ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

Transkriptio

1 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman lehdistökatsauksen pohjalta. Katsaus listaa työeläkealaa koskevia ajankohtaisia teemoja, joita on käsitelty mediassa, ja referoi teemoista käytyä keskustelua ja kannanottoja. Mediakatsauksen loppuun on valittu otteita sosiaalisessa mediassa esitetyistä mielipiteistä. Työeläkealaa koskeva julkinen keskustelu: 4/2013 lokakuu- joulukuu Loppuvuodesta työeläkeasioita koskevaa keskustelua hallitsivat toiveet työeläkeyhtiöiden paremmasta avoimuudesta. Lakiesitysluonnos työeläkeyhtiöiden julkisuuden lisäämisestä todettiin keskeneräiseksi. Kevan toimitusjohtajan Merja Ailuksen työsuhde-eduista nousi laaja kohu. Kohun seurauksena työeläkeyhtiöihin kaivattiin palkitsemissääntelyä. Sampsa Kataja esitti, että työeläkeyhtiöiden tilalle tulisi perustaa yksi julkinen eläkelaitos. Esitys yhdestä julkisesta eläkelaitoksesta tyrmättiin nopeasti monelta taholta. Myös työeläkeyhtiöiden aseman laillisuus nostettiin jälleen julkiseksi keskustelunaiheeksi. Jukka Pekkarisen asiantuntijatyöryhmän raportti työeläkejärjestelmästä ja tarpeista sen uudistamiseksi valmistui. Hallitukselta penättiin vastuuta eläkeratkaisun syntymiseksi. Eteran heikko tulos herätti fuusiohuhuja. Lakiesitysluonnos työeläkeyhtiöiden julkisuuden lisäämisestä jäi keskeneräiseksi Sosiaali- ja terveyspalveluministeri Paula Risikko toivoi enemmän avoimuutta työeläkeyhtiöihin. Ministeriö kertoi valmistelleensa esitystä työeläkeyhtiöiden johtajien kauppojen julkistamisesta ja että työmarkkinajärjestöt olivat estäneet sen vastustuksellaan. Risikko kertoi, että hallitus ei voi puuttua asiaan, koska hallitusohjelmassa lukee, että kaikki työeläkeasiat valmistellaan kolmikantaisesti yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Ministeri Jutta Urpilainen kannatti työeläkeyhtiöiden johtajien kauppojen julkaisemista. (Helsingin Sanomat 1.11.) Helsingin Sanomat uutisoi, että lakiesitys työeläkejohtajien osake- ja lähipiirikauppojen julkistamisesta kaatui Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) vastustamiseen. Palkansaajajärjestöjä työryhmässä edustaneet STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen, SAK:n työura- ja eläkeasioiden päällikkö Kaija Kallinen sekä Akavan johtaja Pekka Piispanen kertoivat kannattaneensa ja kannattavansa eläkejohtajien sisäpiirinkauppojen ja lähipiirinkauppojen julkistamista. (HS 5.11.) SDP:n kansanedustaja Jukka Kärnä totesi Risikon teettäneen virkamiehillä kaksi vuotta täysin turhaa työtä työeläkejohtajien osake- ja lähipiirikauppojen julkistamista koskevan laki-

2 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 4/ esitysluonnoksen valmistelussa. Kärnä kysyi, mikä ihme kolmikanta tämä tällainen on missä yksi EK:n asiantuntija tyrmää Finanssivalvonnan ja palkansaajajärjestöjen näkemykset. (Demokraatti 6.11.) Myöhemmin Helsingin Sanomat uutisoi, että oli käynyt ilmi, ettei työntekijäpuolikaan ollut ajanut avoimuutta. (HS ) Ay-liike, eli SAK, STTK ja Akava, ei EK:n neuvottelijan Vesa Rantahalvarin mukaan missään vaiheessa kolmikantaneuvotteluja ollut vaatinut osakekauppojen julkistamista. (Voima.fi ) Paula Risikko kertoi, että lakiesitysluonnos työeläkeyhtiöiden julkisuuden lisäämisestä palautetaan kolmikantaan, koska siinä ei ole riittävästi avoimuutta. (HS ) EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies totesi, että koska julkisuudessa on syntynyt sellainen kuva, että EK suojelisi työeläkeyhtiöiden johtoa ja heidän etuuksiaan asiaa voidaan käsitellä tämän vuoksi