PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus

Transkriptio

1 PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hankkeen aikana Posiolla on toteutettu laaja palvelutarpeen kartoitus. Palvelutarpeen arviointi toteutettiin postikyselyn ja sitä täydentävien haastattelujen avulla. Kysely toimitettiin kaikkiin taajaman ulkopuolisiin (yli 10km taajamasta) kotitalouksiin, joissa on yli 70-vuotiaita tai alle kouluikäisiä lapsia. Lisäksi kysely toimitettiin kaikkiin kunnan omaishoitoperheisiin. Postikyselyyn vastasi 174 kotitaloutta ja haastatteluun osallistui 57 henkilöä/kotitaloutta. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli eläkeläisten kahden hengen kotitalouksia ja myös haastatteluihin osallistuneet olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yli 60-vuotiaita. Lisäksi toteutettiin mökkiläiskysely, jonka avulla selvitettiin Posion mökkiläisten palvelutarpeita. Kyselyyn vastasi yhteensä 70 mökkiläistä. KUNTALAISTEN PALVELUTARPEET Saadaan jotain, mutta lisäksi tarve vähintään yhdelle palvelulle Ei saada mitään, mutta tarve vähintään yhdelle palvelulle Saadaan jotain, mutta ei tarvetta millekään muulle palvelulle Ei saada, eikä tarvita mitään palvelua 33 % 30 % 16 % 21 % Posiolla tällä hetkellä eniten saatuja palveluja olivat: Kotisairaanhoito: terveydentilan ja verenpaineen Siivous: viikkosiivous, mattojen tuuletus ja petivaatteiden vaihto Kyytipalvelu: kauppaan, apteekkiin, pankkiin ja virastoihin Posiolla yleisimmät niistä palveluista, joita ei saada mutta tarvitaan, olivat: Kotisairaanhoito: terveydentilan Henkilökohtainen hygienia: jalkojenhoito Siivous: suursiivous, ikkunoiden pesu ja mattojen tuuletus Huolto- ja korjaustyöt: lumityöt ja pihatyöt keväällä ja syksyllä Kyytipalvelu: kauppaan, pankkiin, virastoihin ja kyläilemään Liikunta: kuntoilussa avustaminen ja ohjaaminen Muut avustavat toiminnot: jutteluseura ja virkistystoiminta

2 PALVELU (n=174) TYYDYTETTY TYYDYTTYMÄTÖN Terveydentilan 32% 62% 38% Lääkkeiden jako 12% 76% 24% Verenpaineen 28% 63% 37% Verensokerin 20% 56% 44% Insuliinin pisto 4% 29% 71% Haavanhoito 5% 56% 44% Saunominen 11% 84% 16% Suihkupesu 10% 83% 17% Ilta- ja/tai 5% 78% 22% aamupesu Jalkojenhoito 25% 25% 75% Viikkosiivous 25% 56% 44% Suursiivous 24% 29% 71% Ikkunoiden pesu 25% 26% 74% Mattojen tuuletus 27% 57% 43% Petivaatteiden 22% 66% 34% vaihto Ruoan tuonti 6% 73% 27% Ruoan tuonti, 3% 0% 100% lämmitys ja tarjoilut; kaikki ateriat Ruoan tuonti, 2% 25% 75% lämmitys ja tarjoilu; lounas ja päivällinen Leipominen 6% 45% 55% Pukeutuminen 6% 64% 36% Pyykinpesu 8% 64% 36% Vaatteiden muut 8% 57% 43% huoltotyöt Halonhakkuu 14% 38% 62% Halkojen kanto 10% 39% 61% sisälle Talon lämmitys 5% 56% 44% Lumityöt 21% 46% 54% Nurmikon 17% 41% 59% leikkaus Pihatyöt keväällä 21% 35% 65% ja syksyllä Kodin pienet 17% 48% 52% korjaus- ja huoltotyöt Marjojen poiminta pensaista 9% 47% 53%

