2 Asiakastyytyväisyysselvityksen taustatietoja

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo Johdanto... Asiakastyytyväisyysselvityksen taustatietoja.... Oman tuotannon yksiköt.... Ostopalveluyksiköt.... Selvityksen toteutus... 6 Tulokset Vastaajien taustatiedot Hoito.... Kohtelu Itsemääräämisoikeus....5 Vierailut Palvelukodin viihtyisyys, turvallisuus ja ympäristö Terveiset Tampereen kaupungin päättäjille... Lopuksi... Lähteet... 7 Liitteet... 9 Liite : Kyselylomake... 9

3 Johdanto Tässä raportissa esitellään vuonna 09 toteutetun tehostetun palveluasumisen asiakastyytyväisyysselvityksen tulokset. Tehostettu palveluasuminen on suunnattu sellaisille ikäihmisille, jotka eivät enää kykene alentuneen toimintakykynsä vuoksi asumaan kotonaan kotihoidon turvin ja tarvitsevat hoitoa ja huolenpitoa ympärivuorokautisesti. Kyseessä on asumismuoto, jossa yhdistävät asuminen ja hoiva ja se voi olla kolmen tyyppistä: tehostettua palveluasumista palvelutalossa, tehostettua palveluasumista ryhmäkodissa sekä lyhytaikaista tehostettua palveluasumista, jonka kesto on enintään vuorokautta. (Tampereen kaupunki 09a., Sosiaalihuoltolaki) Tehostettu palveluasuminen perustuu yksilölliseen palvelu- ja hoitosuunnitelmaan, joka määrittää sen, minkä verran ja mitä palveluja palveluasumiseen kuuluu. Palveluasumiseen kuuluvia palveluita voivat olla esimerkiksi sairaanhoitopalvelut, peseytymisapu, siivouksesta ja aterioista huolehtiminen ja niissä avustaminen sekä henkilökunnan tuki ja ohjaus jokapäiväisessä elämässä. Omahoitajapalvelu sisältää omahoitajan asiakkaalle tarjoaman tuen lisäksi myös yhteydenpidon omaisiin, läheisiin ja viranomaisiin. Asiakkaalla on mahdollisuus asua omissa yksityisissä asumistiloissaan ja hän voi myös halutessaan ja kyetessään osallistua ryhmäkodin yhteisölliseen toimintaan. Asiakas voi asua omissa yksityisissä asuintiloissaan niin pitkään, kuin tarvetta esimerkiksi sairaalahoidolle ei ole. Lisäksi tehostetulla palveluasumisella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaalle turvallinen ulkoilu ja harrastaminen. Ryhmäkodeissa yhteiset tilat on myös pyritty järjestämään niin, että asiakkaiden kulkeminen ja osallistuminen päivittäiseen toimintaan olisi mahdollisimman turvattua. (Tampereen kaupunki 09a.) Tampereen kaupungin järjestämää tehostettua palveluasumista on kolmenlaista: kaupungin tuottamaa, ostopalveluyksiköiden tuottamaa ja palvelusetelillä ostettavaa. Tällä hetkellä Tampereen kaupungilla on oman tuotannon tehostetun palveluasumisen yksikköjä viidessä paikassa. Nämä ovat Jukola-Impivaara, Pappilanpuisto, Pohjola, Toukola ja Pispa, joista Jukola-Impivaara ja Toukola sijaitsevat molemmat Koukkuniemen alueella. (Tampereen kaupunki 09b.) Tämän lisäksi Tampereen kaupunki ostaa tehostettua palveluasumista useilta järjestöiltä ja palvelutuottajilta eri puolilla kaupunkia sijaitsevista ryhmäkodeista ja palvelutaloista. Tällaisia ostopalveluyksiköitä ovat esimerkiksi Kontukoti ja Kuuselakeskus. Ikäihmisille myönnetyllä palvelusetelillä kunta puolestaan sitoutuu maksamaan palveluasumisen yksityisessä palvelukodissa siltä osin, kuin palvelusetelille määritelty summa velvoittaa. (Tampereen kaupunki 09c.) Tehostetun palveluasumisen palveluseteli on tarkoitettu sellaisille yli 65-vuotiaille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista palveluasumista.

4 Setelin suuruuteen vaikuttavat asiakkaan tulot ja ylimenevän osan asiakas maksaa itse. Palveluseteli mahdollistaa sen, että asiakas voi valita itse hyväksyttyjen palvelutuottajien listasta, mihin palvelutaloon hän haluaa mennä. (Tampereen kaupunki 09k) Väestön ikääntyessä ja ihmisten eläessä yhä pidempään erilaisten vanhuusajan asumisratkaisujen tarve korostuu. Tampereen kaupungin väestösuunnitelman mukaan vuonna 05 Tampereella olisi yli 75-vuotiaita henkilöitä yli ja vuonna 00 yli (Tampereen kaupunki 05). Tehostetun palveluasumisen piirissä olevien asiakkaiden määrän suhteellinen osuus kaikista ikääntyneiden laitos- ja asumispalvelujen käyttäjistä on ollut kasvussa koko 000-luvun ajan (THL 07). Tampereen kaupungin tavoitteena onkin lisätä joka vuosi noin sata uutta tehostetun palveluasumisen paikkaa ja vuonna 09 käyttöön on tarkoitus saada entinen Sote-talo Satamakadulla, Tesoman elinkaarikortteli, Männistö sekä Koivupirtin ja Keinupuiston laajennukset. (Tampereen kaupunki 09b.) Osana ikäihmisten palvelujen laadun ja sisällön tarkkailua sekä kehittämistä Tampereen kaupungin palvelu- ja vuosisuunnitelmassa (09) korostetaan asiakaskokemuksen huomioimista palvelujen kehittämisessä. Ikäihmisten asiakaskokemuksia onkin kartoitettu Tampereella vuosittain esimerkiksi asiakastyytyväisyysselvityksillä. Asiakastyytyväisyysselvityksen taustatietoja Tänä vuonna tehostetun palveluasumisen selvityksessä oli mukana tehostetun palveluasumisen yksikköä. Tehostetun palveluasumisen asiakastyytyväisyysselvitys toteutettiin haastattelemalla asukkaita palveluasumisen yksikössä. Haastatteluja tehtiin yhteensä 50 kappaletta ja ne toteutettiin vuonna 09 huhti-toukokuun aikana. Selvityksen toteutuksesta vastasivat tänä vuonna hallinnon harjoittelijat Maiju Ratala (HtK) ja Eeli Näsänen (HtK). Selvitys tehtiin kaikissa Tampereen kaupungin oman tuotannon tehostetun palveluasumisen yksiköissä: Jukola-Impivaarassa, Pispanlinnassa, Pohjolassa, Toukolassa ja Pappilanpuistossa. Tämänvuotiseen selvitykseen Jukola ja Impivaara sekä Pispanlinna A ja B erotettiin toisistaan tulosten tarkastelemisessa. Mukana olivat myös Oriveden yksiköt Onninkoti, Toivonkoti ja Särkänkoti, jotka kuuluvat Tampereen kaupungin omaan tuotantoon. Tämän lisäksi kysely toteutettiin seuraavissa ostopalveluyksiköissä: Keinupuisto, Kuuselakeskus, Koivupirtti, Kotipirtti, Kontukoti, Petsamokoti, Petäjäkotikeskus, Viola, Ratina, Suvantopiha, Koski-

5 kotikeskus sekä Orivedellä sijaitseva yksikkö Ruusukuja. Uusina ostopalveluyksiköinä vuoden 09 selvitykseen tulivat neljä viimeistä: Ratina, Suvantopiha, Koskikoti ja Ruusukuja. Seuraavaksi yksiköt esitellään lyhyesti.. Oman tuotannon yksiköt Jukola-Impivaara koostuu Jukolasta ja Impivaarasta, jotka puolestaan pitävät sisällään useampia ryhmäkoteja. Ryhmäkodeissa kaikilla asukkailla on oma asuinhuone sekä yksityiset kylpyhuonetilat. Asukkaiden käytössä on lisäksi yhteiset ruokailu- ja oleskelutilat ja heillä on mahdollisuus osallistua ryhmäkodeissa järjestettävään virkistystoimintaan. Jukola-Impivaara sijaitsee Koukkuniemen alueella. Tehostetun palveluasumisen Jukola-Impivaarassa tuottaa Tampereen kaupunki. (Tampereen kaupunki 09e.) Tämänvuotiseen kyselyyn Jukola ja Impivaara otettiin ensimmäistä kertaa erillisiksi kokonaisuuksiksi. Pispanlinnan ryhmäkodit on jaettu kahteen eri osastoon, joita nimitetään tässä raportissa Pispa A:ksi ja Pispa B:ksi. Ryhmäkodeissa asukkaan asuminen on järjestetty niin, että jokaisella asukkaalla on yksityinen asumistila, mutta käytössään myös yhteiset oleskelu- ja ruokailutilat. Pispanlinna on osa Pispan palvelukeskuksen kokonaisuutta, johon kuuluu seitsemän tehostetun palveluasumisen ryhmäkotia, joissa asiakaspaikkoja on yhteensä 05. Lisäksi palvelukeskukseen kuuluu viisi ikäihmisille tarkoitettua tukiasuntoa sekä ryhmäkoteja iäkkäille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Tampereen kotilinnasäätiö omistaa Pispan palvelukeskuksen kiinteistön ja Tampereen kaupunki on vuokrannut säätiöltä nämä tilat tehostetun palveluasumisen tuottamiseen. (Tampereen kaupunki 09f.) Pispa A ja B on tänä vuonna eroteltu vastauksissa ensimmäistä kertaa omiksi kokonaisuuksiksi. Palvelukoti Pohjola on valmistunut vuonna 06. Pohjolaan kuuluu kuusi 5-paikkaista ryhmäkotia. Yhteensä asukaspaikkoja on siis 90 kappaletta. Pohjolassa asukkailla on ulkoilumahdollisuus palvelukodin sisäpihalla, käytössään sähköavusteinen pyörä kulkemista varten sekä mahdollisuus osallistua yhteisesti järjestettävään harrastus- ja virkistystoimintaan yhteisissä tiloissa. (Tampereen kaupunki 09g.) Palvelukoti Toukola on Koukkuniemen alueella sijaitseva tehostetun palveluasumisen yksikkö. Toukolaan kuuluu kahdeksan 5-paikkaista ryhmäkotia eli yhteensä paikkoja on 0. Puolet paikoista on kaupungin omaa toimintaa, kun taas puolet paikoista kuuluu kaupungin ulkopuoliselle toimijalle. Toukola on valmistunut vuoden 07 loppupuolella ja kaupungin oman toiminnan ryhmäkodit ovat aloittaneet toimintansa tam-

