ASIAKASTYYTYVÄISYYSSELVITYS TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASUKKAILLE 2018

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI Avo- ja asumispalvelut Ikäihmisten palvelut ASIAKASTYYTYVÄISYYSSELVITYS TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASUKKAILLE 2018 JUKOLA-IMPIVAARA KEINUPUISTO KOIVUPIRTTI KONTUKOTI KOTIPIRTTI KUUSELAKESKUS ONNINKOTI PAPPILANPUISTO PETSAMOKOTI PETÄJÄKOTI PISPA POHJOLA SÄRKÄNKOTI TAATALA TOIVONKOTI TOUKOLA VIOLA-KOTI Saaga Härkönen (YtK)

2 Sisällys 1. Johdanto Asiakastyytyväisyysselvityksen taustatietoja Jukola-Impivaara Pispanlinna Palvelukoti Pohjola Toukola Kontukoti Pappilanpuisto Keinupuisto Kuuselakeskus Koivupirtti Kotipirtti Petsamokoti Petäjäkotikeskus Taatala Viola Oriveden yksiköt Selvityksen toteutus Tulokset Taustamuuttujat Hoito Kohtelu Itsemääräämisoikeus Vierailut Viihtyisyys, turvallisuus ja ympäristö Terveiset Tampereen kaupungin päättäjille Yhteenveto Hoidon laatu Kohtelun laatu Itsemääräämisoikeus Palvelukodin viihtyisyys Lopuksi Lähteet: Liite

3 1. Johdanto Raportissa esitellään vuonna 2018 toteutetun tehostetun palveluasumisen asiakastyytyväisyysselvityksen tulokset. Tehostettu palveluasuminen on suunnattu sellaisille ikäihmisille, jotka eivät enää kykene huonontuneen toimintakykynsä vuoksi asumaan kotonaan, mutta eivät ole niin huonokuntoisia, että tarvitsisivat sairaalahoitoa. Tehostettu palveluasuminen tarkoittaa kolmenlaista eri asumismuotoa: tehostettua palveluasumista palvelutalossa, tehostettua palveluasumista ryhmäkodissa sekä lyhytaikaista tehostettua palveluasumista, jonka kesto on enintään 14 vuorokautta. (Tampereen kaupunki 2018a.) Tehostettu palveluasuminen on asumismuoto, jossa yhdistyvät asuminen ja hoito. Se on tarkoitettu sellaisille ikäihmisille, joille kotihoidon palvelut eivät ole enää riittäviä. Palveluasumisen erottaa vanhainkodista se, että palveluasumisessa palvelu ei ole ympärivuorokautista. Palvelukodissa asiakas maksaa vuokran ja muut asumiseen liittyvät maksut tavalliseen tapaan vuokranantajalle, jonka lisäksi kunta perii erikseen maksun niistä palveluista, joita asiakas käyttää. Maksun määrä riippuu käytettyjen palvelujen määrästä ja asiakkaan maksukyvystä. (Ikäihmisten palveluopas 2016.) Tehostettu palveluasuminen perustuu yksilölliseen palvelu- ja hoitosuunnitelmaan, joka määrittää asiakkaan tarvitseman hoivan, hoidon, tuen ja ohjauksen määrän. Asiakkaalla on mahdollisuus asua omissa yksityisissä asumistiloissaan ja hän voi myös halutessaan ja kyetessään osallistua ryhmäkodin yhteisölliseen toimintaan. Asiakas voi asua omissa yksityisissä asuintiloissaan niin pitkään, kuin tarvetta esimerkiksi sairaalahoidolle ei ole. Lisäksi tehostetulla palveluasumisella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaalle turvallinen ulkoilu ja harrastaminen. Ryhmäkodeissa yhteiset tilat on myös pyritty järjestämään niin, että asiakkaiden kulkeminen ja osallistuminen päivittäiseen toimintaan olisi mahdollisimman turvattua. (Tampereen kaupunki 2018a.) Useat eri palvelut voivat olla osana tehostettua palveluasumista. Jokaisen asiakkaan henkilökohtainen palvelu- ja hoitosuunnitelma määrittää sen, minkä verran ja mitä palveluja palveluasumiseen kuuluu. Palveluasumiseen kuuluvia palveluita voivat olla esimerkiksi sairaanhoitopalveluja, peseytymisapua, siivouksesta ja aterioista huolehtimista ja niissä avustamista sekä henkilökunnan tukea ja ohjausta jokapäiväisessä elämässä. Omahoitajapalvelu sisältää omahoitajan asiakkaalle tarjoaman tuen lisäksi myös yhteydenpidon omaisiin, läheisiin ja viranomaisiin. (Tampereen kaupunki 2018a.) Tampereen kaupungin järjestämää tehostettua palveluasumista on kolmenlaista: kaupungin tuottamaa, ostopalveluyksiköiden tuottamaa ja palvelusetelillä ostettavaa. Tällä hetkellä Tampereen kaupungilla on

4 oman tuotannon tehostetun palveluasumisen yksikköjä neljässä paikassa. Nämä paikat ovat Jukola- Impivaara, Pappilanpuisto, Pohjola, Toukola ja Pispa (Jukola-Impivaara ja Toukola sijaitsevat samalla paikalla). (Tampereen kaupunki 2018b.) Tampereen kaupungin asumispalveluista suurin osa on ostettu kaupungin ulkoisilta palveluntarjoajilta (Ikäihmisten palveluopas 2016). Tällaisia ostopalveluyksiköitä ovat esimerkiksi Kontukoti ja Kuuselakeskus. Ikäihmisille myönnetyllä palvelusetelillä kunta puolestaan sitoutuu maksamaan palveluasumisen yksityisessä palvelukodissa siltä osin, kuin palvelusetelille määritelty summa velvoittaa. (Tampereen kaupunki 2018c.) Tehostetun palveluasumisen palveluseteli on tarkoitettu sellaisille ikäihmisille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista palveluasumista. Setelin suuruuteen vaikuttavat asiakkaan tulot ja ylimenevän osan asiakas maksaa itse. Palveluseteli mahdollistaa sen, että asiakas voi valita itse hyväksyttyjen palvelutuottajien listasta, mihin palvelutaloon hän haluaa mennä. (Ikäihmisten palveluopas 2016.) Väestön ikääntyessä ja ihmisten eläessä yhä pidempään erilaisten vanhuusajan asumisratkaisujen tarve korostuu. Tampereen kaupungin väestösuunnitelman mukaisesti vuonna 2020 Tampereella olisi yli 75- vuotiaita henkilöitä yli ja vuonna 2025 heitä olisi jo yli (Tampereen kaupunki 2018d). Tehostetun palveluasumisen piirissä asuvien asiakkaiden määrän suhteellinen osuus kaikista ikääntyneiden laitos- ja asumispalvelujen käyttäjistä on ollut kasvussa koko 2000-luvun ajan (THL 2017). Tampereen kaupungin tavoitteena onkin lisätä joka vuosi sata uutta tehostetun palveluasumisen paikkaa ikäihmisille. Tehostetun palveluasumisen suunnitelman mukaisesti palveluasumisen paikkoja olisi vuonna 2018 tammikuussa 1496 paikkaa, mutta jo saman vuoden joulukuussa paikkoja olisi 1691, eli vuoden aikana tulisi lisää 195 paikkaa. (Tehostetun palveluasumisen suunnitelma 2016; Tampereen kaupunki 2018d.) Osana ikäihmisten palvelujen laadun ja sisällön tarkkailua sekä kehittämistä Tampereen kaupungin palveluja vuosisuunnitelmassa (2018) korostetaan asiakaskokemuksen huomioimista palvelujen kehittämisessä. Ikäihmisten asiakaskokemuksia onkin kartoitettu Tampereella vuosittain esimerkiksi asiakastyytyväisyysselvityksillä. Tämä raportti esittelee vuoden 2018 asiakastyytyväisyysselvityksen tulokset, joka toteutettiin tehostetun palveluasumisen asiakkaille Tampereella. 2. Asiakastyytyväisyysselvityksen taustatietoja Selvityksen toteuttivat tänä vuonna hallinnon harjoittelijat Saaga Härkönen (YtK) ja Milla Hakomäki (YtK). Selvitys tehtiin seuraavissa Tampereen kaupungin oman tuotannon tehostetun palveluasumisen yksiköissä:

5 Jukola-Impivaara, Pispanlinna, Pohjola, Toukola ja Pappilanpuisto. Mukana olivat lisäksi seuraavat Tampereen kaupungin ostopalveluyksiköt: Keinupuisto, Kuuselakeskus, Koivupirtti, Kotipirtti, Kontukoti, Petsamokoti, Petäjäkotikeskus, Taatala ja Viola. Mukana olivat myös Oriveden yksiköt Onninkoti, Toivonkoti ja Särkänkoti, jotka kuuluvat myös Tampereen kaupungin omaan tuotantoon. Kaiken kaikkiaan selvityksessä oli mukana siis 17 tehostetun palveluasumisen yksikköä. Tehostetun palveluasumisen asiakastyytyväisyysselvitys toteutettiin haastattelemalla asukkaita palveluasumisen yksikössä. Haastatteluja tehtiin yhteensä 217 ja ne toteutettiin pääasiassa toukokuun 2018 aikana Jukola-Impivaara Jukola-Impivaara koostuu Jukolasta ja Impivaarasta. Jukola ja Impivaara puolestaan pitävät sisällään useampia ryhmäkoteja (esimerkiksi Jukolan kokonaisuuteen kuuluvat ryhmäkodit Lauri, Simeoni ja Juhani). Ryhmäkodeissa kaikilla asukkailla on oma asuinhuone sekä yksityiset kylpyhuonetilat. Asukkaiden käytössä on lisäksi yhteiset ruokailu- ja oleskelutilat ja heillä on mahdollisuus osallistua ryhmäkodeissa järjestettävään virkistystoimintaan. Jukola-Impivaara sijaitsee samalla alueella Koukkuniemen vanhainkodin kanssa. Tehostetun palveluasumisen Jukola-Impivaarassa tuottaa Tampereen kaupunki. (Tampereen kaupunki 2018e.) 2.2. Pispanlinna Pispanlinnan ryhmäkodit on jaettu kahteen eri osastoon. Ryhmäkodeissa asukkaan asuminen on järjestetty niin, että jokaisella asukkaalla on yksityinen asumistila, mutta käytössään myös yhteiset oleskelu- ja ruokailutilat. Pispanlinna on osa Pispan palvelukeskuksen kokonaisuutta, johon kuuluu seitsemän tehostetun palveluasumisen ryhmäkotia, joihin mahtuu yhteensä 105 asukasta. Lisäksi palvelukeskukseen kuuluu viisi ikäihmisille tarkoitettua tukiasuntoa sekä ryhmäkoteja iäkkäille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Tampereen kotilinnasäätiö omistaa Pispan palvelukeskuksen kiinteistön ja Tampereen kaupunki on vuokrannut säätiöltä nämä tilat tehostetun palveluasumisen tuottamiseen. (Tampereen kaupunki 2018f.) 2.3. Palvelukoti Pohjola Palvelukoti Pohjola on valmistunut vuonna Pohjolaan kuuluu kuusi 15-paikkaista ryhmäkotia ja yhteensä asukaspaikkoja on 90 kappaletta. Pohjolassa asukkailla on ulkoilumahdollisuus palvelukodin sisäpihalla, käytössään sähköavusteinen pyörä kulkemista varten, sekä mahdollisuus osallistua yhteisesti järjestettävään harrastus- ja virkistystoimintaan yhteisissä tiloissa. (Tampereen kaupunki 2018g.)

6 2.4. Toukola Palvelukoti Toukola on Koukkuniemen vanhainkodin lähettyvillä sijaitseva tehostetun palveluasumisen yksikkö. Toukolaan kuuluu kahdeksan 15-paikkaista ryhmäkotia ja yhteensä paikkoja on 120 kappaletta. Puolet paikoista on kaupungin omaa toimintaa, kun taas puolet paikoista kuuluu kaupungin ulkopuoliselle toimijalle. Toukola on valmistunut vuoden 2017 loppupuolella ja kaupungin oman toiminnan ryhmäkodit ovat aloittaneet toimintansa tammikuun 2018 aikana. Toukolan ryhmäkodeissa asukkailla on muiden ryhmäkotien tapaan omat henkilökohtaiset asumistilat, joiden lisäksi käytössä on yhteiset oleskelu- ja ruokailutilat. Toukolan piha-alueeseen kuuluu pieni sisäpiha ja asukkaiden käytettävissä on myös Koukkuniemen piha-alue ja ranta. Toukola-rakennuksen yhteyteen on lisäksi tarkoitus tulla kahvio, kampaamo, kaupungin kirjasto, hieroja, kuntosali, hammashoitola ja jalkahoitaja. (Tampereen kaupunki 2018h.) 2.5. Kontukoti Toukolan kanssa samoissa tiloissa sijaitsevassa ostopalveluihin kuuluvassa Kontukodissa on neljä tehostetun palveluasumisen yksikköä, joissa on yhteensä 60 asukaspaikkaa. Haastatteluaikaan (toukokuun puolessa välissä) Kontukoti oli ollut vasta muutaman viikon toiminnassa nykyisissä tiloissa. Aiemmin Kontukoti sijaitsi samoissa tiloissa Jukola-Impivaaran kanssa. Kontukodin asukkailla on yhtä lailla käytössään Toukola-rakennuksen palvelut, kuten kirjasto, kahvio, kampaamo, ynnä muut. (Tampereen kaupunki 2018h; Kontukoti 2018.) 2.6. Pappilanpuisto Pappilanpuistoon kuuluu kolme 15-paikkaista ryhmäkotia ja yhteensä paikkoja on 45 kappaletta. Muiden ryhmäkotien tapaan Pappilanpuiston asukkailla on käytössään yksityinen asuintila sekä yhteiset ruokailu- ja oleskelutilat. Pappilanpuiston alueelta löytyvät myös asukkaiden käytössä oleva lehtienlukusali, kahvio, kampaamo ja kuntosali. Lisäksi palvelukoti järjestää erilaista virkistystoimintaa ja harrastusmahdollisuuksia asukkailleen. Pappilanpuiston ryhmäkodit ovat siirtyneet kaupungin omaksi toiminnaksi maaliskuussa (Tampereen kaupunki 2018i.)

7 2.7. Keinupuisto Keinupuistokeskus on ostopalveluyksikkö, jolta Tampereen kaupunki ostaa palveluita. Keinupuiston omistaa Pirkanmaan Senioripalvelut Oy. Keinupuistoon kuuluu 13 palveluasuntoa ja 15-paikkainen ryhmäkoti. Keinupuiston asukkailla on käytössään lähitori, joka tarjoaa neuvontaa ja ohjausta. Lisäksi Keinupuistossa on oma ravintola. (Pirkanmaan Senioripalvelut 2018.) 2.8. Kuuselakeskus Kuuselakeskus on Keinupuiston tapaan Pirkanmaan Senioripalvelut Oy:n omistama ostopalveluyksikkö, jolta kaupunki on ostanut palveluja. Kuuselassa on 85 ikäihmisille tarkoitettua asuntoa, sekä viisi ryhmäkotia, joissa on yhteensä 72 asukaspaikkaa. (Pirkanmaan Senioripalvelut 2018.) 2.9. Koivupirtti Koivupirtti on yleishyödyllisen Koivupirtin säätiön ylläpitämä ostopalveluyksikkö. Koivupirtin palvelukodissa tehostettu palveluasuminen on järjestetty sekä palvelutalossa että ryhmäkodeissa. Ryhmäkoteja on kolme ja asukkaita ryhmäkodeissa on kussakin 5-8 henkilöä. Omien asuintilojen lisäksi ryhmäkodeissa on kaikille yhteinen tupakeittiö. (Koivupirtin säätiö 2018.) Kotipirtti Kotipirtti on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhdistys, jolta kaupunki ostaa palveluja. Kotipirtti järjestää tehostettua palveluasumista sekä asuintalon kerroksissa että ryhmäkodeissa. Palvelutalossa on 21 palveluasumisen paikkaa ja ryhmäkodissa on puolestaan 16 asukaspaikkaa. Kotipirtissä asukkailla on omat asunnot ja rakennuksen alakerrassa sijaitsee yhteisiä tiloja, kuten kuntohuone, ravintola ja Päiväpirtti, joka on asukkaiden yhteinen oleskelutila. (Palvelutalo Kotipirtti 2018.) Petsamokoti Petsamokoti on Tampereen Ensi- ja turvakoti ry:n omistama yksikkö, jolta kaupunki ostaa palveluja. Petsamokodin ryhmäkodissa on 12 tehostetun palveluasumisen paikkaa. Ryhmäkodissa jokainen asukas asuu omassa huoneessaan, johon kuuluu pesuhuone. Ryhmäkodissa järjestetään asukkaille päivittäin erilaista toimintaa, kuten ulkoilua ja virikehetkiä. (Tampereen Ensi- ja turvakoti 2018.)