uudelleen. (Hämeen Sanomat ) Telan lakiasioista vastaava johtaja Nikolas Elomaa muistutti, että työeläkeyhtiöt toimeenpanevat lakisääteistä eläketurvaa. Elomaa piti tärkeänä, että hallintoa koskevat säädökset ovat mahdollisimman yksiselitteisiä ja selkeitä. (Verkkouutiset ) Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria kannatti sisäpiirikauppojen kieltämistä eläkeyhtiöissä. Hän ehdotti asiaa Ylen A-studion haastattelussa. (Turun Sanomat ) Toimittaja Tuomo Pietiläinen kirjoitti Helsingin Sanomissa, että julkisuuslaki tulisi saada koskemaan työeläkeyhtiöitä. Pietiläinen kritisoi ehdotusta, jonka mukaan Keva pitäisi muuttaa keskinäiseksi eläkevakuutusyhtiöksi. Pietiläinen totesi, että ehdotus eräällä tavalla ratkaisisi Kevan julkisuusongelmat, sillä toimittajilla ei olisi enää muutoksen jälkeen oikeutta saada tarkkoja tietoja Kevasta, koska keskinäisenä eläkevakuutusyhtiönä Kevan ei enää tarvitsisi noudattaa asiakirjojen julkisuuslakia. (HS ) Kansanedustaja Jouko Skinnari vaati eläkeyhtiöiltä yhteiskuntavastuuta. Skinnarin mukaan eläkeyhtiöiden tulisi sijoittaa taloudellisen ahdingon aikana enemmän Suomeen. Skinnari vaati yhtiöitä sijoittamaan enemmän myös ikäihmisten palveluihin. (Yle.fi 9.12.) Kevan toimitusjohtajan työsuhde-eduista nousi laaja kohu Helsingin Sanomat uutisoi marraskuun alussa Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) laskeneen väärin toimitusjohtaja Merja Ailuksen asuntoedun arvon. Kevan toimitusjohtaja Ailus myönsi asuneensa yli kolme vuotta työsuhdeasunnoissa, joiden verotusarvo oli märitelty liian pieneksi, mutta katsoi Kevan henkilöstöhallinnon olevan vastuussa asiasta. (HS ) Lehdet uutisoivat Kevan ostaneen johtajiensa käyttöön luksusasuntoja, joista osaa pidettiin tyhjillään. Toimitusjohtajia varten asuntoihin oli tehty remontteja, joihin käytetyt menot olivat uutisten mukaan kohtuuttoman suuria. Helsingin Sanomat kirjoitti Kevan toimitusjohtajan Merja Ailuksen työsuhdeauton kaupoista. Uutisten mukaan toimitusjohtajan autokaupoissa kierrettiin hankintalakia. (HS )

3 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 4/ Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko muistutti, että eläkeyhtiöt käyttävät lakisääteisesti kerättyä rahaa ja toivoi tarkkuutta ja avoimuutta eläkevarojen käyttöön. Risikko korosti, että STM valvoo yksityisiä eläkevakuutusyhtiöitä kun taas valtiovarainministeriö Kevaa. Risikko toivoi, että kaikkien eläkeyhtiöiden lainsäädäntö olisi saman valvojan alaisuudessa, jolloin säännöt olisivat samat kaikille. (HS ) Kevan hallitus kutsui koolle ylimääräisiä kokouksia, joissa käsiteltiin toimitusjohtaja Merja Ailuksen asumista ja työsuhde-auton kauppoja. Kokoukset uutisoitiin lehdistössä kriisikokouksina. Sekä asiaan liittyviä yksityiskohtia että asian kannalta merkityksettömiäkin yksityiskohtia käsiteltiin laajasti printtimediassa ja sähköisessä mediassa. Kolumneissa vaadittiin, että Kevan hallituksen on määriteltävä kohtuus johtajien työsuhde-etuihin. (Ilkka ) Kohu laajeni työsuhde-etujen epäselvyyksistä Kevan toimitusjohtajan valintaprosessin kyseenalaistamiseen sekä Ailukselle virheellisesti Norjasta maksettuihin lapsilisiin. Toisaalta monet kolumnistit kirjoittivat, että muihin eläkeyhtiöiden johtajiin verrattuna pienipalkkainen Merja Ailus oli joutunut kohtuuttoman ajojahdin kohteeksi. Ailusta koskeva runsas uutisointi mediassa hiljeni vasta kun Ailus erosi Kevan toimitusjohtajan tehtävästä. (HS ) Keskustelu eläkejohtajien palkkiosta ja kulujen kohtuullisuudesta jatkui kuitenkin edelleen. Myös Ailuksen saama eroraha nostatti kohua. Erorahasta