PÄÄLLYSTEEN KARKEUSTIEDON HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET. Kati Rantanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄÄLLYSTEEN KARKEUSTIEDON HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET. Kati Rantanen"

Transkriptio

1 PÄÄLLYSTEEN KARKEUSTIEDON HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET Kati Rantanen Teknillisen korkeakoulun rakennus- ja ympäristötekniikan osastolla professori Esko Ehrolan valvonnassa tehty diplomityö, joka on jätetty opinnäytetyönä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa

2 ALKUSANAT Diplomityöni kuuluu osaprojektina Tiehallinnon Väyläomaisuuden hallinta (VOH) -projektiin 1.10 PTM-mittarin uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen. VOH-projektiryhmälle ja Tiehallinnon keskushallinnolle kiitos työni mahdollistamisesta ja rahoituksesta. Idean työlleni antoi FM Vesa Männistö Inframan Oy:stä, josta kiitos hänelle. Valvojana työssäni on ollut tietekniikan professori Esko Ehrola ja ohjaajana DI Jaakko Dietrich Inframan Oy:stä. Kiitos heille molemmille saamastani avusta, neuvoista ja kommenteista työhöni liittyen. Päällysteen karkeuden mittausdatan käsittelystä kuuluu kiitos erityisesti Jaakolle ja Roopelle. Haluan kiittää työni kommentoinnista myös DI Juha Äijöä ja DI Kalervo Mattilaa Ramboll Oy:stä. Erityiskiitokset kuuluvat TkT Jarkko Valtoselle rakentavista kommenteista ja neuvoista työhöni liittyen sekä avusta työni jäsentelyssä. Kiitos Jarkolle myös kiinnostuksen herättämisestä ja ylläpitämisestä tietekniikkaa kohtaan sekä positiivisesta kannustuksesta opiskelujeni loppuunsaattamisessa (kiitos siitä kuuluu tietysti myös Anjalle). Kiitos myös Tielaboratorion henkilökunnalle positiivisen työilmapiirin luomisesta! Lisäksi haluan kiittää saamastani tietekniikan alan ammatillisesta opastuksesta ja avustamisesta ins. Kalevi Toikkasta, DI Katri Eskolaa, rkm Hannu Pietilää ja rkm Jouni Tenhusta. Lämpimät kiitokset kuuluvat myös perheelleni ja ystävilleni; kiitän kannustamisesta ja avustamisesta opiskeluissani sekä kiinnostuksestanne opiskelemaani alaa kohtaan. Espoossa Kati Rantanen 2

3 TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO Tekijä: Diplomityö: Päivämäärä: Professuuri: Valvoja: Ohjaaja: Kati Rantanen Päällysteen karkeustiedon hyödyntämismahdollisuudet Tietekniikka Professori Esko Ehrola DI Jaakko Dietrich Sivumäärä: Koodi: 92 Yhd-10 Tien kunnon muuttuminen ilmenee pituus- ja poikkisuuntaisena epätasaisuutena sekä pinnassa havaittavina muutoksina. Tiestön kunnon muutosta tarkkaillaan säännöllisin väliajoin palvelutasomittausten avulla. Tiehallinnossa tietoa tiestön kunnosta tarvitaan ylläpitoa koskevan päätöksenteon kaikilla tasoilla: rahoitustarpeiden perustelussa, strategisessa ohjauksessa, ohjelmoinnissa ja hankinnassa. Päällystetyn tieverkon kuntoa on mitattu lasertekniikalla vuodesta Mittauksista on saatavissa käytössä olevien tunnuslukujen (pituussuuntainen tasaisuus eli IRI, poikkisuuntainen tasaisuus eli urasyvyys ja poikkisuuntainen kaltevuus eli sivukaltevuus) lisäksi myös sellaisia tunnuslukuja, joista ei ole tarpeeksi tietoa eikä niille ole määritettyjä tavoitearvoja. Mittausdataa päällysteen karkeudesta on vuosilta 2003 ja Sen hyödyntämiseksi tarvitaan tietoa päällysteen karkeuden ominaisuuksista ja vaikutuksista. Päällysteen pinnalta mitattava karkeus jaetaan aallonpituusalueen mukaan mikro-, makro- ja megakarkeuteen. Mikrokarkeus (aallonpituus 0,001 0,5 mm) kuvaa kivimateriaalin pinnan karkeutta eli kiven pinnan terävyyttä ja avoimuutta. Mikrokarkeudella on pääasiallisesti myönteinen vaikutus päällysteen kitkaan, erityisesti alhaisilla nopeuksilla (enintään 50 km/h) sekä veden poisjohtumiseen päällysteeltä. Sen määrittäminen on käytännössä hankalaa. Makrokarkeus (aallonpituus 0,5 50 mm) kuvaa päällysteen pinnan epätasaisuutta. Siihen vaikuttaa päällysteessä käytettyjen kivirakeiden koko, muoto ja järjestys. Makrokarkeus vaikuttaa lisäävästi päällysteen kitkaan ja rengasmeluun. Makrokarkeus saadaan mitattua mm. palvelutasomittausautolla RMS-makrokarkeus hieno ja RMS-makrokarkeus karkea arvoina. Megakarkeus (aallonpituus mm) kuvaa pinnan epätasaisuutta, joka johtuu päällystystyövirheistä ja liikenteen kulutuksesta aiheutuvista vaurioista. Megakarkeus tuntuu täristyksenä autossa sekä sillä on vaikutusta myös meluun, kitkaan, vierintävastukseen, polttoaineen kulutukseen ja auton sekä renkaiden kulumiseen. Vuosina 2003 ja 2004 mitattua karkeustietoa käsiteltiin tässä työssä tilastollisesti, jotta saataisiin määritettyä palvelutasoauton mittaamille karkeuden arvoille tavoitearvot. Palvelutasoauton mittaamat karkeusmuuttujat ovat RMS-makrokarkeus hieno (aallonpituus 1 10 mm), RMS-makrokarkeus karkea (aallonpituus mm) ja RMS-megakarkeus (aallonpituus mm). Karkeuden keskiarvoja tarkasteltiin eri muuttujien suhteen (tien toiminnallinen luokka, liikennemäärä, päällystetyyppi ja päällysteen ikä). Työssä on esitetty ehdotus karkeusarvojen tavoitearvoiksi sekä kuntotasoihin perustuva ehdotelma, jossa myös muita tasaisuuden tunnuslukuja on hyödynnetty. Suositukseksi karkeustiedon hyödyntämiseksi jatkossa on, että karkeuden tunnusluku RMS tulisi ottaa asteittain käyttöön. Tunnuslukujen tarkastelussa tulisi käyttää oikeasta ajourasta mitattua karkeusdataa. Ehdotettujen karkeusarvojen soveltuvuuden testaamista käytäntöön pitäisi seurata ainakin kolmen vuoden ajan, jolloin tarkkailtaisiin karkeuden kehittymistä ja muutosta tiestöllä. Tämän jälkeen karkeustieto ja sille määritetyt tavoitearvot voitaisiin ottaa arvosteltavaksi ominaisuudeksi Tiehallinnon uudelleenpäällystysurakoihin ja kuntoparametriksi tiestömittauksiin. Karkeusarvon avulla saataisiin kerättyä tietoa tiestön kuntotilasta ja sen kehittymisestä. Tärkeää on vuosittain myös tarkkailla karkeusdatan laatua. 3

4 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY DEPARTMENT OF CIVIL AND ENVIRONMENTAL ENGINEERING ABSTRACT OF THE MASTER S THESIS Author: Thesis: Date: Professorship: Supervisor: Instructor: Kati Rantanen The utilizing possibilities of laser-measured pavement surface texture data Highway Engineering Professor Esko Ehrola DI Jaakko Dietrich Number of pages: Code: 92 Yhd-10 The changes in a road s condition can be seen as length- and crosswise roughness in the pavement surface. The condition of the road network is observed regularly with laser instrumented car. The information about the road network's condition is needed by the Finnish Road Administration. The information is used when making decisions about road construction and maintenance, strategic direction of finances and road maintenance planning. The condition of the road network has been measured with laser technology since From the measurements it is possible to get data of rating indexes which are already in use (for example IRI, ruts and crossfall). It is also possible to get new rating indexes, such as pavement surface texture which describes the vertical deviation of the road surface from the true planar surface, but those rating indexes do not yet have target values. The Finnish Road Administration has gathered laser measured pavement texture data since 2003, but has not yet used the data. More information is needed about the attributes and effects of pavement surface. Pavement surface texture is divided into micro-, macro- and megatexture according to wavelengths. Microtexture (wavelenght 0,001 0,5 mm) describes the roughness of the aggregate. Microtexture has mainly positive effects on the friction of the pavement surface, especially at low speeds (maximum 50 km/h), as well as on water catchment. Microtexture is difficult to measure in practise with the laser instrumented car. Macrotexture (wavelenght 0,5 50 mm) describes the roughness of the pavement surface. Macrotexture is affected by the size, form and order of aggregate in the pavement. Macrotexture increases friction and tirenoise. Macrotexture can be measured, for example, by laser instrumented car as roughness index RMS fine macrotexture (wavelenght 1-10 mm) and RMS rough macrotexture (wavelenght mm). Megatexture (wavelenght mm) describes the roughness of the surface which is the result of mistakes in paving works and damages caused by traffic. Pavement's megatexture can be felt as car vibration. Megatexture also effects noise, friction, rolling resistance, fuel consumption and the consumption of the car and tires. The aim of this master s thesis was to find out and explain possible uses for the measured data of pavement texture and define the target value for the pavement texture. The texture data from years 2003 and 2004 were handled statistically. The averages of the RMS values were studied according to different variables (the road's functional class, traffic volume, pavement type and the age of the pavement). This thesis proposes a target value for texture values. It also includes a proposal based on condition levels, which also utilizes other roughness indexes. In utilizing pavement surface texture data in the future, this thesis recommends that texture value RMS should be taken into use gradually. The texture data should be measured from the right vehicle patch. The suitability of the proposed texture values should be monitored for at least three years. If the values are accepted after that period, they could be used in pavement maintenance projects as quality control attributes and as condition parameters in road network measurements. In the future the texture values could be used to gather data about the road network's condition and how it is changing. It is also very important to control the quality of the measured texture data. 4

