ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS"

Transkriptio

1 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman lehdistökatsauksen pohjalta. Katsaus listaa työeläkealaa koskevia ajankohtaisia teemoja, joita on käsitelty mediassa, ja referoi teemoista käytyä keskustelua ja kannanottoja. Mediakatsauksen loppuun on valittu otteita sosiaalisessa mediassa esitetyistä mielipiteistä. Työeläkealaa koskeva julkinen keskustelu: 2/2013 huhti-kesäkuu Eläkejärjestelmän uudistamisesta käytiin monipuolista keskustelua koko kevään ajan. Eläkeiän alarajan nostaminen sai paljon kannatusta mediassa. Keskustelu eläkemaksuista ja eläkevarojen riittävyydestä roihahti, kun Yle uutisoi historiallisesta käänteestä, jonka jälkeen eläkkeisiin kuluu enemmän rahaa kuin niitä eläkemaksuina kerätään. Valtioneuvoston kanslian raportti vuoden 2005 eläkeuudistuksen laimeista vaikutuksista sai aikaan useita viikkoja jatkuneen debatin. Ennen juhannusta väiteltiin vielä irtisanomisjärjestyksestä. Keskustelu sai alkunsa ETK:n toimitusjohtaja Jukka Rantalan haastattelusta. Kolmen kuukauden aikana Helsingin Sanomat julkaisi peräti kahdeksan eläkeaiheista pääkirjoitusta. Eläkeneuvotteluiden vähittäinen käynnistyminen näkyi eläkeikäkeskustelussa Media huomioi loppukeväästä, että seuraavan laajan eläkeuudistuksen neuvottelut ovat vähitellen käynnistymässä. Eläkeiän alarajasta päättäminen nousi tärkeään osaan keskustelussa. Monissa jutuissa toisteltiin ja harmiteltiinkin, että SDP:n vaalilupauksen johdosta nykyinen hallitus ei tee päätöksiä alarajan nostosta. Helsingin Sanomat arvioi pääkirjoituksessaan huhtikuun alussa, että palkkaneuvottelut häiritsevät ja hidastavat keskusjärjestöjen välisiä eläkeneuvotteluja. Lehden mukaan aikaa toki on, sillä seuraava uusi eläkeuudistus tulee voimaan viimeistään vasta vuoden 2017 alussa. Pöydälle nostetaan kaikki eläkkeisiin liittyvät asiat: eläkeikä, kertymäprosentit, eläkemaksut, etuudet. (HS 2.4.) Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailaksen mukaan eläkeiän sitominen elinajanodotteeseen olisi järkevää. Malli on parhaillaan Ruotsissa vakavassa harkinnassa, ja sitä on ehdottanut selvitysmies Ingemar Eriksson. Mallin tukijaksi asettui Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen. Hän uskoo, että ajan mittaan tähän mennään, vaikka vastustusta esiintyykin. (AL 10.4., 11.4.) Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen mukaan uuden eläkelainsäädännön valmistelu voidaan aloittaa, vaikkei nykyinen hallitus teekään päätöksiä eläkeiän nostosta. Päävastuu uusien eläkelakien toteuttamisesta jää seuraavalla hallitukselle. Urpilaisen mukaan on syytä arvostaa kolmikantayhteistyötä asioiden valmistelussa. (YLE 16.4.)

2 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 2/ Etelä-Suomen Sanomat arvioi, että Urpilaisen puutteellisen harkinnan perusteella kiveen hakattu vaalilupaus toimii yhä eläkepäätösten jarruna. Välttämättömän uudistuksen toteuttamisessa menetetään parhaassakin tapauksessa monta kallisarvoista vuotta, sillä eläkeikää ei voida korottaa yhtäkkisesti, koska siirtymäajat ovat pitkiä. (ESS 18.4.) Helsingin Sanomat otti kantaa eläkeiän noston puolesta pääkirjoituksessaan. Pääkirjoitustoimittaja piti asiaa poliittisesti vaikeana ja arvioi, että likainen työ taitaa jäädä järjestöille. (HS 21.4.) Historiallinen käänne: eläkkeisiin kuluu enemmän rahaa kuin eläkemaksuina kerätään Yle uutisoi huhtikuun puolivälissä näyttävästi, etteivät eläkemaksut enää kata maksettuja eläkkeitä. Uutisen mukaan kyse on historiallisesta käänteestä, sillä nyt eläkkeisiin kuluu enemmän rahaa kuin eläkemaksuina kerätään. Monet lehdet siteerasivat Ylen uutista omissa uutisissaan ja pääkirjoituksissaan ja se herätti laajasti keskustelua. (YLE 15.4.) Sosiaali- ja terveysministeriö kiirehti tiedottamaan Ylen uutisen jälkeen, että eläkevarat riittävät edelleen eläkkeiden maksamiseen. Ministeriön mukaan maksutasapainossa tapahtuva muutos on ollut tiedossa jo vuosia ja siihen on varauduttu eläkemaksuvarojen rahastoinnilla. (Verkkouutiset 15.4.) Molemmat iltapäivälehdet ihmettelivät, miksi valtion yleisradioyhtiö lietsoo eläkepaniikkia. Iltalehden mukaan muutos ei tullut yllätyksenä. Iltasanomat muistutti, ettei maksutasapainon muutos vaaranna eläkkeitä. Monissa lehdissä muistuteltiin, että järjestelmä tarvitsee huoltoa ja uudistuksia. Eläkejärjestelmä ei kestä, jos sen pohjaa ei vahvisteta. (IL 16.4., IS 18.4., AL 18.4., Savon Sanomat 16.4., Suomenmaa 17.4.) Ilmarisen mukaan asiasta ei ole syytä olla huolissaan. Vaikka emme saisi vakuutusmaksuja tai tuottoja sijoitustoiminnasta, Ilmarisen rahat riittäisivät kattamaan eläkkeet hieman alle kahdeksaksi vuodeksi, Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio havainnollisti. (Taloussanomat 23.4.) Lehdistössä kiinnitettiin huomiota siihen, että eläkejärjestelmä on yhä riippuvaisempi sijoitustuotoista ja siten myös riskipitoisempi. (Taloussanomat 19.4.) Keskustelu ennakoi vaikeita maksuneuvotteluita Keskustelu eläkemaksuista sai jatkoa hieman eri näkökulmasta, kun Yle kertoi, että Elinkeinoelämän keskusliitto EK vastustaa voimakkaasti eläkemaksujen korotuksia. Työntekijäjärjestö SAK puolestaan haluasi korottaa maksuja tulevien eläkkeiden turvaamiseksi. (YLE 21.4.) EK:n mukaan liikaa perittyjä työkyvyttömyyseläkemaksuja on jäänyt eläkejärjestelmän sisään noin miljardi euroa. Rahat pitää palauttaa liikaa maksaneille, vaati EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari. Elinkeinoelämä on ryhtynyt ajamaan myös niin sanottujen EMU-puskureiden purkamista heikon taloustilanteen ja ostovoimanäkymien lieventämiseksi. (KL 21.5.)