tehtiin seitsemän kantelua eduskunnan oikeusasiamiehelle. (Yle 4.12.) Kevan hallituksen puheenjohtajan Laura Rädyn toimintaa Ailuksen eroprosessissa uutisoitiin edelleen joulukuussa. Kevan hallituksen jäsen, kansanedustaja Juha Rehula toivoi avoimuutta työeläkeyhtiöihin. Rehulan mukaan Ailuksen etukohusta pitäisi ottaa oppia muissakin eläkevakuutusyhtiössä ja yhtiöiden pitäisi kertoa avoimemmin johtajien etukäytännöistä. Rehula kertoi keskustelun käyvän vilkkaana siitä, onko Kevan hallitus toiminut oikein ja millä valtuuksilla. Tämä on laajempi kysymys ja Keva ja työeläkeyhtiöt tarvitsevat muutoksen toimintakulttuuriinsa, Rehula totesi. (Yle.fi 2.12.) Keva julkaisi talousjohtaja Tom Kålan tekemän selvityksen johdon palkoista ja eduista sekä päätösvallan jakautumisesta. Kevan hallitus kertoi käynnistävänsä johtamisjärjestelmän ja johtamiskulttuurin uudistamistyön. Hallituksen puheenjohtaja Laura Räty totesi, että Kevassa ei ole noudatettu hyvää hallintotapaa. Tom Kåla esitti, että Kevassa olisi tarkemmin linjattava, kuka mistäkin hankinnasta päättää ja että hallituksen ja toimitusjohtajan toimivaltaa ja vastuita tulee selkeyttää ja muuttaa toimitusjohtajan valtaa rajaamalla. (HS ) Kevan selvitys uutisoitiin näkyvästi lehdistössä. Iltalehti listasi konsulttien neljä havaintoa joista Keva sai moitteita. Näitä olivat epäviralliset sopimukset, valtuuksien ylittäminen, remonttikulujen karkaaminen käsistä sekä toistuvat laskuvirheet. (Iltalehti ) Työeläkeyhtiöihin kaivattiin palkitsemissääntelyä Työeläkeyhtiöiden kohtuuttomista palkitsemisista noussutta kohua seurasi keskustelu palkitsemissääntelystä. Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi totesi, et-

4 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 4/ tä globaalisti palkitsemissääntelyä on lisätty vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Kauppi ei nähnyt mitään tarvetta erityiselle palkitsemissääntelylle työeläkeyhtiöissä. Kaupin mukaan kannusteiden täytyy olla kaikilla sektoreille kohtuulliset, työntekijöiden ja työnantajien asettamat. (Yle.fi 8.12.) Ehdotus yhdestä julkisesta eläkelaitoksesta tyrmättiin Kevan hallituksen entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Sampsa Kataja ehdotti koko eläkejärjestelmän uusimista niin, että julkinen monopoli hoitaisi kaikkien eläkeyhtiöiden työt. Kataja toivoi, että tavoite yhdestä julkisesta eläkelaitoksesta olisi esillä tulevissa hallitusneuvotteluissa. Katajan mukaan aitoa kilpailua työeläkeyhtiöiden välillä ei ole vaan ne kilpailevat ainoastaan työhyvinvointipalveluilla, joita ne tarjoavat asiakasyrityksilleen. (HS ) EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari piti Katajan ajatusta yhdestä eläkelaitoksesta erittäin huonona. Rantahalvari sanoi, että vaikuttavaa siltä, että joku haluaa sosialisoida eläkevarat. Myöskään SAK ei kannattanut ehdotusta. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly muistutti, että eläkevarat ovat siirrettyä palkkaa ja niistä päättäminen on osa työmarkkinatoimintaa. Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes vastasi työeläkeyhtiöiden kilpailevan ennen muuta sijoitustuotoilla. Siimes näki keskitetyn sijoitusjärjestelmän kasvattavan epäonnistumisen riskejä. (HS , Kauppalehti , Aamulehti ) Iltalehden kolumnissa Sampsa Katajan ehdotuksen saamaa vastaanottoa kuvailtiin Katajan välittömänä lyömisenä kanveesiin useamman nyrkkiraudan yhteisiskulla. (Iltalehti ) Kohtaamastaan vastustuksesta huolimatta Sampsa Kataja puolusti yhden eläkeyhtiön mallia. Katajan mukaan sijoitustoiminnan kulut ovat 400 miljoonaa euroa