Asiakastyytyväisyyskysely tehostetun palveluasumisen asukkaille 2015

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI TILAAJARYHMÄ IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN YLLÄPITÄMINEN Asiakastyytyväisyyskysely tehostetun palveluasumisen asukkaille 2015 Jukola-Impivaara Kontukoti Kuusela Pappilanpuisto Petäjäkotikeskus Pispa

2 Sisällysluettelo 2 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TAUSTAA Tehostettu palveluasuminen Tampereella RAI-järjestelmä ASIAKASTYYTYVÄISYYKYSELYN TOTEUTUS AINEISTON KUVAILU JA TULOKSET Jukola-Impivaara Taustamuuttujat Hoito Kohtelu Itsemääräämisoikeus Vierailut Viihtyisyys, turvallisuus ja ympäristö Terveiset Tampereen kaupungin päättäjille Yhteenveto Jukola-Impivaaran tuloksista Kontukoti Taustamuuttujat Hoito Kohtelu Itsemääräämisoikeus Vierailut Viihtyisyys, turvallisuus ja ympäristö Terveiset Tampereen kaupungin päättäjille Yhteenveto Kontukodin tuloksista Kuusela Taustamuuttujat Hoito

3 4.3.3 Kohtelu Itsemääräämisoikeus Vierailut Viihtyisyys, turvallisuus ja ympäristö Terveiset Tampereen kaupungin päättäjille Yhteenveto Kuuselan tuloksista Pappilanpuisto Taustamuuttujat Hoito Kohtelu Itsemääräämisoikeus Vierailut Viihtyisyys, turvallisuus ja ympäristö Terveiset Tampereen kaupungin päättäjille Yhteenveto Pappilanpuiston tuloksista Petäjäkotikeskus Taustamuuttujat Hoito Kohtelu Itsemääräämisoikeus Vierailut Viihtyisyys, turvallisuus ja ympäristö Terveiset Tampereen kaupungin päättäjille Yhteenveto Petäjäkotikeskuksen tuloksista Pispa Taustamuuttujat Hoito Kohtelu Itsemääräämisoikeus Vierailut...111

4 4.6.6 Viihtyisyys, turvallisuus ja ympäristö Terveiset Tampereen kaupungin päättäjille Yhteenveto Pispan tuloksista LOPUKSI LÄHTEET LIITE 1: Kyselylomake LIITE 2: Koonti Tampereen tehostetun palveluasumisen asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksista

5 1 JOHDANTO Tampereen kaupunki järjestää tehostettua palveluasumista ikäihmisille omana tuotantona (vuonna 2015 Jukola-Impivaara sekä Pispa) sekä ostettuna ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu ikäihmisille, joiden toimintakyky on alentunut niin, etteivät he enää omassa kodissaan kykene elämään, mutta eivät tarvitse sairaalahoitoa. Tehostettu palveluasuminen tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa kodinomaisessa ympäristössä ehkäisten pitkäaikaisen laitoshoidon tarvetta. (Tampereen kaupunki 2015a). Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan vuosittain sopimuksen mukaan osaan tehostetun palveluasumisen yksiköistä Tampereella. Kyselyn avulla halutaan selvittää asiakasnäkökulmaa tehostettuun palveluasumiseen, asiakkaiden tyytyväisyyden astetta sekä mahdollisia kehityskohtia. Asiakastyytyväisyyskysely on yksi keino toteuttaa Tampereen kaupungin strategiassa 2025 (2013) esiin tuotua pyrkimystä parantaa palvelujen käyttäjien mahdollisuuksia osallistua palvelujen kehittämiseen. Tässä raportissa esitellään touko-heinäkuun 2015 aikana toteutettu asiakastyytyväisyyskysely valikoituihin tehostetun palveluasumisen yksiköihin Tampereella. Asiakastyytyväisyyskyselyyn liittyvät haastattelut toteutettiin Jukola-Impivaarassa, Kontukodissa, Kuuselakeskuksessa, Pappilanpuistossa, Petäjäkotikeskuksessa sekä Pispan tehostetun palveluasumisen yksikössä. Jukola-Impivaara ja Pispa ovat Tampereen kaupungin omatuotantoa ja muut selvityksessä mukana olevat tehostetun palveluasumisen yksiköt ovat ostopalveluyksiköitä. Asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi yhteensä 139 tehostetun palveluasumisen asiakasta. Raportin lopussa on liitteenä (Liite 2) koonti kaikkien kyselyyn osallistuneiden yksiköiden tuloksista. Kyselyn toteutti Tampereen kaupungin tilaajaryhmän Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessi. Käytännön toteutuksesta vastasi hallinnon harjoittelija, terveystieteiden maisteriopiskelija, Auri Pöntinen (YTK). 5

6 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TAUSTAA Tampereen kaupunkistrategiassa 2025 (Yhteinen Tampere Näköalojen kaupunki) ensimmäiseksi tavoitteeksi vuoteen 2017 on määritelty palveluiden käyttäjien, palvelutuottajien ja muiden sidosryhmien parannetut mahdollisuudet osallistua palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon. Lisäksi mainitaan, että palveluiden kehittämiseen ja päätöksentekoon pyritään osallistamaan laajasti samalla tukien palveluiden asiakaslähtöisyyttä ja kustannustehokkuutta. Asiakastyytyväisyyskysely on yksi väylä palveluiden käyttäjille, tässä tapauksessa tehostetun palveluasumisen asukkaille, osallistua palveluiden kehittämistyöhön ja ilmaista mahdollisia havaitsemiaan kehityskohtia. Asiakastyytyväisyysmittauksia tehdään toki organisaatioiden sisälläkin, mutta luotettavuuden kannalta on hyvä olla ulkopuolinen haastattelija. Organisaation ulkopuolinen haastattelija mahdollistaa myös negatiivisen palautteen antamisen. Palveluiden käyttäjien aitojen mielipiteiden kuuleminen on tärkeää kehittämistyön kannalta. On tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta kehittää palveluita paremmin tarvetta vastaaviksi. Muistisairauksiin sairastuu keskimäärin 36 suomalaista päivässä eli noin vuodessa. Muistisairauksiin sairastuneiden ihmisten määrä kasvaa hyvin nopeasti. On arvioitu, että noin 80 prosentilla ympärivuorokautisessa hoidossa, kuten tehostetussa palveluasumisessa, olevista henkilöistä on diagnosoitu muistisairaus tai vähintään muistioireita. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012.) Mikäli halutaan osallistaa palveluiden käyttäjät palveluiden kehittämistyöhön, ei muistisairaiden kuulemista voida sivuuttaa. Ikääntyneiden muistisairaiden haastattelemista kohtaan on paljon ennakkoluuloja. Ennakkoluuloinen suhtautuminen voi estää haastattelemasta onnistuneesti muistisairaita ikäihmisiä. Kuitenkin, jos kiinnostus kohdistuu vanhuksiin ja heidän kokemuksiinsa, tulee myös muistisairaita vanhuksia ottaa mukaan haastatteluihin niin kauan kuin he ovat kykeneviä vastaamaan. (Hirsjärvi & Hurme 2011, ) 6

