ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

Transkriptio

1 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman lehdistökatsauksen pohjalta. Katsaus listaa työeläkealaa koskevia ajankohtaisia teemoja, joita on käsitelty mediassa, ja referoi teemoista käytyä keskustelua ja kannanottoja. Mediakatsauksen loppuun on valittu otteita sosiaalisessa mediassa esitetyistä mielipiteistä. Työeläkealaa koskeva julkinen keskustelu: 2/2013 huhti-kesäkuu Eläkejärjestelmän uudistamisesta käytiin monipuolista keskustelua koko kevään ajan. Eläkeiän alarajan nostaminen sai paljon kannatusta mediassa. Keskustelu eläkemaksuista ja eläkevarojen riittävyydestä roihahti, kun Yle uutisoi historiallisesta käänteestä, jonka jälkeen eläkkeisiin kuluu enemmän rahaa kuin niitä eläkemaksuina kerätään. Valtioneuvoston kanslian raportti vuoden 2005 eläkeuudistuksen laimeista vaikutuksista sai aikaan useita viikkoja jatkuneen debatin. Ennen juhannusta väiteltiin vielä irtisanomisjärjestyksestä. Keskustelu sai alkunsa ETK:n toimitusjohtaja Jukka Rantalan haastattelusta. Kolmen kuukauden aikana Helsingin Sanomat julkaisi peräti kahdeksan eläkeaiheista pääkirjoitusta. Eläkeneuvotteluiden vähittäinen käynnistyminen näkyi eläkeikäkeskustelussa Media huomioi loppukeväästä, että seuraavan laajan eläkeuudistuksen neuvottelut ovat vähitellen käynnistymässä. Eläkeiän alarajasta päättäminen nousi tärkeään osaan keskustelussa. Monissa jutuissa toisteltiin ja harmiteltiinkin, että SDP:n vaalilupauksen johdosta nykyinen hallitus ei tee päätöksiä alarajan nostosta. Helsingin Sanomat arvioi pääkirjoituksessaan huhtikuun alussa, että palkkaneuvottelut häiritsevät ja hidastavat keskusjärjestöjen välisiä eläkeneuvotteluja. Lehden mukaan aikaa toki on, sillä seuraava uusi eläkeuudistus tulee voimaan viimeistään vasta vuoden 2017 alussa. Pöydälle nostetaan kaikki eläkkeisiin liittyvät asiat: eläkeikä, kertymäprosentit, eläkemaksut, etuudet. (HS 2.4.) Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailaksen mukaan eläkeiän sitominen elinajanodotteeseen olisi järkevää. Malli on parhaillaan Ruotsissa vakavassa harkinnassa, ja sitä on ehdottanut selvitysmies Ingemar Eriksson. Mallin tukijaksi asettui Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen. Hän uskoo, että ajan mittaan tähän mennään, vaikka vastustusta esiintyykin. (AL 10.4., 11.4.) Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen mukaan uuden eläkelainsäädännön valmistelu voidaan aloittaa, vaikkei nykyinen hallitus teekään päätöksiä eläkeiän nostosta. Päävastuu uusien eläkelakien toteuttamisesta jää seuraavalla hallitukselle. Urpilaisen mukaan on syytä arvostaa kolmikantayhteistyötä asioiden valmistelussa. (YLE 16.4.)