3 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 2/ Helsingin Sanomat pohti pääkirjoituksessaan liikaa perittyjen työkyvyttömyysmaksujen palauttamista. Perittyjen maksujen määrästä ei ole yksimielisyyttä. Keskusjärjestöt alkavat syksyllä neuvotella ensi vuoden työeläkemaksusta ja tällöin työkyvyttömyysmaksun palautukset nousevat varmasti esiin. Pääkirjoituksessa ihmeteltiin, miksi kaikkien maksua pitäisi laskea, kun työkyvyttömyysmaksuja on peritty liikaa vain pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä. Lehden mukaan tulevien eläkeläisten tulisi tietää entistä tarkemmin, kerätäänkö eläkkeisiin varmasti tarpeeksi varoja luvattuihin etuuksiin nähden. (HS 12.6.) Aamulehti puolestaan kertoi, että eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma haluaisi keventää 60 vuotta täyttäneiden työeläkemaksuja. Näin kannustettaisiin pitämään seniorit töissä. Heinäluoma ei saanut ehdotukselleen julkista tukea. Aamulehti arveli pääkirjoituksessaan, että eläkemaksuja pitäisi pikemminkin nostaa kuin laskea, jos nuorten eläketurvasta halutaan pitää huolta. Lapin Kansa kertoi, että sekä valtiovarainministeriön ex-valtiosihteeri Raimo Sailas sekä SAK:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa epäilevät ehdotuksen toimivuutta. (AL 28.5, 30.5., LK 31.5.) Vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutukset eivät riittäviä Vuonna 2005 toteutetun eläkeuudistuksen vaikutukset eläkkeelle siirtymiseen ovat olleet ennakkoon arvioitui pienempiä, kertoi valtioneuvoston kanslian julkaisema tutkimus. Raportin julkistus sai aikaan useita viikkoja jatkuneen keskustelun mediassa. Tutkimuksen tekijöiden, Eläketurvakeskuksen ekonomistin Satu Nivalaisen ja HECERin professorin Roope Uusitalon, mukaan paljon puhuttu eläköitymisiän nousu johtuu siitä, että työttömät siivottiin eläkejärjestelmästä työttömyysturvan piiriin ns. lisäpäiville. Vuoden 2005 uudistuksessa käyttöön otettu joustava vuoden vanhuuseläkeikä ei ole toiminut kuten oletettiin. (mm. TE 8.5., Nykypäivä 19/2013, KL 20.5., HS 27.5.) Suomessa ei ainakaan ole pulaa eläkkeitä koskevista tutkimuksista, uutisoi Helsingin sanomat viitaten mm. Nivalaisen ja Uusitalon tutkimukseen. HS kirjoittaa, että tutkimusten mukaan työnantajien asenteita pitäisi muuttaa ja päästä eroon suoranaisesta iäkkäiden työsyrjinnästä. Myös vanhuuseläkkeen alaikärajan nostaminen näyttää toimivalta ratkaisulta. Lisäeväitä vaikeisiin päätöksiin tuo syksyllä ilmestyvä valtiovarainministeriön ylijohtajan Jukka Pekkarisen selvitys, jonka pitäisi kertoa, millaisia lisätoimia tarvitaan, että järjestelmä pysyy kaikin puolin kunnossa elinajan pidentyessä. (HS 28.5.) Helsingin Sanomat pohti pääkirjoituksessaan, että eläkeuudistuksen yhteydessä voisi harkita EK:n työmarkkinajohtajan Lasse Laatusen ehdottamaa mallia, jossa 40 työvuoden täytyttyä palkansaajalla olisi oikeus täyteen eläkkeeseen. (HS 17.5.) STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää esitti, että tulevan eläkeuudistuksen rinnalle tarvitaan sosiaali- ja työelämään uudistava paketti. Mäenpää on huolestunut siitä, ettei työnantajan halu työllistää ikääntyneitä ole juuri kasvanut 2000-luvulla. (SK 20/2013) Rantalan ehdotuksesta syntyi soppa Julkinen eläkekeskustelu sai lisää vettä myllyyn kesäkuun puolessa välissä, kun Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala ehdotti, että Suomessakin selvitettäisiin, pitäisikö meillä ottaa käyttöön Ruotsin mallin mukainen irtisanomisjärjestys. Ruotsin malli suosii irtisanomistilanteissa pitkään töissä olleita. Aiemmin asia oli noussut julkisuudessa

