ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS"

Transkriptio

1 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman lehdistökatsauksen pohjalta. Katsaus listaa työeläke alaa koskevia ajankohtaisia teemoja, joita on käsitelty mediassa, ja referoi teemoista käytyä keskustelua ja kannanottoja. Mediakatsauksen loppuun on valittu otteita sosiaalisessa mediassa esitetyistä mielipiteistä. Työeläkealaa koskeva julkinen keskustelu: 3/2014 heinäkuu-syyskuu Kesän jälkeen eläkealan uutisointi keskittyi eläkeuudistusneuvottelujen seuraamiseen. Tuloksen julkaisemista odotettiin mediassa päivä kerrallaan. Syyskuun lopussa saavutettu eläkeratkaisu nähtiin yleisesti hyvänä tuloksena. Kiista eläkkeiden karttumisesta jätti Akavan sopimuksen ulkopuolelle. Eläkeikärajoista käytiin edelleen keskustelua julkisuudessa. Myös kummastelu hallituksen roolista eläkeuudistuksessa jatkui. Myös ikääntyneiden lisääntyneitä työhaluja ja työkykyä selvitettiin. Eläkeuudistuksen lisäksi julkisuudessa esitettiin taas kannanottoja eläkeyhtiöiden hallitusten jäsenten osakekauppojen julkisuudesta. Myös toimitusjohtajien varhaista eläköitymistä kritisoitiin jälleen. Saavutettua eläkeratkaisua pidettiin onnistuneena Elokuun viimeisellä viikolla lehdet uutisoivat, että eläkeneuvottelujen ratkaisua odotettiin lähipäivinä. Isot kysymykset olivat otsikkojen mukaan kuitenkin vielä auki ja neuvottelujen eteneminen hidasta. Kun odotuksista huolimatta ratkaisua ei löytynyt, lehdistö totesi, että nopea esitys eläkekysymysten ratkaisemiseksi olisi jymy-yllätys. (Demokraatti 26.8.) Syyskuun viimeisellä viikolla lehdet uutisoivat, että eläkeneuvottelijat olivat päässeet sopimukseen eläkeratkaisusta ja että eläkeikä nousee 65 vuoteen. Akava jäi sopimuksen ulkopuolelle. (Helsingin Sanomat 26.9.) Kuntatyönantajat piti saavutettua sopimusta yhtenä kuluvan vuosikymmenen tärkeimmistä rakenteellisista uudistuksista. Sen nähtiin hillitsevän eläkemenojen ja -maksujen kasvua. Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen oli tyytyväinen eläkeratkaisuun. Jalonen sanoi, että ratkaisu täyttää julkisen talouden osalta ne kriteerit, joita uudistuksella on haettu. Rakenne tulee olemaan yksinkertaisempi kuin nykyjärjestelmä. (Talouselämä Iltalehti 25.9.) EK tiedotti, että työmarkkinakeskusjärjestöjen saavuttama sopu tulevasta eläkeuudistuksesta on merkittävä kaikille suomalaisille. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies totesi, että ratkaisulla hoidettaisiin noin neljäsosa koko julkisen talouden kestävyysvajeesta. Myös sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty kehui tulosta siitä että se turvaa tulevien sukupolvien eläkkeet. (Talouselämä 26.9.)

