ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

Transkriptio

1 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman lehdistökatsauksen pohjalta. Katsaus listaa työeläkealaa koskevia ajankohtaisia teemoja, joita on käsitelty mediassa, ja referoi teemoista käytyä keskustelua ja kannanottoja. Mediakatsauksen loppuun on valittu otteita sosiaalisessa mediassa esitetyistä mielipiteistä. Työeläkealaa koskeva julkinen keskustelu: 3/2013 heinä-syyskuu Eläkeiän alarajan nostamiseen jämähtänyt julkinen keskustelu jatkui läpi syksyn. Tutkija Anna-Maija Lehto kyseenalaisti vaatimukset eläkeiän alarajan nostosta. Lehdon tilastotulkinta herätti hämmennystä julkisuudessa. Työmarkkinajärjestöt odottivat Jukka Pekkarisen asiantuntijaryhmän esityksen valmistuvan syksyn aikana. Eläkevarojen riittävyydestä keskusteltiin jälleen. EMU-puskureista ja niiden käytöstä puhkesi tulkintariita. Lehdistö uutisoi näyttävästi työeläkeyhtiöiden johdon lisäeläkkeistä ja bonuksista. Uutisointi herätti keskustelua. Eläkeiän nostaminen puhutti edelleen Ylen kyselyn mukaan 49 prosenttia suomalaisista vastusti eläkeiän nostoa, 50 prosenttia kannatti ja prosenttia ei osannut sanoa. (Yle 18.8.) Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa 2012 tutkimukseen vastanneista työssäkäyvistä kolme neljäsosaa arvioi terveytensä puolesta voivansa todennäköisesti työskennellä nykyisessä ammatissaan vanhuuseläkeikään saakka. Työterveyslaitoksen professori Mika Kivimäki totesi seurantatutkimuksessaan, että parhaiten työurat pitenevät, jos on mahdollisuus vaikuttaa omaan työaikaan, työpäivänsä pituuteen, tauotukseen ja työvuorojen suunnitteluun. (Keskisuomalainen 27.8.) SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haringin mukaan asenteissa eläkkeelle siirtymiseen on tapahtunut merkittävät muutos (Verkkolehti, Kansan Uutiset 4.7.) Finanssialan keskusliiton asiantuntija Piritta Poikonen sanoi kansalaisten olevan valmiimpia eläkeiän muutoksiin kuin poliitikkojen. (Kauppalehti 18.7.) Lehtien pääkirjoituksissa kerrottiin eläkeiän nousevan sittenkin ja että hallitus keskusteli siitä kuinka paljon se nousisi. Asiantuntijat olivat hyvin yksimielisiä eläkeiän alarajan noston välttämättömyydestä. Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Anna-Maija Lehto teki tässä poikkeuksen. Hänen mukaansa vuonna 2009 asetettu tavoite on saavutettu ja eläkkeelle siirtymisiän odote noussut yllättävän paljon. Johtopäätöksensä Lehto perusti ETK:n tutkimuksiin. Kannatusta Lehto ei kuitenkaan saanut Eläketurvakeskuksesta. ETK:n johtaja Mikko Kautto huomautti, että vaikka eläkkeellesiirtymisiän odote onkin noussut, ei siitä voi tehdä sellaisia johtopäätök-