4 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 2/ esiin jo Mikko Mäenpään kolumnissa, joka ilmestyi Suomen kuvalehdessä, mutta se ei silloin herättänyt keskustelua. (HS 10.6., SK 20/2013,) HS:n jutusta syntyi soppa, kun juttu otsikoitiin HS:n verkkosivuille muotoon Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja: Nuoret tulisi irtisanoa ensimmäisenä, mikä ei vastannut Rantalan sanomaa. Myös muut lehdet kuten Iltalehti siteerasivat Rantalaa virheellisesti. (HS 10.6., IL 10.6.) Työmarkkinajärjestöistä Akava ja STTK kannattivat asian selvittämistä, kun taas EK ja SAK olivat uusimman työntekijän irtisanomismallia vastaan. Nykypäivä-lehden mukaan SAK suhtautui varsin positiivisesti Ruotsissa käytössä olevaan irtisanomisjärjestelyyn vielä vuonna Puolueista kokoomus torjuu Ruotsin mallin, kun taas SDP selvittäisi asiaa tarkemmin. Nuorisojärjestö Allianssi järkyttyi Iltalehden mukaan ehdotuksesta. Allianssin Hanna-Mari Manninen kommentoi, että ehdotus on räikeintä julkista ikäsyrjintää pitkään aikaan. (AL 13.6., HS 10.6., Nykypäivä 24/2013, IL 11.6.) Helsingin Sanomat asettui nuorten puolelle pääkirjoituksessaan seuraavana päivänä. HS:n mukaan ikä ei saisi määrätä irtisanomisjärjestystä, koska nuorilla on talouden vaikeimmat vuodet edessä. On kenties pieniä lapsia, on asuntolainaa ja mahdollisesti opintolainaa, kirjoitti Helsingin Sanomat. (HS 11.6.) Aamulehden mukaan nuoret ikäluokat voisivat loppupeleissä hyötyä siitä, jos varttuneilla olisi heitä parempi irtisanomissuoja. Jos työurat pitenevät loppupäästä, julkisen talouden kestävyysvaje pienenee ja nuorten eläkkeisiin liittyvä maksutaakka kevenee, muotoili Aamulehti. Talouselämän päätoimittajan Reijo Ruokosen mukaan malli olisi epäoikeudenmukainen ja typerä. Turun Sanomat analysoi, että näkemysten hajonta kielii ongelman monisäikeisyydestä. (AL 11.6., TE 24/2013, TS 16.6.) Valtiovaranministeri Jutta Urpilainen kertoi Helsingin Sanomissa, että hän haluaa selvittävää ikääntyvän työväen irtisanomissuojan. En tiedä onko se oikeudenmukainen malli, mutta jos oikeasti halutaan vaikuttaa siihen, että iäkkäiden työllisyysaste nousee, ei pitäisi kategorisesti tyrmätä mitään, Urpilainen kommentoi. (HS 12.6.) Eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan uusia avauksia Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallion mukaan työeläkeyhtiöiden johdon pörssiyhtiösijoitusten ja osakekauppojen pitäisi olla nähtävillä julkisessa sisäpiirirekisterissä. Yle kertoi, että STM on paraikaa valmistelemassa lainmuutosta, jonka tarkoitus on lisätä työeläkeyhtiöiden läpinäkyvyyttä. (HS 12.4., Yle 24.5.) Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen puolestaan kertoi huhtikuun lopulla Helsingin Sanomissa, että haluaa eläkeyhtiöiden sijoittavan muualle kuin veroparatiiseihin. Lehden mukaan työeläkeyhtiöiden toiminta veroparatiiseissa liittyy pääsääntöisesti rahastosijoittamiseen. Eläkeyhtiöiden mukaan sijoitusten vetäminen pois näistä rahastoista alentaisi sijoitusten tuottoja ja lisäisi painetta nostaa eläkemaksuja. Keskustelu jatkui Helsingin Sanomissa monena päivänä. Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimeksen mukaan hommia ei voida hoitaa äkkiä, koska työeläkevarojen on oltava sijoitettuna jossain. Nopeat liikkeet aiheuttavat aina tappioita, Siimes perusteli. Hän myös kertoi myöhemmin, että työeläkeyhtiöt pyrkivät kaksinkertaisen verotuksen välttämiseen. (HS 27.4., 27.4., 6.5, 8.5., 11.5.)

