ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS"

Transkriptio

1 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman lehdistökatsauksen pohjalta. Katsaus listaa työeläkealaa koskevia ajankohtaisia teemoja, joita on käsitelty mediassa, ja referoi teemoista käytyä keskustelua ja kannanottoja. Mediakatsauksen loppuun on valittu otteita sosiaalisessa mediassa esitetyistä mielipiteistä. Työeläkealaa koskeva julkinen keskustelu: 3/2013 heinä-syyskuu Eläkeiän alarajan nostamiseen jämähtänyt julkinen keskustelu jatkui läpi syksyn. Tutkija Anna-Maija Lehto kyseenalaisti vaatimukset eläkeiän alarajan nostosta. Lehdon tilastotulkinta herätti hämmennystä julkisuudessa. Työmarkkinajärjestöt odottivat Jukka Pekkarisen asiantuntijaryhmän esityksen valmistuvan syksyn aikana. Eläkevarojen riittävyydestä keskusteltiin jälleen. EMU-puskureista ja niiden käytöstä puhkesi tulkintariita. Lehdistö uutisoi näyttävästi työeläkeyhtiöiden johdon lisäeläkkeistä ja bonuksista. Uutisointi herätti keskustelua. Eläkeiän nostaminen puhutti edelleen Ylen kyselyn mukaan 49 prosenttia suomalaisista vastusti eläkeiän nostoa, 50 prosenttia kannatti ja prosenttia ei osannut sanoa. (Yle 18.8.) Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa 2012 tutkimukseen vastanneista työssäkäyvistä kolme neljäsosaa arvioi terveytensä puolesta voivansa todennäköisesti työskennellä nykyisessä ammatissaan vanhuuseläkeikään saakka. Työterveyslaitoksen professori Mika Kivimäki totesi seurantatutkimuksessaan, että parhaiten työurat pitenevät, jos on mahdollisuus vaikuttaa omaan työaikaan, työpäivänsä pituuteen, tauotukseen ja työvuorojen suunnitteluun. (Keskisuomalainen 27.8.) SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haringin mukaan asenteissa eläkkeelle siirtymiseen on tapahtunut merkittävät muutos (Verkkolehti, Kansan Uutiset 4.7.) Finanssialan keskusliiton asiantuntija Piritta Poikonen sanoi kansalaisten olevan valmiimpia eläkeiän muutoksiin kuin poliitikkojen. (Kauppalehti 18.7.) Lehtien pääkirjoituksissa kerrottiin eläkeiän nousevan sittenkin ja että hallitus keskusteli siitä kuinka paljon se nousisi. Asiantuntijat olivat hyvin yksimielisiä eläkeiän alarajan noston välttämättömyydestä. Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Anna-Maija Lehto teki tässä poikkeuksen. Hänen mukaansa vuonna 2009 asetettu tavoite on saavutettu ja eläkkeelle siirtymisiän odote noussut yllättävän paljon. Johtopäätöksensä Lehto perusti ETK:n tutkimuksiin. Kannatusta Lehto ei kuitenkaan saanut Eläketurvakeskuksesta. ETK:n johtaja Mikko Kautto huomautti, että vaikka eläkkeellesiirtymisiän odote onkin noussut, ei siitä voi tehdä sellaisia johtopäätök-

2 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3/ siä, että se nousisi myös jatkossa samalla tavalla. Myöskään ETK:n johtaja Jukka Rantala ei uskonut, että tavoitteeseen, 62,4 vuoden eläköitymisikään, päästäisiin ilman lisätoimia. (Helsingin Sanomat 11.9., Maaseudun Tulevaisuus 17.7.) ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto selitti eläkeiän nousun johtuvan pitkälti siitä, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä oli vähentynyt ja työttömyyseläke poistettu. (Helsingin Sanomat 23.9.) Anna-Maija Lehdon kannanotto herätti ihmetystä ja kysymyksiä sitä, miksi tilastoja ei uskota. Pääkirjoituksissa Lehto sai myös kiitosta siitä, että uskalsi kyseenalaistaa äärimmäisen tulenaran aiheen. (Turun Sanomat 12.9.) Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö kritisoi kriisitietoisuutta nostattavia tilastotulkintoja. Kivistön mukaan eläköitymisikä oli jo noussut yli vuonna 2009 kiristettyjen tavoitteiden. Kivistön mukaan vääristymän luo keskiarvon tarkastelu, ja mediaani kuvaa ilmiötä paremmin jakaumassa, joka on vino. (Savon Sanomat 15.9.) Eläkejärjestelmän muutoksia koskevien neuvottelujen odotettiin alkavan Eläkejärjestelmää arvioitiin julkisuudessa päivittäin jollakin tavalla syksyn aikana. Lehdet uutisoivat, että edessä oli kuuma eläkejärjestelmän muutoksia koskeva neuvottelusyksy. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ilmoitti eläkeneuvottelujen käynnistyvän vuodenvaihteessa työmarkkinajärjestöjen toimesta. Tavoitteena on eläkeuudistus, joka astuu voimaan vuoden 2017 alusta. Laeista, jotka syntyvät työmarkkinaneuvottelujen tuloksena, ei päätetä vielä tämän hallituskauden aikana, mutta muutos astuu voimaan 2017, Urpilainen totesi. Näin SDP lunasti vaalilupauksensa olla nostamatta eläkeikää tällä vaalikaudella vain hyväksymällä eläkeiän noston, ilman että päättäisi siitä kuluvalla vaalikaudella. (Helsingin Sanomat 7.8.) Jutta Urpilainen peräsi suurta eläkeuudistusta, joka koskisi koko eläkekokonaisuutta, työeläkemaksuja ja elinaikakerrointa. (Aamulehti 11.8.) Työmarkkinajärjestöt odottivat Jukka Pekkarisen asiantuntijaryhmän esitystä tulevaksi eläkeuudistukseksi. Pekkarisen selvityksen oli määrä valmistua vuoden loppuun mennessä, jonka jälkeen työmarkkinajärjestöt sorvaavat oma esityksensä syksyyn 2014 mennessä. Taloustieteen professori Matti Viren ja Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman kiirehtivät hallitusta tekemään päätöksiä eläkeuudistuksesta. Korkmanin mukaan hallituksen tähän asti esittelemät toimet olivat riittämättömiä. (Ilta-Sanomat 2.9.) Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila totesi, että ainakin siitä, millä tavalla työikä- ja työura-asioista neuvotellaan, tulisi päästä sopimukseen. (Helsingin Sanomat 19.7.) Myös Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin mukaan paineet eläkeiän nostoon ovat kasvaneet ja neuvotteluja pitäisi aikaistaa ja tiivistää. Fjäder muistutti, että eläkejärjestelmää ei voi rukata joka neljäs vuosi. (Keskisuomalainen 10.8.) SAK:n Lauri Lyly kertoi, että vuoden 2017 alussa Suomessa olisi voimassa uusi eläkejärjestelmä. Lyly sanoi että uudistamisen tiekartta oli sovittu ja että uudet eläkelait menisivät eduskuntaan vuonna (Aamulehti 8.9.)