2 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3/ siä, että se nousisi myös jatkossa samalla tavalla. Myöskään ETK:n johtaja Jukka Rantala ei uskonut, että tavoitteeseen, 62,4 vuoden eläköitymisikään, päästäisiin ilman lisätoimia. (Helsingin Sanomat 11.9., Maaseudun Tulevaisuus 17.7.) ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto selitti eläkeiän nousun johtuvan pitkälti siitä, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä oli vähentynyt ja työttömyyseläke poistettu. (Helsingin Sanomat 23.9.) Anna-Maija Lehdon kannanotto herätti ihmetystä ja kysymyksiä sitä, miksi tilastoja ei uskota. Pääkirjoituksissa Lehto sai myös kiitosta siitä, että uskalsi kyseenalaistaa äärimmäisen tulenaran aiheen. (Turun Sanomat 12.9.) Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö kritisoi kriisitietoisuutta nostattavia tilastotulkintoja. Kivistön mukaan eläköitymisikä oli jo noussut yli vuonna 2009 kiristettyjen tavoitteiden. Kivistön mukaan vääristymän luo keskiarvon tarkastelu, ja mediaani kuvaa ilmiötä paremmin jakaumassa, joka on vino. (Savon Sanomat 15.9.) Eläkejärjestelmän muutoksia koskevien neuvottelujen odotettiin alkavan Eläkejärjestelmää arvioitiin julkisuudessa päivittäin jollakin tavalla syksyn aikana. Lehdet uutisoivat, että edessä oli kuuma eläkejärjestelmän muutoksia koskeva neuvottelusyksy. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ilmoitti eläkeneuvottelujen käynnistyvän vuodenvaihteessa työmarkkinajärjestöjen toimesta. Tavoitteena on eläkeuudistus, joka astuu voimaan vuoden 2017 alusta. Laeista, jotka syntyvät työmarkkinaneuvottelujen tuloksena, ei päätetä vielä tämän hallituskauden aikana, mutta muutos astuu voimaan 2017, Urpilainen totesi. Näin SDP lunasti vaalilupauksensa olla nostamatta eläkeikää tällä vaalikaudella vain hyväksymällä eläkeiän noston, ilman että päättäisi siitä kuluvalla vaalikaudella. (Helsingin Sanomat 7.8.) Jutta Urpilainen peräsi suurta eläkeuudistusta, joka koskisi koko eläkekokonaisuutta, työeläkemaksuja ja elinaikakerrointa. (Aamulehti 11.8.) Työmarkkinajärjestöt odottivat Jukka Pekkarisen asiantuntijaryhmän esitystä tulevaksi eläkeuudistukseksi. Pekkarisen selvityksen oli määrä valmistua vuoden loppuun mennessä, jonka jälkeen työmarkkinajärjestöt sorvaavat oma esityksensä syksyyn 2014 mennessä. Taloustieteen professori Matti Viren ja Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman kiirehtivät hallitusta tekemään päätöksiä eläkeuudistuksesta. Korkmanin mukaan hallituksen tähän asti esittelemät toimet olivat riittämättömiä. (Ilta-Sanomat 2.9.) Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila totesi, että ainakin siitä, millä tavalla työikä- ja työura-asioista neuvotellaan, tulisi päästä sopimukseen. (Helsingin Sanomat 19.7.) Myös Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin mukaan paineet eläkeiän nostoon ovat kasvaneet ja neuvotteluja pitäisi aikaistaa ja tiivistää. Fjäder muistutti, että eläkejärjestelmää ei voi rukata joka neljäs vuosi. (Keskisuomalainen 10.8.) SAK:n Lauri Lyly kertoi, että vuoden 2017 alussa Suomessa olisi voimassa uusi eläkejärjestelmä. Lyly sanoi että uudistamisen tiekartta oli sovittu ja että uudet eläkelait menisivät eduskuntaan vuonna (Aamulehti 8.9.)