5 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 2/ Työeläkevakuutusyhtiöiden tuottoerot olivat alkuvuonna suuret. Parhaiten pärjäsivät Keva ja Varma, hännillä olivat puolestaan Etera ja Ilmarinen. Kokonaistuotot vaihtelivat Eteran 1,2 prosentista Kevan 3,8 prosenttiin. Talouselämän toimittaja huomautti myöhemmin, ettei vertailu ole reilu, sillä Kevalla ei ole vakavaraisuusmääräyksiä, joka sitoisi sen sijoittamista. (KL 8.5., TE 8.5.) Työeläkekentälle toivotaan lisää kilpailua Uuden työeläkeyhtiön nimeksi tuli Elo. Eläke-Fennian ja LähiTapiola Eläkeyhtiön uudesta nimestä ja ilmeestä uutisoi Markkinointi & Mainonta -lehti. (M&M 15.5.) Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa uudistaa työeläkeyhtiöiden sääntelyä. Lakihankkeella halutaan vauhdittaa työeläkeyhtiöiden välistä keskinäistä kilpailua. Palkasta perittävä eläkemaksu säilyisi yhtiöstä riippumatta keskimäärin samana, mutta yhtiöt voisivat jatkossa periä hallintokustannusten osalta pienempää eläkemaksua oman harkintansa mukaan. Professori Jarmo Leppiniemen mukaan lakiuudistus toisi läpinäkyvyyttä ja parhaimmillaan se hillitsisi osaltaan myös eläkemaksujen nousupaineita. (YLE 17.5., 24.5.) Helsingin Sanomat sanoi pääkirjoituksessaan, että työeläkealalla on harvainvalta: Ilmarinen ja Varma ovat työeläkejärjestelmässä samassa asemassa kuin K- ja S-ryhmä vähittäiskaupassa. Pääkirjoituksessa harmiteltiin, että eläkesäätiöitä ja -kassoja on purettu. HS piti hyvänä sosiaali- ja terveysministeriön asettamaa työryhmää, jonka tavoitteena on, että säätiöt ja kassat säilyisivät hyvin toimivana vaihtoehtona lakisääteisen eläketurvan järjestämiseksi. (HS 5.6.) Kritiikin kohteena ETK, kuntoutusjärjestelmä ja suuret ikäluokat Pienituloinen mies ei ehdi nauttia eläkettä, otsikoi Iltasanomat juttunsa toukokuun alussa. Lehti ja sen haastattelema dosentti Olli Pusa kritisoivat Eläketurvakeskusta siitä, ettei se ole tutkinut miten pitkään alimpiin tuloluokkiin kuuluvat kykenevät nauttimaan eläkkeestään. Pusan mukaan duunari on maksanut moninkertaisesti eläkkeensä. Eläketurvakeskuksen tutkimuspäällikkö Mikko Kautto vastasi kritiikkiin kertomalla, että Eläketurvakeskus on tuottanut tietoa eri sosioekonomisten ryhmien työssä ja eläkkeellä viettämästä ajasta. Kauton mukaan eläkevuosien erot työntekijöillä ja toimihenkilöillä ovat elinaikaeroja pienemmät, koska työntekijäammateissa on suurempi riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. (IS 4.5., 14.5., YLE 18.6.) Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTT) moitti kuntoutusjärjestelmää. Se on monimutkainen ja osin tehoton, ilmeni VTV:n selvityksessä. VTV:n johtova tuloksellisuustarkastaja Ville Vehkasalo sanoi: Olisi helpompaa, jos olisi yksi luukku käytössä. (TE 16.5.) Nyt-liite julkaisu toukokuun puolivälissä laajan jutun Suomen eläkejärjestelmästä ja siitä miten se kohtelee eri-ikäisiä. Lehden mukaan eläkealaikärajan laskeminen saattoi olla virhe. Nuorten kannalta olisi hyvä, että alaikäraja nostettaisiin mahdollisimman nopeasti korkeammalle tasolle. Kritiikkiä sai myös elinaikakerroin, joka pakottaa nuoret olemaan töissä pidempään. Lehden syntypukiksi joutuvat suuret ikäluokat, joita päättäjät eivät ole uskaltaneet suututtaa. He voivat jäädä eläkkeelle aiemmin kuin kukaan. Aiemmin kuin vanhempansa ja aiemmin kuin lapsensa. Ja jos he suostuvat olemaan töissä pidempään, heidän eläkkeensä kertyy viimeisinä vuosina huippuvauhtia, lehdessä kirjoitettiin. (HS Nyt 17.5.)

6 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 2/ Lyhenteet ja lähteet AL Aamulehti ESS Etelä-Suomen Sanomat HS Helsingin Sanomat IL Iltalehti KL Kauppalehti LK Lapin Kansa KS Keskisuomalainen SK Suomen Kuvalehti TE Talouselämä TS Turun Sanomat YLE YLE Verkkouutiset Keskustelu sosiaalisessa mediassa huhti-kesäkuussa Missä ovat eläkerahamme? Eläkevarojen riittävyys tulevaisuudessa puhutti keskustelupalstoilla ja blogeissa huhtikuussa. Yle avasi Historiallinen käänne: eläkkeisiin kuluu enemmän rahaa kuin eläkemaksuina kerätään -uutiseensa liittyen Suora linja -keskustelun, jossa se kysyi Oletko huolissasi eläkkeiden tulevaisuudesta?. Keskustelua syntyi paljon. Osa keskustelijoista piti kehitystä huolestuttavana, osa taas piti uutisointia turhana pelotteluna. Monissa kommenteissa otettiin kantaa eläkekaton puolesta. Aktiivista keskustelua syntyi myös mm. Taloussanomien, Kauppalehden ja Suomi24:n -palstoilla. (Yle 14.4.) Blogitekstissään Hyvinvointisuomi kaipaa kaskenpolttoa poliitikko Lilja Tamminen jatkoi keskustelua ja kritisoi eläkepolitiikka sukupolvinäkökulmasta. Hänen mielestään eläkejärjestelmämme on selvästi lain yläpuolella, koska se on hallitsevien ikäluokkien ansa nuoremmille sukupolville. Kirjoittaja kertoi tekstissään, että hän on neuvonut nuoria yrittäjiä välttelemään työeläkemaksuja. Blogimerkintää jaettiin laajasti Twitterissä. (14.4.) Ylen A-talk-ohjelmassa pohdittiin, voiko palkansaaja luottaa siihen, että saa eläkemaksujensa vastineeksi kunnollisen eläketurvan. Kansalaiset osallistuivat keskusteluun Twitterissä ohjelman hashtagilla (#atalk). Poimintoja keskustelusta: Toinen oleellinen kysymys on myös se, pääsemmekö me nuoret koskaan Eläkejärjestelmä pitäisi räjäyttää. Ei tarvitse, ympäröivä maailma hoitaa sen Kun kuuntelen tuota Elina Lepomäkeä, niin huomaan olevani ankara ay-änkyrä. And proud of Miksi muuten Suomessa on pakko jäädä vanhuuseläkkeelle viimeistään 68

