Helsingin Seniorisäätiö. Asiakastyytyväisyyskysely Omaiskysely 2018

Transkriptio

1 Helsingin Seniorisäätiö Asiakastyytyväisyyskysely Omaiskysely 2018

2 Omaiskyselyn taustaa ja toteutus Helsingin Seniorisäätiö sr on suomalainen, yleishyödyllinen vanhuksille palveluja tuottava säätiö, joka kuuluu kaupunkikonserniin ja täydentää näin kaupungin omaa vanhustenpalvelutuotantoa. Seniorisäätiössä turvataan asukkaiden hyvä elämä, osaava hoito ja pieniä iloja tuottava arki, elämän loppuun saakka. Haluamme olla maakunnan paras, suomalainen, yleishyödyllinen, kustannustehokas ja turvallinen huolenpitäjä yhteistyössä omaisten ja läheisten kanssa. Omaisten näkemykset ja mielipiteet läheistensä hoidosta ovat meille tärkeitä. Palautteiden pohjalta kehitämme toimintaamme ja pyrimme parantamaan hoitoa ja hoivaa omaisten toiveiden mukaisesti. Omaiskysely toteutettiin syyskuussa Vastaajia oli yhteensä 252, joista 85 vastasi paperilomakkeella ja 167 webropol -kyselynä sähköpostitse. Vastauksia saatiin 80 kpl enemmän kuin viime vuonna. Säätiössä on asukkaita yhteensä 558, joten iso osa omaisista osallistui kyselyyn, mikä on meille todella arvokas asia. Osastojen omaisten sähköpostilistoja käytettiin osoitteistona ja vastauslomakkeita oli saatavana yksiköiden osastoilla ja niiden palauttamiseen oli varattu näyttävät laatikot. Eivät vain tee työtehtäviään vaan heidän asenteensa ja sydämensä ovat oikeassa asennossa -Omainen

3 Tietoja vastaajista Naisia vastaajista oli 148 ja miehiä 103. Enemmistö (48 %) vastaajista oli vuotiaita vuotiaita oli toiseksi eniten (23 %). Vastaajista enemmistö asui Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Hyvinkäällä, pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla, mutta neljän vastaajan osoite on myös ulkomailla. Vastaajista suurin osa oli Seniorisäätiössä asukkaana olevan lapsi (55 %), muu sukulainen (19 %) tai puoliso (15 %). Myös sisaruksia tai ystäviä vastaajista löytyi. Vastaajista valtaosan läheinen on meillä pitkäaikaishoidossa 95 %, mikä on tietysti ilmeistä koska Seniorisäätiön asukkaat ovat pääsääntöisesti pitkäaikaishoidossa. Lyhytaikaishoidossa olevien omaiset eivät olleet niin innokkaita vastaamaan. Viime vuoden kyselyssä tilanne oli samanlainen. Ilmeisesti lyhytaikaishoidossa olevien omaiset ajoittavat tapaamiset enemmän kotona oloaikaan. Kyselyyn vastanneet käyvät hyvin aktiivisesti ja säännöllisesti läheisensä luona. Viikoittain käyviä vastaajia oli 41 % ja useasti viikossa käyviä 26 % vastaajista. Hoitoaikaa kysyimme myös. Suurin osa vastaajien läheisistä oli asunut meillä 1-3 vuotta (50 %) ja alle vuoden 64 asukasta (26 %). Yli 7 vuotta Säätiössä asukkaana olleita oli 10. Vastaajista noin 60 % oli läheistä pitkäaikaishoitoon tuodessaan tuntenut olonsa tervetulleeksi. Kysyimme myös, onko vastaaja toiminut aiemmin läheisensä omaishoitajana. 57 % oli toiminut, eripituisia aikoja. 3-5 vuotta omaishoitajana toimimista oli yleisin aika ennen Säätiöön hoitoon tuloa. 29 vastaajaa oli toiminut yli 7 vuotta omaishoitajana kotona ennen läheisen muuttoa Seniorisäätiöön. Keskeiset tulokset Suosittelisitko Seniorisäätiön vanhuspalveluita tuttavillesi? 68 % suosittelisi Seniorisäätiön palveluita tuttavilleen. Se on liki 14 % enemmän kuin viime vuonna. Viime vuoden en osaa sanoa ryhmästä on siirtynyt merkittävä määrä suosittelijoihin. Mikä hoidossa on tärkeintä? Kysyimme, mitä kuutta asiaa vastaajat pitävät läheisensä hoidossa kaikkein tärkeimpinä. 60 % vastaajista piti perushoitoa kaikkein tärkeimpänä asiana läheisensä hoidossa. Turvallisuutta arvosti liki neljäsosa vastaajista (24 %) ja yhden hengen huonetta piti (19 %) vastaajista tärkeänä. Hoitajien määrää arvosti 9 % kyselyyn vastanneista omaisista hoidossa tärkeänä ja yhteisöllisyyden oli arvioinut 8 % vastaajista tärkeäksi. 6 % koki fysioterapian ja kuntoutuksen olevan merkittävä tekijä hoidossa. Tämä kysymys oli selvästi vaikeasti vastattavissa, mutta suunta on hyvin samanlainen kuin vuosi sitten tehdyssä kyselyssä, jossa perushoito ja turvallisuus hoitajien määrän kanssa edustivat tärkeimpiä asioita hoidossa. Kaavio: Suosittelisitko Seniorisäätiön tarjoamia palveluita muille? Vastaajia 252. Kaavio: Suosittelisitko Seniorisäätiön tarjoamia palveluita itse? Vastaajia 249. Turvallinen asuinpaikka 90 % omaisista koki läheisensä olevan turvallisessa asuinpaikassa. Viime vuonna vastaava luku oli 89 %. Kaavio: Koen, että hoivayksikkö on turvallinen asuinpaikka. Vastaajia 252.