6 mikuun 08 aikana. Toukolan ryhmäkodeissa asukkailla on muiden ryhmäkotien tapaan omat henkilökohtaiset asumistilat, joiden lisäksi käytössä on yhteiset oleskelu- ja ruokailutilat. Toukolan piha-alueeseen kuuluu pieni sisäpiha ja asukkaiden käytettävissä on myös Koukkuniemen piha-alue ja ranta. Toukola-rakennuksen yhteydessä on tämän lisäksi kahvio, kampaamo, kaupungin kirjasto, hieroja, kuntosali, hammashoitola ja jalkahoitaja. (Tampereen kaupunki 09h.) Pappilanpuistoon kuuluu kolme 5-paikkaista ryhmäkotia eli yhteensä paikkoja on 5 kappaletta. Muiden ryhmäkotien tapaan Pappilanpuiston asukkailla on käytössään yksityinen asuintila sekä yhteiset ruokailu- ja oleskelutilat. Pappilanpuiston alueelta löytyvät myös asukkaiden käytössä oleva lehtienlukusali, kahvio, kampaamo ja kuntosali. Lisäksi palvelukoti järjestää erilaista virkistystoimintaa ja harrastusmahdollisuuksia asukkailleen. Pappilanpuiston ryhmäkodit ovat siirtyneet kaupungin omaksi toiminnaksi maaliskuussa 08. (Tampereen kaupunki 09i.) Tampereen kaupunki järjestää tehostettua palveluasumista myös Orivedellä kolmessa eri yksikössä. Nämä yksiköt ovat Onninkoti, Toivonkoti ja Särkänkoti. Särkänkodin toiminta on alkanut vuonna 06 ja siellä on tehostetun palveluasumisen asukkaita kahdessa kerroksessa. Onninkoti ja Toivonkoti ovat pienempiä asumisyksiköitä. (Tampereen kaupunki 09j.). Ostopalveluyksiköt Keinupuistokeskus on ostopalveluyksikkö, jolta Tampereen kaupunki ostaa palveluita. Keinupuiston omistaa Pirkanmaan Senioripalvelut Oy. Keinupuistoon kuuluu palveluasuntoa ja 5-paikkainen ryhmäkoti. Keinupuiston asukkailla on käytössään lähitori, joka tarjoaa neuvontaa ja ohjausta. Lisäksi Keinupuistossa on oma ravintola. (Pirkanmaan Senioripalvelut 09.) Myös Kuuselakeskus on Pirkanmaan Senioripalvelut Oy:n omistama ostopalveluyksikkö, jolta kaupunki on ostanut palveluja. Kuuselassa on 85 ikäihmisille tarkoitettua asuntoa sekä viisi ryhmäkotia, joissa on yhteensä 7 asukaspaikkaa. (Pirkanmaan Senioripalvelut 09.) Koivupirtti on yleishyödyllisen Koivupirtin säätiön ylläpitämä ostopalveluyksikkö. Koivupirtin palvelukodissa tehostettu palveluasuminen on järjestetty sekä palvelutalossa että ryhmäkodeissa. Ryhmäkoteja on kolme ja asukkaita ryhmäkodeissa on kussakin 5-8. Omien asuintilojen lisäksi ryhmäkodeissa on kaikille yhteinen tupakeittiö. (Koivupirtin säätiö 09.)

7 Palvelutalo Kotipirtti ry on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhdistys, jolta kaupunki ostaa palveluja. Kotipirtti järjestää tehostettua palveluasumista sekä asuintalon kerroksissa että ryhmäkodeissa. Palvelutalossa on palveluasumisen paikkaa ja ryhmäkodissa puolestaan 6 asukaspaikkaa. Kotipirtissä asukkailla on omat asunnot ja rakennuksen alakerrassa sijaitsee yhteisiä tiloja, kuten kuntohuone, ravintola ja Päiväpirtti, joka on asukkaiden yhteinen oleskelutila. (Palvelutalo Kotipirtti 09.) Toukolan kanssa samassa rakennuksessa sijaitsevassa ostopalveluihin kuuluvassa Kontukodissa on neljä tehostetun palveluasumisen yksikköä, joissa on yhteensä 60 asukaspaikkaa. Aiemmin Kontukoti sijaitsi samassa rakennuksessa Jukola-Impivaaran kanssa. Kontukodin asukkailla on yhtä lailla käytössään Toukola-rakennuksen palvelut, kuten kirjasto, kahvio ja kampaamo. Kontukodin taustayrityksenä on Kaksi.nolla Oy. (Tampereen kaupunki 09h; Kontukoti 09.) Petsamokoti on Tampereen Ensi- ja turvakoti ry:n omistama yksikkö, jolta kaupunki ostaa palveluja. Petsamokodin ryhmäkodissa on tehostetun palveluasumisen paikkaa. Ryhmäkodissa järjestetään asukkaille erilaista toimintaa, kuten ulkoilua ja virikehetkiä. (Tampereen Ensi- ja turvakoti 09.) Petäjäkotikeskus on Tampereen kaupunkilähetys ry:n ostopalveluyksikkö, jossa on yhteensä 57 pitkäaikaisen asumisen paikkaa. Petäjäkotiin kuuluu neljä ryhmäkotia. Kaksi niistä on suunnattu erityisesti muistisairaille ja yksi iäkkäille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Petäjäkodilla on oma keittiö sekä kuntosali, jotka ovat asukkaiden käytössä. (Petäjäkotikeskus 09.) Viola-koti on ostopalveluyksikkö, jolla on ryhmäkoteja kolmessa eri kiinteistössä. Nämä ovat Viola-koti, Willa Viola ja Pellavakoti. Tampereen kaupunki tekee ensisijaisesti Viola-kodin ja Willa Violan ryhmäkotien asukasvalinnat ja Pellavakotiin on keskitetty yksityinen tehostettu ryhmäkotiasuminen. Viola-kodin ryhmäkodissa on pitkäaikaisen asumisen paikkaa ja Willa Violan ryhmäkodissa 0 paikkaa. Ryhmäkodeissa on omat huoneet asukkaille sekä yhteiset oleskelu-, ruokailu- ja saunatilat. Yksikön omistaa Viola-kotiyhdistys ry. (Violakotiyhdistys 09.) Tampereen keskustassa sijaitseva Esperi Caren hoivakoti Ratina oli tänä vuonna mukana kyselyssä ensimmäistä kertaa. Ratinassa on 8 asukaspaikkaa ja se on ollut toiminnassa vuodesta 0 alkaen (Esperi Hoivakoti Ratina, 09). Myös Suvantopiha sijaitsee Tampereella, Ratinassa ja oli nyt mukana kyselyssä ensimmäistä kertaa. Hoitokodissa on yhdeksän asukaspaikkaa ja se on ollut osa Esperi-konsernia syksystä 07 (Esperi Hoivakoti Suvantopiha, 09). 5

8 Tampereen kaupunkilähetys ry:n Koskikotikeskus oli tänä vuonna kyselyssä mukana ensimmäistä kertaa. Tampereen keskustassa sijaitsevassa Koskikotikeskuksessa on viisi ryhmäkotia, joista neljä on erityisesti muistisairaille tarkoitettuja. Asukaspaikkoja on yhteensä 80 ja kaikilla asukkailla on yhden hengen asunto. Ryhmäkotien lisäksi Koskikotikeskuksessa on palvelukeskus, jonka ravintolan, kuntosalin ja sauna palvelevat myös tehostetun palveluasumisen asiakkaita. (Tampereen kaupunkilähetys Koskikotikeskus, 09) Orivedellä sijaitseva Attendon hoivakoti Ruusukuja oli tänä vuonna kyselyssä mukana ensimmäistä kertaa. Hoivakoti on avattu syksyllä 0 ja siellä on 0 paikkaa kahdessa ryhmäkodissa. (Attendo Ruusukuja Hoivakoti, 09).. Selvityksen toteutus Haastatteluiden pohjana käytettiin kyselylomaketta, jossa oli taustatietojen lisäksi yhteensä kysymystä. Kyselylomake on liitteenä. Kysymyksissä tarkasteltiin asukkaan hoitoa, kohtelua, itsemääräämisoikeutta, vierailuja sekä palvelukodin viihtyvyyttä, turvallisuutta ja ympäristöä. Suurimmassa osassa kysymyksistä oli valmiit vastausvaihtoehdot, mutta mukana oli myös joitakin avoimia kysymyksiä. Haastattelut olivat puolistrukturoituja eli kysymysten sanamuotoa muokattiin tarvittaessa ja haastateltavalla oli mahdollisuus vastata vastausvaihtoehtojen lisäksi myös omin sanoin (Hirsjärvi & Hurme 0, 7). Nämäkin vastaukset kirjattiin ylös ja niitä on hyödynnetty raportissa sopivissa yhteyksissä. Haastateltavat on valittu yksiköiden henkilökunnan toimesta, koska he tuntevat asukkaat jo valmiiksi. Yksiköitä oli pyydetty etukäteen miettimään sellaisia asukkaita, jotka todennäköisesti pystyisivät vastaamaan kyselyyn. Tätä toimintatapaa kutsutaan eliittiotannaksi ja menetelmän tarkoituksena on valita tiedonantajiksi sellaisia henkilöitä, joiden uskotaan antavan parhaiten tietoa tutkimuskohteesta (Tuomi & Sarajärvi 00, 88). Haastateltaviksi valikoituivat ne asukkaat, joiden henkilökunta arvioi olevan kykeneväisimpiä vastaamaan haastattelussa esitettyihin kysymyksiin esimerkiksi muistisairauden asteen, itsensä ilmaisemiseen liittyvien seikkojen tai asukkaan päivän voinnin perusteella. Suostumusta kysyttiin vielä ennen haastattelun toteuttamista varmuuden vuoksi kaikilta, vaikka toisissa yksiköissä henkilökunta oli tiedustellut tätä jo etukäteen. Haastattelujen kesto oli noin kymmenestä minuutista vajaaseen tuntiin, joskin suurin osa haastatteluista kesti noin 0 minuuttia. Suurin osa haastatteluista toteutettiin haastateltavan omassa huoneessa. Osa haastatteluista toteutettiin kuitenkin palvelukodin yhteisissä tiloissa, mikäli haastateltava oli jo valmiiksi siellä eikä halunnut mennä tekemään haastattelua muualle. 6

9 Palvelukodissa toteutettavissa haastatteluissa tutkimusetiikkaan liittyvät kysymykset pyrittiin huomioimaan mahdollisimman hyvin. Haastateltavat kohdattiin tasavertaisina ja kohteliaasti. Tämä näkyi esimerkiksi niin, että haastateltavan vastaukset otettiin aina todesta ja haastateltavia kohdeltiin arvostavasti ja arvokkaina, heidän kunnostaan riippumatta. Haastattelu toteutettiin haastateltavan lähtökohdista käsin; esimerkiksi jos joku koki olevansa vain käymässä palvelukodissa, kysymykset muotoiltiin ja haastattelu käytiin sen mukaisesti. Haastattelut toteutettiin pääasiassa haastateltavan kotona (palvelukodissa), joten myös sinne tultiin kunnioittavasti. Kaiken kaikkiaan pyrimme huomioimaan ja turvaamaan mahdollisimman hyvin haastatteluun osallistuvien autonomian sekä oikeuden tulla kuulluksi. (Nikander & Zechner 006, 55, ) Haastattelut olivat luottamuksellisia ja vastaajien anonymiteettia varjellen. Haastattelujen toteutuksessa haastateltavien senhetkisen kunnon huomiointi oli keskeisessä osassa. Muutama muistisairas haastateltava ei haastatteluhetkellä muistanut suurimpaan osaan kysymyksistä vastauksia ja muutamaa haastattelu jätettiin kesken haastateltavan toiveesta esimerkiksi väsymyksen vuoksi. Eliittiotanta kuitenkin toimi sikäli haastateltavien valinnassa, että suurin osa haastatelluista oli kykeneviä vastailemaan ainakin suurimpaan osaan kysymyksistä. Osa haastateltavista oli erittäin hyvässä kunnossa ja yleensä juuri heiltä tulikin pisimmät ja perustelluimmat vastaukset esimerkiksi avoimiin kysymyksiin. Haastateltavien kunnossa ei ollut havaittavissa suuria eroja eri yksiköiden välillä, vaan yleensä kaikissa yksiköissä oli sekä hyvä- että huonokuntoisempia haastateltavia. Toiset kysymykset olivat vastaajille yleisesti ottaen haastavia. Niissä tilanteissa, joissa haastateltava ei ymmärtänyt kysymystä alkuperäisessä muodossaan, kysymykset pyrittiin kysymään helpotetummin tai muotoilemaan toisin. Tehostetun palveluasumisen asukkaat vaativat erityistä huomiota asiakastyytyväisyyskyselyn kohderyhmänä. Asukkailla voi olla erilaisia kognitiivisia ja fyysisiä rajoitteita sekä eritasoisia muistisairauksia, minkä vuoksi haastattelu ei onnistu tai se voi olla haastavaa. Asiakastyytyväisyyskyselyn tekeminen on kuitenkin tärkeää, jotta myös tehostetun palveluasumisen asiakkaiden näkemyksiä, kokemuksia ja ajatuksia saadaan selville ja palvelua voidaan kehittää vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan ja toiveitaan. Omaisilla tai henkilökunnalla ei ole omakohtaista kokemusta siitä, minkälaista tehostetun palveluasumisen yksikössä on asua, vaikka he voivatkin seurata elämää palvelukodissa läheltä. Moni haastateltava myös kiitteli siitä, että heidän näkökulmastaan ollaan kiinnostuneita ja muutamat olivat suorastaan otettuja siitä, että heitä halutaan kuulla. 7