8 2.12. Petäjäkotikeskus Petäjäkotikeskus on ostopalveluyksikkö, jossa on yhteensä 57 pitkäaikaisen asumisen paikkaa. Petäjäkotiin kuuluu neljä ryhmäkotia. Kaksi niistä on suunnattu muistisairaille ja yksi ryhmäkodeista on suunnattu iäkkäille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Petäjäkodilla on oma keittiö sekä kuntosali, jotka ovat asukkaiden käytössä. (Petäjäkotikeskus 2018.) Taatala Taatala on Coronarian omistama ostopalveluyksikkö, joka on aloittanut toimintansa vuonna 2016 Tampereella. Taatalassa on 12-paikkainen ryhmäkoti, jossa asukkaat asuvat omissa asunnoissaan. Taatalassa asukkaiden käytössä on lisäksi oma ravintola, saunapalvelut ja asukkaille myös järjestetään yksikössä ohjattua ryhmätoimintaa. (Coronaria 2018.) Viola Viola kotiyhdistys on ostopalveluyksikkö, jolla on kolmessa eri kiinteistössä ryhmäkoteja. Nämä kiinteistöt ovat Viola-koti, Willa Viola ja Pellavakoti. Tampereen kaupunki tekee ensisijaisesti Viola-kodin ja Willa Violan ryhmäkotien asukasvalinnat ja Pellavakotiin on keskitetty yksityinen tehostettu ryhmäkotiasuminen. Viola-kodin ryhmäkodissa on 13 pitkäaikaisen asumisen paikkaa ja Willa Violan ryhmäkodissa 20 paikkaa. Ryhmäkodeissa on omat huoneet asukkaille, sekä yhteiset oleskelu-, ruokailu- ja saunatilat. (Violakotiyhdistys 2018.) Oriveden yksiköt Tampereen kaupunki järjestää tehostettua palveluasumista myös Orivedellä kolmessa eri yksikössä. Nämä yksiköt ovat Onninkoti, Toivonkoti ja Särkänkoti. Särkänkodin toiminta on alkanut vuonna 2016 ja siellä on tehostetun palveluasumisen asukkaita kahdessa kerroksessa. Onninkoti ja Toivonkoti ovat pienempiä yksiköitä. Onninkoti on suunnattu ennen kaikkea ikäihmisille, joilla on muistisairaus. Toivonkoti sijaitsee Tähtiniemen vanhainkodin alueella. (Tampereen kaupunki 2018j.) Selvityksen toteutus Haastattelussa käytettävässä kyselylomakkeessa oli taustatietojen lisäksi yhteensä 31 kysymystä. Joihinkin kysymyksiin oli annettu valmiit vastausvaihtoehdot, mutta osassa oli mahdollisuus avoimeen vastaukseen, eli haastateltava sai vastata vapaasti ilman ennalta määriteltyjä vastausvaihtoehtoja. Kysymyksissä

9 tarkasteltiin asukkaan hoitoa, kohtelua, itsemääräämistä, vierailuja sekä viihtyvyyttä, turvallisuutta ja ympäristöä (liite 1). Tällaiselle puolistrukturoidulle haastattelulle on tyypillistä, että haastattelija voi muokata tarvittaessa kysymysten sanamuotoa ja haastateltavalla on mahdollisuus vastata vastausvaihtoehtojen lisäksi myös omin sanoin (Hirsjärvi & Hurme 2011, 47). Osa haastateltavista vastasi laajasti omin sanoin myös sellaisiin kysymyksiin, joissa oli valmiit vastausvaihtoehdot. Nämäkin vastaukset kirjattiin ylös ja niitä referoidaan raportissa niihin liittyvien tulosten yhteydessä. Yksiköitä oli pyydetty etukäteen miettimään valmiiksi sellaisia haastateltavia, jotka todennäköisesti pystyisivät vastaamaan kyselyyn. Tämän toimintatavan (niin kutsuttu eliittiotanta ) tarkoituksena oli saada vastaajiksi henkilöitä, jotka pystyvät kuntonsa puolesta vastaamaan kyselyyn ja joilta näin ollen on mahdollista myös saada relevantteja vastauksia (vrt. Tuomi & Sarajärvi 2003, 88). Joissakin paikoissa henkilökunta oli tehnyt nimilistat valmiiksi ja asiakkaiden suostumusta haastatteluun oli etukäteen kysytty. Kaikissa paikoissa tämä ei kuitenkaan ollut esimerkiksi asiakkaiden huonokuntoisuuden vuoksi mahdollista ja haastateltavat valittiin henkilökunnan toimesta juuri ennen haastattelujen toteuttamista. Suostumusta kysyttiin vielä ennen haastattelun toteuttamista varmuuden vuoksi kaikilta Joissakin yksiköissä haastattelumäärä on edellisvuotta pienempi, koska vastaamaan kykeneviä ei yksinkertaisesti ollut tänä vuonna niin paljon. Yhdessä Jukolan ryhmäkodissa oli ennalta sovittuna haastatteluajankohtana vatsatautiepidemia, joten siellä haastatteluja ei päästy toteuttamaan ennalta sovittuna ajankohtana. Joissakin paikoissa osa etukäteen valituista haastateltavista oli sen verran huonokuntoisia, etteivät he kyenneet lopulta osallistumaan haastatteluun. Toisinaan kävi niin, että osa potentiaalisista haastateltavista oli haastatteluajankohtana ulkona tai retkellä, tai he kieltäytyivätkin haastattelusta. Palvelukodin asiakkailla, kuten kellä tahansa muullakin, on oikeus kieltäytyä haastattelusta missä vaiheessa tahansa, joten ketään ei haastateltu vastentahtoisesti. Haastattelujen kesto oli noin kymmenestä minuutista puoleen tuntiin, joskin puolen tunnin pituiset haastattelut olivat harvinaisempia. Suurin osa haastatteluista toteutettiin haastateltavan omassa huoneessa. Osa haastatteluista toteutettiin palvelukodin yhteisissä tiloissa, kuten ryhmäkodin olohuoneessa tai ruokalassa, mikäli haastateltava oli yhteisissä tiloissa ja halusi vastata mieluummin siellä kyselyyn. Useimmiten haastateltavalle ehdotettiin omaa huonetta haastattelupaikaksi, mutta osassa haastattelupaikoista yhteiset tilat olivat erillään ja eri kerroksessa kuin haastateltavan huone, joten tämänkin asian suhteen toimittiin joustavasti ja siten, miten haastateltavalle ajateltiin olevan helpoin.

10 Haastateltavista osan oli vaikea ymmärtää kaikkia kysymyksiä. Esimerkiksi kysymys siitä, onko haastateltavalle laadittu palvelu- ja hoitosuunnitelmaa, vaikutti olevan enemmistölle haastava. Niissä tilanteissa, joissa haastateltava ei ymmärtänyt kysymystä alkuperäisessä muodossaan, kysymykset pyrittiin kysymään helpotetummin. Näin ollen vaikkapa kysymys Kuullaanko teitä riittävästi? saatettiin kysyä selventäen, huomioiko henkilökunta, jos haastateltava esimerkiksi kertoo tarvitsevansa jotakin. Haastattelujen toteutuksessa haastateltavien senhetkisen kunnon huomiointi oli muutenkin keskeisessä osassa. Muutama muistisairas haastateltava ei haastatteluhetkellä muistanut suurimpaan osaan kysymyksistä vastauksia. Osa haastateltavista oli kuitenkin erittäin hyvässä kunnossa ja yleensä juuri heiltä tulikin pisimmät ja perustelluimmat vastaukset esimerkiksi avoimiin kysymyksiin. Haastateltavien kunnossa ei ollut havaittavissa suuria eroja eri yksiköiden välillä, vaan yleensä kaikissa yksiköissä oli sekä hyvä- että huonokuntoisempia haastateltavia (lukuun ottamatta Oriveden dementiakoti Onninkotia). Palvelukodissa toteutettavissa haastatteluissa tutkimusetiikkaan liittyvät kysymykset pyrittiin huomioimaan mahdollisimman hyvin. Haastateltavat kohdattiin tasavertaisina ja kohteliaasti. Tämä näkyi esimerkiksi niin, että haastateltavan vastaukset otettiin aina todesta ja haastateltavia kohdeltiin arvostavasti ja arvokkaina, heidän kunnostaan riippumatta. Haastattelu toteutettiin haastateltavan lähtökohdista käsin, eli jos jollakin haastateltavalla oli pitkälle edennyt muistisairaus, kysymyksiä yksinkertaistettiin, tai jos joku koki vain olevansa käymässä palvelukodissa, häneltä kysyttiin, millaista siellä on käydä (ei asua). Haastattelut toteutettiin pääasiassa haastateltavan kotona (palvelukodissa), joten myös sinne tultiin kunnioittavasti. Kaiken kaikkiaan pyrimme huomioimaan ja turvaamaan mahdollisimman hyvin haastatteluun osallistuvien autonomian sekä oikeuden tulla kuulluksi. (Nikander & Zechner 2006, 515, ) Tehostetun palveluasumisen asiakkaiden haastatteleminen oli toisinaan haastavaa, sillä osalla haastateltavista oli erilaisia kognitiivisia ja fyysisiä rajoitteita sekä eritasoisia muistisairauksia. Haastattelujen tekeminen on kuitenkin tärkeää, jotta myös tehostetun palveluasumisen asiakkaiden näkemyksiä, kokemuksia ja ajatuksia saadaan selville. Muistisairaitakin voi haastatella ja saada mielekkäitä vastauksia, kun haastattelija on kärsivällinen ja valmis mukautumaan tilanteeseen. (Vrt. Hirsjärvi & Hurme 2011, ) Omaiset tai henkilökunta eivät omaa samanlaista kokemusta siitä, millaista palveluasumisyksikössä on olla, joten autenttisin tieto saadaan suoraan asiakkaalta. Moni haastateltava myös kiitteli siitä, että heidän näkökulmastaan ollaan kiinnostuneita ja pitivät haastatteluja hyvänä asiana. Usea haastateltava oli jopa suorastaan otettu siitä, että heitä halutaan kuulla.

11 3. Tulokset Jokaisen yksikön kohdalla laskettiin edellisvuoden tapaan tavoitemäärä haastatteluille niin, että kustakin yksiköstä vastaajiksi saataisi riittävä määrä asiakkaita. Haastattelumäärien suhteuttamisella pyrittiin siihen, että vastauksia tulisi mahdollisimman tasaisesti joka yksiköstä, eikä yksittäinen yksikkö olisi yliedustettuna aineistossa. Esimerkiksi Petäjäkotikeskuksesta haastateltiin 24:ää asukasta, mutta sen sijaan Taatalassa oli vain kaksi tehostetun palveluasumisen asukasta, joista ainoastaan toinen suostui vastaamaan kyselyyn. Taatalan tuloksia ei käsitelläkään raportissa yksittäin sekä anonymiteetin säilymisen että tulosten yleistettävyyden ongelmien vuoksi. Samoista syistä kahden Oriveden yksikön, Toivonkodin ja Onninkodin, tuloksia käsitellään raportissa yhdessä, sillä molemmissa oli vain neljä vastaajaa. On myös huomattava, että kaikki kyselyyn vastanneet eivät ole osanneet tai halunneet vastata jokaiseen kysymykseen. Tästä syystä tuloksien raportoinnissa ilmoitetaan aina erikseen kysymykseen vastanneiden määrä, joka ilmoitetaan muodossa n=. Myös yksikkökohtaiset vastaajamäärät ilmoitetaan aina yksikköjen vastauksia vertailtaessa, jolloin n on kyseiseen kysymykseen vastanneet per yksikkö. Yleisesti ottaen Ei osaa sanoa -vastauksia ei ole huomioitu tulosten raportoinnissa, joten kysymyskohtaiset vastausprosentit koostuvat vain kyseiseen kysymykseen vastanneista. Joissakin poikkeustapauksissa EOS -vastaukset on huomioitu, esimerkiksi silloin, kun valtaosa kysymykseen vastanneista ei ole osannut vastata kysymykseen. Vastausten prosenttiluvut on pyöristetty desimaalin tarkkuudella. Tuloksia vertailtiin viime vuoteen, oman tuotannon yksiköiden ja ostopalveluyksiköiden välillä sekä eri yksiköiden välillä. Tuloksia raportoidaan kahdella eri tavalla: vastausprosenttien ja keskiarvojen avulla. Joidenkin kysymysten kohdalla vastausprosenttien sijaan vastauksille on annettu numeeriset arvot, joista on laskettu vastausten keskiarvo vertailun helpottamiseksi. Näin on tehty silloin, kun vastausvaihtoehtoja on ollut 3-5 ja vertailua on haluttu selkiyttää. Keskiarvo laskettiin niin, että Kyllä -vastaus sai arvon 2, Vaihtelevasti -vastaus sai arvon 1 ja Ei -vastaus sai arvon 0. Siten keskiarvo on tuloksena sen parempi, mitä lähempänä numeroa kaksi (2) keskiarvo on. Joissakin vertailussa vastausvaihtoehtoja oli yhteensä viisi ja näissä tapauksissa mitä lähempänä numeroa viisi (5) vastausten keskiarvo on, sen parempi tulos on. Kunkin vertailun kohdalla ilmoitetaan vielä erikseen, millä asteikolla vertailu on toteutettu. Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastasi 217 tehostetun palveluasumisen asukasta. Vastaajia oli eniten Petäjäkotikeskuksesta ja Pohjolan palvelukodista, joista kummastakin oli 24 vastaajaa. Vähiten vastaajia oli Taatalassa, jossa kyselyyn vastasi yksi henkilö. Vuonna 2016 vastaajia oli 139 ja vuonna 2017 oli 230

12 vastaajaa, joten tämän vuoden haastattelumäärä on riittävä. Tavoitteena oli alun perin saada noin 200 vastaajaa ja tämä tavoite ylitettiin. Kuvio 1: Yksikkökohtaiset vastaajamäärät v (N=217). VASTAAJAT (KPL) Taustamuuttujat Tänä vuonna vastaajista (n = 217) 75 % oli naisia ja 25 % miehiä. Vastaajien sukupuolijakauma oli täsmälleen sama, kuin viime vuonna. THL:n (2017) tietojen mukaan ikäihmisten laitos- ja asumispalvelujen käyttäjistä kolme neljäsosaa on naisia, joten vastaajien sukupuolijakauma saattaa vastata myös asujien sukupuolijakaumaa. Suurin osa vastaajista (n = 202) oli vuotiaita (42 %) ja toiseksi suurin vastaajaryhmä oli yli 90-vuotiaita (29 %) vuotiaita oli 20 % ja vuotiaita 7 %. Pienin vastaajaryhmä oli alle 60-vuotiaat, joita oli vain kolme (2 %). 15 henkilöä ei osannut vastata tähän kysymykseen. Myös viime vuonna vastaajien iät olivat jakautuneet samalla tavalla. Viime vuonna kolme vastaajaa ei osannut sanoa ikäänsä, joten tänä vuonna niitä, jotka eivät osanneet sanoa ikäänsä, oli huomattavasti enemmän, vaikka vastaajamäärä oli viime vuotta pienempi. Tämä tieto saattaa antaa viitteitä siitä, että tänä vuonna haastateltavien joukossa on ollut enemmän muistisairaita, tai muuten huonokuntoisempia asiakkaita, kuin viime vuonna.

13 Kuvio 2: Vastaajien sukupuoli ja ikä v (Sukupuoli N=217, ikä N=202. EOS-vastauksia ei ole huomioitu kuviossa.) Vastaajien sukupuoli ja ikä (%) NAINEN MIES ALLE 60v v v v. yli 90v. Vastaajista (n = 195) suurin osa (47 %) oli asunut palvelukodissa alle vuoden verran. Toiseksi eniten (37 %) oli niitä, jotka olivat asuneet palvelukodissa 1-3 vuotta. Vastaajista 11 % oli asunut palvelukodissa 3-5 vuotta. Pienin vastaajaryhmä, kolme vastaajaa (2 %) oli asunut palvelukodissa 5-7 vuotta ja yli seitsemän vuotta palvelukodissa asuneita oli toiseksi vähiten, 4 %. Haastateltavista 22 ei osannut vastata tähän kysymykseen. Myös viime vuonna suurin vastaajaryhmä on ollut alle vuoden palvelukodissa asuneet (43 %) ja toiseksi suurin ryhmä oli 1-3 vuotta palvelukodissa asuneet (35 %). Saattaakin olla niin, että vastaajiksi valikoituu joka vuosi palvelukotiin melko vasta muuttaneita asiakkaita siksi, että he eivät ole vielä niin huonokuntoisia, kuin palvelukodissa kauemmin asuneet. Lähiomaisia oli suurimmalla osalla (92 %) vastaajista (n = 214). Vastaajista vain 8 % sanoi, ettei heillä ole lähisukulaisia lainkaan Hoito Ensimmäisessä varsinaisessa kysymysosiossa kartoitettiin, tietääkö asiakas, onko hänelle tehty palvelu- ja hoitosuunnitelmaa ja onko hän osallistunut sen tekemiseen, tietääkö hän omahoitajaansa sekä hänen tyytyväisyyttään hoitoon, avunsaantiin ja palvelukodin ruokaan. Kaikista vastaajista (n = 217) vain 18 % sanoi, että hänelle on tehty palvelu- ja hoitosuunnitelma. Suurempi osa vastaajista (38 %) vastasi, että palvelu- ja hoitosuunnitelmaa ei ole tehty. Haastateltavista kaikista suurin osa (44 %) ei osannut vastata tähän kysymykseen. Viime vuoden kyselyssä useampi vastaaja oli

14 vastannut, että suunnitelma oli tehty (36 %), mutta myös silloin vastaajista suurin osa (39 %) ei ollut osannut sanoa, onko suunnitelmaa tehty. Kieltäviä vastauksia oli 26 % viime vuonna. Viime vuoteen verrattuna siis yhä harvempi asiakas osasi vastata tähän kysymykseen ja Kyllä vastauksia oli selvästi edellisvuotta vähemmän. Kuvio 3: Onko Teillä palvelu- ja hoitosuunnitelmaa? Vuosien 2017 ja 2018 tulosten vertailu. Onko Teillä palvelu- ja hoitosuunnitelma? (%) KYLLÄ EI EOS 2017 (N=230) 2018 (N=217) Oman tuotannon ja ostopalvelujen yksikköjä vertailtaessa käy ilmi, että suurin osa oman tuotannon yksiköiden vastaajista (n = 102) ei osannut vastata koko kysymykseen palvelu- ja hoitosuunnitelmasta (52 %). Ostopalveluyksiköiden (n = 115) kohdalla kokonaistulos oli parempi ja vain 37 % vastaajista ei osannut vastata tähän kysymykseen lainkaan. Kysymykseen vastanneista ostopalvelujen yksiköiden vastaajat olivat vastanneet useammin, että palvelu- ja hoitosuunnitelmaa ei ole tehty (74 %), oman tuotannon yksiköiden vastaajista 28 % oli vastannut kieltävästi.