3 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3/ Professori Sixten Korkman totesi Heurekassa pidetyn talousfoorumin puheessaan, että hallituksen olisi annettava eduskunnalle lakiesitykset eläkeiän alarajan korottamisesta, vaikka työmarkkinajärjestöt eivät pääsisi asiasta täyteen sopuun. (Verkkouutiset 27.8.) Pääministeri Jyrki Katainen rauhoitteli keskustelua ja kertoi, että päätöksiä rakenteellisista uudistuksista oli odotettavissa vasta marraskuun lopulla. Eläkejärjestelmän uudistamisesta neuvoteltaisiin koko vuosi Hallitus ja järjestöt olivat kuitenkin sopineet, että eläkejärjestelmän uudistus astuu voimaan viimeistään vuoden 2017 alussa. (Aamulehti Särmä 15.8.) Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen vaati Porin SuomiAreena -tapahtumassa kovia päätöksiä pehmeiden puheiden sijaan. Vartiainen totesi, että väestön ikääntyminen ja siitä syntyvä kestävyysvaje olisi hoidettavissa työurien pidentämisellä, palveluseteleillä ja uudenlaisella suhtautumisella maahanmuuttoon. (Kauppalehti 18.7.) Vartiainen vaati eläkeputken poistamista, jotta ikääntyville saadaan nykyistä paremmat työmarkkinat. (Suomenmaa 26.7.) Vartiaisen mukaan eläkepäätökset on tehtävä pian, mutta niiden ei tarvitse tulla voimaan heti. Näin siksi, että ihmiset voivat varautua muutoksiin (Yle 26.8.) Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Niku Määttänen arvioi, että koko eläkejärjestelmä on remontoitava sillä eläkeiän nostaminen ei ole riittävä lääke Suomen talouden kestävyysvajeeseen. Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Ismo Risku totesi, että väestön rakenne on sellainen että vain bruttokansantuotteen nousu auttaa. (Maaseudun tulevaisuus 26.8.) Eläketurvakeskuksen yhteyspäällikkö Mika Vidlund piti kriitikoiden moitteita Suomen liian hitaasta tahdista eläkeiän nostamisessa liioitteluna. Vidlund muistutti, että käytössä on jo liukuva eläkeikä, joka mahdollistaa pitempään työskentelyn. (Demokraatti 10.9.) Helsingin yliopiston eläketutkija Ville-Pekka Sorsa totesi Suomen eläkejärjestelmän olevan mainettaan parempi. Sorsan mukaan Suomen eläkejärjestelmän vahvuus on, että se on tarjonnut riittävän eläkkeen hyvin suurelle osalle väestöä kustannustehokkaasti. Sorsa ihmettelee eläkejärjestelmään koskevan uutisoinnin sävyä. (Kauppalehti Etelä-Suomen Sanomat 27.9.) Eläketurvakeskuksen johdon asiantuntija, professori Hannu Uusitalo muistutti, että eläkeiän nostaminen ei ole yksittäinen temppu, vaan on leegio muita asioita, esimerkiksi karttumien siirtyminen, jotka pitää ratkaista yhtä aikaa. (Demokraatti 22.8.) Myös työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaneuvos Matti Sihton mukaan eläkeiän nosto tarvitsee kumppanikseen laaja-alaisen uudistuksen. Eläkeiän nostaminen ei pelkästään ratkaise ikääntyneiden työllistymistä. (Iltalehti 9.8.) Eläkevarojen riittävyydestä ja Emu-puskureiden käytöstä väiteltiin Pääkirjoituksissa todettiin, että tähän asti seuraava sukupolvi on ollut aina edellistä vauraampi. Nyt on ensimmäistä kertaa käymässä toisin ja väestö on vaarassa köyhtyä. Eläketurvakeskuksen asiantuntija Hannu Uusitalo näki eläkejärjestelmän sosiaalisen kestävyy-