7 2.1 Tehostettu palveluasuminen Tampereella Tehostetulla palveluasumisella voidaan tarkoittaa tehostettua palveluasumista palvelutalossa, tehostettua palveluasumista ryhmäkodissa tai lyhytaikaisempaa tehostettua palveluasumista. Tampereen kaupunki pyrkii lisäämään noin 100 uutta tehostetun palveluasumisen paikkaa vuosittain. (Tampereen kaupunki 2015a.) Vuoteen 2020 mennessä Tampereelle on suunnitteilla 580 uutta tehostetun palveluasumisen asukaspaikkaa eri puolille kaupunkia (Haapala 2015). Tehostetussa palveluasumisessa on kyse ympärivuorokautisesta perustarpeiden hoidosta ja turvasta kodinomaisessa ympäristössä. Tehostetussa palveluasumisessa asukkaille tarjotaan yksityisyyden varmistava oma asunto asuinyhteisön sisällä. Asukas voi osallistua yhteisön elämään haluamallaan tavalla toimintakykynsä puitteissa. Asukkaalle tarjotaan mahdollisuus ulkoiluun, harrastamiseen ja muuhun toimintaan, kuten kotiaskareisiin. Tehostetussa palveluasumisessa on mahdollista asua elämän loppuun saakka, mikäli asukkaan terveydentila ei vaadi sairaalahoitoa. (Tampereen kaupunki 2015a.) Tehostetun palveluasumisen asukkaille laaditaan yksilölliset palvelu- ja hoitosuunnitelmat, joissa määritellään hoidon, hoivan, ohjauksen ja tuen tarve. Kyseisiä tukitoimintoja ja palveluita tehostetun palveluasumisen asukas saa ammattitaitoiselta henkilökunnalta, joka on paikalla vuorokauden ympäri. (Tampereen kaupunki 2015a.) Tampereen kaupunkistrategiassa 2025 (Yhteinen Tampere Näköalojen kaupunki) on asetettu vuoden 2017 tavoitteeksi ikäihmisten asumismuotojen osalta, että yli 75-vuotiaista 92 % asuisi kotona, vähintään 6 % asuisi tehostetussa palveluasumisessa ja enintään 2 % olisi laitoshoidossa. Vuoden 2014 lopussa prosenttiosuudet Tampereen yli 75-vuotiaista asumismuotojen osalta olivat 90.2 % kotona asuvia, 7.2 % tehostetussa palveluasumisessa asuvia ja 2.6 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Sotkanet.) Tampereen kaupunkistrategiassa 2025 mainitaan yhdeksi strategiseksi mittariksi tehostetussa palveluasumisessa asuvien yli 75- vuotiaiden suhteellinen osuus kaikista yli 75-vuotiaista. Tavoitteeksi vuoteen 2017 on asetettu vähintään 6 %. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastotietojen perusteella vuoden 2014 lopussa kyseinen osuus oli 7.2 %. 7

8 2.2 RAI-järjestelmä RAI (Resident Assessment Instrument) -järjestelmä on kansainvälinen laadun ja kustannusvaikuttavuuden arviointi- ja seurantajärjestelmä. RAI-järjestelmää hyödyntämällä pystytään arvioimaan monipuolisesti ja systemaattisesti palvelutarvetta validoituja kysymyslomakkeita käyttäen. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2015.) RAI-järjestelmän avuin voidaan arvioida ja seurata vanhusasiakkaiden hoidon tarvetta ja laatua sekä kustannuksia (Tampereen kaupunki 2015d). RAI-järjestelmän mittarit ovat yhdistelmiä useista samaa osa-aluetta mittaavista kysymyksistä. Ydinkysymykset ovat kaikissa RAI-mittareissa samat, mutta palvelutyypin mukaiset kysymykset saattavat vaihdella. RAI-järjestelmän osa-alueina ovat arjesta suoriutuminen (BADL- ja IADLtoiminnot), psyykkinen hyvinvointi, kognitio sekä sosiaalinen vuorovaikutus ja aktiivisuus. Kaikki RAI-mittarit ovat kehitetty kuvaamaan palvelujärjestelmän asiakkaiden tarpeita ja asiakasrakennetta. Mittarit soveltuvat palvelutarpeen arviointiin ja siten palvelu- ja hoitosuunnitelman laatimisen tueksi. Järjestelmästä löytyy kysymyslomakkeiden lisäksi apuvälineitä hoito- ja palvelusuunnitelmien laatimisen tueksi. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2015.) Tampereen kaupungin tilaajaryhmä edellyttää RAI-järjestelmän käyttöönottoa palveluntuottajia kilpailuttaessaan. Täten RAI-järjestelmä tulee Tampereella käyttöön hiljalleen. (Heikkilä ym. 2013, 3.) Yksiköissä, joissa järjestelmä on käytössä, ensimmäinen RAI-arviointi tehdään kahden viikon kuluessa hoitosuhteen alkamisesta ja tämän jälkeen puolen vuoden välein. Arviointi suoritetaan aina uudelleen, mikäli asukkaan vointi oleellisesti muuttuu. (Tampereen kaupunki 2015d.) 8

9 ASIAKASTYYTYVÄISYYKYSELYN TOTEUTUS Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin vuonna 2015 yhteensä kuudessa tehostetun palveluasumisen yksikössä, jotka olivat Jukola-Impivaara, Kontukoti, Kuusela, Pappilanpuisto, Petäjäkotikeskus ja Pispa. Vastaava tehostetun palveluasumisen asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin vuonna 2014, jolloin selvitys koski Jukola-Impivaaraa sekä Kontukotia. Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin haastattelemalla niitä tehostetun palveluasumisen asukkaita, jotka henkilökunnan arvion mukaan olivat kognitiivisen toimintakykynsä puitteissa parhaiten siihen soveltuvia. Soveltuvuutta arvioitaessa otettiin huomioon muun muassa asukkaan puhekyky, muistisairauden aste sekä halukkuus osallistua haastatteluun. Asiakastyytyväisyyskyselyn otantatapaa kutsutaan eliittiotannaksi. Eliittiotanta on menetelmä, jossa tutkimuksen informanteiksi valitaan ne henkilöt, joiden uskotaan antavan parhaiten tietoa tutkimuskohteesta. Otannan valinnan perusteena voi olla esimerkiksi itsensä ilmaisemisen taito tai kirjoitustaito. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 86.) Kyselyn koskiessa ikääntyneitä muistisairaita, on eliittiotanta menetelmänä perusteltu. Haastattelupaikaksi lähes kaikissa haastatteluissa valikoitui asukkaan oma huone rauhallisuuden ja rehellisen vastausmahdollisuuden vuoksi. Kolme haastattelua suoritettiin palvelutalon aulassa tai käytävässä, kuitenkin rauhallisella paikalla. Huoneissa tehtyjen haastatteluiden aikana huoneissa ei ollut muita henkilöitä kuin haastateltava ja haastattelija, jotta tilanne olisi mahdollisimman luottamuksellinen. Haastatteluun osallistuminen perustui vapaaehtoisuuteen, tosin lähes kaikki asukkaat olivat suostumuksensa haastattelulle antaneet. Haastattelut kestivät keskimäärin 25 minuuttia. Pisin haastattelu kesti 1 h 25 min ja se toteutettiin Kuuselassa. Vaihtelua haastatteluiden kestossa saattoi siis olla yli tunti riippuen haastateltavan puheliaisuudesta ja kognitiivisesta toimintakyvystä. Asiakastyytyväisyyskyselyn haastatteluissa käytettiin valmista kyselylomaketta (Liite 1). Strukturoidussa lomakkeessa oli kysymyksille valmiit vastausvaihtoehdot ja lisäksi osan kysymyksistä kohdalla oli mahdollisuus kertoa vapaasti enemmän. Kyselylomake sisälsi 29 varsinaista kysymystä ja 6 taustamuuttujakysymystä. Kysymykset käsittelivät asukkaan saamaa hoitoa, kohtelua, itsemääräämisoikeutta, vierailuja, viihtyisyyttä, turvallisuutta sekä ympäristöä. Kysymykset olivat yleisimmin muotoa Kyllä/Ei ja lisäksi useiden kysymysten kohdalla oli 9

10 mahdollisuus lisäkommenteille. Haastattelun lopuksi asukkaalla oli mahdollisuus lähettää terveisensä Tampereen kaupungin päättäjille. Haastattelijan arvion mukaan Kyllä/Ei kysymykset olivat asukkaille helpoimpia vastata, mutta moniin näistä kysymyksistä olisi tarvinnut vielä kolmannen vaihtoehdon, kuten Vaihtelevasti. Vaikka kysymyksissä oli mahdollista kommentoida vastausta lisää, koki moni vastaaja hankalaksi valita kaksijakoisesta vastausvaihtoehdosta. Monivalintakysymyksiin vastaaminen oli myös usealle asukkaalle haastavaa, jos kysymys oli pitkä tai monimutkainen. Kysymyskohtaiset vastaajamäärät vaihtelevat jonkin verran. Haastattelija pyrki esittämään kysymykset haastateltaville mahdollisimman samalla tavalla, mutta välillä kysymyksiä täytyi selventää toisin sanoin. Vastaukset kyselyyn haastattelija kirjasi lomakkeeseen ja myöhemmin vastaukset siirrettiin tietokoneelle. Aineisto käsiteltiin ja analysoitiin ZEF-ohjelmiston avulla. 10

