Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Transkriptio

1 1 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Osallistuin valiokunnan kutsumana asiantuntijana kuulemistilaisuuteen klo Kuulemistilaisuuden aiheena oli työeläkeindeksin palauttaminen takaisin palkkatasoindeksiksi, jota esitetään kansalaisaloitteessa KAA 4/2016 vp. Esitän asiasta lausuntonani kunnioittaen seuraavan. Kirjoitin ennen viime eduskuntavaaleja liitteenä olevan päivätyn muistion Hallitus ja eduskunta syrjivät eläkeläisiä. Muistio käsittelee poikkeuslailla säädettyä vuoden 2015 työeläkeindeksiä ja vuoden 2013 alussa voimaan tullutta eläketulon lisäveroa. Vuoden 2015 työeläkeindeksillä ja eläketulon lisäverolla on se yhteinen ominaisuus, että ne eivät perustu tosiasioihin vaan ne perustuvat tosiasioiden vastaisiin argumentteihin. Vuoden 2015 poikkeuslailla säädetty työeläkeindeksi Työntekijän eläkelain mukaisen eläkeindeksin korotus vuodelle 2015 olisi ollut noin 1.4 %. Tätä työntekijän eläkelakiin perustuvaa korotusta ei kuitenkaan haluttu eläkeläisille myöntää. Sen sijaan poikkeuslailla säädettiin vuoden 2015 työeläkeindeksin korotukseksi noin 0.4 %. Tämä luku saatiin ns. vakaus- ja kasvusopimuksesta, jonka mukaan palkkojen yleiskorotus vuodelle 2015 tulee olemaan mainittu 0.4 %. Sopimuksen tekijöiden ja hallituksen esityksen valmistelijoiden tiedossa on täytynyt olla, että mm. alakohtaiset sopimukset tulevat nostamaan ansiotasoindeksiä yleiskorotusta korkeammalle tasolle. Toteutunut palkkakehitys oli todellisuudessa reilusti yli yhden prosentin. Poikkeuslailla säädetty vuotta 2015 koskeva laki merkitsi sitä, että eläkeläisiin kohdistettiin yli

2 2 200 miljoonana euron leikkaus vuonna Indeksisidonnaisuus merkitsee, että sama eläkeleikkaus kohdistuu myös kaikkiin seuraaviin vuosiin. Kyseessä ei siis ole kertaluonteinen leikkaus. Poikkeuslakipäätöksellään eduskunta otti siten voimakkaasti kantaa siihen, että työeläkeindeksin pitää seurata palkkojen kehitystä eikä työntekijän eläkelain mukaista työeläkeindeksiä. Eduskunnan poikkeuslailla säätämä vuoden 2015 työeläkeindeksi onkin paras mahdollinen suositus kansalaisaloitteen toteuttamiselle. Eläketulon lisävero Vuoden 2013 alussa voimaan tullutta eläketulon lisäveroa perusteltiin sillä, että palkansaajilla on palkansaajan työeläkemaksu ja että työeläkkeen saajilla ei tätä maksua ole. Kun hallituksen esityksessä palkansaajan työeläkemaksua pidettiin verona, palkansaajan veroaste saatiin näyttämään työeläkkeen saajien veroastetta korkeammalta. Eläketulon lisäveron eduskuntakäsittelyn aikana syksyllä 2012 lähetin jokaiselle kansanedustajalle liitteenä olevan päivätyn kirjeen, jossa totesin, että veroasteenkin osalta hallituksen esityksen perustelut ovat väärät. Käsitykseni on, että hallituksen esityksen valmistelijat ovat olleet tietämättömiä siitä, että tuolloin palkansaajien työeläkemaksu pienentää eläkettä. Jos valmistelijat ovat kuitenkin tienneet palkansaajan työeläkemaksun pienentävän eläkettä työntekijän eläkelain 73 pykälän mukaisesti, eduskunnalle on annettu väärää tietoa. Jos valmistelijat olisivat tienneet, että palkansaajan työeläkemaksu pienentää eläkettä, tämä pienennys olisi pitänyt ottaa huomioon myös eläkkeensaajien veroastetta nostavana tekijänä vertailtaessa palkansaajien ja eläkkeensaajien veroasteita keskenään. Mikäli näin olisi menetelty, palkansaajien veroasteen ei olisi voitu katsoa ylittävän eläkkeensaajien veroastetta.

3 3 Eläketulon lisäveroa koskevat virheelliset veroastevertailut tarkoittavat sitä, että työeläkkeen saajien verotus on ollut palkansaajien veroastetta selkeästi kireämpää ennen vuoden 2017 voimaan tullutta työeläkeuudistusta. Tämä koskee työeläketuloa saavia eläkeläisiä eläkkeen suuruudesta riippumatta. Veroasteperusteen ohella kaksi muutakin eläketulon lisäveron hallituksen esityksessä todettua perustetta, ikääntyneiden kannustaminen jatkamaan työelämässä ja veronmaksukyky, ovat eläketulon lisäveron tapauksessa vääriä ja myös loogisesti ristiriitaisia kummankin perusteen osalta. Kansalaisaloite Työeläkeindeksiä ja kansalaisaloitetta koskevassa julkisessa keskustelussa ei ole juurikaan käsitelty sitä indeksiä, jolla eläkkeelle siirtyvä palkansaajan ansaitsemat palkat päivitetään eläkkeellesiirtymishetkeen. Kyseisessä indeksissä palkkojen paino on 80 % ja kuluttajahintojen paino on 20 %. Loogista olisi, että kyseisessä indeksissä palkkojen paino olisi 100 %. Kansalaisaloitteesta käydyn julkisen keskustelun perusteella on käynyt ilmi, että Eläketurvakeskus on katsonut eläkejärjestelmän menevän konkurssiin noin 50 vuoden tähtäimellä mikäli nykyinen työeläkeindeksi korvattaisiin kansalaisaloitteen tarkoittamalla palkkaindeksillä. En ole havainnut, että Eläketurvakeskus olisi kertonut julkisuudessa miten luotettavia kyseiset kymmenien vuosien päähän ulottuvat ennusteet ovat. Julkisuudessa käyty keskustelu kansalaisaloitteesta on kohdistunut pääasiassa palkkatasoindeksin palauttamiseen. Ainakin julkisessa keskustelussa vähälle huomiolle on jäänyt puoliväli-indeksiin palaaminen työeläkeindeksinä. Kun työeläkeindeksin valinta on