2 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3 / Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen uskoo eläkeratkaisun pitävän. Vartiaisen mukaan ratkaisu vaikutti odotetulta. (Yle 25.9.) Pääministeri Alexander Stubb kehui eläkeratkaisua syksyn parhaaksi talousuutiseksi. Stubbin mukaan päätös oli välttämätön. (Yle 26.9.) Keskustajohtaja Juha Sipilä kiitteli eläkesopua. Keskustassa nähtiin, että saavutettu eläkesopu vauhdittaa laajemminkin työmarkkinajärjestöjä ja eri puolueita uudistustyöhön työllisyyden parantamiseksi ja työmarkkinoiden toimivuuden lisäämiseksi. Myös entinen pääministeri Matti Vanhanen piti eläkeratkaisua hyvänä. (Suomenmaa 30.9.) STTK-opiskelijoiden puheenjohtaja Mikko Valtonen piti eläkeuudistuksen tulosta oikeudenmukaisena koska näin vanhemmat ikäpolvet saataisiin osallistumaan myös nuorten eläkkeisiin. Julkisten ja hyvinvointialojen JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta näki uudistuksen oikeudenmukaisena ja parantavan pieni- ja keskituloisten asemaa sekä niiden asemaa jotka aloittavat työnsä nuorena. (Demokraatti 29.9.) Eläketurvakeskuksen osastopäällikkö Ismo Risku piti hyväksyttyä eläkeratkaisua tavoitteiden mukaisena ja oikean suuntaisena. Risku muistutti, että uudistuksessa on paljon yksityiskohtia jotka vaativat tarkennuksia. Kokonaisuutena hän näki uudistusratkaisun syntymisen kaikkien voittona. Se vaihtoehto, että uudistusta ei olisi tehty, olisi ollut huonompi vaihtoehto kaikille. (Yle 29.9.) Valtiovarainministeri Antti Rinne oli tyytyväinen eläkeratkaisuun. Hänen mukaansa ratkaisu puree kestävyysvajeeseen toivotulla tavalla. Rinne pohdiskeli myös mahdollisuutta, että eläkeratkaisu voi muodostua katastrofiksi, jos Suomeen ei samalla synny lisää työpaikkoja. (Demokraatti 29.9.) Myös SAK:n Lauri Lyly piti ratkaisuja hyvänä. (Iltalehti 25.9.) Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander oli samalla kannalla Eläketurvakeskuksen ja valtiovarainministeriön kanssa siitä, että nyt tehtävä eläkeuudistus on riittävä. Kianderin mukaan sekä kestävyysvaje- että työuratavoite saavutetaan. (Kainuun Sanomat 27.9.) OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen arvioi, että saavutettu eläkesopu vastaa välittömään tarpeeseen kuroa kestävyysvajetta umpeen ja on hyvin lähellä sitä mitä hallitus tavoitteli. Heiskasen mukaan eläkejärjestelmää on vielä pitkällä aikavälillä uudistettava lisää. Heiskasen mukaan ei voida ajatella, että tämä ratkaisu olisi jotenkin lopullinen tai kaikenkattava. (Aamulehti 25.9.) Vaikka valtaosa eläkeuudistukseen kantaa ottaneista piti ratkaisua hyvänä, myös kriittisiä kannanottoja esitettiin. Akavassa eläkeratkaisua ei hyväksytty. Sture Fjäder totesi, että eläkeratkaisusta tulee varmasti yksi aihe ensi kevään eduskuntavaaleihin ilman, että Akavan tarvitsee sitä erikseen nostaa esille. (HS 29.9.) Tekniikan Akateemisten toiminnanjohtaja Heikki Kauppi kantoi huolta siitä, että sopimus ei tuo työnantajille yhtään kannusteta tai pakotetta pitää yli viisikymmentä vuotiaita töissä. (Talouselämä 26.9.) RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund piti saavutettua eläkeratkaisua ongelmallisena. Hänen mukaansa uudistuksessa on vakavia tasa-arvo ongelmia. Se ei kannusta pidennettyihin työuriin, eikä ratkaisulla tueta ihmisten jatkamista työelämässä. Erityisesti eläkeuudistuksessa Haglundin mukaan häviävät naiset, jotka eivät voi uran loppupäässä nykymallin tavoin nostaa eläkettään ja siten kompensoida vuosia työelämän ulkopuolella. (Yle 27.9.)