ja eläketoiminnan kulut toiset 400 miljoonaa euroa. Päällekkäisyyksien karsimisella kuluja voitaisiin Katajan mukaan vähentää niin paljon, että puhutaan jo puolen vuoden työurien pidentämistä vastaavasta summasta. Kataja kiisti, että kyseessä olisi sosialisointi. Hänen mukaansa kyseessä olisi lakisääteisen kartellin purkaminen. Kataja arvosteli myös nykyjärjestelmän ristiinkytkentöjä ja eturistiriitoja. (Satakunnan kansa 1.12., Yle A-studio ) Kansanedustaja Osmo Soininvaara torjui syytökset eläkerahojen pakkokollektivisoinnista ja asettui julkisuudessa puoltamaan yhtä eläkeyhtiötä. (Aamulehti ) Kansanedustaja Tuija Brax ehdotti, että koko eläkejärjestelmän pohja pitäisi arvioida uudelleen ja miettiä, paljonko päällekkäisiin eläkeyhtiöihin ja niiden hallintoon menee rahaa. (Yle A-studio ) Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala kirjoitti kolumnissaan, että jos Suomen eläkejärjestelmän kokonaisuutta verrataan hallintokuluiltaan muiden maiden vastaavaan kokonaisuuteen Suomi pärjää erinomaisesti. Suomessa hallintokulut vakuutettua kohden ovat muita maita pienemmät. Rantala muistutti Suomen saaneen runsaasti kiitosta maailman arvostetuimmilta eläkeasiantuntijoilta järjestelmämme kattavuudesta, rahoituksen pitkäjänteisyydestä ja yhteistyöhakuisesta päätöksenteosta. (Demokraatti 4.12.)

5 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 4/ Telan johtaja Reijo Vanne puolusti usean työeläkevakuuttajan mallia. Vanne totesi, että jos varat olisivat yhden toimijan hallussa, toimija olisi suuri taloudellisen vallan käyttäjä. (Uusi Suomi 4.12.) Oulun yliopiston rahoituksen dosentti Hannu Kahra kirjoitti pitävänsä yhtä julkista eläkeyhtiötä erittäin hyvänä ideana. Kahra piti työeläkeyhtiöiden hajautushyötyä olemattomana, koska työeläkeyhtiöt ovat yhteisvastuullisia. Kahra muistutti, että kuudella työeläkeyhtiöllä oli vuosina lähes samalla tavalla tuottavat sijoitussalkut. Kahran mukaan eläkevarojen koskemattomuus on turvattava lailla yhden eläkesijoittajan monopolissa ja sijoitustoiminnan oltava politiikoista riippumaton asiantuntijaorganisaatio. (HS ) Työeläkeyhtiöiden aseman laillisuutta kyseenalaistettiin Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori totesi Helsingin Sanomissa, että työeläkeyhtiöiden asemasta pitäisi tehdä perusteellinen selvitys. Tuori sanoi, että yksityiset työeläkeyhtiöt käyttävät merkittävää julkista valtaa päättäessään ihmisten eläkkeistä. Perustuslain mukaan merkittävää julkisen vallan käyttöä ei saa antaa muulle kuin viranomaiselle. Samassa haastattelussa Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen painotti, että työeläkeyhtiöt ovat tehtäviensä, oikeudellisen asemansa ja varojensa kertymistavan kannalta hyvin erilaisia kuin varsinaiset osakeyhtiöt. Ojasen mukaan on kiistatonta, että työeläkeyhtiöt käyttävät huomattavan suurta yhteiskunnallista valtaa. Ojanen totesi, että on epäselvää, onko kyse merkittävästä julkisesta vallankäytöstä laissa tarkoitetulla tavalla. Myös valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén näki työeläkeyhtiöiden toimivallan ongelmallisena perustuslain kannalta. Hidén mukaan työeläkkeiden määräytyminen koskee hyvin merkittävästi yksilön oikeutta ja eläkevarojen hallinnoinnilla on yhteiskunnallisesti huomattava merkitys. (HS 6.12.) Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen näki järjestelmän ongelmallisena, mutta totesi, että myös historiallinen ulottuvuus pitää ottaa huomioon. Työeläkeyhtiöt on perustettu ennen nykyisin voimassa olevaa perustuslakia, eikä perustuslakia säädettäessä työeläkeyhtiöiden asemaa pidetty ristiriitaisena perustuslain kanssa. (HS 6.12.) Työeläkevakuuttajat Tela vastasi oikeustieteilijöiden huoleen työeläkeyhtiöiden perustuslaillisesta asemasta muistuttamalla, että yhtiöiden asema on jo selvitetty useaan otteeseen, eivätkä työeläkeyhtiöt käytä viranomaisille kuuluvaa valtaa. Tela muistutti vastaavan mallin olevan käytössä myös muissa lakisääteisissä sosiaalivakuutuksissa, kuten potilas-, liikenne-, ja tapaturmavakuutuksissa. Tela huomautti myös Euroopan unionin antaneen hyväksynnän Suomen työeläkejärjestelmän toteuttamistavalle. (Taloussanomat 7.12.) Oikeusoppineiden laaja ulostulo koskien työeläkeyhtiöiden asemaa herätti ihmetystä. Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri kummasteli lausuntojen ulostuloaikaa. Kumpula-Natri ihmetteli sitä, että samat oikeusoppineet olivat antaneet lausuntoja vuosituhannen alusta lähtien. Myös peruslakivaliokunnan entinen puheenjohtaja ja nykyinen varajäsen Kimmo Sasi piti työeläkejärjestelmään kohdistunutta kritiikkiä historiattomana. Eläkejärjestelmä rakennettiin nimenomaan yksityiseksi järjestelmäksi, koska eläkeläisten rahat haluttiin turvaan valtiolta, Sasi sanoi. (HS 7.12.)

6 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 4/ STM:n entinen ylijohtaja, filosofian tohtori Tarmo Pukkila ihmetteli Helsingin Sanomien kirjoituksessaan Kumpula-Natrin halua asettaa rajat sille mitä saa ja mitä ei saa tutkia. Pukkilan mielestä työeläkejärjestelmä on ristiriidassa perustuslain kanssa. Pukkila kysyi kirjoituksessaan, mitä maan korkein laillisuudesta vastaava valvontaviranomainen eli oikeuskansleri on tehnyt työeläkelaitoksen aseman selvittämiseksi. (HS ) Miapetra Kumpula-Natri vastasi Tarmo Pukkilalle, että Suomi varmisti jo liittyessään EU:n jäseneksi, oikeuden hoitaa työeläkkeitä osana sosiaaliturvaa yksityisten eläkelaitosten kautta. Kumpula-Natri sanoi, että ei haluaisi, että nykyisen toimivan järjestelmän sijaan Suomeen tulisi kansainvälisiä jättejä pelaamaan työeläkkeillämme. (HS ) Sosiaaliturvapolitiikan dosentti Olli Pusa muistutti kirjoituksessaan, että edunvalvontaorganisaatio ei voi toimia lakeja ja normeja valmistelevana elimenä. Pusa totesi, että eläkemaksuja valmistellaan nyt Työeläkevakuuttajat Telan työryhmissä. Pusan mukaan näin kierretään julkisuuslain vaatimuksia toiminnan avoimuudesta ja julkisuudesta, mutta tällainen ei olisi mahdollista, jos toiminta tapahtuisi virkavastuulla. (HS ) Eläketurvakeskuksen johtaja Riitta Korpiluoman mukaan työeläkejärjestelmä ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa. Korpiluoma vastasi Pukkilan kirjoitukseen toteamalla, että perustuslain 124. pykälän mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle lailla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi ja jos perusoikeudet, oikeusturva tai muut hyvän hallinnon vaatimukset eivät vaarannu. Korpiluoma kirjoitti, että perustuslakivaliokunta arvioi työeläkejärjestelmän perustuslainmukaisuuden vuonna 2005, kun uusi työntekijän eläkelaki säädettiin. Asiantuntijat, joihin kuuluivat myös Mikael Hidén, Kaarlo Tuori ja Veli-Pekka Viljanen sekä eläkelain valmistelleen ministeriön ylijohtajana toiminut Tarmo Pukkila, eivät nähneet tuolloin työeläkejärjestelmän asemaa perustuslakiin nähden ongelmallisena. (HS ) Hallitukselta penättiin vastuuta eläkeratkaisun syntymiseksi Valtiovarainministeriön ylijohtajan Jukka Pekkarisen vetämän asiantuntijatyöryhmän raportti työeläkejärjestelmästä ja tarpeista sen uudistamiseksi otettiin hyvin vastaan julkisuudessa. Julkisuuteen annetuissa asiantuntijalausunnoissa vallitsi laaja