2 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 2/ Etelä-Suomen Sanomat arvioi, että Urpilaisen puutteellisen harkinnan perusteella kiveen hakattu vaalilupaus toimii yhä eläkepäätösten jarruna. Välttämättömän uudistuksen toteuttamisessa menetetään parhaassakin tapauksessa monta kallisarvoista vuotta, sillä eläkeikää ei voida korottaa yhtäkkisesti, koska siirtymäajat ovat pitkiä. (ESS 18.4.) Helsingin Sanomat otti kantaa eläkeiän noston puolesta pääkirjoituksessaan. Pääkirjoitustoimittaja piti asiaa poliittisesti vaikeana ja arvioi, että likainen työ taitaa jäädä järjestöille. (HS 21.4.) Historiallinen käänne: eläkkeisiin kuluu enemmän rahaa kuin eläkemaksuina kerätään Yle uutisoi huhtikuun puolivälissä näyttävästi, etteivät eläkemaksut enää kata maksettuja eläkkeitä. Uutisen mukaan kyse on historiallisesta käänteestä, sillä nyt eläkkeisiin kuluu enemmän rahaa kuin eläkemaksuina kerätään. Monet lehdet siteerasivat Ylen uutista omissa uutisissaan ja pääkirjoituksissaan ja se herätti laajasti keskustelua. (YLE 15.4.) Sosiaali- ja terveysministeriö kiirehti tiedottamaan Ylen uutisen jälkeen, että eläkevarat riittävät edelleen eläkkeiden maksamiseen. Ministeriön mukaan maksutasapainossa tapahtuva muutos on ollut tiedossa jo vuosia ja siihen on varauduttu eläkemaksuvarojen rahastoinnilla. (Verkkouutiset 15.4.) Molemmat iltapäivälehdet ihmettelivät, miksi valtion yleisradioyhtiö lietsoo eläkepaniikkia. Iltalehden mukaan muutos ei tullut yllätyksenä. Iltasanomat muistutti, ettei maksutasapainon muutos vaaranna eläkkeitä. Monissa lehdissä muistuteltiin, että järjestelmä tarvitsee huoltoa ja uudistuksia. Eläkejärjestelmä ei kestä, jos sen pohjaa ei vahvisteta. (IL 16.4., IS 18.4., AL 18.4., Savon Sanomat 16.4., Suomenmaa 17.4.) Ilmarisen mukaan asiasta ei ole syytä olla huolissaan. Vaikka emme saisi vakuutusmaksuja tai tuottoja sijoitustoiminnasta, Ilmarisen rahat riittäisivät kattamaan eläkkeet hieman alle kahdeksaksi vuodeksi, Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio havainnollisti. (Taloussanomat 23.4.) Lehdistössä kiinnitettiin huomiota siihen, että eläkejärjestelmä on yhä riippuvaisempi sijoitustuotoista ja siten myös riskipitoisempi. (Taloussanomat 19.4.) Keskustelu ennakoi vaikeita maksuneuvotteluita Keskustelu eläkemaksuista sai jatkoa hieman eri näkökulmasta, kun Yle kertoi, että Elinkeinoelämän keskusliitto EK vastustaa voimakkaasti eläkemaksujen korotuksia. Työntekijäjärjestö SAK puolestaan haluasi korottaa maksuja tulevien eläkkeiden turvaamiseksi. (YLE 21.4.) EK:n mukaan liikaa perittyjä työkyvyttömyyseläkemaksuja on jäänyt eläkejärjestelmän sisään noin miljardi euroa. Rahat pitää palauttaa liikaa maksaneille, vaati EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari. Elinkeinoelämä on ryhtynyt ajamaan myös niin sanottujen EMU-puskureiden purkamista heikon taloustilanteen ja ostovoimanäkymien lieventämiseksi. (KL 21.5.)