4 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3/ den huolena sen, että Suomeen on syntymässä hyvin pienituloisten eläkeläisten joukko. (Demokraatti 22.8.) Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari ja asiantuntija Antti Tanskanen korostivat, että työeläkemaksua ei ole varaa nostaa. Elinkeinoelämän asiantuntijoiden mielestä tällaisessa tilanteessa tuli käyttää EMU-puskuria, jonka varat tulisi käyttää maksutason säätelyyn. (Helsingin Sanomat 8.7.) EMU-puskureista puhkesi tulkintariita työnantajapuolen ja työntekijäpuolen välille. Työntekijäpuoli piti epäselvänä sitä, mitä sopimuksessa mainitulla kriisillä tarkoitetaan. Myös EMU-puskurin koosta esitettiin erilaisia tulkintoja. Työeläkevakuuttajien toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes totesi, että on työmarkkinaosapuolten ratkaistavissa kuinka paljon EMU-puskuria tarkalleen ottaen on. Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan rahastossa on 1 5 miljardia euroa. (Yle uutiset 1.8.) Siimes totesi, että eläkevaroja ei pidä nähdä minään yleisenä talouselämän toimeentulotukena. Varat on tarkoitettu työtä tehneiden ja tekevien ihmisten eläkkeiden rahoittamiseen. (Talouselämä 16.8.) Työntekijäjärjestöt näkivät EMU-puskureihin kajoamisen lyhytnäköisenä suhdannepolitiikan välineenä. Tel-järjestelmän epäiltiin ajautuvan kriisiin, jos väistämättä edessä olevia tel-maksun korotuksia toistuvasti lykättäisiin. (Helsingin Sanomat 9.7.) Työntekijäjärjestöjen puheenjohtajat Riku Aalto (Metallityöväen liitto) Antti Rinne (Ammattiliitto Pro) ja Ann Selin (Palvelualojen ammattiliitto Pam) kritisoivat Elinkeinoelämän keskusliiton esitystä. He huomauttivat, että yritysten kustannuksia on jo helpotettu Kela-maksun poistamisella ja yhteisöveron alentamisella 20:een prosenttiin. Työntekijäjärjestöjen edustajat katsoivat että kiihdytetty työeläkerahastojen purkaminen johtaa nopeasti nuorten eläkkeiden leikkauksiin. (Helsingin Sanomat 11.7.) Nuorisojärjestö Allianssi ilmoitti kannattavansa EMU-puskureiden käytön sijaan eläkemaksujen korottamista. Allianssissa työeläkemaksujen korottaminen nähtiin oikeaksi keinoksi turvata eläkejärjestelmän rahoitus jatkossakin. (Etelä-Suomen Sanomat 16.7.) STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää totesi, että puskureiden käyttö pahentaisi Suomen kestävyysvajetta. Myöskään puskureihin tehtävien leikkausten takaisinmaksujen aikataulusta ei ollut yhteisymmärrystä. (Keskisuomalainen 12.8.) Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi tyrmäsi EMU-puskureiden käytön täysin. Kaupin mukaan puskurit on tarkoitettu eläketurvan maksamiseen, ei julkisen talouden paikkaamiseen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini vaati puskureiden käyttöönottoa heti. (Uusi Suomi 12.8.) Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria totesi, että työeläkerahastojen purkamista tulisi harkita hyvin tarkkaan. Työeläkerahasto ei ole yhteisomistuksessa oleva elvytysrahasto, Vuoria huomautti. (Demokraatti 15.8.) YTT, vakuutusmatemaatikko Olli Pusan mukaan eläkejärjestelmään tarvittaisiin lisää rahaa jopa 7 miljardia. Pusan mukaan tämä fakta on piilotettu eläkeyhtiöiden valmistelukoneistossa. Asiaa piilotellaan Pusan mielestä siksi, että työeläkejärjestelmän kestävyys ei nousisi kriittiseen tarkasteluun. Pusan mukaan eläkeiän korottaminen tarvitaan pikaisesti, jotta rahoituksessa oleva aukko saadaan salattua. Eläkeiän nostaminen 65 -vuoteen näkyi-

5 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3/ si heti eläkeyhtiöiden eläkevastuiden määrässä, jotka pienenisivät heti noin 10 prosenttia. (Iltalehti 14.8.) Säästöpankkiryhmän markkinastrategi Miska Kuhalampi latasi kauhuskenaarion siitä, että Suomen työeläkeyhtiöt joutuvat seuraavan 20 vuoden aikana purkamana nykyiset 135 miljardin euron eläkevarat kasvaviin eläkekuluihin. Kuhalampi ei uskonut, että eläkkeet pystytään rahoittamaan pelkästään työeläkemaksuilla, vaan kasvavan eläkeläisjoukon eläkkeet täytyisi maksaa koko ajan enenevässä määrin nykyisistä työeläkevaroista. Tämä tarkoittaisi sitä, että 70-luvulla ja sen jälkeen syntyneiden eläkevarat olisi käytetty ja eläkkeet täysin verotulojen varassa. (Talouselämä 23.8.) Työeläkevakuuttajat Telan analyysitoimintojen johtaja Reijo Vanne tyrmäsi Kuhalammen näkemyksen kauhuskenaariona. (Turun Sanomat 28.8.) Työeläkeyhtiöiden johdon lisäeläkkeet ja bonukset nousivat otsikoihin Aamulehti uutisoi näkyvästi eläkeyhtiöiden johtajien lisäeläkkeistä, joilla tavoitellaan samalla verohyötyä. (Aamulehti 23.7.) Suurista eläkkeistä uutisointia seurasi vaatimus työeläkekaton asettamisesta. Kauppalehden Kaija Lähteenmaa vaati, että eläkejärjestelmästä tulisi käydä avoin ja kriittinen keskustelu unohtamatta eläkekattoa. (Kauppalehti 24.7.) Helsingin Sanomat uutisoi Varman ja Ilmarisen palkitsevan johtajiaan lisäbonuksilla, jotka maksetaan normaalien bonusten ja varsinaisen palkan päälle. Ilmarisen Harri Sailas sai kolmelta vuodelta lähes erikoisbonuksia. Varma ei kertonut Matti Vuorian saamia summia. Presidentti Sauli Niinistö arvosteli eläkevakuutusyhtiöiden palkitsemisjärjestelmiä (Helsingin Sanomat 12.8., 28.8.) Työeläkeyhtiöiden johtajien palkoista päättävät ay-johtajat kiittelivät Sauli Niinistöä kannanotosta, mutta eivät aikoneet kohtuullistaa oman eläkeyhtiönsä johtajan palkka tai etuisuuksia. (Ilta-Sanomat 29.9.) Iltalehti uutisoi Varman salailevan toimitusjohtajan bonuksia. (Iltalehti 13.8.) Salailusta kirjoittaminen herätti lehdistössä uusia epäilyksiä. Lehtien pääkirjoituksissa eläkejohtajien tuloja bonusten päälle maksettavine lisäbonuksineen puitiin kohtuuttomina. Esiin nostettiin myös se, että työeläkkeen lisäksi heille karttuu myös vapaaehtoinen lisäeläke. Asia herätti huomiota, koska palkkiomaltin odotettiin olevan kohdallaan työeläkeyhtiössä sen lakisääteisen aseman vuoksi. (Savon Sanomat 13.8.) Varma julkaisi toimitusjohtaja Matti Vuorian palkan ja etujen olleen noin euroa viime vuonna. Varma ilmoitti, että kuluvana vuonna vuosibonuksia oli maksettu viime vuodelta lähes euroa ja pitkäkestoisen ohjelman bonuksia euroa. (Yle 27.8.) Uutisoinnin seurauksena johtajien lisäbonuksia arvosteltiin mielipidekirjoituksissa. Ilmarisen viestintäjohtaja Päivi Sihvola puolusti julkisuudessa bonuksia. Sihvolan mukaan ilman bonuksia kiinteät palkat voisivat lähteä liukumaan, eivätkä joustaisi alaspäin ikinä. Sihvola piti työeläkeyhtiöiden palkkioita kohtuullisina verrattuna pörssi- ja valtionyhtiöihin. (Ilta-Sanomat, Iltalehti 28.8.) Helsingin Sanomat jatkoi vertailujen tekoa ja uutisoi, että Hollannissa kymmenkertaista sijoitusmassaa hoitavan toimitusjohtajan palkka on Varman johtoa pienempi. Helsingin Sa-