11 AINEISTON KUVAILU JA TULOKSET 4.1 Jukola-Impivaara Jukola-Impivaaran tehostettu palveluasuminen on Tampereen kaupungin omatuotantoa. Jukola- Impivaaran ryhmäkodit sijaitsevat Näsijärven rannalla, Koukkuniemessä. Jukolassa on kolme 15 asukkaan ryhmäkotia ja Impivaarassa on taas neljä 15 asukkaan ryhmäkotia ja yksi 9 asukkaan ryhmäkoti. Yhteensä Jukola-Impivaarassa on siis 114 tehostetun palveluasumisen asukasta. Jukola- Impivaarassa jokaisella asukkaalla on oman yksityisen asuinhuoneensa lisäksi käytössään yhteiset oleskelu- ja ruokailutilat. Jukola-Impivaaran jokaisessa ryhmäkodissa on saunatilat. (Tampereen kaupunki 2015b.) Jukola-Impivaarassa asukkaasta ja hänen tarpeistaan huolehditaan ympäri vuorokauden. Saatavilla on myös sairaanhoidollista apua tarvittaessa. Jukola-Impivaarassa pyritään osallistamaan asukkaita aktiivisiksi omassa elämässään sekä kotinsa arjessa. (Tampereen kaupunki 2015b.) Asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi 40 Jukola-Impivaaran asukasta, joista 16 oli Jukolan ryhmäkotien ja 24 Impivaaran ryhmäkotien asukkaita. Suhteutettuna Jukola-Impivaaran kokonaisasukasmäärään kyselyyn vastasi 35 % asukkaista. Jukolan osalta prosentuaalinen vastaajamäärä oli 36 % ja Impivaaran osalta vastaajamäärä oli 35 %. Asiakastyytyväisyyskyselyn haastattelut toteutettiin Jukola-Impivaarassa Jukola- Impivaarassa haastatteluajat jakautuivat yhteensä 5 päivälle. Haastatteluihin valikoitui asukkaita, jotka henkilökunnan arvion mukaan olivat toiminta- ja puhekyvyltään siihen parhaiten kykeneviä. Lähes kaikki haastateltavat olivat muistisairaita, joten muistisairauden aste oli merkittävä haastatteluun valikoitumisen peruste. 11

12 4.1.1 Taustamuuttujat Jukola-Impivaarassa asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi 40 asukasta. Heistä 60 % oli naisia ja 40 % miehiä (Kuvio 1). KUVIO 1. Haastatellun sukupuoli (40) (EOS: 0) Kyselyyn vastanneista suurin ikäryhmä muodostui vuotiaista, joita oli 46.2 % vastanneista. Seuraavaksi suurimman ikäryhmän muodostivat vuotiaat (30.8 %) % vastaajista oli yli 90-vuotiaita. Pienimmän ikäryhmän muodostivat vuotiaat (7.7 %). Alle 60-vuotiaita ei vastaajien joukossa Jukola-Impivaarassa ollut ollenkaan. Yksi vastaajista ei osannut kertoa ikäänsä. (Kuvio 2.) 12 KUVIO 2. Haastatellun ikä (40) (EOS: 1)

13 Vastaajista 90 % kertoi, että hänellä on lähisukulaisia (Kuvio 3). KUVIO 3. Lähisukulaiset (40) (EOS: 0) Suurin osa vastaajista kertoi, että hänellä käy viikoittain vieraita (32.5 %). Seuraavaksi suurimman ryhmän vierailujen osalta muodostivat he, keillä vieraita käy useita kertoja viikossa (27.5 %). Moni kommentoi vierailijan olevan usein sama, kuten oma lapsi tai puoliso. 15 % vastasi vieraita käyvän kerran kuussa ja 22.5 % vastasi vieraita käyvän vielä harvemmin. Yksi vastaaja kertoi, ettei hänellä koskaan käy vieraita. (Kuvio 4.) KUVIO 4. Vierailujen useus (40) (EOS: 0) 13

14 4.1.2 Hoito Asiakastyytyväisyyskyselyssä selvitettiin hoidon osalta tietämystä palvelu- ja hoitosuunnitelmasta sekä omahoitajasta, arviointia hoidon laadusta ja päivittäin saadusta avusta, arvioita ruuasta sekä hyvänolon tunteesta ryhmäkodissa. Suurin osa (62.5 %) Jukola-Impivaaran kyselyyn osallistuneista asukkaista ei osannut sanoa, onko hänelle laadittu palvelu- ja hoitosuunnitelma % vastanneista oli sitä mieltä, että hänelle ei ollut laadittu kyseistä suunnitelmaa ja 15 % vastanneista osasi kertoa, että suunnitelma on laadittu. (Kuvio 5.) Samanlaiset prosentit vastauksissa saatiin tulokseksi, kun kysyttiin, oliko asukas osallistunut palvelu- ja hoitosuunnitelman laatimiseen. KUVIO 5. Palvelu- ja hoitosuunnitelma (40) (EOS: 0) Haastateltavilta kysyttiin, tietävätkö he, kuka on heidän omahoitajansa. Yli puolet, 56.4 %, vastaajista kertoi, ettei tätä tiedä. Loput 43.6 % ilmoitti tietävänsä omahoitajansa. (Kuvio 6.) KUVIO 6. Omahoitaja (40) (EOS: 1) 14

15 Suurin osa (87.9 %) kyselyyn vastanneista asukkaista kertoi olevansa tyytyväisiä ryhmäkodissa järjestettyyn ohjelmaan ja toimintaan. Kuitenkin neljä (12.1 %) asukasta kertoi, ettei ole tyytyväinen ohjelmaan. (Kuvio 7.) Usein syynä tähän oli ohjelman vähyys tai puuttuva toimintakyky osallistumiseen. Vuoden 2014 asiakastyytyväisyyskyselyssä Jukola-Impivaarassa ohjelman ja toiminnan osalta tyytyväisyysprosentti oli 92.3 %. Siten asukkaiden tyytyväisyys ohjelmaan ja toimintaan oli vuoden aikana hieman laskenut. KUVIO 7. Tyytyväisyys ohjelmaan ja toimintaan (40) (EOS: 7) Haastateltavilta kysyttiin, saavatko he mielestään hyvää hoitoa ryhmäkodissa. Yhtä vaille kaikki vastaajat, 96.9 %, saivat mielestään hyvää hoitoa. Kyselyyn vastanneita asukkaita pyydettiin arvioimaan saamaansa hoitoa arvosanalla asteikolla 1 5. Vastausten keskiarvoksi muodostui tämän vuoden kyselyssä 3.71, kun vuonna 2014 keskiarvo oli Tyytyväisyys hoidon laatuun on siis hieman laskenut. Hajontaa arvosanoissa oli välillä 2 5. Tulee kuitenkin huomioida, että useat vastaajista (16) jättivät vastaamatta kysymykseen sen monimutkaisuuden vuoksi. Monelle asukkaalle kysymyksen hahmottaminen sanallisesti selitettynä oli haastavaa. (Kuvio 8.) 15 KUVIO 8. Arvio hoidosta (40) (EOS: 16)

16 Asukkailta kysyttiin ryhmäkodissa tarjottavan ruuan mielekkyydestä ja riittävyydestä. Kysyttäessä onko ruoka hyvää 76.9 % vastasi myöntävästi, kun taas 23.1 % vastaajista kertoi ruuan olevan vaihtelevasti hyvää ja huonoa. (Kuvio 9.) Vuoden 2014 vastaavassa kyselyssä ilmeni, että 72.5 % sai mielestään hyvää ruokaa. Asiakastyytyväisyyden ruoan kohdalla voidaan todeta hieman parantuneen. Haastateltavista 94.9 % vastasi saavansa riittävästi ruokaa ja 5.1 % vastasi saavansa ruokaa liian vähän. Kaikki vastaajat totesivat saavansa halutessaan päivittäin päiväkahvit. KUVIO 9. Ruoka (40) (EOS: 1) 16

