Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Transkriptio

1 Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki

2 Oulun vanhusväestö 2020, 2025 ja 2030 sekä ikäryhmien kasvu verrattuna vuoteen % % +43% % % +57% % +57% +65%

3 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (ns. vanhuspalvelulaki) Vanhuspalvelulain (14 ) mukaan kunnan on toteutettava iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaansa järjestettävillä sosiaali- ja terveyspalveluilla.

4 75 vuotta täyttäneiden palvelurakenne Oulussa vuosina ,0 100,0 98,0 96,0 94,0 92,0 5,9 5,8 5,9 5,7 5,4 5,2 4,9 4,5 3,9 3,7 2, ,5 5,0 5,2 6,0 5,3 5,0 6 2,5 2,5 3 3,3 3,5 3,8 4,7 4,8 90,0 88,0 91,6 91,6 91,1 91,0 91,1 91,0 90,4 90,7 91,1 91,2 91,1 91,7 92,0 91,5 86,0 84,0 kotona tehost.palveluasuminen laitoshoito

5 Asuntokunnat, joissa vanhin 65-vuotta täyttänyt Asuntokuntia, joissa vanhin asukas on täyttänyt 65 vuotta, oli Oulussa eli 21 % kaikista asuntokunnista vuonna Näistä asuntokunnista 50 % asuu kerrostaloissa, 35 % omakotitaloissa ja 15 % rivitaloissa. Suhde on pysynyt samana vuosina Lähde: Tilastokeskus

6 Yksin asuvat 75 vuotta täyttäneet Oulussa 75 vuotta täyttäneistä yksinasuvia oli lähes eli 46,7 % vuonna 2014 yksin asuvia naisia on huomattavasti enemmän kuin miehiä; naisista asui yksin 59 % (3 831 naista) ja miehistä 28 % (1 152 miestä) Lähde: Sotkanet

7 Yksinäisyyden kokemus Itsensä yksinäiseksi tuntevien 63 vuotta täyttäneiden osuus on Oulussa 9,3 prosenttia (koko maassa 9,1 %). Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, vanhuspalvelulain seuranta, 2013

8 Avun tarve Oululaisista 63 vuotta täyttäneistä 31 prosenttia koki tarvitsevansa apua arkitoimissa (koko maassa 28 %). Avun tarve on suurin 80 vuotta täyttäneillä, joista yli puolet tarvitsi apua.

9 Tavoitteet ikäihmisten palvelujen järjestämiselle Oulun kaupungissa 1. Ikäihmisten palvelujen järjestämisessä painopisteenä on kokonaisvaltaisen toimintakyvyn edistäminen ja arjen turvallisuus siten, että painopisteenä ovat ennaltaehkäisevät ja kotona asumista tukevat palvelut. 2. Ikäihmisten hyvinvoinnin strateginen päätavoite on, että vuoteen 2020 mennessä 92 % 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona itsenäisesti tai riittävien palvelujen turvin. Tavoitteeseen päästään asteittain ja vuonna 2016 kotona asuvien tavoite on 91,7 %. 3. Taloudellisena tavoitteena on, että kustannukset (menot) /65 vuotta täyttänyt laskee. Tämä edellyttää poikkitoiminnallisuuden ja monitoimijaisuuden asiakaslähtöistä hyödyntämistä ikäihmisten toimintakykyisyyden ja kotona asumisen tukemiseksi, oman toiminnan vahvaa kehittämistä sekä monituottajuuden strategista hyödyntämistä tehtyjen hankintalinjausten mukaisesti.

10 Yhteisö ja yhteisöllisyys Yhteisöllisyys koostuu vuorovaikutuksesta, yhdessä olemisesta ja tekemisestä, henkilökohtaisesti merkittävistä suhteista, luottamuksesta ja yhteenkuuluvuudesta. Yleiskäsitteenä yhteisöllisyyttä käytetään kuvaamaan ihmisten välistä yhteistyötä ja monenlaisia yhteistyön muotoja. (Paasivara & Nikkilä 2010). Esimerkiksi taloyhtiö muodostaa yhteisön ja yhteisöllisyys voi syntyä yhteisön jäsenten välille jonkin toiminnallisen tai emotionaalisen siteen kautta

11 Ikäihmisten arjessa selviytymiseen vaikuttavat sosiaaliset tekijät Sosiaalinen tuki ja sosiaalinen verkosto mahdollisuus keskustella jonkun kanssa omista asioista /ongelmista rentoutua jonkun kanssa yhdessä saada apua arkiaskareisiin saada neuvoja siihen, kuinka selviytyä ongelmista rakastaa ja olla rakastettu/välittää ja olla välitetty KOKEA ITSENSÄ MERKITYKSELLISEKSI Sosiaalista tukea saadaan: henkilökohtaiseen tuttavuuteen perustuvilta toimijoilta (perhe, naapurit, sukulaisten, ystävät), vertaistukeen perustuvilta toimijoilta (järjestöjen jäsenet) ja syy- ja normiperusteisilta toimijoilta (yksityisen ja julkisen sektorin ammattiauttajat)

12 Viihtyisä ja yhteisöllinen asuinyhteisö Asuinyhteisön ihmisten ystävällisyys kokemus ihmisten keskuudessa asumisesta tunne siitä, että naapurit katsovat toistensa perään hyvä fiilis Sosiaalisen kanssakäymisen mahdollistuminen naapurit keskeisessä asemassa Toimintamahdollisuudet piha-alueet: istumapaikat, valaistus, esteettömyys, esteettisyys Kiinnittämällä huomiota asuinympäristön luonnonomaisiin piirteisiin voidaan tukea sosiaalista hyvinvointia mahdolliset muut yhteiset tilat, kohtaamispaikat Mahdollisesti yhdessä sovitut naapuriavun muodot pienen avun tarjoaminen on helppo tapa lähestyä info-taulut, sosiaalisen median hyödyntäminen

13 Yhteenvetoa Taloyhtiöissä on tulevaisuudessa yhä enemmän ikäihmisiä, koska Ikäihmisten määrä kasvaa heidän taloudellinen tilanteensa paranee he asuvat yhä enemmän yksityiskodeissa Taloyhtiöillä on tulevaisuudessa yhä suurempi merkitys ikäihmisten hyvinvoinnin kannalta, koska ikäihmisiä asuu paljon taloyhtiöissä heistä 1/10 kokee olonsa yksinäiseksi heistä 1/3 kokee avun tarvetta

14 Yhteenvetoa Taloyhtiöissä on hyvä mahdollisuus tehdä paljon ikäihmisten kotona asumisen ja toimintakykyisyyden tukemiseksi, koska taloyhtiöissä oleva luonnonympäristö, kuten piha-alueet, luonto ja viheralueet, ovat myös ikäihmisten sosiaalisen kanssakäymisen mahdollistajia erityisesti kaupungissa asuville viihtyisäksi koetussa ympäristössä liikutaan mielellään tukee ikäihmisen toimintakykyä omassa taloyhtiössä järjestettävä toiminta madaltaa kynnystä osallistua erilaisiin ryhmiin myös sellaisten ikäihmisten kohdalla, joiden toimintakyky on heikentynyt ja vaatii toisten ihmisten tukea.

15 KIITOS!