6 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3/ nomien vertailun mukaan myös Ilmarisen Harri Sailaksen lisäeläke löi laudalta jopa ruotsalaisten yritysten palkitsemisen erityispiirteen eli työnantajan kustantamat lisäeläkkeet. (Helsingin Sanomat 29.8.) Työeläkemaksujen korotuksesta päästiin sopimukseen Työmarkkinaosapuolet sopivat työeläkemaksujen korotuksesta kolmelle vuodelle osana työmarkkinajärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimusta. Vuodesta 2014 alkaen työeläkemaksut nousevat 0,4 prosenttia. Puolet maksaa työantaja ja puolet työntekijä. Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander piti tulosta eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta odottamattoman hyvänä. (Kaleva 5.9.) Työhyvinvointirahojen käyttöä koskevia lakimuutoksia suunniteltiin Lehdet uutisoivat, että työeläkeyhtiöiden asiakasyrityksilleen maksamissa työhyvinvointirahojen käytössä olisi epäselvyyksiä. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Finanssivalvonta kertoivat liian löysän lainsäädännön mahdollistavan epäkohtia. Vakuutusmarkkinayksikön johtaja Hanna Ijäs sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoi, että ministeriö valmistelee lakimuutoksia, joissa linjataan mihin työhyvinvointirahaa saa käyttää. Johdon neuvonantaja Erkki Rajaniemi Finanssivalvonnasta totesi, että työhyvinvointirahoista ei pidä luopua kokonaan. (Keskisuomalainen, 8.7.) Sosiaalinen media Eläkeasioihin liittyvät asiat puhuttivat sosiaalisessa mediassa Kirjailija ja kolumnisti Ulla Järvi kirjoittaa blogissaan, että eläkeikä näyttää olevan joko uskonasia tai sitten sillä tehdään raskasta politiikkaa, johon tiedotusvälineet on kytketty mukaan. Järvi kirjoittaa päätyneensä tähän johtopäätökseen, kun on seurannut viime aikojen eläkekeskustelua julkisuudessa. Mitä keskustelua? kysyy nyt moni. Meillähän on oikeastaan mediaan mahtunut viime vuosina vain yksi virsi. Siinä virressä veisataan kestävyysvajeesta, eläkeiän noston välttämättömyydestä ja isänmaasta. Virren sanat on kirjoitettu ajatuspajassa, jonka kyltissä lukee Suomen hallitus, mutta sisäpihan portista käydään Eteläranta kymppiin, jossa Elinkeinoelämän keskusliitto majailee Järvi kirjoittaa Johtaja Markku J Jääskeläinen kritisoi blogissaan markkinastrategi Miska Kuhalammen esittämää väitettä siitä, että eläkerahastojen varat loppuisivat 20 vuodessa. Jääskeläinen perustaa käsityksensä Telan analyysitoimintojen johtajan Reijo Vanteen sekä Eläketurvakeskuksen arvioihin. Varat eivät siis ole lopussa 20 vuodessa nykyarvioiden mukaan. Asiaa on tutkittu harvinaisen paljon eri yhteyksissä, eivätkä Eläketurvakeskuksen tai Reijo Vanteen arviot kehityksen suunnasta ole poikkeuksia, päinvastoin. Valppaanahan on hyvä olla, mutta pelotteluun ei ole syytä, Jääskeläinen kirjoittaa Facebookissa jaettiin ja kommentoitiin uutisia työurien pituudesta Jouko Skinnari kommentoi työurien pidentymisuutista facebookissa. Tämä on hyvä uutinen. Se osoittaa, että jo nyt suomalaiset ovat töissä pitkään. Monet olisivat paljon pidem-

