PANK-4113 PANK PÄÄLLYSTEEN TIHEYS, DOR -MENETELMÄ PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 13.05.2011 17.04.2002 1. MENETELMÄN TARKOITUS

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

PTM-vertailukokeet ja mittaustulosten käsittely

PTM-vertailukokeet ja mittaustulosten käsittely PTM-vertailukokeet ja mittaustulosten käsittely PANK-menetelmäpäivä Helsinki 22.1.2009 Jaakko Dietrich Pöyry Infra Oy Sisällys Palvelutasomittaukset Vertailukokeiden tarkoitus Vertailukokeissa tarkasteltavia

Lisätiedot

Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen

Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Mittausten laadun tarkastus ja muunnoskertoimien laskenta Kyösti Laamanen 2.0 4.10.2013 Prosito 1 (9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Martti Heikkinen. Havupuuhake pengertäytteenä. Tielaitos. Käyttökokeilun seurantatulokset. Oulu Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I]

Martti Heikkinen. Havupuuhake pengertäytteenä. Tielaitos. Käyttökokeilun seurantatulokset. Oulu Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I] Martti Heikkinen Tielaitos Havupuuhake pengertäytteenä Käyttökokeilun seurantatulokset Oulu 1993 Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I] Havupuuhake pengertäytteenä RAKENNE 1 RAKENNE Keski-Pohjanmaan tiepiirissä

Lisätiedot

Motocrosspyörien melupäästömittaukset

Motocrosspyörien melupäästömittaukset Suomen Moottoriliitto ry. Juha Korhonen Jussi Kurikka-Oja Meluselvitysraportti 30.9.2014 30.9.2014 1 (8) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 2 2 MELUPÄÄSTÖMITTAUKSET... 2 2.1 Mittausteoriaa... 2 2.2 Mittaustoiminta...

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen Asiasanat Aiheluokka TIIVISTELMÄ

Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen Asiasanat Aiheluokka TIIVISTELMÄ Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen. Helsinki 2005. Tiehallinto, Palveluiden suunnittelu. Tiehallinnon selvityksiä 50/2005. 57 s. + liitt. 7 s. ISSN 1457-9871, ISBN

Lisätiedot

PAINUMAPROFIILIMITTAUKSET

PAINUMAPROFIILIMITTAUKSET Panu Tolla, Taru Lampimäki, Jari Mara, Pauli Alanaatu PAINUMAPROFIILIMITTAUKSET PTM mittausten soveltaminen painumaprofiilin mittauksessa Sisäisiä julkaisuja 37/2005 VT 7/ K41 K4: TSV:n kaltevuuden muutos

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365 FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle

Lisätiedot

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi

Lisätiedot

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit Built Environment Process Re-engineering PRE PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 18.03.2014 Osa 12: Tietomallin hyödyntäminen infran rakentamisessa

Lisätiedot

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, FT Roadscanners Oy Lämpökameratekniikasta Eräs nopeimmin viime vuosien aikana kehittyneistä mittausteknologioista on infrapunasäteilyä

Lisätiedot

VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN-

VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN- Q 16.1/21/73/1 Seppo Elo 1973-11-16 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Geofysiikan osasto Painovoimapisteiden korkeuden mittauksesta statoskoopeilla VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN- MÄARITYKSESTA

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN OSAAMINEN vs. LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTETARKKUUS

LASKENTATOIMEN OSAAMINEN vs. LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTETARKKUUS LASKENTATOIMEN OSAAMINEN vs. LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTETARKKUUS Helsinki 26..200 4 2 5 Seminaari 26..200 Mikko Hakola Laskentatoimen osaaminen Testatut tahot Selvittäjiä Yrittäjiä KLT-kirjanpitäjiä Virallisen

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Kelluvien turvalaitteiden asennus- ja mittausohje

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Kelluvien turvalaitteiden asennus- ja mittausohje 35 2015 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Kelluvien turvalaitteiden asennus- ja mittausohje Kelluvien turvalaitteiden asennus- ja mittausohje Liikenneviraston ohjeita 35/2015 Liikennevirasto Helsinki 2015 Kannen