3 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 2/ Helsingin Sanomat pohti pääkirjoituksessaan liikaa perittyjen työkyvyttömyysmaksujen palauttamista. Perittyjen maksujen määrästä ei ole yksimielisyyttä. Keskusjärjestöt alkavat syksyllä neuvotella ensi vuoden työeläkemaksusta ja tällöin työkyvyttömyysmaksun palautukset nousevat varmasti esiin. Pääkirjoituksessa ihmeteltiin, miksi kaikkien maksua pitäisi laskea, kun työkyvyttömyysmaksuja on peritty liikaa vain pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä. Lehden mukaan tulevien eläkeläisten tulisi tietää entistä tarkemmin, kerätäänkö eläkkeisiin varmasti tarpeeksi varoja luvattuihin etuuksiin nähden. (HS 12.6.) Aamulehti puolestaan kertoi, että eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma haluaisi keventää 60 vuotta täyttäneiden työeläkemaksuja. Näin kannustettaisiin pitämään seniorit töissä. Heinäluoma ei saanut ehdotukselleen julkista tukea. Aamulehti arveli pääkirjoituksessaan, että eläkemaksuja pitäisi pikemminkin nostaa kuin laskea, jos nuorten eläketurvasta halutaan pitää huolta. Lapin Kansa kertoi, että sekä valtiovarainministeriön ex-valtiosihteeri Raimo Sailas sekä SAK:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa epäilevät ehdotuksen toimivuutta. (AL 28.5, 30.5., LK 31.5.) Vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutukset eivät riittäviä Vuonna 2005 toteutetun eläkeuudistuksen vaikutukset eläkkeelle siirtymiseen ovat olleet ennakkoon arvioitui pienempiä, kertoi valtioneuvoston kanslian julkaisema tutkimus. Raportin julkistus sai aikaan useita viikkoja jatkuneen keskustelun mediassa. Tutkimuksen tekijöiden, Eläketurvakeskuksen ekonomistin Satu Nivalaisen ja HECERin professorin Roope Uusitalon, mukaan paljon puhuttu eläköitymisiän nousu johtuu siitä, että työttömät siivottiin eläkejärjestelmästä työttömyysturvan piiriin ns. lisäpäiville. Vuoden 2005 uudistuksessa käyttöön otettu joustava vuoden vanhuuseläkeikä ei ole toiminut kuten oletettiin. (mm. TE 8.5., Nykypäivä 19/2013, KL 20.5., HS 27.5.) Suomessa ei ainakaan ole pulaa eläkkeitä koskevista tutkimuksista, uutisoi Helsingin sanomat viitaten mm. Nivalaisen ja Uusitalon tutkimukseen. HS kirjoittaa, että tutkimusten mukaan työnantajien asenteita pitäisi muuttaa ja päästä eroon suoranaisesta iäkkäiden työsyrjinnästä. Myös vanhuuseläkkeen alaikärajan nostaminen näyttää toimivalta ratkaisulta. Lisäeväitä vaikeisiin päätöksiin tuo syksyllä ilmestyvä valtiovarainministeriön ylijohtajan Jukka Pekkarisen selvitys, jonka pitäisi kertoa, millaisia lisätoimia tarvitaan, että järjestelmä pysyy kaikin puolin kunnossa elinajan pidentyessä. (HS 28.5.) Helsingin Sanomat pohti pääkirjoituksessaan, että eläkeuudistuksen yhteydessä voisi harkita EK:n työmarkkinajohtajan Lasse Laatusen ehdottamaa mallia, jossa 40 työvuoden täytyttyä palkansaajalla olisi oikeus täyteen eläkkeeseen. (HS 17.5.) STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää esitti, että tulevan eläkeuudistuksen rinnalle tarvitaan sosiaali- ja työelämään uudistava paketti. Mäenpää on huolestunut siitä, ettei työnantajan halu työllistää ikääntyneitä ole juuri kasvanut 2000-luvulla. (SK 20/2013) Rantalan ehdotuksesta syntyi soppa Julkinen eläkekeskustelu sai lisää vettä myllyyn kesäkuun puolessa välissä, kun Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala ehdotti, että Suomessakin selvitettäisiin, pitäisikö meillä ottaa käyttöön Ruotsin mallin mukainen irtisanomisjärjestys. Ruotsin malli suosii irtisanomistilanteissa pitkään töissä olleita. Aiemmin asia oli noussut julkisuudessa