7 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3/ päänkin, jos olisi töitä tarjolla. Nuoret eivät pääse töihin. Työura ei ala. Työelämän paineet ja kova työtahti liukuhihnalla aiheuttavat terveyden menetyksen. Työkyvyttömyyseläkkeellä on noin Työura on katkennut. Vanhuuseläkkeelle ikärajan nosto ei auta näihin ongelmiin. Työolot on saatava terveellisiksi ja viihtyisiksi, silloin ihmiset pystyvät ja haluavat olla töissä mahdollisimman pitkään. Jouko Skinnari 393 seuraajaa 28.9 Facebook Uutinen työurien pidentymisestä kirvoittaa myös negatiivissävytteisiä avauksia facebookkiin. joo, tarttis sitten vissiin myrkyttää kaikki yli 72 vuotiaat, vaan mitä järkee on siinä, että se 35 vuotias työtön, jää kotiin maata, kun vanhus raahautuu töihin, samasta taloudesta?? mulla on pian 40 työvuotta tehtynä, jäljellä vajaa 10, jos ei sitä eläkeikää ihan pilviin nosteta..eläkemaksuja olen maksanut kaikilta työvuosiltani, mutta viittä ensimmäistä ei edes huomioida minnekkään.. ne rahat meni vaan yhteiseen hyvään, vaan ei suomalaisten. Anteeksi avautumiseni, mutta maatamme johtaa lauma ääliöitä.. Eläk-keelläoloajoissa on tapahtunut huima harppaus, kertoo Etelä-Suomen Sanomat. Kalle Kujala 28.9 Facebook. Facebookissa puhutti myös eläkevarojen riittävyys Hannu Väisänen jakoi facebookissa ETK.fi keskimääräiset eläkkeet -sivua ja kommentoi sitä seuraavasti: Eläkepommi tulee oletko valmis? Se laukeaa tämän päivän pätkätyöläisille, kotiäideille, työttömille, pienituloisille ja pitkäaikaissairaille Tauno Lehtonen vastasi Väisäsen facebook statukseen: Aikoinaan kerättiin rahastoja sen varalle, että riittäisi rahat, kun suuret ikäluokat tulevat eläkkeelle. Rahastot ovat olemassa, mutta ilmeisesti odotetaan vielä suurempia ikäluokkia koskapa rahastoja ei edes ajatella purettavan, vaan niitä käytetään mieluummin pörssi- ja kasinopelaamisiin. Myytti siitä, että tulevat sukupolvet maksavat tämän päivän eläkkeitä on mennyt tosi hyvin läpi. Niin kauan kun meillä on olemassa tämä kummajainen jossa yksityiset finanssiyhtiöt saavat käyttää työntekijöille kuuluvia eläkevaroja tämä eläkepommi ripustetaan aina tarkoitushakuisesti päämme päälle Työurien pituudesta esitettiin kärkeviä mielipiteitä sosiaalisessa mediassa käydyssä keskustelussa. Nuoret vitsailivat sosiaalisessa mediassa, että joutuvat olemaan töissä kahdeksankymppisiksi. Mielipiteissä korostettiin työn laadun ja vaatimusten eroa eri ammattiryhmien välillä työssä jaksamiseen vaikuttavina tekijöinä. Sosiaalisessa mediassa esitettyjen kommenttien perustella usko eläkejärjestelmään, hallitukseen ja työmarkkinajärjestöihin on koetuksella. Sen sijaan me joudumme mun alalla maksamaan ITSE yli 11 prossaa eläkemaksua. Siis kuukaudessa. Ja ne kansalta varastetut eläkerahatki jäi palauttamatta, ihan tän virattoman eduskunnan siunauksella. Ei ollu pieni summa. Nimimerkki Otus Markkinointi & Mainonta Mutta kun nuori aikuinen ei koskaan tule näkemään tämän päivän eläketurvaa, kassa tyhjenee laskelmien mukaan vuodessa kokonaan eli eläkkeitä ei tulla maksamaan lähellekään tässä mittakaavassa. Parempi olisi jos nuori aikuinen miettisi miten saa säästettyä itselleen omaa rahaa, joiden kohtalosta eivät päätä muut. Nimimerkki Visitori Markkinointi & Mainonta

8 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3/ Jos työ uria halutaan pidentää, niin miksi ei puhuta sitten siitä kuinka monen työ vuoden jälkeen jäädään eläkkeelle. Jos 17 vuotiaana työ uransa aloittanut kivimies on kuuskymppisenä jo niin palasina ettei pysty työtään tekemään. On kai kaksvitosena työt aloittaneen kansanedustajan turha puhua että kaverin pitäis pidentää työ uraansa. Sopii itse pyöritellä niitä papereita kuuskasiks niin työ urat on saman mittaisia!! Nimimerkki Työmies Taloussanomat Vuoden 2005 eläke-uudistus on luonteeltaan syrjivä ja eriarvoistaa työntekijöryhmiä jopa siinä määrin, että kanne EU,n tuomioistuimessa tulisi menestymään oikeinkin hyvin jos vain joku päättää sen sinne laittaa tutkittavaksi. Ei ole hyväksyttävää, että usein paremmalla palkalla työskentelevä valkokaulusköyhälistö voi jatkaa raskaissa suorittavanportaan todella tuottavissa töissä olevia duunareita iäkkäämmäksi yli 63-vuotiaaksi ja näin hyötyä entistäkin enemmän työ-urastaan eläkkeen suuruutta kasvattamalla???? Hei haloo, herätkäähän miettimään tätäkin vääryyttä suomalaisessa hierarkkisessa ja kategorisessa työ-elämässä. Nimimerkki ADRHaanpää Taloussanomat Hei tuulipuvut. Ette te ole tyhmiä vaikka menittekin uskomaan Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen eläkeikä liturgiaa. Ei tarvitse hävetä. Samaa liturgiaa lauletaan pitkin Eurooppaa, sillä bankstereille ei riittänyt, että Katainen ja kumppanit kaatoivat tuhansia miljardeja niiden taskuun. Ne haluavat hallinnoida teidän eläkerahoja ja mitä nopeammin kuolette sorvin ääreen sen parempi heille. Nämä banksterit möivät tuulipuvulle kovasti lainoja kulutusta ja talouskasvua ylläpitämään, mutta eläkerahoja ei saa siirtää kulutukseen ja talouden pyöriä voitelemaan. Eikö tässä ole jotain kummaa? Banksterit pelkäävät omien bonustensa laskevan eläkekassojen tyhjentyessä. Nimimerkki eityhmyyshaittaa Taloussanomat Lehtien uutisointi työeläkejohtajien suurista eläkkeistä herätti keskustelua sosiaalisen median keskustelupalstoilla. Kommentointi oli kielteistä ja pessimististä. Eläkejärjestelmä on periaatteessa todella hieno asia. Harmi vaan, että hyvän järjestelmän pilaa korruptio :( Olen kolmenkymmenissä. En aio enää omaa työtäni tuohon kassaan. Joudun siis siirtämään työni Viroon ja keräämään oman henkilökohtaisen kassan tulevaisuuttani varten. Nimimerkki Rusty Young HS Eläkeyhtiöiden hallituksessa istuu STTK:n ja Metalliliiton edustajat. Kaikki muut 10 hallituspaikkaa ovat hyvävelikerholla. Niillä, joita palkansaajan eläkeasiat ja -rahat vähän kiinnostavat. Näin lopputulos on täysin looginen. Nimimerkki hämärän-kähämästä5 HS Suomesta puuttuu järjestelmä, joka kykenisi muuttamaan asioita. Puhua saa toki vapaasti ihan niin paljon kuin tykkää.. mutta siihen se sitten jääkin. Epäilemättä sinä päivänä kun eläkeikäraja nousee, siitä seuraavina vuosina on paljon bonuksia jaettavaksi asti.. summa vastannee kaikkien niiden työnsä ääreen kuolleiden maksamatta jääneitä eläkkeitä ja myöhemmin taas lisää, kun tappiollinen eläkkeenmaksuaika lyhenee.. ihmiset kuitenkin tuppaavat kuolemaan ennen pitkää. Nimimerkki HenriS HS 27.8.