4 Tyytyväisyys läheiseni hoitoon 93 % vastanneista oli hyvin tyytyväinen tai tyytyväinen läheisensä hoitoon. 115 omaista jopa hyvin tyytyväisiä. Tyytymättömyyttä ilmeni 7 %:lla vastaajista eli 18 omaisella. Viime vuonna 83 % vastaajista oli tyytyväinen läheisensä hoitoon, eli omaiset ovat jonkin verran tyytyväisempiä tänä vuonna kuin viime vuonna. 50 vastaajista oli sitä mieltä, että läheinen saa riittävästi aikaa henkilökunnalta ja 87 % vastaajista koki tulleensa kuulluksi hoitoyksikössä. 89 % vastaajista piti henkilökuntaa ammattitaitoisina, kukaan ei ollut täysin toista mieltä, mutta 11 % ei osannut ottaa osaamiseen kantaa. Vuosi sitten tehdyssä kyselyssä vastaukset olivat prosenteiltaan hyvin samankaltaisia. 80 % omaisista kokee itsensä tervetulleeksi hoitoyksikköön. Ja 188 vastaajaa kokee tulleensa kohdelluksi vierailijana tai omaisena erittäin hyvin. Avoimissa kysymyksissä: Osaava henkilökunta kohtelee omaistani lämmöllä ja huomaan, että äiti viihtyy tässä porukassa. Tukka on lähes aina hyvin. Kynnet lakattu. Henkilökunta on ystävällistä ja koskaan en ole nähnyt äreissään olevaa hoitajaa. Kaavio: Olen tyytyväinen läheiseni hoitoon. Vastaajia 248. Kaavio: Saatko itse tarpeeksi aikaa henkilökunnalta ja kuunnellaanko sinua. Vastaajia 249. Kaavio: Henkilökunta on ammattitaitoista. Vastaajia 253. Osaava henkilökunta kohtelee omaistani lämmöllä ja huomaan, että äiti viihtyy tässä porukassa