3 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3 / Kauppalehden toimittaja Päivi Isotalus kirjoitti, että eläkeratkaisu tarjoaa nuorille pelkkää keppiä, ei porkkanaa, mutta sitä ei kerrota julkisuuteen. Isotaluksen mukaan enää ei uskota kannustimiin, koska ne eivät toimineet vuoden 2005 uudistuksessa. (Kauppalehti 30.9.) Eläkeuudistuksella nähtiin myös ikäviä sivuvaikutuksia. Tutkijatohtorit Monika ja Mikaela von Bonsdorff olivat huolestuneita siitä, että eläkeiän nosto lisää vanhempien työntekijöiden paineita. Eläkeikää lähestyvät joutuvat usein huolehtimaan omista iäkkäistä vanhemmistaan ja lapsenlapsistaan, jolloin he saattavat kohdata työelämän viimeisten vuosien ruuhkan. Jos keski-iässä omasta jaksamisesta ja kunnosta huolehtiminen kärsii, se voi ennakoida huonompaa toimintakykyä vanhempana. (Keskisuomalainen 30.9.) Kiista eläkkeiden karttumisesta jätti Akavan sopimuksen ulkopuolelle Jo kesällä SuomiAreenassa järjestetyssä eläkekeskustelussa nousi esiin, että työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluissa tullaan todennäköisesti tasaamaan ikäkarttumia ja luopumaan superkarttumasta. Elinkeinoelämän keskusliiton Jyri Häkämies kertoi, että keskeisintä on, jäisikö loppupäähän kannustimia työuran jatkamiseksi. (MTV.fi 17.7.) Ennen neuvottelujen alkamista työmarkkinajärjestöistä EK, SAK ja STTK ilmoittivat haluavansa tasata eläkkeiden karttumista työuran aikana. SAK ja STTK ilmoittivat tavoitteekseen sen, että eläkekertymä lasketaan koko palkasta eli eläkemaksuja ei pitäisi enää vähentää palkasta, josta eläke karttuu. Näin eläkettä karttuisi enemmän koko uran ajalta. Voimassa olevan mallin mukaan eläkettä karttuu työuran loppupuolella enemmän kuin alkupuolella. Akava on halunnut säilyttää korkeammat karttumat ennen vanhuuseläkkeen alarajaa. Akava kantoi huolta korkeasti koulutettujen eläkkeistä ja ilmoitti vastustavansa suunnitelmia. Superkarttumien poistaminen työuran loppupuolelta rokottaa koulutettuja, jotka tulevat työelämään myöhemmin. Akavan mukaan työuran loppupuolen korkeampi karttuma lisäisi koulutettujen motivaatiota jatkaa työntekoa pidempään. EK:n Vesa Rantahalvari tarjosi vastaukseksi nopeampaa valmistumista yliopistosta. (Yle 9.7. Kaleva HS 18.9 HS Iltalehti 26.9.) Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kertoi, että Akava on valmis hyväksymään eläkeratkaisun vain, jos superkarttumia eläkeiän alarajan täyttymisen jälkeen säilytetään. Karttumat mahdollistavat sen, että pitkään opiskelleet ja pitkillä perhevapailla olleet pystyvät hankkimaan kohtuullisen eläkkeen. (Helsingin Sanomat 21.8.) Uutisten mukaan eläkeneuvottelujen vaikein kohta kiistasta oli se, kuinka paljon ja missä vaiheessa eläkettä tulevaisuudessa karttuu. Akava ei hyväksynyt sopimusta uudesta eläkemallista. Työmarkkinajärjestöt pääsivät siitä huolimatta sopimukseen eläkeuudistuksesta, ilman Akavaa, sillä hallitukselle riittää, että työnantajat ja palkansaajien enemmistö kannattavat uutta eläkeratkaisua. Sture Fjäder totesi, että nyt tehdyn ratkaisun suurimpia häviäjiä ovat ne, jotka jaksavat työskennellä 65-vuotiaiksi ja suurimpia hyötyjiä ne, jotka poistuvat työelämästä ennenaikaisesti. Akavan hallitus näki väistämättömäksi, että eläkejärjestelmä tullaan jälleen uudistamaan jo kymmenen vuoden sisällä. (HS )

4 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3 / Pääministeri Alexander Stubb toivoi, että Akava tulisi vielä mukaan ratkaisuun. (HS 27.9.) Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty piti uudistusta yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisena. Räty totesi, että Akavalla on paikka lainvalmistelussa. Ministeri esitti toiveen, että Akava käyttäisi tilaisuutta kolmikannassa. (HS 30.9.) Eläkeikärajat keskustelujen keskeisiä kiistakysymyksiä Lehdet uutisoivat eläkeneuvottelujen ollessa käynnissä, että eläkeneuvotteluissa oli kysymyksessä ehkä vuosikymmenen suurin sosiaalipoliittinen uudistus. Keskeisimpänä kiistan aiheena nähtiin alin eläkeikäraja. Olettamien mukaan eläkkeelle pääsy tiukentuu ja eläkeikä nousee asteittain parilla vuodella kymmenessä vuodessa. Olemassa oleva superkarttuma lopetetaan ja tilalle tulee mahdollinen lykkäyskorotus. Järjestelmään jää edelleen ikähaarukka, jonka välillä voi jäädä eläkkeelle. (Helsingin Sanomat 13.8.) Lehdet uutisoivat, että elinajanodotteeseen sidottu alin eläkeikä voisi nostaa vanhuuseläkkeen alarajan jopa 70 vuoteen. Työntekijäpuolen eläkeneuvottelijat ehdottivat, että eläkeiän alarajan noston sijaan eläkeiän yläikäraja nostettaisiin joustavasti 70 ikävuoteen. Tämä mahdollistaisi työssä jatkamisen silloin, kun ihminen siihen kykenisi ja haluaisi. Kauppalehden uutisen mukaan ehdotus keskeytti