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala

Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala Maailma muuttuu niin myös työeläke Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala Sisällys Historiaa Nykytilanne Tulevaisuus Eläketurvakeskus 2 Alkuvaihe Kansaneläkelaki 1938 ja sen uudistus 1956 Yksilölliset

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Mikko Kautto, johtaja Sosiaaliturvan uudistukset 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa seminaari, 3.2.2015 @Mikko_Kautto eläketutka.fi Tutkimuskirjallisuus

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Työeläkealaa koskeva julkinen keskustelu: 1/2012 tammi-maaliskuu

Työeläkealaa koskeva julkinen keskustelu: 1/2012 tammi-maaliskuu Työeläkealaa koskeva julkinen keskustelu: 1/2012 tammi-maaliskuu Keskustelu eläkeiästä jatkui kiivaana lehdistössä vuoden alkupuolella. Myös rekisteröidyn lisäeläkkeen rahoituksesta käytiin vilkasta keskustelua.

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

TYÖELÄKKEIDEN TIETOTALO

TYÖELÄKKEIDEN TIETOTALO TYÖELÄKKEIDEN TIETOTALO Asiantuntevia, mutkattomia ihmisiä, joiden kanssa on mukava tehdä töitä. Tilastopuoli on Suomessa omaa luokkaansa. Luotettava ja asiantunteva yhteistyökumppani. Asiakastyytyväisyystutkimus

Lisätiedot

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Uudistus pähkinänkuoressa Siirryttiin yleisestä 65 vuoden eläkeiästä joustavaan eläkeikään 63-68 Otettiin käyttöön kannustinkarttuma Työttömyyseläke korvattiin työttömyysturvan

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Hallitusammattilaiset: Tietopankkiaamiainen Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Janne Sjöman ja Tarja Tyni 19.8.2015 Hallitusammattilaiset / 19.8.2015

Lisätiedot

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Kuntoutusakatemia 29.11.2011 Outi Antila Työeläkejärjestelmän haasteita Eliniän odotteen kasvu Työurien pidentyminen Rahoitus ja vakavaraisuus Sukupolvien

Lisätiedot

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 23.11.2010 1 Työuria täytyy pidentää Tarvitaan enemmän

Lisätiedot

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Agronomiliiton Seniorit Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Tietoa eläkkeistä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Kaikki työ- ja kansaneläkkeen saajat 31.12.2011 Eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettu päättää myös eläkeasioista Valtuutettu on mukana tekemässä eläkeasioihin vaikuttavia strategisia päätöksiä miten suuria kunnan

Lisätiedot

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 1 Työeläkerahastot 31.12.2009 Yhteensä 124,9 mrd. Yhtiöt 78,9 mrd. Kassat ja säätiöt 6,6 mrd. MEK ja MELA 0,8 mrd. Julkinen sektori 39,4 mrd. Lähde: TELA Rahastot

Lisätiedot

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Seija Ilmakunnas Palkansaajien tutkimuslaitos TELA:n seminaari Suomi ylös suosta 23.01.2015 Tässä esityksessä Eläketurvan tavoitteista

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman

Lisätiedot

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013 Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013 3 19.11.2013 28.11.2013 1. Johdanto Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten mielipiteitä kotimaisesta

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta JULKAISTAVISSA.. KLO. JÄLKEEN Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta Median keskinäisessä mittelössä uutisoinnin luotettavuudessa kärkeen asettuvat Ylen TV uutiset ( % arvioi

Lisätiedot

Roope Uusitalo Professori HECER, Helsingin yliopisto roope.uusitalo@helsinki.fi. eläkejärjestelmään suuria muutoksia. Yleisestä

Roope Uusitalo Professori HECER, Helsingin yliopisto roope.uusitalo@helsinki.fi. eläkejärjestelmään suuria muutoksia. Yleisestä artikkeli Roope Uusitalo Professori HECER, Helsingin yliopisto roope.uusitalo@helsinki.fi Kuvat maarit kytöharju Vuoden 2005 eläkeuudistus myöhensi eläkkeelle siirtymistä vain vähän Yhtenä vuoden 2005

Lisätiedot

Hannu Uusitalo 29.1.2015. Eläkeuudistus 2017

Hannu Uusitalo 29.1.2015. Eläkeuudistus 2017 Hannu Uusitalo 29.1.2015 Eläkeuudistus 2017 Esityksen sisältö eläkepolitiikkaa 2005-2014 keskeiset selvitykset 2017 uudistuksen sisältö tutkimukselliset vaikutusarviot poliittiset arviot; miten uudistuksen

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Eläkeuudistuksen vaikutusarviot herkkyysanalyyseineen. Tampereen yliopisto, vakuutustiede 2.12.2015 Jukka Rantala