10 Tulokset Kaiken kaikkiaan kyselyyn haastateltiin 50 asukasta. Onnistuneesti ZEF-kyselytyökaluun kirjattiin vastausta. Kuusi vastausta ei tallentunut oikein, minkä vuoksi käsittelemme raportissa vain onnistuneesti kirjattuja vastauksia. Seuraavasta kaaviossa () esitetään tarkemmin vastaajien määrät yksiköittäin. Isoimmista yksiköistä vastaajia löytyi reilu 0, kun taas pienemmistä vastaajamäärät jäivät muutamiin. Isoimmat yksiköt (vastaajia 0 tai yli) vastaavat yksitellen noin 9-8 % haastatelluista, kun taas pienimmän haastattelumäärän Suvantopihan kaksi haastateltavaa tarkoittavat noin 0,8 % kaikista vastaajista. Vastaajien määrä kasvoi hieman viime vuodesta, jolloin haastateltiin 7 tehostetun palvelutalon asukasta. Kaavio : Vastaajamäärät yksiköittäin Vastaajamäärät yksiköittäin Jokaisen yksikön kohdalla laskettiin edellisvuoden tapaan tavoitemäärä haastatteluille niin, että kustakin yksiköstä vastaajiksi saataisi riittävä määrä asiakkaita ja suuremmista yksiköistä saataisiin enemmän haastateltavia kuin pienistä. Haastattelumäärien suhteuttamisella pyrittiin siihen, että vastauksia tulisi mahdollisimman tasaisesti joka yksiköstä eikä yksittäinen yksikkö olisi yliedustettuna aineistossa. Haastateltavien määrään vaikutti kuitenkin myös asukkaiden kunto ja heidän vointinsa kyseisenä päivänä sekä se, halusivatko he osallistua haastatteluun. Tämän lisäksi osa potentiaalisista haastateltavista saattoi olla haastatteluajankohtana muualla, esimerkiksi lääkärissä tai muiden aktiviteettien parissa tai heillä saattoi olla vieraita eikä yhden haastateltavan estyessä yksiköstä välttämättä löytynyt hänen tilalleen toista haastattelukuntoista ja siihen halukasta asukasta. 8

11 On myös huomattava, että kaikki kyselyyn vastanneet eivät ole osanneet tai halunneet vastata jokaiseen kysymykseen. Tästä syystä tuloksien raportoinnissa ilmoitetaan aina erikseen kysymykseen vastanneiden määrä (n=). Myös yksikkökohtaiset vastaajamäärät näkyvät niistä kaavioista, joissa tuloksia tarkastellaan yksiköittäin. Yleisesti ottaen En osaa sanoa -vastauksia ei ole huomioitu tulosten raportoinnissa, joten kysymyskohtaiset vastausprosentit koostuvat vain kyseiseen kysymykseen vastanneista. Joissakin poikkeustapauksissa en osaa sanoa -vastaukset on huomioitu, esimerkiksi silloin, kun suuri osa haastatelluista ei ole osannut vastata kysymykseen. Tuloksia vertailtiin viime vuoteen, oman tuotannon yksiköiden ja ostopalveluyksiköiden välillä sekä eri yksiköiden välillä. Neljä pienintä yksikköä eivät kuitenkaan ole mukana yksiköiden välisissä vertailuissa vastaajien anonymiteetin ja tulosten vertailtavuuden vuoksi.. Vastaajien taustatiedot Ensimmäinen kysymysosio käsitti vastaajien taustatiedot eli sukupuolen, iän, yksikössä asutun ajan ja sen, oliko haastateltavalla omaisia. Tänä vuonna vastaajista (n = ) 75 % oli naisia ja 5 % miehiä, mikä vastaa aikaisempien vuosien tilannetta haastateltavien osalta. THL:n (07) tietojen mukaan ikäihmisten laitos- ja asumispalvelujen käyttäjistä kolme neljäsosaa on naisia, joten vastaajien sukupuolijakauma heijastelee tehostetun palveluasumisen asukkaiden sukupuolijakaumaa. Vastaajien ikäjakauma näkyy alla olevasta kaaviossa. 8 % eli 0 henkilöä ei osannut vastata kysyttäessä ikää, mikä antaa viitteitä vastaajien kunnosta. Ikäänsä muistamattomia asukkaita ei kuitenkaan ole ollut haastatteluissa mukana merkittävästi suurempaa osuutta kuin viime vuonna. Kaavio : Vastaajien ikäjakauma 5% 0% 5% 0% Vastaajien ikäjakauma 9% % % 5% 0% 8% 8% 5% 0% % Alle 60v. 6-70v. 7-80v. 8-89v. Yli 90v. En osaa sanoa 9

12 Vastaajilta kysyttiin myös, kuinka kauan he olivat olleet asukkaana kyseisessä tehostetun palveluasumisen yksikössä. Vastauksien jakautuminen on esitetty kaaviossa. Vastaajista (n=6) 57 % oli ollut asukkaana alle vuodesta kolmeen vuoteen. 9 % vastaajista ei osannut vastata tähän kysymykseen, mikä on huomattavasti suurempi osuus kuin vuonna 08, jolloin 0 % ei osannut kertoa, kuinka kauan oli ollut asukkaana kyseisessä tehostetun palvelun yksikössä. Tämän lisäksi huomattava ero on niiden vastaajien määrässä, jotka vastanneet olleensa asukkaana alle vuoden. Viime vuonna heitä on ollut % kaikista haastatelluista, kun tänä vuonna heidän osuutensa on ollut 9 %. Kaavio : Kauanko olette ollut asukkaana? (09 ja 08) Kauanko olette olleet asukkaana? 5% % 0% 5% 0% 9% 8% % 9% 5% 0% 5% 0% 5% 0% 0% 0% 7% 5% % % % alle v -v -5v 5-7v yli 7v EOS Viimeisessä taustakysymyksessä tiedusteltiin sitä, onko vastaajalla lähiomaisia. Suurimmalla osalla (9 %) vastaajista (n = 8) oli ja vain 7 % sanoi, ettei heillä ole lainkaan lähisukulaisia. 0

13 . Hoito Toinen kysymysosio koostui kysymyksestä:. Onko teillä palvelu- ja hoitosuunnitelma?. Osallistuitteko palvelu- ja hoitosuunnitelmanne laatimiseen?. Tiedättekö, kuka on teidän omahoitajanne?. Oletteko tyytyväinen yksikössä järjestettyyn ohjelmaan ja toimintaan? 5. Saatteko mielestänne hyvää hoitoa palvelukodissa? 6. Arvionne hoidosta palvelukodissa (huono, välttävä, tyydyttävä, hyvä, erinomainen) 7. Saatteko tarvittaessa apua ja tukea päivittäisessä toiminnassanne? 8. Saatteko mielestänne hyvää ruokaa palvelukodissa? 9. Saatteko mielestänne riittävästi ruokaa? 0. Saatteko halutessanne päivittäin päiväkahvit?. Onko teidän hyvä olla palvelukodissa? Kaksi ensimmäistä kysymystä käsittelivät palvelu- ja hoitosuunnitelmaa. Ensimmäisen kysymyksen vastaukset näkyvät alla olevassa kaaviossa, jossa on ilmoitettu myös vuoden 08 vastaukset. 9 % ei osannut vastata tähän kysymykseen (n = 6), mutta tänä vuonna suurempi osuus vastaajista tiesi kuitenkin palveluja hoitosuunnitelmastaan, mikä on positiivista. On lisäksi hyvä huomata, että muutamat vastaajat olivat vasta tulleet taloon eikä palvelu- ja hoitosuunnitelmaa oltu tästä johtuen vielä ehditty tekemään. Oman tuotannon ja ostopalvelujen yksikköjä vertaillessa ei tule esiin huomattavia eroja. Kaavio : Onko teillä palvelu- ja hoitosuunnitelma?(09 ja 08) Onko teillä palvelu- ja hoitosuunnitelma? (09 ja 08) 50% 0% 0% 0% 9% 8% % 8% 9% % 0% 0% Kyllä Ei En osaa sanoa Tämän jälkeen kysyttiin, oliko asiakas itse osallistunut palvelu- ja hoitosuunnitelman laatimiseen. 69 vastaajaa sanoi, että heillä on palvelu- ja hoitosuunnitelma ja heistä 9 eli 57 % kertoi, että oli myös itse osallistunut

14 sen laatimiseen. Muutama kertoi esimerkiksi omaistensa hoitaneen asian tai siitä, ettei ollut kunnolla jaksanut osallistua sen laatimiseen. Oman tuotannon ja ostopalveluyksiköiden välillä ei ollut eroja siinä, kuinka moni palvelu- ja hoitosuunnitelman omaava oli myös itse osallistunut sen laatimiseen. Palvelu- ja hoitosuunnitelma pitäisi olla tehtynä jokaiselle palvelukodin asukkaalle. On kuitenkin mahdollista, että monet vastaajista eivät muista, että heille on laadittu tällainen suunnitelma tai eivät tunne käsitettä palvelu- ja hoitosuunnitelma tai yhdistä termiä siihen tilanteeseen, jossa sitä on laadittu. Tämä ei kuitenkaan ehkä täysin selitä sitä, miksi niin monet vastaajat eivät tienneet, että heillä on palvelu- ja hoitosuunnitelma. Voidaankin miettiä, olisiko tarvetta osallistaa asiakkaita enemmän palvelu- ja hoitosuunnitelman laatimiseen tai tiedottaa suunnitelman olemassaolosta ja sisällöstä paremmin. Kolmas kysymys käsitteli vastaajan tietoutta omahoitajastaan. Kaikista haastatelluista (n = ) vajaa puolet (7 %) tiesi, kuka heidän omahoitajansa on. Muutamat kertoivat tietävänsä hänet kasvoilta, mutta eivät muistaneet nimeä. Monet vastaajista kertoivat omahoitajan vaihtumisesta tai siitä, etteivät tiedä kuka on tällä hetkellä heidän omahoitajansa. Omahoitaja saattoi olla esimerkiksi pitemmällä lomalla, eikä haastateltava tiennyt, kuka tällä hetkellä toimii vai toimiiko kukaan hänen omahoitajanaan. Kaupungin omien yksiköiden ja ostopalveluyksiköiden välillä oli tämän kysymyksen osalta eroja. Kaupungin omissa yksiköissä 5 % tiesi omahoitajansa, kun vastaava osuus ostopalveluyksiköiden osalta oli %. Viime vuonna kaikista haastateltavista % tiesi omahoitajansa, joten tämänkin kysymyksen osalta vastauksissa on tapahtunut positiivista kehitystä. Tämän jälkeen tiedusteltiin tyytyväisyyttä yksikössä järjestettyyn ohjelmaan ja toimintaan. 8 % vastaajista (n = 0) oli tyytyväisiä järjestettyyn ohjelmaan ja toimintaan. Toiseksi suurin vastaajaryhmä ( %) oli vaihtelevasti tyytyväiset. 6 % ei ollut tyytyväisiä yksikössä järjestettyyn ohjelmaan ja toimintaan. Tämän kysymyksen suhteen viime vuoteen verrattuna tai ostopalveluyksiköiden ja oman tuotannon yksiköiden välillä ei ollut juurikaan eroja. Moni vastaajista kertoi kysymyksen kohdalla, ettei halua tai jaksa osallistua palvelukodin ohjelmaan tai toimintaan erinäisistä syistä johtuen. Osalla syynä oli huono kunto, vanhuus tai se, että ohjattua toimintaa mieluisampaa oli esimerkiksi käsitöiden tekeminen tai lukeminen. Seuraavassa kaaviossa 5 on esitelty tuloksia yksiköittäin.