15 Kuvio 4: Onko Teillä palvelu- ja hoitosuunnitelmaa? Oman tuotannon ja ostopalvelujen tulosten vertailu v Onko Teillä palvelu- ja hoitosuunnitelmaa? (%) KYLLÄ EI EOS Oma tuotanto (N=102) Ostopalvelut (N=115) Eri yksiköiden vastauksia verratessa Pappilanpuistossa (n = 3) ja Koivupirtissä (n = 7) kaikki kysymykseen vastanneet (100 %) sanoivat, että palvelu- ja hoitosuunnitelmaa ei ole tehty. Kontukodissa (n = 9) 89 % ja Petsamokodissa (n = 7) 86 % lähes kaikki vastasivat tähän kieltävästi. Ainoastaan Särkänkodissa (n = 6) yli puolet vastaajista (67 %) vastasi, että palvelu- ja hoitosuunnitelma on tehty. Keinupuistossa kukaan ei osannut vastata kysymykseen. Kuvio 5: Onko Teillä palvelu- ja hoitosuunnitelmaa? Yksiköiden tulosten vertailu v (EOS-vastauksia ei ole huomioitu kuviossa.) Onko Teillä palvelu- ja hoitosuunnitelmaa? (%) KYLLÄ EI Tämän jälkeen kysyttiin, oliko asiakas itse osallistunut palvelu- ja hoitosuunnitelman laatimiseen. Tässäkin haastateltavista (n = 217) selkeä vähemmistö (13 %) vastasi Kyllä ja 42 % vastasi, ettei ole osallistunut

16 suunnitelman laatimiseen. Enemmistö haastateltavista (47 %) ei osannut vastata tähänkään kysymykseen. Viime vuonna suunnitelman laatimiseen osallistuneita oli suurempi määrä (23 %) ja vain 34 % oli vastannut, ettei ole osallistunut suunnitelman laatimiseen. Myös viime vuonna enemmistö eli 43 % vastaajista ei osannut vastata kysymykseen. Vuonna 2016 vastaajista 25 % oli vastannut osallistuneensa suunnitelman laatimiseen, 27 % oli vastannut kieltävästi ja 48 % ei ollut osannut vastata. Tuloksia vertailtaessa huomataan, että tänä vuonna edellisvuosia suurempi osa vastaajista sanoi, ettei ole osallistunut hoito- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Vertailtaessa tämän vuoden tuloksia myös vuoden 2016 kyselyn tuloksiin käy ilmi, että palvelusuunnitelman tekoon osallistuneiden määrä on laskenut joka vuosi. Kuvio 6: Osallistuitteko palvelu- ja hoitosuunnitelman laatimiseen? Vuosien 2016, 2017 ja 2018 tulosten vertailu Osallistuitteko suunnitelman laatimiseen? (%) KYLLÄ EI EOS 2016 (N=139) 2017 (N=230) 2018 (N=217) Oman tuotannon yksiköissä (n = 102) huomattavasti suurempi osa (61 %) ei osannut vastata tähän kysymykseen, kuin ostopalveluyksiköissä (n = 115, 28 %). Kysymykseen vastanneista suurin osa vastasi, ettei ole osallistunut suunnitelmaan laatimiseen. Näin vastasi 28 % oman tuotannon yksiköiden vastaajista ja 53 % ostopalveluyksiköiden vastaajista. Eri yksiköitä vertailtaessa huomataan, että ainoastaan Pohjolassa (n = 5) ja Jukola-Impivaarassa (n = 6) tähän kysymykseen vastanneista enemmistö sanoi, että oli osallistunut suunnitelman laatimiseen. Sen sijaan kysymykseen vastanneista Koivupirtin (n = 9), Pappilanpuiston (n = 3), sekä Onnin- ja Toivonkodin vastaajista kaikki (100 %) sanoivat, etteivät ole osallistuneet suunnitelman laatimiseen. Kontukodin vastaajista (n = 9) 89 % vastasi myös kieltävästi. Kolmanneksi eniten kieltäviä vastauksia tuli Pispasta (n = 7),

17 jossa 86 % vastasi, ettei ole osallistunut suunnitelman laatimiseen. (Keinupuistossa ja Petsamokodissa kukaan ei osannut vastata kysymykseen.) Kuvio 7: Osallistuitteko palvelu- ja hoitosuunnitelmaan laatimiseen? Yksiköiden tulosten vertailu v (EOSvastauksia ei ole huomioitu kuviossa.) Osallistuitteko suunnitelman laatimiseen? (%) KYLLÄ EI Palvelu- ja hoitosuunnitelma pitäisi olla tehtynä jokaiselle palvelukodin asiakkaalle. Siksi on huolestuttavaa, että näin pieni joukko vastaajista tiesi tällaisen suunnitelman olemassa olosta. Kenties palvelu- ja hoitosuunnitelman laatiminen on toteutettu asiakkaan näkökulmasta epäselvästi, asiakas ei ole osallistunut laatimiseen, tai asiakas ei enää muista suunnitelman laatimista. Osa niistä haastateltavista, jotka eivät osanneet vastata kysymykseen, pitivät mahdollisena, että suunnitelma on tehty, mutta ajattelivat palvelukodin henkilökunnan tai lääkärin tehneen sen. Olisiko tarvetta sille, että asiakkaita osallistettaisi enemmän suunnitelman tekemiseen, tai heille tiedotettaisi suunnitelman olemassa olosta ja sisällöstä paremmin? Vastaajista (n = 217) selkeästi suurin osa (49 %) vastasi, ettei tiedä, kuka yksikössä on hänen omahoitajansa. Vain 31 % vastasi tietävänsä omahoitajansa ja 20 % ei osannut vastata kysymykseen. Vuonna 2017 vastaajista 41 % ei tiennyt, kuka hänen omahoitajansa ja 38 % vastasi tietävänsä. Tänä vuonna siis edellisvuotta useampi vastaaja ei tiennyt omahoitajaansa. Määrä on laskenut vuosien aikana, sillä vuoden 2016 kyselyssä 39 % vastasi tietävänsä omahoitajansa ja vain 37 % vastasi, ettei tiedä. Usea vastaaja kommentoi tähän kysymykseen, että ei heillä ole ollenkaan omahoitajaa. Osa sanoi, että heillä on jossakin

18 virallisissa asiakirjoissa ehkä nimetty omahoitaja, mutta palvelukodin arjessa omahoitajasysteemi ei näy mitenkään, eikä asiakas siksi edes muista, kuka hänelle nimetty omahoitaja on. Oman tuotannon yksiköiden vastaajista (n = 102) 41 % tiesi, kuka hänen omahoitajansa on. Ostopalveluyksiköiden vastaajista (n = 115) vain 23 % vastasi tietävänsä. Silti suurin vastaajaryhmä sekä oman tuotannon yksiköissä (43 %) ja ostopalveluyksiköissä (54 %) olivat vastaajat, jotka eivät tiedä omahoitajaansa. Kuvio 8: Tiedättekö, kuka on Teidän omahoitajanne? Oman tuotannon ja ostopalvelujen Kyllä -vastausten vertailu v Tiedättekö, kuka on omahoitajanne? (%) Ostopalvelut (n=115) 23 Oma tuotanto (n=102) KYLLÄ-VASTAUKSET Kysymykseen vastanneista Keinupuiston (n = 3), sekä Onnin- ja Toivonkodin (n = 5) kaikki (100 %) vastasivat, etteivät tiedä omahoitaajansa. Kysymykseen vastanneista omahoitaja tiedettiin selkeästi useimmiten Pohjolassa (n = 21), jossa 71 % kysymykseen vastanneista vastasi kysymykseen myöntävästi. Toiseksi useimmiten omahoitaja tiedettiin Toukolassa (n = 9), jossa 56 % vastasi tietävänsä. Kolmanneksi useimmiten omahoitaja tiedettiin Kuuselakeskuksessa (n = 13), jossa 54 % vastaajista tiesi omahoitajansa. Suurin osa (n = 217) vastaajista (72 %) oli tyytyväinen yksikössä järjestettyyn ohjelmaan ja toimintaan. Toiseksi eniten (12 %) asiakkaat olivat Vaihtelevasti tyytyväisiä. Tyytymättömiä oli 7 % vastaajista ja 9 % ei osannut vastata kysymykseen. Myös vuonna 2017 suurin osa vastaajista (81 %) oli ollut tyytyväinen järjestettyyn ohjelmaan ja toimintaan, samoin sitä edeltävänä vuonna. Viime vuonna 12 % vastaajista oli vastannut, ettei ole ollut tyytyväinen järjestettyyn ohjelmaan, mutta viime vuonna vastausvaihtoehtoa Vaihtelevasti ei ollut lainkaan. Kaiken kaikkiaan vastaajat ovat siis tänäkin vuonna pääasiassa tyytyväisiä

19 järjestettyyn ohjelmaan ja toimintaan, tosin tyytyväisten määrä on laskenut edellisvuodesta. Tämän kysymyksen suhteen ostopalveluyksiköiden ja oman tuotannon yksiköiden välillä ei ollut juurikaan eroja. Moni vastaaja kertoi, ettei halua tai jaksa osallistua palvelukodin ohjelmaan tai toimintaan erinäisistä syistä johtuen. Osa sanoi olevansa niin huonokuntoinen tai niin vanha, ettei siksi enää jaksa osallistua. Osa vastaajista kritisoi palvelukodin ohjelman olevan liian lapsellista ja toi ilmi toivomuksen aikuisemman toiminnan järjestämisestä. Palvelukodeissa onkin kenties haastetta sellaisen ohjelman ja toiminnan toteuttamisessa, joka sopisi kaikille asukkaille. Huonokuntoisempia ja muistisairaita leikkituokiot eivät välttämättä haittaa, mutta parempikuntoiset asiakkaat vaikuttaisivat kaipaavan muunkinlaista toimintaa. Tyytyväisimpiä yksikön ohjelmaan ja toimintaan oltiin Onnin -ja Toivonkodissa (n = 6), jossa kaikki vastaajat vastasivat olevansa tyytyväisiä (keskiarvo 2). Toiseksi eniten tyytyväisiä oli Särkänkodissa (n = 16), jonka keskiarvoksi tuli 1,94. Kolmanneksi eniten tyytyväisiä oltiin Kuuselakeskuksessa, jonka keskiarvoksi tuli 1,83. Vertailussa tyytymättömimpiä yksikön ohjelmaan ja toimintaan oltiin Toukolassa (n = 9), jonka keskiarvo oli 1,33. Kuvio 9: Tyytyväisyys yksikössä järjestettyyn ohjelmaan ja toimintaan. Yksiköiden tulosten keskiarvojen vertailu (asteikolla 0-2) v ,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 1,82 Oletteko tyytyväinen yksikössä järjestettyyn ohjelmaan ja toimintaan? 2,00 1,94 1,67 1,83 1,67 1,67 1,64 1,63 1,70 1,75 1,71 1,63 1,57 1,33

20 Suurin osa vastaajista (77 %) koki saavansa palvelukodissa hyvää hoitoa (n = 217). Toiseksi suurin vastaajaryhmä (13 %) koki saavansa hyvää hoitoa vaihtelevasti. Vastaajista 3 % oli sitä mieltä, ettei saa palvelukodissa hyvää hoitoa ja 6 % ei osannut vastata. Viime vuonna hieman suurempi osa vastaajista (79 %) koki saavansa hyvää hoitoa, mutta muuten luvut olivat linjassa tämän vuoden tulosten kanssa. Oman tuotannon yksiköiden vastaajista (n = 97) hieman useampi (86 %) vastasi saavansa hyvää hoitoa, kuin ostopalveluyksiköiden vastaajat (80 %). Ostopalveluyksiköiden vastaajat olivat vastanneet prosentin verran enemmän kieltävästi ja Vaihtelevasti oli vastannut 11 % oman tuotannon vastaajista ja 16 % ostopalveluyksiköiden vastaajista. Pappilanpuistossa (n = 7) kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että saavat hyvää hoitoa palvelukodissa (keskiarvo 2). Seuraavaksi eniten tätä mieltä oltiin Jukola-Impivaarassa (n = 19), jossa lähes kaikki vastaajat olivat tätä mieltä (keskiarvo 1,95). Kolmanneksi eniten hyvää hoitoa koettiin saatavan Petäjäkodissa (n = 18), jonka keskiarvoksi tuli 1,91. Vertailussa vähiten hyvää hoitoa koettiin saatavan Pispassa (n = 13, keskiarvo 1,46). Toiseksi eniten kieltäviä vastauksia annettiin Koivupirtistä (n = 9), jonka keskiarvoksi tuli 1,56. Kolmanneksi matalin keskiarvo oli Viola-kodilla (n = 15, keskiarvo 1,67). Kuvio 10: Saatteko mielestänne hyvää hoitoa palvelukodissa? Yksiköiden tulosten keskiarvojen vertailu (asteikolla 0-2) v ,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 1,95 Saatteko mielestänne hyvää hoitoa? 2,00 1,80 1,80 1,73 1,76 1,86 1,86 1,91 1,56 1,46 1,83 1,89 1,78 1,67

21 Vastaajista (n = 191) suurin osa (68 %) arvioi saamansa hoidon hyväksi tai erinomaiseksi ja toiseksi suurin osa vastaajista (27 %) vastasi hoidon olevan tyydyttävää. Hyvin pieni osa arvioi saamansa hoidon olevan välttävää tai huonoa (5 %). Viime vuonna (n = 217) hoito oli arvioitu hieman paremmaksi, sillä silloin 77 % oli arvioinut saamansa hoidon joko hyväksi tai erinomaiseksi ja vain 4 % välttäväksi tai huonoksi. Viime vuonna 19 % vastaajista oli arvioinut hoidon olevan tyydyttävää. Tänä vuonna vastaukset painottuivat enemmän vaihtoehtojen Tyydyttävä ja Hyvä välille, kun taas viime vuonna painotus oli enemmän vastausten Hyvä ja Erinomainen välillä. Tulokset ovat siis tänä vuonna viime vuotta huonommat, eivätkä vastaajat arvioineet saavansa yhtä hyvää hoitoa, kuin viime vuonna. Kuvio 11: Arvionne hoidosta palvelukodissa? Vuosien 2017 ja 2018 tulosten vertailu. (EOS-vastauksia ei ole huomioitu kuviossa.) Arvionne hoidosta palvelukodissa? (%) ERINOMAINEN HYVÄ TYYDYTTÄVÄ VÄLTTÄVÄ HUONO (N=217) 2018 (N=191) Ostopalvelu- ja oman tuotannon yksiköitä vertailtaessa huomataan, että ostopalveluyksiköissä (n = 97) 1 % vastaajista on arvioinut hoidon huonoksi. Välttäväksi hoidon on arvioinut 5 % oman tuotannon ja 4 % ostopalvelujen vastaajista. Oman tuotannon yksiköiden vastaajat ovat vastanneet useammin hoidon olevan hyvää tai tyydyttävää, mutta erot ostopalvelujen tuloksiin eivät ole suuret. Tulosten suurin ero on Erinomainen -vastausten kohdalla. Vain 7 % oman tuotannon yksiköiden vastaajista on arvioinut hoidon erinomaiseksi, kun taas 14 % ostopalvelujen vastaajista oli vastannut saavansa erinomaista hoitoa.