7 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 2/ Nuoret blogistit kannattavat maksuperusteisia järjestelmiä A-talkissa vieraillut Elina Lepomäki ehdotti Verkkouutisten blogissaan siirtymistä maksuperusteiseen eläkejärjestelmään: Vanhuuseläkedebatti pitäisi suunnata lähivuosien rahoitusratkaisujen pohdinnasta järjestelmätason kysymyksiin. Miksei meilläkin tehtäisi eläkereformi, joka pitkällä siirtymäkaudella muuntaisi kädestä suuhun -tiimalasin toimivaksi järjestelmäksi, jossa suoritukset rahastoitaisiin laajasti ja kansalaisilla olisi enemmän vaikutusvaltaa omaan vanhuudenturvaansa? Rahoitusongelmakin ratkeaisi kuin itsestään. (26.4.) Samoilla linjoilla on Sokaris Korhonen Uuden Suomen blogissaan. Jos kaikki maksut olisivat täysin henkilökohtaisia ja ne rahastoitaisiin yksityisesti, ehtisivät ne kasvaa korkoa korolle yksilön koko työuran ajan, toisin kuin nykyään., Korhonen kirjoitti. (28.4.) Otto Lehto perää blogitekstissään kesäkuun lopulla Suomeen perustuloa ja henkilökohtaista vakuuttamista. Lehdon mukaan ajatus siitä, että ihminen löytää itselleen sopivan vakinaisen työpaikan loppuelämäkseen, on aikansa elänyt. Lehto esittelee kolme uudenlaista takuueläkkeeseen sekä henkilökohtaiseen vakuuttamiseen perustuvaa mallia. (26.6.) Kommentteja rahastojen käyttöön ja ennustelaskelmiin Raimo Ilaskivi kysyy blogissaan, mihin eläkerahastoja jemmataan. Ilaskiven mukaan aiemmin rahastoille kaavailtiin toimia kriisivaiheissa, väestöpyramidin ollessa vinoutuneimmillaan, puskureina eläkkeiden riittävyyden takeeksi. Ilaskivi ihmetteli, kuinka kauan väestöpyramidin aiheuttama poikkeuskausi kestää ja nimenomaan, kuinka paljon se edellyttäisi rahastojen pääomiin turvauduttavan. (22.4.) Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin ennustelaskelmat ovat ylioptimistisia, väittää Olli Makkonen Uuden Suomen blogimerkinnässään. Laskelma on selvästi tehty toimimaan, eli oletukset on asetettu niin, että lopputuloksesta tulee siedettävä, Makkonen muotoilee. Kirjoittajan mukaan laskelmien työllisyysasteoletus on liian korkea, eikä mukana ole yhtään lamaa. Blomerkintä keräsi 84 kommenttia. (19.4.) Eläkeikäkeskusteluun uudenlaisia avauksia Kansanedustaja Osmo Soininvaara kirjoittaa blogissaan Singaporen kokemuksista, joista Suomenkin kannattaisi Soininvaaran mukaan ottaa mallia. Singaporessa on laki, joka kehottaa työnantajaa ja työntekijää solmimaan uuden kolmivuotinen työsopimus uudella palkalla, kun työntekijä täyttää 62 vuotta. Jos sopimusta ei synny, työnantajalle koituu ankara taloudellinen sanktio. (25.4.) Toukokuun alussa eläkekeskusteluun saatiin uusi avaus. Ilmarisen eläkevakuutuksista vastaava johtaja Sini Kivihuhta ehdotti blogissaan varhaiseläkkeen ottamista uudelleen käyttöön uudella tavalla. (2.5.) Jos esim. vanhuuseläkeikää nostetaan 5 vuotta, voidaan samalla tehdä mahdolliseksi saada vähentämätöntä varhaiseläkettä 63-vuotiaana. Varhaiseläkkeen saa, jos on oikeasti pitkä työura ja alentunut suorituskyky. Kohtuuden mukaan ne, joiden toimintakyky ei enää riitä, jäisivät aiemmin varhaiseläkkeelle. Kivihuhta pohti. (2.5.)

8 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 2/ Suosittuja ja paljon jaettuja eläkejuttuja Kansan Uutisten Työeläkemaksut ovat siirrettyä palkkaa -uutista jaettiin aktiivisesti sosiaalisessa mediassa toukokuun lopulla. Jutussa Pamin puheenjohtaja Ann Selin ihmettelee työnantajien jatkuvaa luistamista eläkemaksuvelvollisuudesta. Selin muistuttaa, että työeläkemaksut ovat työntekijöille kuuluvaa, siirrettyä palkkaa. (KU 27.5.) Poiminta keskustelusta: Eli jengi saakin aika hitosti enemmän palkkaa kuin luulevat, kun suurimman osan Ty- EL-maksuista maksaa Nytin laaja juttua Suomen eläkejärjestelmästä jaettiin ja kommentoitiin vilkkaasti sosiaalisessa mediassa. (HS Nyt 17.5.) Poiminta keskustelusta: Kun tänä vuonna eläkkeelle jäävä saa työeläkkeenä keskimäärin noin 50 prosenttia keskipalkasta, tulen saamaan noin viidenneksen tätä vähemmän. Sitten, kun (ehkä) 70-vuotiaana jään eläkkeelle taitaa olla myöhäistä valittaa. Henrik Vuornos Facebookissa Suosittu oli niin ikään HS:n toukokuun lopulla julkaisema Suuri eläkeuudistus ei ollutkaan menestystarina -uutisjuttu. Jutussa kerrottiin, että vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutukset ovat olleet vähäisempiä kuin on aiemmin uskottu. (HS 27.5.) Poimintoja keskustelusta: Totuus suuresta eläkeuudistuksesta. Tällaisista tuloksista oli viitteitä jo viime marraskuussa Työeläkepäivillä. Mielestäni on selvää, että eläkeikä pitäisi sitoa elinajan pitenemiseen. Mikään muu ei ole millään tavalla perusteltavissa oikeudenmukaiseksi. SYL:n puheenjohtaja Jarno Lappalainen Facebookissa Kun eläkkeitä pienennetään, sen PITÄÄ koskea myös jo eläkkeellä Nuoret ärähtivät irtisanomisjärjestyksestä Helsingin Sanomien Nuoret tulisi irtisanoa ensimmäisenä -uutinen kirvoitti paljon kriittisiä kommentteja, ja sitä jaettiin myös kommenttien kera. Alkuperäisessä jutussa ETK:n toimitusjohtaja Jukka Rantala ehdotti, että Suomessakin selvitettäisiin, pitäisikö meillä ottaa käyttöön Ruotsin mallin mukainen irtisanomisjärjestys. (HS 10.6.) Poimintoja keskustelusta: Kyvykkyydellä ei niin väliä? HS: Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja: Nuoret tulisi irtisnoa Nuoret on se voimavara joka luo uutta ja vanhukset ovat useimmiten kehityksen jarruna, miksi sitten tukisimme sellaista toimintaa ja kehitystä, jota ei tule tukea. Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala, voisi näyttää esimerkkiä muille ja antaa suosiolla tilaa nuorille, se olisi yhteisönkin kannalta viisas ratkaisu. Matti Lehtinen Hs.fi keskustelupalstalla