Lisätiedot

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA 7.9.2015 ANTERO AROLA TAUSTAA - rahoituksen vähenemisestä johtuen päällystysohjelmat ovat lyhentyneet ja työmenetelmät keventyneet - tien rakenteen parantamistyöt ovat käytännnössä jääneet hyvin vähäisiksi

Lisätiedot

Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus. Johdanto. Menetelmä

Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus. Johdanto. Menetelmä Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus I. TARKKUUS Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197 -standardin mukaiseksi. Johdanto Tämän kokeen tarkoituksena

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 30/10/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heini

Lisätiedot

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE Ryhmä Tekijä 1 Pari Tekijä 2 Päiväys Assistentti Täytä mittauslomake lyijykynällä. Muista erityisesti virhearviot ja suureiden yksiköt! 4 Esitehtävät 1. Mitä tarkoitetaan

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA TUTKIMUSRUNGON MITTAUS SUOMUSSALMEN AITTOJARVELLA Vanha lin joitus Alueella oli tavanomainen geofysikaalisia mittauksia varten tehty linjoitus, johon myös kairaus on sidottu.

Lisätiedot

TR 10 Liite 1 2008-03-20. PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle. C) mspecta

TR 10 Liite 1 2008-03-20. PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle. C) mspecta PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle C) mspecta 1 Tuotesertifiointi PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle 1 Yleistä PANK Laboratoriotoimikunta on hyväksynyt ohjeen PANKhyväksyntä

Lisätiedot

Yliajokoemenetelmäkuvauksen tarkentava liite

Yliajokoemenetelmäkuvauksen tarkentava liite Versio 1.0 Antopäivä: 3.4.2014 Voimaantulopäivä: 12.5.2014 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Liikenne- ja viestintäministeriön asetus ajoneuvon renkaiden nastoista 408/2003 (viimeisin muutos 466/2009)

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Mallipohjainen päällysteiden korjaaminen

Mallipohjainen päällysteiden korjaaminen Mallipohjainen päällysteiden korjaaminen tietomallipohjaista suunnittelua hyödyntäen Case Kt55 Petri Niemi Markku Pienimäki Finnmap Infra Oy Finnmap Infra Finnmap Infra Oy on yksityinen infrastruktuurin

Lisätiedot

ROUTANOUSUN JA PAINUMAN MITTAUS

ROUTANOUSUN JA PAINUMAN MITTAUS TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 14 Espoo, 5.12.2001 ROUTANOUSUN JA PAINUMAN MITTAUS hreuna h kl h r.viiva z reuna zkl z r.viiva z luonnon z 0 Heikki Onninen

Lisätiedot

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus. Virhearviointi Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus. Virhelajit A. Tilastolliset virheet= satunnaisvirheet, joita voi arvioida tilastollisin menetelmin B. Systemaattiset virheet = virheet, joita

Lisätiedot

VRT Finland Oy SAKKA-ALTAAN POHJATOPOGRAFIAN MÄÄRITTÄMINEN KAIKULUOTAAMALLA

VRT Finland Oy SAKKA-ALTAAN POHJATOPOGRAFIAN MÄÄRITTÄMINEN KAIKULUOTAAMALLA VRT Finland Oy SAKKA-ALTAAN POHJATOPOGRAFIAN MÄÄRITTÄMINEN KAIKULUOTAAMALLA TARKASTUSRAPORTTI 1 (7) Sisällys 1. Kohde... 2 1.1 Kohteen kuvaus... 2 1.2 Tarkastusajankohta... 2 1.3 Työn kuvaus... 2 2. Havainnot...

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN

Lisätiedot

JÄNNEVIRRAN SILLAN VÄSYMISMITOITUS MITATULLA LIIKENNEKUORMALLA

JÄNNEVIRRAN SILLAN VÄSYMISMITOITUS MITATULLA LIIKENNEKUORMALLA JÄNNEVIRRAN SILLAN VÄSYMISMITOITUS MITATULLA LIIKENNEKUORMALLA DIPLOMITYÖN SISÄLTÖ Teoria osuus Väsymismitoitus Eurokoodin mukaan Väsymisluokka Hitsin jälkikäsittelymenetelmät Mitatut liikennekuormat Jännevirran