3 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3/ Professori Sixten Korkman totesi Heurekassa pidetyn talousfoorumin puheessaan, että hallituksen olisi annettava eduskunnalle lakiesitykset eläkeiän alarajan korottamisesta, vaikka työmarkkinajärjestöt eivät pääsisi asiasta täyteen sopuun. (Verkkouutiset 27.8.) Pääministeri Jyrki Katainen rauhoitteli keskustelua ja kertoi, että päätöksiä rakenteellisista uudistuksista oli odotettavissa vasta marraskuun lopulla. Eläkejärjestelmän uudistamisesta neuvoteltaisiin koko vuosi Hallitus ja järjestöt olivat kuitenkin sopineet, että eläkejärjestelmän uudistus astuu voimaan viimeistään vuoden 2017 alussa. (Aamulehti Särmä 15.8.) Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen vaati Porin SuomiAreena -tapahtumassa kovia päätöksiä pehmeiden puheiden sijaan. Vartiainen totesi, että väestön ikääntyminen ja siitä syntyvä kestävyysvaje olisi hoidettavissa työurien pidentämisellä, palveluseteleillä ja uudenlaisella suhtautumisella maahanmuuttoon. (Kauppalehti 18.7.) Vartiainen vaati eläkeputken poistamista, jotta ikääntyville saadaan nykyistä paremmat työmarkkinat. (Suomenmaa 26.7.) Vartiaisen mukaan eläkepäätökset on tehtävä pian, mutta niiden ei tarvitse tulla voimaan heti. Näin siksi, että ihmiset voivat varautua muutoksiin (Yle 26.8.) Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Niku Määttänen arvioi, että koko eläkejärjestelmä on remontoitava sillä eläkeiän nostaminen ei ole riittävä lääke Suomen talouden kestävyysvajeeseen. Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Ismo Risku totesi, että väestön rakenne on sellainen että vain bruttokansantuotteen nousu auttaa. (Maaseudun tulevaisuus 26.8.) Eläketurvakeskuksen yhteyspäällikkö Mika Vidlund piti kriitikoiden moitteita Suomen liian hitaasta tahdista eläkeiän nostamisessa liioitteluna. Vidlund muistutti, että käytössä on jo liukuva eläkeikä, joka mahdollistaa pitempään työskentelyn. (Demokraatti 10.9.) Helsingin yliopiston eläketutkija Ville-Pekka Sorsa totesi Suomen eläkejärjestelmän olevan mainettaan parempi. Sorsan mukaan Suomen eläkejärjestelmän vahvuus on, että se on tarjonnut riittävän eläkkeen hyvin suurelle osalle väestöä kustannustehokkaasti. Sorsa ihmettelee eläkejärjestelmään koskevan uutisoinnin sävyä. (Kauppalehti Etelä-Suomen Sanomat 27.9.) Eläketurvakeskuksen johdon asiantuntija, professori Hannu Uusitalo muistutti, että eläkeiän nostaminen ei ole yksittäinen temppu, vaan on leegio muita asioita, esimerkiksi karttumien siirtyminen, jotka pitää ratkaista yhtä aikaa. (Demokraatti 22.8.) Myös työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaneuvos Matti Sihton mukaan eläkeiän nosto tarvitsee kumppanikseen laaja-alaisen uudistuksen. Eläkeiän nostaminen ei pelkästään ratkaise ikääntyneiden työllistymistä. (Iltalehti 9.8.) Eläkevarojen riittävyydestä ja Emu-puskureiden käytöstä väiteltiin Pääkirjoituksissa todettiin, että tähän asti seuraava sukupolvi on ollut aina edellistä vauraampi. Nyt on ensimmäistä kertaa käymässä toisin ja väestö on vaarassa köyhtyä. Eläketurvakeskuksen asiantuntija Hannu Uusitalo näki eläkejärjestelmän sosiaalisen kestävyy-