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen

Lisätiedot

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 1 Työeläkerahastot 31.12.2009 Yhteensä 124,9 mrd. Yhtiöt 78,9 mrd. Kassat ja säätiöt 6,6 mrd. MEK ja MELA 0,8 mrd. Julkinen sektori 39,4 mrd. Lähde: TELA Rahastot

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Uudistus pähkinänkuoressa Siirryttiin yleisestä 65 vuoden eläkeiästä joustavaan eläkeikään 63-68 Otettiin käyttöön kannustinkarttuma Työttömyyseläke korvattiin työttömyysturvan

Lisätiedot

TYÖELÄKE #TYÖELÄKEPÄIVÄ 12.11. KLO 12 17 MESSUKESKUS / HELSINKI 12.00

TYÖELÄKE #TYÖELÄKEPÄIVÄ 12.11. KLO 12 17 MESSUKESKUS / HELSINKI 12.00 Tuunattu TYÖELÄKE #TYÖELÄKEPÄIVÄ 12.11. KLO 12 17 MESSUKESKUS / HELSINKI 12.00 Eläkeuudistuksen jälkeen entistäkin ehompi työeläke Tervetuloa luomaan vanhasta uutta! päivän moderaattori Kati Kalliomäki,

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman

Lisätiedot

Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet

Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet StratMark-seminaari, Hanken Satu Huber, Eläke-Tapiola 1 Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet 1. Eläkeyhtiöiden yhteiskunnallisia tavoitteita 2. Eläkeyhtiöiden

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Mikko Kautto, johtaja Sosiaaliturvan uudistukset 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa seminaari, 3.2.2015 @Mikko_Kautto eläketutka.fi Tutkimuskirjallisuus

Lisätiedot

Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala

Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala Maailma muuttuu niin myös työeläke Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala Sisällys Historiaa Nykytilanne Tulevaisuus Eläketurvakeskus 2 Alkuvaihe Kansaneläkelaki 1938 ja sen uudistus 1956 Yksilölliset

Lisätiedot

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä smo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 2 Esityksen sisältö* Oletukset Eläkemeno ja etuustaso TyEL:n rahoitus Yhteenveto * Esitelmä

Lisätiedot

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Agronomiliiton Seniorit Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Tietoa eläkkeistä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Kaikki työ- ja kansaneläkkeen saajat 31.12.2011 Eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma

Lisätiedot

Vanhuuseläke: esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan

Vanhuuseläke: esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan Vanhuuseläke: esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan Ks. tarkemmin: Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista, toim. Kautto & Risku. Eläketurvakeskuksen

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettu päättää myös eläkeasioista Valtuutettu on mukana tekemässä eläkeasioihin vaikuttavia strategisia päätöksiä miten suuria kunnan

Lisätiedot

Eläkeuudistuksen vaikutusarviot herkkyysanalyyseineen. Tampereen yliopisto, vakuutustiede 2.12.2015 Jukka Rantala

Eläkeuudistuksen vaikutusarviot herkkyysanalyyseineen. Tampereen yliopisto, vakuutustiede 2.12.2015 Jukka Rantala Eläkeuudistuksen vaikutusarviot herkkyysanalyyseineen Tampereen yliopisto, vakuutustiede 2.12.2015 Jukka Rantala Kaiken takana: elinikä pitenee Hyvä eläkejärjestelmä ottaa eliniän pitenemisen huomioon

Lisätiedot

Perustietoa Kevasta 2014

Perustietoa Kevasta 2014 Perustietoa Kevasta 2014 Keva Hoitaa koko julkisen sektorin henkilöstön eläkeasioita Vastaa kunta-alan eläketurvan rahoituksesta Kehittää eläketurvaa ja työelämää Tehokas eläkeasioiden käsittelijä ja tuottava

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 23.11.2010 1 Työuria täytyy pidentää Tarvitaan enemmän

Lisätiedot

TYÖELÄKKEIDEN TIETOTALO

TYÖELÄKKEIDEN TIETOTALO TYÖELÄKKEIDEN TIETOTALO Asiantuntevia, mutkattomia ihmisiä, joiden kanssa on mukava tehdä töitä. Tilastopuoli on Suomessa omaa luokkaansa. Luotettava ja asiantunteva yhteistyökumppani. Asiakastyytyväisyystutkimus

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Hallitusammattilaiset: Tietopankkiaamiainen Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Janne Sjöman ja Tarja Tyni 19.8.2015 Hallitusammattilaiset / 19.8.2015

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017. Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014

Työeläkeuudistus 2017. Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014 Työeläkeuudistus 2017 Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014 Perustelut uudistukselle Eläkkeellesiirtymisikä nousee 62,4 vuoteen v. 2025 mennessä Elinikä pitenee koko ajan. Jos työurat eivät pitene,

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman

Lisätiedot

Hannu Uusitalo 29.1.2015. Eläkeuudistus 2017

Hannu Uusitalo 29.1.2015. Eläkeuudistus 2017 Hannu Uusitalo 29.1.2015 Eläkeuudistus 2017 Esityksen sisältö eläkepolitiikkaa 2005-2014 keskeiset selvitykset 2017 uudistuksen sisältö tutkimukselliset vaikutusarviot poliittiset arviot; miten uudistuksen

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Työeläkealaa koskeva julkinen keskustelu: 1/2012 tammi-maaliskuu

Työeläkealaa koskeva julkinen keskustelu: 1/2012 tammi-maaliskuu Työeläkealaa koskeva julkinen keskustelu: 1/2012 tammi-maaliskuu Keskustelu eläkeiästä jatkui kiivaana lehdistössä vuoden alkupuolella. Myös rekisteröidyn lisäeläkkeen rahoituksesta käytiin vilkasta keskustelua.