Eläkeuudistuksen vaikutusarviot herkkyysanalyyseineen. Tampereen yliopisto, vakuutustiede 2.12.2015 Jukka Rantala Eläkeuudistuksen vaikutusarviot herkkyysanalyyseineen Tampereen yliopisto, vakuutustiede 2.12.2015 Jukka Rantala Kaiken takana: elinikä pitenee Hyvä eläkejärjestelmä ottaa eliniän pitenemisen huomioon

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017. Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014

Työeläkeuudistus 2017. Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014 Työeläkeuudistus 2017 Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014 Perustelut uudistukselle Eläkkeellesiirtymisikä nousee 62,4 vuoteen v. 2025 mennessä Elinikä pitenee koko ajan. Jos työurat eivät pitene,

Lisätiedot

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen Työstä työeläkettä Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu Kuvitus: Anssi Keränen Suomalainen sosiaalivakuutus Työeläke on keskeinen osa suomalaista sosiaaliturvaa. Työstäsi kasvaa työeläke! Työeläke

Lisätiedot

Vuoden 2017 eläkesopimuksen vaikutuksista työllisyyteen ja työeläkkeisiin 1

Vuoden 2017 eläkesopimuksen vaikutuksista työllisyyteen ja työeläkkeisiin 1 Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2015 Artikkeleita Vuoden 2017 eläkesopimuksen vaikutuksista työllisyyteen ja työeläkkeisiin 1 Ismo Risku 2 Eläkeuudistuksen tausta Pian vuoden 2005 työeläkeuudistuksen jälkeen

Lisätiedot

20.9.2013/Seppo Ruotsalainen (kirjoitus perustuu Vanhuspolitiikka valokeilassa -seminaarissa Turussa 20.9.2013 pidettyyn alustukseen)

20.9.2013/Seppo Ruotsalainen (kirjoitus perustuu Vanhuspolitiikka valokeilassa -seminaarissa Turussa 20.9.2013 pidettyyn alustukseen) 20.9.2013/Seppo Ruotsalainen (kirjoitus perustuu Vanhuspolitiikka valokeilassa -seminaarissa Turussa 20.9.2013 pidettyyn alustukseen) Eläkepoliittisesta tilanteesta Suomessa Ns. taitettu indeksi Suomen

Lisätiedot

Pekkarisen työryhmän raportti pohjustaa seuraavaa eläkeuudistusta

Pekkarisen työryhmän raportti pohjustaa seuraavaa eläkeuudistusta Pekkarisen työryhmän raportti pohjustaa seuraavaa eläkeuudistusta JAAKKO KIANDER Ylijohtaja Jukka Pekkarisen johtaman eläkekysymysten asiantuntijatyöryhmä julkisti raporttinsa 31.10.2013 (ETK 2013a). Työryhmän

Lisätiedot

Mitä kaikkea tulisi tehdä työvoiman tarjonnan lisäämiseksi? (%)

Mitä kaikkea tulisi tehdä työvoiman tarjonnan lisäämiseksi? (%) 1 Mitä kaikkea tulisi tehdä työvoiman tarjonnan lisäämiseksi? (%) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Velvoitettava työttömät ottamaan vastaan muuta kuin koulutusta/ammattia vastaavaa työtä nykyistä laajemmin

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

TYÖELÄKE #TYÖELÄKEPÄIVÄ 12.11. KLO 12 17 MESSUKESKUS / HELSINKI 12.00

TYÖELÄKE #TYÖELÄKEPÄIVÄ 12.11. KLO 12 17 MESSUKESKUS / HELSINKI 12.00 Tuunattu TYÖELÄKE #TYÖELÄKEPÄIVÄ 12.11. KLO 12 17 MESSUKESKUS / HELSINKI 12.00 Eläkeuudistuksen jälkeen entistäkin ehompi työeläke Tervetuloa luomaan vanhasta uutta! päivän moderaattori Kati Kalliomäki,

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa?

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Suomen aktuaariyhdistys 16.2.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Sisältö Taustaa Eläkeneuvotteluryhmän työskentelystä Eläkeikä- ja työuramittareista

Lisätiedot

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012 Työurasopimus 2012 22.3.2012 Tö Työurasopimus miksi? i? Työmarkkinajärjestöt sitoutuivat vuonna 2009 ja uudestaan hallitusohjelmassa pidentämään työuria Tämä sopimus osaltaan lunastaa tätä lupausta Sopimus

Lisätiedot

Tiedote 1 (2) 16.4.2012 ALUEELLISET TYÖURASOPIMUS SEMINAARIT KÄYNNISTYVÄT ENSI VIIKOLLA

Tiedote 1 (2) 16.4.2012 ALUEELLISET TYÖURASOPIMUS SEMINAARIT KÄYNNISTYVÄT ENSI VIIKOLLA Tiedote 1 (2) 16.4.2012 ALUEELLISET TYÖURASOPIMUS SEMINAARIT KÄYNNISTYVÄT ENSI VIIKOLLA Työeläkevakuuttajat TELA ry järjestää yhdessä Akavan, SAK:n ja STTK:n kanssa kevään aikana kuusi alueellista seminaaria,

Lisätiedot

Pelastakaa sosiaalinen media markkinoinnilta!

Pelastakaa sosiaalinen media markkinoinnilta! Pelastakaa sosiaalinen media markkinoinnilta! Viisi totuutta sosiaalisesta mediasta 1. Facebook on uusi Internet. 2. Yritys ei ole enää kuningas. 3. Suosittelu on sosiaalisen median tärkein liiketoimintatavoite.

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala SUORAVELOITUS PÄÄTTYY Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala 1 2 YDINVIESTEJÄ TERÄVÖITETTY MIGRAATIO ETENEE HITAASTI Suoraveloitusvaltakirjoista vasta 3 prosenttia on muunnettu

Lisätiedot

Kansalaisaloitteen otsikko

Kansalaisaloitteen otsikko Kansalaisaloitteen otsikko Työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksi Aloitteen päiväys 24.9.2015 Aloitteen muoto Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä Oikeusministeriön asianumero OM 174/52/2015

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 1.10.2010 CRAMO OYJ

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 1.10.2010 CRAMO OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 1.10.2010 CRAMO OYJ 1 1 Cramon palkitsemisperiaatteet ja päätöksentekojärjestys... 3 2 Hallituksen jäsenten palkitseminen... 3 3 Toimitusjohtajan, johtoryhmän ja avainhenkilöstön

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh.