22 Kuvio 12: Arvionne hoidosta palvelukodissa? Ostopalvelujen ja oman tuotannon yksiköiden tulosten vertailu v (EOS-vastauksia ei ole huomioitu kuviossa.) Arvionne hoidosta palvelukodissa? (%) ERINOMAINEN HYVÄ TYYDYTTÄVÄ VÄLTTÄVÄ HUONO Ostopalvelut (N=97) Oma tuotanto (N=94) Eri yksiköiden vastausten keskiarvoja tarkasteltaessa korkeimman keskiarvon (4) on saanut Keinupuisto (n = 5), eli Keinupuistolle on annettu vertailussa paras arvio hoidosta. Toiseksi korkeimman keskiarvon (3,95) sai Kuuselakeskus (n = 3,95), ja kolmanneksi korkeimman (3,82) Viola-koti (n = 11). Matalimman keskiarvon (3,43) hoidon arvioinnissa sai Onnin- ja Toivonkoti (n = 7), jossa siis annettiin vertailussa huonoin arvio hoidosta. Toiseksi matalimman keskiarvon (3,50) saivat Pappilanpuisto (n = 6) ja Toukola (n = 10). Kolmanneksi matalin keskiarvo (3,57) oli Petsamokodilla (n = 3,57). Kuvio 13: Arvionne hoidosta palvelukodissa? Yksiköiden tulosten keskiarvojen vertailu (asteikolla 1-5) v Arvio hoidosta palvelukodissa? 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 4,00 3,95 3,82 3,81 3,79 3,78 3,77 3,68 3,68 3,67 3,67 3,57 3,50 3,50 3,43

23 Seuraavaksi selvityksessä kysyttiin, saako asiakas tarvittaessa apua ja tukea päivittäisessä toiminnassaan. Kysymykseen vastanneista (n = 204) 88 % vastasi saavansa apua tarvittaessa, 8 % vastasi saavansa apua vaihtelevasti ja 4 % vastasi kysymykseen kieltävästi. Tänä vuonna myönteisten vastausten määrä oli kasvanut viime vuoteen verrattuna, jolloin 80 % oli vastannut saavansa apua tarvittaessa (n = 220). Kieltävien vastausten määrä oli viime vuonna sama, mutta Vaihtelevasti vastanneiden määrä oli laskenut viime vuodesta, jolloin 16 % oli vastannut niin. Vuonna 2016 vastaajista (n = 134) 83 % oli vastannut saavansa apua päivittäisessä toiminnassa, joten viime vuosiin verrattuna tänä vuonna yhä useampi vastaaja oli tätä mieltä. Ostopalveluiden ja oman tuotannon yksiköiden vastausten välillä ei ollut eroja tämän kysymyksen suhteen. Kaikki kysymykseen vastanneet Koivupirtistä (n = 8), Kontukodista (n = 10) ja Pappilanpuistosta (n = 8) vastasivat, että saavat tarvittaessa apua päivittäisessä toiminnassa (kaikkien keskiarvo 2). Selkeästi vähiten apua ja tukea vertailussa koettiin saatavan Keinupuistossa (n = 4), jonka keskiarvoksi tuli 1,25. Kuvio 14: Saatteko tarvittaessa apua ja tukea päivittäisessä toiminnassanne? Yksiköiden tulosten keskiarvojen vertailu (asteikolla 0-2) v ,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 Saatteko tarvittaessa apua ja tukea päivittäisessä toiminnassanne? 2,00 2,00 1,93 2,00 1,79 1,81 1,83 1,75 1,83 1,92 1,94 1,89 1,81 1,64 1,25 Kysymyksen kohdalla oli myös mahdollisuus kertoa vapaasti esimerkkejä avun saamiseen liittyen. Nämä vastaukset käsittelivät yleensä sitä, että apua saa tarvittaessa ja mihin apua saa, sitä, ettei vastaaja tarvitse päivittäin apua, sekä sitä, ettei apua saa riittävästi. Usea vastaaja sai päivittäin apua esimerkiksi

24 peseytymiseen, vessassa asioimiseen ja pukeutumiseen. Osa vastaajista kertoi, että apua saa kyllä, mutta sitä täytyy usein odottaa. Vaatteet autetaan päälle. Peseytymiseen saa apua, paitsi jos on kiire, niin aamupesua ei niin laajasti tehdä. Aina jos tartten apua, niin saan kyllä. Jos mulle jotain sairautta tulee, niin hoidetaan. Apua saa, mutta kärsivällisyyttä se vaatii. Odottaa pitää. Mä en pysty ilman avustajaa oikein liikkumaan, niin siinä avustetaan. Ruokailuun esimerkiksi autetaan. Mihin vaan saa apua, ei tarvii kun juosta pari kerrosta alaspäin hoitajien huoneelle tai soittaa puhelimella. Hoitajat auttaa vessa-asioissa ja auttaa sänkyyn. Usea vastauksista liittyi siihen, että vastaaja kertoi, ettei juurikaan tai ollenkaan tarvitse apua. Usea heistä oletti, että apua saisi kyllä tarvittaessa, mutta korosti, ettei osaa vastata kysymykseen päivittäin saatavasta avusta, koska ei tarvitse itse apua päivittäin. En ole tarvinnut mitään hoitoa ja apua vielä. Sitten saa apua, kun tarvii, mutta en tarvii päivittäin apua. Silloin kun tarvii apua, saa, yleensä. Itse en tarvitse päivittäin apua. Osa vastauksista käsitteli sitä, ettei apua saa päivittäin riittävästi. Näissä vastauksissa kerrottiin, että hoitajia on liian vähän ja hoitajilla on usein kiire. Usein kun apua pyytää, sitä ei välttämättä saa, tai sitten apua ei ehdi saada riittävästi. Moni myös kertoi, että apua joutuu pyytämään useaan otteeseen, ennen kuin sitä saa. Moni kuitenkin korosti tietävänsä, ettei kiire ole hoitajien vika, vaan hoidettavia on yksinkertaisesti liikaa. Monta kertaa päivällä, kun pyytää apua, niin sitä ei tuu. Nytkin kutsuin monta kertaa hoitajaa, eikä ketään tullut. Täällä on niin monta potilasta, ettei hoitajat ehdi tulla.

25 Hoitajat tuo ruoan ja vie lautaset pois, ei ne ehdi enempää auttaa. Ei täällä ole mitään seuraa, eikä mitään psykologista apua. Ei jutteluseuraa, ei mitään. Päiväkahveja ei aina ehditä tai muisteta antaa. Siitä olenkin täällä purnannut, kun mut unohdetaan niin monta kertaa. Täällä huoneessa vain olen yksinäni. Aika vaikeeta on kun meitä on paljon hoitajia joutuu vähän odottelemaan. Hoitajia saa pyytää tuhannen kertaa ennen kuin ne tulee tänne. Vastaajista (n = 213) valtaosa (87 %) sai mielestään palvelukodissa hyvää ruokaa. Vain 4 % koki, ettei ruoka ollut hyvää ja 9 % vastasi saavansa vaihtelevasti hyvää ruokaa. Asiakkaat olivat siis pääosin hyvin tyytyväisiä saamaansa ruokaan. Näin on ollut myös edellisvuosien kyselyjen tuloksissa, mutta tämän vuoden tulokset olivat vielä jonkin verran viime vuotta paremmat. Tänä vuonna ruokaa moitittiin lähinnä silloin, kun vastaaja oli kasvissyöjä, sillä kasvisruoan ei koettu olevan yhtä hyvää ja ravitsevaa, kuin liharuokien. Vastaajat (n = 213) olivat yksimielisiä siitä, että saavat palvelukodissa riittävästi ruokaa: 100 % kysymykseen vastanneista oli tätä mieltä. Tämäkin tulos on hieman parantunut viime vuodesta, jolloin vastaava luku oli 97 %. Päiväkahvit sai halutessaan päivittäin 94 % vastaajista (n = 206). Vain 2 % vastasi tähän kieltävästi ja 4 % vastasi Vaihtelevasti. Osa kieltävästi vastanneista kertoi, että päiväkahvit on kyllä tarjolla yhteisissä tiloissa, mutta asiakas ei pääse sinne huonokuntoisuudestaan johtuen, eikä henkilökunta aina muista tuoda kahvia asiakkaan huoneeseen. Viimeisessä tämän osion kysymyksessä kysyttiin, onko asiakkaan hyvä olla palvelukodissa. Kysymykseen vastanneista (n = 192) suurin vastaajaryhmä (45 %) koki, että palvelukodissa on koko ajan hyvä olla. Toiseksi eniten vastauksia (42 %) sai vaihtoehto melkein aina hyvä olla. Vastaajista 8 % koki, että palvelukodissa on joskus hyvä olla. Vastaajista 5 % koki, että palvelukodissa on harvoin tai ei koskaan hyvä olla. Viime vuonnakin vastaajista suurin osa (51 %) oli kokenut, että palvelukodissa on koko ajan hyvä olla (n = 223). Toiseksi eniten (35 %) myös viime vuonna oli vastauksia saanut vaihtoehto melkein aina hyvä olla. Tuolloin 10 % koki, että palvelukodissa on joskus hyvä olla ja 4 % vastasi, että palvelukodissa on harvoin tai ei koskaan hyvä olla. Tänä vuonna vastaajista siis viime vuotta harvempi koki, että palvelukodissa on koko ajan hyvä olla. Usea vastaaja koki kysymyksen mutkikkaaksi. Moni vastasi, että haluaisi olla mieluummin kotona, tai että eivät haluaisi asua palvelukodissa, mutta muita vaihtoehtoja ei ole. Usea vastaaja täydensi vastaustaan sanomalla olosuhteisiin/tilanteeseen nähden.

26 Kuvio 15: Onko Teidän hyvä olla palvelukodissa? Vuosien 2017 ja 2018 tulosten vertailu. (EOS-vastauksia ei ole huomioitu kuviossa.) Onko Teidän hyvä olla palvelukodissa? (%) KOKO AJAN MELKEIN AINA JOSKUS HARVOIN EI KOSKAAN 2017 (N=223) 2018 (N=192) Kaupungin oman tuotannon yksiköissä (n = 93) koko ajan tai melkein aina palvelukodissa olemisen hyväksi koki 81 % vastaajista, kun taas ostopalveluyksiköiden vastaajista (n = 99) 93 % vastasi näin. Harvoin tai ei koskaan palvelukodissa olemisen hyväksi koki oman tuotannon yksiköissä 5 % vastaajista, kun ostopalveluyksiköiden kohdalla vastaava luku oli 3 %. Oman tuotannon yksiköiden vastaajat siis kokivat ostopalveluyksiköiden vastaajia harvemmin, että palvelukodissa on hyvä olla. Yksiköiden vastausten keskiarvoja vertailtaessa huomataan, että Petsamokoti (n = 5) on saanut korkeimman keskiarvon (5), eli siellä kaikki vastanneet ovat kokeneet, että palvelukodissa on koko ajan hyvä olla. Toiseksi korkein keskiarvo (4,76) on Kuuselakeskuksella (n = 17) ja kolmanneksi korkein (4,40) Koivupirtillä (n = 10), joissa olemisen hyväksi koko ajan tai melkein aina on siis kokenut suurin osa vastaajista. Matalimman keskiarvon (3,50) sai Pappilanpuisto (n = 8), eli vertailussa siellä oleminen koettiin harvimmin hyväksi. Toiseksi matalimman keskiarvon (3,75) sai Pispa (n = 12) kolmanneksi matalimman (4,06) Jukola-Impivaara (n = 17).

27 Kuvio 16: Onko Teidän hyvä olla palvelukodissa? Yksiköiden tulosten keskiarvojen vertailu (asteikolla 1-5) v ,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 5,00 4,76 Hyvä olla palvelukodissa? 4,40 4,35 4,33 4,33 4,30 4,25 4,21 4,14 4,13 4,11 4,06 3,75 3,50 Hoitoa koskevista kysymyksistä koottiin vielä yksi yhteinen vertailu, jossa tarkasteltiin edellä olevien tulosten keskiarvojen kokonaiskeskiarvoja (keskiarvoa kaikista vastauksista). Vertailussa oli mukana vastaukset kysymyksistä, jotka koskivat tyytyväisyyttä yksikön toimintaan, sitä saako hyvää hoitoa, hoidon arviota, saako apua ja tukea, saako hyvää ruokaa, saako päiväkahvit ja onko palvelukodissa hyvä olla. (Riittävästi ruokaa vastasi saavansa 100 % kaikista vastaajista, joten sitä ei otettu vertailuun mukaan.) Myös tässä vertailussa korkeampi tulos on parempi. Kuten alla olevasta kuviosta (nro. 17) näkyy, korkeimman kokonaiskeskiarvon (2,56) on saanut Kuuselakeskus. Kuuselakeskuksen asiakkaat olivat siis kaikista tyytyväisimpiä palvelukodin hoitoon. Toiseksi tyytyväisimpiä oltiin Särkänkodissa (2,52) ja kolmanneksi tyytyväisimpiä Pohjolassa (2,51). Matalimman kokonaiskeskiarvon (2,25) sai Pispa, eli siellä hoitoon oltiin vähiten tyytyväisiä. Toiseksi matalimman kokonaiskeskiarvon (2,36) sai Toukola ja kolmanneksi matalimman (2,38) Pappilanpuisto.

28 Kuvio 17: Hoitoa koskevien tulosten kokonaiskeskiarvojen vertailu yksiköiden välillä v Hoito 3,00 2,80 2,60 2,40 2,20 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 2,56 2,52 2,51 2,50 2,48 2,44 2,44 2,42 2,42 2,41 2,41 2,39 2,38 2,36 2, Kohtelu Toisessa kysymysosiossa selvitettiin, miten palvelukodin henkilökunta kohtelee asiakasta, onko henkilökunnalla riittävästi aikaa, hoitaako henkilökunta asiakkaan mielestä työnsä hyvin ja kohdellaanko häntä ystävällisesti palvelukodissa. Suurin osa (68 %) vastaajista (n = 209) koki, että palvelukodin henkilökunta kohtelee häntä hyvin. Toiseksi eniten vastauksia (15 %) oli saanut vaihtoehto Ei hyvin eikä huonosti. Vastaajista 13 % koki, että henkilökunta kohtelee häntä erittäin hyvin. Vastaajista 3 % vastasi, että henkilökunta kohtelee melko huonosti tai huonosti. Viime vuonna (n = 230) 59 % vastasi, että henkilökunta kohtelee heitä hyvin ja 28 % koki henkilökunnalta saamansa kohtelun erittäin hyväksi. Vastaajista 2 % koki, että henkilökunta kohtelee melko huonosti tai huonosti. Viime vuonna vain yksi henkilö oli vastannut saavansa huonoa kohtelua henkilökunnalta, kun tänä vuonna kolme vastaajaa koki näin, vaikka otanta oli pienempi. Viime vuoteen verrattuna erittäin hyvää kohtelua saaneiden määrä on laskenut tänä vuonna ja huonoa kohtelua saaneiden määrä on kasvanut, mutta hyvää kohtelua saaneiden määrä oli viime vuotta suurempi. Viime vuonna enemmistö vastasi saavansa joko erittäin hyvää tai hyvää kohtelua, kun taas tänä vuonna enemmistö vastasi saavansa joko hyvää tai ei huonoa eikä hyvää kohtelua. Tulokset ovat siis kokonaisuudessaan hieman viime vuotta huonommat.

29 Kuvio 18: Miten palvelukodin henkilökunta kohtelee Teitä? Vuosien 2017 ja 2018 tulosten vertailu. (EOS-vastauksia ei ole huomioitu kuviossa.) Miten henkilökunta kohtelee? (%) MELKO HUONOSTI/HUONOSTI 2 3 EI HYVIN EIKÄ HUONOSTI HYVIN ERITTÄIN HYVIN (N=230) 2018 (N=209) Erittäin hyvin tai Hyvin vastauksia oli enemmän (83 %) ostopalvelujen yksiköiden (n = 110) vastauksissa, kuin oman tuotannon yksiköiden (n = 99) vastauksissa (81 %). Oman tuotannon yksiköiden vastauksissa oli myös vastattu useammin, että henkilökunta kohtelee huonosti. Näin vastasi 2 % oman tuotannon yksiköiden asiakkaista, kun vastaava luku oli ostopalvelujen yksiköiden asiakkailla vain 1 %. Toisin sanoen ostopalveluyksiköissä henkilökunnan kohtelu arvioitiin kokonaisuudessaan hieman paremmaksi, kuin oman tuotannon yksiköissä. Kuvio 19: Miten henkilökunta kohtelee Teitä? Ostopalvelujen ja oman tuotannon yksiköiden tulosten vertailu v (EOS-vastauksia ei ole huomioitu kuviossa. ) Miten henkilökunta kohtelee Teitä? (%) Huonosti Melko huonosti Ei hyvin eikä huonosti Hyvin Erittäin hyvin OSTOPALVELU (N=190) OMA TUOTANTO (N=99)

30 Yksiköiden vastausten keskiarvojen vertailussa korkeimman keskiarvon (4,18) sai Viola-koti (n = 17), eli siellä henkilökunnalta saatu kohtelu arvioitiin parhaimmaksi. Toiseksi parhaiten henkilökunnan koettiin kohtelevan Kuuselakeskuksessa (n = 21), joka sai toiseksi korkeimman keskiarvon (4,14). Kolmanneksi korkeimman keskiarvon (4,04) sai Pohjola (n = 23). Matalimman keskiarvon (3,50) sai Petsamokoti (n = 8), jossa siis henkilökunnalta saatu kohtelu arvioitiin vertailussa huonoimmaksi. Toiseksi matalimman keskiarvon (3,57) sai Onnin- ja Toivonkoti (n = 7) ja kolmanneksi matalimman (3,64) Pispa (n = 14). Kuvio 20: Miten palvelukodin henkilökunta kohtelee Teitä? Yksiköiden tulosten keskiarvojen vertailu (asteikolla 1-5) v ,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 4,14 4,04 3,83 Miten henkilökunta kohtelee? 4,18 4,00 3,50 3,94 3,90 3,93 3,83 3,89 3,90 3,57 3,64 3,75 Vastaajat saivat myös kertoa vapaasti saamastaan kohtelusta. Moni vastaaja kertoi, että henkilökunta on mukavaa, ihanaa, ystävällistä ja kohteliasta. Moni vastaaja toi kuitenkin tässäkin kohtaa esiin sen, että hoitajilla on kova kiire ja se näkyy vahvasti palvelukodin arjessa. Moni myös tarkensi vastaustaan sanomalla, että henkilökunnasta osa on ystävällistä, mutta osa ei. Useassa eri yksikössä kerrottiin, että osa henkilökunnan jäsenistä on töykeitä, kovakouraisia (pesuissa ym. auttamistoimenpiteiden yhteydessä) ja välinpitämättömiä. Ystävällinen ja osaava henkilökunta. Aina kun sanon valmiita auttamaan, jos tarvitsen keskusteluapua tullaan keskustelemaan. Saan apua ja tukea yllin kyllin. Hyvin kohdellaan, mutta välillä on vaan kova kiire. Ongelmana on nyt se, että yhdellä hoitajalla on niin monta hoidettavaa. Kun minä nousen ylös, tarvitsen apua, että pääsen ylös. On raskasta löytää aina riittävästi voimaa siihen. Tähän meinaa välillä