5 ALKUSANAT TIIVISTELMÄ ABSTRACT OF THE MASTER S THESIS.. 4 TERMIT JA KÄSITTEET JOHDANTO PALVELUTASOMITTAUSTEN NYKYTILA YLEISTÄ MITTAUSTEKNIIKKA MITTAUSKÄYTÄNTÖ JA LAATU MITATTAVAT TUNNUSLUVUT Pituussuuntainen tasaisuus eli IRI Poikkisuuntainen epätasaisuus eli urasyvyys Poikkisuuntainen kaltevuus eli sivukaltevuus MITATTAVIEN TUNNUSLUKUJEN HYÖDYNTÄMINEN PÄÄLLYSTEEN KARKEUS YLEISTÄ KARKEUDEN OMINAISUUDET NYKYISET KARKEUDEN MITTAUSMENETELMÄT LASERTEKNIIKKAAN PERUSTUVA KARKEUDEN MITTAUS SAND PATCH MENETELMÄ MPD (MEAN PROFILE DEPTH) MTD (MEAN TEXTURE DEPTH) JA ETD (ESTIMATED TEXTURE DEPTH) YHTEENVETO KARKEUDEN MITTAUSMENETELMISTÄ KARKEUDEN VAIKUTUKSET YLEISTÄ KARKEUDEN JA KITKAN VÄLINEN YHTEYS KARKEUDEN VAIKUTUS VIERINTÄVASTUKSEEN PINNAN KARKEUDEN VAIKUTUS ÄÄNENSYNTYYN KARKEUDEN VAIKUTUS AJOMUKAVUUTEEN JA AUTON DYNAMIIKKAAN PINNAN KARKEUDEN YHTEYS PÄÄLLYSTEEN LAJITTUMIIN KARKEUDEN VAIKUTUKSET POLTTOAINEENKULUTUKSEEN TIEN PINNAN KARKEUDEN VAIKUTUS PÄÄLLYSTEEN ELINKAAREEN JA YLLÄPITOTARPEESEEN KARKEUSTIEDON TARVE JA SEN MERKITYS TIEN KUNTOTIETOON YHTEENVETO KARKEUSTYYPEISTÄ KIRJALLISUUDEN ANTAMAT HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET

6 Yleistä Kirjallisuudesta saatujen tietojen hyödyntäminen KARKEUDEN MITTAUS VUOSINA YLEISTÄ LÄHTÖTIEDOT KARKEUDEN TILASTOLLINEN TARKASTELU Yleistä Karkeuden esittämistapa Karkeus tien toiminnallisen luokan mukaan Liikennemäärän ja päällystetyypin vaikutus karkeuden arvoon Karkeuden korrelaatiot eri muuttujien suhteen Päällystystoimenpiteestä kuluneen ajan vaikutus karkeuden arvoon Kohdekohtainen tarkastelu HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET MITTAUSDATAN PERUSTEELLA Yleistä Ehdotus karkeusluokitukseksi Karkeuteen vaikuttaminen ja sen antamat mahdollisuudet Karkeustiedon jatkohyödyntäminen YHTEENVETO...85 LÄHDELUETTELO...89 LIITTEET... LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 KARKEUDEN KAUSITTAISEN VAIHTELUN TARKASTELU PÄÄLLYSTYSTOIMENPITEESTÄ KULUNEEN AJAN VAIKUTUS KARKEUDEN ARVOON MAKROKARKEUS HIENON JAKAUMAT MAKROKARKEUS KARKEAN JAKAUMAT MEGAKARKEUDEN JAKAUMAT 6

7 TERMIT JA KÄSITTEET AALLONPITUUS Aallon pituus vaiheesta takaisin samaan vaiheeseen. ASFALTTINORMI PANK ry:n hyväksymä asiakirja, joka esittää vaatimuksia asfalteille ja niiden raakaaineille sekä ohjeita näiden vaatimusten täyttämiseksi ja hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Suomalaiset asfalttinormit toimivat laatuvaatimuksia sisältävänä asiakirjana ja oppikirjana. BASALTTI Kivilaji. Väriltään musta. Hienorakeinen, joka voi olla rakenteeltaan hajarakeinen, tiiviissä perusmassassa se on huokoinen. CPX Close-Proximity eli lähimittaus. Menetelmässä mitataan keskimääräinen äänentaso. Testirengas on sijoitettu perävaunuun tai ajoneuvon pyöräksi. Mikrofonit on sijoitettu renkaan lähelle. Referenssinopeudet ovat 50, 80 ja 110 km/h. Menetelmä on määritelty standardissa ISO EN-STANDARDI Eurooppalaisen standardoimisjärjestön, CEN:n hyväksymä yleisesti saatavilla oleva standardi. ETD Estimated Texture Depth eli estimoitu karkeuden syvyys. Kolmiulotteinen mitta, joka saadaan MPD- ja MTD -arvoja hyödyntämällä. IRI International Roughness Index. Päällysteen pituusprofiilista laskettu tasaisuuden tunnusluku, joka kuvaa auton pyörän pystysuoraa liikettä auton korin suhteen ajon aikana. IRI:in vaikuttaa epätasaisuus, jonka aallonpituus on 0,5 30 m. IRI4 Kuten IRI, mutta ilman epätasaisuuksia, jotka syntyvät yli 4 metrin aallonpituuksista. 7

8 ISO-STANDARDI Kansainvälisen standardoimisjärjestön, CEN:n hyväksymä yleisesti saatavilla oleva standardi. KALKKIKIVIBAUKSIITTI Kivilaji. Sedimenttikivilaji, joka muodostaa väriltään punaruskeasta kellanruskeaan vaihtelevia kasaumia. KUNTOREKISTERI (KURRE) Tiehallinnossa käytössä oleva kuntorekisteri, johon on tallennettu tieltä mitattujen kuntoa kuvaavien tunnuslukujen arvoja. Rekisteriä käytetään toimenpiteitä vaativien kohteiden määrittämisessä. LASKENTA-ALGORITMI Algoritmi on yksityiskohtainen kuvaus tai ohje siitä, miten tehtävä tai prosessi suoritetaan. Laskenta-algoritmilla tarkoitetaan kuvausta tai ohjetta siitä, miten lasku tai laskenta suoritetaan. LOGNORMAALIJAKAUMA Lognormaalijakauman avulla kuvataan usein kokoon liittyviä muuttujia. Lognormaalijakaumassa on suuri määrä identtisesti jakautuneita satunnaismuuttujia, joiden tulo noudattaa lognormaalijakaumaa. Lognormaalijakaumaa noudattava muuttuja ei välttämättä koostu komponenteista. MPD Mean Profile Depth eli keskimääräinen profiilin syvyys (kaksiulotteinen mitta, viivaprofiili). Profiilista mitatun huipun ja regressiolla saadun keskitason välinen etäisyys. Tulos annetaan kymmenen mittauksen keskiarvona. Menetelmän kuvaus standardissa ISO MTD Mean Texture Depth eli pinnan karkeuden keskimääräinen syvyys. Sand patch kokeen tulos, joka ilmoittaa päällysteen pinnan keskimääräisen karkeuden syvyyden (kolmiulotteinen mitta, ympyräpinta). Tulos annetaan neljän mittauksen keskiarvona. 8

9 PANK Päällystealan neuvottelukunta on päällystealan rakennuttajien, urakoitsijoiden, materiaalintoimittajien sekä opetus- ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyöelin, jonka toiminnan tavoitteena on päällystystoiminnan yleisten edellytysten kehittäminen. PANK-MENETELMÄ PANK ry:n hyväksymä näytteenotto-, näytteenkäsittely- tai aineenkoetusmenetelmä. PD Profile Depth eli profiilin syvyys. Profiilin eli tässä yhteydessä tien pinnan syvyys lasketaan pienimmän ja suurimman syvyyden arvon keskiarvona. PSD Power Spectral Density. PSD-arvoa on ehdotettu tunnusluvuksi kuvaamaan tien epätasaisuutta. PSD-luku kuvaa tien pituussuuntaisten epätasaisuuksien jakautumista esim. taajuuden (1/s) tai aaltoluvun (aaltoa/m) perusteella. PSD-luvun avulla saadaan tieto myös tienpinnan pitkistä ja lyhyistä aalloista, joita IRI ei ota huomioon. Se kertoo tutkimuksen [Lampinen, 2004] mukaan parhaiten tietyn tien epätasaisuuden luonteen, ts. sen millaisista siniaalloista (eli epätasaisuuksista) ko. tie koostuu ja kuinka haitallisia ne ovat. PEHMEÄ ASFALTTIBETONI (PAB) Pehmeät asfalttibetonit luokitellaan valmiin päällysteen sideainelajin perusteella alatyyppeihin PAB-B ja PAB-V. Sideaine voidaan lisätä myös emulsiona. Pehmeän asfalttibetonin rakeisuuskäyrä on jatkuva. PROFILOMETRI Kaistan poikkiprofiilin määrittämisessä käytettävä kenttämittauslaite, joka perustuu lasermittaukseen. Menetelmän kuvaus on esitetty PANK-5105 menetelmäkuvauksessa. PSV Polish Stone Value eli kiviaineksen kiillottumisaste. Päällysteessä käytetty kiviaines alkaa kiillottua kulutuksen vaikutuksesta, jolloin kivien pinnan karkeus häviää. 9

10 PVI Päällystevaurioinventointi on silmämääräinen menetelmä päällysteen vaurioiden kartoitukseen. Päällysteen vaurioista lasketaan vaurioprosentti, jonka perusteella arvioidaan tien kuntoa. RDA (Road Doctor for Administration) Tiehallinnon sähköisen hankinnan ohjelmistotyökalu, joka on osana eurakkaa. RDAohjelmiston avulla urakoitsijat saavat urakoiden lähtöaineiston sähköisessä muodossa, suunnittelevat tarpeelliset rakenteenparantamistoimenpiteet ja jättävät urakkatarjouksen sähköisenä. RMS Root Mean Square. Tulee alun perin sähkötekniikasta, jossa sillä mitataan jännitevaihteluiden tehollisarvoja. Pituussuuntaisen epätasaisuuden tunnusluku, joka on saatavilla palvelutasomittauksista. RUNKOTIEVERKKO Moottoritieverkko ei kata koko maata, minkä takia osaa nykyistä päätieverkkoa kutsutaan runkotieverkoksi. Runkotiet yhdistävät maakunnalliset keskukset toisiinsa, rajanylityspaikoille ja pääkaupunkiseutuun. SAND PATCH MENETELMÄ Päällysteen makrokarkeutta määrittävä lasihelmimenetelmä. Perustuu standardiin EN Suomessa on käytössä myös vastaava menetelmä PANK SMA Kivimastiksiasfaltti. Asfaltti, jonka pääosan muodostaa karkea, lähes tasarakeinen murskattu kiviaines. Karkean aineksen muodostaman kiviainesrungon tyhjätilan täyttää stabiloitu mastiksi. SMTD Sensor-Measured Texture Depth. Anturitekniikkaan perustuva päällysteen pinnan karkeuden mittausmenetelmä. Mittaustuloksena saadaan pinnan karkeuden keskimääräinen syvyys. SOP Soratien pintaus. Sitomattomalle alustalle sideaineella liimattu ohut murskekerros. 10