4 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3/ den huolena sen, että Suomeen on syntymässä hyvin pienituloisten eläkeläisten joukko. (Demokraatti 22.8.) Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari ja asiantuntija Antti Tanskanen korostivat, että työeläkemaksua ei ole varaa nostaa. Elinkeinoelämän asiantuntijoiden mielestä tällaisessa tilanteessa tuli käyttää EMU-puskuria, jonka varat tulisi käyttää maksutason säätelyyn. (Helsingin Sanomat 8.7.) EMU-puskureista puhkesi tulkintariita työnantajapuolen ja työntekijäpuolen välille. Työntekijäpuoli piti epäselvänä sitä, mitä sopimuksessa mainitulla kriisillä tarkoitetaan. Myös EMU-puskurin koosta esitettiin erilaisia tulkintoja. Työeläkevakuuttajien toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes totesi, että on työmarkkinaosapuolten ratkaistavissa kuinka paljon EMU-puskuria tarkalleen ottaen on. Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan rahastossa on 1 5 miljardia euroa. (Yle uutiset 1.8.) Siimes totesi, että eläkevaroja ei pidä nähdä minään yleisenä talouselämän toimeentulotukena. Varat on tarkoitettu työtä tehneiden ja tekevien ihmisten eläkkeiden rahoittamiseen. (Talouselämä 16.8.) Työntekijäjärjestöt näkivät EMU-puskureihin kajoamisen lyhytnäköisenä suhdannepolitiikan välineenä. Tel-järjestelmän epäiltiin ajautuvan kriisiin, jos väistämättä edessä olevia tel-maksun korotuksia toistuvasti lykättäisiin. (Helsingin Sanomat 9.7.) Työntekijäjärjestöjen puheenjohtajat Riku Aalto (Metallityöväen liitto) Antti Rinne (Ammattiliitto Pro) ja Ann Selin (Palvelualojen ammattiliitto Pam) kritisoivat Elinkeinoelämän keskusliiton esitystä. He huomauttivat, että yritysten kustannuksia on jo helpotettu Kela-maksun poistamisella ja yhteisöveron alentamisella 20:een prosenttiin. Työntekijäjärjestöjen edustajat katsoivat että kiihdytetty työeläkerahastojen purkaminen johtaa nopeasti nuorten eläkkeiden leikkauksiin. (Helsingin Sanomat 11.7.) Nuorisojärjestö Allianssi ilmoitti kannattavansa EMU-puskureiden käytön sijaan eläkemaksujen korottamista. Allianssissa työeläkemaksujen korottaminen nähtiin oikeaksi keinoksi turvata eläkejärjestelmän rahoitus jatkossakin. (Etelä-Suomen Sanomat 16.7.) STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää totesi, että puskureiden käyttö pahentaisi Suomen kestävyysvajetta. Myöskään puskureihin tehtävien leikkausten takaisinmaksujen aikataulusta ei ollut yhteisymmärrystä. (Keskisuomalainen 12.8.) Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi tyrmäsi EMU-puskureiden käytön täysin. Kaupin mukaan puskurit on tarkoitettu eläketurvan maksamiseen, ei julkisen talouden paikkaamiseen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini vaati puskureiden käyttöönottoa heti. (Uusi Suomi 12.8.) Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria totesi, että työeläkerahastojen purkamista tulisi harkita hyvin tarkkaan. Työeläkerahasto ei ole yhteisomistuksessa oleva elvytysrahasto, Vuoria huomautti. (Demokraatti 15.8.) YTT, vakuutusmatemaatikko Olli Pusan mukaan eläkejärjestelmään tarvittaisiin lisää rahaa jopa 7 miljardia. Pusan mukaan tämä fakta on piilotettu eläkeyhtiöiden valmistelukoneistossa. Asiaa piilotellaan Pusan mielestä siksi, että työeläkejärjestelmän kestävyys ei nousisi kriittiseen tarkasteluun. Pusan mukaan eläkeiän korottaminen tarvitaan pikaisesti, jotta rahoituksessa oleva aukko saadaan salattua. Eläkeiän nostaminen 65 -vuoteen näkyi-