15 Kaavio 5: Oletteko tyytyväinen järjestettyyn ohjelmaan ja toimintaan? (yksiköittäin) Oletteko tyytyväinen järjestettyyn ohjelmaan ja toimintaan? Viola Toukola 8 Särkänkoti Pohjola Pispa B 7 Pispa A 9 Petäjäkoti 6 Petsamokoti Pappilanpuisto Ruusukuja 5 9 Kuuselakeskus 0 Kotipirtti 9 Koskikotikeskus 6 Kontukoti Koivupirtti 7 Keinupuisto 5 Jukola Impivaara 7 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 00 % Kyllä Vaihtelevasti En Seuraavat kaksi kysymystä käsittelivät palvelukodissa saatavaa hoitoa. 88 % koki saavansa palvelukodissa hyvää hoitoa (n = ). 9 % vastasi saavansa hyvää hoitoa vaihtelevasti ja % vastasi kieltävästi kysymykseen. Ostopalveluyksiköiden vastaajista 9 % vastasi saavansa hyvää hoitoa, kun taas oman tuotannon yksiköissä vastaava osuus oli 8 %. Kaupungin omissa yksiköissä 5 % vastasi kysymykseen vaihtelevasti, kun ostopalveluyksiköissä tätä mieltä oli 6 %. Viime vuoteen verrattuna hieman suurempi osuus vastaajista koki saavansa hyvää hoitoa. Vuonna 08 vastaukset jakautuivat seuraavasti: 8 % kyllä, % vaihtelevasti ja % ei. Tämän jälkeen kysyttiin sanallista arviota hoidosta. Vastausvaihtoehtoina olivat erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Seuraavassa kaaviossa 6 näkyy vastauksien jakautuminen vastausvaihtoehtojen kesken. Vastaajista (n = 7) suurin osa (69 %) arvioi saamansa hoidon hyväksi tai erinomaiseksi ja vastaukset

16 jakautuvat hyvin samalla tavalla kuin edeltävänä vuonna. Ostopalvelu- ja oman tuotannon yksiköitä vertailtaessa huomataan, että ostopalveluyksiköissä (n = 0) 7 % on vastannut hoidon olevan hyvää tai erinomaista, kun taas oman tuotannon yksiköissä 6 % on ollut tätä mieltä (n = 87). Kaavio 6: Arvio hoidosta palvelukodissa (kaikki, omat ja ostopalveluyksiköt) Arvio hoidosta palvelukodissa (kaikki, omat ja ostopalveluyksiköt) 70% 60% 6% 60% 56% 50% 0% 0% 0% 0% 0% % 8% 5% 9% 0% % 5% 7% % 0% 0% 0% Huono () Välttävä () Tyydyttävä () Hyvä () Erinomainen (5) Kaikki Omat yksiköt Ostopalveluyksiköt Seuraavaksi selvityksessä kysyttiin, saako asiakas tarvittaessa apua ja tukea päivittäisessä toiminnassaan. Kysymykseen vastanneista (n = 7) 85 % vastasi saavansa apua tarvittaessa, % vastasi saavansa apua vaihtelevasti ja % vastasi kysymykseen kieltävästi. Vastaukset jakautuivat melko samalla tavalla kuin viime vuonna (kyllä 88 %, vaihtelevasti 8 % ja ei %). Ostopalveluiden ja oman tuotannon yksiköiden vastausten välillä ei ollut eroja tämän kysymyksen suhteen ja yksiköidenkin väliset erot olivat melko pieniä. Kaikissa yksiköissä yli 70 % vastaajista kertoi saavansa apua ja tukea tarvittaessa. Kysymyksen kohdalla oli myös mahdollisuus kertoa vapaasti esimerkkejä avun saamiseen liittyen. Osa vastaajista kertoi siitä, millaista apua he saavat ja kuinka sitä saa tarvittaessa. Apua saatiin esimerkiksi peseytymiseen, ruokailuun, pukeutumiseen, lääkehoitoon, asiointiin, ulkoiluun, liikkumiseen, sängystä nousemiseen ja siellä kääntymiseen tai kaatuessa. Monet kertoivat saavansa apua pyydettäessä, kelloa soittamalla. No mä saan vaikka pukemisessa, se on ihan ykkösapu, että tullaan pukee ja auttaa vaatteita päälle Kato kun mä vessaankin tarvin apua, jalka ei ja käsi ei pelaa yhtään Kun soittaa tätä kelloo niin sitten tulee auttamaan kun tarvii. Kun sairastaa niin tulee lääkäri tännekin Pyykit hoidetaan hyvin ja lääkitys hyvää

17 Toiset kertoivat, ettei heillä ole ollenkaan tai juurikaan avun ja tuen tarpeita. Usea heistä kertoi uskovansa, että apua saisi kyllä tarvittaessa, mitä kuvastaa hyvin seuraava lainaus: Mä en oikestaan paljoa apua tarvitse, olen terve ja omatoiminen ja järki juoksee, mutta olen varma että saisin apua jos tarvisin Osa vastauksista käsitteli sitä, ettei apua saa riittävästi tai riittävän nopeasti. Näissä vastauksissa kerrottiin, että hoitajia on liian vähän ja hoitajilla on usein kiire. Moni kertoi myös siitä, että apua joutuu pyytämään useaan otteeseen, ennen kuin sitä saa. Moni kuitenkin korosti tietävänsä, ettei kiire ole hoitajien vika. Kyllä mä enemmän ulos haluaisin. Olen päässyt nyt neljästi. Tahtoo unohtua, jos kutsu kuuluu toisaalta. Jatkuva riesa. Hoitajille kestää välillä, ennen kuin saapuvat. Varsinkin yöt ovat välillä vaikeita. Hoitajia kovin vähän ja heillä on kiire. Joutuu soittamaan viidestä neljään kertaa nappia, että apua saa esim. vessaan. Toisinaan kun aikaa on, asiat hoituvat kuin itsestään Kolme seuraavaa kysymystä käsittelivät palvelukodissa saatavaa ruokaa. Vastaukset kysymyksiin näkyvät alla olevassa kaaviossa 7. Valtaosa vastasi, että ruoka on hyvää, sitä saa riittävästi ja kahvit saa päivittäin. 8 % vastasi, että ruoka ei ole hyvää tai on sitä vaihtelevasti, mikä on 5 % enemmän kuin viime vuonna. Moitteita tuli esimerkiksi kasvisten ja hedelmien vähyydestä, pakastekalan käytöstä ja mausteiden puutteesta. Kysymyksen osalta oli yksikkökohtaisia eroja, jotka näkyvät kaaviossa 8. Kolmessa yksikössä, Petsamokodissa, Ruusukujalla ja Kuuselakeskuksessa, kaikki vastaajat kertoivat saavansa hyvää ruokaa. Toisella tavalla erottuu Koivupirtti, jossa alle puolet vastaajista kertoi saavansa hyvää ruokaa. Kaikista vastaajista vain yksi vastasi, ettei ruokaa saa riittävästi ja muutamat kertoivat kahveja koskevan kysymyksen yhteydessä päiväkahvien saamisen olevan itsestä kiinni. Kaavio 7: Ruokaa koskevat kysymykset Ruokaa koskevat kysymykset Saatteko mielestänne hyvää ruokaa? (n = ) 8% % 5% Saatteko mielestänne riittävästi ruokaa? (n = 0) 98% % Saatteko halutessanne päivittäin kahvit? (n = 6) 95% % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 00 % Kyllä Vaihtelevasti Ei 5

18 Kaavio 8: Saatteko mielestänne hyvää ruokaa? (yksiköittäin) Saatteko mielestänne hyvää ruokaa? Viola 5 Toukola 9 Särkänkoti 5 Pohjola 6 Pispa B 5 Pispa A 6 Petäjäkoti 9 Petsamokoti 7 Pappilanpuisto 5 Ruusukuja Kuuselakeskus 9 Kotipirtti 8 Koskikotikeskus 8 Kontukoti Koivupirtti 5 Keinupuisto Jukola Impivaara 8 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 00 % Kyllä Vaihtelevasti En Seuraavaksi haastatteluissa kysyttiin, onko asiakkaan hyvä olla palvelukodissa. Tulokset näkyvät seuraavassa kaaviossa 9. Kysymykseen vastanneista (n = 7) 89 % koki, että palvelukodissa on koko ajan tai melkein aina hyvä olla. Tämä osuus on lähes sama kuin viime vuonna, mutta koko ajan -vastauksia on tänä vuonna ollut selkeästi enemmän (vuonna 08 5 %). Kuten viimekin vuonna, useat haastateltavista kokivat kysymykseen vastaamisen haasteelliseksi. Toiset kertoivat, että haluaisivat olla mieluummin kotona tai siitä, että palvelukodissa asuminen on pakon sanelemaa - muita vaihtoehtoja ei ole. Jotkut vastaajat lisäsivät vielä vastauksensa perään loppukaneetin tapaan olosuhteisiin nähden korostaakseen sitä, etteivät he kokeneet nykytilanteelle löytyvän kovinkaan paljoa vaihtoehtoja. 6

19 Kaavio 9: Onko teidän hyvä olla palvelukodissa? Onko teidän hyvä olla palvelukodissa? 60% 56% 50% 0% % 0% 0% 0% 0% 9% % 0% Koko ajan Melkein aina Joskus Harvoin Ei koskaan Kaupungin oman tuotannon ja ostopalveluyksiköiden välillä oli kysymyksen osalta hieman eroja. Ostopalveluyksiköissä 9 % vastasi, että heillä on koko ajan tai melkein aina hyvä olla palvelukodissa. Oman tuotannon yksiköissä näin vastasi 8 %. Vastauksien jakautuminen yksiköittäin esitetään seuraavassa kaaviossa 0. Vastauksia tarkastellessa on hyvä huomioida, että vastauksissa voivat painaa palvelukodin olosuhteita enemmän vastaajan oma vointi ja sopeutuneisuus palvelukotiin. Eräs vastaajista pohtikin kysymyksen kohdalla olisiko hänellä missään hyvä olla. Keinupuistossa ja Pispa A:ssa vastauksia koko ajan ja melkein aina on alle 70 %, tosin Keinupuistossa on kyseiseen kysymykseen vastannut vain 5 asukasta. 7

20 Kaavio 0: Onko teidän hyvä olla palvelukodissa? (yksiköittäin) Onko teidän hyvä olla palvelukodissa? Viola Toukola 6 Särkänkoti Pohjola 9 6 Pispa B 5 Pispa A Petäjäkoti Petsamokoti 8 Pappilanpuisto Ruusukuja 5 Kuuselakeskus Kotipirtti 9 Koskikotikeskus 5 Kontukoti Koivupirtti 6 Keinupuisto Jukola 6 7 Impivaara % 0 % 0 % 0 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 00 % Koko ajan Melkein aina Joskus Harvoin Ei koskaan 8