11 SPB Statistical Pass-by Method eli tilastollinen ohiajomittausmenetelmä. Menetelmässä normaalit liikenteessä olevat autot, joita muut eivät läheisyydellään häiritse, ohittavat tien viereen sijoitetun mikrofonin. Ajoneuvon tyyppi, nopeus ja maksimimelutaso tallennetaan. Menetelmä on määritelty standardissa ISO TOIMINNALLINEN LUOKKA Väylän toiminnallinen luokka perustuu tien tai kadun liikenteelliseen tärkeyteen. Toiminnallisella luokalla on tarkoitus kuvata väylän palvelutasoa liikenteelle sekä toisaalta mahdollistaa liikenteen ohjaaminen halutulle liikenneväylälle. TRL Transport Research Laboratory, liikenteen tutkimuslaboratorio Englannissa. VALUASFALTTI Asfaltti, jossa sideaine täyttää kiviaineksen tyhjätilan ja tekee massasta kuumana valettavan. Valuasfaltti voidaan levittää käsin tai levittimellä eikä sitä tiivistettä. Pinnaltaan valuasfaltti on sileä. 11

12 1 JOHDANTO Tien rappeutuminen ilmenee pituus- ja poikkisuuntaisena epätasaisuutena sekä pinnan rikkoutumisena. Rappeutumisen aiheuttaa liikenne- ja ilmastorasitus sekä näiden yhteisvaikutus. Rappeutumiseen vaikuttavat lisäksi pohjamaan ja rakennekerrosten sekä päällysteen ominaisuudet. Lopulta rappeutuminen aiheuttaa päällysteen ja/tai koko rakenteen kunnossapitotarpeen. Tämän takia tiestön kuntotietoa tarkkaillaan säännöllisin väliajoin tehtävin mittauksin. Tietoa tarkasteltavan tiestön kunnosta tarvitaan Tiehallinnossa kunnossapitoa koskevan päätöksenteon kaikilla tasoilla: rahoitustarpeiden perustelussa, strategisessa ohjauksessa, ohjelmoinnissa ja hankinnassa. Päällystetyn tieverkon kuntoa on mitattu lasertekniikalla vuodesta Mittauksista on saatavissa käytössä olevien tunnuslukujen lisäksi myös sellaisia tunnuslukuja, joista ei ole tarpeeksi tietoa eikä niille ole määritettyjä tavoite- ja raja-arvoja. Mittausdataa asfalttipäällysteen pinnan karkeudesta on vuosilta 2003 ja Karkeustiedon hyödyntämiseksi tarvitaan tietoa päällysteen karkeuden ominaisuuksista ja sen vaikutuksista. Tässä diplomityössä kerrotaan nykyisistä päällysteiden tuotanto- ja laadunvalvontamittauksista, karkeustiedon tarpeesta ja hyödyntämismahdollisuuksista. Työssä selvitetään ulkomaisten ja kotimaisten kirjallisuustietojen perusteella karkeuden tärkeimmät vaikutukset päällysteen laatuun, ominaisuuksiin, pinnassa havaittaviin muutoksiin, ajomukavuuteen, polttoaineenkulutukseen ja ylläpitotarpeeseen. Olemassa olevat karkeuden mittausmenetelmät ja tunnusluvut käsitellään lyhyesti (esim. Sand patch, MPD (Mean Profile Depth), MTD (Mean Texture Depth) ja ETD (Estimated Texture Depth)) sekä pohditaan niiden jatkokäyttömahdollisuuksia. Työn toisessa osassa pyritään havainnollistamaan ja kuvaamaan Tiehallinnon vuosina 2003 ja 2004 palvelutasomittausmenetelmällä mittaamaa karkeusdataa ja sen hyödyntämistä. Päällysteen karkeuden nykytilaa tarkastellaan valtakunnallisesti tilastollisin menetelmin. Niiden perusteella pyritään tekemään päätelmiä ja suosituksia karkeuden arvoille. Karkeusmittareiden keskiarvoja, hajontoja ja esitystarkkuutta on myös tutkittu. Päämääränä on laatia ehdotus malliksi tunnusluvun käytölle sekä tavoiteja raja-arvoille. 12

13 Haasteena on, että lähitulevaisuudessa tieverkon kunnon määrittelyssä käytettäisiin tunnuslukuna myös päällysteen karkeutta. Uusien päällysteiden laadunvalvonnassa pyrkimyksenä olisi, että karkeuden mittaamisen avulla voitaisiin helpommin huomata päällystemateriaalin vaihtelut, laatupoikkeamat ja pinnan ominaisuuksien heikkeneminen. 13

14 2 PALVELUTASOMITTAUSTEN NYKYTILA 2.1 Yleistä Päällystetyn tieverkon kuntoa mitataan Suomessa palvelutasomittausautolla (kuva 1). Tienpinnan kunnon määrittämiseksi palvelutasomittauksia on tehty vuodesta Päällystystoimenpiteiden laadunvalvonnassa tasaisuusmittausta on käytetty vuodesta Vuosittain mitataan koko päätieverkko ja noin kolmasosa alemman tieverkon teistä. Alemmalla tieverkolla tässä työssä tarkoitetaan vähäliikenteisiä yhdys- ja seututeitä. Palvelutasomittausta kehitettiin vuonna 2003, jolloin tienpinnan laatua alettiin mitata käyttämällä laserpohjaista teknologiaa (kuva 1). Uusien päällysteiden laatumittauksista tehtiin PANK-menetelmäkuvaukset, joissa määriteltiin mitattavat muuttujat ja niiden tuottamiselle asetetut vaatimukset sekä annettiin yleiset ohjeet päällysteiden laatumittauksiin. Kuva 1. Palvelutasomittausautossa lasermittauspalkki sijaitsee auton etuosassa. Renkaiden ajourien kohdalla sijaitsevat IRI-anturit. Tienpinnan tasaisuuden mittauksella saadaan selvitettyä tieverkon kunto sekä pystytään arvioimaan tienkäyttäjän kokemaa ajomukavuutta. Palvelutasomittarit mittaavat tien pituus- ja poikkiprofiileja, joista voidaan laskea useita erilaisia tunnuslukuja. Tiet mitataan pääasiallisesti yhteen suuntaan ja yhdellä ajokerralla. Mittauksista on saatavana 100, 10 ja 5 metrin välein raportoitua mittausdataa. Koko tiestön kattavat mittaustulokset tallennetaan yleensä 100 metrin keskiarvoina 14

15 Tiehallinnon kuntorekisteriin, johon tallennetaan tieltä mitattujen kuntoa kuvaavien tunnuslukujen arvoja. Rekisteriä käytetään toimenpiteitä vaativien kohteiden määrittämisessä. Hankekohtainen mittausdata esitetään 10 metrin keskiarvoina ja sitä käytetään Tiehallinnossa RDA-ohjelmistossa urakoiden lähtötietoaineistona. Raakadataa säilyttää mittauskonsultti. Tasaisuusmittauksen tärkeimpinä tietolajeina ovat tasaisuus, urasyvyys, kaarteisuus, sivukaltevuus, xy-koordinaatit, karkeus ja mäkisyys. Päämuuttujina pituusprofiilista lasketaan pituussuuntainen epätasaisuus IRI ja IRI4 (International Roughness Index) sekä poikkiprofiilista urasyvyys ja sivukaltevuus. Näille muuttujille ovat myös käytössä määritetyt tunnusluvut raja-arvoineen. [Scandiaconsult (Ramboll), 2003], [Magnusson, Dahlstedt, Sjögren, 2002], [ISO/DIS , 1995] 2.2 Mittaustekniikka Uusien päällysteiden laadunvalvontamittaus sekä tiestön kuntotilan mittaus toteutetaan palvelutasomittausautolla käyttämällä 17 laserkameraa, joiden yhteinen mittausleveys on 3,2 metriä tai vaihtoehtoisesti viivalasermenetelmää. Tämän takia ajoratamerkintöjen välin on tiellä oltava vähintään 3,5 metriä, jotteivät ne häiritse mittauksia. Kapeilla ja mutkaisilla teillä tai työmaavalvonnassa käytettävä mittausleveys on 2,6 metriä, jolloin uloimpia laserkameroita ei käytetä. Koko tiestön mittauksissa eli tuotantomittauksissa (kappale 2.3. Mittauskäytäntö ja laatu ) mittausleveys on kokoajan 3,2 metriä. [Scandiaconsult (Ramboll), 2003] Laserkameroiden 17 mittauspistettä on sijoitettu poikkileikkaukseen siten, että niitä on enemmän oletettujen ajourien kohdalla (kuva 2). 15

16 Kuva 2. Esimerkkikuva mittausperiaatteesta hyödynnettäessä päällysteen mittauksessa lasertekniikkaa. Tien poikkisuunnassa on 17 laserkameraa, joiden avulla saadaan mitattua tien poikkileikkaus. Poikkiprofiili mitataan cm välein ja pituussuunnassa mittaus suoritetaan 1 mm:n välein. Havaintopisteitä saadaan kpl/10 metriä.[ramboll, 2004] Palvelutasomittauksen tasaisuustiedot kerätään päällysteen pinnasta laseranturin ja pystykiihtyvyysanturin avulla. Tien pinnan korkeuden muutos mitataan jatkuvana laserin ja kiihtyvyysanturin yhdistelmällä. [Ramboll, 2004] Mittaustiedoista voidaan laskea tien pituussuuntainen profiili. Palvelutasomittauksen mittaama profiili ei ole todellinen tien profiili, vaan tien "tasaisuusprofiili", jossa yli 30 m aallonpituudet eivät kuvaudu. [Kazunori, Takayuki, Kenji, 2000] Tien pinnan korkeutta (tien pinnan ja mittauspalkin etäisyyttä) mitataan jatkuvana mittauksena. Mittauspisteiden pituussuuntainen ero on noin 1 mm ajettaessa nopeudella 70 km/h, eli tien pituussuuntainen tasaisuus saadaan määritettyä erittäin tarkasti. Keskimääräinen tien pinnan korkeus lasketaan 100 mm:n jaksoissa jokaiselle laseranturin sijainnille (mittauspisteelle) käyttäen vähintään 128:n yksittäisen laseranturin lukemaa ajonopeuden ollessa 90 km/h. Tätä 100 mm:n keskimääräistä korkeutta käytetään poikittaisparametrien laskennan perustana. [Scandiaconsult Sweden (Ramboll), 2003] 2.3 Mittauskäytäntö ja laatu Palvelutasomittauksia tehdään koko tieverkolle tuotantomittauksina sekä uusille päällysteille laadunvalvontamittauksina. Kuntotiedon hankinnassa on tiedon tuottajalle 16