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 11. lokakuuta 2007 Antti Rasila () TodB 11. lokakuuta 2007 1 / 15 1 Johdantoa tilastotieteeseen Peruskäsitteitä Tilastollisen kuvailun ja päättelyn menetelmiä

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement

Lisätiedot

Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus

Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Lähtökohdat Perinteinen päällysteen korjaus Lähtökohtana karkea maastomalli ja korjauksen suunnittelu sen pohjalta Lähtötietopoikkeamien

Lisätiedot

Kemometriasta. Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka

Kemometriasta. Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka Kemometriasta Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka Mistä puhutaan? Määritelmiä Määritys, rinnakkaismääritys Mittaustuloksen luotettavuus Kalibrointi Mittausten

Lisätiedot

Destia Oy Lemminkäinen Infra Oy Oy Göran Hagelberg Ab VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI ESITYS MELUSEURANNAN JÄRJESTÄMISESTÄ YLEISTÄ

Destia Oy Lemminkäinen Infra Oy Oy Göran Hagelberg Ab VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI ESITYS MELUSEURANNAN JÄRJESTÄMISESTÄ YLEISTÄ Destia Oy Infra Oy Oy Göran Hagelberg Ab VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI ESITYS MELUSEURANNAN JÄRJESTÄMISESTÄ YLEISTÄ Destia Oy, Infra Oy ja Oy Göran Hagelberg Ab ovat maa-aineslupa- ja

Lisätiedot

Ajotaitomerkkisäännöt matkailuautolle voimaan 1.1.2012

Ajotaitomerkkisäännöt matkailuautolle voimaan 1.1.2012 Ajotaitomerkkisäännöt matkailuautolle voimaan..202 Tarkoitus on saada jokainen karavaanari kiinnostumaan ajotaitonsa kehittämisestä oman ajoneuvonsa käsittelyssä. On tärkeää, että mahdollisimman moni kokee

Lisätiedot

Tiemerkintöjen kuntoarvioinnin kehittäminen

Tiemerkintöjen kuntoarvioinnin kehittäminen Tiemerkintöjen kuntoarvioinnin kehittäminen Tiemerkintäpäivät 2012 Jukka Pasanen Esityksen rakenne 1. Tutkimuskohteet ja - menetelmät 2. Tulokset 3. Päätelmät ja kehitysehdotukset Tutkimuskohteet ja -menetelmät

Lisätiedot

Mittausprojekti 2017

Mittausprojekti 2017 Mittausprojekti 2017 Hajonta et al Tulos vs. mittaus? Tilastolliset tunnusluvut pitää laskea (keskiarvot ja hajonnat). Tuloksia esitetään, ei sitä kuinka paljon ryhmä teki töitä mitatessaan. Yksittäisiä

Lisätiedot

Mittaustulosten tilastollinen käsittely

Mittaustulosten tilastollinen käsittely Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe

Lisätiedot

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen

Lisätiedot

Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta

Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta Infotilaisuus 7.4.2015, Jan-Erik Berg Ympäristösi parhaat tekijät Agenda 2 Johdanto Ohjeen kuvaus Käytännön tekeminen ja erikoistapaukset

Lisätiedot

HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUSMÄÄRÄN MITTAUS

HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUSMÄÄRÄN MITTAUS HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUSMÄÄRÄN MITTAUS Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Antti Korpilahti Rahoittajat Osuuskunta Metsäliitto, StoraEnso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo Oy, Tekes Kumppanit koneyrittäjät Työsuoritteen

Lisätiedot

Sähkö- ja telekaapeleiden pistokoemittaukset 2015

Sähkö- ja telekaapeleiden pistokoemittaukset 2015 Sähkö- ja telekaapeleiden pistokoemittaukset 2015 Kaapeleiden pistokoemittaukset 2015 Pistokoemittausten tarkoitus: selvittää ja verrata 0,5-1,5 vuotta vanhojen tele- tai sähkökaapeleiden sijaintia suhteessa

Lisätiedot

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI UUTTA! Nyt akkreditoidulla menetelmällä analysoidut johtokykystandartit meiltä. Kansainvälistä huippuosaamista kemian metrologian alueella Suomessa jo vuodesta 2005 alkaen.