yksimielisyys siitä, että eläkeselvitys luo hyvän pohjan neuvotteluille. Raportin myös nähtiin tuovan esiin vaihtoehtoja eläkkeelle siirtymisiän nostamiseksi. Mediassa hallitusta moitittiin siitä, että se on jättänyt eläkeuudistuksen pelkästään työmarkkinaosapuolten ratkaistavaksi. Vaikka hallituksen linja on, että eläkeuudistus valmistellaan kolmikantaisesti eli työnantajien, ammattiyhdistysliikkeen sekä hallituksen yhteistyössä, se mikä on hallituksen painoarvo tuossa työssä, oli jäänyt joidenkin pääkirjoitusten mukaan hieman epäselväksi. Keskustan varapuheenjohtajat Juha Rehula ja Annika Saarikko ihmettelivät eläkepäätöksen ulkoistamista työmarkkinajärjestöille. (Turun Sanomat 2.12.) Eduskunnan keskusteluissa kokoomuksen ja keskustan kansanedustajat vaativat valtiovarainministeri Jutta Urpilaista vastaamaan aikooko hallitus ulkoistaa eläkeuudistuksen täysin työmarkkinajärjestöille. Urpilainen vastasi, että hallitus ja myös työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet siihen,

7 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 4/ että keskimääräinen eläkkeelle siirtymisen ikä nousee 1,5 vuotta vuoteen 2025 mennessä. (Turun Sanomat ) Entinen valtiosihteeri Raimo Sailas ihmetteli miksi hallitus jättää eläkeratkaisun työmarkkinajärjestöille. Myös Etlan tutkimusjohtaja Tarmo Valkonen ja Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman odottivat että hallitus lupaisi viedä eläkeuudistuksen eduskuntaan, vaikka työmarkkinajärjestöt eivät pääsisikään asiasta sopimukseen. Korkmanin mukaan hallituksen olisi pitänyt luoda painetta työmarkkinajärjestöille eläkeratkaisujen syntymiseksi. (Aamulehti 1.12.) Keskustelu eläkekatosta jatkui Työeläkevakuuttajat Telan johtaja Markku J. Jääskeläinen kertoi, että mahdollinen eläkekaton käyttöönotto muuttaisi työeläkejärjestelmän luonteen toisenlaiseksi. Nykyisen perustuslakitulkinnan mukaan ansaittu eläketurva nauttii vahvaa suojaa, johon ei voi puuttua ilman että puututaan suuriin periaatteellisiin kysymyksiin, Jääskeläinen kirjoitti. Jos eläkkeille asetettaisiin raja, myös työntekijöiden ja työnantajien maksamille työeläkemaksuille pitäisi asettaa raja. Eläkekatosta huolimatta jo ansaitut eläkkeet olisi maksettava vaikka uusia eläkkeitä rajoitettaisiinkin. Näin työeläkejärjestelmän tulot pienenisivät välittömästi, mutta menot pysyisivät ennallaan vielä kymmeniä vuosia. (Turun Sanomat 1.10.) Mielipiteet eläkeputkesta jakautuivat Kokoomuksen Arto Satonen tyrmistyi tiedosta, että niin sanottu eläkeputki koskee myös niitä, jotka irtisanovat itsensä. Satosen mukaan mahdollisuus eläkeputkeen pitäisi poistaa, koska se ei ole henkilökohtainen varhaiseläkejärjestelmä. STTK:n Minna Helle ei pitänyt asiaa ongelmana eikä työnantajapuolikaan hänen mukaansa ollut nostanut asiaa esille. Helle totesi asian olevan vähäisin, jos verrattiin työurien pidentämiseen vaikuttavia tekijöitä. (Satakunnan Kansa ) Eläkevakuutusyhtiöiden sponsorointiin käyttämät rahat nousivat uutisaiheeksi Yle uutisoi eläkevakuutusyhtiöiden käyttävän rahaa urheilun, kulttuuri, suomalaisten yrittäjien ja elämänlaadun tukemiseen. Yle nosti keskusteluun myös eläkevakuutusyhtiöiden antamat vastikkeettomat lahjoitukset. Ilmarisen viestintäjohtaja Päivi Sihvola vastasi, että lahjoitukset ovat tapa kantaa vastuuta. (Yle 5.11.) Eteran heikko tulos herätti fuusiohuhuja Kaikki työeläkeyhtiöt saivat sijoituksilleen tammi-syyskuussa keskimäärin 5,5 prosentin tuoton. Eteraa lukuun ottamatta kaikki pääsivät selvästi voiton puolelle. Eteran sijoitusten reaalitappio oli 1,6 prosenttia. (Talouselämä 40/2013.)