17 asetettava kuntotiedon laatuvaatimukset. Suunnittelun ja hankinnan lähtötietona käytettävä kuntotieto vaikuttaa päätöksentekoon mm. kohteiden valinnassa. Jos mittausta käytetään laatuvaatimuksia asetettaessa, tiedon käyttäjän tulee myös tietää, minkälaiseen tarkkuuteen kuntotiedon tuottaja pystyy. [Ruotoistenmäki, Seppälä, Männistö, Lähde, 2004] Palvelutasomittausautojen ura-, tasaisuus- ja sivukaltevuusmittaukset on pyritty toteuttamaan vakiintuneiden määritelmien mukaisesti. Tästä huolimatta mittalaitteet eroavat toisistaan tekniikan, mittausvälin, tietojenkäsittelyn ja laskenta-algoritmien suhteen. Teknisten erojen vuoksi mittaustuloksissa on havaittavissa pieniä systemaattisia eroja mittalaitteiden välillä. Koska laitteiden sisäinen toistettavuus on erinomaista, ovat laitteiden väliset pienetkin erot tilastollisesti merkitseviä. Huomattavaa on, että tilastollisesti merkittävistä eroista huolimatta poikkeamat eivät välttämättä ole kyseessä olevan ilmiön ja mitattavan ominaisuuden kannalta merkityksellisiä. [Tiehallinto, 2003] Tien rappeutumisen ja kunnon seuranta on pääasiallinen mittausten kohde tuotantomittauksissa. Tien kunto vaihtelee ja on jatkuvassa muutoksessa. Hitaasti tien kuntoon vaikuttaa epätasaisuuden vuosittainen kehittyminen ja nopeasti keväinen tilapäinen roudan aiheuttama epätasaisuuden lisääntyminen. Uusien päällysteiden laadunvalvontamittauksissa mittausten kohteena on päällystysurakoitsijan työnlaatu. Mittausten laatuun vaikuttavat useat eri seikat, jotka mittauspalvelujen tuottajan tulee ottaa huomioon. Mittauksiin aiheuttavat vaihtelua inhimilliset asiat (mittaushenkilöstö, toimintatavat, häiriöt tiellä) ja olosuhteet (lämpötila, vuodenaika, sää, kosteus, valaistus, muu liikenne) sekä tekniset ominaisuudet (mittalaitteet, laskenta-algoritmit). Mittausten vaihtelun ja lähteiden hallinta on ehdoton edellytys laadun ylläpitämiselle ja jatkuvalle parantamiselle. Mittausten suorittamisen käytännön ohjeet ovat mittausten toimittajan vastuulla. Niiden lisäksi tulee mittausten suorittamisessa ottaa huomioon Tiehallinnon laatuvaatimukset. Laatuvaatimuksissa on määritelty, että mitattavan tien tulee olla riittävän kuiva (ei seisovaa vettä), puhdas (ei savea, soraa) sekä lämpötilan mittalaitteen valmistajan suosittelemalla alueella. Jos mitattavalla tieosuudella on joitain häiriöitä, jotka vaikuttavat mittaustuloksiin, tulee kyseiset osuudet poistaa mittausdatasta. Mittaus tehdään yhden kerran kohteelle. Jos mittaus joudutaan uusimaan, tehdään mittaus uudestaan koko kohteelle. Mittaus ei saa häiritä muuta liikennettä. Nopeusrajoitusten ja mittaustilanteen mukaan mittausnopeus vaihtelee välillä km/h. Mittauksen tulee 17

18 olla sujuvaa ja yhtenäistä, sillä äkilliset nopeuden vaihtelut saattavat vaikuttaa mittaustuloksiin. Yhtenäisen laadunvalvonnan ja mittauskäytännön varmistamiseksi palvelutasomittausautoille tehdään vuosittain laadunvalvonnan testimittauksia. Testimittausten tarkoituksena on testata toimittajien laitteet systemaattisesti Tiehallinnon hyväksymien periaatteiden mukaisesti ja myöntää määräaikaiset mittausluvat. Mittauskonsulttien mittaustulosten samankaltaisuus määritetään koko aineiston keskiarvojen ja korrelaatioiden perusteella. Laadunmittaustuloksia tarkasteltaessa on huomattava, että mittauksissa ei ole käytettävissä oikeaa mittaustulosta. Mittaus on aina otos kokonaisuudesta. Tämän takia mittausten laadun tarkastelu keskittyy yksinomaan mittaajien ja yksittäisten mittausten välisiin eroihin. [Tiehallinto, 2003], [Dietrich, 2004] Kokonaislaadun tarkkailu toteutetaan testimittausten avulla suorittamalla toisto-, vertailu- ja kontrollimittauksia. Toistomittaukset tehdään vertailumittausten yhteydessä ja niillä selvitetään kunkin mittarin toistettavuus. Vertailumittauksissa kunkin mittalaitteen tuloksia verrataan muiden mittalaitteiden tuloksiin, joista selvitetään laitteiden yhdenvertaisuus. Kontrollimittauksia tehdään tuotantomittausten lisäksi ja niiden perusteella selvitetään mittauksissa toteutuva laatu. Mittausarvoista ja niiden eroista tuotetaan tilastolliset perustunnusluvut, joita ovat havaintojen lukumäärä ja tulosten keskiarvo sekä hajonta. Vertailuparien mittausarvoista tuotetaan lisäksi niiden korrelaatio. Vertailuparien ja niiden hajontojen tulisi olla hyvin lähellä toisiaan. Erojen jakauman tulisi olla normaalinen tai lähellä sitä. Laatua kuvaavien käyrien tulisi pysyä eri vuosina hyvin lähellä toisiaan. [Tiehallinto, 2003], [Dietrich, 2004] 2.4 Mitattavat tunnusluvut Pituussuuntainen tasaisuus eli IRI IRI (International Roughness Index) on tien pituussuuntaisen tasaisuuden mitta, joka kuvaa auton reagointia tienpinnan epätasaisuuteen. IRI ei kuvaa tien geometriaa. Se kuvaa ja havainnollistaa tienkäyttäjän kokemaa ajomukavuutta, liikennöitävyyttä ja tien kuntoa. IRI:n laskemiseen käytetään teoreettista standardisoitua laskentamallia, joka on Maailmanpankin kehittämä, ja se on sama kaikkialla maailmassa. Mallin periaate perustuu simulointiin, jossa neljännesauto kulkee tien pinnan yli nopeudella 80 km/h. Neljännesautomallissa ('Quarter-car simulator') pyörä ja alustan massa liikkuvat eri tavalla tien epätasaisuuksien mukaan, ja ne ovat yhdistettyinä toisiinsa jousilla ja vaimentimilla (kuva 3). Lyhyet epätasaisuudet saavat pyörän liikkeelle ja pidemmät 18

19 epätasaisuudet vaikuttavat alustan liikkeisiin. IRI-arvo saadaan hieman yksinkertaistettuna laskemalla alustan ja pyörän massojen suhteellisia liikkeitä. Palvelutasomittausautolla IRI-arvo mitataan menetelmän PANK-5207 mukaisesti. IRIarvo tulostetaan keskiarvona 100 metrin matkalle. [Päällystealan neuvottelukunta, 2004] Kuva 3. Palvelutasomittausauto ja mittaustulosten käsittelyssä käytettävä neljännesautomalli. [Onninen, 2001] IRI-arvojen analysoinnissa on muistettava, että laskennassa erityyppiset epätasaisuudet käsitellään eri tavalla; joitain korostetaan ja joitain vaimennetaan. Yksittäiset epätasaisuudet, jotka ovat 0,5 metriä lyhyempiä, eivät näy IRI:n 20 metrin keskiarvossa, vaikka ne tiellä ajettaessa tuntuisivatkin epätasaisuuksina. Toisaalta taas 1 metristä 10 metriin olevat epätasaisuudet vaikuttavat merkittävästi IRI-arvoon. Päällysteiden saumakohdat tai muut yksittäiset "kynnykset" päällysteessä aiheuttavat suuria IRI-arvoja, mutta ne eivät yksittäisinä kuitenkaan näy 100 metrin keskiarvotulostuksissa. IRI-arvon kasvaminen aikaansaa ajomukavuuden heikkenemisen, joka aiheuttaa ajonopeuksien alenemisen ja ajolinjojen muutoksia. [de Lurdes Antunes, Boulet, 1998] IRI-arvon muutoksen aiheuttamia tienkäyttäjien kokemuksia erisuuruisista IRI-arvoista on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Tutkimukset on tehty haastattelututkimuksina ruotsalaisille ja suomalaisille tienkäyttäjille. 19

20 Taulukko 1. Tasaisuuden vaikutukset ruotsalaisten tienkäyttäjien näkökulmasta vuonna 2000 tehtyjen haastattelujen perusteella. Haastatteluiden tekijänä on RST Sweden. [Scandiaconsult (Ramboll), 2003] IRI-arvo [mm/m] Kokemukset < 1,5 Epätasaisuudet ovat tuskin havaittavissa. Matkustaminen on mukavaa. 1,5-3,0 Tienpinnassa on pienehköjä epätasaisuuksia, jotka voivat kuitenkin olla selvästi havaittavissa suurella nopeudella ajettaessa. 3,0-4,0 Mukava matkustus suurella nopeudella on mahdotonta. 4,0-6,0 Matkustus saattaa tuntua turvattomalta. Äkkinäiset heilahtelut ovat yleisiä. Pintavaurioita esiintyy. > 6,0 Ajonopeus alle 50 km/h. Vakavat pintavauriot yleisiä (halkeamia, reikiä, verkkohalkeamia). Taulukko 2. Tasaisuuden vaikutukset suomalaisten tienkäyttäjien näkökulmasta. Haastattelututkimuksen on tehnyt vuonna 2000 Tiehallinto. [Scandiaconsult (Ramboll), 2003] IRI-arvo [mm/m] Kokemukset < 1,3 Tasainen tie, jota on miellyttävä ajaa. 1,4-2,6 Tie on lähes tasainen. Havaittavissa satunnaisia epätasaisuuksia, jotka eivät olennaisesti häiritse ajomukavuutta. 2,7-4,1 Pääasiassa tasainen tie, jossa satunnaisia epätasaisuuksia on paikoitellen varottava. Sallittua nopeutta on helppo ylläpitää. 4,2-5,5 Tie on jonkin verran epätasainen. Ajonopeutta joudutaan toisinaan laskemaan ja ajolinjoja on välillä muutettava. Matkustaminen on jonkin verran epämukavaa. > 5,6 Tie epätasainen. Ajonopeutta joudutaan usein laskemaan ja ajolinjoja muuttamaan. Matkustaminen on epämukavaa Poikkisuuntainen epätasaisuus eli urasyvyys Tien poikkisuuntaista epätasaisuutta kuvaa urasyvyys, jota on aiemmin mitattu oikolaudalla. Urasyvyyden tunnusluku kuvaa liikennöitävyyttä, liikenneturvallisuutta, tien kuntoa ja kulumista sekä kuormituksen aiheuttamia painumia eli deformaatiota. Nykyisillä palvelutasomittausautoilla mitattu urasyvyys ei voi koskaan olla arvoltaan negatiivinen. Poikkisuuntaisen tasaisuuden mittauksissa lasketaan oikean (kuva 4) ja vasemman uran (kuva 5) syvyys. Urasyvyys lasketaan kaavalla: Urasyvyys = max( w i s ) i jossa w i = langan korkeus mittauspisteestä s i = tien pinnan korkeus mittauspisteestä i = poikkisuuntaisten mittauspisteiden lukumäärä (i = 1-10) 20