4 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 2/ esiin jo Mikko Mäenpään kolumnissa, joka ilmestyi Suomen kuvalehdessä, mutta se ei silloin herättänyt keskustelua. (HS 10.6., SK 20/2013,) HS:n jutusta syntyi soppa, kun juttu otsikoitiin HS:n verkkosivuille muotoon Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja: Nuoret tulisi irtisanoa ensimmäisenä, mikä ei vastannut Rantalan sanomaa. Myös muut lehdet kuten Iltalehti siteerasivat Rantalaa virheellisesti. (HS 10.6., IL 10.6.) Työmarkkinajärjestöistä Akava ja STTK kannattivat asian selvittämistä, kun taas EK ja SAK olivat uusimman työntekijän irtisanomismallia vastaan. Nykypäivä-lehden mukaan SAK suhtautui varsin positiivisesti Ruotsissa käytössä olevaan irtisanomisjärjestelyyn vielä vuonna Puolueista kokoomus torjuu Ruotsin mallin, kun taas SDP selvittäisi asiaa tarkemmin. Nuorisojärjestö Allianssi järkyttyi Iltalehden mukaan ehdotuksesta. Allianssin Hanna-Mari Manninen kommentoi, että ehdotus on räikeintä julkista ikäsyrjintää pitkään aikaan. (AL 13.6., HS 10.6., Nykypäivä 24/2013, IL 11.6.) Helsingin Sanomat asettui nuorten puolelle pääkirjoituksessaan seuraavana päivänä. HS:n mukaan ikä ei saisi määrätä irtisanomisjärjestystä, koska nuorilla on talouden vaikeimmat vuodet edessä. On kenties pieniä lapsia, on asuntolainaa ja mahdollisesti opintolainaa, kirjoitti Helsingin Sanomat. (HS 11.6.) Aamulehden mukaan nuoret ikäluokat voisivat loppupeleissä hyötyä siitä, jos varttuneilla olisi heitä parempi irtisanomissuoja. Jos työurat pitenevät loppupäästä, julkisen talouden kestävyysvaje pienenee ja nuorten eläkkeisiin liittyvä maksutaakka kevenee, muotoili Aamulehti. Talouselämän päätoimittajan Reijo Ruokosen mukaan malli olisi epäoikeudenmukainen ja typerä. Turun Sanomat analysoi, että näkemysten hajonta kielii ongelman monisäikeisyydestä. (AL 11.6., TE 24/2013, TS 16.6.) Valtiovaranministeri Jutta Urpilainen kertoi Helsingin Sanomissa, että hän haluaa selvittävää ikääntyvän työväen irtisanomissuojan. En tiedä onko se oikeudenmukainen malli, mutta jos oikeasti halutaan vaikuttaa siihen, että iäkkäiden työllisyysaste nousee, ei pitäisi kategorisesti tyrmätä mitään, Urpilainen kommentoi. (HS 12.6.) Eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan uusia avauksia Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallion mukaan työeläkeyhtiöiden johdon pörssiyhtiösijoitusten ja osakekauppojen pitäisi olla nähtävillä julkisessa sisäpiirirekisterissä. Yle kertoi, että STM on paraikaa valmistelemassa lainmuutosta, jonka tarkoitus on lisätä työeläkeyhtiöiden läpinäkyvyyttä. (HS 12.4., Yle 24.5.) Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen puolestaan kertoi huhtikuun lopulla Helsingin Sanomissa, että haluaa eläkeyhtiöiden sijoittavan muualle kuin veroparatiiseihin. Lehden mukaan työeläkeyhtiöiden toiminta veroparatiiseissa liittyy pääsääntöisesti rahastosijoittamiseen. Eläkeyhtiöiden mukaan sijoitusten vetäminen pois näistä rahastoista alentaisi sijoitusten tuottoja ja lisäisi painetta nostaa eläkemaksuja. Keskustelu jatkui Helsingin Sanomissa monena päivänä. Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimeksen mukaan hommia ei voida hoitaa äkkiä, koska työeläkevarojen on oltava sijoitettuna jossain. Nopeat liikkeet aiheuttavat aina tappioita, Siimes perusteli. Hän myös kertoi myöhemmin, että työeläkeyhtiöt pyrkivät kaksinkertaisen verotuksen välttämiseen. (HS 27.4., 27.4., 6.5, 8.5., 11.5.)