21 . Kohtelu Kolmas kysymysosio koostui neljästä kysymyksestä, jotka olivat:. Miten palvelukodin henkilökunta kohtelee teitä?. Onko henkilökunnalla riittävästi aikaa teille?. Hoitaako henkilökunta mielestänne työnsä hyvin?. Kohdellaanko teitä ystävällisesti palvelukodissa? Ensimmäisen kysymyksen vastausvaihtoehdot olivat: erittäin hyvin, hyvin, ei hyvin eikä huonosti, melko huonosti ja huonosti. Vastausten jakautuminen vaihtoehtojen kesken näkyy kaaviossa. 95 % vastaajista (n = 8) koki, että palvelukodin henkilökunta kohtelee häntä hyvin tai erittäin hyvin, mikä on enemmän kuin viime vuonna, jolloin 8 % vastaajista on ollut tätä mieltä. Ostopalveluyksiköiden ja kaupungin omien yksiköiden tuloksissa ei ollut suuria eroja. Ostopalveluyksiköiden vastaajista 97 % oli sitä mieltä, että heitä kohdellaan joko hyvin tai erittäin hyvin. Kaupungin omissa yksiköissä 9 % oli tätä mieltä. Viime vuonna 8 % vastaajista oli ollut sitä mieltä, että heitä kohdellaan hyvin tai erittäin hyvin, joten tämän kysymyksen osalta kehitystä parempaan näyttäisi tapahtuneen. On kuitenkin huomioitava, että kaikki vastaajaa, jotka ovat kokeneet henkilökunnan kohtelevan heitä melko huonosti, ovat olleet samasta yksiköstä, Pispa A:sta. Kaavio : Miten palvelukodin henkilökunta kohtelee teitä? 90% 80% 70% 60% 50% 0% 0% 0% 0% 0% Miten palvelukodin henkilökunta kohtelee teitä? 85% 0% % % 0% Erittäin hyvin Hyvin Ei hyvin eikä huonosti Melko huonosti Huonosti Vastaajat saivat kysymyksen yhteydessä kertoa myös vapaasti saamastaan kohtelusta. Pääosin vastaajat kehuivat henkilökuntaa kohteliaaksi, mukavaksi tai auttavaiseksi. Vastauksissa esille tuli kuitenkin myös toinen puoli - hoitajilla on kiire ja se näkyy palvelukodin arjessa. Muutamissa vastauksissa esille tulivat erot hoitajien välillä: toiset olivat esimerkiksi ystävällisiä tai ammattitaitoisia, mutta toiset eivät. 9

22 Me ollaan oikein ystäviä keskenämme. Ne on niin avuliaita ja kilttejä ne hoitajat että voi että, ne ei sano mitään rumasti. Henkilökunnasta mä olen ihmetellyt, et ne on kaikki niin positiivisia ja asukasta ajattelevia. Ne jaksaa kinata meidän kanssa, tosi pitkäpinnaisia. Täällä on sellainen erittäin persoonallinen kohtaaminen asiakkaiden kanssa, hyvin lämminhenkinen ja sydämellinen. Ei oo aina aikaa. En halua moittia, mutta se on tosiasia. Enempi haluaisin hoitoa. Joskus vähän ihmetyttää, että tuntuu olevan kauhea kiire ja silloin näkee, että hoitajilla ei oo ihan hermot kasassa. Hoitohenkilökunta jakautuu kahteen kastiin. Toiset ymmärtävät, toiset eivät välitä. Liian kiire. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin, onko henkilökunnalla riittävästi aikaa hänelle. Vastausten jakautuminen on esitetty alla olevassa kaaviossa, jossa on nähtävillä vastausten jakautuminen kaikkien yksiköiden, kaupungin oman tuotannon yksiköiden ja ostopalveluyksiköiden osalta. Kysymykseen vastanneista (n = 7) vain reilu puolet (56 %) kertoi, että henkilökunnalla on riittävästi aikaa hänelle. Myös tämän kysymyksen kohdalla kaupungin omien ja ostopalveluyksiköiden välillä oli eroja. Omissa yksiköissä alle puolet vastasi myöntävästi kysymykseen, kun ostopalveluyksiköiden osalta osuus oli 59 %. Viime vuonna vastaukset olivat jakautuneet seuraavasti: kyllä 60 %, vaihtelevasti 0 % ja ei 0 %. Kaavio : Onko henkilökunnalla riittävästi aikaa teille? (kaikki, omat ja ostopalveluyksiköt) Onko henkilökunnalla riittävästi aikaa teille? (Kaikki, omat ja ostopalveluyksiköt) 70% 60% 50% 56% 9% 59% 0% 0% 0% 9% % 7% 5% 8% % 0% 0% Kyllä Vaihtelevasti Ei Kaikki Omat yksiköt Ostopalveluyksiköt 0

23 Monet myöntävästikin vastanneista korostivat, etteivät juurikaan tarvitse henkilökunnan apua ja aikaa ja kertoivat huomanneensa hoitajien olevan kiireisiä. Vastaajat kommentoivat myös, että henkilökunta tekee parhaansa niillä resursseilla, jotka heillä on. Tänäkin vuonna oli huomattavissa, että ne, jotka eivät tarvinneet paljon henkilökunnan apua, kokivat useammin, että henkilökunnalla on heille riittävästi aikaa. Sen sijaan sellaiset vastaajat, jotka olivat enemmän henkilökunnan avusta, ja samalla ajasta, riippuvaisia, antoivat useammin kieltävän vastauksen. Henkilökunnan kiire varmasti vaikuttaakin kielteisimmin juuri huonokuntoisimpien asukkaiden elämään palvelukodissa. Kysymyksen vastauksia tarkasteltiin myös yksiköittäin (kaavio alla). Erityisen voimakkaasti yksikkökohtaisissa tuloksissa erottuu Impivaara, jossa yli 60 % vastaajista vastasi kysymykseen kielteisesti. Tämä yksikkö jäi myös meidän haastattelijoiden mieleen siitä, että vastaajat puhuivat paljon henkilökunnan vähyydestä ja kiireisyydestään. Henkilökunnan kiireisyys on kuitenkin ongelma yleisesti ja vain kolmessa yksikössä (Pappilanpuisto, Ruusukuja ja Keinupuisto) yli 80 % vastaajista oli sitä mieltä, että hoitajilla on riittävästi aikaa heille. Kaavio : Onko henkilökunnalla riittävästi aikaa teille? (yksiköittäin) Onko henkilökunnalla riittävästi aikaa teille? Viola Toukola 7 Särkänkoti Pohjola 8 6 Pispa B 6 Pispa A 7 Petäjäkoti Petsamokoti Pappilanpuisto 5 Ruusukuja 8 Kuuselakeskus 7 Kotipirtti 7 Koskikotikeskus 0 6 Kontukoti 9 Koivupirtti Keinupuisto Jukola 6 Impivaara 8 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 00 % Kyllä Vaihtelevasti Ei

24 Seuraavaksi kysyttiin, hoitaako henkilökunta asiakkaan mielestä työnsä hyvin ja kohteleeko henkilökunta haastateltavan mielestä häntä ystävällisesti. Vastaukset on esitetty seuraavassa kaaviossa ja ne jakautuvat lähes samalla tavoin kuin viime vuonna. Molempien kysymysten osalta yli 90 % vastasi myöntävästi ja vastaukset jakautuvat pitkälti samalla tavalla kuin vuonna 08. Ensimmäisen kysymyksen kohdalla moni korosti, että henkilökunta tekee parhaansa kiireestä huolimatta. Kummankaan kysymyksen osalta vastauksissa ei tullut merkittäviä muutoksia edeltävään vuoteen verrattuna. Myöskään kaupungin omien ja ostopalveluyksiköiden osalta vastauksissa ei ollut havaittavissa suuria vaihteluita. Ystävällistä kohtelua käsittelevässä kysymyksessä oli yksikkökohtaisesti tarkasteltaessa pientä vaihtelua, mutta kaikissa yksiköissä yli 75 % oli vastannut, että heitä kohdellaan ystävällisesti ja vaihtelu selittyy pitkälti pienillä vastaajamäärillä. Kaavio : Hoitaako henkilökunta työnsä hyvin ja kohdellaanko teitä ystävällisesti? Hoitaako henkilökunta työnsä hyvin ja kohdellaanko teitä ystävällisesti? Hoitaako henkilökunta mielestänne työnsä hyvin? (n = 7) 9% % 6% Kohdellaanko teitä ystävällisesti palvelukodissa? (n = ) 9% % 7% 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 00 % Kyllä Ei Vaihtelevasti

25 . Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeutta kartoittavassa osiossa oli kuusi kysymystä:. Saatteko elää palvelukodissa haluamanne kaltaista elämää?. Kuullaanko teitä riittävästi?. Kuullaanko teidän omaisianne riittävästi?. Pääsettekö riittävästi ulos? 5. Saatteko vaikuttaa ruokalistaan? 6. Haluaisitteko vaikuttaa ruokalistaan? Ensimmäiseksi kysyttiin, saako asiakas elää palvelukodissa haluamansa kaltaista elämää. Vastaukset näkyvät seuraavassa kaaviossa % vastaajista (n = 5) oli sitä mieltä, että saa elää palvelukodissa sellaista elämää kuin haluaa. Moni kommentoi, että kysymys on hankala, koska elämää palvelukodissa ei voi verrata siihen, millaista omassa kodissa oli ollut eikä oma kuntokaan ehkä ollut samanlainen kuin ennen. Vaihtoehtoja palvelukodissa asumiselle ei välttämättä ole ja omanlaista elämää pitää elää niissä puitteissa, joita palvelukoti tarjoaa ja oma vointi mahdollistaa. Moni koki, että palvelukodissa saa elää omanlaistaan elämää tietyin rajoittein. Merkittäviä muutoksia vuoden 08 tuloksiin ei tämän kysymyksen osalta ole. Myöskään oman tuotannon ja ostopalvelujen yksiköiden tuloksissa ei ole huomattavia eroja. Yksikkökohtaiset vastaukset esitetään kaaviossa 6. Tarkastelussa erottuu erityisesti Pispa A, jossa vain 0 % on vastannut saavansa elää haluamansa kaltaista elämää. Kaavio 5: Saatteko elää haluamanne kaltaista elämää? 80% Saatteko elää haluamanne kaltaista elämää? 76% 70% 60% 50% 0% 0% 0% 0% 7% 7% 0% Kyllä Vaihtelevasti En

26 Kaavio 6: Saatteko elää palvelukodissa haluamanne kaltaista elämää? (yksiköittäin) Saatteko elää palvelukodissa haluamanne kaltaista elämää? Viola Toukola Särkänkoti 6 Pohjola 6 Pispa B 7 Pispa A Petäjäkoti Petsamokoti Pappilanpuisto Ruusukuja 8 Kuuselakeskus Kotipirtti 8 Koskikotikeskus Kontukoti 0 Koivupirtti 0 Keinupuisto 5 Jukola 9 Impivaara 0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 00 % Kyllä Vaihtelevasti En Kaksi seuraavaa kysymystä käsittelivät sitä, miten asukasta itseään ja miten hänen omaisiaan kuullaan. Molemmat kysymykset olivat hieman haasteellisia, mikä näkyy vastaajamäärissä ja minkä vuoksi myös en osaa sanoa ja tyhjät vastaukset on huomioitu näissä kysymyksissä (n = molemmissa). Vastaukset kuulemista koskeviin kysymyksiin on esitetty kaaviossa 7 ja ne jakautuvat pitkälti samalla tavalla kuin vuonna 08. Monet eivät osanneet vastata kuulemistaan koskevaan kysymykseen, koska heillä ei omien sanojensa mukaan ole ollut mitään valittamista ja siten kokemusta siitä, miten heitä kuultaisiin tarvittaessa. Monet myös lisäsivät uskovansa, että heitä kuultaisiin kyllä, jos tarvetta tulisi. Omaisten kuulemista koskevasta kysymyksestä on luonnollisesti pudonnut pois ne haastateltavat, joilla ei ole omaisia, minkä lisäksi moni kommentoi, etteivät he tiedä, miten heidän omaisiaan on kuultu ja osa kertoi, ettei omaisia ole tarvetta kuulla hänen asioissaan palvelukodissa tai he eivät ole juurikaan yhteyksissä.