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE

Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE Mikä on työeläke? Tämä julkaisu kertoo työeläkkeestä. Kun teet työtä ja saat palkkaa, sinulle kertyy työeläkettä. Ansaitset työeläkettä siis omalla työlläsi.

Lisätiedot

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Kuntajohtajapäivät Lappeenrannassa 26.-27.8.2015 Varatoimitusjohtaja Kimmo Mikander Keskeisiä kysymyksiä Kuntasektorin kehitys ja rakennemuutokset Eläkemenoperusteisen

Lisätiedot

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Seija Ilmakunnas Palkansaajien tutkimuslaitos TELA:n seminaari Suomi ylös suosta 23.01.2015 Tässä esityksessä Eläketurvan tavoitteista

Lisätiedot

Roope Uusitalo Professori HECER, Helsingin yliopisto roope.uusitalo@helsinki.fi. eläkejärjestelmään suuria muutoksia. Yleisestä

Roope Uusitalo Professori HECER, Helsingin yliopisto roope.uusitalo@helsinki.fi. eläkejärjestelmään suuria muutoksia. Yleisestä artikkeli Roope Uusitalo Professori HECER, Helsingin yliopisto roope.uusitalo@helsinki.fi Kuvat maarit kytöharju Vuoden 2005 eläkeuudistus myöhensi eläkkeelle siirtymistä vain vähän Yhtenä vuoden 2005

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen Työstä työeläkettä Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu Kuvitus: Anssi Keränen Suomalainen sosiaalivakuutus Työeläke on keskeinen osa suomalaista sosiaaliturvaa. Työstäsi kasvaa työeläke! Työeläke

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014 Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 1. VUOSIPUOLISKO VASTASI ODOTUKSIA Tammi kesäkuu 2014 Sijoitustuotto 3,4 % Osakesijoitusten tuotto 5,5 % Korkosijoitusten

Lisätiedot

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Kuntoutusakatemia 29.11.2011 Outi Antila Työeläkejärjestelmän haasteita Eliniän odotteen kasvu Työurien pidentyminen Rahoitus ja vakavaraisuus Sukupolvien

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Keva

Kuntauudistus ja Keva Kuntaliitto Kuntajohtajapäivät Kuopio 30. 31.8.2012 Kuntauudistus ja Keva Pekka Alanen varatoimitusjohtaja Keva Missio Visio 2012 Keva vastaa kattavasti julkisen sektorin eläketurvan toimeenpanosta Keva

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän kenttä: yksityisen ja julkisen hallinnon välissä

Työeläkejärjestelmän kenttä: yksityisen ja julkisen hallinnon välissä Työeläkejärjestelmän kenttä: yksityisen ja julkisen hallinnon välissä Jan-Erik Johanson & Ville-Pekka Sorsa Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksessa 14.1.2010 Lähtökohta: Yksityisen ja julkisen kumppanuudet

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017. Kaakkois-Suomen aluetoimisto

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017. Kaakkois-Suomen aluetoimisto TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 Kaakkois-Suomen aluetoimisto Neuvottelutulos Eläkeuudistuksen sisältöä neuvotelleet työmarkkinoiden keskusjärjestöt EK, KT, SAK ja STTK ovat päässeet sopuun työeläketurvaan tehtävistä

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017

Työeläkeuudistus 2017 Työeläkeuudistus 2017 Eläkeuudistus vaikuttaa vuodesta 2017 alkaen Eläkeuudistus ei vaikuta maksussa oleviin eläkkeisiin. Uudistus ei vaikuta 2017 mennessä kertyneeseen eläkekarttumaan. Eläkekarttumat

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Tiedote 1 (2) 16.4.2012 ALUEELLISET TYÖURASOPIMUS SEMINAARIT KÄYNNISTYVÄT ENSI VIIKOLLA

Tiedote 1 (2) 16.4.2012 ALUEELLISET TYÖURASOPIMUS SEMINAARIT KÄYNNISTYVÄT ENSI VIIKOLLA Tiedote 1 (2) 16.4.2012 ALUEELLISET TYÖURASOPIMUS SEMINAARIT KÄYNNISTYVÄT ENSI VIIKOLLA Työeläkevakuuttajat TELA ry järjestää yhdessä Akavan, SAK:n ja STTK:n kanssa kevään aikana kuusi alueellista seminaaria,

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIN ANNISTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIN ANNISTA TIIVISTELMÄ SEMINAARIN ANNISTA ENSIMMÄINEN ERÄ Kolme joukkuetta, kolme kysymystä #vapaaottelu TIIMI 1: NIKOLAS ELOMAA SAK:n edunvalvontajohtaja Eläkejärjestelmän peruspilarina on ennakoitavuus, jonka ansiosta

Lisätiedot

Taidemaalariliiton eläketutkimus 2010

Taidemaalariliiton eläketutkimus 2010 1 Taidemaalariliitto ry 10.1.2011 Ari Aaltonen, VTM Taidemaalariliiton eläketutkimus 2010 1. Yhteenveto tuloksista Taidemaalariliiton jäsenistön keskuudessa tehty eläketutkimus pyrki selvittämään miten

Lisätiedot

MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN. Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013

MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN. Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013 MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013 2 Miksi työeläketurvan toimeenpano on hajautettu? Yksityisellä sektorilla oli jo ennen työeläkelakeja eläkesäätiöitä

Lisätiedot

Pääministeri Matti Vanhasen

Pääministeri Matti Vanhasen artikkeli Seija Ilmakunnas Johtaja Palkansaajien tutkimuslaitos seija.ilmakunnas@labour.fi Reija Lilja Tutkimusjohtaja Palkansaajien tutkimuslaitos reija.lilja@labour.fi Vanhuuseläkkeen alaikärajan nostosta

Lisätiedot

Kansalaisaloitteen otsikko

Kansalaisaloitteen otsikko Kansalaisaloitteen otsikko Työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksi Aloitteen päiväys 24.9.2015 Aloitteen muoto Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä Oikeusministeriön asianumero OM 174/52/2015

Lisätiedot

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa?