17 Kyselyyn osallistuneilta asukkailta kysyttiin, onko heillä yleisesti hyvä olla ryhmäkodin asukkaana. Koko ajan hyväksi olonsa kuvasi 65.8 % haastateltavista eli selvästi suurin osa. Melkein aina olonsa koki hyväksi 31.6 % haastateltavista. Yksi haastateltava kuvasi olonsa ryhmäkodissa vain harvoin hyväksi. (Kuvio 10.) Vuoden 2014 asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksiin verraten olonsa erittäin hyväksi koki nyt vuonna 2015 suurempi osuus asukkaista. Asukkaiden kokemukset hyvästä olosta Jukola-Impivaarassa olivat siis hieman lisääntyneet. KUVIO 10. Onko Teidän hyvä olla palvelukodissa? (40) (EOS: 2) - En tarvitse niin apua. Täällä se menee paapomisen puolelle. Tämä turvarannekekin on minulla aivan turha. - Pestään varpaista päähän saakka ja pukevat minut. Pienemmissäkin asioissa auttavat. - Aina ei saa apua, vaikka pyytäisi. - Puen ja petaan itse. Teen kaiken itse niin pitkään kuin pystyn. 17

18 4.1.3 Kohtelu Asiakastyytyväisyyskyselyssä selvitettiin asukkaiden näkemyksiä henkilökunnalta saatavasta kohtelusta, hoitohenkilökunnalta saatavan ajan riittävyydestä, henkilökunnan ammattitaidosta sekä ystävällisyydestä. Jukola-Impivaaran asukkaat vaikuttavat kyselyn perusteella olevan tyytyväisiä saamaansa kohteluun. Kukaan vastaajista ei vastannut henkilökunnan kohtelevan häntä huonosti tai melko huonosti. Haastateltavista 60.5 % vastasi henkilökunnan kohtelevan häntä hyvin ja 21.1 % erittäin hyvin. Lisäksi 18.4 % koki kohtelun olevan melko hyvää. (Kuvio 11.) Vuoden 2014 vastaavassa asiakastyytyväisyyskyselyssä selvisi, että 42.5 % piti kohtelua erittäin hyvänä, 47.5 % hyvänä ja loput 10 % melko hyvänä. Kohtelun osalta asiakastyytyväisyyden voidaan todeta hieman laskeneen. KUVIO 11. Kohtelu (40) (EOS: 2) Kysymykseen kohtelun ystävällisyydestä kaikki vastaajat vastasivat myöntävästi. Tosin suurin osa vastaajista kommentoi tyytyväisyydestään huolimatta työntekijöissä, ja siten myös kohtelussa, olevan runsaasti eroja. - Mukavaa porukkaa! - Harvoin heidän kanssaan juttelemaan ehtii. Hymyilevät kyllä. - Hyväntuulisen näköisiä ovat. Ei tarvitse pelätä pyytää apua. Auttavaisia ovat. - Eri tyyppisiä ovat, vaikka työ on sama kaikilla... - Osa kohtelee ja osa ei. Osa ei aina edes tervehdi. 18

19 Ammattitaidon arvioinnin monet haastateltavat kokivat haastavaksi. Jukola-Impivaaran haastatelluista asukkaista 94.4 % koki henkilökunnan ammattitaitoiseksi. Kaksi asukasta (5.6 %) ei kokenut henkilökuntaa ammattitaitoiseksi. He totesivat suurimman osan henkilökunnasta olevan liian kokematonta tai väärällä alalla. Vuoden 2014 asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksena oli, että Jukola-Impivaaran asukkaista 87.9 % koki henkilökunnan ammattitaitoiseksi. Ammattitaitoon luottamisen kohdalla asukkaiden tyytyväisyys on siis vuoden aikana kohentunut. - Nähtävästi osaavat hommansa. - Osa on väärällä alalla. Tämä kun on palveluala. - Yleensä ovat. Uudet eivät kauhean ammattitaitoisia ole. Kokemus se opettaa. - Yksilöllistä. Kaikki eivät suinkaan ole. Otetaan tänne töihin ihan raakileita. Haastateltavista 79.5 % koki saavansa hoitohenkilökunnalta riittävästi aikaa itselleen. Kuitenkin suurin osa ajansaantiin tyytyväisistä asukkaista kommentoi henkilökunnalla olevan liian kiire ja että välillä apua joutuu odottamaan. Toive henkilökunnan määrän lisäämisestä toistui haastatteluissa. Joka viides (20.5 %) koki, ettei saa henkilökunnalta riittävästi aikaa. Vuonna 2014 tehdyssä asiakastyytyväisyysmittauksessa hoitohenkilökunnan aikaa koki riittävästi saavansa 81.1 % eli hieman tämän vuoden tulosta korkeampi osuus. KUVIO 12. Ajan saaminen hoitohenkilökunnalta (40) (EOS: 1) 19 - Kyllä yrittävät tulla heti, mutta välillä odotellaan. En paljoa tarvitse heidän aikaansa. - Itse en tarvitse, mutta kyllä täällä liian vähän henkilökuntaa on. Öisin vain yksi vuorossa. - Kyllä on kiire, mutta kyllä olen aina apua saanut, kun olen tarvinnut.

20 4.1.4 Itsemääräämisoikeus Asiakastyytyväisyyskyselyssä kysyttiin asukkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä kysymyksiä, kuten saavatko asukkaat elää haluamansalaista elämää ryhmäkodissa. Osiossa kysyttiin lisäksi omaisten kuulemisesta, ulkoilumahdollisuudesta sekä mahdollisuudesta vaikuttaa ruokalistaan. Kyselyyn osallistuneista 86.5 % vastasi saavansa elää Jukola-Impivaarassa haluamansalaista elämää, kun taas 13.5 % koki, ettei saa elää sellaista elämää kuin haluaisi. (Kuvio 13.) Suurin osa asukkaista kommentoi, ettei ryhmäkodissa rajoiteta elämää haittaavasti. Asukkaat kertoivat ymmärtävänsä ruoka-aikojen tarkkuuden, vaikkakin kokivat ne välillä rajoittaviksi. KUVIO 13. Saatteko elää haluamanlaistanne elämää? (40) (EOS: 3) - Ei hirveesti rajoituksia ole. Se on selvä, että sääntöjen mukaan mennään. - Minä oon ikivanha, mutta elän silti miten tykkään. - Tässä omassa huoneessa saa elää niin kuin haluaa. Tänäkin aamuna join kahvit parvekkeella. - Ei ole rajoitteita, kai. Jos kovasti metelöi, niin kyllä varmaan rajoitteita tulee. 20

21 Haastatteluun osallistuneilta Jukola-Impivaaran asukkailta kysyttiin, pääsevätkö he mielestään riittävästi ulkoilemaan. Vastanneista 76.9 % oli sitä mieltä, että pääsee riittävästi ulos ja taas 23.1 % koki pääsevänsä ulkoilemaan liian vähän. (Kuvio 14.) Asukkaat kommentoivat ulkoilevansa läheistensä, vapaaehtoisten ja koululaisten kanssa. Asukkaat, joilla ei säännöllisesti vieraillut läheisiä, kokivat usein pääsevänsä ulos liian harvoin. Lisäksi asukkaat kertoivat, että ulkoilun suhteen täytyy itse olla aktiivinen ja pyytää. Vuoden 2014 kyselyn tulos ulkoilun osalta oli samansuuntainen. Tuolloin 75 % asukkaista koki pääsevänsä tarpeeksi ulkoilemaan. KUVIO 14. Ulkoilut (40) (EOS: 1) - Pääsen ulos, kun omaiset vie. Parvekkeelle pääsen useammin. - Pääsisin ulos, jos vietäisiin. Ei ole ketään kuka veisi. Vartoon kesää ja lämpöisiä ilmoja. - Haluaisin useammin ulos. Ulkoiluttajia on liian vähän! - Olen päässyt ulkoilemaan, se on kauhean kiva juttu. 21

22 Itsemääräämisoikeuteen liittyvien kysymysten kohdalla kysyttiin myös vaikutusmahdollisuudesta ruokalistaan % vastanneista koki, ettei voi vaikuttaa ruokalistaan ja 18.9 % kertoi voivansa siihen vaikuttaa. Kun lisäksi kysyttiin, haluaisivatko asukkaat vaikuttaa ruokalistaan, vastasi useampi myöntävästi. Tällöin 35.1 % vastasi, että haluaisi vaikuttaa ruokaan. (Kuvio 15.) Monet kielteisesti vastanneet olivat jo valmiiksi tyytyväisiä ruokaan tai kokivat, ettei ruokalistaan kykene vaikuttamaan. KUVIO 15. Halukkuus vaikuttaa ruokalistaan (40) (EOS: 3) - Välillä olisi mukava vaikuttaa ruokaan. Kalaa haluaisin lisää. - Kaikki ruoka on alas mennyt, joten ei syytä vaikuttaa. - Ei ruokaan voi täällä oikein vaikuttaa. Makua saisi olla lisää. Pääpiirteittäin ok ja vaihtelevaa. - Yksi "yökkö" leipoo välillä yöllä ja aamulla on sitten tuoreita sämpylöitä. Se on ihanaa! 22