27 Kaavio 7: Kuullaanko teitä ja teidän omaisianne riittävästi? Kuullaanko teitä riittävästi ja kuullanko teidän omaisianne riittävästi? Kuullaanko teitä riittävästi? 68% 9% 7% 6% Kuullaanko teidän omaisianne riittävästi? % % % 50% 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 00 % Kyllä Vaihtelevasti Ei EOS/tyhjä 6 % haastateltavista ei valinnut mitään varsinaista vastausvaihtoehtoa kysymyksessä Kuullaanko teitä riittävästi ja puolet kysymyksessä Kuullaanko teidän omaisianne riittävästi?. Jos vastauksia tarkasteltaisiin vain niiden haastateltujen osalta, jotka ovat vastanneet kysymykseen, 8 % olisi sitä mieltä, että heitä kuullaan riittävästi (n =0) ja 89 % sitä mieltä, että heidän omaisiaan kuullaan riittävästi (n =). Yksiköittäin tai oman tuotannon ja ostopalveluyksiköiden välillä ei ollut kysymyksen osalta merkittäviä eroja. Seuraavaksi kysyttiin, pääseekö asiakas palvelukodissa riittävästi ulos. Vastaajista (n = ) 67 % vastasi pääsevänsä riittävästi ulos. Vaihtelevasti ulos vastasi pääsevänsä 5 % ja 9 % vastasi, ettei pääse ulos riittävästi. Vastaukset jakautuivat melko samalla tavalla viime vuonna, jolloin 70 % kertoi pääsevänsä riittävästi ulos, % vastasi vaihtelevasti ja 9 % kieltävästi. Tämän kysymyksen osalta voisi olla jatkossa mielenkiintoista kartoittaa sitä, kuka asukasta vie käymään ulkona. Muutamat vastaajista kertoivat, ettei heillä ole mahdollisuutta päästä ulkoilemaan, koska heidän omaisensa asuvat kaukana eivätkä he pääse vierailemaan usein eikä henkilökunnalla ole aikaa tulla heidän kanssaan. Muutamat vastaajista kertoivat haluavansa enemmän ulos, mutta sanoivat, etteivät oikein raaskineet pyytää, koska näkivät, että hoitajat olivat kiireisiä. Osa vastaajista kertoi, ettei juuri haluakaan käydä ulkona ja toisille ulkoiluksi riitti esimerkiksi pääsy parvekkeelle tai sisäpihalle. Tämä oli mieluisaa, jos esimerkiksi jaksamista kävelylle ei ollut ja erityisesti, jos samalla tarjoutui mahdollisuus päästä ulos koska vain halutessaan ja omin päin. Tulokset ovat linjassa viime vuoden tulosten kanssa. Yksikkökohtaiset tulokset on esitelty alla olevassa kaaviossa 8. 5

28 Kaavio 8: Pääsettekö riittävästi ulos? (yksiköittäin) Pääsettekö riittävästi ulos? Viola 9 Toukola 6 Särkänkoti Pohjola 5 Pispa B 5 Pispa A 7 Petäjäkoti 5 Petsamokoti Pappilanpuisto 5 Ruusukuja 6 Kuuselakeskus 5 Kotipirtti 6 Koskikotikeskus 9 5 Kontukoti 9 Koivupirtti 6 Keinupuisto Jukola 9 Impivaara 9 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 00 % Kyllä Vaihtelevasti Ei Lopuksi tässä osiossa kysyttiin, saako asiakas vaikuttaa palvelukodissa ruokalistaan ja haluaisiko hän vaikuttaa siihen. Ensimmäinen kysymys oli haastateltavilla vaikea vastata. 7 % kaikista haastatelluista ei osannut vastata kysymykseen ja monet kommentoivat, ettei heillä ole minkäänlaisia haluja vaikuttaa ruokalistaan, koska ovat olleet tyytyväisiä ruokaan. % vastasi saavansa vaikuttaa ruokalistaan, 5 % vastasi vaihtelevasti ja 5 % vastasi kieltävästi. Toisen kysymyksen osalta 5 % vastaajista (n =) ei halunnut vaikuttaa ruokalistaan, 6 % vastaajista haluaisi vaikuttaa ruokalistaan ja % vastasi vaihtelevasti. Vastaukset jakautuivat molempien kysymysten osalta hieman eri tavalla kuin viime vuonna, jolloin % ei osannut vastata saako vaikuttaa ruokalistaan, % vastasi kyllä, 9 % ei ja 5 % vaihtelevasti. Viime vuonna 68 % ei halunnut vaikuttaa ruokalistaan, 7 % halusi ja vaihtelevasti vastasi 5 %. 6

29 .5 Vierailut Vierailuja kartoittavassa osiossa oli vain kaksi kysymystä:. Kuinka usein omaisenne tai läheiset ystävänne käyvät tapaamassa teitä?. Kuinka usein muut kuin läheisenne käyvät tapaamassa teitä? Molemmissa vastausvaihtoehtoina olivat useita kertoja viikossa, viikoittain, kerran kuussa, harvemmin ja ei koskaan. Vastaukset molempiin kysymyksiin näkyvät kaaviossa % vastaajista kertoi, että heidän omaisensa tai läheiset ystävänsä käyvät tapaamassa heitä vähintään kerran viikossa ja vain % ei käynyt läheisiä koskaan vierailulla. Sen sijaan muita vieraita kuin omaisia tai läheisiä kävi huomattavasti harvemmalla, % vastaajista (n = 9). Viime vuoteen verrattuna useampi vastaajista kertoi, että heillä käy myös muita vieraita, sillä vuonna 08 vain 5 %:lla vastaajista kävi heitä. Kaavio 9: Vierailut 70% Vierailut (omaiset/läheiset ystävät ja muut) 60% 58% 50% 0% 0% 0% 0% 0% % 8% 0% % 7% 9% 9% % % Useita kertoja viikossa Viikottain Kerran kuussa Harvemmin Ei koskaan Omaiset/läheiset ystävät Muut 7

30 .6 Palvelukodin viihtyisyys, turvallisuus ja ympäristö Viimeisessä selvityksen osiossa kartoitettiin palvelukodin viihtyisyyttä, turvallisuutta ja ympäristöä. Osio koostui seitsemästä kysymyksestä:. Onko palvelukoti viihtyisä asuinpaikka?. Onko palvelukoti asuinympäristönä siisti?. Saatteko tuoda omia tavaroita huoneeseenne?. Koetteko, että palvelukoti on turvallinen paikka asua? 5. Mitä kaipaatte eniten palvelukodissa? 6. Koetteko, että teistä huolehditaan hyvin? 7. Minkälaista tekemistä kaipaisitte lisää? Seuraavassa kaaviossa 0 on esitetty monivalintakysymysten,,, ja 6 vastaukset. Kaikissa on ollut vastausvaihtoehdot kyllä ja ei, mutta ensimmäisessä ja viimeisessä vastaaja on voinut valita myös vaihtoehdon vaihtelevasti. Palvelukodin viihtyisyyteen, siisteyteen ja turvallisuuteen oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Haastateltavat kertoivat saavansa tuoda omia tavaroita huoneeseen ja kokivat yleisesti, että heistä huolehditaan hyvin. Vastaukset ovat jakautuneet kaikkien kysymysten osalta pitkälti samalla tavalla kuin vuonna 08, tosin hieman suurempi osa vastaajista koki palvelukodin viihtyisäksi ja että hänestä huolehditaan hyvin. Kaavio 0: Monivalintakysymysten vastaukset Monivalintakysymysten vastaukset. Onko palvelukoti viihtyisä asuinpaikka? (n = ) 87% 9% %. Onko palvelukoti asuinympäristönä siisti? (n =, kaksi vastausvaihtoehtoa) 98% %. Saatteko tuoda omia tavaroitanne huoneeseenne? (n = 8, kaksi vastausvaihtoehtoa) 99% %. Koetteko, että palvelukoti on turvallinen paikka asua? (n =, kaksi vastausvaihtoehtoa) 98% % 6. Koetteko, että teistä huolehditaan hyvin? (n = ) 90% 8% % 0% 0% 0% 0% 0% 50% 60% 70% 80% 90% 00% Kyllä Vaihtelevasti Ei 8

31 Moni vastaaja koki viihtyisyyttä käsittelevän kysymyksen vaikeaksi ja he sanoivat, että palvelukoti on aina palvelukoti. Toiset kertoivat, että vastaaminen on vaikeaa, koska mitään vertailukohtaa ja kokemusta muunlaisesta ei ole. Muutamat vastaajista pitivät palvelukotia melko siistinä asuinympäristönä, mutta kertoivat, ettei se kuitenkaan vastaa aivan omia standardeja ja sitä, mihin omassa kodissa aikaisemmin on tottunut esimerkiksi allergian johdosta. Kysymysten osalta kaupungin omien ja ostopalveluyksiköiden välillä, yksiköittäin tai viime vuoteen ei ole merkittäviä eroja neljän ensimmäisen kysymyksen osalta. Huolehtimista käsittelevän kysymyksen osalta oli joitakin eroja edellä mainittujen suhteen. Vuoteen 08 verrattuna hieman useampi oli sitä mieltä, että hänestä huolehditaan palvelukodissa hyvin. Viime vuonna 8 % oli vastannut kysymykseen kyllä, 7 % vaihtelevasti ja % ei. Oman tuotannon yksiköiden ja ostopalveluyksiköiden välillä ei ollut tämän kysymyksen osalta suuria eroja; kaupungin omissa yksiköissä kyllä-vastauksia oli 86 % ja ostopalveluyksiköissä 9 %. Seuraavassa kaaviossa on nähtävillä vastaukset yksiköittäin, jolloin erottuvat Pispa A ja Impivaara, joissa kyllä-vastauksia on ollut alle 70 %. Kaavio : Koetteko, että teistä huolehditaan hyvin? Koetteko, että teistä huolehditaan hyvin? Viola 7 Toukola 0 Särkänkoti 6 Pohjola 8 Pispa B 7 Pispa A 7 Petäjäkoti 7 Petsamokoti 5 Pappilanpuisto 5 Ruusukuja 9 Kuuselakeskus 8 Kotipirtti 0 Koskikotikeskus Kontukoti Koivupirtti Keinupuisto 6 Jukola 0 Impivaara 8 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 00 % Kyllä Vaihtelevasti Ei 9

32 Kaksi muuta osuuden kysymystä olivat avoimia. Ensimmäisessä avoimessa kysymyksessä kysyttiin, mitä asiakas kaipaa eniten palvelukodissa. Moni vastasi, ettei osaa kaivata mitään. Osa näin vastanneista korosti, että hänellä oli jo kaikki tarpeellinen ja hän oli tyytyväinen oloonsa. Tässä yhteydessä esiin tuli myös se, kuinka vaatimattomia toiveita ja kuinka vähään haastateltavat olivat tyytyväisiä - katto pään päällä ja se, että mahansa saa täyteen riittää. Moni kaipasi perhettään ja läheisiään. Heidän toivottiin esimerkiksi käyvän useammin vierailuilla, mutta toiset tiesivät, ettei tämä ollut mahdollista ja yhteyttä saatettiin pitää esimerkiksi puhelimitse. Toinen yleinen toive oli juttuseura. Vastaajat kertoivat, ettei muista asukkaista välttämättä ollut keskustelukaveriksi muistamattomuuden tai huonon kuulon vuoksi, eikä hoitajilla ollut aikaa jutusteluun. Vierailujen ja juttuseuran lisäksi moni kaipasi lisää tekemistä ja erityisesti ulkoilua. Näiden lisäksi kysymyksessä tuli esille ruokaan liittyviä toiveita. Osa vastaajista toivoi parempaa hoitoa ja lisää hoitajia. Toiset kaipasivat vanhaa kotiaan. Useammissa vastauksissa tuli esille myös toive vapaudesta, itsenäisyydestä ja omasta päätäntävallasta, minkä lisäksi useampi haastateltava puhui turvallisuudesta ja omasta tilasta. Muutamissa vastauksissa tuli esille myös rakkauden kaipuu ja pienet paheet kuten tupakka ja alkoholi. Pitkälti samanlaisia vastauksia on annettu myös aikaisempien vuosien kyselyissä. En mä tässä, kun on vähän ruokaa, siivotaan ja tommosta. En mä tässä enempää. Sitä, että hoitajat joskus kysyy, miten voi tai tarttetko apua. Tietysti sitä jotain kaipais. On myös sellaisia hetkellisiä kaipauksia. En tiedä, ihminen on niin vanha jo, että sitä ajattelee, että kuhan pidätte musta huolta. Aviomiestä, lapsia ja omaa, vanhaa kotia. Juttukaveria, semmoista joka jaksaisi useammin käydä. Henkilökunnalla on niin kiire, etteivät ehdi jäädä juttelemaan. Muut potilaat on aika mykkiä. Vähemmän kala- ja sieniruokaa, ulos useammin kuin kerran päivässä. Ystävää joka on aina lähellä, mulla ei ole täällä mitään kavereita. Henkilökuntaa on liian vähän. Jos nappia painaa, välillä voi mennä aika kauan, ennen kuin apu saapuu. No jotain ohjelmaa joskus onkin, ois joku reipas joka järjestäis jotain. Toi bingo on mukava, sen kaltasia. Mä kaipaan päästä kesään sisälle Vapautta ja toimintakykyä, nehän on tärkeitä ihmiselle. No semmosta, en mä osaa sanoo. Turvallisuutta. Eihän tätä kodiks koskaan sillälailla tunne. Mutta ei oo mitään valittamista. 0