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. Ajankohtaista työeläkkeistä Julia, Turku SAK 29.10.2011 Työeläkevakuuttajat TELA Lea Ala-Mononen tiedottaja Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. 010 680 6700 e-mail: elaketiedotus@tela.fi 2011 Mikä TELAn

Lisätiedot

TAMPEREEN KUNNALLISET JHL ry 012

TAMPEREEN KUNNALLISET JHL ry 012 TAMPEREEN KUNNALLISET JHL ry 012 TIEDOTE 2/2014 TAMPEREEN KUNNALLISET JHL ry 012 YHTEYSTIEDOT Yhdistyksen kotisivut www.012.jhlyhdistys.fi Hallituksen yhteystiedot Puheenjohtaja p.03-56573434 sp. 73434

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen

Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen työnantajalle Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen Tietoa EU-maista tulevien työntekijöiden vakuuttamissäännöistä Työnantajan muistilista A1 Mikä on A1-todistus? Maksa ulkomaalaisesta työntekijästäsi

Lisätiedot

HKScan Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 2011 (4.4.2012)

HKScan Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 2011 (4.4.2012) HKScan Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 2011 (4.4.2012) Sisältö 1. Hallituksen jäsenten palkitseminen 1.1 Hallituksen jäsenille maksetut palkat ja palkkiot vuonna 2011 2. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Eläkeuudistuksen välttämättömyys Työmarkkinoiden keskusjärjestöt linjasivat 2009 kunnianhimoisen

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän tulee kestää isältä pojalle. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Jukka Rantala

Eläkejärjestelmän tulee kestää isältä pojalle. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Jukka Rantala Eläkejärjestelmän tulee kestää isältä pojalle Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Jukka Rantala Sisällys Historiaa Nykytilanne Tulevaisuus Eläketurvakeskus 2 3 Alkuvaihe Kansaneläkelaki

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta

Lisätiedot

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä smo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 2 Esityksen sisältö* Oletukset Eläkemeno ja etuustaso TyEL:n rahoitus Yhteenveto * Esitelmä

Lisätiedot

2,6 Kestävä kansakunta Elinvoimainen 200-vuotias Suomi

2,6 Kestävä kansakunta Elinvoimainen 200-vuotias Suomi Juhani Pekkola Filosofian tohtori, Sosiologian Dosentti Koordinoiva tutkimusjohtaja Kyamk / Sote TKI-päivät 15.-16.2.2012 PKAMK, Joensuu 2,6 Kestävä kansakunta Elinvoimainen 200-vuotias Suomi 2,6 = Kansalaisten

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman

Lisätiedot

SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA

SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA Rakennusliitto teetti TNS Gallupilla selvityksen koskien suomalaisten käsityksiä eläkeiästä ja eläkkeistä. Selvitys tehtiin GallupKanava-tutkimusjärjestelmän

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän kenttä: yksityisen ja julkisen hallinnon välissä

Työeläkejärjestelmän kenttä: yksityisen ja julkisen hallinnon välissä Työeläkejärjestelmän kenttä: yksityisen ja julkisen hallinnon välissä Jan-Erik Johanson & Ville-Pekka Sorsa Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksessa 14.1.2010 Lähtökohta: Yksityisen ja julkisen kumppanuudet

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017. Kaakkois-Suomen aluetoimisto

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017. Kaakkois-Suomen aluetoimisto TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 Kaakkois-Suomen aluetoimisto Neuvottelutulos Eläkeuudistuksen sisältöä neuvotelleet työmarkkinoiden keskusjärjestöt EK, KT, SAK ja STTK ovat päässeet sopuun työeläketurvaan tehtävistä

Lisätiedot

Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N

Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N Murros muuttaa maailman Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Keva

Kuntauudistus ja Keva Kuntaliitto Kuntajohtajapäivät Kuopio 30. 31.8.2012 Kuntauudistus ja Keva Pekka Alanen varatoimitusjohtaja Keva Missio Visio 2012 Keva vastaa kattavasti julkisen sektorin eläketurvan toimeenpanosta Keva

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

DRAFT SPEAKING NOTES FOR AN ORAL PRESENTATION

DRAFT SPEAKING NOTES FOR AN ORAL PRESENTATION Kari Puro, MD, M.A.(Economics) Chairman of the Board of Directors Finnish Centre for Pensions Former CEO of the Mutual Pension Insurance Company ILMARINEN DRAFT SPEAKING NOTES FOR AN ORAL PRESENTATION

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Palkkojen ja työeläkkeiden prosentuaalinen kehitys vuodesta 1995 vuoteen 2014 67,4 52,5 47,9 46,2 46,7 46,6 48,9 33,5 24,2

Palkkojen ja työeläkkeiden prosentuaalinen kehitys vuodesta 1995 vuoteen 2014 67,4 52,5 47,9 46,2 46,7 46,6 48,9 33,5 24,2 14.4.2015/ Valtiot. tri. ja erikoistutkija Seppo Ruotsalainen 1 ELÄKELÄISTEN NÖYRYYTTÄMINEN ON LOPETETTAVA! Taitettu indeksi Vuoden 1996 alusta käyttöön otettu työeläkkeitä koskeva taitettu indeksi merkitsee

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Päätöksenteko ja yhteistyö työeläkejärjestelmää kehitettäessä

Päätöksenteko ja yhteistyö työeläkejärjestelmää kehitettäessä Päätöksenteko ja yhteistyö työeläkejärjestelmää kehitettäessä Työeläkepäivä 20.10.2010 Outi Antila Väite 1: Väitteitä työeläkeasioiden päätöksenteosta Suuret yksityiset jyräävät sekä pienet että keskisuuret

Lisätiedot