3 PALVELU (n=174) TYYDYTETTY TYYDYTTYMÄTÖN Kyyti kauppaan 29% 60% 40% Kyyti apteekkiin 28% 67% 33% Kyyti pankkiin 29% 61% 39% Kyyti virastoihin 26% 56% 44% Kyyti kyläilemään 21% 46% 54% Kyyti harrastuksiin 18% 39% 61% Ulkoiluapu 14% 40% 60% (kävellen) Kuntoilussa 22% 42% 58% avustaminen ja ohjaaminen Jutteluseura 24% 34% 66% Viriketoiminta 22% 21% 79% Lomakkeiden 17% 50% 50% täyttöapu Apu laskujen 9% 44% 56% maksuun verkkopankin kautta Tilapäinen 5% 25% 75% lastenhoito Tilapäinen 12% 14% 86% kodinhoito Hoitaja kotiin 11% 30% 70% omaishoidon vapaan ajaksi Hoitopaikka kodin 9% 33% 67% ulkopuolella omaishoidon vapaan ajaksi Lyhytaikainen 8% 21% 79% päivähoito kotona Lyhytaikainen 6% 30% 70% päivähoito kodin ulkopuolella Turvapuhelin 8% 21% 79% Tarkistuskäynti 6% 10% 90% Kotivahti 4% 0% 100% Haastateltavista (n=57) 60 % kertoi, että kotona on jotain tekemättömiä töitä, joita ei ole ehtinyt, jaksanut tai osannut tehdä. Riippumatta siitä, oliko kotona tällä hetkellä tekemättömiä töitä, haastateltavista 42 % kertoi olevansa kiinnostunut hyödyntämään ulkopuolista apua kodin töissä nyt tai tulevaisuudessa. Halukkuus ulkopuoliseen apuun näytti olevan suurempi niiden keskuudessa, joilla oli tekemättömiä töitä tälläkin hetkellä. Edellä mainittujen palvelujen lisäksi myös omaishoidon tuen palveluille näyttäisi olevan huomattava tarve, kun tarvitsijoiden määrä suhteutetaan kyselyyn vastanneiden omaishoitoperheiden määrään (n=26). Haastattelujen perusteella suurin osa omaishoitajista ei pidä tällä hetkellä omaishoidon vapaita. Osa kertoi, ettei sijaishoidolle ole ollut toistaiseksi tarvetta

4 hoidettavan hyväkuntoisuuden tai läheisten avun vuoksi, mutta osalla syynä oli hoidettavan haluttomuus lähteä sijaishoitoon. Enemmistö sekä kyselyyn vastanneista että haastateltavista toivoikin kodin ulkopuolisen hoitopaikan sijaan ennemmin hoitajaa kotiin. Varsinaisten omaishoidon vapaiden lisäksi tarvetta olisi myös lyhytaikaiselle sijaishoidolle. Tällöinkin enemmistö omaishoitoperheistä toivoi saavansa hoitajan ennemmin kotiin kuin hoitopaikan kodin ulkopuolelle. Kyselyyn vastanneista 66 % sai tällä hetkellä apu joltain tuttavaltaan. Yleisin avuntarjoaja oli sukulainen. Apua saaneista enemmistö (71 %) kertoi, ettei maksa saamastaan avusta mitään. Haastattelujen perusteella apua saatiin hyvin monenlaisiin tehtäviin ja monet kertoivat saavansa apua aina tarpeen mukaan. Lisäksi haastateltavista monet kertoivat olevansa tällä hetkellä itse enemmän auttajan roolissa kuin autettavana. Enemmistö (64 %) vastaajista kertoi haluavansa päättää itse, keneltä saa palvelua. Kyselyn perusteella 46 % vastaajista haluaisi saada palvelua ennemmin kunnalta kuin yksityiseltä. Ainoastaan kolme prosenttia kertoi valitsevansa ennemmin yksityisen yrittäjän. Vastaajista 40 % ilmoitti, ettei ole väliä saisivatko he palvelua kunnalta vai yksityiseltä yrittäjältä. Kun haastatteluissa kysyttiin, valitsisivatko haastateltavat kunnan vai yksityisen tarjoaman palvelun, jos palvelun hinnassa ei olisi eroa, ainoastaan 11 % haastateltavista valitsisi kunnan työntekijän. Sen sijaan 33 % haastateltavista valitsisi tässä tapauksessa yrittäjän. Haastateltavilta kysyttiin, mitkä tekijät vaikuttaisivat heidän päätökseensä jos he saisivat itse valita palveluntarjoajan. Suurimmalle osalle päätökseen vaikuttivat ensisijaisesti palvelun hinta ja laatu, sekä niiden kohtaaminen. Myös aiemmat kokemukset, palveluntarjoajan maine, ammattitaito, sijainti ja palvelunsaannin aikataulu vaikuttaisivat haastateltavien päätökseen. Varsinaisten haastattelukysymysten ulkopuolelta haastattelutilanteissa kävi ilmi, että useimmat ajattelivat palvelun olevan automaattisesti yrittäjän tarjoamana kalliimpaa ja hintaan vaikuttavat tekijät, kuten kotitalousvähennys ja sosiaalipalvelujen arvonlisäverottomuus eivät olleet tuttuja haastateltaville. Kysyttäessä, millainen palveluntarjoaja on haastateltavien mielestä hyvä, monet vastasivat että tärkein tekijä on työn laatu. Muita esille nousseita tekijöitä olivat: ahkera, luotettava, rehellinen, tasa-arvoinen, ennakkoluuloton, oma-aloitteinen, luotettava, vaitiolovelvollinen, tekisi annetut tehtävät, huomioisi asiakkaan yksilönä, monitoiminen (pystyy tekemään monta eri asiaa), työhönsä pätevä, ystävällinen, ikäihmiset huomioiva, joustava, reipas, inhimillinen, asiallinen, kohtelias, ymmärtäväinen, tunnollinen, sosiaalinen, yhteistyökykyinen, sympaattinen, kuunteleva ja nopea. Kyselyyn vastanneista n. 40 % kertoi olevansa valmis maksamaan saamistaan palveluista. Vastaavasti n. 37 % ei ollut halukkaita maksamaan palveluista ja n. 22 % jätti vastaamatta kysymykseen. Maksuhalukkuus oli kyselyn perusteella hieman suurempi niiden keskuudessa, jotka joko saivat tai tarvitsivat tällä hetkellä jotain palvelua, kuin niiden keskuudessa jotka eivät saaneet tai tarvinneet tällä hetkellä mitään palvelua. Keskimäärin oltiin valmiita maksamaan 92,80e/kk. Pienin kuukausittainen summa oli 20e ja suurin 400e. Haastatteluissa haastateltavien oli mahdollista esittää tarkemmin ajatuksia hintoihin liittyen. Yleinen mielipide tuntui olevan, että saadusta palvelusta pitää maksaa, vaikka suuria summia ei siitä huolimatta olla