8 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 4/ Työeläkeyhtiö Etera nousi otsikoihin tehtyään vuoden aikana tappiota. Eteran riskinkantokyvyn uutisoitiin heikentyneen jyrkästi. Eteran toimitusjohtaja Hannu Tarkkonen myönsi, että kulunut sijoitusvuosi oli ollut pettymys. Syyksi Eteran huonoon tulokseen Tarkkonen näki sen, että Etera piti sijoitussalkussaan hyvin vähän osakkeita, jotka kallistuivat kuluvan vuoden aikana nopeasti. (HS 9.12.) Helsingin Sanomat kirjoitti, että isommat eläkeyhtiöt ovat havitelleet Eteraa osaksi itseään. Erityisesti Ilmarisen uskottiin olevan kiinnostunut Eterasta, koska fuusio kasvattaisi Ilmarisen maan suurimmaksi eläkeyhtiöksi. Eterasta fuusiohuhut kiistettiin ja Eteran kerrottiin jatkavan vakaalla pohjalla. Eteran toimitujsjohtaja Hannu Tarkkonen kertoi Eteran varallisuuden olevan edelleen normaalilla toiminta-alueella ja Eteran jatkavan itsenäisenä eläkeyhtiönä. (Talouselämä 9.12., HS 9.12.) Keskustelua sosiaalisessa mediassa Blogit Jaakko Kiander kommentoi Ilmarisen Parempaa elämää -blogissa kansanedustaja Sampsa Katajan tekemää ehdotusta yhdestä julkisesta monopolista, joka hoitaisi eläkkeet paremmin kuin nykyinen hajautettu järjestelmä. Kiander näki vaaraksi sen, että valtion omistaman keskitetyn työeläkelaitoksen seurauksena eläkerahat hajautettaisiin ulkomaisiin sijoituskohteisiin. Näin suomalaiset suuryhtiöt olisivat vaarassa joutua ulkomaiseen määräysvaltaan. Kiander näki vaarana myös sen, että eläketurvalla ei olisi enää samanlaista perustuslain tuomaa suojaa kuin nykyisin. Tämä rapauttaisi vähitellen koko ansioeläkejärjestelmän Ilmarisen blogi Hannu Uusitalo kirjoittaa Taloustaidon blogissaan Työurien pidentämisen käyttämätön mahdollisuus eläkeviestinnän sosiaalipsykologisesta vaikutuksesta. Uusitalo kirjoittaa, että työeläkeotteessa ja eläkeviestinnässä on lähdetty liikkeelle positiivisella otteella: näin paljon eläkkeesi paranee, jos jatkat työssä. Uusitalo kysyy kuinka paljon työuria pidentäisi, jos asetelma käännettäisiinkin toisin päin? Kerrottaisiin, että esimerkiksi 65 vuoden iässä eläkkeesi olisi euroa, mutta voit siirtyä eläkkeelle jo 63 vuoden iässä, jolloin eläkkeesi olisi esimerkiksi 290 euroa pienempi Taloustaito Kai Nyman kirjoittaa blogissaan Ammattiyhdistysliikkeet ovat Suomen suurin omistajavaltaa käyttävä taho että ammattiyhdistysliikkeet hallitsevat työeläkevaroja ja niihin liittyvää omistajavaltaa. Laki työeläkevakuutusyhtiöistä säätää, että työeläkevakuutusyhtiön hallintoneuvostossa on oltava sellaisia vakuutuksenottajien ja vakuutettujen edustajia, jotka valitaan keskeisten työnantajia ja palkansaajia edustavien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Nyman näkee tässä toimintamallissa epäkohdaksi sen että järjestäytymättömien työntekijöiden ja työnantajien vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset.

