ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

Transkriptio

1 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman lehdistökatsauksen pohjalta. Katsaus listaa työeläke alaa koskevia ajankohtaisia teemoja, joita on käsitelty mediassa, ja referoi teemoista käytyä keskustelua ja kannanottoja. Mediakatsauksen loppuun on valittu otteita sosiaalisessa mediassa esitetyistä mielipiteistä. Työeläkealaa koskeva julkinen keskustelu: 2/2012 huhti-kesäkuu Työeläkejärjestelmää ravisteli koko kevään Ilmarisen asuntokaupoista mediassa käynnistynyt juridinen, moraalinen ja periaatteellinen keskustelu. Samaan aikaan työmarkkinajärjestöjen maaliskuussa solmiman työurasopimuksen laskentamallit joutuivat kritiikin kohteeksi. Lisäksi keväällä julkisuudessa esiintyi huhuja kolmen eläkeyhtiön fuusiosta, räjäyteltiin sijoitussalkkuja auki ja kommentoitiin eduskunnan käsittelyssä ollutta eläkekaappausta. Ennen kesälomia mediassa kuultiin vielä korkeimman oikeuden suorasanaiset terveiset vakuutusoikeudelle. Asuntokaupoista hallinnon ja sijoitustoiminnan uudistamisvaatimuksiin Talvella Ilmarisen ja Finnairin asuntokaupasta alkanut julkinen keskustelu eläkeyhtiöiden hallinnosta ja sijoituksista jatkui läpi kevään. Yksittäisestä tapauksesta alkanut lehtikirjoittelu laajeni isoksi juridiseksi, moraaliseksi ja periaatteelliseksi keskusteluksi eläkeyhtiöiden toiminnasta. Finanssivalvonta (Fiva) ilmoitti huhtikuun alussa, että se pitää Finnairin ja Ilmarisen asuntokauppaa poikkeuksellisena. Samalla Fiva esitti, että se haluaa uudistuksia kaikkien eläkeyhtiöiden hallituksiin. Fiva vaati lisää sijoitusosaajia yhtiöiden hallituksiin sekä eläkeyhtiöiden johtajien poistumista muiden yhtiöiden hallituksista. Esimerkiksi Ilmarisen toimitusjohtajan Harri Sailaksen toiminta Finnairin hallituksen puheenjohtajana ei Fivan mielestä kuulu eläkeyhtiön perustoimintaan. (TE 2.4.) Fiva ei ollut vaatimuksissaan yksin. OP-Pohjolan toimitusjohtaja Reijo Karhinen oli maaliskuun lopussa kyseenalaistanut työmarkkinajärjestöjen edustuksen eläkeyhtiöiden hallituksissa. Karhisen mielestä yhtiöissä pitäisi olla päättämässä vain sijoitustoiminnan ja riskienhallinnan asiantuntijoita. Amatöörit pitää saada pois eläkeyhtiöistä, sanoi Karhinen. (SK 30.3.) Fivan ja Karhisen linjan tukijaksi asettui Kauppalehti. Lehti esitti pääkirjoituksessaan, että työeläkeyhtiöiden ydintehtävä on eläkevarojen tuottava sijoittaminen. Kauppalehden mielestä yhtiöistä on tullut vuosikymmenten kuluessa yhä selvemmin sijoitusrahastoja, joiden tuloksellinen hoitaminen edellyttäisi alan huipputason osaamista. (KL 2.4.)