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

EPS koerakenne E18 Muurla

EPS koerakenne E18 Muurla EPS koerakenne E18 Muurla Leena Korkiala-Tanttu Aalto yliopisto Sisältö Taustaa ja tavoitteet Koekohde Kohteen suunnittelu ja rakentaminen Käyttäytyminen EPS lohkot Rakennekerrokset Pintamittaukset Johtopäätökset

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä Accu-Chek Aviva -järjestelmän luotettavuus ja tarkkuus Johdanto Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197:2003 -standardin mukaisesti. Ulkopuolinen diabetesklinikka toimitti diabeetikoilta otetut

Lisätiedot

RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1:50 000. Avainsanat: RTK-mittaus

RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1:50 000. Avainsanat: RTK-mittaus RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001 Urpo Vihreäpuu Jakelu OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET - 4333 07 Sijainti 1:50 000 Avainsanat: RTK-mittaus OUTOKUMPU MINING OY Mairninetsnnta RAPORTTI 04013522

Lisätiedot

Mittaustekniikka (3 op)

Mittaustekniikka (3 op) 530143 (3 op) Yleistä Luennoitsija: Ilkka Lassila Ilkka.lassila@helsinki.fi, huone C319 Assistentti: Ville Kananen Ville.kananen@helsinki.fi Luennot: ti 9-10, pe 12-14 sali E207 30.10.-14.12.2006 (21 tuntia)

Lisätiedot

PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy

PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy 9.7.2015 PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy 7.7.2015 Helsinki Lf Segersvärd Oy Finnrock Ab Gsm: 010 832 1319 lf.segersvard@finnrock.fi 9.7.2015 SISÄLLYS TERMIT

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Validointi Validoinnilla varmistetaan että menetelmä sopii käyttötarkoitukseen ja täyttää sille

Lisätiedot

Kelluvien turvalaitteiden. asennus- ja mittausohje

Kelluvien turvalaitteiden. asennus- ja mittausohje Kelluvien turvalaitteiden asennus- ja mittausohje 2009 Versio 0.4 Sivu 1 (9) 14.9.2009 Ohjeen infosivu: Kelluvien turvalaitteiden asennus- ja mittausohje Versio: 0.3 / 28.8.2009 laatinut IK Status: Yleisohje

Lisätiedot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN

Lisätiedot

Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa

Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa Ensiksi määriteltävä mitä tehdään, vasta sitten miten Vähäliikenteisellä verkolla korostuu asiakkaan kokema palvelutaso Asiakkaan tärkeäksi kokemia

Lisätiedot

Tiemerkintöjen ohjausvaikutukset ja kestoikä

Tiemerkintöjen ohjausvaikutukset ja kestoikä Tiemerkintöjen ohjausvaikutukset ja kestoikä Ville Reihe 7.2.2010 Työn rakenne Tutkimukset ja tavoitteet Tiemerkintöjen paluuheijastavuuden kenttätutkimukset Paluuheijastavuuden käytös kesän aikana Paluuheijastavuuden

Lisätiedot

MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy

MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy 9.12.2013 Helsinki Vesa Sinervo Oy Finnrock Ab Gsm: 010 832 1313 vesa.sinervo@finnrock.fi SISÄLLYS TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT... 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Marjaana Lammi. Tiereunan sijaintitarkkuus tieosoitejärjestelmässä

Marjaana Lammi. Tiereunan sijaintitarkkuus tieosoitejärjestelmässä Marjaana Lammi Tiereunan sijaintitarkkuus tieosoitejärjestelmässä Marjaana Lammi Tiereunan sijaintitarkkuus tieosoitejärjestelmässä Liikennevirasto Helsinki Kannen kuva: Tasamitta Oy Verkkojulkaisu pdf

Lisätiedot

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi - Android 4.3 Jelly Bean ja 4.4 Kitkat käyttöjärjestelmien videotoiston suorituskyvyn vertailu Nexus 7 tabletilla

Lisätiedot

KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017

KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017 REISJÄRVEN KUNTA KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017 85900 Reisjärvi 08 776 -tunnus: 0189548-3 Sisällysluettelo 1. Perustiedot...3 2. Halosen- ja Toivontie...3 2.1. Lähtötiedot...3 2.2.