5 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3/ si heti eläkeyhtiöiden eläkevastuiden määrässä, jotka pienenisivät heti noin 10 prosenttia. (Iltalehti 14.8.) Säästöpankkiryhmän markkinastrategi Miska Kuhalampi latasi kauhuskenaarion siitä, että Suomen työeläkeyhtiöt joutuvat seuraavan 20 vuoden aikana purkamana nykyiset 135 miljardin euron eläkevarat kasvaviin eläkekuluihin. Kuhalampi ei uskonut, että eläkkeet pystytään rahoittamaan pelkästään työeläkemaksuilla, vaan kasvavan eläkeläisjoukon eläkkeet täytyisi maksaa koko ajan enenevässä määrin nykyisistä työeläkevaroista. Tämä tarkoittaisi sitä, että 70-luvulla ja sen jälkeen syntyneiden eläkevarat olisi käytetty ja eläkkeet täysin verotulojen varassa. (Talouselämä 23.8.) Työeläkevakuuttajat Telan analyysitoimintojen johtaja Reijo Vanne tyrmäsi Kuhalammen näkemyksen kauhuskenaariona. (Turun Sanomat 28.8.) Työeläkeyhtiöiden johdon lisäeläkkeet ja bonukset nousivat otsikoihin Aamulehti uutisoi näkyvästi eläkeyhtiöiden johtajien lisäeläkkeistä, joilla tavoitellaan samalla verohyötyä. (Aamulehti 23.7.) Suurista eläkkeistä uutisointia seurasi vaatimus työeläkekaton asettamisesta. Kauppalehden Kaija Lähteenmaa vaati, että eläkejärjestelmästä tulisi käydä avoin ja kriittinen keskustelu unohtamatta eläkekattoa. (Kauppalehti 24.7.) Helsingin Sanomat uutisoi Varman ja Ilmarisen palkitsevan johtajiaan lisäbonuksilla, jotka maksetaan normaalien bonusten ja varsinaisen palkan päälle. Ilmarisen Harri Sailas sai kolmelta vuodelta lähes erikoisbonuksia. Varma ei kertonut Matti Vuorian saamia summia. Presidentti Sauli Niinistö arvosteli eläkevakuutusyhtiöiden palkitsemisjärjestelmiä (Helsingin Sanomat 12.8., 28.8.) Työeläkeyhtiöiden johtajien palkoista päättävät ay-johtajat kiittelivät Sauli Niinistöä kannanotosta, mutta eivät aikoneet kohtuullistaa oman eläkeyhtiönsä johtajan palkka tai etuisuuksia. (Ilta-Sanomat 29.9.) Iltalehti uutisoi Varman salailevan toimitusjohtajan bonuksia. (Iltalehti 13.8.) Salailusta kirjoittaminen herätti lehdistössä uusia epäilyksiä. Lehtien pääkirjoituksissa eläkejohtajien tuloja bonusten päälle maksettavine lisäbonuksineen puitiin kohtuuttomina. Esiin nostettiin myös se, että työeläkkeen lisäksi heille karttuu myös vapaaehtoinen lisäeläke. Asia herätti huomiota, koska palkkiomaltin odotettiin olevan kohdallaan työeläkeyhtiössä sen lakisääteisen aseman vuoksi. (Savon Sanomat 13.8.) Varma julkaisi toimitusjohtaja Matti Vuorian palkan ja etujen olleen noin euroa viime vuonna. Varma ilmoitti, että kuluvana vuonna vuosibonuksia oli maksettu viime vuodelta lähes euroa ja pitkäkestoisen ohjelman bonuksia euroa. (Yle 27.8.) Uutisoinnin seurauksena johtajien lisäbonuksia arvosteltiin mielipidekirjoituksissa. Ilmarisen viestintäjohtaja Päivi Sihvola puolusti julkisuudessa bonuksia. Sihvolan mukaan ilman bonuksia kiinteät palkat voisivat lähteä liukumaan, eivätkä joustaisi alaspäin ikinä. Sihvola piti työeläkeyhtiöiden palkkioita kohtuullisina verrattuna pörssi- ja valtionyhtiöihin. (Ilta-Sanomat, Iltalehti 28.8.) Helsingin Sanomat jatkoi vertailujen tekoa ja uutisoi, että Hollannissa kymmenkertaista sijoitusmassaa hoitavan toimitusjohtajan palkka on Varman johtoa pienempi. Helsingin Sa-