2 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 2/ Fivan ja Karhisen linja sai kritiikkiä heti alusta lähtien. Aamulehden toimittaja muistutti, että eläkeyhtiöiden hallituksissa istuvat työmarkkinajärjestöt edustavat eläketurvan maksajia. Samalla lehti ihmetteli, että millä mittarilla Ilmarisen Timo Ritakallio ja Varman Risto Murto ovat sijoitustoiminnan amatöörejä. Aamulehti huomauttikin, että Karhinen käytti kritiikissään vasaran sijaan lekaa: eläkeyhtiöitä ei pidä tuomita muutaman liiketoimen perusteella. Myös Talouselämän pääkirjoitustoimittaja piti Fivan esittämää hallituskieltoa liian kovana keinona lähipiirikauppojen kitkemiseksi (AL 31.3., TE 14/2012). Pari viikkoa myöhemmin Sosiaali- ja terveysministeri (STM) Paula Risikko pelkäsi, että eräiden eläkeyhtiöiden johdon toiminta vaarantaa luottamusta eläkejärjestelmään. Tämän vuoksi STM aikoi kirjata valmisteilla olevaan lakiin säännökset taloudellisten sidonnaisuuksien ja lähipiirin tekemien kauppojen julkistamisesta. STM:n vakuutusosaston johtaja Erkki Rajanniemi painotti, että jäsenyyteen oman yhtiön ulkopuolisessa hallituksessa pitäisi olla aina jokin syy. Rajaniemi ei kuitenkaan esittänyt totaalikieltoa työeläkeyhtiöiden johdon osallistumiselle muiden yhtiöiden hallituksiin. Ministeriön tulkinnan mukaan esimerkiksi Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria voisi jatkaa Sammon hallituksessa, koska Sampo on yksi jakelukanava Varman eläkkeille. Sen sijaan Vuorian hallitusjäsenyydet Stora Ensossa ja Wärtsilässä ovat STM:n mielestä jo tiukempi paikka. (KS. 12.4, YLE 11.4., HS 11.4) Julkinen keskustelu sai lisää vettä myllyyn huhtikuun puolessa välissä, kun Helsingin Sanomat kertoi eläkeyhtiö Veritaksen hallituksen puheenjohtajan Kjell Sundströmin erikoisesta asumisjärjestelystä. Julkisoikeuden professori Teuvo Pohjalainen epäili, että asumisjärjestely olisi eettisesti arveluttava, mutta ei välttämättä kielletty. (HS 10.4., ESA 12.4.) Eläkeyhtiöt rahastoja vai eläketurvan toimeenpanijoita? Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala osallistui huhtikuussa vieraskynäartikkelillaan eläkelaitosten hallintoa ja sijoitustoimintaa koskevaan keskusteluun. Rantala huomautti, että eläketurvan maksajien osallistuminen eläkelaitosten hallintoon on yleisin käytäntö maailmalla. Onko Suomessa muista maista poiketen syytä kokeiluun, jossa työeläkkeiden hoito ja eläkevarat ovat vain sijoitusammattilaisten vastuulla, Rantala kysyi. Rantala muistutti, että Suomessa eläkevakuutusyhtiöt eivät ole sijoitusrahastoja, vaan niiden tehtävä on työeläkevakuutuksen toimeenpano ja sijoitustoiminta on vain yksi osa tätä. (HS 18.4.) SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ja STTK puheenjohtaja Mikko Mäenpää muistuttivat omissa lehtikirjoituksissaan niin ikään siitä, että työmarkkinajärjestöjen edustus eläkelaitosten hallinnossa perustuu järjestöjen rooliin eläketurvan maksajina. Mäenpäälle järjestöjen vallankäyttö eläkejärjestelmässä oli myös oikeudenmukaisuuskysymys. Lyly puolestaan epäili, että järjestöjen ajaminen pois laitosten hallinnosta johtaisi eläkevarojen joutumiseen finanssitalouden pelinappuloiksi. Samalla Lyly esitti, että päätösten läpinäkyvyyttä on lisättävä ja yhtiöiden hallitustyöskentelyn keskinäistä riippuvuutta vähennettävä. (TS 20.4., HS 18.4.) EK:n puheenjohtaja ja työeläkeyhtiön Varman hallituksen varapuheenjohtaja Ole Johansson jatkoi keskustelua pari viikkoa myöhemmin. Johanssonin mukaan hallitusten synergia