23 4.1.5 Vierailut Asiakastyytyväisyyskyselyssä selvitettiin, kuinka usein asukkailla käy vieraita ja ovatko vierailijat useimmin lähisukulaisia vai tuttavia. Kysyttäessä omaisten ja läheisten vierailujen useudesta, yhteensä 60 % vastaajista kertoi heidän vierailevan vähintään kerran viikossa. Useimmiten nämä omaiset olivat asukkaan lapsia tai puoliso. Kerran kuussa omaisia tai läheisiä vierailee 12.5 % vastanneiden luona, vastanneista 25 % ilmoitti omaisten tai läheisten vierailevan harvemmin. Yksi vastaajista kertoi, etteivät omaiset tai läheiset vieraile hänen luonaan koskaan. (Kuvio 16.) KUVIO 16. Omaisten ja ystävien vierailut (40) (EOS: 0) Omaisten ja läheisten vierailujen lisäksi selvitettiin, käykö asukkailla muita vieraita. Haastattelussa kysyttiin, käykö asukkaita tapaamassa muut kuin läheiset eli esimerkiksi seurakunnan tai järjestöjen henkilöt. Haastatelluista 44.1 % vastasi, ettei heillä käy koskaan muita kuin läheisiä vierailemassa. Lisäksi 35.3 % vastasi, että muita vierailijoita käy harvemmin. Noin joka viides (20.5 %) vastasi, että muita kuin läheisiä käy useammin kuin kerran kuussa. (Kuvio 17.) Kysymys muiden kuin läheisten vierailuista koettiin haastavaksi. Monien haastateltavien oli hankala ymmärtää, keihin kysymyksellä viitataan ja usein asukkaat kommentoivatkin viriketoimintaan liittyviä vierailuita. Muutamat asukkaat nostivat esiin Mummon Kammarin vapaaehtoistyöntekijät ja seurakunnan työntekijät vierailijoina. 23

24 KUVIO 17. Muut vierailut (järjestöt, srk. yms.) (40) (EOS: 6) - Kaverit tätä paikkaa vierastavat. Eivät käy. - En tykkäisikään, että tulisi muita kuin sukua. - Alakerrassa järjestetään tapahtumia ja siellä käy vieraita. 24

25 4.1.6 Viihtyisyys, turvallisuus ja ympäristö Asiakastyytyväisyyskyselyssä selvitettiin ryhmäkodin mielekkyyttä asuinpaikkana. Asukkailta kysyttiin ryhmäkodin viihtyisyydestä, siistiydestä, turvallisuudesta, huolenpidosta sekä siitä mitä he kaipaavat eniten. Kysyttäessä Jukola-Impivaaran viihtyisyydestä, 92.3 % vastasi myöntävästi. Lisäksi 3 asukasta (7.7 %) vastasi, että ryhmäkoti ei ole viihtyisä asuinpaikka. (Kuvio 18.) Viihtyvyyttä ilmentävinä tekijöinä Jukola-Impivaarassa koettiin kaunis järvimaisema, mielekäs tekeminen, kodinomaisuus, oma huone sekä yhteisöllinen ympäristö. Edellisvuoden kyselyssä Jukola-Impivaaran asukkaista 95 % kertoi pitävänsä asuinympäristöään viihtyisänä. Pientä laskua asiakastyytyväisyydessä voidaan havaita viihtyisyyden osalta. KUVIO 18. Viihtyisyys (40) (EOS: 1) - Näistä minun vaihtoehdoista tämä on hyvä. Ei niin laitosmainen, muttei ihan kotikaan. - Asiallinen paikka. Parhaita paikkoja, mitä on. - Jos ei täällä ole tyytyväinen, ei ole sitten missään. - Hirveen hyvä paikka, muttei minun paikkani. Joustavuus säännöissä toisi hyvää henkeä. Haastattelussa asukkailta kysyttiin asuintilojen siisteydestä, jolloin kaikki (n=40) vastasivat olevansa tyytyväisiä ryhmäkodin siisteyteen. Monet asukkaat kertoivat siivoavansa itse siistijän käyntien lisäksi. Kysymykseen mahdollisuudesta tuoda huoneeseen omia tavaroita, kaikki vastaajat (n=40) vastasivat myöntävästi. Asiakastyytyväisyyskyselyssä asukkailta kysyttiin myös asuinympäristön turvallisuudesta. Myös tähän kysymykseen kaikki vastaajat (n=40) vastasivat myöntävästi eli kokivat asuinpaikkansa turvalliseksi. Monet vastaajat ihmettelivät kysymystä ja kertoivat, etteivät olleet koskaan edes ajatelleet turvattomuuden mahdollisuutta. 25

26 Asiakastyytyväisyyskyselyn lopuksi kysyttiin, kokevatko asukkaat, että heistä huolehditaan hyvin. Tähän kysymykseen 94.7 % asukkaista vastasi myönteisesti. Kaksi asukasta (5.3 %) vastasi, ettei koe riittävää huolenpitoa. (Kuvio 19.) Asukkaat kokivat huolenpidon hyvänä hoitona, auttamisena, mielipiteiden kuulemisena sekä ruoan tarjoamisena. Vuoden 2014 kyselyyn nähden on havaittavissa lievää laskua kokemuksessa huolenpidosta. Tuolloin vastaajista 97.5 % koki, että heistä huolehditaan Jukola-Impivaarassa hyvin. KUVIO 19. Huolehtiminen (40) (EOS: 2) - Itsemääräämisoikeuden on joutunut luovuttamaan. Se on ollut haastavaa. Hoitajat pitävät kyllä hyvää huolta. - Aika hyvin. Apua jos tarvitsen, niin saan. En pysty enää yksin asumaan, niin täällä on parempi. - Paremmin saisi huolehtia. Joitain hyviäkin hoitajia on. - Omalla kohdallani ainakin. Se riippuu kyllä paljon itsestäkin. Pitää osata käyttäytyä. Kyselyssä asukkailta tiedusteltiin, minkälaisia asioita he kaipaavat eniten. Useimmiten esille nousi oma koti, harrastusmahdollisuudet, vapaa liikkuminen sekä se, ettei kaipaa mitään. - Puhekaveria kaipaan. Ei ole oikein muita sellaisia kuin hoitajat. - Kotia! Puutöitä olisi mukava tehdä. Ennen niitä aina tein, mutta täällä ei ole kunnon välineitä. - Oma koti olisi parempi, muttei tämä kaukana siitä ole. - Pidän musiikista, niin haluaisin ulos tapahtumiin enemmän. Aina niistä ei edes kerrota. - Vapaata liikkumista kaipaan. Ei täällä kukaan pahaa tekisi, vaikka liikkua saisikin. Harrastukset olen joutunut lopettamaan täällä ollessa, vaikka toisin aluksi lupasivat. - Ei tässä iässä kannata enää kaivata. Hyvällä onnella olen elämässä päässyt. 26

27 4.1.7 Terveiset Tampereen kaupungin päättäjille Asiakastyytyväisyyskyselyn viimeisenä kohtana oli mahdollisuus lähettää terveisiä elämästä asumispalvelujen asiakkaana Tampereen kaupungin päättäjille. Terveisten joukossa nousi esiin joitakin kehitysehdotuksia: - Kaupungin jalkahoitopalvelu toimi aikaisemmin niin hyvin, että harmittaa, kun lopettivat sen. Vaihtui yksityinen tilalle, muttei se ole käynyt kertaakaan. - Tunneleita kyllä rakennetaan, vaikka ihmisiin pitäisi panostaa. Siinä terveiset! - Pitäisi päästä vaikka pareittain ulos käymään. Ei me mitään pahaa tehtäisi. Eihän me mummot edes jaksettaisi pahoja tehdä! - Kesällä saisi olla Vichyä ja 1-olutta! Kaikki haluaisivat. Kesäkuumalla ja saunassa se oisi niin mukava! - Risuja ei ole lähettää, mutta tekemistä pitäisi keksiä lisää! Viriketoimintaa voisi olla enemmän. - Ulkoilua kaipaisin enemmän. Olen pyytänyt, mutten ole päässyt. Paraneminen on paljon ulkoilusta kiinni, sen minä tiedän. - Tämäntyyppisiä paikkoja tarvitaan lisää! Jonossa on paljon sellaisia, jotka eivät pärjää kodeissaan enää. 27