6 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3/ nomien vertailun mukaan myös Ilmarisen Harri Sailaksen lisäeläke löi laudalta jopa ruotsalaisten yritysten palkitsemisen erityispiirteen eli työnantajan kustantamat lisäeläkkeet. (Helsingin Sanomat 29.8.) Työeläkemaksujen korotuksesta päästiin sopimukseen Työmarkkinaosapuolet sopivat työeläkemaksujen korotuksesta kolmelle vuodelle osana työmarkkinajärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimusta. Vuodesta 2014 alkaen työeläkemaksut nousevat 0,4 prosenttia. Puolet maksaa työantaja ja puolet työntekijä. Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander piti tulosta eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta odottamattoman hyvänä. (Kaleva 5.9.) Työhyvinvointirahojen käyttöä koskevia lakimuutoksia suunniteltiin Lehdet uutisoivat, että työeläkeyhtiöiden asiakasyrityksilleen maksamissa työhyvinvointirahojen käytössä olisi epäselvyyksiä. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Finanssivalvonta kertoivat liian löysän lainsäädännön mahdollistavan epäkohtia. Vakuutusmarkkinayksikön johtaja Hanna Ijäs sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoi, että ministeriö valmistelee lakimuutoksia, joissa linjataan mihin työhyvinvointirahaa saa käyttää. Johdon neuvonantaja Erkki Rajaniemi Finanssivalvonnasta totesi, että työhyvinvointirahoista ei pidä luopua kokonaan. (Keskisuomalainen, 8.7.) Sosiaalinen media Eläkeasioihin liittyvät asiat puhuttivat sosiaalisessa mediassa Kirjailija ja kolumnisti Ulla Järvi kirjoittaa blogissaan, että eläkeikä näyttää olevan joko uskonasia tai sitten sillä tehdään raskasta politiikkaa, johon tiedotusvälineet on kytketty mukaan. Järvi kirjoittaa päätyneensä tähän johtopäätökseen, kun on seurannut viime aikojen eläkekeskustelua julkisuudessa. Mitä keskustelua? kysyy nyt moni. Meillähän on oikeastaan mediaan mahtunut viime vuosina vain yksi virsi. Siinä virressä veisataan kestävyysvajeesta, eläkeiän noston välttämättömyydestä ja isänmaasta. Virren sanat on kirjoitettu ajatuspajassa, jonka kyltissä lukee Suomen hallitus, mutta sisäpihan portista käydään Eteläranta kymppiin, jossa Elinkeinoelämän keskusliitto majailee Järvi kirjoittaa Johtaja Markku J Jääskeläinen kritisoi blogissaan markkinastrategi Miska Kuhalammen esittämää väitettä siitä, että eläkerahastojen varat loppuisivat 20 vuodessa. Jääskeläinen perustaa käsityksensä Telan analyysitoimintojen johtajan Reijo Vanteen sekä Eläketurvakeskuksen arvioihin. Varat eivät siis ole lopussa 20 vuodessa nykyarvioiden mukaan. Asiaa on tutkittu harvinaisen paljon eri yhteyksissä, eivätkä Eläketurvakeskuksen tai Reijo Vanteen arviot kehityksen suunnasta ole poikkeuksia, päinvastoin. Valppaanahan on hyvä olla, mutta pelotteluun ei ole syytä, Jääskeläinen kirjoittaa Facebookissa jaettiin ja kommentoitiin uutisia työurien pituudesta Jouko Skinnari kommentoi työurien pidentymisuutista facebookissa. Tämä on hyvä uutinen. Se osoittaa, että jo nyt suomalaiset ovat töissä pitkään. Monet olisivat paljon pidem-