5 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 2/ Työeläkevakuutusyhtiöiden tuottoerot olivat alkuvuonna suuret. Parhaiten pärjäsivät Keva ja Varma, hännillä olivat puolestaan Etera ja Ilmarinen. Kokonaistuotot vaihtelivat Eteran 1,2 prosentista Kevan 3,8 prosenttiin. Talouselämän toimittaja huomautti myöhemmin, ettei vertailu ole reilu, sillä Kevalla ei ole vakavaraisuusmääräyksiä, joka sitoisi sen sijoittamista. (KL 8.5., TE 8.5.) Työeläkekentälle toivotaan lisää kilpailua Uuden työeläkeyhtiön nimeksi tuli Elo. Eläke-Fennian ja LähiTapiola Eläkeyhtiön uudesta nimestä ja ilmeestä uutisoi Markkinointi & Mainonta -lehti. (M&M 15.5.) Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa uudistaa työeläkeyhtiöiden sääntelyä. Lakihankkeella halutaan vauhdittaa työeläkeyhtiöiden välistä keskinäistä kilpailua. Palkasta perittävä eläkemaksu säilyisi yhtiöstä riippumatta keskimäärin samana, mutta yhtiöt voisivat jatkossa periä hallintokustannusten osalta pienempää eläkemaksua oman harkintansa mukaan. Professori Jarmo Leppiniemen mukaan lakiuudistus toisi läpinäkyvyyttä ja parhaimmillaan se hillitsisi osaltaan myös eläkemaksujen nousupaineita. (YLE 17.5., 24.5.) Helsingin Sanomat sanoi pääkirjoituksessaan, että työeläkealalla on harvainvalta: Ilmarinen ja Varma ovat työeläkejärjestelmässä samassa asemassa kuin K- ja S-ryhmä vähittäiskaupassa. Pääkirjoituksessa harmiteltiin, että eläkesäätiöitä ja -kassoja on purettu. HS piti hyvänä sosiaali- ja terveysministeriön asettamaa työryhmää, jonka tavoitteena on, että säätiöt ja kassat säilyisivät hyvin toimivana vaihtoehtona lakisääteisen eläketurvan järjestämiseksi. (HS 5.6.) Kritiikin kohteena ETK, kuntoutusjärjestelmä ja suuret ikäluokat Pienituloinen mies ei ehdi nauttia eläkettä, otsikoi Iltasanomat juttunsa toukokuun alussa. Lehti ja sen haastattelema dosentti Olli Pusa kritisoivat Eläketurvakeskusta siitä, ettei se ole tutkinut miten pitkään alimpiin tuloluokkiin kuuluvat kykenevät nauttimaan eläkkeestään. Pusan mukaan duunari on maksanut moninkertaisesti eläkkeensä. Eläketurvakeskuksen tutkimuspäällikkö Mikko Kautto vastasi kritiikkiin kertomalla, että Eläketurvakeskus on tuottanut tietoa eri sosioekonomisten ryhmien työssä ja eläkkeellä viettämästä ajasta. Kauton mukaan eläkevuosien erot työntekijöillä ja toimihenkilöillä ovat elinaikaeroja pienemmät, koska työntekijäammateissa on suurempi riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. (IS 4.5., 14.5., YLE 18.6.) Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTT) moitti kuntoutusjärjestelmää. Se on monimutkainen ja osin tehoton, ilmeni VTV:n selvityksessä. VTV:n johtova tuloksellisuustarkastaja Ville Vehkasalo sanoi: Olisi helpompaa, jos olisi yksi luukku käytössä. (TE 16.5.) Nyt-liite julkaisu toukokuun puolivälissä laajan jutun Suomen eläkejärjestelmästä ja siitä miten se kohtelee eri-ikäisiä. Lehden mukaan eläkealaikärajan laskeminen saattoi olla virhe. Nuorten kannalta olisi hyvä, että alaikäraja nostettaisiin mahdollisimman nopeasti korkeammalle tasolle. Kritiikkiä sai myös elinaikakerroin, joka pakottaa nuoret olemaan töissä pidempään. Lehden syntypukiksi joutuvat suuret ikäluokat, joita päättäjät eivät ole uskaltaneet suututtaa. He voivat jäädä eläkkeelle aiemmin kuin kukaan. Aiemmin kuin vanhempansa ja aiemmin kuin lapsensa. Ja jos he suostuvat olemaan töissä pidempään, heidän eläkkeensä kertyy viimeisinä vuosina huippuvauhtia, lehdessä kirjoitettiin. (HS Nyt 17.5.)