21 Kuva 4. Vasemman urasyvyyden laskentaa varten lanka pingotetaan kattamaan koko profiilin vasen puoli. Lanka alkaa tien keskikohdasta sijaitsevasta mittauspisteestä ja päättyy 1,9 metrin päässä olevaan pisteeseen. [Ramboll, 2004] Kuva 5. Oikean urasyvyyden laskentaa varten lanka pingotetaan kattamaan koko profiilin oikea puoli. Lanka alkaa tien keskikohdasta sijaitsevasta mittauspisteestä ja päättyy 1,9 metrin päässä olevaan pisteeseen. [Ramboll, 2004] Urien maksimiarvoa sanotaan maksimiurasyvyydeksi ja se lasketaan yleensä keskiarvona 100 metrin tulostusvälein. Urasyvyys ei ole kansainvälisesti standardisoitu mitta, kuten IRI. Poikkisuuntainen tasaisuus mitataan palvelutasomittausautolla menetelmän PANK-5208 mukaisesti. Se lasketaan Suomessa ja Ruotsissa lankauraperiaatteella kuvan 6 mukaisesti. Menetelmässä kuvitteellinen lanka asetetaan tieprofiilin ylle, kahden ulommaisen pisteen välille. Urasyvyys on suurin etäisyys langasta profiilin pohjaan saakka. [Scandiaconsult (Ramboll), 2004] Maksimiurasyvyys lasketaan käyttämällä kaavaa: Maksimiurasyvyys = max( w i s ) jossa w i = langan korkeus mittauspisteestä i s i = tien pinnan korkeus mittauspisteestä i i = poikkisuuntaisten mittauspisteiden lukumäärä (i = 1-17) i 21

22 Kuva 6. Maksimiurasyvyys mitataan pingottamalla lanka profiilin kahden ulommaisen pisteen välille. [Ramboll, 2004] Urat vaikuttavat ajomukavuuteen, ajonopeuksiin ja ajolinjojen valintaan. Tienkäyttäjä havaitsee urasyvyyden kasvamisen tien pinnan värin muutoksena ajouran kohdalla ja sateisella kelillä urassa olevasta vedestä. Urasyvyyden vaikutukset on luokiteltu vuonna 2000 RST Swedenin ja Tiehallinnon tekemien haastattelujen perusteella. [Scandiaconsult (Ramboll), 2003] Haastattelujen tulokset on esitetty taulukoissa 3 ja 4. Tuloksista nähdään, että ruotsalaiset ja suomalaiset tienkäyttäjät kokevat urasyvyyden vaikutukset hiukan erilaisina. Taulukko 3. Urasyvyyden luokittelu ruotsalaisten tienkäyttäjien näkökulmasta. [Scandiaconsult (Ramboll), 2003] Maksimi urasyvyys [mm] Kokemukset < 2 Tuskin havaittavia uria. 2-5 Urat ovat havaittavissa esim. tienpinnan värin vaihteluna Tienkäyttäjä ei oikeastaan havaitse uria. Kiviaineksen irtoamista saattaa esiintyä, jos uranmuodostus johtuu nastarenkaiden käytöstä Tiellä on nopeusrajoitus urien takia. Tiellä on havaittavissa kiviaineksen irtoamista ja muita pintavaurioita. > 17 Tienpinta on ylläpidon tarpeessa. Pintavauriot ovat yleisiä, liikennöitävyys on jossain määrin huonontunut. 22

23 Taulukko 4. Urasyvyyden luokittelu suomalaisten tienkäyttäjien näkökulmasta. [Scandiaconsult (Ramboll), 2003] Maksimi urasyvyys [mm] Kokemukset < 5 Tien pinta on poikkisuunnassa tasainen, sivukaltevuus kunnossa. Tie on urien suhteen lähes uutta vastaavassa kunnossa, värimuutokset ajouran kohdalla mahdollisia Tienkäyttäjä ei oikeastaan havaitse uria. Urat eivät vaikuta ajolinjoihin, eivätkä ajonopeuksiin Tiessä on havaittavissa urat. Sateisella kelillä urat vaikuttavat jossain määrin ajolinjojen valintaan ja ajonopeuksiin Tie on selvästi vaurioitunut. Urat vaikuttavat sateisella kelillä ajolinjojen valintaan ja ajonopeuksiin sekä vesiliirron vaara on kohtalainen. > 20 Tie on erittäin urainen. Urat vaikuttavat sekä ajolinjojen valintaan että ajonopeuksiin. Sateisella kelillä ajettaessa vesiliirron vaara on suuri. Ensisijainen ylläpito-ongelma luvuilla oli nastarenkaiden aiheuttama urien muodostuminen, joka määritteli pääosin ylläpitotarpeen. Nykyisin urasyvyyden ensisijainen käyttökohde on vanhojen päällysteiden kuntotiedon määritteleminen, uusien päällysteiden alku-uran muodostumisen seuranta sekä erilaisten tien kantavuudesta aiheutuvien muodonmuutosten mittaaminen. Urautuminen on vähentynyt 1980-luvun tilanteesta nastojen koon pienentymisen seurauksena sekä käytössä olevien kestävämpien päällysteiden ansiosta Poikkisuuntainen kaltevuus eli sivukaltevuus Sivukaltevuus tarkoittaa tienpinnan tai ajokaistan poikkisuuntaista kaltevuutta. Sivukaltevuutta voidaan laskea pintaviivan, elektronisen vesivaa an tai regressioviivan avulla (kuva 7). Palvelutasomittausautolla poikkiprofiili lasketaan laserantureiden avulla jokaiselle 100 mm:n jaksolle 17 mittauspisteestä koko poikkileikkauksen leveydeltä. Poikkiprofiilin arvo jokaisessa 100 mm:n jaksossa on keskiarvo 128 laseranturin lukemasta. Tämä menetelmä vähentää tien pinnan karkeuden, reikien ja pienempien vaurioiden vaikutusta poikittaisprofiilin arvoihin, koska yksittäistä laserin arvoa ei koskaan käytetä. Tien pinnan kaltevuuden saamiseksi poikkiprofiilia säädetään mittauspalkin kallistuskulman avulla. Sivukaltevuus mitataan palvelutasomittausautolla menetelmän PANK-5209 mukaisesti käyttämällä regressiomallia. [Ramboll, 2004] Kuntorekisteriin tallennetaan pintasivukaltevuus ja regressiosivukaltevuus. Kuitenkin regressiosivukaltevuus on käytössä oleva sivukaltevuuden tunnusluku. 23

24 Kuva 7. Sivukaltevuuden laskentamenetelmien erot laskettaessa sivukaltevuutta pintaviivan, elektronisen vesivaa an ja regressioviivan avulla. Kuvassa myös sivukaltevuuden merkin määrittäminen. [Scandiaconsult (Ramboll), 2003] Pintasivukaltevuus (kuva 8) lasketaan mittaamalla ajoneuvon mittauspalkin uloimpien pisteiden ja puolen metrin päässä uloimmista mittauspisteestä olevien pisteiden lukujen keskiarvosta. Arvo lasketaan 50 metrin tulostusvälin keskiarvona, sillä kuntorekisterissä 100 metrin jakso on jaettu 0 50 metrin ja metrin osuuksiin. Regressiosivukaltevuus lasketaan pienimmän neliösumman menetelmällä ja regressiolla käyttämällä kaikkien laserkameroiden arvoja sekä täydentämällä tulos kallistusantureiden arvoilla. [Ramboll, 2004] Sivukaltevuuden regressio määritetään regressioviivan kaltevuudeksi kaikkien mittauspisteiden läpi poikkiprofiilissa. (kuva 9) Kuva 8. Sivukaltevuuden pintaviiva määritetään leikkaavan viivan kaltevuudeksi valittujen pisteiden kautta poikkiprofiilista. Kuva 9. Regressiolla määritetty sivukaltevuus. [Ramboll, 2004] 24

25 Sivukaltevuutta käytetään vanhojen päällysteiden veden poisjohtamiskyvyn ja turvallisen liikennöinnin arvioinnissa sekä tulevaisuudessa mahdollisesti uusien päällysteiden laadunvalvonnassa. Uudelleenpäällystyksen yhteydessä päällysteen sivukaltevuus ei saisi pienentyä, vaan sen tulisi ennemminkin parantua. Uusiopäällystemenetelmiä käytettäessä sivukaltevuus kuitenkin usein pienenee. Sivukaltevuutta voidaan korjata ja parantaa asfaltilla päällystämisen yhteydessä, mutta se on kallista. Sivukaltevuustunnusluvun käyttö uudelleenpäällystysurakoiden laadunvalvonnassa olisi suositeltavaa, sillä tieverkolla on tällä hetkellä paljon teitä, joiden sivukaltevuus ei ole riittävä tai oikeansuuntainen. Sivukaltevuuden suositusarvoja ja niiden ominaisuuksia Ruotsissa ja Suomessa on esitetty taulukoissa 5 ja 6. Asfalttinormien mukaan suositeltu sivukaltevuus ajoradoille on 3 % ja kevyen liikenteen väylille 2,5 %. Pienemmällä sivukaltevuudella veden poisjohtamiskyky on huono ja jyrkissä kaarteissa myös renkaiden pito heikkenee. [Scandiaconsult (Ramboll), 2003] Näillä ominaisuuksilla on negatiivinen vaikutus liikenneturvallisuuteen. Taulukko 5. Sivukaltevuussuositukset Ruotsissa. [Scandiaconsult (Ramboll), 2003] Sivukaltevuus [%] Kommentti ± 1,5 Alin suositeltu käytettävä sivukaltevuus. ± 2,5 Suositeltu sivukaltevuus suorilla ja tasausviivan pyöristyskohdissa. ± 4,0 Suositeltu sivukaltevuus (kallistus) kaarteissa, joiden säde on metriä 50 km/h nopeusalueella. ± 5,5 Suurin suositeltu sivukaltevuus (kallistus). > 7 Sivukaltevuuden arvo, joka todennäköisesti johtuu ajoradan tai tien reunan muodonmuutoksesta. Taulukko 6. Sivukaltevuussuositukset Suomessa. [Scandiaconsult (Ramboll), 2003] Sivukaltevuus [%] Kommentti ± 3,0 Suositeltu sivukaltevuus suorilla ja tasausviivan pyöristyskohdissa (voidaan tulkita myös minimiarvoksi). ± 3,0-4,0 Suositeltu kaksipuolinen sivukaltevuus kaarteissa, joiden säde on metriä 50 km/h nopeusrajoitusalueella (pääväylät kaupungeissa). ± 3,0-5,0 Suositeltu yksipuolinen sivukaltevuus (kallistus) kaarteissa, joiden säde on metriä 50 km/h nopeusrajoitusalueella (pääväylät kaupungeissa). ± 5,0-7,0 Suurin suositeltu sivukaltevuus (kallistus) osalle tiestöä. > 7 Sivukaltevuuden arvo, joka todennäköisesti johtuu ajoradan tai tien reunan muodonmuutoksista. 25

26 2.5 Mitattavien tunnuslukujen hyödyntäminen Koko tieverkon kattavissa tuotantomittauksissa saadaan selville tieverkon kunto, jonka avulla pystytään määrittelemään toimenpiteitä vaativat kohteet. Palvelutasomittausten avulla saadaan myös luotua malleja kunnon muuttumiselle, joiden perusteella voidaan tehdä kuntoennusteita. Näiden kuntoennusteiden perusteella budjetoidaan rahaa teiden ylläpitoon. Tiestön kunto halutaan säilyttää tietyllä tasolla, minkä takia kunnon muuttumisen tarkastelu tehdään säännöllisesti. Kunnon muuttumiseen vaikuttavat poikkeavat sääolot, joiden takia muutos ei ole vuosittain samanlaista. Mitattuja tunnuslukuja käytetään lähdeaineistona myös päällysteiden ja teiden ylläpidon kehitystyössä (elinkaarianalyysi) sekä onnettomuustutkimuksissa (tieolosuhteiden vaikutus onnettomuuksiin). Uusien päällysteiden mittauksissa tunnuslukuja hyödynnetään työnlaadun valvontaan. Päällysteurakoiden laadunvalvonnassa käytetään palvelutasomittausautoa alku-uran ja pituussuunnassa mitattavan tasaisuuden (IRI, IRI4) mittaamiseen. Laadunvalvonnan avulla pyritään päättelemään, täyttävätkö päällystyskohteet seuraavat Asfalttinormeissa määritetyt kriteerit. Näiden kriteerien avulla saadaan myös käsitys, millaisia tasaisuusarvoja on uudella ja hyväkuntoisella päällysteellä. Arvoissa on mukana myös miinusmerkkiset luvut, jotka saattoivat tulla mittaustuloksiksi käytettäessä vanhaa palvelutasomittausautoa. Kun uran määrittämisessä siirryttiin käyttämään lankauramallia, ura ei voi olla enää arvoltaan negatiivinen. Alku-ura: Koko kohteen urasyvyyden keskiarvon tulee olla välillä mm. Yksittäisten 100-metristen urasyvyyden tulee olla välillä mm. Epätasaisuus: Yksittäisten 100-metristen IRI4-arvon tulee olla moottori- ja moottoriliikenneteillä korkeintaan 1,0 mm/m ja muilla 2-ajorataisilla teillä sekä valta- ja kantateillä korkeintaan 1,1 mm/m Yksittäisten 100-metristen IRI-arvon tulee olla moottori- ja moottoriliikenneteillä korkeintaan 1,4 mm/m ja muilla 2-ajorataisilla teillä sekä valta- ja kantateillä korkeintaan 1,6 mm/m Muut mitattavat ominaisuudet: Kappaleessa 2.4 Mitattavat tunnusluvut mainitaan vain osa palvelutasomittauksissa saatavista tunnusluvuista. Nykyisistä palvelutasomittauksista saadaan lisäksi selville useita tunnuslukuja, joita ei kuitenkaan osata hyödyntää tieverkon kunnon arvioinnissa 26

27 ja analysoinnissa puutteellisen osaamisen takia. Tällaisia tunnuslukuja ovat mm. kaarteisuus, pituuskaltevuus ja karkeus. Kiinnostus päällysteiden pintakarkeuteen on kasvanut vuosien kuluessa suurempien ajonopeuksien ja kasvavan liikennemäärän takia. Onnettomuuksien on havaittu lisääntyvän pinnan karkeuden heikentyessä (tutkittaessa päällysteen karkeuden ja onnettomuuksien välistä yhteyttä). Karkeustiedon kerääminen tien pinnasta vaatii ymmärrystä ja osaamista päällysteistä sekä mittauksista saatavasta tunnusluvusta. Tuotantomittauksista ja uusien päällysteiden laadunvalvontamittauksista saatavaa karkeusdataa on vuosilta 2003 ja Mittausdataa ei ole vielä hyödynnetty, sillä karkeuden ominaisuuksien ja vaikutusten ymmärtämisestä ei ole ollut tarpeeksi tietämystä. Jos karkeuden tunnusluvun ominaisuudet ja vaikutukset tunnettaisiin paremmin, voitaisiin karkeusdataa ryhtyä hyödyntämään tuotantomittauksissa sekä uusien päällysteiden laadunvalvonnassa. 27

28 3 PÄÄLLYSTEEN KARKEUS 3.1 Yleistä Asfalttipäällysteet koostuvat kiviaineksesta, bitumisesta sideaineesta sekä tyhjätilasta. Päällysteiden valmistustekniikassa eli levityksessä ja jyräyksessä on eroja, minkä takia ne ovat harvoin täysin homogeenisia. Niiden rakenne vaihtelee usein sekä pituus-, poikki- että syvyyssuunnassa. Erot kasvavat liikenteen vaikutuksesta. Suuret vaihtelut saattavat aiheuttaa päällysteen pinnan laadun heikkenemistä, mikä vuorostaan aiheuttaa heikentyneen kitkan myötä liikenneturvallisuuden huononemista ja kestävyyden myötä ylläpitotarpeen aikaistumista. Päällystemateriaalivaihtelut on mahdollista havaita tutkimalla tien pinnan kolmiulotteisuutta, erityisesti pinnan karkeuden syvyyttä. Päällysteen pinnalta mitattava karkeus jaetaan aallonpituusalueen mukaan mikro-, makro- ja megakarkeuteen. Kuvassa 10 on tien profiili jaettu erilaisiin aallonpituuksiin ja niiden vaikutukset taas puolestaan tienkäyttäjään sekä ympäristöön. [Kerman, Mackenzie, Thomas, Crawford, 1999], [ACPA, 2000] Kuvassa valkoinen väri indikoi epäsuotuisaa vaikutusta, kun taas viivoitettu vaaleanharmaa väri indikoi suotuisaa vaikutusta. IRI ja IRI4 -arvot ovat epätasaisuuden tunnuslukuja, jotka suurimmaksi osaksi kattavat epätasaisuuden aallonpituusalueen (0,5 30 m). Kuva 10. Tien profiili jaettuna erilaisiin aallonpituusalueisiin ja niiden vaikutukset tien käyttäjään sekä ympäristöön. [ISO , 1995] 28

29 Kuvan perusteella epätasaisuudella on epäsuotuisa vaikutus vierintäkitkaan, renkaan ja tien väliseen kitkaan, auton kulumiseen sekä ajomukavuuteen. Megakarkeudella on epäsuotuisa vaikutus vierintäkitkaan, renkaan ja tien väliseen kitkaan, auton kulumiseen ja ajomukavuuteen sekä meluun. Makrokarkeudella on epäsuotuisa vaikutus renkaan pintaan (kuluminen) ja meluun, mutta suotuisa vaikutus renkaan ja tien väliseen kitkaan sekä osittain myös meluun. Mikrokarkeudella on suotuisa vaikutus renkaan ja tien väliseen kitkaan sekä meluun. Mikrokarkeus kuvaa kivimateriaalin pinnan karkeutta eli kiven pinnan terävyyttä ja avoimuutta. Sitä ei pystytä havaitsemaan paljaalla silmällä. Mikrokarkeuden aallonpituus on 0,001-0,5 mm ja syvyys 0-0,2 mm. Sitä ei pystytä käytännössä määrittämään sen lyhyen aallonpituuden vuoksi. Mikrokarkeus kuvaa päällysteen pinnalla olevien kivirakeiden kiillottuneisuutta tai päällysteen karkeutta, jolloin otetaan huomioon myös päällysteen kivirakeiden väliset tilat. Mikrokarkeuden suuruus riippuu pääasiassa kivirakeiden särmikkyydestä, johon vaikuttavat kivien raekoko ja muoto sekä mineraalikoostumus (kuva 11). Mikrokarkeudella on pääasiallisesti vaikutusta päällysteen kitkaan, erityisesti alhaisilla enintään 50 km/h ajonopeuksilla sekä veden poisjohtumiseen. [Scandiaconsult (Ramboll), 2003], [PIARC, 2003], [Lampinen, 2004] Makrokarkeudella tarkoitetaan päällysteen pinnan epätasaisuutta, jonka aallonpituus on 0,5-50 mm ja syvyys 0,2-10 mm. Päällysteen makrokarkeus riippuu karkeiden kivirakeiden koosta, muodosta ja järjestyksestä, kivirakeiden muodostamasta pinnan rosoisuudesta sekä päällysteen huokoisuudesta. (kuva 12) Makrokarkeus vaikuttaa päällysteen kitkaan siten, että suuri makrokarkeus mahdollistaa hyvän kitkan myös suurilla nopeuksilla. Lisäksi se vähentää vesiliirtoriskiä märällä kelillä, jolloin vesikalvo peittää kivirakeita ja mikrokarkeuden vaikutus on vähäinen. [Scandiaconsult (Ramboll), 2003], [Tielaitos, 1993], [Lampinen, 2004] Kuva 11. Päällysteen pinnan mikro- ja makrokarkeus. 29

Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen Asiasanat Aiheluokka TIIVISTELMÄ

Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen Asiasanat Aiheluokka TIIVISTELMÄ Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen. Helsinki 2005. Tiehallinto, Palveluiden suunnittelu. Tiehallinnon selvityksiä 50/2005. 57 s. + liitt. 7 s. ISSN 1457-9871, ISBN

Lisätiedot

Sorateiden pintakunnon määrittäminen

Sorateiden pintakunnon määrittäminen Sorateiden pintakunnon määrittäminen ISBN 978-952-221-106-4 TIEH 2200055-08 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-107-1 TIEH 2200055-v-08 Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

APVM 2006-2007 T&K Tiehallinnon selvityksiä 21/2007

APVM 2006-2007 T&K Tiehallinnon selvityksiä 21/2007 Käsikirja päällysteiden pinnan kunnon mittaamiseen APVM 2006-2007 T&K Tiehallinnon selvityksiä 21/2007 Käsikirja päällysteiden pinnan kunnon mittaamiseen APVM 2006-2007 T&K Tiehallinnon selvityksiä 21/2007

Lisätiedot

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana Tutkimushankkeet Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi PANK -menetelmäpäivä 2 Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana MARA - Rakennetta rikkomattomat mittausmenetelmät maanrakentamisessa

Lisätiedot

Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi. Kari Narva. Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi

Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi. Kari Narva. Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi Kari Narva Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi Perustettu v.2004 ISO 9001 sertifioitu laatujärjestelmä Henkilöstö 11 henkilöä (2011)

Lisätiedot

Hiljaisten päällysteiden kestävyys ja käyttöikä

Hiljaisten päällysteiden kestävyys ja käyttöikä Hiljaisten päällysteiden kestävyys ja käyttöikä Marko Kelkka Teknillinen korkeakoulu / tielaboratorio 25.10.2007 Melua vaimentavat päällysteet - seminaari Mitkä asiat vaikuttavat käyttöikään? Päällysteen

Lisätiedot

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi VIKING Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen

Lisätiedot

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich PALUUHEIJASTAVUUSMITTAREIDEN VALIDOINTI JA VERTAILUMITTAUKSET

Lisätiedot

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, FT Roadscanners Oy Lämpökameratekniikasta Eräs nopeimmin viime vuosien aikana kehittyneistä mittausteknologioista on infrapunasäteilyä

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ. Päällysteiden pintakarkeuden vaikutukset tien käyttäjiin ja tienpitoon

LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ. Päällysteiden pintakarkeuden vaikutukset tien käyttäjiin ja tienpitoon 01 2010 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ Päällysteiden pintakarkeuden vaikutukset tien käyttäjiin ja tienpitoon Päällysteiden pintakarkeuden vaikutukset tien käyttäjiin ja tienpitoon Liikenneviraston

Lisätiedot

213213 Komposiittistabilointi (KOST)

213213 Komposiittistabilointi (KOST) InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,

Lisätiedot

PTM-vertailukokeet ja mittaustulosten käsittely

PTM-vertailukokeet ja mittaustulosten käsittely PTM-vertailukokeet ja mittaustulosten käsittely PANK-menetelmäpäivä Helsinki 22.1.2009 Jaakko Dietrich Pöyry Infra Oy Sisällys Palvelutasomittaukset Vertailukokeiden tarkoitus Vertailukokeissa tarkasteltavia

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

VOH1.10: Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen

VOH1.10: Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen : Palvelutasomittausten uusien tunnuslukujen käyttöönotto ja hyödyntäminen -julkaisu Julkaisu: Tiehallinnon selvityksiä 50/2005. Internet: VOH-hankeohjelman sivuilla, Projektit-sivu http://alk.tiehallinto.fi/voh/voh_proj.htm...

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

PANK PANK-5201 PÄÄLLYSTEEN SULAN KELIN KITKA, SIVUKITKAMENETELMÄ. Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät 1 MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-5201 PÄÄLLYSTEEN SULAN KELIN KITKA, SIVUKITKAMENETELMÄ. Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät 1 MENETELMÄN TARKOITUS Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät PANK-5201 PANK PÄÄLLYSTEEN SULAN KELIN KITKA, SIVUKITKAMENETELMÄ PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1 MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 20.3.2008

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

Mikä on MELUA VAIMENTAVA PÄÄLLYSTE ja missä niitä voidaan käyttää?

Mikä on MELUA VAIMENTAVA PÄÄLLYSTE ja missä niitä voidaan käyttää? Mikä on MELUA VAIMENTAVA PÄÄLLYSTE ja missä niitä voidaan käyttää? Lars Forstén PANK ry:n seminaari Melua vaimentavat päällysteet 28.09.2011, Helsinki 30.9.2011 2 Black is beautiful 30.9.2011 3 Päällysteet

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS. Työ: E26478. Tampere, 4.12.2013

KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS. Työ: E26478. Tampere, 4.12.2013 KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS Työ: E26478 Tampere, 4.12.2013 PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 Y-tunnus 0564810-5 Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

MÄÄRÄMITTAUSPERUSTEET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET

MÄÄRÄMITTAUSPERUSTEET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET Asfaltointi- ja tiemerkintätyöt (MALLIASIAKIRJA) 2(9) YLEISTÄ Nämä määrämittausperusteet noudattavat Infra 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistöä ja Infraryl 2010 Osa 1 Väylät

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen

Lisätiedot

TR 10 Liite 1 2008-03-20. PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle. C) mspecta

TR 10 Liite 1 2008-03-20. PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle. C) mspecta PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle C) mspecta 1 Tuotesertifiointi PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle 1 Yleistä PANK Laboratoriotoimikunta on hyväksynyt ohjeen PANKhyväksyntä

Lisätiedot

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Hoidon ja ylläpidon alueurakat. Soratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen. Viiteaineistomoniste 31.1.2011. 1. InfraRYL 21120 Suodatinkankaat

Hoidon ja ylläpidon alueurakat. Soratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen. Viiteaineistomoniste 31.1.2011. 1. InfraRYL 21120 Suodatinkankaat Hoidon ja ylläpidon alueurakat Soratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen Viiteaineistomoniste 31.1.2011 1. InfraYL 21120 Suodatinkankaat 2. InfraYL 21310 Sitomattomat kantavat kerrokset 3. akenteilla

Lisätiedot

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 30/10/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heini

Lisätiedot

Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 2002

Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 2002 Juho Meriläinen, Mikko Inkala, Ulf Lindström Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 22 Tiehallinnon selvityksiä 27/23 Juho Meriläinen, Mikko Inkala, Ulf Lindström Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto

Lisätiedot

Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa

Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa INFRA2010 KEHITTÄMISOHJELMAN LOPPUSEMINAARI 5.11.2008 Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa SEPPO ROPPONEN, Intopii Oy Sisältö Esiselvityksen tavoitteet ja osallistujat Mitä

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

KAAPELIN SUOJAAMINEN SUOJAMATOLLA

KAAPELIN SUOJAAMINEN SUOJAMATOLLA KAAPELIN SUOJAAMINEN SUOJAMATOLLA Laitteisto koostuu: Kaapelin suojamatosta DAFIGAINE Maton asennuslaitteesta SPIRALERDALEN Motorisoidusta kaapelikelatrailerista DAFISTOCKER. Kaapelikelatraileri mahdollistaa

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365 FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle

Lisätiedot

Tuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA

Tuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA 16 Mittaussuunnitelma PR-Y1384 Tuusulan Moottorikerho ry Tuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA Tuusulan Moottorikerho ry

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa ELY-centre, Yrjö Pilli-Sihvola 6.2.2013 1 Yleistä Suomen tiesääjärjestelmästä Liikenneviraston tiesääjärjestelmän

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.7.21 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/214 7/21 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat hankkineet siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN

VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN &CO Helsinki Rukkila VAK LA Helsinki 43 41 61 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1964 Koetusselostus 496 Test report VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN

Lisätiedot

Copyright Roadscanners Oy 2012. All Rights Reserved.

Copyright Roadscanners Oy 2012. All Rights Reserved. Copyright Roadscanners Oy 2012. All Rights Reserved. Lähtötietojen ja kuntotietojen hyödyntäminen (lähtötietomalli) Palveluntuottajan näkökulma PÄÄLLYSTEALAN DIGITALISOINNIN TYÖPAJA 11.11.2015 Timo Saarenketo,

Lisätiedot

Asfalttinormit 2011: Asfalttimassojen tyyppitestaus, CE-merkintä ja tuotannon laadunvarmistus

Asfalttinormit 2011: Asfalttimassojen tyyppitestaus, CE-merkintä ja tuotannon laadunvarmistus Asfalttinormit 2011: Asfalttimassojen tyyppitestaus, CE-merkintä ja tuotannon laadunvarmistus Tyyppihyväksyntä ja CE-merkintä EU:n rakennustuotedirektiivi -> rakennustuoteasetukseksi 7/2013 Sellaisenaan

Lisätiedot

2016/06/24 13:47 1/11 Yleiskuvaus

2016/06/24 13:47 1/11 Yleiskuvaus 2016/06/24 13:47 1/11 Yleiskuvaus Yleiskuvaus Tällä toiminnolla määritetään väylän päällysrakenteet. Tätä toimintoa voidaan käyttää myös rehabilitaatiossa rehabilitaatio. Käyttäjä voi myös helposti määrittää

Lisätiedot

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti

Lisätiedot

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi - Android 4.3 Jelly Bean ja 4.4 Kitkat käyttöjärjestelmien videotoiston suorituskyvyn vertailu Nexus 7 tabletilla

Lisätiedot

TIEMERKINTÖJEN TEETTÄMINEN

TIEMERKINTÖJEN TEETTÄMINEN TIEMERKINTÖJEN TEETTÄMINEN Hyvinkää 6-7.2.2014 Harri Spoof, Pöyry CM Oy MISTÄ ON KYSE? Tiemerkintöjen toimintalinjat (Tiehallinto, 2007) asiakirjan päivitys Asiakirjan nimi muutettu, koska toimintalinja

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKKA 2014 ELINKAARILASKENNASTA OMAISUUDEN HALLINTAAN. Juha Äijö, Ramboll, 11.2013

KUNTATEKNIIKKA 2014 ELINKAARILASKENNASTA OMAISUUDEN HALLINTAAN. Juha Äijö, Ramboll, 11.2013 KUNTATEKNIIKKA 2014 ELINKAARILASKENNASTA OMAISUUDEN HALLINTAAN Juha Äijö, Ramboll, 11.2013 ELINKAARILASKENNASTA OMAISUUDEN HALLINTAAN ELI MITEN NÄHDÄÄN METSÄ PUILTA TAVOITE 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Toleranssi

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Nestepisaran höyrystymistutkimus I vaihe

Nestepisaran höyrystymistutkimus I vaihe Nestepisaran höyrystymistutkimus A. Peltola, ampereen teknillinen yliopisto, 14.1.2010 Dipoli, Otaniemi, Espoo (U) NESEPISARAN HÖYRYSYMISUKIMUS HAC FLAME Sisältö: Päämäärä Lähtötilanne Koereaktori Höyrystymislämpötila

Lisätiedot

Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE 1.6.2001 1 (5)

Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE 1.6.2001 1 (5) 1.6.2001 1 (5) Varausta poistavien lattioiden mittausohje 1. Tarkoitus Tämän ohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja selkeyttää varausta poistavien lattioiden mittaamista ja mittaustulosten dokumentointia

Lisätiedot

Nastarenkaiden vaikutus päällysteiden kulumiseen taajamanopeuksissa

Nastarenkaiden vaikutus päällysteiden kulumiseen taajamanopeuksissa Harri Heikkinen Nastarenkaiden vaikutus päällysteiden kulumiseen taajamanopeuksissa Lisensiaatintyö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi tekniikan lisensiaatin tutkintoa varten Espoossa 27.8.2012

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE Ryhmä Tekijä 1 Pari Tekijä 2 Päiväys Assistentti Täytä mittauslomake lyijykynällä. Muista erityisesti virhearviot ja suureiden yksiköt! 4 Esitehtävät 1. Mitä tarkoitetaan

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot Valtatien 4 ja Sorosentien (pt 18756) liittymän toimivuustarkastelu Valo-ohjauksen tarveselvitys VALTATIEN 4 JA SOROSENTIEN (PT 18756) TARKASTELU 2 Tehtävä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella

Lisätiedot

Hailuodon lautta Meluselvitys

Hailuodon lautta Meluselvitys Hailuodon lautta Meluselvitys 1.7.2009 Laatinut: Mikko Alanko Tarkastanut: Ilkka Niskanen Hailuodon lautan meluselvitys Meluselvitys 1.7.2009 Tilaaja Metsähallitus Laatumaa Erkki Kunnari Veteraanikatu

Lisätiedot

Eristysvastuksen mittaus

Eristysvastuksen mittaus Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta

Lisätiedot

PANK ry Laboratoriotoimikunta. Testauslaboratorioiden käyttöön:

PANK ry Laboratoriotoimikunta. Testauslaboratorioiden käyttöön: PANK ry Laboratoriotoimikunta Testauslaboratorioiden käyttöön: - Asfalttimassat, käsikirjojen 165-1 ja 165-2 testausmenetelmästandardien -liitteiden muutokset - Asfalttien testausmenetelmästandardien muut

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TÄRINÄSELVITYS ARVIOINTITASO 2, RAIDELIIKENNETÄRINÄ. Vastaanottaja Nastolan kunta, kaavoitus

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TÄRINÄSELVITYS ARVIOINTITASO 2, RAIDELIIKENNETÄRINÄ. Vastaanottaja Nastolan kunta, kaavoitus Vastaanottaja Nastolan kunta, kaavoitus Asiakirjatyyppi Tärinäselvitys Päivämäärä 31.12.2013 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TÄRINÄSELVITYS ARVIOINTITASO 2, RAIDELIIKENNETÄRINÄ NASTOLAN KUNTA

Lisätiedot

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 ! Raportti Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys 27.5.2016 Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Laskentamalli... 1 2.1. Lähtötiedot... 1 2.1.1. Suunnittelualue...