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Suomen aktuaariyhdistys 16.2.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Sisältö Taustaa Eläkeneuvotteluryhmän työskentelystä Eläkeikä- ja työuramittareista

Lisätiedot

ELÄKERAHASTOJA EI KANNATA PURKAA

ELÄKERAHASTOJA EI KANNATA PURKAA Eläkerahastoja ei kannata purkaa 067 perusteluja ELÄKERAHASTOJA EI KANNATA PURKAA Pertti Honkanen ehdotti Perusteessa, että eläkerahastojen tuottoja käytettäisiin eläkkeiden maksamiseen ja kestävyysvajeen

Lisätiedot

DRAFT SPEAKING NOTES FOR AN ORAL PRESENTATION

DRAFT SPEAKING NOTES FOR AN ORAL PRESENTATION Kari Puro, MD, M.A.(Economics) Chairman of the Board of Directors Finnish Centre for Pensions Former CEO of the Mutual Pension Insurance Company ILMARINEN DRAFT SPEAKING NOTES FOR AN ORAL PRESENTATION

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Pyydetty kommenttipuheenvuoro. Aktuaaritoimen kehittämissäätiön syysseminaari 19.11.2008 Jukka Rantala

Pyydetty kommenttipuheenvuoro. Aktuaaritoimen kehittämissäätiön syysseminaari 19.11.2008 Jukka Rantala 1 Pyydetty kommenttipuheenvuoro Aktuaaritoimen kehittämissäätiön syysseminaari 19.11.2008 Jukka Rantala Pitkän aikavälin laskelmien luonteesta 2 Eivät ennusteita, eivät varsinkaan kymmenien vuosien päähän

Lisätiedot

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Hankintaseminaari Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Etera on työeläkkeiden osaaja Etera on asiakkaiden omistama keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö. Vakuutamme yksityisyrittäjistä

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Omat eläketietosi - Kevan info 2013 Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen

Lisätiedot

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 Ilmarisen vuosi 2010 Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 1 2 Keskeisiä havaintoja vuodelta 2010 Työeläkevakuutusten myynnin tulos erinomainen Sijoitustuotto alan kärkeä Pitkän aikavälin tuotto hyvällä

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta JULKAISTAVISSA.. KLO. JÄLKEEN Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta Median keskinäisessä mittelössä uutisoinnin luotettavuudessa kärkeen asettuvat Ylen TV uutiset ( % arvioi

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT 1. Vuoden 2015 vakuutusmaksu 1.1. Vuoden 2015 vakuutusmaksun rakenne Vuoden 2015 maksutasoa määrättäessä on käytetty seuraavia taloudellisia

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta

Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Eläkesäätiöyhdistys ESY www.elakesaatioyhdistys.fi 1 Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Työnantajalla on mahdollisuus hoitaa johdon

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Mediaetiikka Luento 4 Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Suoritus Luennot: 20 t keskiviikkoisin klo 13 16 ajalla 30.10. 11.12.2013 Lyhyt ideapaperi esseeaiheesta, pituus 800-1200 sanaa, palautus

Lisätiedot

Työeläke ei mikään vanhojen juttu!

Työeläke ei mikään vanhojen juttu! Työeläke ei mikään vanhojen juttu! Nuorena ei ehkä ihan ensimmäisenä tule mietittyä eläkeasioita onhan eläkkeelle jäämiseen vielä aikaa vuosikymmeniä! Työeläke kertyy jo 18 vuotta täytettyäsi Sinulle alkaa

Lisätiedot

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh.

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. Ajankohtaista työeläkkeistä Julia, Turku SAK 29.10.2011 Työeläkevakuuttajat TELA Lea Ala-Mononen tiedottaja Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. 010 680 6700 e-mail: elaketiedotus@tela.fi 2011 Mikä TELAn

Lisätiedot

Miksi kannattaa tehdä ps. Hypo eläkesäästösopimus ennen vuoden vaihdetta?

Miksi kannattaa tehdä ps. Hypo eläkesäästösopimus ennen vuoden vaihdetta? Miksi kannattaa tehdä ps. Hypo eläkesäästösopimus ennen vuoden vaihdetta? Suomen Hypoteekkiyhdistys & Suomen AsuntoHypoPankki Oy Matti Inha, toimitusjohtaja, rahoitusneuvos 1.11.2010 Ikäsi haarukassa n.

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.2014

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.2014 Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.214 Rahavirrat Työttömyysvakuutusrahastossa Työnantajat Työttömyyskassat Eläketurvakeskus Valtion Eläkerahasto Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

Ilmarisen tilinpäätös 2007. Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas

Ilmarisen tilinpäätös 2007. Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas Ilmarisen tilinpäätös 2007 Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas 1 2 Talouden kehitys 2007 Loppupuolella vuotta USA:n asuntoluottokriisin heijastusvaikutukset hidastivat talouskasvua erityisesti Yhdysvalloissa.

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

27.12.2012/ Seppo Ruotsalainen. ELÄKEASIOITA: Vartiainen ja muut

27.12.2012/ Seppo Ruotsalainen. ELÄKEASIOITA: Vartiainen ja muut 1 27.12.2012/ Seppo Ruotsalainen ELÄKEASIOITA: Vartiainen ja muut Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) ylijohtaja Juhana Vartiainen ehdotti äskettäin, että ikääntyvien työntekijöiden palkkoja

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot