ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 78/04/1 Dnro Psy-2003-y-150 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 78/04/1 Dnro Psy-2003-y-150 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Sivakkasuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Pudasjärvi Vapo Oy Suo ja Vesi -kiinteistöyksikkö PL OULU

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKE SIVAKKASUON TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUPA, PUDASJÄRVI MUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA...4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus... 5 Tuotanto ja tuotantoalue... 5 Tuotteet ja tuotantomäärä... 6 Poltto- ja voiteluaineet... 6 Kuivatus- ja valumavesien käsittely... 6 Liikenne... 7 Toiminnan lopettaminen... 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 8 Ympäristöhallintajärjestelmä... 8 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 9 Päästöt pintavesiin... 9 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Melu Jätteet TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen luonto ja suojelukohteet Asutus ja muu rakennettu ympäristö Vesistön tila ja käyttö Hydrologia Veden laatu Kalatalous Muu vesistön käyttö Maaperä ja pohjavesiolot Muut elinkeinot ja toiminnot Muut kuormittavat toiminnat TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Vaikutus vesistön virkistyskäyttöön Vaikutus pohjavesiin Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Melun vaikutukset Maisemavaikutukset TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailu Kalataloustarkkailu POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET MERKINTÄ LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Muistutus... 21

3 3. St Andren järjestäytymätön osakaskunta Hakijan kuuleminen ja vastine Vastine Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausuntoon Vastine Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausuntoon Vastine St Andren järjestäytymättömän osakaskunnan muistutukseen Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin Päästöt ilmaan Melu Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Määräys pohjavesipurkausten hallitsemiseksi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmääräys Korvaus OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräys Korvaus jo aiheutuneista haitoista...31 Kalatalousmääräys VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus St Andren osakaskunta LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKE SIVAKKASUON TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUPA, PUDASJÄRVI MUS JA ASIAN VIREILLETULO Vapo Oy on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut Sivakkasuon turvetuotantoalueelle toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Sivakkasuon turvetuotantoalue sijaitsee Pudasjärven kaupungin Siuruan ja Kollajan kylissä sekä valtion maalla noin 25 kilometriä Pudasjärven keskustasta länteen Venkaan metsätien eteläpuolella. Alueen vedet johdetaan Vengasojan ja Mertajoen kautta Siuruanjokeen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotannolla ja siihen liittyvällä ojituksella on oltava ympäristölupa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Pohjois-Suomen vesioikeuden antamassa Sivakkasuon turvetuotantoalueen vesien johtamista koskevassa päätöksessä nro 55/95/1 Vapo Oy on määrätty jättämään lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus vuoden 2003 loppuun mennessä. Ympäristölainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 :n 2 momentin mukaan koko toimintaan on haettava ympäristölupaa, jos aiemmin myönnetyssä luvassa on määrätty luvan tarkistamisesta määräajassa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirasto ratkaisee turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskevan ympäristölupa-asian, jos tuotantoalue on yli 10 ha. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Pohjois-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 55/95/1 myöntänyt Vapo Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan luvan Sivakkasuon noin 159 hehtaarin suuruisen turvetuotantoalueen vesien johtamiseen Vengasojan ja Mertajoen kautta Siuruanjokeen. Hakijalla on Sivakkasuolla hallinnassaan maa-alueita yhteensä 244 ha. Tästä hakijan omistuksessa on 235 ha ja vuokrattuna 9 ha. Tuotantokelpoista aluetta oli alkuperäisen suunnitelman mukaan 158,9 ha. Hankealue on kokonaisuudessaan hakijan omistuksessa. Pintavalutus/haihdutuskenttä 1 sijaitsee vuokra-alueella.

5 Hakija on tehnyt Siuruan osakaskunnan kanssa korvaus- ja yhteistoimintasopimuksen mm. Sivakkasuon vesien johtamisesta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen korvaamisesta. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavassa (1990) Sivakkasuolle on osoitettu varaus turvetuotantoalueeksi. Vahvistamattomassa maakuntakaavassa (maakuntavaltuusto hyväksynyt ) alue on osoitettu pohjakarttamerkinnällä turvetuotannossa olevaksi alueeksi. Alueelle ei ole laadittu asema- eikä yleiskaavoja. 5 TOIMINTA Yleiskuvaus Vapo Oy:n tarkoituksena on jatkaa Sivakkasuon turvetuotantoa aumaalueet mukaan lukien enimmillään 156,7 hehtaarin alalla. Alueelta tuotettu polttoturve toimitetaan turvetta käyttäville asiakkaille Ouluun. Tarvittaessa turvetta voidaan kuljetusmatkan puolesta toimittaa myös Kemin käyttökohteisiin. Hakemukseen ei sisälly uutta tuotantopinta-alaa. Voimassa oleva lupa on myönnetty noin 159 (158,9) hehtaarin pinta-alalle. Alkuperäisestä alasta on lohkon 2 eteläosasta jätetty pois tuotantokäytöstä 2,2 ha:n alue. Näin on estetty pohjaveden purkautuminen lohkon ojastoihin. Tuotanto ja tuotantoalue Sivakkasuon alue on kokonaisuudessaan ojitettu vuonna 1980 ja kunnostettu tuotantokuntoon Alueelta nostettiin ensi kerran turvetta vuonna 1982, jonka jälkeen tuotanto oli pysähdyksissä vuoteen 1996 saakka. Siitä lähtien alue on ollut yhtäjaksoisesti tuotannossa. Tuotannossa olevaa pinta-alaa on Sivakkasuolla yhteensä 148,4 hehtaaria. Lisäksi alueella on 8,3 hehtaaria auma-alueita, jotka pääosin ovat myös tuotantoon sopivia turvemaita. Näiltä turvetta tuotetaan aina, kun ne eivät ole turpeen varastointikäytössä. Sivakkasuolla ei ole vielä tuotannosta turvekerroksen loppumisen vuoksi poistettua pinta-alaa. Lähivuosina alueita alkaa poistua lohkoilta 4 7. Turpeen tuotantokausi on vuosittain toukokuusta syyskuun alkuun, millä ajalla aktiivisia tuotantotöitä on noin vuorokautta keskittyen alku- ja keskikesän poutajaksoihin. Tuotantokaudella töitä tehdään sääolojen salliessa keskeytyksittä ympärivuorokautisesti. Tuotantoon kuuluu turpeen irrottaminen suon pinnasta, tuotteen kuivatus, keräily ja varastointi aumoihin. Tuotantomenetelmänä alueella käytetään ns. HAKU-menetelmää. Tuotantokenttien vuosittaiset kunnostustyöt keskittyvät syksyyn ennen vesien jäätymistä, joskin kunnostus- ja huoltotöitä voidaan tarpeen mukaan tehdä kaikkina vuodenaikoina. Turvekuljetukset keskittyvät Sivakkasuolla tie- ja varasto-olosuhteista johtuen talvikauteen marras-maaliskuulle. Toimitukset hoidetaan yhtäjaksoisesti, jolloin koko tuotantomäärän toimittaminen kestää kulutustilanteesta riippuen noin 2 3 viikkoa. Toimitusjaksolla lastausta ja ajoa suoritetaan ympärivuorokautisesti.

6 Työmaan tukikohta-alueella ei sijaitse kiinteitä rakennuksia eikä vesijohtoa tai viemäriä. Alueella sijaitsee kevytrakenteiset Vapo Oy:n toimisto- /sosiaalitilarakennus, öljyvarasto sekä Saunalammen rannassa tuotantoyrittäjän majoitus-/taukotilarakennus. 6 Tuotteet ja tuotantomäärä Keskimääräinen vuosituotanto koko nykyisellä tuotantopinta-alalla noin m 3 jyrsinpolttoturvetta. Tuotantomäärä on alueella vaihdellut m 3 :n välillä. Vuonna 1996 alueelta tuotettiin palaturvetta. Muina vuosina tuotteena on ollut ja on jatkossakin jyrsinpolttoturve. Poltto- ja voiteluaineet Tuotannon aikana koneissa käytetään joko diesel- tai polttoöljyä. Koneiden voiteluun tarvitaan lisäksi moottoriöljyjä ja vaseliineja. Polttoaineiden vuosittainen kulutus tuotannossa on noin litraa ja voiteluaineita kuluu vastaavasti noin 300 litraa tuotantokaudessa. Pumppaamoilla polttoainetta kuluu noin litraa ja voiteluaineita noin 60 litraa. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan paloviranomaisten vuosittain hyväksymissä säiliössä ja paikoissa. Palavien nesteiden varastointipaikat merkitään vuosittain päivitettäviin turvallisuussuunnitelmiin. Sivakkasuon polttoainehuolto on tällä hetkellä järjestetty turvallisuussuunnitelman mukaisesti. Tuotantoyrittäjällä on käytössään ja litran polttoainesäiliöt, joista suurempaan on kunnalta saatu lupa. Vapo Oy:llä on litran polttoainesäiliö pumppaamolla 1 sekä noin 1000 litran säiliö pumppaamolla 2. Alueella ei turvetuotantotoiminnassa tai muutoin käytetä muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia aineita. Kuivatus- ja valumavesien käsittely Lohkojen 1-4 ja 7 (120,3 ha) kuivatusvedet johdetaan tuotantoaikana laskeutus-/pumppausaltaan 2 kautta pumppaamalla pintavalutus/ haihdutuskentälle 1 ja siitä edelleen Vengasojan ja Mertajoen kautta Siuruanjokeen ja edelleen Iijokeen. Silloin kun pumppausta ei voida veden jäätymisen vuoksi suorittaa vedet johdetaan laskeutusaltaan 1 kautta laskuojaan 1 ja siitä edelleen Vengasojan kautta Mertajokeen. Lohkojen 5-6 (36,4 ha) kuivatusvedet johdetaan tuotantoaikana laskeutus- /pumppausaltaan 3 kautta pumppaamalla pintavalutuskentälle 2, josta vedet johtuvat pintavaluntana suoraan Mertajokeen. Silloin kun pumppausta ei voida veden jäätymisen vuoksi suorittaa, vedet johdetaan laskeutusaltaan 3 kautta laskuojaan 2 ja Mertajokeen. Pinta-alajakauma eri vesienkäsittely-yksiköiden välillä käy ilmi seuraavasta taulukosta.

7 7 Sivakkasuo Vesienkäsittelymenetelmä Yhteensä Pintavalutus/ haihdutuskenttä 1 Lohkottaiset pinta-alat LOHKO Tuotannossa Aumaalue Nro: Pintavalutuskenttä 2 1 7,1 7,1 7,1 2 65,8 3,3 69,1 69,1 3 25, ,3 26,3 4 11,8 1,5 13,3 13,3 5 15,8 15,8 15,8 6 17,8 2,8 20,6 20,6 7 4,5 4,5 4,5 YHT 148,4 8,3 156,7 120,3 36,4 Yht. 156,4 Kiintoaineen pidättymistä jo sarkaojastoon tehostetaan ojiin kaivetuilla allassyvennyksillä ja päisteputkiin asennettavilla lietteenpidättimillä. Järjestely tasaa huippuvirtaamia ja ehkäisee niiden aiheuttamaa kiintoaineskuormitusta alapuolisessa vesistössä. Allassyvennykset puhdistetaan lietetilan täytyttyä kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden jälkeen. Allassyvennykset kaivetaan niihin ojiin, joissa ne voidaan kaivaa turpeeseen. Pumppaus- ja laskeutusaltaat puhdistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä. Laskeutus- ja pumppausaltaat varustetaan pintapuomeilla, joilla estetään veden pinnalla mahdollisesti kulkeutuvan turvepölyn pääsy alapuoliseen vesistöön. Eristysojilla johdetaan tuotantoalueen ulkopuoliset vedet tuotantoalueen ja vesiensuojelurakenteiden ohi alapuoliseen vesistöön. Liikenne Turpeen kuljetukset suuntautuvat Sivakkasuolta Oulun käyttökohteisiin Vapo Oy:n rakentamaa oikotietä pitkin Turveruukki Oy:n Kaartosuon työmaatien kautta tielle 8540 (Yli-Ii Kipinä), josta valtatietä 20 (Oulu Kuusamo) pitkin Ouluun. Aikaisemmin turvetoimitukset Ouluun tapahtuivat reittiä työmaatie Venkaan metsäautotie tie 849 valtatie 20 Oulu. Mahdoliset toimitukset Kemiin tapahtuvat reittiä työmaatie Venkaan metsäautotie tie 849 tie 8520 E75 Kemi. Turpeen toimittamiseen käytetään perävaunullisia rekka-autoja ja lastaukseen pyöräkuormaajaa. Keskimääräisen vuosituotannon toimittamiseen tarvitaan noin 700 autokuormallista. Muutoin tuotantotoiminta aiheuttaa lähinnä vähäistä henkilöautoliikennettä. Tuotantoon käytettäviä koneita siirretään tuotantoalueen ulkopuolisilla teillä joitakin kertoja tuotantokauden aikana. Toiminnan lopettaminen Sivakkasuolla ei turpeen loppumisen vuoksi ole vielä poistunut alueita tuotannosta. Pohjavesivaikutusten ehkäisemiseksi on lohkon 2 eteläosasta

8 poistettu tuotantokäytöstä noin 2,2 hehtaarin alue. Lähivuosina alkaa lohkoilta 4 7 poistua alueita tuotannosta turpeen loppumisen vuoksi. Koska alueelta on nostettu turvetta vasta 8 vuoden aikana, hakija arvioi, että tuotanto alueella tulee aikaisemmasta arviosta ( ) poiketen kokonaan päättymään noin Kun lupakauden aikana poistuneista alueista muodostuu järkeviä kokonaisuuksia, alueet siistitään siten, että sieltä poistetaan varastoaumat, kantokasat, jätteet yms. sekä maapohjaa tasoitetaan tarpeen mukaan ottaen huomioon alueelle soveltuva jälkikäyttömuoto. Koska tuotantoalueet ovat kokonaan hakijan omistuksessa, hakija päättää tulevan jälkikäyttömuodon ja alueet pyritään kunnostamaan sen mukaisesti mahdollisimman pian niiden vapauduttua tuotannosta. Alueet rajataan pois tuotantoalueista ja vesiensuojelurakenteiden valuma-alueista, kun alueilla on toteutettu jälkikäyttötoimenpiteet. Lupakauden aikana toteutettavista jälkikäyttötoimenpiteistä ilmoitetaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Sivakkasuon jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen metsittäminen luontaisesti, ruokohelpin viljely ja pienialaisesti mahdollisesti uudelleen soistaminen. Alueen osittaisesta kivisyydestä ja syrjäisestä sijainnista johtuen se ei sovellu hyvin maatalouskäyttöön. 8 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Sivakkasuon vesienkäsittely perustuu sarkaojarakenteisiin, laskeutusaltaisiin ja sulan kauden ajan lisäksi koko pinta-alan osalta pintavalutukseen. Vesiensuojelurakenteissa on toteutettu päätöksessä 55/95/1 määrätyt asiat ja hakijan käsityksen mukaan rakenteet ovat Sivakkasuon olosuhteissa alueelle teknisesti ja taloudellisesti parhaiten soveltuvat ja täyttävät BATperiaatteen vaatimukset. Rakenteet ovat tarkkailutulosten mukaan toimineet hyvin ja vähintään yhtä hyvin kuin vastaavat rakenteet keskimäärin. Sivakkasuon jätehuolto on järjestetty jätelainsäädännön edellyttämällä tavalla. Jätteiden määrä on vähäinen. Jätteet säilytetään asianmukaisesti ennen niiden kaatopaikalle tai jatkokäsittelyyn toimittamista ja jätemääristä pidetään kirjaa. Polttoöljyjen sekä jäteöljyjen varastointi pyritään järjestämään niin, että minimoidaan riskit öljyn joutumisesta maaperään. Tuotantoalueella työskenteleville annetaan säännöllisesti koulutusta ja opastusta ympäristönsuojelurakenteiden hoidosta, ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavista työtavoista sekä toiminnasta poikkeustilanteissa. Hakijan arvion mukaan Sivakkasuon toiminnassa sovelletaan kaikilta osiltaan vesienkäsittely, pöly- ja meluhaitat, jätteiden käsittely sekä liikenne huomioon ottaen ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä parasta käytäntöä (BEP). Ympäristöhallintajärjestelmä Vapo Oy:n energiatoimialalla on yhdistetty laatu- ja ympäristöjärjestelmä. Laatu- ja ympäristökäsikirja ja työohjeet ovat vuodesta 2002 lähtien olleet yhteiset koko toimialalla. Järjestelmä on rakennettu standardien SFS-ISO ja SFS-ISO 9001:2000 mukaisesti. Järjestelmälle on myönnetty laatusertifikaatti vuonna 1997 ja ympäristösertifikaatti vuonna Sertifioinnista vastannut ulkoinen arvioija tekee järjestelmän määräaikaistarkastuksen puolen vuoden välein.

9 Järjestelmässä olevia laatu- ja ympäristökäsikirjaa sekä työohjeita täydentävät muut erillisohjeet, tietojärjestelmät ja rekisterit. 9 YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Sivakkasuo on ollut tarkkailusuona vuosina 1997, 2002 ja Tarkkailukohteena on ollut pintavalutus/haihdutuskenttä 1. Vuonna 2002 Sivakkasuolta purkautuvan veden laatu oli jokseenkin keskimääräistä verrattuna Pohjois-Pohjanmaan alueen pintavalutuskentällisten soiden veden laatuun. Typpeä, rautaa ja kiintoainetta lähtevässä vedessä oli kuitenkin hieman keskimääräistä vähemmän. Vuoden 2002 veden laatu on esitetty seuraavassa taulukossa. Vuonna 2003 Sivakkasuolta purkautuvassa vedessä pitoisuudet olivat kaikkien vedenlaatutekijöiden osalta keskimäärin % pienempiä kuin vuonna Sivakkasuolta purkautuvan veden laatu sekä PPO:n alueen pintavalutuskentällisten (pvk) soiden veden laatu keskimäärin touko-syyskuussa vuonna COD Mn mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l Fe µg/l Kiintoaine mg/l Mq l/s km -2 Sivakkasuo ,0 7,3 pvk suot, ka ,2 8,3 Seuraavassa taulukossa on esitetty Sivakkasuon (159 ha) brutto- ja nettokuormitukset tuotantokausilta , 2001 ja Vuoden 2001 kuormitusta laskettaessa on käytetty vuoden 1997 veden laatua. Kiintoaine kg/d Kok-N kg/d Kok-P kg/d COD kg/d Vuosi 2002, brutto 7,0 0,94 0,094 42,0 Vuosi 2002, netto 5,1 0,81 0,083 32,4 Vuosi 2001, brutto 6,6 1,81 0,13 64,9 Vuosi 2001, netto 3,9 1,54 0,11 51,1 Vuosi 1999, brutto 58,4 0,12 0,032 0,7 Vuosi 1998, netto 35,7 4,02 0,163 25,9 Vuosi 1997, brutto 0 0,75 0,043 25,3 Vuosi 1997, netto 0 0,62 0,035 17,3 Sivakkasuon ominaiskuormitukset vuosina 2001 ja 2002 olleet hieman suurempia kuin pintavalutuskentällisillä soilla keskimäärin. Vuonna 2003 Sivakkasuon keskimääräiset ominaiskuormitusluvut ovat olleet tarkistamattomien tietojen perusteella seuraavat: kiintoaine 18 g/ha/d, Kok.N 5,2 g/ha/d, Kok.P 0,37 g/ha/d ja COD Mn 201 g/ha/d. Vastaavat suon bruttokokonaiskuormitusluvut ovat: kiintoaine 2,5 kg/d, Kok.N 0,7 kg/d, Kok.P 0,05 kg/d ja COD Mn 27 kg/d. Vuoden 2003 kuormitusluvut ovat kaikkien vedenlaatutekijöiden osalla pienemmät kuin vuonna 2002.

10 10 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Turvetuotanto ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä maaperään eikä maaperän saastumisen vaaraa. Poltto- ja voiteluaineiden käyttö sekä jätteiden keräys ja lyhytaikainen säilytys työmaa-alueella voivat aiheuttaa poikkeustapauksissa, lähinnä säilytysastioiden rikkoontumisen vuoksi, vuotoja maaperään. Päästöjä pyritään ehkäisemään aineiden ja astioiden huolellisella käsittelyllä ja sijoittamalla astiat/säiliöt paikkoihin, joissa mahdollinen vuoto rajoittuu mahdollisimman pienelle alueelle ja on helposti puhdistettavissa. Turvetuotanto ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä pohjavesiin. Sivakkasuon turvetuotanto ei aiheuta myöskään poikkeustilanteissa erityistä vaaraa päästöistä pohjaveteen, koska tuotantoalueella kerrallaan säilytettävät polttoainemäärät ovat pieniä ja turveperäinen maa johtaa huonosti nesteitä, jolloin mahdolliset vuodotkin rajoittuvat pienelle alueelle ja ovat helposti puhdistettavissa. Päästöt ilmaan Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen: mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s, tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Liikenne voi aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä. Rekkojen ulkopuolelle lastauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois jo ennen yleiselle tielle tuloa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Melu Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Puuston on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Tuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuotantoalueen läheisyydessä. Melu ei ole jatkuvaa ja luonteeltaan se on samanlaista kuin normaali maatalouden harjoittamisesta lähtevä melu (lähinnä traktorit). Sivakkasuo sijaitsee niin etäällä asutuksesta, ettei tuotantotoimien mahdollisesti aiheuttama melu ulotu asutukseen saakka. Jätteet Tuotantoalueella syntyy vuosittain sekajätettä sekä jäteöljyä ja muita öljyisiä jätteitä. Työmaan tukikohta-alueella sijaitsee jätekatos, jossa on keräysastiat erilaatuisille jätteille. Jäteöljyt ja muut öljyiset jätteet toimitetaan työmaalta

11 Ekokem Oy:lle. Työmaan syrjäisestä sijainnista johtuen sekajätteet toimitetaan Vapo Oy:n henkilöstön toimesta Isonivansuolle, josta jätehuoltoyritys toimittaa jätteet kaatopaikalle. Työmaalle on laadittu jätehuoltosuunnitelma, jota päivitetään tarpeen mukaan vuosittain. Suunnitelmasta käyvät ilmi mm. jätteiden poiskuljettamisesta vastaavat tahot sekä keräysastioiden tyhjennysvälit. 11 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen luonto ja suojelukohteet Sivakkasuon alue on kokonaisuudessaan ojitettu vuonna 1980 ja kunnostettu tuotantokuntoon Tuotantoalueen ympäristö on pääosin metsäistä kangasmaata tai ojitettua metsäistä turvemaata. Eri puolilla tuotantoalueeseen rajoittuu pieniä ojittamattomia ja puuttomia suoalueita. Tuotantoalueen lähialueella ei sijaitse peltoja eikä järviä. Lähimmät järvet ovat suon pohjoispuolella sijaitseva Ruonalampi ja suon luoteispuolella sijaitseva Alajärvi, joille on suolta matkaa noin 3,4 kilometriä. Lohkojen 2 ja 3 välissä sijaitsee hakijan omistaman tilan sisään jäävä Sivakkalampi. Hakijan tiedossa ei ole hankealueen läheisyydessä arvokkaita pienvesiä. Hankealuetta lähinnä oleva luonnonsuojelualue on noin 2,7 kilometriä Sivakkasuosta länteen sijaitseva Kärppäsuo-Räinänsuon Natura-alue (FI ). Tuotantoalueen kuivatusvesien johtamisreitillä ei sijaitse suojelualueita. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Tuotantoalueen lähiympäristössä ei sijaitse rakennuksia. Lähin vapaa-ajan käytössä oleva rakennus sijaitsee noin 1,4 kilometriä lohkosta 6 kaakkoon. Lähimpään vakituiseen asutukseen on matkaa useita kilometrejä. Vesistön tila ja käyttö Hydrologia Sivakkasuo sijaitsee Mertaojan (61.48) valuma-alueella, joka on osa Siuruanjoen (61.4) valuma-aluetta. Mertaojan valuma-alue on pinta-alaltaan km 2 ja järvisyys alueella on 1.24 %. Mertajoki laskee Siuruanjokeen sen valuma-alueen alaosassa (61.41), jonka pinta-ala on km 2 ja järvisyys 1.81 %. Siuruanjoen keskiosan valuma-alueen (61.42) pinta-ala on km 2 ja järvisyys 2.71 %. Siuruanjoen yläosan valuma-alueen (61.43) pinta-ala on km 2 ja järvisyys 2.87 %. Sivkkasuota lähin virtaamamittauspaikka on Siuruanjoen Leuvankoskessa (F= 2379 km 2, järvisyys 1.8 %), jossa keskivirtaama aikavälillä oli 30.8 m 3 /s ja keskimääräinen valuma 12.9 l/s/km 2. Mertajoen keskivalumaksi on arvioitu 9,5 l/s/km 2, jolloin keskivirtaama alajuoksulla on noin 1,6 m 3 /s.

12 12 Veden laatu Mertajoen veden laadun havaintopaikoista Mertajoki Metsälä sijaitsee noin 7-8 km Sivakkasuon turvetuotantoalueen yläpuolella, Mertajoki Ukonkangas välittömästi Sivakkasuon turvetuotantoalueen alapuolella ja Mertajoki Riihelä joen alajuoksulla, lähellä laskua Siuruanjokeen. Siuruanjoen havaintopaikoista Siuruanjoki Saarikoski sijaitsee noin 6-7 kilometriä Mertajoen suulta ylöspäin ja Siuruanjoki S8 vastaavasti noin kolme kilometriä alaspäin. Vedenlaatutietojen mukaan Mertajoen vesi on humuspitoista, mistä johtuen kemiallisen hapenkulutuksen (COD) arvo on suuri kuten myös veden väriarvo. Ammoniumtypen (NH4-N) suuret pitoisuudet lopputalvella/alkukeväällä ilmentävät huuhtoumaa turv ta. Kesällä ammoniumtypen pitoisuudet ovat pieniä, koska se hapettuu nopeasti nitraatiksi. Veden väriarvo sekä kiintoaines- ja ravinnepitoisuudet ovat Ukonkankaalla jokseenkin samaa tasoa kuin turvetuotantoalueiden yläpuolisella Metsälän havaintopaikalla. Riihelän havaintopaikalla Mertajoen suussa pitoisuudet ovat keskimäärin pienempiä kuin Ukonkankaalla ja Metsälässä. Metsälän havaintopaikan lähelle laskee ojitetuilta suoalueilta vesiä tuova Ahmaoja, joka ilmeisesti huonontaa alueen veden laatua. Sivakkasuon alapuolella sijaitsevan Ukonkankaan havaintopaikan veden laatu ei eroa juuri lainkaan tuotantoalueen yläpuolella sijaitsevan Metsälän havaintopaikan veden laadusta. Alempana Mertajoen veden laatu paranee Kolijärvestä sekä Ruonanlammesta tulevien lisävesien ansiosta. Saunajärven, joka myös laskee Mertajokeen, veden laatu on selvästi huonompaa kuin edellä mainituissa järvissä. Siuruanjoen vesi on keskimäärin hieman kirkkaampaa ja kemiallinen hapenkulutus vähäisempää kuin Mertajoessa. Veden fosforitaso on lievästi Mertajokea suurempi, mutta kiintoainepitoisuus on Mertajoen tasolla. Mertajoen suualueen alapuolisen Siuruanjoki S8 havaintopaikan ja Mertajoelta ylävirtaan olevan Saarikosken havaintopaikan veden laatu on lähes samanlainen. Mertajoen mukanaan tuoma kuormitus ei juurikaan ole näkynyt pitkällä aikavälillä Siuruanjoen veden laadussa. Suurimmat havaitut eroavaisuudet näiden kahden havaintopaikan vedenlaadussa olivat ammoniumtypen lopputalven/kevään pitoisuushuiput, jotka näkyivät selvemmin Mertajoen alapuolisella havaintopaikalla S8. Kalatalous Sivakkasuon kuormituksen vaikutusalueella toimivat Siuruan ja Ala- Kollajan osakaskunnat. Lisäksi alueella on valtion omistamia vesialueita. Suukoskessa Mertajoen alajuoksulla on tehty sähkökalastuksia vuosina 1989, 1994, 1999 ja Vuonna 1989 on sähkökalastettu myös yläjuoksulla Ahmaojan kohdalla. Jokaisella koekalastuskerralla on saatu saaliiksi haukia, mutuja, mateita, kivisimppuja ja kivennuoliaisia. Harjuksia, taimenia, särkiä, seipiä ja ahvenia saatiin vain yhdellä tai kahdella kalastuskerralla. Rapua ei Mertajoessa esiinny. Vuosien 1999 ja 2001 keskimääräinen kalatiheys Suukoskessa oli lähes kolminkertainen vuosien 1989 ja 1994 keskimääräiseen tiheyteen verrattuna. Vuosina 1999 ja 2001 saatiin Suukoskesta lisäksi pieniä harjuksia.

13 Nämä tulokset viittaavat siihen, että kalojen elinolosuhteet ovat viimeisten 10 vuoden aikana selvästi parantuneet. Kalastus on ollut Mertajoella vähäistä. Vuosina arvioitiin joella kalastaneen 10 ruokakuntaa. Vuosia 1994 koskevissa kalastustiedusteluissa palautukset saatiin neljältä Mertajoella kalastaneelta ruokakunnalta. Siuruan osakaskunnalta saadun tiedon mukaan vuonna 2002 osakaskunnan vesialueella Mertajoella kalasti yksi ruokakunta ja yläjuoksulla Ala- Kollajan osakaskunnan alueella kolme ruokakuntaa. Kalastus Mertajoella on keskittynyt kesäaikaan, etenkin kevään kutupyyntiin. Yleisimmin käytetyt pyydykset ovat katiska, syöttikoukku, heitto-onki ja mato-onki. Tiedusteluiden mukaan vapakalastus on lisääntynyt huomattavasti 1990-luvun lopulla. Kalastusta haittaavina tekijöinä on mainittu pyydysten likaantuminen sekä pohjassa olevat uppotukit ja risut. Vuotta 1999 koskeneessa kalastustiedustelussa saalis oli 4,9 kg ruokakuntaa kohti. Saalis oli haukea, ahventa ja särkeä. Osakaskuntien mukaan vuonna 2002 saatu saalis oli lähes täysin ahventa ja haukea. Siuruan osakaskunnan alueelta kalastanut ruokakunta sai saaliiksi 10 kg ahventa ja 10 kg haukea. Mertajoen yläosan saaliista ei ole tietoa. 13 Muu vesistön käyttö Mertajoella ei sijaitse yleisiä uimarantoja, vedenottamoita eikä rakennettuja ranta- ja karjatiloja. Aivan Mertajoen suussa Siuruanjoen yhtymäkohdassa sijaitsee muutamia rakennuksia. Maaperä ja pohjavesiolot Sivakkasuon turvetuotantoalue ulottuu lohkon 2 eteläosaltaan Pyöriämaa- Jyskylampi II-luokan pohjavesialueille nrot B ja C. Tuotantoalueen pohjoispuolella noin 1,9 kilometrin etäisyydellä sijaitsee IIluokan Vengasvaara- Ukonkangas pohjavesialueet nrot A ja B. Muut elinkeinot ja toiminnot Alue kuuluu Kollajan paliskunnan alueeseen. Muut kuormittavat toiminnat Mertajoen valuma-alueella vesistöön johdetaan tällä hetkellä myös Turveruukki Oy:n Lampisuon (osa), Kaartosuon, Kapeimmansuon, Kääpäsuon ja Viidansuon turvetuotantoalueiden vedet. Noin 5,5 kilometriä Sivakkasuon alapuolella Mertajokeen on tarkoitus johtaa Vapo Oy:n tuotantokuntoon kunnostettavan Iso-Pukasuon 65,8 hehtaarin turvetuotantoalueen vedet. Valuma-alueen pohjois-luoteisosaan rajoittuu Turveruukki Oy:n tuotannossa oleva Pukasuon turvetuotantoalue. Sen vedet johdetaan Saariojaan, joka laskee Siuruanjokeen Mertajokisuusta ylävirtaan. Mertajoen ihmistoiminnan aiheuttamasta fosfori- ja typpikuormasta valtaosa tulee metsätaloudesta ja turvetuotannosta. Turvetuotannon osuus fosforikuormasta on noin 56 % typpikuormasta noin 52 %.

14 14 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Turvetuotantoalueen kuivatusvesien teoreettiseksi pitoisuuslisäksi Mertajoessa saadaan keskivirtaamatilanteessa vuoden 2001 kuormituksella fosforille 0,8 µg P/l, typelle 11,1 µg N/l ja kiintoaineelle 0,03 mg/l. Vastaavasti vuonna 2002 pitoisuuslisäykset olivat fosforille 0,6 µg P/l, typelle 5,9 µg N/l ja kiintoaineella 0,04 mg/l. Kuivatusvesien vaikutus Mertajoen veden laatuun on siis laskennallisesti pieni. Vuonna 1994 tehdyssä arviossa todettiin Sivakkasuon ja Iso-Pukasuon aiheuttamaksi yhteenlasketuksi Mertajoen fosforipitoisuuden nousuksi maksimissaan 1 µg P/l ja kokonaistyppipitoisuuden nousuksi 8 39 µg N/l. Kiintoainepitoisuuden nousun arvioitiin olevan vain 0,1 mg/l. Kun tiedetään Sivakkasuon tuotantoalueen edustavan noin 70 % näiden tuotantoalueiden kokonaisalasta, nyt lasketut Sivakkasuon aiheuttamat Mertajoen pitoisuuslisät ovat lähellä vuoden 1994 tutkimuksesta prosentuaalisesti saatavia Sivakkasuon kuormitusosuuksia: P 0,7 µg P/l, N 5,6-27,3 µg N/l ja kiintoaine 0,07 mg/l. Sivakkasuon aiheuttama pitoisuuslisä Mertajokeen jää suurella todennäköisyydellä jatkossa fosforin osalta keskimäärin alle 1 µg P/l, typen osalta liikutaan yleensä alle 15 µg N/l ja kiintoaineslisän osalta alle 1 mg/l pitoisuuksissa. Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Sivakkasuon turvetuotantoalueelta tuleva kuormitus lisää osaltaan passiivisten pyydysten, etenkin verkkojen, likaantumista ja pohjan liettymistä välittömästi sen alapuolisilla alueilla. Verkko-kalastus Mertajoessa on kuitenkin vähäistä ja keskittyy lähes täysin hauen kutuaikaan keväällä. Lisäksi pyydysten likaantuminen johtuu pääosin muualta kuin Sivakkasuolta tulevasta kuormituksesta. Sivakkasuon turvetuotantoalueen kuormituslisä ei vaikuta kevätkutuisten kalojen kantoihin Mertajoessa. Vaikutus vesistön virkistyskäyttöön Sivakkasuon turvetuotanto ei vaikeuta vesistön virkistyskäyttöä. Vaikutus pohjavesiin Sivakkasuon lohkon 2 eteläosa sijaitsee II- luokan pohja-vesialueen suojavyöhykkeellä. Alueelle on aikaisemmin purkautunut pohjavesiä. Purkaumat on estetty poistamalla osa lohkosta 2 tuotantotoiminnasta. Lohkon 6 eristysojaan purkautuu jonkin verran pohjavettä. Tuotantoalueen vesiä ei johdeta pohjavesialueen suuntaan eikä pohjavesialueelle vaan pohjavesialueelta vesi kulkeutuu tuotantoalueen suuntaan, joten hankkeella ei ole vaikutusta pohjaveden laatuun. Alueelta tuotantoalueen eristysojaan purkautuvalla vesimäärällä ei ole merkittävää vaikutusta pohjavesialueen vesimäärään.

15 15 Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Tuotantoalueelta ympäristöön leviävä pöly voi satunnaisesti aiheuttaa pientä esteettistä haittaa tuotantoalueen reunoilla ja lähialueilla. Lähimpiin asuintaloihin tai kesämökkeihin ei tuotantoalueen kaukaisesta sijainnista johtuen voi aiheutua viihtyvyyshaittaa aiheuttavaa pölyämistä. Turvetuotannon aiheuttaman pölyämisen viihtyvyyshaitan rajana on avoimessa maastossa noin 500 metriä. Tuotannon aiheuttama pölyn lisäys voidaan erottaa taustalaskeumasta pölyämiselle suotuisissa oloissa noin kilometrin etäisyydelle toimintakohdasta. Myös pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Puuston on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Melun vaikutukset Tuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuotantoalueen läheisyydessä. Melu ei ole jatkuvaa eikä rakennusten kaukaisesta sijainnista johtuen voimakkaimmillaankaan ylitä annettuja melun ohjearvoja (50/55 db) asutuksen pihapiireissä. Maisemavaikutukset Turvetuotannon jatkaminen Sivakkasuolla ei aiheuta olennaisia muutoksia maisemaan. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija on liittänyt hakemukseensa ehdotuksen Sivakkasuon turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi. Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun. Käyttötarkkailun tarkoituksena on kuormitukseen vaikuttavien tekijöiden kirjaaminen sekä vesiensuojelujärjestelmien toimivuuden valvonta. Keskeiset tiedot merkitään käyttöpäiväkirjaan. Siihen merkitään mm. säätiedot, ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat, viranomaisten tai muiden ympäristöasioihin vaikuttavien tahojen tarkastukset ja kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistö- ja ilmakuormitukseen tai meluun. Päiväkirjaan merkitään niin ikään toiminnan poikkeustilanteet sekä mahdolliset havaitut pöly- ja meluhaitat. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittainen yhteenveto.

16 16 Päästötarkkailu Sivakkasuon turvetuotantoalueelta vesistöön menevän veden laatua tarkkaillaan ja määrää mitataan pintavalutus-/haihdutuskentän 1 alapuolisella mittapadolla. Päästötarkkailua tehdään lupakauden aikana kahtena vuotena. Vesinäytteet otetaan kesällä ja syksyllä ( ) kahden viikon välein. Näytteet ovat kertanäytteitä ja niistä tehdään seuraavat analyysit: kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaistyppi (Kok.N) ja kokonaisfosfori (Kok.P). Lisäksi kolme kertaa kesässä määritetään rauta ja mineraaliravinteet eli fosfaattifosfori (PO 4 -P), ammoniumtyppi (NH 4 -N) sekä nitraatti ja nitriittitypen summa (NO 3 -N + NO 2 -N). Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailu Vesistötarkkailua tehdään samoina vuosina kuin päästötarkkailua. Tarkkailupiste sijaitsee Mertajoen ylittävän maantien 855 sillan kohdalla. Piste on sama kuin voimassa olevassa Iijoen yhteistarkkailussa oleva Mertajoen tarkkailupiste (Me1). Näytteitä otetaan neljä kertaa vuodessa. Ensimmäinen otetaan kevättulvan aikaan huhti toukokuussa ja loput kolme kesä lokakuussa siten, että yksi näyte edustaisi alivirtaamaa, yksi keskivirtaamaa ja yksi ylivirtaamaa. Vesinäytteistä määritetään happi, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD Mn, kiintoaine, Kok.P, PO 4 -P, Kok.N, NO 3 -N + NO 2 -N, NH 4 -N, rauta sekä klorofylli a (kesä syyskuu). Pohjaeläintarkkailua tehdään Mertajoen Suukoskella. Piste on sama kuin voimassa olevassa Iijoen yhteistarkkailussa oleva Mertajoen seurantapiste. Pohjaeläinseuranta toteutetaan 2 kertaa lupajaksolla samoina vuosina kuin sähkökoekalastus. Näytteet (2 kpl/koski) otetaan syyskuussa potkuhaavilla standardin SFS 5077 mukaisesti. Kalataloustarkkailu Sivakkasuon alapuolisen vesialueen kalastoa selvitetään sähkökoekalastuksella. Sähkökoekalastuspaikka on sama kuin voimassa olevassa Iijoen yhteistarkkailuohjelmassa eli Mertajoki, Suukoski. Kalastettava alue sijaitsee Mertajoen suussa Mertajoen ylittävän maantien 855 sillan kohdalla. Sähkökoekalastus tehdään 2 kertaa lupajaksolla samoina vuosina kuin vesistö- ja päästötarkkailukin. Sähkökoekalastuksilla saadaan tietoa myös mahdollisesta ravun esiintymisestä alueella. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Turvetuotantotyön ajankohta, kuiva kesäkausi ja työn luonne aiheuttavat ympäristölle paloturvallisuusriskin. Sen minimoimiseksi ja perustietojen jakamiseksi sidosryhmille laaditaan työmaille vuosittain turvallisuussuunnitelma. Suunnitelmista ja ohjeista annetaan koulutusta ja ne jaetaan henkilöstölle ja yrittäjille. Työmaille on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio. Työmailla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt paloturvallisuussuunnitelmat. He tekevät ennen tuotantokauden alkua arviointi- ja tutustumis-

17 käyntejä työmailla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Viranomaiset osallistuvat tuotantoyksiköiden palosuojelukoulutukseen ja harjoitusten pitämiseen. Sivakkasuolla ei ole sellaisia vesiensuojelurakenteita, jotka aiheuttaisivat erityistä riskiä ympäristölle. Laskeutusaltaan patorakenteen tai penkan pettäessä voisi normaalia suurempia kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksia päästä alapuoliseen vesistöön. Häiriöt pumppauksessa voivat johtaa tilanteeseen, jolloin vettä joudutaan ohjaamaan talviaikaista ohitusreittiä laskeutusaltaiden kautta. Tällainen häiriö on aina lyhytaikainen, ja sen korjaustoimet ratkaistaan tapauskohtaisesti. Vakavan häiriön todennäköisyys Sivakkasuolla on erittäin pieni ja siitä pahimmillaankin aiheutuva haitta vähäinen. Häiriötilanteista ei aina aiheudu lainkaan vaikutuksia tuotantoalueen ulkopuolelle. Tilanteita pyritään ennaltaehkäisemään rakenteiden hoidolla, kunnon seurannalla ja korjaustoimilla. Sivakkasuon turvetuotantoalueella on voimassa oleva ympäristövahinkovastuuvakuutus. 17 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Sivakkasuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien aiheuttama kuormitus ei merkittävässä määrin vaikuta kalojen elinolosuhteisiin, kalakantoihin tai kalaston rakenteeseen Mertajoella tai Siuruanjoella. Myös vaikutukset kalastukseen ovat vähäisiä. Siksi Sivakkasuon turvetuotannosta ei katsota aiheutuvan näiden vesialueiden kalastolle tai kalastukselle korvattavaa haittaa. Sivakkasuon vesien johtamisesta ei arvioida aiheutuvan muutakaan haittaa Mertajoen vesistön käytölle tai luonnontilalle. Siuruan osakaskunta on tehnyt Vapo Oy:n kanssa korvaus- ja yhteistoimintasopimuksen. Sopimuksen lähtökohtana on se, ettei Sivakkasuon turvetuotanto ole aiheuttanut Mertajoen kalastolle ja kalastukselle korvattavaa haittaa osakaskunnan vesialueella. Mikäli kuitenkin vahinkoa todetaan syntyneen, päätetään niiden korvaamisesta ensisijaisesti erillisen korvaussopimuksen kautta, elleivät viranomaiset muuta määrää (Pohjois-Suomen vesioikeus, päätös nro 55/95/1). Tätä käytäntöä voitaneen jatkaa myös seuraavalla lupakaudella. Ala-Kollajan osakaskunnalle ja Metsähallitukselle Pohjois-Suomen vesioikeus määräsi Sivakkasuon turvetuotannon osalta edellä mainitussa päätöksessään kertakaikkiset korvaukset. MERKINTÄ Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 50/04/1 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Iso-Pukasuon turvetuotantoalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon sekä turvetuotantoalueen vesien johtamiseen laskuojan ja Pillipuron kautta Mertajokeen ja edelleen Siuruanjokeen. Tuotantoon otettava suoala on yhteensä 65,8 ha.

18 18 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Pudasjärven kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Iijokiseutu -lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Pudasjärven kaupungilta ja Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Pudasjärven kaupungin kaavoitusviranomaiselta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Alueidenkäyttönäkökohdat: Pohjois-Pohjanmaan seutukaavassa (1990) alueelle on osoitettu varaus turvetuotantoalueeksi (EO-T). Lounaispuolella on ME-alue, eli alue, jolla on maa-ainesten käytön suunnittelutarvetta. Vahvistamattomassa maakuntakaavassa (maakuntavaltuusto hyväksynyt ) alue on osoitettu pohjakarttamerkinnällä turvetuotannossa olevaksi alueeksi, mutta sen eteläpuolelle on osoitettu alue varsinaiseksi tuotanto-alueeksi (eo-t). Mikäli ympäristölupa myönnetään, niin alueeseen tulee soveltaa maakuntakaavan yleistä suunnittelumääräystä: "Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Tuotantoa tulee harjoittaa niin, että sen valuma-aluekohtainen vesistön kuormitus vähenee valtakunnallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisesti. Turvetuotannon lopettamisen jälkihoidon ympäristövaikutukset tulee käsitellä valvonta- ja lupaviranomaisten kanssa ennen tuotannon päättymistä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet." Alueelle ei ole laadittu asema- eikä yleiskaavoja. Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan lähin asutus sijaitsee noin 1,2 kilometrin etäisyydellä. Alueidenkäytön osaston tiedossa ei ole aluetta koskevia maankäyttöhankkeita tai suunnitelmia. Vesiensuojelunäkökohdat: Lohkojen 1 4 ja 7 (yht. 120,3 ha) vedet johdetaan tuotantoaikana laskeutus/pumppausaltaan 2 kautta pumppaamalla pintavalutus/ haihdutuskentälle 1, josta Vengasojan ja Mertajoen kautta Siuruanjokeen. Muuna kuin pumppausaikana vedet johdetaan laskeutusaltaan 1 kautta. Lohkojen 5 6 (yht. 36,4 ha) vedet johdetaan laskeutus/pumppausaltaan 3 kautta pintavalutuskentälle 2, josta Mertajokeen. Muuna kuin pumppausaikana vedet johdetaan laskeutusaltaan 3 kautta. Suunnitelmakarttaan on merkitty myös laskeutusallas nro 4, jota voitaneen myös käyttää kentän 2 ohitukseen. Vesiensuojelua on tehostettu vesioikeuden päätöksen 55/95/1 mukaisesti ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla vuonna Tällöin lohkojen 1 sekä 5-6 vedet alettiin myös johtaa pintavalutuskentälle, jolloin niiden tuo-

19 tantoaikainen vesiensuojelun taso parani. Järjestelyllä ei ole kuitenkaan vaikutusta pumppausajan ulkopuolisen ajan vesiensuojelun tasoon. Pintavalutus/haihdutuskenttä nro 1 on toteutettu metsäojitetulle alueelle, jossa vesien suuntaa ohjataan pengerryksillä. Kenttä on ollut käytössä noin kymmenen vuotta, ja ollut tarkkailussa vuosina 1997, 2002 ja Tarkkailutulosten mukaan kentältä lähtevä vesi oli vuosina 2002 ja 2003 parempilaatuista kuin vuonna Typen ja kiintoaineen pitoisuudet ovat noina kolmena vuotena olleet pienemmät kuin keskimäärin pintavalutuskentällisillä soilla. Hakemukseen olisi pitänyt liittää myös vuosien 1997 ja 2002 analyysitulokset. Laskeutusaltaiden mitoituksia ei oltu esitetty hakemuksessa. Pumppausajan ulko-puolisia aikoja varten lohkojen 1 4 ja 7 vesille laskeutusaltaita pitäisi olla vähintään kaksi, kun kyseessä on 120 ha:n valuma-alue. Pohjavesi Edellisellä maastotarkastuksella todettiin, että pohjavettä purkautui lohkon 6 reunaojaan. Tuolloin tuotiin myös esille, että lohkon 2 eteläosa on kolmatta kesää ollut pois tuotannosta pohjavesipurkaumien vuoksi. Tätä ei ole esitetty hakemuksen kartassa, vaan kartassa näkyy vain jo aikaisemmin pois rajattu alue. Siltä osin, kun tuotantoalue ulottuu pohjavesialueelle, on selvitettävä, purkautuuko pohjavesiä ja missä määrin tuotantoalueelle tai eristysojiin. Mikäli purkautuu, on esitettävä suunnitelma haitallisten vaikutusten poistamiseksi ja tarkkailusta. Mikäli ei purkaudu, voidaan tuotantoa harjoittaa, mutta lisäkuivatusta, joilla saatetaan aiheuttaa vaaraa pohjavesille, ei tule jatkossa sallia. Kuormituksen arviointi, vesistövaikutukset ja tarkkailu: Hakemuksen kuormituslaskelmat aliarvioivat Sivakkasuon kuormitusta, koska vuosikuormitusta ei ole arvioitu ja pitoisuuslisät on laskettu nettokuormituksilla käyttämällä luonnonhuuhtouma-arvoina Vitmaojalta mitattuja tuloksia. Erityisesti tuotantokauden ulkopuolella tapahtuvaa vesien johtamista laskeutusaltaiden kautta olisi pitänyt tarkastella erikseen kiintoaineja ravinnekuormituksen osalta, koska pintavalutuskenttiä ei käytetä noin seitsemään kuukauteen (lokakuusta toukokuun puoleenväliin asti). Tulee huomioida, että Metsälän havaintopaikka ei ole varsinaisesti Sivakkasuon yläpuolinen piste, koska siihen johdetaan Turveruukki Oy:n Lampisuon (osa), Kaartosuon, Kääpäsuon ja Viidansuon turvetuotantoalueiden vedet. Ympäristökeskuksen kanta: Ympäristölupa voidaan myöntää. Tuotantoajan vesiensuojelu täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen. Sen sijaan pumppausajan ulkopuolisena aikana (noin 7 kk vuodesta) käytössä on vain laskeutusaltaat. Näitä aikoja varten vesiensuojelua on tehostettava esimerkiksi virtaamaa säätelemällä tai laskeutustilaa lisäämällä. Tämä on tärkeää, koska kuormitus on suurta hetkellisten ylivalumatilanteiden aikana. Mikäli lupakaudella on tarkoitus toteuttaa massansiirtoja, on niistä etukäteen ilmoitettava ympäristökeskukseen. Lupamääräyksiä tehdessä on otettava huomioon myös aikaisemmin tässä lausunnossa tuodut seikat ja vaatimukset. 19

20 Käyttötarkkailu voidaan järjestää hakijan esityksen mukaisesti. Päiväkirjamerkinnöistä on tehtävä kooste, joka toimitetaan pyydettäessä ympäristökeskukseen. Seuraavaan lupamääräysten tarkistamishakemukseen on liitettävä yhteenvedot päiväkirjamerkinnöistä. Päästötarkkailu voidaan myös tehdä hakijan esityksen mukaisesti lisättynä ph:lla ja edellytyksellä, että virtaama mitataan automaattisella virtaamamittarilla. Hakija on esittänyt Sivakkasuolle erillistä tarkkailuohjelmaa, jonka tulokset raportoitaisiin myös yhteistarkkailussa. Itse asiassa esitetty vesistö-, biologinen ja kalataloustarkkailu sisältyvät jo nykyiseen Iijoen yhteistarkkailuohjelmaan ja tarkkailuilla seurataan Mertajoen vesistöalueella jo olemassa olevien turvetuotantoalueiden vaikutuksia. Ainoastaan esitetty näytteenottoaikataulu poikkeaa nykyisestä. Hakemuksessa esitetyn virtaamatilanteen mukaisten vesinäytteiden ottaminen ei käytännössä onnistu, koska tarkkailua hoitavat konsultit joutuvat toimimaan etukäteen suunnitellun aikataulun mukaisesti. Yhteistarkkailussa näytteenottokerrat ovat maalis-huhtikuussa, toukokuussa tulva-aikana, heinä-elokuussa ja syyskuussa. Näytteitä otetaan laajan alueellisen tarkkailun vuosina kolmen vuoden välein, seuraavan kerran tänä vuonna Esitetyssä tarkkailuohjelmassa biologinen ja kalatalousseuranta on esitetty tehtäväksi samoina vuosina kuin päästötarkkailu eli kaksi kertaa lupajakson aikana. Pohjaeläintarkkailua ei kannata tehdä peräkkäisinä vuosina, vaan suositeltava väli on kolme vuotta. Sivakkasuo on mukana nykyisessä Iijoen yhteistarkkailuohjelmassa vuosille , josta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on antanut päätöksen Mikäli Sivakkasuolle määrätään oma vaikutustarkkailuohjelma, on siinä tapauksessa lisättävä vaikutustarkkailupisteeksi tarkkailuohjelmaan Sivakkasuota lähempänä oleva piste eli havaintopaikka Mertajoki Ukonkangas Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut muun muassa, että Mertajoen ja Siuruanjoen vesi on tummaa ja runsasravinteista, mikä johtuu osin soiden suuresta osuudesta valuma-alueella, mutta myös ihmistoiminnan vaikutus on selvä. Vesistön tila ei tarkkailun perusteella näyttäisi viime vuosina muuttuneen parempaan suuntaan. Siuruanjoelta on raportoitu tyypillisiä ravinne- ja kiintoainekuormitukseen liittyviä kalastushaittoja, kuten pyydysten likaantumista ja kalojen makuvirheitä. Mertajoen vesistöalueella sijaitsevien Kapeimman-, Lampi-, Viidan- ja Kääpäsoiden lupapäätöksissä lupaehtoihin sisällytettiin korvausten lisäksi kalatalousmaksut. Olosuhteet eivät päätösten antamisen jälkeen ole muuttuneet siten, että maksu voitaisiin Sivakkasuon osalta jättää määräämättä. Hakijan on vuodesta 2004 alkaen maksettava työvoima- ja elinkeinokeskukselle vuotuinen 100 euron kalatalousmaksu käytettäväksi Sivakkasuon vesien vaikutusalueella. Hankkeen kalataloudellinen tarkkailu tulee tehdä Iijoen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Iijoen yhteistarkkailuohjelma on voimassa vuosille Erillisen tarkkailuohjelman hyväksyminen ympäristöluvan yhteydessä ei ole tarpeen. Lisäksi työvoima- ja elinkeinokeskus on esittänyt lupaa myönnettäväksi toistaiseksi niin, että hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2013 loppuun mennessä.

21 21 Muistutus 3. St Andren järjestäytymätön osakaskunta Osakaskunta on vaatinut hakijan velvoittamista korvaamaan Sivakkasuon turvetuotantoalueelta tulevien jätevesien laskemisesta vesistöön aiheutuvat vahingot. Osakaskunnan vesialueet kuuluvat Sivakkasuon vaikutusalueeseen. Osakaskunta on vaatinut korvattavaksi vesialueen arvon ja kalastuksen tuoton täysimääräisesti. Korvaukset tulee määrätä vähintään niillä perusteilla, joilla ne on määrätty lähialueen muille turvetuotantoalueille. Hakija on lisäksi velvoitettava korvaamaan jo aiheuttamansa kalataloudellisen vahingon ja muut edunmenetykset. Lisäksi hakijalle on määrättävä kalatalousvelvoite haittojen estämiseksi ja kalakantojen hoitoon. Korvaukset ja korko niille on määrättävä suon kunnostusvaiheesta alkaen koko tuotantoalueelle ja tuotantoajalle. Myös aiheutuneet oikeudenkäyntija muut kulut tässä asiassa on korvattava osakaskunnalle 100 eurolla. Myös ennalta arvaamattomat vahingot korkoineen on korvattava. Perusteluina osakaskunta on muun muassa todennut, että turvetuotannon osuus jo nykyisellään Siuruanjokeen kohdistuvasta kuormituksesta erityisesti joen keski- ja alaosaan on huomattava, joten uusien turvetuotantoalueiden lisäkuormitusta ei tule sallia. Siuruanjoella on vasta tehty liettymäkartoitus, jossa on todettu liettymiä osakaskunnan alueella. Siuruanjoki kuntoon -yhteistyöhankkeessa on vuonna 1997 todettu jo silloisen kuormituksen ylittäneen Siuruanjoen sietokyvyn. On esiintynyt sinileväkukintoja ja tällä hetkelläkin on havaittavissa kaloissa makuvirheitä ja verkkojen limoittumista. Kalansaaliit ovat vähentyneet huomattavasti. Rapukanta ja osakaskunnan alueen koskien harjuskannat ovat heikentyneet. Vesialueen kalataloudellinen arvo ja virkistyskäyttöarvo ovat vähentyneet veden pilaantumisen vuoksi. Myönnettäessä lupaa tulee ottaa huomioon koko Siuruanjoen vesistöalueella olevien turvetuotantoalueiden yhteisvaikutus. Turvetuotannolle on määrättävä joen sietokykyyn perustuva katto. Yksittäisen turvetuotantoalueen vaikutusalueeksi on määrättävä koko alapuolinen Siuruanjoki. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon vastineensa lausunnoista ja muistutuksesta ja lausunut siinä seuraavaa: 1. Vastine Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausuntoon Alueidenkäyttönäkökohdat Turvetuotantoalueiden merkinnät Pohjois-Pohjanmaan seutukaavassa (1990) ja vielä toistaiseksi vahvistamattomassa maakuntakaavassa eroavat toisistaan. Seutukaavassa EO-T merkinnällä osoitetaan alueita, joihin jo kohdistuu tai joille on odotettavissa turvetuotantotoimintaa. Maakuntakaavassa nykyisin toiminnassa olevat turvetuotantoalueet on merkitty harmaalla pohjamerkinnällä (tuotannossa oleva turvesuo). Merkintään ei liity kirjainlyhennettä.