7 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3/ päänkin, jos olisi töitä tarjolla. Nuoret eivät pääse töihin. Työura ei ala. Työelämän paineet ja kova työtahti liukuhihnalla aiheuttavat terveyden menetyksen. Työkyvyttömyyseläkkeellä on noin Työura on katkennut. Vanhuuseläkkeelle ikärajan nosto ei auta näihin ongelmiin. Työolot on saatava terveellisiksi ja viihtyisiksi, silloin ihmiset pystyvät ja haluavat olla töissä mahdollisimman pitkään. Jouko Skinnari 393 seuraajaa 28.9 Facebook Uutinen työurien pidentymisestä kirvoittaa myös negatiivissävytteisiä avauksia facebookkiin. joo, tarttis sitten vissiin myrkyttää kaikki yli 72 vuotiaat, vaan mitä järkee on siinä, että se 35 vuotias työtön, jää kotiin maata, kun vanhus raahautuu töihin, samasta taloudesta?? mulla on pian 40 työvuotta tehtynä, jäljellä vajaa 10, jos ei sitä eläkeikää ihan pilviin nosteta..eläkemaksuja olen maksanut kaikilta työvuosiltani, mutta viittä ensimmäistä ei edes huomioida minnekkään.. ne rahat meni vaan yhteiseen hyvään, vaan ei suomalaisten. Anteeksi avautumiseni, mutta maatamme johtaa lauma ääliöitä.. Eläk-keelläoloajoissa on tapahtunut huima harppaus, kertoo Etelä-Suomen Sanomat. Kalle Kujala 28.9 Facebook. Facebookissa puhutti myös eläkevarojen riittävyys Hannu Väisänen jakoi facebookissa ETK.fi keskimääräiset eläkkeet -sivua ja kommentoi sitä seuraavasti: Eläkepommi tulee oletko valmis? Se laukeaa tämän päivän pätkätyöläisille, kotiäideille, työttömille, pienituloisille ja pitkäaikaissairaille Tauno Lehtonen vastasi Väisäsen facebook statukseen: Aikoinaan kerättiin rahastoja sen varalle, että riittäisi rahat, kun suuret ikäluokat tulevat eläkkeelle. Rahastot ovat olemassa, mutta ilmeisesti odotetaan vielä suurempia ikäluokkia koskapa rahastoja ei edes ajatella purettavan, vaan niitä käytetään mieluummin pörssi- ja kasinopelaamisiin. Myytti siitä, että tulevat sukupolvet maksavat tämän päivän eläkkeitä on mennyt tosi hyvin läpi. Niin kauan kun meillä on olemassa tämä kummajainen jossa yksityiset finanssiyhtiöt saavat käyttää työntekijöille kuuluvia eläkevaroja tämä eläkepommi ripustetaan aina tarkoitushakuisesti päämme päälle Työurien pituudesta esitettiin kärkeviä mielipiteitä sosiaalisessa mediassa käydyssä keskustelussa. Nuoret vitsailivat sosiaalisessa mediassa, että joutuvat olemaan töissä kahdeksankymppisiksi. Mielipiteissä korostettiin työn laadun ja vaatimusten eroa eri ammattiryhmien välillä työssä jaksamiseen vaikuttavina tekijöinä. Sosiaalisessa mediassa esitettyjen kommenttien perustella usko eläkejärjestelmään, hallitukseen ja työmarkkinajärjestöihin on koetuksella. Sen sijaan me joudumme mun alalla maksamaan ITSE yli 11 prossaa eläkemaksua. Siis kuukaudessa. Ja ne kansalta varastetut eläkerahatki jäi palauttamatta, ihan tän virattoman eduskunnan siunauksella. Ei ollu pieni summa. Nimimerkki Otus Markkinointi & Mainonta Mutta kun nuori aikuinen ei koskaan tule näkemään tämän päivän eläketurvaa, kassa tyhjenee laskelmien mukaan vuodessa kokonaan eli eläkkeitä ei tulla maksamaan lähellekään tässä mittakaavassa. Parempi olisi jos nuori aikuinen miettisi miten saa säästettyä itselleen omaa rahaa, joiden kohtalosta eivät päätä muut. Nimimerkki Visitori Markkinointi & Mainonta