33 Osion toinen avoin kysymys käsitteli sitä, minkälaista tekemistä asiakas kaipaisi lisää. Osa kertoi, että on niin vanha, ettei enää jaksa tehdä mitään tai osallistua palvelukodin järjestettyyn toimintaan. Osan mielestä tekemistä oli jo riittävästi tai he eivät halunneet osallistua järjestettyyn toimintaan vaan tykkäsit enemmän lueskella, tehdä käsitöitä tai katsoa televisiota itsekseen. Tästä huolimatta haastateltavilla oli paljon toiveita ja hyvin erilaisia ajatuksia siitä, millaista tekemistä he haluaisivat lisää. Eniten toivottiin lisää ulkoilua ja sen osalta myös vaihtuvia ulkoilumaisemia tai pitempiä ulkoiluhetkiä. Myös liikuntaa ja voimistelua toivottiin lisää. Tämän lisäksi toivottiin esimerkiksi yhdessäoloa ja jutustelua sekä musiikkia, erilaisia esityksiä, retkiä, pelejä, käsitöitä ja kotitöitä. Vastauksissa toivottiin esimerkiksi levyraatia, marjanpoimintaa, seurapelejä, hengellistä ohjelmaa, musiikin kuuntelua, retkiä, tanssia, pingistä, eläinten näkemistä, matkustelua kuten sisävesiristeilyä tai jopa ulkomaanmatkaa, biljardia, puutöitä, tikanheittoa ja koronaa. Toiset haastateltavista eivät toivoneet mitään tietyntyyppistä tekemistä, vaan kaipasivat ylipäätään jotain ohjelmaa, jotta aika kuluisi paremmin ja arkeen palvelukodissa saisi vaihtelua. Monet toivat kysymyksen kohdalla esiin erilaisia haasteita tekemisen ja ohjelman kannalta. Monet esimerkiksi puhuivat käsitöiden tekemisestä ja lukemisesta, mutta näön heikettyä tai käsien alettua tärisemään tämä ei enää onnistunut. Toiset kertoivat huonosta kuulosta, selkävaivoista, sormien jäykkyydestä tai liikkumisen vaikeudesta. Vastausten perusteella ohjelman monipuolisuus ja asukkaiden erilaisuuden huomioiminen näyttäytyy järjestetyn ohjelman ja tekemisen kannalta tärkeänä. Vastaukset olivat sisällöltään hyvin samanlaisia kuin viime vuoden selvityksessä. Alla muutamia poimintoja haastateltavien vastauksista kysymykseen: En kaipaa mitään. Sitä, että saa rauhassa olla ja lukee kirjoja ja lehtiä. En oikeastaan mitään, kyllä täällä ihan tarpeeksi on. Ja käsitöitä saa tehdä jos haluaa. Sukulaisia ja tuttavia käy katsomassa niin aina siinä menee aikaa siinä keskustelussakin. Tanssia, mie olin kova tyttö tanssimaan nuorena. Lisää jumppaa ja muuta liikuntaa. Ulkoiluttajia lisää, ulospääsy on vähän niin ja näin. Enemmän vaihtelua arkirutiiniin. Hellaa ja jääkaappia, jotta voisi tehdä itse ruokaa. Kaikenlaista mikä vähänkin mahdollista, mulle käy mikä vaan. Jos oisin kuin ennen, tekisin käsilläni jotain, mutta kädet heiluu nykyään miten sattuu Mä en oikeen mitään tekemistä, mulla on huono näkö ja kuulo. Lauluahan täällä nyt on ja sitä mä tykkään kyllä Tekeminen riippuu niin hirveästi terveydentilasta.

34 .7 Terveiset Tampereen kaupungin päättäjille Lopuksi vastaajilla oli mahdollisuus kertoa terveisiä Tampereen kaupungin päättäjille tai antaa ylipäätään vapaata palautetta. Kaikki eivät halunneet vastata tähän ja moni vastasi, etteivät he osaa sanoa mitään, ainakaan näin yhtäkkiä. Vastauksia tuli kuitenkin yhteensä 0 kappaletta eli noin 57 % haastatelluista halusi antaa vapaata palautetta tai lähettää terveisiä. Monet vastaajien lähettämät terveiset olivat pelkästään positiivisia. He kertoivat olevansa tyytyväisiä, lähettivät kiitoksia ja kehuivat hoitajia ja saamaansa kohtelua tai palvelutaloa palveluna. Vastauksia, jotka sisälsivät vain positiivista palautetta, kehuja ja kiitoksia, oli 56 eli 0 % annetusta palautteesta. Tää on niin ihana paikka asua. Minä olen erittäin tyytyväinen oloon ja elämääni täällä. No mun mielestäni ainakin kun ennen kattelin vanhusten elämää, niin kyllä se on hyvää nykyään. On niin hyvä, puhdas, lämmin, ruoka hyvää, jos ei nyt aina mieleistä. Ei oo moitetta, ainakaan multa. Hyvin tyytyväinen ja kiitos kaupungille, että näin on parantunut vanhojen hoito. Mäkin oon [syntymäaika] syntynyt, niin lapsena kattelin vanhuksia, jotka poikansa tai tyttärensä nurkassa nukku. Olen tyytyväinen täällä. Olen koko elämäni ollut tyytyväinen. Nyt odotan kello kahden kahveja ja lapset tuovat herkkuja. Enemmän tämmösiä, tää on hyvä paikka, että vaan moni pääsis. 7 vastausta eli 5 % annetusta palautteesta oli pääosin negatiivista. Ne sisälsivät toiveita ja moitteita palvelukodin elämästä eli kertoivat jollain tavalla siitä, missä on puutteita tai kehitettävää. Monissa vastauksissa tuotiin esiin henkilökunnan vähyys, kiire ja heidän työnsä raskaus. Toiset toivat samassa yhteydessä esiin myös henkilökunnan vaihtuvuuden. Henkilökuntaa ja resursseja toivottiin lisää. Tästä kerrottiin tavalla tai toisella 6 vastauksessa eli reilu neljäsosa terveisiä lähettäneistä halusi tuoda tämän puutteen esiin. Palveluita ei sais vähentää, jos täältä on ykskin hoitaja pois niin sen huomaa sitten heti. Päättäjät järjestäis meille enempi hoitajia tänne, auttamaan meitä kun ollaan liikuntakyvyttömiä. Noi joutuu koville noi hoitajat täällä. Hoitajia vois olla enemmän, niitä on niin vähän ja niillä on niin kiire, ettei ne aina ehdi kuuntelemaan tarpeeksi. Hoitajat myös vaihtuu liian usein. Odottelu on välillä ärsyttävää. Täällä on paljon vaikeasti sairaita ihmisiä ja henkilökuntaa on vähän, joten niillä on välillä kädet täynnä töitä eikä aika meinaa riittää kaikille. Hoitajia lisää, varsinkin iltavuoroihin.

35 Vastauksissa toivottiin tämän lisäksi lisää virikkeitä ja tekemistä palvelukotiin. 9 vastauksessa toivottiin lisää seuraa, ohjelmaa ja ulkoilua. Tämän lisäksi useammissa vastauksissa toistui vapauden kaipuu ja toive itsenäisyydestä, minkä lisäksi yksittäisiä moitteita tuli esimerkiksi ruoasta ja ruokailun kiireisyydestä sekä toisten asukkaiden käyttäytymisestä. Toimintoja sais olla enemmän, lättyjenpaistoa, konsertteja ja laulutuokioita sais olla useammin. Jotain virkistystoimintaa kun keksisivät, niin vietäisiin enemmän ulos niin että nautittaisiin siitä, ettei olisi kiire pukea ja olisi aikaa jutella Syksystä käynyt kaksi kertaa lenkillä. Ohjelmaa saa olla, että täälä viihtyy. Mä lähtisin siitä että se liikkuminen ois vapaata ja se järjestyis pelkästään ilmoittamalla ja siitä ei sen tarkemmin kyseltäis. Jotkut asukkaat on niin sairaita, että eksyvät välillä toisten kämpille koluamaan, mutta se ei ole firmasta kiinni. Palvelukotia koskevien kehujen ja moitteiden lisäksi oli yleisempiä kommentteja, kehitysehdotuksia ja toiveita päättäjille, jotka eivät olleet oikeastaan positiivisia tai negatiivisia. Päättäjien toivottiin esimerkiksi tulevan itse käymään paikan päälle tutustumaan ja keskustelemaan, luopuvan kotihoidosta ja panostavan enemmän tehostettuun palveluasumiseen ja tekevän hyviä päätöksiä. Tällaisia yleisempiä kommentteja oli kappaletta eli 9 % palautteesta. Eräs haastateltava näytti runon, jonka myötä halusi terveisensä kaupungin päättäjille lähettää: Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Sitten kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten kun en enää ole tuottava yksilö, kohdelkaa minua silloinkin ihmisenä. Välittäkää minusta, antakaa rakkautta, koskettakaa hellästi. Kello hidastaa, eräänä päivänä se pysähtyy kokonaan, mutta siihen on vielä aikaa. Antakaa minulle arvokas vanhuus. -Tuntematon

36 Lopuksi Asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella tehostetun palveluasumisen asukkaat ovat pääosin tyytyväisiä hoitajien kohteluun, ruokaan, järjestettyyn ohjelmaan ja toimintaan, saamaansa hoitoon sekä palvelukodin viihtyisyyteen, turvallisuuteen ja siisteyteen. Suurimpia kehityskohteita on henkilökunnan vähyys ja heidän kiireisyytensä. Vain 56 % vastaajista oli sitä mieltä, että henkilökunnalla on riittävästi aikaa hänelle. Loput vastaajista vastasivat joko kielteisesti tai vaihtelevasti. Tämän lisäksi henkilökunnan vähyys ja kiire tuli esille myös muiden kysymysten yhteydessä. Tällaisia kysymyksiä olivat esimerkiksi ne, jotka käsittelivät jollain tavalla tekemistä ja ohjelmaa palvelukodissa, jonka yhteydessä vastaajat kertoivat, ettei henkilökunnalla ollut aikaa järjestää ohjelmaa tai viedä ulos. Myös hoitoa ja kohtelua käsittelevissä osiossa oli useita kysymyksiä, joiden yhteydessä toiset haastateltavista kertoivat hoitajien kiireisyydestä. Näiden yhteydessä puhuttiin esimerkiksi siitä, että hoitajia joutui odottamaan ja kelloa piti soittaa monta kertaa ennen kuin apua sai. Monet vastaajat toivat hoitajien vähyyden esiin vielä viimeisessä kysymyksessä, lähettäessään terveisiä kaupungin päättäjille. Neljäsosa terveisiä lähettäneistä nosti tämän huolen esiin. Toinen osittain henkilökunnan kiireisyyteen ja vähyyteen liittyvä kehityskohde on ulkoilemaan pääseminen. Vain 67 % kertoi pääsevänsä riittävästi ulos. Muut vastausvaihtoehdot olivat ei ja vaihtelevasti. Ulkoilua toivottiin lisää myös avoimessa kysymyksessä, joka käsitteli sitä, millaista tekemistä asukkaat toivoivat lisää. Ulkoilun osalta mielenkiintoinen huomio oli se, että osalle vastaajista parvekkeelle, sisäpihalle tai terassille pääseminen riitti ulkoiluksi ja oli mieluisaa. Jaksamista kävelylle lähtemiseksi ei ehkä ollut ja erityisesti siitä tunnuttiin nauttivan, että ulos pääsi koska vain halutessaan ja omin päin. Ulos pääseminen ei siis välttämättä ole pelkästään henkilökunnan määrästä ja kiireestä kiinni vaan myös oma kehityskohteensa, johon vaikuttaa esimerkiksi palvelukodin fyysinen ympäristö. Pienempiä kehityskohteita ja toiveita oli esimerkiksi ruokaan liittyen. Huolimatta siitä, että ruokaan oltiin vastausten perusteella varsin tyytyväisiä, 6 % haluaisi vaikuttaa ruokalistaan. Kyselyn eri kohdissa tulikin paljon yksittäisiä ja pieniä toiveita, joiden osalta asukkaat ilmeisesti toivoisivat voivansa vaikuttaa palvelukodissa tarjoiltavaan ruokaan ja minkä vuoksi olisi tärkeä pohtia sitä, miten näitä toiveita voitaisiin toteuttaa. Toinen pohdinnan arvoinen aihe liittyy asukkaiden palvelu- ja hoitosuunnitelmiin ja omahoitajiin. Palvelu- ja hoitosuunnitelmaa käsittelevät kysymykset tuntuivat olevan vastaajille haastavia. 9 % haastatelluista tiesi, että hänellä on palvelu- ja hoitosuunnitelma ja loput vastasivat, ettei tällaista suunnitelmaa ollut tai etteivät osaa sanoa. Kysymykseen myöntävästi vastanneista 57 % kertoi, että oli myös itse osallistunut suunnitelman laatimiseen. Omahoitajansa haastateltavista tiesi vajaa puolet. Monet kertoivat, etteivät tienneet kuka heidän omahoitajansa on tällä hetkellä, hoitajan ollessa pitempään poissa. Vastauksia selittää varmasti osittain se, että osalla vastaajista on eritasoisia muistisairauksia, mutta tästä huolimatta ja osittain myös sen vuoksi