3 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 2/ muodostuu jäsenten monipuolisesta kokemuksesta. Ei kukaan ole vaatinut eduskuntaankaan maan kahtasataa parasta juristia, Johansson kirjoitti. Sijoituspolitiikassa onnistumisessa oikea ratkaisu ei ole miehittää hallitukset vain sijoitusammattilaisilla. (HS 7.5.) Suomen Kuvalehden toimittaja kävi toukokuun alussa läpi alkuvuoden keskustelua. Kuvalehti piti omituisena sitä, että eläkejärjestelmän edustajat vastasivat Karhisen antamaan kritiikkiin, mutta eivät reagoineet Fivan antamiin moitteisiin. Kuvalehden mukaan eläkejärjestelmän on syytä herätä siihen, että työmarkkinajärjestöt eivät kaikkien mielestä ole eläkevarojen omistajien hyväksyttävä edustaja. Vaikka suuri osa palkansaajista kuuluu ay-liikkeeseen, yksittäinen palkansaaja ei välttämättä saa mitään lisäarvoa siitä, että hänen liittonsa hallinnoi eläkejärjestelmää. Kuvalehti peräänkuulutti mallia, jossa palkansaajat, eläketurvan varsinaiset omistajat, pääsevät suoraan äänestämään edustajansa työeläkelaitosten johtoon. (SK 18/2012). Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria kommentoi kuluneiden kuukausien hallintokeskustelua hieman myöhemmin Talouselämälle. Vuorian mukaan arvostelussa on perimmältään kyse valtakamppailusta. Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes taas kommentoi keväistä keskustelua toteamalla, että alalla on vielä opettelemista suuremman avoimuuden vaatimusten kanssa. Tiukempien säädösten sijaan Siimes näki järkevänä alan itsesäätelyn kehittämisen. Fivan esityksiä Siimes piti kapeakatseisina. Siimes perusteli kantaansa alan perustehtävällä: eläkeyhtiöt ovat ensisijaisesti eläkkeiden hoitamiseen keskittyviä laitoksia, eivät sijoitusrahastoja. (TE 20/2012, HS 5.5.) Eläkeyhtiöiden hallinnon uudistamista koskevan lakiesityksen on määrä valmistua syksyllä. Lehtitietojen mukaan lakimuutoksen jälkeen työeläkeyhtiöiden johdon ja lähipiirin omat osakekaupat ovat julkista tietoa. Samoin yhtiöiden johdon liiketoimet sekä erilaiset johdon etuudet ja järjestelyt, kuten asuntokaupat, tulee julkistaa. (KL 13.4, US 12.4,) Ilmarisen ja Finnairin asuntokaupoista syntynyt Finnairin toimitusjohtajan Mika Vehviläisen lahjusepäily on syyteharkinnassa syksyyn asti. Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas ja varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ovat rikospoliisin mukaan epäiltyinä lahjuksen antamisesta. (AL 30.5., HS 30.5.) Työurien laskentamallit kuin aivosähköä Suomen työmarkkinaosapuolet solmivat maaliskuun loppupuolella niin sanotun työurasopimuksen. Sopimusta koskeva julkinen keskustelu jäi tiedotusvälineissä eläkeyhtiöiden hallintoon ja sijoitustoimintaan verrattuna vähäiseksi. EK:n Lasse Laatunen nosti huhtikuussa esiin eläkejärjestelmän jatkokehittämisen. Laatunen arveli, että elinaikakerrointa saatetaan lieventää. Laatusen mukaan eläkkeitä ei voida kahta kautta sitoa elinajanodotteeseen. Mitä täysimääräisemmin eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen, sitä lähempänä on se, että elinaikakerrointa pitää pienentää, ettei niitä oteta kahteen kertaan huomioon, Laatunen sanoi. (KL 3.4.) Helsingin Sanomat uutisoi huhtikuun puolivälissä valtiovarainministeriön (VM) arvion työurasopimuksen vaikutuksista. VM laski, että työurat pitenevät vain 5 kuukautta, kun työ-