8 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3/ Jos työ uria halutaan pidentää, niin miksi ei puhuta sitten siitä kuinka monen työ vuoden jälkeen jäädään eläkkeelle. Jos 17 vuotiaana työ uransa aloittanut kivimies on kuuskymppisenä jo niin palasina ettei pysty työtään tekemään. On kai kaksvitosena työt aloittaneen kansanedustajan turha puhua että kaverin pitäis pidentää työ uraansa. Sopii itse pyöritellä niitä papereita kuuskasiks niin työ urat on saman mittaisia!! Nimimerkki Työmies Taloussanomat Vuoden 2005 eläke-uudistus on luonteeltaan syrjivä ja eriarvoistaa työntekijöryhmiä jopa siinä määrin, että kanne EU,n tuomioistuimessa tulisi menestymään oikeinkin hyvin jos vain joku päättää sen sinne laittaa tutkittavaksi. Ei ole hyväksyttävää, että usein paremmalla palkalla työskentelevä valkokaulusköyhälistö voi jatkaa raskaissa suorittavanportaan todella tuottavissa töissä olevia duunareita iäkkäämmäksi yli 63-vuotiaaksi ja näin hyötyä entistäkin enemmän työ-urastaan eläkkeen suuruutta kasvattamalla???? Hei haloo, herätkäähän miettimään tätäkin vääryyttä suomalaisessa hierarkkisessa ja kategorisessa työ-elämässä. Nimimerkki ADRHaanpää Taloussanomat Hei tuulipuvut. Ette te ole tyhmiä vaikka menittekin uskomaan Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen eläkeikä liturgiaa. Ei tarvitse hävetä. Samaa liturgiaa lauletaan pitkin Eurooppaa, sillä bankstereille ei riittänyt, että Katainen ja kumppanit kaatoivat tuhansia miljardeja niiden taskuun. Ne haluavat hallinnoida teidän eläkerahoja ja mitä nopeammin kuolette sorvin ääreen sen parempi heille. Nämä banksterit möivät tuulipuvulle kovasti lainoja kulutusta ja talouskasvua ylläpitämään, mutta eläkerahoja ei saa siirtää kulutukseen ja talouden pyöriä voitelemaan. Eikö tässä ole jotain kummaa? Banksterit pelkäävät omien bonustensa laskevan eläkekassojen tyhjentyessä. Nimimerkki eityhmyyshaittaa Taloussanomat Lehtien uutisointi työeläkejohtajien suurista eläkkeistä herätti keskustelua sosiaalisen median keskustelupalstoilla. Kommentointi oli kielteistä ja pessimististä. Eläkejärjestelmä on periaatteessa todella hieno asia. Harmi vaan, että hyvän järjestelmän pilaa korruptio :( Olen kolmenkymmenissä. En aio enää omaa työtäni tuohon kassaan. Joudun siis siirtämään työni Viroon ja keräämään oman henkilökohtaisen kassan tulevaisuuttani varten. Nimimerkki Rusty Young HS Eläkeyhtiöiden hallituksessa istuu STTK:n ja Metalliliiton edustajat. Kaikki muut 10 hallituspaikkaa ovat hyvävelikerholla. Niillä, joita palkansaajan eläkeasiat ja -rahat vähän kiinnostavat. Näin lopputulos on täysin looginen. Nimimerkki hämärän-kähämästä5 HS Suomesta puuttuu järjestelmä, joka kykenisi muuttamaan asioita. Puhua saa toki vapaasti ihan niin paljon kuin tykkää.. mutta siihen se sitten jääkin. Epäilemättä sinä päivänä kun eläkeikäraja nousee, siitä seuraavina vuosina on paljon bonuksia jaettavaksi asti.. summa vastannee kaikkien niiden työnsä ääreen kuolleiden maksamatta jääneitä eläkkeitä ja myöhemmin taas lisää, kun tappiollinen eläkkeenmaksuaika lyhenee.. ihmiset kuitenkin tuppaavat kuolemaan ennen pitkää. Nimimerkki HenriS HS 27.8.