31 hoitajat hermostua: useasti siinä kohtaa on sanottu, että "Ei minulla ole aikaa sinulle." Sitten PAM! ovi kiinni, hoitaja lähtee. Enimmäkseen kohdellaan hyvin. Mutta hoitajat on yksilöitä. Pari-kolme ei kohtele hyvin. Muutkin asukkaat on hoksanneet, että ne kohtelee vähän, ei niin mairittelevasti. Olen liian terävä päästäni ja silmistäni, niitä ärsyttää, kun mä näen kaiken. Ne tietää, että mä katson, kun ne tekee töitä täällä. Välillä ne on sellasia hankaluuksia koittanu mulle järjestää ja lääkkeitä tyrkyttää, kai että olisin helpompi hoidettava kun nukkuisin enemmän. Mutta me ollaan läheiseni kanssa puhuttu, että näillä ihmisillä ei varmaankaan ole itsellä kaikki hyvin, jos jotain vanhusta voi niin kohdella. Ihan hyvin kohdellaan, ei valittamista. Välillä purnaten, periaatteessa ihan hyvin. Joskus on kiirettä, että ei keretä huomioida kaikkea. Kaikki hoitajat on miellyttäviä, ei ole mitään moittimista. Muutama kohtelee hyvin, muutama ei. Osa ei siedä mua ollenkaan. Oikein kiva henkilökunta. Ystävällisesti kohtelee. En tiiä mistä nämä kaikki kiltit hoitajat on tänne tullu, kun kaikki on niin hyviä. Osa hoitajista on ihan väärällä alalla, ovat välinpitämättömiä. Niille ei kai pidetä mitään soveltuvuustestejä, näille jotka hakeutuu hoitoalalle. Seuraavaksi kysyttiin, onko henkilökunnalla riittävästi aikaa asiakkaalle. Kysymykseen vastanneista (n = 197) suurin osa (60 %) vastasi, että henkilökunnalla on riittävästi aikaa hänelle. 20 % vastasi tähän kieltävästi ja 20 % vastasi Vaihtelevasti. Tulokset ovat paremmat kuin viime vuonna. Vuoden 2017 selvityksessä alle puolet (47 %) vastaajista (n = 223) vastasi myöntävästi kysymykseen ja jopa 38 % vastasi kieltävästi. Tänä vuonna siis useampi asiakas koki, että henkilökunnalla on riittävästi aikaa. Useassa yksikössä vastaajat kuitenkin kertoivat, että henkilökunnalla on hirveä kiire. Lähes kaikki vastaajat kuitenkin kertoivat eri tavoin ymmärtävänsä henkilökunnan kiireen. Vastaajat kommentoivat, että kiire ei ole henkilökunnan vika ja että henkilökunta tekee parhaansa niillä resursseilla, mitä heillä on. Moni kysymykseen myöntävästi vastannut kertoi, että henkilökunnalla on hänelle riittävästi aikaa, suhteutettuna kiireen määrään. Lisäksi oli huomattavissa, että ne, jotka eivät tarvinneet paljon henkilökunnan apua, kokivat useammin, että henkilökunnalla on heille riittävästi aikaa. Sen sijaan sellaiset vastaajat, jotka olivat enemmän henkilökunnan avusta (ja ajasta) riippuvaisia, antoivat useammin kieltävän vastauksen. Henkilökunnan kiire varmasti vaikuttaakin kielteisimmin juuri huonokuntoisimpien asiakkaiden elämään palvelukodissa.

32 Kuvio 21: Onko henkilökunnalla riittävästi aikaa Teille? Vuosien 2017 ja 2018 tulosten vertailu. (EOS-vastauksia ei ole huomioitu kuviossa.) Onko henkilökunnalla riittävästi aikaa? (%) VAIHTELEVASTI EI KYLLÄ (N=223) 2018 (N=197) Eniten henkilökunnalla koettiin olevan aikaa Onnin- ja Toivonkodissa (n = 7), jonka keskiarvoksi tuli 1,86. Toiseksi korkeimman keskiarvon (1,78) sai Kontukoti. Matalimman keskiarvon (0,89) sai Jukola-Impivaara, eli siellä henkilökunnalla koettiin olevan kaikista vähiten aikaa. Kuvio 22: Onko henkilökunnalla riittävästi aikaa Teille? Yksiköiden tulosten keskiarvojen vertailu (asteikolla 0-2) v Onko henkilökunnalla riittävästi aikaa? 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 0,89 1,40 1,13 1,78 1,46 1,30 1,86 1,50 1,43 1,41 1,25 1,57 1,41 1,40 1,56 Seuraavaksi kysyttiin, hoitaako henkilökunta asiakkaan mielestä työnsä hyvin. Kysymykseen vastanneista (n = 198) 90 % oli sitä mieltä, että henkilökunta hoitaa työnsä hyvin. Vain 2 % vastasi kieltävästi ja 8 % vastasi Vaihtelevasti. Myös tämän kysymyksen kohdalla moni korosti, että henkilökunta tekee varmasti parhaansa, vaikka kiire ja vastuu ovat suuria. Vuonna 2017 vastaajista (n = 136) 85 % oli sitä mieltä, että

33 henkilökunta hoitaa työnsä hyvin, 15 % vastasi Vaihtelevasti ja alle prosentti vastasi kieltävästi. Tulokset olivat tänä vuonna paremmat, sillä suurempi osa vastaajista koki, että henkilökunta hoitaa työnsä hyvin. Eri yksiköiden vastauksia verratessa huomataan, että ainoastaan kolmessa yksikössä on ylipäätään vastattu, että henkilökunta ei hoida työtään hyvin. Pohjolan vastaajista (n = 24) 4 % oli tätä mieltä, Jukola-Impivaaran vastaajista (n = 19) 5 % ja eniten kieltäviä vastauksia annettiin Onnin- ja Toivonkodista (n = 6), jossa 17 % oli tätä mieltä. Vastausten keskiarvojen vertailussa korkeimman keskiarvon (2) saivat Kontukoti (n = 9), Pappilanpuisto (n = 6) ja Petsamokoti (n = 6), joiden kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että henkilökunta hoitaa hyvin työnsä. Matalin keskiarvo (1,67) on Onnin- ja Toivonkodilla, toiseksi matalin (1,74) Jukola- Impivaaralla ja kolmanneksi matalin (1,80) Keinupuistolla (n = 5). Vaikka Keinupuistosta ei siis annettu kieltäviä vastauksia, keskiarvojen vertailussa sen tulos on kolmanneksi matalin, sillä sieltä on annettu enemmän Vaihtelevasti -vastauksia, kuin myöntäviä vastauksia. Kuvio 23: Hoitaako henkilökunta mielestänne työnsä hyvin? Yksiköiden tulosten keskiarvojen vertailu (asteikolla 0-2) v ,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 1,74 1,80 1,90 Hoitaako hlökunta työnsä hyvin? 2,00 1,93 1,94 1,67 2,00 2,00 1,82 1,93 1,92 1,94 1,90 1,93 Viimeisessä tämän osion kysymyksessä kysyttiin, kohteleeko henkilökunta asiakasta ystävällisesti palvelukodissa. Vastaajista (n = 211) valtaosa vastasi tähän kysymykseen myöntävästi (89 %). Vastaajista 10 % vastasi Vaihtelevasti ja Ei vastasi 1 % vastaajista. Voi siis todeta, että lähes kaikkia vastaajia kohdeltiin palvelukodissa ystävällisesti. Tulokset ovat hieman paremmat kuin viime vuonna, sillä silloin 87 % vastasi tähän kysymykseen myöntävästi, 12 % Vaihtelevasti ja 1 % kieltävästi.

34 Oman tuotannon ja ostopalvelujen vastauksia vertailtaessa huomataan, että tulokset eivät poikkea toisistaan Kyllä -vastausten osalta, mutta sen sijaan kaikki Ei -vastaukset ovat tulleet oman tuotannon yksiköiden vastaajilta. Tästä syystä oman tuotannon yksiköiden tulokset ovat hieman huonommat, kuin ostopalveluyksiköiden. Kuvio 24: Kohdellaanko Teitä ystävällisesti palvelukodissa? Oman tuotannon ja ostopalvelujen tulosten vertailu v (EOS-vastauksia ei ole huomioitu kuviossa.) Kohdellaanko Teitä ystävällisesti palvelukodissa? (%) VAIHTELEVASTI 11 9 EI 0 2 KYLLÄ Ostopalvelut (N=113) Oma tuotanto (N=98) Kontukodissa (n = 11), Pappilanpuistossa (n = 8) ja Onnin- ja Toivonkodissa (n = 7) kaikki vastaajat kokivat, että henkilökunnalta saatu kohtelu on ystävällistä (keskiarvo 2). Vertailussa matalimman keskiarvon (1,62) sai Pispa (n = 13), jossa siis koettiin vähiten, että henkilökunta kohtelee ystävällisesti.

35 Kuvio 25: Kohdellaanko Teitä ystävällisesti palvelukodissa? Yksiköiden tulosten keskiarvojen vertailu (asteikolla 0-2) v ,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 Kohdellaanko Teitä ystävällisesti palvelukodissa? 1,84 1,83 1,90 2,00 1,87 1,86 2,00 2,00 1,88 1,91 1,62 1,92 1,88 1,90 1,94 Kohteluakin koskevista kysymyksistä koottiin vielä yksi yhteinen vertailu, jossa tarkasteltiin edellä olevien tulosten keskiarvojen kokonaiskeskiarvoja (keskiarvoa kaikista vastauksista). Vertailussa oli mukana kaikkien edellä olevien kysymysten vastaukset avointa palautetta lukuun ottamatta. Vertailussa korkeampi tulos on parempi. Kuten alla olevasta kuviosta (nro. 26) näkyy, korkeimman kokonaiskeskiarvon (2,44) on saanut Kontukoti ja matalimman Jukola-Impivaara (2,09). Kontukodissa kohteluun oltiin siis kaikista tyytyväisimpiä. Toiseksi tyytyväisimpiä kohteluun oltiin Violassa (2,40) ja kolmanneksi tyytyväisimpiä Pohjolassa (2,36). Toiseksi matalimman kokonaiskeskiarvon (2,11) sai Pispa ja kolmanneksi matalimman (2,20) Petsamokoti.

36 Kuvio 26: Kohtelun laatua koskevien tulosten kokonaiskeskiarvojen vertailu yksiköiden välillä v ,40 2,20 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 Kohtelu 2,44 2,40 2,36 2,31 2,31 2,30 2,29 2,28 2,27 2,24 2,22 2,21 2,20 2,11 2, Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeutta kartoittavassa osiossa kysyttiin, saako asiakas elää palvelukodissa haluamansa kaltaista elämää, kuullaanko häntä ja hänen omaisiaan riittävästi, pääseekö hän riittävästi ulos ja saako hän vaikuttaa ruokalistaan. Tänä vuonna itsemääräämisoikeutta kartoittavaan osioon lisättiin kysymys Kuullaanko Teitä riittävästi?. Aiempina vuosina oli kysytty vain, Kuullaanko Teidän omaisianne riittävästi?. Koimme kuitenkin, että itsemääräämisoikeuteen kuuluu ehdottomasti ennen kaikkea se, kuullaanko asiakasta itseään ja vasta toisarvoista on se, kuullaanko omaisia. Tämän uuden kysymyksen osalta vertailuja viime vuoteen ei luonnollisestikaan voida tehdä. Ensimmäiseksi kysyttiin, saako asiakas elää palvelukodissa haluamansa kaltaista elämää. Suurin osa (69 %) vastaajista (n = 217) oli sitä mieltä, että saa elää palvelukodissa sellaista elämää, kuin haluaa. Vastaajista 8 % vastasi kieltävästi ja Vaihtelevasti vastasi 12 % vastaajista. Vastaajista 11 % ei osannut vastata kysymykseen. Moni kommentoi, että kysymys on hankala, sillä periaatteessa palvelukodissa ei saa elää sellaista elämää kuin haluaa, koska palvelukotielämä ei ole samanlaista, kuin elämä omassa kodissa. Moni kuitenkin vastasi, että jos ei vertaa aikaisempaan elämään omassa kodissa, niin palvelukodissa saa elää haluamansa kaltaista elämää niissä puitteissa, kuin se palvelukodissa on mahdollista. Tulokset ovat lähes samat, kuin viime vuonna. Silloin vastaajista (n = 230) 70 % vastasi Kyllä, Ei vastasi 8 %, Vaihtelevasti vastasi 14 % ja 7 % ei osannut vastata.

37 Oman tuotannon ja ostopalvelujen yksiköiden tuloksia vertailtaessa huomataan, että Vaihtelevasti - vastauksia on molemmista yhtä paljon eli 13 %. Sen sijaan ostopalveluyksiköiden vastaajat (n = 102, 81 %) ovat olleet enemmän sitä mieltä, että saavat elää palvelukodissa haluamansa kaltaista elämää. Oman tuotannon yksiköiden vastaajista (n = 91) 14 % on vastannut kieltävästi. Kaiken kaikkiaan oman tuotannon yksiköissä koetaan siis useammin, että siellä ei ole mahdollista elää sellaista elämää, kuin asiakas haluaisi. Kuvio 27: Saatteko elää palvelukodissa haluamanne kaltaista elämää? Oman tuotannon ja ostopalvelujen tulosten vertailu v (EOS-vastauksia ei ole huomioitu kuviossa.) Saatteko elää palvelukodissa haluamanne kaltaista elämää? (%) VAIHTELEVASTI EI KYLLÄ Ostopalvelut (N=102) Oma tuotanto (N=91) Yksiköitä vertailtaessa huomataan, että Kontukodissa (n = 9) ja Toukolassa (n = 10) kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että saavat elää siellä haluamansa kaltaista elämää (keskiarvo 2). Toiseksi eniten näin koettiin Koivupirtissä (n = 10, keskiarvo 1,90) ja kolmanneksi eniten Petäjäkodissa (n = 21, keskiarvo 1,86). Vertailussa matalin keskiarvo (1,08) oli Pispassa (n = 13), jossa siis koettiin kaikista vähiten, että siellä saa elää haluamansa kaltaista elämää.

38 Kuvio 28: Saatteko elää palvelukodissa haluamanne kaltaista elämää? Yksiköiden tulosten keskiarvojen vertailu (asteikolla 0-2) v ,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 Saatteko elää palvelukodissa haluamanne kaltaista elämää? 1,50 1,80 1,90 2,00 1,69 1,65 1,71 1,80 1,67 1,86 1,08 1,55 1,75 2,00 1,65 Seuraavaksi kysyttiin, kuullaanko asiakasta riittävästi palvelukodissa. Vastaajista (n = 217) 80 % vastasi tähän kysymykseen myöntävästi. Toiseksi suurin osa vastaajista (12 %) ei osannut vastata kysymykseen. Vastaajista 11 % vastasi kieltävästi ja 9 % Vaihtelevasti. Tulos on hyvä, sillä selkeästi valtaosa vastaajista kokee tulevansa palvelukodissa kuulluksi. Tätä kysymystä ei ole ollut lomakkeissa aiempina vuosina, joten vertailu aiempien vuosien vastauksiin ei ole tämän kysymyksen osalta mahdollista. Sen sijaan eri yksiköiden tuloksia verratessa huomataan, että Keinupuistossa (n = 4) kaikki kysymykseen vastanneet kokivat tulevansa kuulluksi palvelukodissa (keskiarvo 2). Toiseksi eniten näin koettiin Kotipirtissä (n = 11, keskiarvo 1,91) ja kolmanneksi eniten Kontukodissa (n = 9, keskiarvo 1,89). Vähiten kuulluksi tulemista koettiin Pispassa (n = 13, keskiarvo 1,23).