37 olisi tärkeä pohtia, miten tietoisuutta palvelu- ja hoitosuunnitelmasta ja asukkaan omahoitajasta voitaisiin lisätä. Vastauksien perusteella voisi olla tarpeen miettiä myös sitä, miten toimitaan omahoitajan vaihtuessa tai ollessa pitempään poissa. Kuinka asukas voitaisiin pitää ajan tasalla omahoitajastaan tai hänen tuuraajastaan? Toisaalta positiivista kehitystä on se, että tämän vuoden kyselyssä 9 % vastaajista sanoi heillä olevan palvelu- ja hoitosuunnitelma, kun edeltävänä vuonna osuus oli 8 %. Tänä vuonna myös omahoitajansa tiesi suurempi osa vastaajista kuin viime vuoden kyselyssä. Myös avoimien kysymysten vastauksia on mahdollista hyödyntää tehostetun palveluasumisen kehittämisessä. Varsinaiset avoimet kysymykset olivat: Mitä kaipaatte eniten palvelukodissa?, Minkälaista tekemistä kaipaisitte lisää? ja viimeinen kysymys, jossa asukkaat saivat antaa vapaata palautetta esimerkiksi Tampereen kaupungin päättäjille. Monet vastaajista eivät kaivanneet mitään tai osanneet äkkiseltään vastata kysymykseen, mutta moni kaipasi läheisiään, juttuseuraa, lisää tekemistä, ulkoilua ja esitti toiveita ruokaa koskien. Näiden lisäksi toivottiin parempaa hoitoa, lisää hoitajia sekä vapautta. Toinen avoin kysymys käsitteli asukkaiden toiveita tekemisen suhteen. Monet eivät kaivanneet lisää ohjattua tekemistä joko oman jaksamisensa vuoksi tai siksi, että viihtyivät paremmin itsekseen esimerkiksi lukien tai käsitöiden parissa. Tästä huolimatta kysymykseen tuli paljon vastauksia ja ehdotuksia tekemisen suhteen ja monet kertoivat, että mikä tahansa käy. Varsinkin ulkoilua toivottiin paljon, minkä lisäksi toiveita tuli esimerkiksi erilaisista retkistä, voimistelusta, esityksistä, peleistä, käsitöistä ja kotitöistä. Kysymyksen yhteydessä monet vastaajista kertoivat, mitä olivat tykänneet tehdä aikaisemmin selkeästi haikaillen ja millaisia rajoitteita heillä nykyään oli. Ratkaisuja ja vaihtoehtoja näiden toiveiden toteuttamiseksi voisi jatkossa etsiä ja muistaa tarjota asukkailla. Vastaajat saivat kyselyn lopuksi antaa vapaata palautetta ja lähettää terveisiä Tampereen kaupungin päättäjille. Vastauksia tuli yhteensä kappaletta, joista 5 sisälsi pääasiassa kehuja ja kiitoksia ja 66 sisälsi toiveita ja moitteita. Henkilökunnan vähyydestä ja kiireestä kerrottiin 7 vastauksessa ja heille toivottiin lisää resursseja. 8 vastauksessa toivottiin lisää seuraa, ohjelmaa ja ulkoilua. Tämän lisäksi useampia kommentteja ja toiveita tuli vapauden ja itsenäisyyden säilymisestä myös palvelukodissa. Näiden lisäksi päättäjille lähetettiin yleisempiä terveisiä. Tehostetun palveluasumisen lisäksi toteutettu asiakastyytyväisyyskysely antoi eväitä myös itse selvityksen kehittämiseen. Osa kysymyksistä oli haastateltavilla vaikeita tai sellaisia, joihin haastateltavilla ei ollut mielipidettä. Jatkossa näiden kysymysten muotoilua voisi miettiä uudella tavalla. Esimerkiksi asukkaan ja omaisten kuulemista käsittelevissä kysymyksissä monet vastaajat eivät valinneet mitään varsinaista vastausvaihtoehtoa, koska valittamista ja kokemusta asiasta ei ollut tai haastateltava ei osannut vastata omaistensa puolesta. Myös ruokalistaan vaikuttamista käsittelevät kysymykset olivat haastavia, sillä monet olivat tyytyväisiä ruokaan eivätkä olleet yrittäneet vaikuttaa asiaan. Myös palvelukodin viihtyisyyteen ja siihen, saako siellä elää haluamansa kaltaista elämää, oli toisten mielestä vaikea vastata, koska palvelukoti ymmärrettävästi 5

38 eroaa omasta kodista eikä varsinaista vertailukohtaa ollut. Palvelukoti voi olla omalla tavallaan viihtyisä ja siellä on mahdollista elää haluamansa kaltaista elämää tietyissä rajoissa ja oman vointinsa mukaan, mutta kaikin tavoin se ei ole verrattavissa entiseen, oikeaan kotiin ja elämään siellä. Tuloksia tarkastellessa on tärkeä pohtia myös sitä, miten hyvin kyselyyn osallistuvat edustavat tehostetun palveluasumisen asukkaita ja millaisia vaikutuksia tällä on. On selvää, että jo itse haastattelu menetelmänä rajaa selvityksestä pois paljon asukkaita ja todennäköisesti kyselyyn valikoituvat mukaan parhaassa kunnossa olevat. Tämän vuoksi esimerkiksi hoitajien vähyydestä ja kiireestä kertoviin vastauksiin tulee suhtautua erityisen vakavasti. Haastatteluissa oli nähtävissä se, että eniten apua tarvitsevat kertoivat tästä ongelmasta eniten ja se vaikutti merkittävällä tavalla heidän arkeensa palvelutalossa. Jatkossa olisi tärkeä miettiä sitä, miten tehostetun palveluasumisen arjesta ja asukkaiden tyytyväisyydestä voitaisiin saada mahdollisimman kattava ja todenmukainen kuva. Voisiko tietyissä tilanteissa asukkaiden omaisten haastatteleminen yksin tai yhdessä asukkaan kanssa tuoda tärkeitä ja uusia näkökulmia tyytyväisyyskyselyyn? Millaisia asioita tehostetun palveluasumisen henkilökunta nostaisi esiin? Voisiko toisenlaisella tutkimusmenetelmällä tavoittaa kattavammin tehostetun palveluasumisen asukkaiden tuntoja ja tyytyväisyyttä? Asukkaiden tyytyväisyyden selvittäminen on tärkeää haasteistaan huolimatta ja tämän vuoksi kyselyä kannattaa kehittää. 6

39 Lähteet Attendo Ruusukuja Hoivakoti (09): Viitattu..09. Esperi Hoivakoti Ratina (09): Viitattu..09. Esperi Hoivakoti Suvantopiha (09): Viitattu..09. Koivupirtin säätiö (09), Koivupirtti: Viitattu..09. Kontukoti (09): Viitattu..09. Tampereen kaupunkilähetys Koskikotikeskus. (09) Viitattu Palvelutalo Kotipirtti (09), Kotipirtti: Viitattu..09. Petäjäkotikeskus (09), Petäjäkoti: Viitattu..09. Pirkanmaan Senioripalvelut (09a), Keinupuistokeskus: Viitattu..09. Pirkanmaan Senioripalvelut (09b), Kuuselakeskus: Viitattu..09. Tampereen Ensi- ja Turvakoti (09), Petsamokoti: Viitattu..09. Tampereen kaupunki (09) Tehostetun palveluasumisen suunnitelma: Viitattu..09. Tampereen kaupunki (09a), Tehostettu palveluasuminen: Viitattu..09. Tampereen kaupunki (09b), Tehostettu palveluasuminen, kaupungin tuottama: Viitattu Tampereen kaupunki (09c), Tehostettu palveluasuminen, ostopalveluyksiköt: Viitattu

40 Tampereen kaupunki (09d), Sosiaali- ja terveyslautakunta, Palvelu- ja vuosisuunnitelma 09: Viitattu..09. Tampereen kaupunki (09e) Jukola-Impivaara: Viitattu..09. Tampereen kaupunki (09f), Palvelukoti Pappilanpuisto: Viitattu..09. Tampereen kaupunki (09g) Palvelukoti Pohjola: Viitattu..09. Tampereen kaupunki (09h) Palvelukoti Toukola: Viitattu..09. Tampereen kaupunki (09i), Pispa: Viitattu..09. Tampereen kaupunki (09j) Oriveden yksiköt: Viitattu..09 Tampereen kaupunki (09k) Tehostetun palveluasumisen palveluseteli, esite: Viitattu Tampereen kaupunki (06) Ikäihmisen palveluopas: Viitattu..09. Tampereen kaupunki (05) Tampereen väestösuunnite 05 00: Viola-kotiyhdistys (09), Violan ryhmäkodit: Viitattu

41 Liitteet Liite : Kyselylomake ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY IKÄIHMISTEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASUKKAILLE VUONNA 09 TAUSTAMUUTTUJAT Haastatellun sukupuoli Mies Nainen Muu Haastatellun ikä: Alle 60v. 6 70v. 7 80v. 8 89v. yli 90v. Tehostettu palveluasuminen: Jukola Impivaara Pispa A B Pohjola Toukola Pappilanpuisto Orivesi Onninkoti Orivesi Särkänkoti Orivesi Toivonkoti Orivesi Ruusukuja Keinupuisto Koivupirtti Kontukoti Kotipirtti Kuuselakeskus Petsamokoti Petäjäkotikeskus Viola-koti Suvantopiha Ratina Koskikoti Kauanko on ollut asukkaana? Alle v. v. 5v. 5 7v. yli 7v. Onko lähisukulaisia? Kyllä Ei HOITO. Saatteko mielestänne hyvää ruokaa palvelukodissa? Kyllä En Vaihtelevasti. Saatteko mielestänne riittävästi ruokaa? Kyllä En Vaihtelevasti. Saatteko halutessanne päivittäin päiväkahvit? Kyllä En Vaihtelevasti. Onko Teidän hyvä olla palvelukodissa? Koko ajan Melkein aina Joskus Harvoin Ei koskaan 5. Onko Teillä palvelu- ja hoitosuunnitelma? K Kyllä Ei En osaa sanoa 9