Lisätiedot

SPSS-pikaohje. Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö

SPSS-pikaohje. Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö SPSS-pikaohje Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö SPSS on ohjelmisto tilastollisten aineistojen analysointiin. Hyvinvointiteknologian ATK-luokassa on asennettuna SPSS versio 13.. Huom! Ainakin joissakin

Lisätiedot

PIKAOPAS PINNANKARHEUDEN MITTAUKSEEN

PIKAOPAS PINNANKARHEUDEN MITTAUKSEEN PIKAOPAS PINNANKARHEUDEN MITTAUKSEEN Opas laboratorio- ja konepajakäyttöön SUOMIPAINOS Profiilit ja suodattimet (EN ISO 4287 ja EN ISO 16610-21) 01 Varsinainen profiili on profiili, joka syntyy todellisen

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen Opetusmateriaali Tämän opetusmateriaalin tarkoituksena on opettaa kiihtyvyyttä mallintamisen avulla. Toisena tarkoituksena on hyödyntää pikkuautoa ja lego-ukkoa fysiikkaan liittyvän ahdistuksen vähentämiseksi.

Lisätiedot

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 OHJE 2(5) Sisällys 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 2 LAATUVAATIMUKSET KITKAMITTAREILLE... 3 2.1 Käyttöturvallisuus... 3 2.2 Kalibroitavuus... 3 2.3 Mittaustarkkuus... 4 2.3.1 Mittarien samankaltaisuuteen

Lisätiedot

Työturvallisuuskatsaus siltatekniikan päivät 27. - 28.1.2016 Vantaa. työturvallisuuspäällikkö Risto Lappalainen, p. 0295 34 3966

Työturvallisuuskatsaus siltatekniikan päivät 27. - 28.1.2016 Vantaa. työturvallisuuspäällikkö Risto Lappalainen, p. 0295 34 3966 Työturvallisuuskatsaus siltatekniikan päivät 27. - 28.1.2016 Vantaa työturvallisuuspäällikkö Risto Lappalainen, p. 0295 34 3966 Turvapuistohankkeista Esittelykontti Espooseen (valmis keväällä 2016) Radanrakentamisen

Lisätiedot

Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa Tiehallinnon selvityksiä 7/2005

Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa Tiehallinnon selvityksiä 7/2005 Antti Ruotoistenmäki Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa Tiehallinnon selvityksiä 7/2005 Kuntotiedon käyttö tie- ja katuverkon ylläpidon päätöksenteossa 1 Antti Ruotoistenmäki

Lisätiedot

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Rakennustuoteasetus ja asfalttien CE-merkintä voimaan 7/2013

Rakennustuoteasetus ja asfalttien CE-merkintä voimaan 7/2013 Rakennustuoteasetus ja asfalttien CE-merkintä voimaan 7/2013 Jussi Tuominen Laatupäällikkö 24.1.2013 NCC Roads Oy 1 Sisältö 1. Tausta ja asfalttimassan CE-merkintään liittyvät vaatimukset 2. Tuottajan

Lisätiedot

Lahelanpellon tärinäselvitys Tuusula

Lahelanpellon tärinäselvitys Tuusula Ramboll Finland Oy Tuusulan kunta Lahelanpellon tärinäselvitys Tuusula 9.10.2006 Viite 82114125 Versio Pvm 9.10.2006 Hyväksynyt Tarkistanut J. Noukka Kirjoittanut J. Kurikka-Oja Ramboll PL 718 33101 Tampere

Lisätiedot

Lämpötila Tuulensuunta Tuulen nopeus Suhteellinen kosteus Tiistai 23.05.2006 o

Lämpötila Tuulensuunta Tuulen nopeus Suhteellinen kosteus Tiistai 23.05.2006 o 1 / 6 JOENSUUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO Jokikatu 7 80220 Joensuu JOENSUN UKONLAHDEN SYVÄSATAMAN MELUMITTAUKSET TAUSTAA Mittaukset suoritettiin liittyen Ukonlahden syväsataman ympäristölupaan.

Lisätiedot

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-02258-06 1 (2) Tilaaja IVK-Tuote Oy Helmintie 8-10 2 Jyväskylä Tilaus Tuomas Veijalainen, 9.1.2006 Yhteyshenkilö VTT:ssä VTT, Valtion teknillinen tutkimuskeskus Erikoistutkija

Lisätiedot

Menetelmä on tarkoitettu päällysteen ja renkaan kosketuksessa syntyvän melun eli rengasmelun mittaamiseen.

Menetelmä on tarkoitettu päällysteen ja renkaan kosketuksessa syntyvän melun eli rengasmelun mittaamiseen. Päällysteet, autolla tehtävät mittaukset PANK-5210 PANK Päällysteen meluominaisuuden mittaaminen CPX-menetelmällä PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 6.11.2008 1. MENETELMÄN TARKOITUS

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Aineistokoko ja voima-analyysi

Aineistokoko ja voima-analyysi TUTKIMUSOPAS Aineistokoko ja voima-analyysi Johdanto Aineisto- eli otoskoon arviointi ja tutkimuksen voima-analyysi ovat tilastollisen tutkimuksen suunnittelussa keskeisimpiä asioita. Otoskoon arvioinnilla

Lisätiedot

Keskustaajaman asemakaavan päivitys

Keskustaajaman asemakaavan päivitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Osmontie 34 PL 950 00601 Helsinki PARIKKALAN KUNTA Keskustaajaman asemakaavan päivitys Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19440 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen

Lisätiedot

Tien pituussuuntaisen epätasaisuuden vaikutus ajoneuvojen vierintävastukseen ja polttoaineenkulutukseen

Tien pituussuuntaisen epätasaisuuden vaikutus ajoneuvojen vierintävastukseen ja polttoaineenkulutukseen Anssi Lampinen Tien pituussuuntaisen epätasaisuuden vaikutus ajoneuvojen vierintävastukseen Kirjallisuusselvitys Tiehallinnon selvityksiä 44/2004 Anssi Lampinen Tien pituussuuntaisen epätasaisuuden vaikutus

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

Tämän sybolin esiintyessä, käyttäjän tulee lukea käyttöohje, josta lisätietoa. Tämä symboli normaalikäytössä indikoi vaarallisesta mittausjännitteestä

Tämän sybolin esiintyessä, käyttäjän tulee lukea käyttöohje, josta lisätietoa. Tämä symboli normaalikäytössä indikoi vaarallisesta mittausjännitteestä Esittely VT30 mittaa AC-jännitteitä 690 V ja DC-jännitteitä 690 V asti, LCD-näyttö, portaittainen jännitenäyttö, positiivisen ja negatiivisen napaisuuden näyttö, sekä kiertosuunnan osoitus. Lisäksi jatkuvuuden

Lisätiedot

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART testi tulokset ja kuvaus Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART historiaa MART testin kehittäminen alkoi 1987, kun kestävyysvalmentajat

Lisätiedot

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin (1p kaikista): a) Mitä tarkoittaa funktion ylikuormittaminen (overloading)? b) Mitä tarkoittaa jäsenfunktion ylimääritys

Lisätiedot

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report. I'iiiv a 1. KOMETA-JÄÄKELINASTAT TRAKTORIN RENKAISSA

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report. I'iiiv a 1. KOMETA-JÄÄKELINASTAT TRAKTORIN RENKAISSA 41 Helsinki Rukkila V A K L A Helsinki 43 41 61 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1965 Koetusselostus 66 Test report I'iiiv a 1.

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 30.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 30.9.2015 1 / 27 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

PANK-4006 PANK. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: 11.09.1995 Korvaa menetelmän: TIE 402

PANK-4006 PANK. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: 11.09.1995 Korvaa menetelmän: TIE 402 Asfalttimassat ja -päällysteet, perusmenetelmät PANK-4006 PANK PÄÄLLYSTEEN SUHTEITUS PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: 11.09.1995 Korvaa menetelmän: TIE 402 1. MENETELMÄN TARKOITUS Suhteitusmenetelmän

Lisätiedot

Tips for teachers and expected results

Tips for teachers and expected results Tips for teachers and expected results Työskentely aloitetaan JOHDANNOLLA, jonka aikana annetaan tietoa vatsahappoihin liittyvistä ongelmista ja antasideista. Lisäksi esitetään kysymys, joka ohjaa oppilaiden

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN MELURAPORTTI

TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN MELURAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR Y2008 10 Sivu 1 (7) Oy Turku Energia Jätteenpolttolaitos PL 105 (Linnankatu 65) 20101 Turku Turku 13.11.2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN MELURAPORTTI Raportin vakuudeksi Olli

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT SIMO, Siltojen monitorointi Ilkka Hakola, VTT SIMO, Projektin yleiskatsaus SIMO projekti on TEKES rahotteinen projekti (ei mukana missään ohjelmassa), jossa on mukana 15 partneria. Projektin kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Yliajokoemenetelmäkuvauksen tarkentava liite

Yliajokoemenetelmäkuvauksen tarkentava liite Versio 1.0 Antopäivä: 3.4.2014 Voimaantulopäivä: 12.5.2014 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Liikenne- ja viestintäministeriön asetus ajoneuvon renkaiden nastoista 408/2003 (viimeisin muutos 466/2009)

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA PANK ry KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2015 1 (3) Asfalttinormitoimikunta

PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA PANK ry KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2015 1 (3) Asfalttinormitoimikunta PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA PANK ry KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2015 1 (3) - kokous 3/2015 Aika Torstai 24.9.2015 kello 9:00-11:30 Paikka Liikennevirasto, Pasila Osallistujat Pirjo Kuula, TTY, puheenjohtaja Katri

Lisätiedot