39 Kuvio 29: Kuullaanko Teitä riittävästi? Yksiköiden tulosten keskiarvojen vertailu (asteikolla 0-2) v ,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 1,65 2,00 1,67 Kuullaanko Teitä riittävästi? 1,89 1,91 1,68 1,67 1,67 1,43 1,50 1,23 1,86 1,71 1,60 1,80 Tämän jälkeen kysyttiin, kuullanko asiakkaan omaisia riittävästi. Vastaajista (n = 217) suurin osa (45 %) ei osannut vastata tähän kysymykseen. Vastaajien voikin olla haastavaa vastata tähän kysymykseen, jos omaisten kanssa ei esimerkiksi ole keskusteltu siitä, mitä mieltä he ovat tästä asiasta. Vastaajista 43 % oli vastannut kysymykseen myöntävästi ja vain 3 % kieltävästi tai Vaihtelevasti. Vuonna 2017 (n = 230) myös suuri osa vastaajista (40 %) ei ollut osannut vastat tähän kysymykseen. Suurin vastaajaryhmä oli kuitenkin silloin ollut Kyllä vastanneet, joita oli 49 % vastaajista. Viime vuonna kieltävästi oli vastannut 8 prosenttia ja Vaihtelevasti 4 % vastaajista, eli suurempi osa kuin tänä vuonna. Tulokset eivät kuitenkaan kokonaisuudessaan ole juurikaan muuttuneet viime vuodesta. Kuvio 30: Kuullaanko Teidän omaisianne riittävästi? Vuosien 2017 ja 2018 tulosten vertailu. Kuullaanko Teidän omaisianne riittävästi? (%) EOS VAIHTELEVASTI EI KYLLÄ (N=230) 2018 (N=217)

40 Seuraavaksi kysyttiin, pääseekö asiakas palvelukodissa riittävästi ulos. Vastaajista (n = 203) suurin osa (70 %) vastasi pääsevänsä riittävästi ulos. Vaihtelevasti ulos vastasi pääsevänsä 11 % ja 19 % vastasi, ettei pääse ulos riittävästi. Tämänkin kysymyksen suhteen näkyi sama jako, kuin henkilökunnan ajan riittävyyttä kartoittavassa kysymyksessä. Vastaajat, jotka olivat hyväkuntoisia ja pääsivät itse halutessaan lähtemään ulos ja liikkumaan siellä, kokivat usein, että pääsevät riittävästi ulos. Sen sijaan ne vastaajat, joiden ulospääsy oli henkilökunnasta riippuvaista, kokivat usein, etteivät pääse riittävästi ulos. Tulokset ovat linjassa viime vuoden tulosten kanssa. Yksiköitä vertailtaessa huomataan, että eniten ulos koettiin pääsevän riittävästi Onnin- ja Toivonkodissa (n = 6), jonka keskiarvoksi tuli 1,83. Toiseksi korkeimman keskiarvon (1,80) sai Koivupirtti (n = 10) ja kolmanneksi korkeimman (1,71) Pohjola (n = 24). Matalimman keskiarvon (0,78) vertailussa sai Toukola (n = 9), jossa siis koettiin vähiten, että ulos pääsee riittävästi. Ostopalveluyksiköissä koettiin oman tuotannon yksiköitä useammin, että ulos pääsee riittävästi. Kuvio 31: Pääsettekö riittävästi ulos? Yksiköiden tulosten keskiarvojen vertailu (asteikolla 0-2) v Pääsettekö riittävästi ulos? 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 1,42 1,33 1,80 1,60 1,57 1,48 1,83 1,29 1,17 1,54 1,54 1,71 1,53 0,78 1,59 Lopuksi tässä osiossa kysyttiin, saako asiakas vaikuttaa palvelukodissa ruokalistaan ja haluaisiko hän vaikuttaa siihen. Vastaajista suurin osa (38 %) vastasi, että ei saa vaikuttaa ruokalistaan. Toiseksi suurin osa vastaajista (34 %) ei osannut vastata kysymykseen. Vain 23 % vastaajista vastasi myöntävästi tähän kysymykseen ja 11 % vastasi Vaihtelevasti. Viime vuoden vastauksiin verrattaessa tänä vuonna suurempi

41 osa vastaajista vastasi, että saa vaikuttaa ruokalistaan. Tosin tänä vuonna viime vuotta suurempi osa vastaajista ei osannut lainkaan vastata kysymykseen. Kuvio 32: Saatteko vaikuttaa ruokalistaan? Vuosien 2018 ja 2017 tulosten vertailu. 100 Saatteko vaikuttaa ruokalistaan? (%) KYLLÄ EI VAIHTELEVASTI EOS Vastaajista suurin osa (61 %) oli sitä mieltä, ettei edes haluaisi vaikuttaa ruokalistaan. Ruokalistaan vastasi haluavansa vaikuttaa vain 24 % vastaajista. Vaihtelevasti vastasi 4 % ja 11 % ei osannut vastata kysymykseen. Vuonna 2017 vastaajista 55 % oli vastannut, ettei edes haluaisi vaikuttaa ruokalistaan ja 31 % oli vastannut haluavansa vaikuttaa. Viime vuonna siis suurempi osa vastaajista olisi halunnut vaikuttaa ruokalistaan. Tästä voisi ehkä päätellä, että ruokaan olla pääasiassa tyytyväisiä, koska vastaajista suurin osa ei edes haluaisi vaikuttaa siihen. Myös itsemääräämisoikeutta koskevista kysymyksistä koottiin vielä yksi yhteinen vertailu, jossa tarkasteltiin edellä olevien tulosten keskiarvojen kokonaiskeskiarvoja (keskiarvoa kaikista vastauksista). Vertailussa oli mukana vastaukset kysymyksistä, jotka koskivat sitä, saako palvelukodissa elää haluamansa kaltaista elämää, kuullaanko asiakasta ja hänen omaisiaan riittävästi, pääseekö palvelukodissa riittävästi ulos ja saako ruokalistaan vaikuttaa. Vertailussa on siis mukana kaikkien muiden kysymysten vastaukset, paitsi vastaukset siitä, haluaako vaikuttaa ruokalistaan. Vertailussa korkeampi tulos on parempi. Kuten alla olevasta kuviosta (nro. 33) näkyy, korkeimman kokonaiskeskiarvon (1,69) on saanut Keinupuisto, eli siellä itsemääräämisoikeus toteutuu vertailussa parhaiten. Toiseksi korkeimman kokonaiskeskiarvon (1,67) sai Kontukoti ja kolmanneksi korkeimman (1,64) Onnin- ja Toivonkoti. Matalimman kokonaiskeskiarvon (1,35) sai Pispa, toiseksi matalimman (1,37) Petsamokoti ja kolmanneksi matalimman (1,39) Pappilanpuisto.

42 Kuvio 33: Itsemääräämisoikeuden toteutumista koskevien tulosten kokonaiskeskiarvojen vertailu yksiköiden välillä (asteikolla 0-2) v Itsemäärämisoikeuden toteutuminen 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 1,69 1,67 1,64 1,63 1,56 1,56 1,54 1,51 1,48 1,44 1,43 1,41 1,39 1,37 1, Vierailut Vierailuja kartoittavassa osiossa oli vain kaksi kysymystä. Ensimmäisessä kysyttiin, kuinka usein vastaajan omaiset tai läheiset ystävät käyvät tapaamassa häntä palvelukodissa. Toisessa kysyttiin, kuinka usein muut kuin vastaajan läheiset, esimerkiksi vieraat järjestöistä tai seurakunnista, käyvät tapaamassa häntä. Molemmissa vastausvaihtoehtoina olivat useita kertoja viikossa, viikoittain, kerran kuussa, harvemmin, ei koskaan. Suurin osa (44 %) vastasi, että omaiset tai läheiset ystävät käyvät tapaamassa viikoittain (n = 195). Toiseksi suurin vastaajaryhmä (23 %) vastasi, että omaisia tai läheisiä ystäviä käy useita kertoja viikossa. Kerran kuussa vieraita kävi 8 %:lla. Harvemmin vastasi 15 %. Vastaajista 9 %:lla ei koskaan vieraillut omaisia tai läheisiä. Viime vuoden tuloksiin verrattuna vastaajilla kävi nyt useammin vieraita. Viime vuonna suurin osa (35 %) oli vastannut, että vieraita käy harvemmin (n = 225). Sen sijaan muita vieraita, kuin omaisia tai läheisiä kävi vain harvalla vastaajalla (n = 175). Selkeästi suurin osa (75 %) vastasi, ettei heillä käy koskaan tällaisia vieraita (esimerkiksi järjestöistä tai seurakunnista). Seuraavaksi suurin vastaajaryhmä (9 %) oli vastannut Kerran kuussa tai Harvemmin. Viikoittain

43 tällaisista tahoista kävi vieraita 7 %:lla ja vain 1 % vastasi Useita kertoja viikossa. Tulokset ovat linjassa viime vuoden tulosten kanssa. Kuvio 34: Kuinka usein vastaajalla käy vieraita? Vastaukset v (EOS-vastauksia ei ole huomioitu kuviossa.) Vierailut (%) USEITA KERTOJA/VKO VIIKOITTAIN KERRAN KUUSSA HARVEMMIN EI KOSKAAN Kuinka usein omaiset/läheiset käy tapaamassa? (N=195) Kuinka usein muut kuin läheiset käy tapaamassa? (N=175) 3.6. Viihtyisyys, turvallisuus ja ympäristö Viimeisessä selvityksen osiossa kartoitettiin palvelukodin viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Tätä selvitettiin kysymällä, onko palvelukodissa viihtyisää, siistiä ja turvallista. Lisäksi kysyttiin, saako palvelukotiin tuoda omia tavaroita, mitä asiakas kaipaa eniten palvelukodissa, minkälaista tekemistä pitäisi olla lisää ja kokeeko asiakas, että hänestä huolehditaan hyvin. Osion ja samalla koko selvityksen päättää kohta, jossa asiakas sai vapaasti kertoa elämästään palvelukodissa terveisten muodossa Tampereen kaupungin päättäjille. Palvelukodin koki viihtyisäksi asuinpaikaksi 83 % kysymykseen vastanneista (n = 206). Toiseksi suurin osa vastanneista koki (12 %), että palvelukoti on Vaihtelevasti viihtyisä paikka asua ja 6 % ei kokenut palvelukotia viihtyisäksi. Viime vuonna tässä kysymyksessä ei ollut vastausvaihtoehtoa Vaihtelevasti, joten tuloksia ei voi suoraan verrata. Viime vuonna kysymykseen vastanneista (n = 210) 91 % oli kokenut palvelukodin viihtyisäksi asuinpaikaksi ja 9 % oli vastannut kieltävästi. Tänä vuonna siis pienempi osa vastaajista koki palvelukodin viihtyisäksi, mutta tästä kategoriasta vastaajia on varmasti siirtynyt niihin, jotka kokivat, että palvelukodissa on Vaihtelevasti viihtyisää asua. Tämänkin kysymyksen kohdalla moni vastaaja koki vastaamisen vaikeaksi ja he sanoivat, että palvelukoti on aina palvelukoti. Toisin sanoen

44 palvelukoti ei ole asuinpaikkana niin viihtyisä kuin kodinomainen ympäristö, mutta palvelukodiksi asuinpaikka koettiin usein viihtyisäksi. Oman tuotannon yksiköiden ja ostopalveluyksiköiden vertailussa ostopalvelut (86 %) ovat saaneet enemmän myönteisiä vastauksia, kuin oman tuotannon yksiköt (78 %). Kieltäviä vastauksia oli saman verran (6 %) ja oman tuotannon yksiköistä oli vastattu useammin, että palvelukoti on Vaihtelevasti viihtyisä paikka asua. Ostopalveluyksiköiden kokonaistulos oli siis jonkin verran parempi. Kuvio 35: Onko palvelukoti viihtyisä asuinpaikka? Oman tuotannon ja ostopalvelujen tulosten vertailu v (EOSvastauksia ei ole huomioitu kuviossa.) Onko palvelukoti viihtyisä asuinpaikka? (%) KYLLÄ EI VAIHTELEVASTI Oma tuotanto (N=96) Ostopalvelut (n=110) Eri yksiköitä vertailtaessa huomataan, että Petsamokodissa (n = 8) kaikki vastaajat kokivat palvelukodin viihtyisäksi asuinpaikaksi (keskiarvo 2). Toiseksi korkeimman keskiarvon (1,90) sai Kuuselakeskus (n = 20) ja kolmanneksi korkeimman (1,89) saivat Kontukoti (n = 9) ja Särkänkoti (n = 18). Matalimman keskiarvon (1,56) sai Toukola (n = 9), toiseksi matalimman (1,57) Pappilanpuisto (n = 7) ja kolmanneksi matalimman (1,58) Pispa (n = 12). Nämä palvelukodit siis koettiin vertailussa vähiten viihtyisiksi.

45 Kuvio 36: Onko palvelukoti viihtyisä asuinpaikka? Yksiköiden tulosten keskiarvojen vertailu (asteikolla 0-2) v ,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 1,65 1,83 1,70 Onko palvelukoti viihtyisä asuinpaikka? 1,89 1,87 1,90 1,71 1,57 2,00 1,79 1,58 1,83 1,89 1,56 1,65 Palvelukodin asuinympäristönä siistiksi koki 98 % vastaajista (n = 213). Viime vuoteen verrattuna tulos on parantunut, sillä viime vuonna 96 % kysymykseen vastanneista (n = 225) koki palvelukodin siistiksi. Kaiken kaikkiaan palvelukotien siisteydestä ei näytä olevan vastaajilla juurikaan moitittavaa. Omia tavaroita huoneeseensa vastasi saavansa tuoda 96 % vastaajista (n = 202). Viime vuonna 99 % kysymykseen vastanneista (n = 221) sanoi, että saa tuoda omia tavaroita huoneeseen. Tänä vuonna kysymykseen kieltävästi vastasi siis jonkin verran viime vuotta suurempi osa vastaajista. Neljännessä tämän osion kysymyksessä kysyttiin, kokeeko asiakas palvelukodin turvalliseksi paikaksi asua. Kysymykseen vastanneista (n = 207) 98 % koki palvelukodin turvalliseksi ja siten vain 2 % koki, ettei palvelukoti ole turvallinen paikka asua. Tulos on parantunut viime vuodesta, sillä silloin vastaavat luvut oli 95 % (turvalliseksi kokevat) ja 5 % (turvattomaksi kokevat). Yksiköiden vastauksia verratessa huomataan, että suurimassa osassa yksiköitä kaikki vastaajat (100 %) ovat vastanneet, että palvelukoti on turvallinen paikka asua. Kieltäviä vastauksia oli ainoastaan kolmessa paikassa. Vähiten turvallisuutta koettiin Pispassa (n = 11), jossa 82 % oli vastannut myöntävästi ja 18 % koki, ettei siellä ole turvallista asua. Pappilanpuistossa (n = 7) 86 % vastasi kysymykseen Kyllä ja 14 % vastaajista koki, ettei siellä ole turvallista asua. Pohjolassa (n = 24) 96 % koki palvelukodin turvalliseksi asuinpaikaksi, 4 % ei. Huomattavaa on, että kaikki kielteisiä vastauksia antaneet vastaajat tulevat kaupungin oman tuotannon yksiköistä. Ostopalveluyksiköiden vastaajista 100 % koki palvelukodissa asumisen turvalliseksi. Seuraavassa kysymyksessä kysyttiin, mitä asiakas kaipaa eniten palvelukodissa. Moni vastasi, ettei osaa kaivata mitään. Osa näin vastanneista korosti, että hänellä on jo kaikki tarpeellinen ja osa koki, että

46 kysymykseen oli vaikea vastata. Moni vastasi kaipaavansa omaa (entistä) kotiaan, läheisiään, perhettään ja ystäviään. Moni kaipasi palvelukodissa keskusteluseuraa ja osa toivoi tämän suhteen, että henkilökunnalla olisi enemmän aikaa myös keskustella ja osa toivoi, että palvelukodin muista asukkaista löytyisi keskusteluseuraa tai ystäviä. Moni kaipasi enemmän tekemistä, esimerkiksi ulkoilua, askartelua, musiikkia ja liikuntaa. Näiden lisäksi usea vastaaja kertoi kaipaavansa omaa tilaa ja vapautta: heitä ahdisti se, ettei esimerkiksi ulos pääse itsenäisesti halutessaan tai se, ettei palvelukodissa ole omaa huonetta. Samanlaisia vastauksia oli annettu myös viime vuoden kyselyssä. En kaipaa mitään, kun täällä on kaikki. Ruokaa on ja lämmintä on, mitä muuta sitä kaipaa. En osaa kaivata mitään, kun asennoitunut siihen, että täällä ollaan niin kauan kun ollaan hengissä. Ulos ei pääse tarpeeksi, koska hoitajilla ei yksinkertaisesti ole aikaa viedä ulos. Ja kaipaan sellaista sosiaalista tapahtumaa, että hoitajilla olisi joskus sellaista aikaa, että he ehtisivät istua alas meidän kanssa. Sellainen kontaktin pitäminen hoitajien ja asukkaiden välillä. Mutta ei se ole mahdollista. Kaipaisin enemmän sellaista samalla tasolla olevaa keskusteluseuraa, näitä mun kohtalotovereitani moittimatta. Ja asiallista keskustelua. Haluaisin hoitajien kanssa kahden keskistä keskustelua, keskustella täällä olosta ja miten täällä toimitaan ja mikä on hoidon tarkoitus. Musiikkia, karaokea, draamaryhmä, bingo, puuhapiiri, kuvisryhmä. Punttisalia ja tuolijumppaa. Haluaisin pestä pöytiä täällä, mutta täällä on liikaa sääntöjä, enkä saa nyt pestä niitä. Koko höskä pitäisi saada uusiksi. Meille on tässä [kahden hengen]huoneessa sermi laitettu väliin, että olisi muka sillä huone jaettu. Yhden hengen huoneita pitäisi olla enemmän! Ja musta on hirveetä, että täältä kerroksestakaan ei saa lähteä ulos näin vaan. Aina pitää odottaa hoitajaa, että pääsee lähtemään. Omaa vapautta. Eniten haluaisin asua kotona. Oma vapaus ja autonomia olisi ensiarvoisen tärkeää. Palvelutalossa asuessa häiritsee, että yölläkin käydään katsomassa nukkuuko. Ymmärrän, että se tehdään turvallisuuden takia, mutta itse en välittäisi tuollaisesta. Vastaajista (n = 217) suurin osa (84 %) koki, että hänestä huolehditaan palvelukodissa hyvin. Vain 2 % vastasi, että ei huolehdita ja 7 % vastasi Vaihtelevasti. Viime vuonna hieman pienempi osa (80 %) vastaajista (n = 230) vastasi, että hänestä huolehditaan palvelukodissa hyvin. Viime vuonna 12 % vastasi, että hänestä huolehditaan hyvin Vaihtelevasti. Kieltäviä vastauksia oli sama määrä kuin tänä vuonna eli 2 %. Tämän vuoden tulokset ovat siis hieman paremmat kuin viime vuonna, sillä edellisvuotta suurempi osa koki, että hänestä huolehditaan palvelukodissa hyvin. Oman tuotannon yksiköiden (n = 96) vastaukset olivat ostopalvelujen (n = 107) vastauksiin verrattuna kokonaisuudessaan hieman huonommat. Oman tuotannon