4 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 2/ markkinajärjestöt arvioivat sopimuksen vaikutukseksi 12 kuukautta. SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kyseenalaisti oman ministeriönsä luvut. Myös työministeri Lauri Ihalainen puolusti sopimusosapuolten näkemystä. Ihalaisen mielestä VM:n arvio jäi puolitiehen, koska ministeriö ei ota laskelmissaan huomioon muun muassa työterveyshuollon kehittämistä, osatyökykyisten palaamista työelämään ja muita vaikuttavia toimia. VM:n suhdanneyksikön päällikkö Mika Kuismanen kommentoi asiaa viikkoa myöhemmin YLE:lle. Kuosmasen mukaan työuria parantavien laadullisten toimien vaikutusta ei ole mahdollista laskea. On huomattavasti turvallisempaa ja järkevämpää arvioida vain niitä toimenpiteitä, joihin pystytään edes jollain tarkkuudella antamaan vastaus, Kuismanen sanoi. (HS 11.4., 13.4., YLE 18.4.) Etelä-Suomen Sanomat vertasi VM:n ja työmarkkinajärjestöjen väittelyä työurasopimuksen vaikutuksista aivotutkimuksen näkökulmaeroihin. Lehden mukaan VM:n malli näyttää, että aivojen sähkökemiallisissa pulsseissa tapahtuu muutoksia. EK puolestaan tulkitsee asian siten, että sähkökemialliset pulssit ovat käyttäytymiseen liittyviä tunteita. (ESA 21.4.) Työurakeskustelu lähti uudelle kierrokselle kesän kynnyksellä, kun EU-komissio suositti Suomelle eläkeiän nostamista. Komissio huomautti että Suomen talouden tasapainottaminen ei onnistu ilman työurien pidentämistä. Valtiosihteeri Raimo Sailas yhtyi komission linjaan ja sanoi työurasopimuksesta, että harvoin on vähästä niin paljon kiitetty. (TS 31.5.) Kolmen fuusio kiinnostaa Huhti-toukokuussa lehtiotsikoihin nousi vahvistamaton huhu kolmen eläkeyhtiön fuusiosta. Helsingin Sanomien tietojen mukaan Eläke-Tapiola olisi havitellut yhdistymistä ainakin Eläke-Fennian kanssa. Myös eläkeyhtiö Eteran nimi mainittiin fuusiosuunnitelmien yhteydessä. Tapiolan, Fennian ja Eteran yhdistymisestä syntyisi lähes Ilmarisen kokoinen eläkevakuuttaja. (HS 24.4.) Eläke-Fennian hallituksen puheenjohtaja Pekka Sairanen kommentoi asiaa viikkoa myöhemmin Kauppalehdelle. Sairanen piti yhdistymistä mielenkiintoisena skenaariona, mutta kiisti että yhtiöiden välillä olisi käyty asiasta virallisia neuvotteluja. Eteran toimitusjohtaja Hannu Tarkkonen piti fuusiota markkinahuhuna, mutta ei myöskään pitänyt fuusiota ihan tolkuttomana ajatuksena. (KL 2.5.) Sijoitussalkut räjähtelivät auki Alkuvuoden sijoitustuottojen uutisoinnin yhteydessä lehdistön puheenaiheeksi nousi eläkeyhtiöiden sijoitukset ydinaseita valmistaviin yhtiöihin. Saferglobe Finlandin raportin mukaan eläkerahaa olisi sijoitettu muun muassa EADS, Finnmeccanica ja BAE Systems -yhtiöihin. (KU 27.4.). Varsinkin Ilmarinen ja Kirkon keskusrahasto joutuivat vastaamaan toimittajien kysymyksiin sijoitustensa eettisyydestä. Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen johtaja Anna Hyrske huomautti Uuden Suomen haastattelussa, että Ilmarinen hoitaa suomalaisen eläkevaroja. Jotkut heistä eivät suvaitse uhkapelejä, aikuisviihdettä, aseita tai sianlihan kasvat-