4 4 poliittinen ratkaisu, kansalaisaloitteen tarkoittaman palkkaindeksin sijasta puoliväli-indeksi tarjoaisi tasapainoisen vaihtoehdon uudeksi työeläkeindeksiksi nykyisen indeksin tilalle. Puoliväli-indeksin käyttöönotto palkkatasoindeksin sijasta vähentäisi Eläketurvakeskuksen huolta järjestelmän konkurssista. Valiokunnan kuulemistilaisuudessa esitettiin kysymys, joka koski mm. edellä mainittua poikkeuslailla säädettyä vuoden 2015 työeläkeindeksiä. Eläketurvakeskuksen edustajan mukaan sanotun kaltaisia tilapäisiä ratkaisuja pitäisi eläkejärjestelmässä välttää ja että eläkejärjestelmän kehittämisessä pitäisi pyrkiä pitkäaikaisiin ratkaisuihin. Vuoden 2015 poikkeuslailla säädetty työeläkeindeksin arvo ei ole tilapäinen vain yhtä vuotta koskeva ratkaisu. Kun kyse on indeksistä, jolloin samainen edellä todettu yli 200 miljoonan euron leikkaus koskee vuoden 2015 ohella jokaista myöhempääkin vuotta. Toiseksi, mm. viimeiset 25 vuotta ovat osoittaneet, että työeläkejärjestelmää koskevaa säätöä on tehtävä jatkuvasti olosuhteiden muuttuessa. Tätä ilmiötä kuvaa hyvin vuoden 2008 finanssikriisi, jolloin työeläkelaitosten vakavaraisuutta tuettiin valtiovallan toimenpitein noin 8 miljardin euron verran niin, että työeläkelaitosten ei tarvinnut ryhtyä realisoimaan mm. osakesijoituksiaan aleneviin hintoihin. Eläkejärjestelmä voi siis mennä konkurssiin mm. epäonnistuneen sijoitustoiminnan seurauksena, ei pelkästään käytetyn työeläkeindeksin takia. Valiokunnan kuulemistilaisuudessa esitettiin kysymys voitaisiinko mahdollista nykyisestä poikkeavaa työeläkeindeksiä ottaa kokeiluluonteisesti käyttöön. Käsitykseni mukaan tällaiseen ei ole estettä, sillä hyvin monet eläkejärjestelmän ratkaisut on tehty ajatuksella, että jos valitut ratkaisut eivät toimi halutulla tavalla, tarvittaessa muutetaan lainsäädäntöä. Valiokunnan kuulemistilaisuudessa esitettiin kysymys myös siitä, että pitäisikö työeläkelaitosten hallinnossa olla mukana eläkeläisten edustus. Kun työeläkejärjestelmä on rakennettu juuri eläkeläisiä varten, vaatimukset eläkeläisedustuksesta työeläkelaitosten

5 5 hallinnossa ovat täysin perusteltuja. Käsitykseni mukaan olisi syytä käynnistää pikaisesti eläkeläisten edustusta työeläkelaitosten hallinnossa koskeva valmistelu. Käsitykseni mukaan Eläketurvakeskus ei ole suhtautunut kielteisesti vuoden 2015 poikkeuslailla säädettyyn työeläkeindeksiin ja vuoden 2013 alusta voimaan tulleeseen eläketulon lisäveroon. Jos Eläketurvakeskus olisi vastustanut sanottuja hallituksen esityksiä, nämä lait tuskin olisivat toteutuneet nykyisessä muodossa. Eläketurvakeskuksen kaltaisen asiantuntijaorganisaation olisi pitänyt ehdottomasti puuttua kyseisiin lainsäädäntöhankkeisiin, koska molemmat lait on säädetty totuudenvastaisilla perusteilla. Oikeusvaltioperiaate Oikeusvaltioperiaatteen kannalta ollaan matkalla mielivaltaan silloin kun lakeja aletaan säätää totuudenvastaisilla perusteilla. Näin tapahtui sekä eläketulon lisäveroa säädettäessä vuonna 2012 että säätämällä poikkeuslailla vuotta 2015 koskevalle työeläkeindeksille työntekijän eläkelain mukaisesta indeksin arvosta poikkeava indeksi. Tarmo Pukkila Filosofian tohtori Espoo Liitteet: Eläketulon lisäveroa koskeva päivätty kirje kansanedustajille Muistio Hallitus ja eduskunta syrjivät eläkeläisiä. Muistio on päivätty