5 Tiedon saanti hoidosta Yksi kysymyksistämme oli, että saatko mielestäsi riittävästi tietoa läheisesi hoidosta ja hoitotoimenpiteistä. Vastaajia tähän kysymykseen oli 250 ja suurin osa heistä (68 %) sai mielestään läheisensä hoidosta riittävästi tietoa. 16 % vastaajista ei osannut sanoa ja 16 % ei saanut mielestään riittävästi tietoa. Nuo 16 %, jotka eivät tienneet ovatko saaneet riittävästi tietoa, ovat haasteellinen omaisryhmä palveluntuottajan näkökulmasta. Oletuksena voidaan pitää, että he eivät osaa sanoa, mitä kaikkea heidän tulisi tietää ja pitäisikö tietää enemmän. Ovatko he arkoja kysymään ja henkilökunnan pitäisi osata kertoa enemmän esimerkiksi hoitotoimenpiteistä. Omahoitaja on usein paras vastaamaan läheisen hoidosta ja hoitotoimenpiteistä. Noin 85 % vastaajista tiesi läheisensä omahoitajan. 250 vastaajasta 38 ei tiennyt omahoitajaa. Saan vastaukset kysymyksiini. Välillä olen saanut kupposen kahvia äidin seuraksi. Minun kanssani jutellaan, kerrotaan äidin kuulumisia pyytämättä. Aina toivotetaan tervetulleeksi, kerrotaan kuulumiset. Tarjotaan kahvia; 10+. Omahoitaja on harvoin paikalla käydessäni, siksi valtava määrä kysymyksiä jää vastausta vaille, esimerkiksi kuka vastaa jalkahoidosta ja kuka fysioterapiasta. Tyytyväisyys hoitoon/palveluihin Lääkäripalveluun oli tyytyväinen 45 %, mutta toisaalta 44 % ei osannut sanoa onko tyytyväinen. Ilmeisesti heillä ei oikein ole tietoa, mitä lääkäripalveluja hänen läheisensä saa. Fysioterapiaan ja apuvälineisiin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä (46 %), mutta sama kuin lääkäripalveluissa, niistä ei oikein ollut tietoa koska 43 % vastasi, ettei osaa sanoa. Ruokaan oli tyytyväisiä 59 %, tyytymättömiä ruokaan ei ollut lainkaan. Yli puolet sai myös riittävästi tietoa läheisensä ravitsemuksesta. Siisteyteen oli tyytyväisiä 171 vastaajaa 252 vastaajasta eli liki 60 %. Vaatehuoltoa piti hyvänä 191 vastaajaa. Lääkäripalvelu on toiminut osan vastaajista mielestä hyvin. Jotkut taas haluaisivat oman lääkärin joka taloon. Moni kertoo läheisensä lihoneen saatuaan syödä seurassa hyvää ruokaa. Joku vastaaja mainitsee, että hänen äitinsä syöttämisessä on hoitajakohtaisia eroja ja yksi vastaajista haluaisi ruokalistalle lisää kalaa. On mukavaa, kun osastolla leivottiin - oli useamman vastaajan mainintana. Se, että läheinen on siististi puettu, tukka laitettu ja kammattu, on monen mielestä hyvin toteutunut. Vaatehuollosta vaatteiden vaihtuminen ja katoaminen huolestuttaa monia. Vaikka useita huomioita kiinteistöjen vanhuudesta on esitetty, kiitellään vanhainkotien siisteyttä useissa vastauksissa. Asukastoiminta on upeaa. Tuntuu, että jokaiselle viikolle löytyy jotain ohjelmaa, läheiseni pitää musiikki- ja tanssiesityksistä paljon. Toivottavasti ohjelmaa kohdennetaan myös heille, jotka ovat vuode- --Henkilökunta on ystävällistä ja koskaan en ole nähnyt äreissään olevaa hoitajaa