Lisätiedot

Talvikunnossapidon laadun seuranta

Talvikunnossapidon laadun seuranta Talvikunnossapidon laadun seuranta Taisto Haavasoja Sisällys kitka liukkauden mittarina kitkan mittauksen perusteet kiihtyvyyteen perustuvat mittarit µtec Friction Meter MµMS Mobile Friction Measurement

Lisätiedot

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto Valtakunnalliset kolmiomittaukset alkavat. Helsingin järjestelmä (vanha valtion järjestelmä)

Lisätiedot

KIINTOPISTEREKISTERI N2000-LASKENTATILANNE Matti Musto / Etelä-Suomen maanmittaustoimisto

KIINTOPISTEREKISTERI N2000-LASKENTATILANNE Matti Musto / Etelä-Suomen maanmittaustoimisto KIINTOPISTEREKISTERI N2000-LASKENTATILANNE 1.1.2010 Matti Musto / Etelä-Suomen maanmittaustoimisto KORKEUSKIINTOPISTELUOKITUS Ensimmäisen luokan vaaitussilmukat, sekä niiden sisäpuolella sijaitsevat, Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

Hoidon ja ylläpidon alueurakat. Soratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen. Viiteaineistomoniste 31.1.2011. 1. InfraRYL 21120 Suodatinkankaat

Hoidon ja ylläpidon alueurakat. Soratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen. Viiteaineistomoniste 31.1.2011. 1. InfraRYL 21120 Suodatinkankaat Hoidon ja ylläpidon alueurakat Soratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen Viiteaineistomoniste 31.1.2011 1. InfraYL 21120 Suodatinkankaat 2. InfraYL 21310 Sitomattomat kantavat kerrokset 3. akenteilla

Lisätiedot

KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET

KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET 3. painos ISBN 951-47-9082-0 TIEL 2230010 Oy Edita Ab Helsinki 1999 Julkaisua myy Tiehallinto, julkaisumyynti Telefax 0204 22 2652 Tielaitos TIEHALLINTO Tie- ja liikennetekniikka

Lisätiedot

LATTIAPÄÄLLYSTEIDEN ASKELÄÄNITASOLUKUJEN MITTAUS

LATTIAPÄÄLLYSTEIDEN ASKELÄÄNITASOLUKUJEN MITTAUS 1 sivu 1 (4) Turku 2.11.29 Rakennusakustiikka Lausunto PR-R1434-1 Karitma Oy Jari Niemelä Sorvaajankatu 15 8 Helsinki Lattiapäällystevertailu LATTIAPÄÄLLYSTEIDEN ASKELÄÄNITASOLUKUJEN MITTAUS MITTAUKSET

Lisätiedot

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty

Lisätiedot

KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN

KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN Image size: 7,94 cm x 25,4 cm KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN Vaarallinen tieosa Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Mittausraportti_936 /2011/OP 1(8) Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen Pampalontie 11 82967 Hattu Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010

Lisätiedot

Pinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus

Pinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus Pinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus Pinomittaus ajoneuvossa, projekti nro 241 1 Projektiryhmä Pinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus Tuomo Vuorenpää, proj.pääll. (kesäkuuhun

Lisätiedot

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Markku Korhonen, Vesa Fisk Senfit Oy Perttu Laakkonen UPM-Kymmene Oyj Timo Melkas Metsäteho Oy Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

Seurantalaskimen simulointi- ja suorituskykymallien vertailu (valmiin työn esittely) Joona Karjalainen

Seurantalaskimen simulointi- ja suorituskykymallien vertailu (valmiin työn esittely) Joona Karjalainen Seurantalaskimen simulointi- ja suorituskykymallien vertailu (valmiin työn esittely) Joona Karjalainen 08.09.2014 Ohjaaja: DI Mikko Harju Valvoja: Prof. Kai Virtanen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Move! laadun varmistus arvioinnissa. Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere

Move! laadun varmistus arvioinnissa. Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere Move! laadun varmistus arvioinnissa Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen Tarkoituksena tuottaa luotettavaa tietoa mm. fyysisestä suorituskyvystä

Lisätiedot