28 4.1.8 Yhteenveto Jukola-Impivaaran tuloksista Asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella Jukola-Impivaaran asukkaat vaikuttivat olevan suurimmaksi osaksi varsin tyytyväisiä asumiseensa sekä hoitoon ja palveluihin. Suurin osa (87.9 %) asukkaista kertoi olevansa tyytyväisiä yksikössä järjestettyyn ohjelmaan ja toimintaan. Lisäksi yhtä vaille kaikki (97.4 %) haastatelluista asukkaista kuvasivat olonsa koko ajan tai melkein aina hyväksi palvelukodin asukkaana. Jukola-Impivaaran asiakastyytyväisyyskyselyyn osallistuneista asukkaista kaikki kokivat henkilökunnan kohtelun erittäin hyvänä (21.1 %), hyvänä (60.5 %) tai melko hyvänä (18.4 %). Asukkaiden voidaan siis todeta olevan tämän kyselyn perusteella varsin tyytyväisiä saamaansa kohteluun. Asiakastyytyväisyyskyselyssä pyydettiin asukkaita arvioimaan saamaansa hoitoa. Yhtä vaille kaikki (96.9 %) asukkaat kertoivat saavansa ryhmäkodissa hyvää hoitoa. Lisäksi asukkaita pyydettiin arvioimaan hoitoa arvosanoin asteikolla 1 5. Arvosanoista keskiarvoksi Jukola-Impivaaralle muodostui 3.71 (koko kyselyn keskiarvo 3.91). Osa asukkaista kommentoi henkilökunnan kiireen vaikuttavan hoidon laatuun. Asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella ulkoilu herätti eniten tyytymättömyyttä Jukola-Impivaaran asukkaissa. Asukkaista 23.1 % kertoi pääsevänsä riittämättömästi ulkoilemaan. Toisaalta 76.9 % asukkaista koki pääsevänsä ulkoilemaan riittävästi. Asukkaiden kommenttien perusteella ulospääseminen on kuitenkin hyvin pitkälle omaisten ja vapaaehtoisten harteilla. Mikäli omaisia ei ole tai he käyvät harvoin, jää ulkoilu vähäiseksi. Henkilökunnan aikaa itselleen koki riittävästi saavan 79.5 % haastatelluista Jukola-Impivaaran asukkaista % asukkaista kertoi, ettei henkilökunnan heille antamansa aika ole riittävää. Tämän kyselyn perusteella henkilökunnan kiire, ajan riittämättömyys ja työntekijöiden vähyys herätti Jukola-Impivaaran asukkaissa tyytymättömyyttä. Jotkut haastateltavista kertoivat odotusaikojen olevan välillä kohtuuttoman pitkiä. Huomattava enemmistö asukkaista (92.3 %) koki Jukola-Impivaaran viihtyisäksi asuinympäristöksi. Kaikki kyselyyn vastanneet asukkaat arvioivat Jukola-Impivaaran siisteystason riittäväksi ja ryhmäkodin asuinpaikkana turvalliseksi. Kahta vaille kaikki (94.7 %) asukkaista kokivat, että heistä huolehditaan Jukola-Impivaarassa hyvin. Huolenpidon he kokivat hyvänä hoitona, auttamisena, 28

29 mielipiteiden kuulemisena sekä ruoan antamisena. Tämän asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella Jukola-Impivaaran asukkaiden tyytyväisyys on hyvällä tasolla. 4.2 Kontukoti Kontukoti sijaitsee Tampereella Koukkuniemen alueella, Rauhaniemessä. Kontukoti toimii Jukolatalon kahdessa alimmassa kerroksessa. Kontukodin asuinyhteisössä on yhteensä 25 asuinhuonetta, joista 24 on yhden hengen huoneita ja yksi kahden hengen huone. Asukkaiden käytössä on lisäksi yhteistiloja, kuten olohuone, ruokasali, kaksi saunaa sekä kuntosali. (Kontukoti 2015.) Kontukodin tavoitteena on tarjota asukkailleen oman tilan yksityisyyttä turvallisessa ympäristössä sekä yhteisöllistä ja voimaannuttavaa ajanvietettä. Kontukodin visiona on olla yhteisö, jossa kaikki viihtyvät. Kontukodin palvelut, hoiva ja hoito rakentuvat itsemääräämisoikeuden, yksilöllisyyden, toimintakyvyn vaalimisen sekä osallisuuden arvoihin. Kontukodissa pyritään tukemaan ja edistämään asukkaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista sekä hengellistä toimintakykyä. (Kontukoti 2015.) Asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi 12 Kontukodin asukasta, joista 11 haastattelua suoritettiin onnistuneesti. Asiakastyytyväisyyskyselyn haastattelut toteutettiin Kontukodissa 13. ja Kontukodista haastatteluun osallistui yhteensä 12 asukasta. Kontukodin haastatteluihin valikoitui asukkaita, jotka henkilökunnan arvion mukaan olivat toiminta- ja puhekyvyltään siihen parhaiten kykeneväisiä. Lähes kaikki haastateltavat olivat muistisairaita, joten muistisairauden aste oli merkittävä haastatteluun valikoitumisen peruste. Haastatteluista 11 toteutui onnistuneesti, mutta yksi haastattelu jäi suorittamatta asukkaan muistisairauden vuoksi. Suhteutettuna Kontukodin kokonaisasukasmäärään kyselyyn vastasi 46 % asukkaista, mutta yhden haastattelun epäonnistuttua todelliseksi vastausprosentiksi muodostui 42 %. 29

30 4.2.1 Taustamuuttujat Kontukodissa asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi 11 asukasta. Heistä 90.9 % oli naisia ja 9.1 % miehiä (Kuvio 20). KUVIO 20. Haastatellun sukupuoli (11) (EOS: 0) Asiakastyytyväisyyskyselyyn Kontukodissa vastanneet asukkaat olivat huomattavan iäkkäitä. Kyselyyn vastanneista suurin ikäryhmä muodostui vuotiaista, joita oli 63.6 % vastanneista. Seuraavaksi suurimman ikäryhmän muodostivat yli 90-vuotiaat (18.2 %). Yhteensä 18.2 % vastaajista oli alle 80-vuotiaita. Alle 60-vuotiaita ei vastaajien joukossa Kontukodissa ollut ollenkaan. (Kuvio 21.) KUVIO 21. Haastatellun ikä (11) (EOS: 0) 30

31 Vierailujen useutta kysyttäessä, Kontukodin haastateltavista suurimmaksi ryhmäksi nousivat he, joilla vieraita käy harvemmin kuin kerran kuussa. Heitä oli 40 % vastaajista. Seuraavaksi suurin ryhmä muodostui heistä, joilla vieraita käy viikoittain (30 %). Useita kertoja viikossa vieraita käy 10 %:lla ja kerran kuussa vieraita käy 20 %:lla. Yksikään haastateltava ei ilmoittanut, ettei hänellä kävisi laisinkaan vieraita. (Kuvio 22.) KUVIO 22. Vierailujen useus (11) (EOS: 1) 31

32 4.2.2 Hoito Asiakastyytyväisyyskyselyssä selvitettiin hoidon osalta tietämystä palvelu- ja hoitosuunnitelmasta sekä omahoitajasta, arviointia hoidon laadusta ja päivittäin saadusta avusta, arvioita ruuasta sekä hyvänolon tunteesta ryhmäkodissa. Suurin osa (54.5 %) Kontukodin osalta kyselyyn osallistuneista asukkaista osasi kertoa, että hänelle on laadittu palvelu- ja hoitosuunnitelma % vastanneista oli sitä mieltä, että hänelle ei ollut laadittu kyseistä suunnitelmaa ja 9.1 % vastanneista ei osannut sanoa, onko kyseistä suunnitelmaa laadittu. (Kuvio 23.) Vuoden 2014 asiakastyytyväisyyskyselyyn verraten tietoisuuden palvelu- ja hoitosuunnitelmasta voidaan todeta lisääntyneen. Tuolloin vain 16.7 % tiesi, että hänelle on kyseinen suunnitelma olemassa. KUVIO 23. Palvelu- ja hoitosuunnitelma (11) (EOS:0) 32

33 Seuraavaksi kun asukkailta tiedusteltiin, olivatko he itse ottaneet osaa palvelu- ja hoitosuunnitelman laatimiseen, muuttuivat vastausprosentit huomattavasti. Tällöin suurin osa (45.5 %) vastaajista ei osannut vastata. Lisäksi 27.3 % oli sitä mieltä, että oli laatimiseen osallistunut ja vastaavasti 27.3 % oli sitä mieltä, ettei ollut osallistunut suunnitelman laatimiseen. (Kuvio 24.) KUVIO 24. Osallistuminen palvelu- ja hoitosuunnitelman laatimiseen (11) (EOS: 0) Kyselyyn osallistuneilta asukkailta kysyttiin, tietävätkö he, kuka on heidän omahoitajansa. Haastatelluista asukkaista alle puolet, 45.5 %, ilmoitti tietävänsä kuka on hänen omahoitajansa. Vastaavasti 54.5 % ilmoitti, ettei tiedä omahoitajaansa tai edes tiedä, onko omahoitajajärjestelmä Kontukodissa käytössä ylipäätänsä. (Kuvio 25.) KUVIO 25. Omahoitaja (11) (EOS: 0) 33

34 Suurin osa (72.7 %) kyselyyn vastanneista asukkaista kertoi olevansa tyytyväisiä ryhmäkodissa järjestettyyn ohjelmaan ja toimintaan. Kuitenkin kolme (27.3 %) asukasta kertoi, etteivät ole tyytyväisiä ohjelmaan. (Kuvio 26.) Syinä olivat ohjelman vähyys tai puutteellinen toimintakyky osallistumiseen. Saman kysymyksen kohdalla vuonna 2014 myönteisesti vastanneiden prosentuaalinen osuus oli 91.7 %. Tyytyväisyyden yksikön ohjelmaa ja toimintaa kohtaan voidaan siis todeta laskeneen vuoden aikana. Toki on otettava huomioon otoksen koko, joka aiheuttaa mittavan muutoksen prosenteissa, vaikka kyse on muutaman haastateltavan erosta. Laskua on kuitenkin tapahtunut. KUVIO 26. Tyytyväisyys ohjelmaan ja toimintaan (11) (EOS: 0) 34

35 Asiakastyytyväisyyskyselyssä haastatteluun osallistuneilta asukkailta kysyttiin, saavatko he mielestään hyvää hoitoa. Kaikki (n=11) Kontukodin haastatellut asukkaat vastasivat saavansa hyvää hoitoa. Kyselyyn vastanneita asukkaita pyydettiin arvioimaan saamaansa hoitoa arvosanalla asteikolla 1 5. Vastausten keskiarvoksi muodostui 4.26 (vuonna 2014 ka oli 4.25). Hajontaa Kontukodin vastauksissa oli välillä 3 5. Kontukodin asukkaiden voidaan siis tämän kyselyn perusteella todeta olevan kiitettävän tyytyväisiä saamaansa hoitoon ja sen laatuun. (Kuvio 27.) Kysymyksen kohdalla tulee tosin huomioida, että joka kolmas vastaajista jätti vastaamatta kysymyksen monimutkaisuuden vuoksi. KUVIO 27. Arvionne hoidosta (11) (EOS: 4) Asiakastyytyväisyyskyselyssä asukkailta kysyttiin ruoan mielekkyydestä, riittävyydestä sekä mahdollisuudesta päiväkahveihin. Asukkaat kertoivat saavansa ruokaa riittävästi ja jotkut nauroivat sitä olevan liikaakin. Yhtä lukuun ottamatta kaikki asukkaat kokivat, että heillä on halutessaan mahdollisuus juoda päiväkahvit. Haastattelija epäilee, että haastateltava oli ymmärtänyt kysymyksen virheellisesti. Kun asukkailta kysyttiin tarjottavan ruoan mielekkyydestä, vastasi 54.5 % ruoan olevan hyvää. Yksi asukas (9.1 %) vastasi, ettei ruoka ole hänen mielestään hyvää. Haastatteluun vastanneista 36.4 % kertoi ruoan olevan vaihtelevasti hyvää ja huonoa Suurin osa ruuasta tehdasvalmisteista. Herkkupaloja on joskus, mutta harvoin. - Ruoka on hyvää. - Ruoka on vähän yksinkertaista.

36 Kyselyyn osallistuneilta asukkailta kysyttiin, onko heillä yleisesti hyvä olla Kontukodin asukkaana. Koko ajan hyväksi olonsa kuvasi 63.6 % haastateltavista eli selvästi suurin osa. Melkein aina olonsa koki hyväksi 18.2 % haastateltavista. Joskus olonsa koki hyväksi 18.2 % haastatelluista asukkaista. Yksikään haastateltava ei kokenut oloansa hyväksi vain harvoin tai ei koskaan. (Kuvio 28.) Vuoden 2014 asiakastyytyväisyyskyselyssä asukkaista olonsa hyväksi kuvasi koko ajan 72.7 %, melkein aina 9.1 % ja joskus 18.2 %. Vaikka prosentit ovat laskeneet vuosi sitten tehtyyn kyselyyn nähden, tarkoittaa se absoluuttisissa määrissä sitä, että viimevuotisessa kyselyssä yksi asukas enemmän vastasi tuntevansa olonsa koko ajan hyväksi ja tänä vuonna tuo vastaus oli kohdassa melkein aina. KUVIO 28. Onko Teidän hyvä olla palvelukodissa? (11) (EOS: 0) 36

37 4.2.3 Kohtelu Asiakastyytyväisyyskyselyssä selvitettiin asukkaiden näkemyksiä henkilökunnalta saatavasta kohtelusta, hoitohenkilökunnalta saatavan ajan riittävyydestä, henkilökunnan ammattitaidosta sekä ystävällisyydestä. Kontukodin asukkaat vaikuttavat kyselyn perusteella olevan tyytyväisiä saamaansa kohteluun. Kukaan vastaajista ei vastannut henkilökunnan kohtelevan häntä huonosti tai melko huonosti. Haastateltavista 30 % vastasi henkilökunnan kohtelevan häntä hyvin ja 30 % koki kohtelun erittäin hyväksi. Kuitenkin 40 % koki kohtelun olevan melko hyvää. (Kuvio 29.) Haastattelijan kokemuksen mukaan asukkaiden oli haastavaa tehdä eroa vaihtoehtojen hyvin ja melko hyvin välille. Useat asukkaat, jotka vastasivat kohtelun olevan melko hyvää, tarkoittivat sen olevan suomenkieleen sopivasti ihan hyvää. Haastattelijan kokemuksen mukaan keskimmäisen vastausvaihtoehdon olisi hyvä olla esimerkiksi ei hyvää, eikä huonoa, jolloin se erottelisi vaihtoehtoja tarpeeksi. KUVIO 29. Kohtelu (11) (EOS: 1) Henkilökunnan ystävälliseksi ja ammattitaitoiseksi arvioivat kaikki (n=11) vastaajat. Tosin arvion perään usein kommentoitiin, että eroja löytyy henkilöstöstä ja on haastavaa arvioida kaikkia yhtenevästi. Ammattitaitoa ja ystävällisyyttä arvioitaessa olisikin toimivampaa käyttää Likertasteikkoa tai lisätä Kyllä / Ei -vaihtoehtoihin Vaihtelevasti -vaihtoehto. 37

38 - Jyvistä löytyy akanoita. Kaikki (työntekijät) eivät ole priimaa. - Oikein hyvin kohtelevat. - Erittäin ystävällistä. - Suurin osa on ystävällisiä. Jos minä olen hyvä ja kiltti, ovat hekin minulle. - Osa on ammattitaitoisia, osa ei. Läheskään kaikille en anna täysiä plussapisteitä. Asiakastyytyväisyyskyselyssä kysyttiin asukkailta, kokevatko he saavansa riittävästi hoitohenkilökunnan aikaa itselleen. Kontukodin haastateltavista 90.9 % eli yhtä vaille kaikki kokivat saavansa riittävästi hoitohenkilökunnan aikaa itselleen. Yksi haastateltava (9.1 %) koki saavansa liian vähän henkilökunnan aikaa. (Kuvio 30.) Kontukodin asukkaat kertoivat, etteivät joudu odottamaan henkilökunnan apua, vaan saavat sitä yleensä aina heti pyydettäessä. KUVIO 30. Ajansaaminen hoitohenkilökunnalta (11) (EOS: 0) - Heidän vuorojensa mukaan, hyvää työtä. - Ei ole odottelua. Ovat helposti lähestyttäviä. - Liian vähän aikaa potilasta kohti yleensä. 38

39 4.2.4 Itsemääräämisoikeus Asiakastyytyväisyyskyselyssä kysyttiin asukkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä kysymyksiä, kuten saavatko asukkaat elää haluamansalaista elämää ryhmäkodissa. Osiossa kysyttiin lisäksi omaisten kuulemisesta, ulkoilumahdollisuudesta sekä mahdollisuudesta vaikuttaa ruokalistaan. Kontukodin osalta kyselyyn osallistuneista 75 % vastasi saavansa elää ryhmäkodissa haluamansalaista elämää, kun taas 25 % koki, ettei saa elää haluamansalaista elämää. (Kuvio 31.) Vuoden 2014 kyselyn tuloksena oli, että kaikki Kontukodin asukkaat saivat mielestään elää haluamansalaista elämää. Tämän vuoden kyselyssä selvisi, että kaksi asukasta kokivat, etteivät saa elää Kontukodissa vapaasti. Tyytyväisyyden itsemääräämisoikeutta kohtaan voidaan todeta hieman madaltuneen. KUVIO 31. Itsemääräämisoikeus (11) (EOS: 3) - Vieraita ei saa olla myöhään, kai. - Mitään täällä ei saa tehdä ilman lupaa. Sääntöjen rikkomisesta rangaistaan. - Pystyy itse vaikuttamaan ulkoiluun yms. 39

40 Haastatteluun osallistuneilta Kontukodin asukkailta kysyttiin, pääsevätkö he mielestään riittävästi ulkoilemaan. Vastanneista 81.8 % oli sitä mieltä, että pääsee riittävästi ulos ja taas 18.2 % koki pääsevänsä ulkoilemaan liian vähän. (Kuvio 32.) Vuonna 2014 vastaavassa kyselyssä tuloksena oli, että 75 % asukkaista koki pääsevänsä riittävästi ulkoilemaan. Tyytyväisyyden ulkoilujen määrää kohtaan voidaan siis todeta hieman kohentuneen. KUVIO 32. Ulkoilut (11) (EOS: 0) - Pääsen ulos, mutta liian vähän. Olisin pirteämpi, jos pääsisin useammin. - Lapsi vie ulos, aina kun käy. Itsemääräämisoikeuteen liittyvien kysymysten kohdalla kysyttiin myös vaikutusmahdollisuudesta ruokalistaan. Puolet vastanneista (50 %) koki kykenevänsä vaikuttamaan ruokalistaan ja puolet (50 %) taas koki, ettei siihen kykene vaikuttamaan. Lisäksi kysyttiin, haluaisivatko asukkaat vaikuttaa ruokalistaan. Tällöin 33.3 % vastasi, että haluaisi vaikuttaa ruokaan ja 66.7 % vastasi, ettei halua vaikuttaa. (Kuvio 33.) Monet kielteisesti vastanneet olivat jo valmiiksi tyytyväisiä ruokaan tai kokivat, että ruokalistaan on mahdotonta vaikuttaa. KUVIO 33. Halukkuus vaikuttaa ruokalistaan (11) (EOS: 2) 40

41 4.2.5 Vierailut Asiakastyytyväisyyskyselyssä selvitettiin, kuinka usein asukkailla käy vieraita ja ovatko vierailijat useimmin lähisukulaisia vai tuttavia. Kysyttäessä omaisten ja läheisten vierailujen useudesta, yhteensä 40 % vastaajista kertoi heidän vierailevan vähintään kerran viikossa. Kerran kuussa omaisia tai läheisiä vierailee 10 % vastanneiden luona. Puolet (50 %) vastanneista ilmoitti omaisten tai läheisten vierailevan harvemmin. Kukaan vastaajista ei ilmoittanut, etteivät omaiset tai läheiset vierailisi hänen luonaan koskaan. (Kuvio 34.) Vuonna 2014 toteutettuun kyselyyn nähden asukkaiden mukaan vierailujen määrät ovat laskeneet merkittävästi. Viime vuonna 66.6 % haastatelluista vastasi omaisten tai läheisten vierailevan vähintään kerran viikossa, kun nyt vastaava prosenttiosuus on 40. KUVIO 34. Omaisten vierailut (11) (EOS: 1) Omaisten ja läheisten vierailujen lisäksi selvitettiin, käykö asukkailla muita vieraita. Haastattelussa kysyttiin, käykö asukkaita tapaamassa muut kuin läheiset eli esimerkiksi seurakunnan tai järjestöjen henkilöt. Haastatelluista 54.5 % vastasi, ettei heillä käy koskaan muita kuin läheisiä vierailemassa. Lisäksi 36.4 % vastasi, että muita vierailijoita käy harvemmin. Kerran kuussa muita kuin omaisia ja läheisiä vierailee yhden (9.1 %) haastatellun asukkaan luona. Kukaan Kontukodin haastatelluista ei 41

42 vastannut, että hänen luonaan vierailisi viikoittain tai useammin muita kuin omaisia ja läheisiä. (Kuvio 35.) KUVIO 35. Muut vierailut (järjestöt, srk. yms.) (11) (EOS: 0) - Seurakunnasta ja Mummon Kammarilta vierailevat joskus. - Seurakunnasta vierailee joskus. 42

43 4.2.6 Viihtyisyys, turvallisuus ja ympäristö Asiakastyytyväisyyskyselyssä selvitettiin ryhmäkodin miellekyyttä asuinpaikkana. Asukkailta kysyttiin ryhmäkodin viihtyisyydestä, siistiydestä, turvallisuudesta, huolenpidosta sekä siitä mitä he kaipaavat eniten. Kysyttäessä Kontukodin viihtyisyydestä, 90.9 % vastasi myöntävästi. Yksi haastateltu asukas (9.1 %) vastasi, ettei ryhmäkoti ole hänen mielestään viihtyisä asuinpaikka. (Kuvio 36.) KUVIO 36. Viihtyisyys (11) (EOS: 0) - Enemmän toimintaa tarttis! - Pidän olostani täällä. - Ei kuulu ääniä. - Sijainti on tässä hienoa, muu ei. Kehnoin paikka kaikista, missä olen ollut. Kaikki (n=11) kyselyyn vastanneet kertoivat Kontukodin olevan asuinpaikkana siisti. Monet tosin kommentoivat siistivänsä huonettaan itse siistijän lisäksi. Lisäksi kaikki kyselyyn osallistuneet asukkaat pitivät Kontukotia myös turvallisena paikkana asua. 43

44 Asiakastyytyväisyyskyselyn lopuksi kysyttiin, kokevatko asukkaat, että heistä huolehditaan Kontukodissa hyvin. Tähän kysymykseen kaikki asukkaat vastasivat myönteisesti. (Kuvio 37.) KUVIO 37. Huolenpito (11) (EOS: 0) - Tosin liikaa lukkoja, moni tuntee itsensä vangiksi. - Käsitöitä saa tehdä ja järjestävät tekemistä. - Järjestelyssä on kyllä toivomisen varaa. Parannettavaa riittää. - Hyvin menee. Niin hyvin kuin sopiikin. Kyselyssä asukkailta tiedusteltiin, minkälaisia asioita he kaipaavat eniten. Esille nousivat mm. oma koti, harrastusmahdollisuudet, läheiset, ulkoilu, mieleisempi ruoka sekä se, ettei kaipaa mitään. - Virikettä, toimintaa, keskustelua. - Että jaksaisi lähteä pihalle. - Omaa kotia! Isoilla kirjaimilla! - Parempaa ruokaa! - En osaa kaivata. Kunhan toisilla on täällä hyvä olla. 44