47 yksiköissä (4 %) oli vastattu ostopalveluja (1 %) useammin, että vastaaja ei koe, että hänestä huolehditaan palvelukodissa hyvin. Ero ei kuitenkaan ole suuri. Kuvio 37: Koetteko, että Teistä huolehditaan hyvin? Vuoden 2018 vastaukset. (N=217). Koetteko, että Teistä huolehditaan hyvin? (%) KYLLÄ EI VAIHTELEVASTI EOS Kolmessa yksikössä kaikki vastaajat (keskiarvo 2) kokivat, että hänestä huolehditaan hyvin: Kotipirtissä (n = 15), Petsamokodissa (n = 7) ja Särkänkodissa (n = 16). Muutenkin tulokset ovat pääosin hyviä kaikkien yksiköiden kohdalla. Matalimman keskiarvon (1,62) sai Pispa (n = 13), jossa koettiin vertailussa vähiten, että palvelukodissa huolehditaan hyvin. Kuvio 38: Koetteko, että Teistä huolehditaan hyvin? Yksiköiden tulosten keskiarvojen vertailu v (asteikolla 0-2). 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 1,79 1,83 1,90 Koetteko, että Teistä huolehditaan hyvin? 1,80 2,00 1,84 1,86 1,88 2,00 1,87 1,62 1,92 2,00 1,89 1,88

48 Seuraavaksi kysyttiin, minkälaista tekemistä asiakas kaipaisi lisää. Tähänkin moni vastasi, ettei kaipaa mitään. Osa kertoi, että on niin vanha, ettei enää muutenkaan jaksa tehdä mitään, eikä esimerkiksi osallistua palvelukodin järjestettyyn toimintaan. Osan mielestä tekemistä oli jo riittävästi, sillä he esimerkiksi itse lukevat paljon. Tekemistä lisää kaipaavat toivoivat useimmiten eniten ulkoilua ja sen lisäksi toivottiin myös lisää askartelua, musiikkitoimintaa, käsitöitä ja jutteluseuraa. Osa kaipasi arkisia kotitöitä, ja useampikin vastaaja harmitteli sitä, ettei palvelukodissa pääse niitä tekemään, sillä henkilökunta hoitaa siivoukset ja ruoan toimittamisen. Myös nämä vastaukset olivat sisällöltään hyvin samanlaisia, kuin viime vuoden selvityksessä. Täällä on riittävästi tekemistä. On tarpeeksi tekemistä jo. Luen paljon kaikkea, ja välillä kirjoittelen. Jutteluseuraa ja sosiaalista elämää. Ja me ei päästä ulos tarpeeksi. Nyt kun tuolla on tuo parveke, sinne pääsee istumaan. Mutta ei ulos muuten pääse. En näe ulkoilmaa, en kaunista luontoa. Ikkunasta olen yrittänyt katsoa, kun nyt on tullut lehti puuhun. Täällä on kaikki ovet lukittu, en mä pääse täältä vapaasti liikkumaan ja hoitajat ei ehdi viedä. Mä olen aika vanha, en kauheasti jaksa enää vaatia mitään. Enemmän pitäisi päästä ulos. Ulkoilua enemmän, ainakin näin kesällä. En minä tiedä, vanha mies ja liukkaat saappaat. Ei sitä enää jaksa niin tehdäkään. Ulkoilua ja retkiä enemmän. Ulkoilua ja television katselua ja kuntosalilla käyntiä. Ulkoilua, kun itse ei pääse ulos ja liikkumaan kovin hyvin, niin saattajan järjestämistä, että pääsisi ulos. Piirtämistä, pianon soittoa, laulamista. Ohjelma täällä on välillä sellaista höpötystä, kuin lapsille. Sitten täällä on tietokilpailuja joskus, mutta niissä kysymyksissä käsitellään jatkuvasti samoja, vanhoja aiheita. Sota oli ja meni jo, ei se siitä kummemmaksi muutu, eikä niihin menneisiin asioihin tarvitsisi jatkuvasti palata. Se on hullua, että me olemme työmme tehneet, kouluttautuneet, olleet täysivertaisia yhteiskunnan jäseniä, mutta täältä ei pääse tietyn ajan jälkeen ulos, vaikka on ihan täysipäisiä ihmisiä. Ymmärrän, että se on turvallisuuden takia, eikä se ole näiden hoitajien vika, vaan jonkun korkeamman instanssin, joka siitä on päättänyt. Mä olen kova lukemaan itse, niin se riittää mulle. Ei olla vielä oikein oltu ulkona, mutta ehkä sitten kun ilmat lämpenee.

49 Viihtyisyyttä, turvallisuutta ja ympäristöä koskevistakin kysymyksistä koottiin yhteinen vertailu, jossa tarkasteltiin edellä olevien tulosten keskiarvojen kokonaiskeskiarvoja (keskiarvoa kaikista vastauksista). Vertailussa on mukana vastaukset kysymyksistä, jotka koskivat palvelukodin viihtyisyyttä, siisteyttä, turvallisuutta, sitä, saako huoneeseen tuoda omia tavaroita ja huolehditaanko palvelukodissa hyvin. Korkeimman kokonaiskeskiarvon (1,98) vertailussa sai Särkänkoti, jossa siis koettiin eniten viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Toiseksi korkeimman kokonaiskeskiarvon (1,95) sai Kuuselakeskus ja kolmanneksi korkeimman (1,94) Kontukoti. Matalimman kokonaiskeskiarvon (1,74) sai Pispa, toiseksi matalimman (1,81) Jukola-Impivaara ja kolmanneksi matalimman (1,83) Pappilanpuisto. Näissä koettiin siis vertailussa vähiten viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Kuvio 39: Viihtyisyyttä, turvallisuutta ja ympäristöä koskevien tulosten kokonaiskeskiarvojen vertailu yksiköiden välillä v ,98 Viihtyisyys, turvallisuus, ympäristö 1,95 1,94 1,94 1,93 1,92 1,92 1,91 1,91 1,91 1,85 1,85 1,83 1,81 1, Terveiset Tampereen kaupungin päättäjille Lopuksi vastaajilla oli mahdollisuus kertoa palvelukodissa elämiseen liittyviä terveisiä kaupungin päättäjille. Kaikki eivät halunneet vastata tähän ja moni vastasi, etteivät he osaa sanoa mitään. Vastauksia tuli yhteensä 119 kappaletta. Nämä vastaukset luokiteltiin neljään kategoriaan: positiivisiin, negatiivisiin, kehitysehdotuksiin ja muihin. Positiiviseksi luokiteltuja vastauksia oli kaikista eniten, 65 kappaletta. Niissä haluttiin yleensä kertoa, että palvelukodissa on hyvä asua. Moni halusi lähettää kiitoksia siitä, että tällaisia palvelukoteja on olemassa. Vastauksissa myös kehuttiin palvelukodin henkilökuntaa ja asumisoloja. Tää on ihan loistava paikka.

50 Puhdasta on ja ruokaa on, kaikkea tarpeellista. Täällä on hyvä olla, on seuraakin, ei tarvii yksin istuskella. Täällä on hyvät asumisen puitteet. Tämä on hyvä paikka ja hyvin täällä on kohdeltu, oikein hyvin. Tuntuu kotoisalta, kun hetken aikaa täällä ollut. Tämä on tosi hyvä palvelu, huomioidaan ihmiset aina, jos on sairaana. Laulutuokiot täällä ihania, rakastan niitä. Täällä on ehdottomasti hyvä asua. Tämä on tosi hyvä paikka ja hyvät hoitajat, ei valittamista. Mä olen tähän ihan tyytyväinen mitä nyt on, en mä tarvii mitään muuta. Saan oman rauhan omassa asunnossa ja ruokaa käyn syömässä tuolla viidesti päivässä, muuta ei tarvii. Kyllä tämä on ollu sellaista ihan tasa-arvoista, kaikkia kohdellaan samalla tavalla, ei mitään huonoa sanottavaa. Ei mitään muuta, kuin kauniit kiitokset ja kiitokset vielä kerran. Toiseksi eniten oli kehitysehdotuksiksi luokiteltuja vastauksia, 23 kappaletta. Useimmissa kehitysehdotuksissa vastaaja halusi tuoda esiin sen, että hoitajia pitäisi olla palvelukodeissa enemmän. Näissäkin vastauksissa sanottiin, että henkilökunnalla on aivan liian kiire ja liikaa töitä hoidettavaksi. Näissä vastauksissa kerrottiin myös, että ulkoilua ja apua ulkoilutukseen täytyisi järjestää enemmän. Tähän ehdotettiin henkilökunnan lisäämisen ohella vapaaehtoistyöntekijöiden rekrytoimista. Myös palvelukotien esteettömyyden huomioimiseen toivottiin panostettavan ja siihen, että palvelukotien asukkaita kuunneltaisi palvelukotia koskevissa asioissa, kuten toiminnan suunnittelussa ja remonttien yhteydessä. Enemmän hoitajia! Lisää henkilökuntaa, niillä on liian suuri taakka. Ehdottomasti hoitajia lisää! Meitä asukkaita pitäisi kuunnella enemmän. Jos vanhusten viihdyttämiseksi, rakennetaan tanssilavoja yms., mitä vanhukset niillä tekee, kun monet eivät kävele. Olisi paljon muutakin mitä laittaa tilalle. Pitää huolehtia siitä, että näillä hoivakodeilla on hyviä hoitajia ja työntekijöitä. Täytyy huolehtia siitä, että vanhoja ihmisiä kohdellaan hyvin. Tulisivat tutustumaan useammin tänne ja ottaisivat meihin yhteyttä.

51 Täällä on useita puutteita esteettömyydessä, joita ei ole huomioitu riittävästi. Täällä tehtiin joku aika sitten valtava remontti ja sen yhteydessä olisi voitu kysyä asukkailta, mitä tulisi huomioida. Silloin esteettömyysongelmat olisi voitu korjata, mutta ei korjattu. Esimerkiksi meidän asunnoissa on parvekkeet, mutta parvekkeen ovella on korkea kynnys: ei sinne rollaattorilla tai pyörätuolilla pääse. Ovien yhteyteen tarvitsisi sellaiset painikkeet, joilla ovet aukeaisi: ei täällä vanhat ihmiset jaksa työntää ja vetää ovia ja vieläpä rollaattorin kanssa. Tämän paikan ovet ovat muutenkin niin raskaita. Hoitajia saisi olla enemmän, että jäisi myös juttelulle aikaa. Ulkoilua voisi olla enemmän, nyt on vain yksi kerta viikossa ja sekin jää toisinaan väliin syystä tai toisesta. Kolmanneksi eniten oli kategoriaan Muut luokiteltuja vastauksia (16 kpl). Niissä esimerkiksi pyydettiin, että asiakkaat ja asiakkaiden tarpeet otettaisi oikeasti huomioon. Moni kehotti päättäjiä tulemaan itse palvelukoteihin käymään, jotta he näkisivät, millaista siellä on asua. Lisäksi moni totesi, että kohta päättäjät ovat itse palvelukodeissa ja sitten näkevät, mitä se on. Teidän pitäisi itse tulla tänne kyselemään ja katselemaan! Ainakin se on täällä hyvä puoli, ettette te byrokraatit täällä paljon meuhkaa. Heillä on edessään itellä vanhuus, sitten vasta tietää mitä se on. Kävisivät täällä vaikka joku päivä näkisivät mitä tää on täällä tää päivittäinen touhu. Päättäjille sanoisin, että pian te olette itsekin täällä konkreettisesti toteamassa, millaista tämä on. Ei sitä aiemmin tajua. Ihmisyyttä pitäisi kunnioittaa enemmän. Ottakaa huomioon, että mitä me pyydetään, ettei ne mene vain ohitse noin. Vanhukset ovat tärkeitä. Yhteiskunnassa ei saa unohtaa vanhuksia. Ei niin, että olisi unohdettu, mutta tällainen toteamus. Vähiten oli negatiiviseksi luokiteltuja palautteita (15 kpl). Niissä moitittiin laitosmaisia olosuhteita, palvelukodin ohjelmaa ja arkea, hoitajien vähyyttä ja palvelukotiasumisen rajoituksia. Lisäksi päättäjille haluttiin kertoa asukkaiden liiallisesta lääkitsemisestä ja hoitajien valtavasta kiireestä. Olin aikaisemmin hyvin aktiivinen sotaveteraanitoiminnassa, mutta täällä ei ole mahdollisuutta sellaiseen toimintaan. Olen aikaisemmin myös kirjoittanut paljon ja ollut muuten aktiivinen, mutta täällä elämä on rajoitettua, ettei tällaisia asioita pääse tekemään. Sitä, että he tulisivat tänne istumaan, tänne mun paikalle joskus. Näkisivät, mitä tämä on. Makaan täällä yksinäni, päivästä toiseen. Tämä oli hyvä paikka kun minä tulin. Tulin palvelutaloon, täällä oli harrastuksia ja kaikkea. Nyt ei enää ole mitään. Ja hoitajat vaihtuu koko ajan, ne on ihan vieraita.

52 Tässä talossa ei demokratialla tee hevon häntää. Päätökset tekee talon väki [henkilökunta] keskenään. Hoitajia on liian vähän. Nytkin halusin sänkyyn, mutten päässyt, kun hoitaja halusi ensin syömään. Hoitajien taholta tehdään välillä pientä kiusaa. Ja vanhoja mummoja lääkitään täällä myös liikaa, mutta kai se helpottaa hoitajien työtä, kun mummot nukkuu. Minullekin on yritetty syöttää lääkkeitä, mutta en huoli. 4. Yhteenveto Tehostetun palveluasumisen asiakastyytyväisyysselvityksen tavoitteena oli kerätä tehostetun palveluasumisen asiakkailta palautetta asumiseen liittyen, jotta palvelujen laadusta saadaan tietoa asiakasnäkökulmasta. Asiakkaita haasteltiin 17:sta eri yksiköstä ja yhteensä haastatteluita tehtiin 217 kappaletta. Haastateltavista suurin osa oli naisia, vuotiaita ja asuneet palvelukodissa alle vuoden. Selvityksen tuloksena saatiinkin kattavasti informaatiota tehostetun palveluasumisen onnistumisista ja kehityksen paikoista. Tuloksia verrattiin edellisvuoden tuloksiin, jotta tämän vuoden tuloksia voitiin suhteuttaa ajallisesta näkökulmasta: mikä on tänä vuonna paremmin, mikä huonommin. Lisäksi oman tuotannon ja ostopalveluyksiköiden tuloksia vertailtiin keskenään, samoin eri yksiköiden tuloksia. Yksikkökohtainen vertailu antaa mahdollisuuden tarkastella yksikkökohtaisesti, missä on erityisesti onnistuttu ja missä palvelun laatua olisi vielä mahdollista kehittää Hoidon laatu Viime vuoden tuloksiin verrattuna yhä harvempi vastaaja osasi tänä vuonna sanoa, onko hänelle tehty palvelu- ja hoitosuunnitelmaa. Kysymykseen vastanneista suurin osa oli vastannut kieltävästi. Oman tuotannon yksiköiden vastaajista yli puolet ei osannut vastata kysymykseen, ostopalveluyksiköiden vastaajista hieman useampi osasi vastata. Suurin osa ostopalvelujen vastaajista vastasi kuitenkin, ettei palvelu- ja hoitosuunnitelmaa ole tehty. Suurin osa kaikista vastaajista ei myöskään osannut vastata siihen, onko hän itse osallistunut palvelu- ja hoitosuunnitelman laatimiseen ja kysymykseen vastanneista suurin osa oli vastannut tähänkin kieltävästi. Oman tuotannon yksiköiden vastaajat osasivat vastata tähän kysymykseen huomattavasti harvemmin, kuin ostopalveluyksiköiden vastaajat. Verrattuna kahden edellisvuoden tuloksiin, tänä vuonna viime vuosia harvempi vastasi osallistuneensa suunnitelman laatimiseen. Suurin osa vastaajista ei myöskään tiennyt, kuka yksikössä on hänen omahoitajansa. Kahteen

53 edellisvuoteen verrattuna tänä vuonna yhä harvempi vastasi tietävänsä omahoitajansa. Oman tuotannon yksiköissä omahoitaja tiedettiin useammin, kuin ostopalveluyksiköissä. Vastaajista suurin osa oli tyytyväinen yksikössä järjestettyyn ohjelmaan ja toimintaan, eikä ostopalvelujen ja oman tuotannon yksiköiden vastauksissa ollut juurikaan eroa tämän suhteen. Näin on ollut myös aiempina vuosina. Moni vastaaja kuitenkin kertoi, ettei jaksa tai halua osallistua järjestettyyn ohjelmaan toimintaan. Suurin osa vastaajista koki saavansa palvelukodissa hyvää hoitoa ja tulos oli suurin piirtein sama, kuin viime vuonna. Oman tuotannon yksiköiden vastaajat kokivat useammin saavansa hyvää hoitoa, kuin ostopalveluyksiköiden vastaajat. Vastaajista suurin osa arvioi saamansa hoidon hyväksi tai erinomaiseksi. Tulos oli kuitenkin huonontunut viime vuodesta, koska silloin tätä vuotta suurempi osa vastaajista oli arvioinut hoidon hyväksi tai erinomaiseksi. Ostopalveluyksiköissä hoito oli arvioitu erinomaiseksi oman tuotannon yksiköitä useammin, muuten tuloksissa ei ollut suuria eroja. Vastaajista suurin osa myös vastasi saavansa tarvittaessa apua ja tukea päivittäisessä toiminnassaan. Myöntävien vastausten määrä oli kasvanut viime vuodesta. Ostopalveluiden ja oman tuotannon yksiköiden vastausten välillä ei ollut eroja tämän kysymyksen suhteen. Vastaajista suurin osa koki, että palvelukodissa on koko ajan tai melkein aina hyvä olla. Ostopalveluyksiköissä koettiin kuitenkin oman tuotannon yksiköitä useammin, että siellä on koko ajan tai melkein aina hyvä olla. Selkeä enemmistö vastaajista koki saavansa palvelukodissa hyvää ruokaa ja kaikki vastaajat kertoivat saavansa riittävästi ruokaa. Myös päiväkahvit halutessaan vastasi suurin osa saavansa. Tämän vuoden tulokset olivat jonkin verran viime vuotta paremmat, mutta myös viime vuonna selkeästi suurin osa vastasi myöntävästi kaikkiin näihin kolmeen kysymykseen. Hoitoa ja sen laatua koskevien tulosten koonnissa korkeimman kokonaiskeskiarvon sai Kuuselakeskus, eli siellä oltiin kaikista tyytyväisimpiä palvelukodin hoidon laatuun. Toiseksi korkeimman kokonaiskeskiarvon sai Särkänkoti ja kolmanneksi korkeimman Pohjola. Matalimman kokonaiskeskiarvon sai Pispanlinna, eli siellä hoitoon oltiin tyytymättömimpiä. Toiseksi matalimman kokonaiskeskiarvon sai Toukola ja kolmanneksi matalimman Pappilanpuisto.

54 4.2. Kohtelun laatu Suurin osa vastaajista koki, että henkilökunta kohtelee häntä hyvin. Viime vuoden tuloksiin verrattuna tänä vuonna harvempi vastaaja oli vastannut saavansa erittäin hyvää kohtelua henkilökunnalta ja viime vuotta useampi vastaaja oli vastannut, että henkilökunta kohtelee melko huonosti tai huonosti, eli tulos oli viime vuotta huonompi. Ostopalveluyksiköissä henkilökunnan kohtelu arvoitiin paremmaksi, kuin oman tuotannon yksiköissä. Yli puolet vastaajista koki, että henkilökunnalla on riittävästi aikaa hänelle. Tulokset ovat paremmat kuin viime vuonna, jolloin alle puolet vastaajista koki näin. Vastauksissa oli kuitenkin nähtävissä, että henkilökunnan aika koettiin usein riittämättömäksi. Tämä nousi esiin selvityksen tulosten eri kohdissa. Toinen vastaajien keskuudessa tyytymättömyyttä aiheuttanut seikka oli ulkoilun liian vähäinen määrä, joka johtui vastaajien mukaan ainakin osittain henkilökunnan kiireestä ja / tai liian vähäisestä määrästä. Nämä olivat myös vuoden 2017 selvityksessä keskeisiä esiin nousseita kehityskohteita. Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että henkilökunta hoitaa työnsä hyvin. Viime vuoteen verrattuna tänä vuonna suurempi osa vastaajista koki näin. Ainoastaan kolmessa yksikössä oli vastattu, että henkilökunta ei hoida työtään hyvin ja nämä kaikki yksiköt olivat kaupungin omaa tuotantoa (Pohjola, Jukola-Impivaara sekä Onnin- ja Toivonkoti). Valtaosa vastaajista koki myös, että henkilökunta kohtelee häntä ystävällisesti. Tänä vuonna viime vuotta hieman suurempi osa vastaajista koki näin. Kaikki vastaukset, joissa henkilökunnan on vastattu kohtelevan epäystävällisesti, ovat tulleet oman tuotannon yksiköiden vastaajilta (Pohjola ja Pispanlinna). Kohtelua ja sen laatua koskevien tulosten koonnissa korkeimman kokonaiskeskiarvon sai Kontukoti, eli siellä palvelukodissa saatuun kohteluun oltiin vertailussa kaikista tyytyväisimpiä. Toiseksi korkeimman kokonaiskeskiarvon sai Viola-koti ja kolmanneksi korkeimman Pohjola. Matalimman kokonaiskeskiarvon sai Jukola-Impivaara, eli siellä palvelukodissa saatuun kohteluun oltiin vähiten tyytyväisiä. Toiseksi matalimman kokonaiskeskiarvon sai Pispa ja kolmanneksi matalimman Petsamokoti.

55 4.3. Itsemääräämisoikeus Suurin osa vastaajista koki saavansa elää palvelukodissa sellaista elämää, kuin haluaa. Tulokset olivat linjassa viime vuoden tulosten kanssa. Oman tuotannon yksiköissä oli vastattu ostopalveluyksiköitä useammin, että palvelukodissa ei saa elää haluamansa kaltaista elämää. Valtaosa vastaajista koki myös, että häntä kuullaan riittävästi palvelukodissa. Viime vuonna tätä kysymystä ei ollut, joten vastauksia ei voi verrata edellisvuoteen. Ostopalveluyksiköissä koettiin oman tuotannon yksiköitä useammin, että palvelukodissa tulee kuulluksi. Sen sijaan suurin osa ei osannut vastata kysymykseen siitä, kuullaanko hänen omaisiaan riittävästi. Kysymykseen vastanneista suurin osa vastasi kuitenkin kysymykseen myöntävästi. Viime vuonnakin suurin ryhmä on ollut ne, jotka eivät osanneet vastata, mutta muuten tulokset olivat suurin piirtein samanlaiset. Suurin osa vastasi, että pääsee riittävästi ulos palvelukodissa. Ostopalveluyksiköissä koettiin oman tuotannon yksiköitä useammin, että ulos pääsee riittävästi. Vastaajista suurin osa sanoi, että ei saa vaikuttaa palvelukodin ruokalistaan. Moni ei myöskään osannut vastata tähän kysymykseen. Viime vuonna tätä vuotta suurempi osa vastaajista oli vastannut, että saa vaikuttaa. Suurin osa vastaajista tänä vuonna oli kuitenkin sitä mieltä, että ei edes haluaisi vaikuttaa ruokalistaan. Viime vuonna ruokalistaan vaikuttamiseen halukkaita oli suurempi määrä. Itsemääräämistä ja sen toteutumista koskevien tulosten koonnissa korkeimman kokonaiskeskiarvon sai Keinupuisto ja matalimman Pispanlinna. Vertailussa Keinupuiston asiakkaat siis kokivat eniten itsemääräämisoikeuden toteutuvan, kun taas Pispanlinnassa näin koettiin vertailussa vähiten. Toiseksi korkeimman kokonaiskeskiarvon sai Kontukoti ja kolmanneksi korkeimman Onnin- ja Toivonkoti. Toiseksi matalimman kokonaiskeskiarvon sai Petsamokoti ja kolmanneksi matalimman Pappilanpuisto Palvelukodin viihtyisyys ja turvallisuus Tämän vuoden vastaajilla kävi omaisia tai läheisiä vierailulla edellisvuotta useammin: suurimmalla osalla kysymykseen vastanneista omaiset tai läheiset kävivät joko viikoittain tai useita kertoja viikossa. Järjestöistä, seurakunnista tai muista vastaavista tahoista vieraita kävi vain harvalla ja niillä joilla kävi, käyntitiheys oli lähinnä kerran kuussa tai harvemmin. Viime vuonna oli samoin.

56 Palvelukodin viihtyisäksi asuinpaikaksi koki suurin osa vastaajista ja toiseksi suurin vastaajaryhmä koki palvelukodin vaihtelevasti viihtyisäksi. Viime vuonna Vaihtelevasti -vaihtoehtoa ei ollut, joten tulokset eivät ole suoraan verrattavissa. Viime vuonna kuitenkin suurempi osa vastaajista oli vastannut, että palvelukoti on asuinpaikkana viihtyisä. Ostopalveluyksiköiden vastaajat kokivat oman tuotannon yksiköiden vastaajia useammin palvelukodin viihtyisäksi asuinpaikaksi. Lähes kaikki vastaajat kokivat, että palvelukoti on asuinympäristönä siisti. Viime vuoteen verrattuna tänä vuonna hieman suurempi osa vastaajista oli tätä mieltä. Suurin osa vastasi myös saavansa tuoda omia tavaroita huoneeseensa, mutta näin vastanneiden määrä oli puolestaan hieman viime vuotta pienempi. Melkein kaikki vastaajat kokivat palvelukodin turvalliseksi paikaksi asua. Tulos on parantunut viime vuodesta: tänä vuonna viime vuotta useampi vastaaja koki palvelukodin turvalliseksi. Lähes kaikissa yksiköissä kaikki kysymykseen vastanneet kokivat palvelukodin turvalliseksi. Ainoastaan kolmesta yksiköstä oli tullut kieltäviä vastauksia: Pispasta, Pappilanpuistosta ja Pohjolasta. Huomattavaa on, että kaikki kielteisiä vastauksia antaneet vastaajat tulevat kaupungin oman tuotannon yksiköistä. Vastaajista suurin osa koki, että hänestä huolehditaan hyvin palvelukodissa. Tulos on viime vuotta parempi, sillä silloin hieman pienempi osa vastaajista oli ollut tätä mieltä. Oman tuotannon yksiköissä koettiin hieman ostopalveluyksikköjä useammin, että palvelukodissa ei huolehdita hyvin asiakkaasta. Palvelukotien vastaajat kertoivat kaipaavansa palvelukodissa eniten läheisiään, sosiaalista kanssakäymistä henkilökunnan ja asuintoverien kanssa, enemmän aktiviteettejä, kuten ulkoilua ja askartelua, sekä lisää valtaa päättää omista asioistaan ja vapautta. Tekemisistä eniten lisää kaivattiin ulkoilua. Nämä vastaukset ovat hyvin samankaltaisia, kuin viime vuonna. Palvelukodin viihtyisyyttä ja turvallisuutta kartoittavien kysymysten tulosten koonnissa korkeimman kokonaiskeskiarvon sai Särkänkoti, jossa siis koettiin eniten viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Toiseksi korkeimman kokonaiskeskiarvon sai Kuuselakeskus ja kolmanneksi korkeimman Kontukoti. Matalimman kokonaiskeskiarvon sai Pispanlinna, toiseksi matalimman Jukola-Impivaara ja kolmanneksi matalimman Pappilanpuisto. Näissä yksiköissä koettiin siis vertailussa vähiten viihtyisyyttä ja turvallisuutta.

57 4.5. Lopuksi Raportissa eri yksiköitä vertailtiin useassa eri kohdassa. Näistä vertailuista saakin yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, mitä vahvuuksia ja kehityskohteita yksikkökohtaisesti on. Lisäksi kaikista eri teemoista (hoito, kohtelu, itsemäärääminen, viihtyisyys ja turvallisuus) tehtiin yksiköiden välisten kokonaiskeskiarvojen vertailu, joiden tulokset on myös tässä yhteenvedossa edellä esitelty. Lopuksi kaikkien näiden teemojen (ja niiden sisältävien kysymysten) tuloksista tehtiin vielä yksi vertailu, jonka tuloksena kukin yksikkö sai kokonaisarvosanan, johon sisältyy koko selvityksen tulokset. Kokonaisvertailussakin korkein tulos on paras tulos. Korkeimman kokonaistuloksen (2,12) selvityksen tulosten pohjalta sai Kontukoti. Pohjola sai toiseksi korkeimman kokonaistuloksen (2,11) ja Särkänkoti kolmanneksi korkeimman kokonaistuloksen (2,07). Matalimman kokonaistuloksen (1,86) sai Pispanlinna. Jukola-Impivaara sai toiseksi matalimman kokonaistuloksen (1,92) ja Pappilanpuisto kolmanneksi matalimman (1,98). Kuvio 40: Kokonaisvertailu yksiköiden välillä kaikkien selvityksen tulosten keskiarvoista v ,12 2,11 KOKONAISVERTAILU 2,07 2,06 2,06 2,05 2,04 2,04 2,03 2,03 2,01 2,00 1,98 1,92 1,86 Oman tuotannon yksiköt saivat kokonaisvertailussa ostopalveluyksiköitä matalamman kokonaisarvosanan. Oman tuotannon kokonaisarvosanaksi tuli 2 ja ostopalveluyksiköiden kokonaisarvosanaksi 2,05.

58 Kuvio 41: Kokonaisvertailu ostopalvelujen ja oman tuotannon välillä kaikkien selvityksen tulosten keskiarvoista v KOKONAISVERTAILU 2,2 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 2 Oma tuotanto 2,05 Ostopalvelu Tuloksia tarkasteltaessa vaikuttaisi siltä, että vastaajat voivat kokea, että palvelukodissa on hyvä olla, vaikka he eivät arvioisi saamaansa hoitoa ja henkilökunnalta saamaansa kohtelua hyväksi. Esimerkiksi palvelukodissa oleminen voitiin kokea hyväksi koko ajan, vaikka henkilökunnalta saatua kohtelua ei ollut arvioitu kovin hyväksi. Yksi selitys tähän voi olla haastatteluissa yleisesti esiin noussut seikka. Usea haastateltava vastasi kysymyksiin toteamalla, että ei kai parempaakaan voi vaatia, tai kertomalla, että tyytyvät siihen, miten asiat nyt ovat. Moni kertoi, että palvelukodissa on hyvä olla, koska on katto pään päällä ja ruokaa. Usea vastaaja sanoi, että on helppo olla tyytyväinen, kun ei vaadi mitään. Toisin sanoen tämän ikäpolven ihmiset eivät välttämättä vaadi kovin paljon ollakseen tyytyväisiä. Tämän vuoden tulokset eivät poikenneet dramaattisesti viime vuoden tuloksista. Joissakin teemoissa, kuten palvelu- ja hoitosuunnitelman osalta, oli nähtävissä kehityssuunta huonompaan, mutta syyt tähän eivät selviä tuloksista. Toisaalta useassa teemassa, kuten turvallisuudessa ja ruoan riittävyydessä tulokset olivat paremmat, kuin viime vuonna. Monet asiakkaiden mainitsemat keskeisimmät kehityskohteet ovat samoja kuin viime vuonna: henkilökunnan liian vähäinen määrä ja henkilökunnan kiire. Positiivinen palaute puolestaan koski yleensä henkilökunnalle annettuja kehuja. Vapaasta palautteesta suurin osa olikin positiivista ja kokonaisuudessaan palvelukodin vastaajat vaikuttavat tulosten perusteella olevan hyvin tyytyväisiä tehostettuun palveluasumiseen.

59 Lähteet: Coronaria (2018), Taatala: Viitattu: Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, Helene (2011) Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino. Koivupirtin säätiö (2018), Koivupirtti: Viitattu Kontukoti: Viitattu: Nikander, Pirjo & Zechner, Minna (2006) Ikäetiikka - elämänkulun ääripäät, haavoittuvuus ja eettiset kysymykset. Viitattu: Palvelutalo Kotipirtti (2018), Kotipirtti: Viitattu Pirkanmaan Senioripalvelut (2018a), Keinupuistokeskus: Viitattu Pirkanmaan Senioripalvelut (2018b), Kuuselakeskus: Viitattu Petäjäkotikeskus (2018), Petäjäkoti : Viitattu: Tampereen Ensi- ja turvakoti (2018) Petsamokoti: Viitattu:

60 Tampereen kaupunki (2018a) Tehostettu palveluasuminen: Viitattu Tampereen kaupunki (2018b) Tehostettu palveluasuminen, Kaupungin tuottama: Viitattu: Tampereen kaupunki (2018c) Tehostettu palveluasuminen, Ostopalveluyksiköt: Viitattu: Tampereen kaupunki (2018d) Sosiaali- ja terveyslautakunta, Palvelu- ja vuosisuunnitelma 2018: _ja_vuosisuunnitelma_2018_lk.pdf Viitattu: Tampereen kaupunki (2018e) Jukola-Impivaara: Viitattu Tampereen kaupunki (2018f) Pispa Viitattu Tampereen kaupunki (2018g) Palvelukoti Pohjola: Viitattu Tampereen kaupunki (2018h) Palvelukoti Toukola: Viitattu Tampereen kaupunki (2018i) Palvelukoti Pappilanpuisto: Viitattu Tampereen kaupunki (2018j) Oriveden yksiköt: Viitattu Tampereen kaupunki (2016) Ikäihmisten palveluopas 2016:

61 Viitattu: Tampereen kaupunki (2018) Tehostetun palveluasumisen suunnitelma: ma.pdf Viitattu: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2017) Ikääntyneiden sosiaalipalvelut: Viitattu: Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli (2003) Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi. Viola-kotiyhdistys (2018) Violan ryhmäkodit: Viitattu:

62 Liite 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY IKÄIHMISTEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASUKKAILLE VUONNA 2018 TAUSTAMUUTTUJAT Haastatellun sukupuoli Mies Nainen Muu Haastatellun ikä Alle 60v v v v. yli 90v. Tehostettu palveluasuminen Jukola-Impivaara Pispa Palvelukoti Pohjola Palvelukoti Toukola Palvelukoti Pappilanpuisto Orivesi (Onninkoti) Orivesi (Toivonkoti) Orivesi (Särkänkoti) Keinupuisto Kuuselakeskus Koivupirtti Kotipirtti Kontukoti Petsamokoti Petäjäkotikeskus Taatala Viola-koti Kauanko on ollut asukkaana? Alle 1v. 1 3v. 3 5v. 5 7v. yli 7v. Onko lähisukulaisia? Kyllä Ei HOITO 1. Onko Teillä palvelu- ja hoitosuunnitelma? K Kyllä Ei En osaa sanoa 2. Osallistuitteko palvelu- ja hoitosuunnitelmanne laatimiseen? Kyllä En En osaa sanoa 3. Tiedättekö, kuka on Teidän omahoitajanne? Kyllä En En osaa sanoa 4. Oletteko tyytyväinen yksikössä järjestettyyn ohjelmaan ja toimintaan? Kyllä En Vaihtelevasti