5 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 2/ tamista. Aina löytyy jokin kohde, joka ei kelpaa jollekin henkilölle sijoituskohteeksi, Hyrske sanoi. Ilmarinen ei jäänyt ilman vastausta. Helsingin kauppakorkeakoulun kansainvälisen talouden professori Pertti Haaparanta paheksui eläkeyhtiöiden tapaa ulkoistaa sijoitustoimintansa eettinen seuranta. Haaparanta piti yhtiöiden toimintaa käsien pesemisenä. Turun Sanomat puolestaan piti pääkirjoituksessaan Ilmarisen sijoitustoimintaa moraalittomana. (US 27.4., KM 27.4., TS 29.4.) Kirkon keskusrahasto ilmoitti kesäkuussa, että se muokkaa sijoitussalkkunsa sellaiseksi, jossa kiistanalaiset toimialat olisivat poissuljettuja. (TE 23/2012) Eläkemaksujen kaappaus ihan kukkua Iltalehti kertoi toukokuun alussa, että eduskunnassa on käynnissä eläkemaksujen miljardikaappaus. Kyseessä oli hallituksen esitys eläkelaitosten vakavaraisuutta koskevien säännösten muuttamiseksi. Esitys oli jatkoa poikkeuslaille, jonka eduskunta sääti vuonna Iltalehden mukaan eläkeyhtiöt aikoivat lain turvin kaapata pääomiinsa useita miljardeja euroa, jotka oli peritty yrityksiltä työkyvyttömyysmaksuina. (IL 5.5) Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen toivoi, että rahat palautettaisiin yrityksille. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simonlinna piti työkyvyttömyysmaksujen palauttamista oikeudenmukaisuuskysymyksenä. (YS 5/2012) Alun perin asia oli noussut julkisuudessa esiin jo huhtikuussa, jolloin sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtaja Outi Antila oli kommentoinut kaappausväitteitä ihan kukkuna. (KL 11.4.) Hallituksen esitys hyväksyttiin ja julkinen keskustelu työkyvyttömyysmaksujen miljardikaappauksesta kuihtui nopeasti pois otsikoista. Korkein oikeus suivaantui vakuutusoikeuden linjaan Korkeimman oikeuden (KKO) presidentti Pauliine Koskelo arvosteli juhannuksen kynnyksellä vakuutusoikeuden toimintaa suorin sanoin. Koskelon mukaan korkein oikeus joutuu liian usein oikomaan vakuutusoikeuden vääriä tuomioita. Vaikka KKO on myöntänyt poikkeuksellisen paljon valituslupia vakuutusoikeuden tapauksille, KKO:n ratkaisut eivät ole muuttaneet vakuutusoikeuden linjaa. Sitä voi kysyä, että meneekö viesti perille, jos joudutaan näitä näinkin paljon myöntämään. Sehän ei ole korkeimman oikeuden perustehtävän kannalta normaalia, Koskelo kommentoi (HS 18.6). Vakuutusoikeutta johtava ylituomari Juha Pystynen myönsi samassa lehdessä huomanneensa KKO:lta tulleen viime vuosina tavallista enemmän myönteisiä ratkaisuja. Oikeusministeri Anna-Maija Henriksson ilmoitti pari päivää myöhemmin, että vakuutusoikeuden toimintaa aiotaan muuttaa hallituskauden aikana. Oikeusministeriö tarttuu asiaan syksyllä. (HS 20.6.)

6 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 2/ Lyhenteet ja lähteet AL Aamulehti ESA Etelä-Suomen Sanomat HS Helsingin Sanomat IL Iltalehti KL Kauppalehti KM Kotimaa KS Keskisuomalainen KU Kansan Uutiset SK Suomen Kuvalehti TE Talouselämä TS Turun Sanomat US Uusisuomi YS Yrittäjä Sanomat YLE YLE Verkkouutiset Keskustelu sosiaalisessa mediassa huhtikuu kesäkuussa Eläkejärjestelmä kriisissä? Eläkeyhtiöiden johtajien asumisjärjestelyt, lähipiirikaupat, euron kriisi ja eläkeyhtiöiden tekemät sijoitukset puhuttivat keskustelupalstoilla. Myös koko suomalaisen eläkejärjestelmän toimivuutta epäiltiin. Uuden Suomen blogitekstissään On väistämätöntä, että nuoret joutuvat maksamaan vanhojen eläkkeet Mikko Nummelin kritisoi eläkejärjestelmän toimivuutta liberaalissa talousjärjestelmässä. Hänen mielestään eläkejärjestelmän erityisluonne tulisi selvemmin lainsäädännöllisesti tunnustaa ja välistävetojen loppua. ( ) Uuden Suomen blogitekstissään Onko työeläkeyhtiöt jälleen pelastettava erityislailla Jari Ojala ottaa kantaa mm. siihen, kuinka tappiolliset työeläkeyhtiöt jakavat työnantajalle