6 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 2/ Lyhenteet ja lähteet AL Aamulehti ESS Etelä-Suomen Sanomat HS Helsingin Sanomat IL Iltalehti KL Kauppalehti LK Lapin Kansa KS Keskisuomalainen SK Suomen Kuvalehti TE Talouselämä TS Turun Sanomat YLE YLE Verkkouutiset Keskustelu sosiaalisessa mediassa huhti-kesäkuussa Missä ovat eläkerahamme? Eläkevarojen riittävyys tulevaisuudessa puhutti keskustelupalstoilla ja blogeissa huhtikuussa. Yle avasi Historiallinen käänne: eläkkeisiin kuluu enemmän rahaa kuin eläkemaksuina kerätään -uutiseensa liittyen Suora linja -keskustelun, jossa se kysyi Oletko huolissasi eläkkeiden tulevaisuudesta?. Keskustelua syntyi paljon. Osa keskustelijoista piti kehitystä huolestuttavana, osa taas piti uutisointia turhana pelotteluna. Monissa kommenteissa otettiin kantaa eläkekaton puolesta. Aktiivista keskustelua syntyi myös mm. Taloussanomien, Kauppalehden ja Suomi24:n -palstoilla. (Yle 14.4.) Blogitekstissään Hyvinvointisuomi kaipaa kaskenpolttoa poliitikko Lilja Tamminen jatkoi keskustelua ja kritisoi eläkepolitiikka sukupolvinäkökulmasta. Hänen mielestään eläkejärjestelmämme on selvästi lain yläpuolella, koska se on hallitsevien ikäluokkien ansa nuoremmille sukupolville. Kirjoittaja kertoi tekstissään, että hän on neuvonut nuoria yrittäjiä välttelemään työeläkemaksuja. Blogimerkintää jaettiin laajasti Twitterissä. (14.4.) Ylen A-talk-ohjelmassa pohdittiin, voiko palkansaaja luottaa siihen, että saa eläkemaksujensa vastineeksi kunnollisen eläketurvan. Kansalaiset osallistuivat keskusteluun Twitterissä ohjelman hashtagilla (#atalk). Poimintoja keskustelusta: Toinen oleellinen kysymys on myös se, pääsemmekö me nuoret koskaan Eläkejärjestelmä pitäisi räjäyttää. Ei tarvitse, ympäröivä maailma hoitaa sen Kun kuuntelen tuota Elina Lepomäkeä, niin huomaan olevani ankara ay-änkyrä. And proud of Miksi muuten Suomessa on pakko jäädä vanhuuseläkkeelle viimeistään 68

7 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 2/ Nuoret blogistit kannattavat maksuperusteisia järjestelmiä A-talkissa vieraillut Elina Lepomäki ehdotti Verkkouutisten blogissaan siirtymistä maksuperusteiseen eläkejärjestelmään: Vanhuuseläkedebatti pitäisi suunnata lähivuosien rahoitusratkaisujen pohdinnasta järjestelmätason kysymyksiin. Miksei meilläkin tehtäisi eläkereformi, joka pitkällä siirtymäkaudella muuntaisi kädestä suuhun -tiimalasin toimivaksi järjestelmäksi, jossa suoritukset rahastoitaisiin laajasti ja kansalaisilla olisi enemmän vaikutusvaltaa omaan vanhuudenturvaansa? Rahoitusongelmakin ratkeaisi kuin itsestään. (26.4.) Samoilla linjoilla on Sokaris Korhonen Uuden Suomen blogissaan. Jos kaikki maksut olisivat täysin henkilökohtaisia ja ne rahastoitaisiin yksityisesti, ehtisivät ne kasvaa korkoa korolle yksilön koko työuran ajan, toisin kuin nykyään., Korhonen kirjoitti. (28.4.) Otto Lehto perää blogitekstissään kesäkuun lopulla Suomeen perustuloa ja henkilökohtaista vakuuttamista. Lehdon mukaan ajatus siitä, että ihminen löytää itselleen sopivan vakinaisen työpaikan loppuelämäkseen, on aikansa elänyt. Lehto esittelee kolme uudenlaista takuueläkkeeseen sekä henkilökohtaiseen vakuuttamiseen perustuvaa mallia. (26.6.) Kommentteja rahastojen käyttöön ja ennustelaskelmiin Raimo Ilaskivi kysyy blogissaan, mihin eläkerahastoja jemmataan. Ilaskiven mukaan aiemmin rahastoille kaavailtiin toimia kriisivaiheissa, väestöpyramidin ollessa vinoutuneimmillaan, puskureina eläkkeiden riittävyyden takeeksi. Ilaskivi ihmetteli, kuinka kauan väestöpyramidin aiheuttama poikkeuskausi kestää ja nimenomaan, kuinka paljon se edellyttäisi rahastojen pääomiin turvauduttavan. (22.4.) Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin ennustelaskelmat ovat ylioptimistisia, väittää Olli Makkonen Uuden Suomen blogimerkinnässään. Laskelma on selvästi tehty toimimaan, eli oletukset on asetettu niin, että lopputuloksesta tulee siedettävä, Makkonen muotoilee. Kirjoittajan mukaan laskelmien työllisyysasteoletus on liian korkea, eikä mukana ole yhtään lamaa. Blomerkintä keräsi 84 kommenttia. (19.4.) Eläkeikäkeskusteluun uudenlaisia avauksia Kansanedustaja Osmo Soininvaara kirjoittaa blogissaan Singaporen kokemuksista, joista Suomenkin kannattaisi Soininvaaran mukaan ottaa mallia. Singaporessa on laki, joka kehottaa työnantajaa ja työntekijää solmimaan uuden kolmivuotinen työsopimus uudella palkalla, kun työntekijä täyttää 62 vuotta. Jos sopimusta ei synny, työnantajalle koituu ankara taloudellinen sanktio. (25.4.) Toukokuun alussa eläkekeskusteluun saatiin uusi avaus. Ilmarisen eläkevakuutuksista vastaava johtaja Sini Kivihuhta ehdotti blogissaan varhaiseläkkeen ottamista uudelleen käyttöön uudella tavalla. (2.5.) Jos esim. vanhuuseläkeikää nostetaan 5 vuotta, voidaan samalla tehdä mahdolliseksi saada vähentämätöntä varhaiseläkettä 63-vuotiaana. Varhaiseläkkeen saa, jos on oikeasti pitkä työura ja alentunut suorituskyky. Kohtuuden mukaan ne, joiden toimintakyky ei enää riitä, jäisivät aiemmin varhaiseläkkeelle. Kivihuhta pohti. (2.5.)