6 potilaita ja niille, joiden tarpeet eivät kuulu perusmassaan. Ympäristö ja turvallisuuden kokemus Noin puolet, 51 % vastaajista eli 130 oli tyytyväinen hoivayksikön ympäristön viihtyisyyteen ja täysin eri mieltä viihtyvyydestä oli 5 vastaajaa. 180 vastaajaa piti hoitopaikkaa läheiselleen turvallisena. Kolme vastaajaa oli täysin eri mieltä. Ympäristö on kodinomainen, vaikka äitini joutuukin kahden hengen huoneen jakamaan. Hyvät ulkoilumahdollisuudet. Piha-alueita pidetään tiloiltaan mukavina ja viihtyisinä, mutta niiden turvallisuutta pitää parantaa. Yksilöllisyys ja omannäköinen elämä 46 % vastaajista oli sitä mieltä, että henkilökunta ottaa riittävästi huomioon asukkaan elämänhistoriaa, aiempia tottumuksia ja kiinnostuksen kohteita. 6 % oli sitä mieltä, ettei elämänhistoriaa oteta huomioon. Huomioitavaa on, että suurempi määrä vastaajista (48 %) ei osaa ottaa tähän kantaa. Asia ei ole tullut heitä vastaan. Vuosi sitten 58 % vastaajista koki, että läheisen elämänhistoria ja aiempia tottumuksia otetaan huomioon ja 16 % ettei oteta huomioon. Eli kielteiset käsitykset ovat vuodessa vähentyneet. Huoneentaulun tekemiseen ei ole suurin osa vastaajista (71 %) osallistunut. Ilmeisesti tässä on paljon epätietoisuutta, mikä on huoneentaulu ja sen merkitys. Tässä voidaan pohtia kuka sen huoneentaulun sisällön kertoo, asukas itse omalla tavallaan, onhan kysymys hänen omannäköisestä elämästään vai omainen, joka näkee asiat omalta kannaltaan. 50 % vastaajista on kuitenkin sitä mieltä, että läheinen saa elää omannäköistään elämää hoivakodissa. Kun samaa asiaa kysyttiin viime vuonna 2017, 58 % oli sitä mieltä, että läheinen saa elää omannäköistään elämää. Osittain omannäköistä elämää koki 30 % läheisensä saavan elää ja 10 vastaajaa eli 4 % oli sitä mieltä, että omannäköinen elämä ei toteudu hänen läheisensä elämässä. Vuosi sitten 16 % oli sitä mieltä että omannäköinen elämä ei toteudu, joten tässä on selvä parannus viime vuotiseen. 122 vastaajista 49 % oli sitä mieltä, että läheisen mielipiteitä kuullaan hoivayksikössä. Vuosi sitten vastaava luku oli 48 %. Avoimissa kysymyksissä pyydettiin esimerkkejä siitä, miten läheisen yksilöllisyys huomioidaan. Saa nukkua milloin haluaa - oli hyvin monen mielestä hyvä asia. Äitiäni on aktivoitu tekemään asioita, mistä hän pitää ja missä hän on ollut hyvä, pianonsoitto, piirtäminen jne. Kehittämistä riittää On hienoa, että omaiset ovat näin tyytyväisiä läheistensä saamaan hoitoon. Siitä huolimatta parannettavaa on vielä, eikä kehittämistyölle näy loppua. Yksi merkittävä huomio tämän vuotisesta kyselystä on se, että emme ole vieläkään pystyneet riittävään vuorovaikutukseen omaisten kanssa. Sama asia tuli jo 2017 omaiskyselyssä esille. Edelleen toiminnasta, tapahtumista, hoitotoimenpiteistä, aktiviteeteista, liikunnasta ja ulkoilusta ei ole osattu kertoa omaisille riittävästi. Myöskään omahoitajuus ei ole ihan selvää kaikille omaisille. Toisaalta omahoitajalta odotetaan enemmän yhteydenottoja omaisiin. Päivän tapahtumat ja läheisen osallistuminen niihin jäävät kertomatta, kun omaiset käyvät illalla.

7 Helsingin Seniorisäätiö OMAISKYSELY LINKEDIN: HELSINGIN SENIORISAATIO YOUTUBE: HELSINGIN SENIORISAATIO YHTEYSTIEDOT SCHILDTINPOLKU HELSINKI INFO@SENIORISAATIO.FI