asiakashyvityksiä. ( ) Reijo Kauppila kirjoittaa Aamulehden blogissaan Eläkeläisten varat korruption kohteena, kuinka työeläkeyhtiöiden korruptio ulottuu lainsäädäntöön: Esimerkkinä tästä on eläkesäätiöiden epämoraalinen eläkerahojen hoitaminen, jossa he ovat voineet laillisesti siirtää eläkevaroja satoja miljoonia euroja omaan kassaansa. Kauppila perää eläkejärjestelmän uudistamista ja tarkkaa kontrollia. ( ) Finanssivalvonnan vaatima muutos eläkeyhtiöiden hallituksiin Helsingin Sanomissa 2.4. keräsi puolustavia uutiskommentteja: Eipä voi olla eri mieltä tuon Fiva johtajan mielipiteen kanssa. Eikä yhtään ihmetytä, että ministeriö ei ole pyytänyt Fiva lausuntoa. Hyvä että tuli julkisuuteen omaehtoisesti. Iltalehden Eläkeyhtiöiden miljardikaappaus uutinen kirvoitti kriittisiä kommentteja työeläkeyhtiöistä, niiden varojen käytöstä, eläkemaksuprosenttien oikeellisuudesta ja

7 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 2/ eläkkeen määrästä. Anonyymi kommentoi Iltalehden keskusteluissa: Työeläkeyhtiöt ovat hupiloineet sijoitustoimillaan ja järjettömällä keskinäisellä markkinaosuuskilpailullaan eläkkeensaajien rahat ties minne. Edelleen vakuuttavat vakavaraisuuttaan, mutta puskurit ei omin voimin riitä. Eläkkeensaajien itse kukin tulisi saada valita sijoituskohteensa. Eläkeyhtiöt tulee valtiollistaa mitä pikimmiten. Olli Pusa kysyy Uuden Suomen blogikirjoituksessaan Miksi miljardikaappaus etenee eduskunnassa? Mikä on perimmäinen syy ajaa härkäpäisesti pienyritysten rahojen kaappaamista? Jos tavoitteena olisi parantaa eläkelaitosten mahdollisuuksia sijoittaa enemmän osakkeisiin, sama olisi voitu toteuttaa paljon neutraalimmin ja antaa pienyrityksille takaisin niiltä aiheetta perityt rahat. ( ) Eläkkeelle, mutta milloin? Eläkeiän korottaminen ja keski-ikäisiä syrjivä asenne työelämässä nousivat esiin aihetta koskevien uutisten kommenteissa. Esimerkiksi lukijat kommentoivat Raimo Sailaksen työuraratkaisun riittämättömyyspuheita Helsingin Sanomissa, että vuotiaita ei palkata töihin, vaikka halua olisikin. RVA 1955 kirjoittaa: -- Koko eläkekeskustelu tässä maassa on osaoptimointia, jossa ei ole mitään järkeä katsottaessa kansantaloutta kokonaisuutena. Ikäihmiset ja jo eläkkeellä olevat varmaan antavat panoksensa yhteiskuntaan, mikäli töitä oikeasti on ja se on taloudellisesti järkevää. Nythän ei näin ole, vaan kaikki 50+ ihmiset potkitaan tai ulkoistetaan ensimmäisenä. Toisaalta moni mummo ja vaari antaa nytkin melkoisen panoksen katsoessa jälkikasvun perään, niin että nuoriväki voi työskennellä.-- ( ) Kommentit Pekka Pekkalan Helsingin sanomien kolumniin Vastavalmistunut, älä turhaan haaveile eläkepäivistä mukailivat Pekkalan mielipiteitä työelämän kovenemisesta. Moni oli sitä mieltä, ettei vastavalmistuneen kannatakaan haaveilla eläkepäivistä, mutta toisaalta kannatusta on myös saanut aalafin kommentti: Eläkeiän pohtiminen vastavalmistuneelle on erinomaisen tärkeää, mikäli haluaa että eläkkeelle jäädessä on edes hieman rahaa. Vastavalmistuneena tiedän, että heti kun työpaikka tulee, niin oma eläkerahasto tili on to do -listallla. Meille kun tuskin eläkerahoja jää, ja töitä riittää tehtäväksi hautaan saakka. Siispä säästän omat eläkerahani jotta voin viettää hyvän uran jälkeen myös hyvän eläkkeen. Elän mieluusti tässä ja nyt, mutta on tärkeää pitää silmällä myös kaukaisempaakin tulevaisuutta. Jokainen on oman onnensa ja eläkkeensä seppä.