8 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 2/ Suosittuja ja paljon jaettuja eläkejuttuja Kansan Uutisten Työeläkemaksut ovat siirrettyä palkkaa -uutista jaettiin aktiivisesti sosiaalisessa mediassa toukokuun lopulla. Jutussa Pamin puheenjohtaja Ann Selin ihmettelee työnantajien jatkuvaa luistamista eläkemaksuvelvollisuudesta. Selin muistuttaa, että työeläkemaksut ovat työntekijöille kuuluvaa, siirrettyä palkkaa. (KU 27.5.) Poiminta keskustelusta: Eli jengi saakin aika hitosti enemmän palkkaa kuin luulevat, kun suurimman osan Ty- EL-maksuista maksaa Nytin laaja juttua Suomen eläkejärjestelmästä jaettiin ja kommentoitiin vilkkaasti sosiaalisessa mediassa. (HS Nyt 17.5.) Poiminta keskustelusta: Kun tänä vuonna eläkkeelle jäävä saa työeläkkeenä keskimäärin noin 50 prosenttia keskipalkasta, tulen saamaan noin viidenneksen tätä vähemmän. Sitten, kun (ehkä) 70-vuotiaana jään eläkkeelle taitaa olla myöhäistä valittaa. Henrik Vuornos Facebookissa Suosittu oli niin ikään HS:n toukokuun lopulla julkaisema Suuri eläkeuudistus ei ollutkaan menestystarina -uutisjuttu. Jutussa kerrottiin, että vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutukset ovat olleet vähäisempiä kuin on aiemmin uskottu. (HS 27.5.) Poimintoja keskustelusta: Totuus suuresta eläkeuudistuksesta. Tällaisista tuloksista oli viitteitä jo viime marraskuussa Työeläkepäivillä. Mielestäni on selvää, että eläkeikä pitäisi sitoa elinajan pitenemiseen. Mikään muu ei ole millään tavalla perusteltavissa oikeudenmukaiseksi. SYL:n puheenjohtaja Jarno Lappalainen Facebookissa Kun eläkkeitä pienennetään, sen PITÄÄ koskea myös jo eläkkeellä Nuoret ärähtivät irtisanomisjärjestyksestä Helsingin Sanomien Nuoret tulisi irtisanoa ensimmäisenä -uutinen kirvoitti paljon kriittisiä kommentteja, ja sitä jaettiin myös kommenttien kera. Alkuperäisessä jutussa ETK:n toimitusjohtaja Jukka Rantala ehdotti, että Suomessakin selvitettäisiin, pitäisikö meillä ottaa käyttöön Ruotsin mallin mukainen irtisanomisjärjestys. (HS 10.6.) Poimintoja keskustelusta: Kyvykkyydellä ei niin väliä? HS: Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja: Nuoret tulisi irtisnoa Nuoret on se voimavara joka luo uutta ja vanhukset ovat useimmiten kehityksen jarruna, miksi sitten tukisimme sellaista toimintaa ja kehitystä, jota ei tule tukea. Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala, voisi näyttää esimerkkiä muille ja antaa suosiolla tilaa nuorille, se olisi yhteisönkin kannalta viisas ratkaisu. Matti Lehtinen Hs.fi keskustelupalstalla