5 halukkaita maksamaan. Kysymys oli monille vaikea, koska heillä ei ollut juurikaan aiempaa kokemusta palveluiden käytöstä. Haastateltavista ainoastaan 18 % kertoi tietävänsä, mitä palveluja Posiolla on tarjolla. Sen sijaan 82 % koki, ettei tiedä palveluntarjonnasta. Kun kysyttiin, onko aiheesta tällä hetkellä tarpeeksi tietoa saatavilla, ainoastaan neljäsosa vastasi myöntävästi. Haastateltavien esittämiä tiedottamisväyliä olivat paikallislehdet, erilliset kotiin jaettavat lehtiset ja ilmoitukset julkisilla paikoilla. Muutama mainitsi myös kunnan verkkosivut, mutta suurin osa haastateltavista ei kokenut internetiä hyvänä tiedotusväylänä. Suurin osa toivoi, että tieto olisi helposti kotiin saatavissa ja kaikki eri palveluntarjoajat saisi tietää samasta paikasta. Enemmistö kyselyyn vastanneista ei ollut suunnitellut muuttoa taajamaan, jos oma palvelutarve kasvaa. Edelleen selkeästi suurin osa (74 %) muuttoa suunnitelleista kertoi heidän mielipiteensä muuttuvan, jos palveluita olisi enemmän tarjolla tämän hetkisessä asuinpaikassa. Myös haastattelujen perusteella sivukylien asukkaiden toiveissa olisi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään ja palveluja toivottiin nimenomaan kotiin. MÖKKILÄISTEN PALVELUTARPEET Mökkiläiskyselyn perusteella mökkiläisillä (n=70) selkeästi suurin tarve oli lumityöpalvelulle, jota kertoi tarvitsevansa 53 % mökkiläisistä. Pieniin korjaustöihin apua tarvitsi 36 % ja mökkivahtia 26 % mökkiläisistä. Muita eniten tarvittuja palveluja olivat polttopuiden välitys (20 % vastaajista) ja kyytipalvelu asioille (11 % vastaajista). Kyselyn perusteella ei selvitetty, kuinka moni mökkiläisistä sai tarvitsemaansa palvelua tällä hetkellä, mutta selkeä enemmistö (73 %) mökkiläisistä oli valmis hyödyntämään tarvitsemiinsa palveluihin posiolaisen yrittäjän palveluita. LISÄTIETOA Edellä olevat tulokset ovat tiivistelmä kyselyjen ja haastattelujen tuloksista. Tarkemmat kuvaukset palvelutarpeen kartoituksen tuloksista on esitelty Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille: Palvelutarpeen kartoituksen tulokset -raportissa. Lisätietoa: Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hanke/elisa Ollila, elisa.ollila@posio.fi, puh