9 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 4/ Facebook Tuomo Sipilä ihmetteli facebookissa Jukka Pekkarisen asiantuntijatyöryhmän raporttia seuraavasti: Onpas erikoinen raportti, kun tekijät eivät ole laittaneet nimeään alle. Facebookissa käydyssä keskustelussa raporttia pidettiin vaikeaselkoisena. Raportin myös kommentoitiin sisältävän lähinnä itsestäänselvyyksiä Facebookissa jaettiin Olli Pusan päivityskirjoitusta, jossa Pusa kertoi odotetun eliniän kaavamaisen käytön voivan johtaa siihen, että pienituloiset subventoivat suuritulosten eläkkeitä. Suomessa sovellettava kaavamainen malli tässä asiassa on sosiaalisesti kestämätön. Nyt pienimpään tuloviidennekseen kuuluva 35 vuotias mies voi odottaa elävänsä 68 vuotiaaksi, kun vastaavanikäinen ylimpään tuloviidennekseen kuuluva mies voi odottaa elävänsä 84 vuotiaaksi. He maksavat eläkemaksua saman prosentin tuloistaan. Kun puhutaan elinajan pitenemisestä, tarkoitetaan käytännössä hyvätuloisten elinajan pitenemistä. Pienimmän tulonsaajaviidenneksen elinajan odote ei ole noussut viimeisen 20 vuoden aikana. Silti heidän eläkkeitään leikataan samanlaisella elinaikakertoimella kuin hyvätuloisten eläkkeitä Kari Salminen jakoi Facebookissa ETK.fi palvelun sivustoa Päivitetyt eläkelaskelmat: Eläkemaksujen korotuspaine arvioitua pienempi. Salminen kommentoi linkkiään seuraavasti: ETK:n aktuaarit esittävät taas wish-wish -laskelmia.... Olli Pusa kommentoi laskelmia: Joskus nuorempana tein tuollaisia ennusteitakin. Lopputulos riippuu oletuksista. Oikeilla oletuksilla saa melkein minkä tuloksen tahansa. Kannattaa tarkistaa oletukset Helsingin Sanomien artikkelia nuorten turhista työkyvyttömyyseläkkeistä ja Kelan ja Eläketurvakeskuksen tilastoa nopeasta kuntoutumisesta jaettiin ahkerasti facebookissa. Esimerkkejä artikkeliin liitetyistä kommenteista facebookissa: Kysymys kuuluu oliko työkyvyttömyyseläke lainkaan tarpeellinen ja olisiko tullut halvemmaksi saada KELA-kuntoutusta mielenterveysongelmiin silloin kun se oli ajankohtaista. Tämä on monelle nuorelle aikamoinen tragedia ja köyhyysloukku. Tämän lisäksi uhka hyvinvointivaltiolle todella suuri kuluerä. Sitten on toinenkin ongelma: KELAn korvausjärjestelmä. Työuupumus on merkki ongelmasta työpaikalla, sen johtamisesta jne. ja se voi aiheuttaa työkyvyttömyydenkin. Mutta koska KELA ei maksa työuupumuksesta sairauspäivärahaa, potilaastaan välittävä hoitava lääkäri kirjoittaa psykiatrisen diagnoosin ja jättää koko työuupumuksen kokonaan mainitsemat-

10 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 4/ ta. Olosuhdeongelma kääntyy näin papereissa yksilön omaksi ongelmaksi. Ei sitten saada luotettavaa tietoa, paljonko työuupumusta on. Kovaa sakkia..tervehtymäään.. En tosin tiedä kuinka vaikeita tapaukset ovat Todella olleet...