neuvottelut. Yksittäisillä työnantajilla ei ole haluja pitää ikääntyneitä työntekijöitä töissä, vaikka Elinkeinoelämän keskusliitto haluaa nostaa eläkeiän alarajaa työvoimatarjonnan varmistamiseksi, eläkemaksujen hillitsemiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen paikkaamiseksi, Kauppalehti uutisoi. (Kauppalehti 1.9.) Hallituksen rooli uudistuksessa herätti keskustelua Valtiosihteeri Raimo Sailas peräänkuulutti heinäkuussa järkevästi tehtyä eläkeuudistusta, jotta eläkejärjestelmää ei tarvitsisi lähteä uudistamaan taas muutaman vuoden kuluttua. Sailas kummasteli jälleen hallituksen puuttumista uudistuksen valmisteluista. Sailas piti valmistelua erikoisena ja sanoi, että hallitus näyttää kumartavan kolmikantaiselle yhteistyölle painamalla otsansa lattiaan saakka. (Yle 16.7.) Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokarin mielestä julkisen talouden alijäämän kytkeminen eläkeneuvotteluihin ja eläkeiän alarajan nostamiseen on sumutusta, jonka läpi etenkin palkansaajien on kyettävät näkemään. Porokari kaipasi kunnon analyysiä eläkeiän noston vaikutuksista. Hänen mukaansa eläkeiän noston vaikutus julkiseen talouteen voi olla pitkällä aikavälillä jopa negatiivinen, jos työttömyydessä ei tapahdu käännettä parempaan. (Kansan Uutiset verkkolehti 18.8.) Teemu Luukan HS-analyysin mukaan valtio halusi eläkesopimukseen kirjauksen siitä, miten eläkeikä muuttuisi 65 vuoden ikärajapyykin jälkeen. Tällöin eläkeikä nousisi todennäköisesti 67 vuoteen. Palkansaajapuoli ei halua sitoutua mekaaniseen elinajanodotteen huomioon ottavaan kirjaukseen, vaan huomioon on otettava myös työurat, taloustilanne ja monia muita tekijöitä. Analyysi mukaan tämä pitkän aikavälin ongelma ja valtion vaatimukset siitä, kuinka paljon työmarkkinajärjestöjen ratkaisun tulee pelastaa julkista taloutta, jarruttivat päätöksen tekoa. (Helsingin Sanomat )

5 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3 / SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kritisoi pääministeri Alexander Stubbia, joka sanoi, että eläkeuudistus siirretään hallitukselle ja eduskunnalle, jos työmarkkinajärjestöt eivät löydä ratkaisua. Lylyn mukaan Euroopan unionin ja luottoluokittajien arviot Suomen kestävyysvajeesta olivat saaneet liian suuren painoarvon neuvotteluissa. Lyly sanoi, että vaatimus julkisen talouden kestävyysvajeen keventämisestä vaikeutti neuvotteluja huomattavasti. Lehdet uutisoivat syyskuun alussa, että eläkeneuvottelut olivat jumittuneet. (Kainuun Sanomat, Demokraatti 2.9.) Osittainen varhennettu eläke korvaa osa-aikaeläkkeen STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Helle kertoi elokuun puolessa välissä, että ei usko, että eläkeuudistuksessa päädyttäisiin poistamaan varhennetut eläköitymistavat ja vielä lisäksi nostamaan eläkeikää. SAK:n vastaavan asiantuntijan Katja Veirton mukaan osa-aikaeläkejärjestelmä on välttämätön, mutta siihen voidaan tehdä muutoksia. (Etelä-Suomen Sanomat 14.8.) Työmarkkinaosapuolien päästyä sopimukseen eläkeuudistuksesta, Kauppalehti kirjoitti, että uudistuksessa osa-aikaeläke korvataan osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä, joka kuitenkin on hakijalleen hyvin epäedullinen. (Kauppalehti 30.9.) Työttömyysturvan lisäpäivät eli ns. eläkeputki nostatti tunteita Lehdet uutisoivat, että työmarkkinakeskusjärjestöt kävivät tiukkaa vääntöä eläkeputken tulevaisuudesta. Työnantajat vaativat järjestelmästä luopumista kun työntekijät haluavat säilyttää sen. Rakennusliitto järjesti kahden tunnin valtakunnallisen lakon eläkeputken turvaamiseksi. (Karjalainen 19.8.) Eläkeputken uutisoitiin säilyvän toistaiseksi ennallaan. Ikäraja on nousemassa 1961 jälkeen syntyneillä, mutta sitä ennen arvioidaan ikääntyneille tarkoitettujen työvoimapalvelujen tehoa. (Kainuun Sanomat 27.9.) VATT:n johtaja Juhana Vartiainen kritisoi työttömyysturvan lisäpäivien säilyttämistä ennallaan. Vartiaisen mielestä eläkeputki olisi pitänyt poistaa, koska tilalle tuli työuraeläke. (STT 29.9.) Työn sankareiden työuraeläke puhutti eläkeuudistuksessa Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen totesi, että eläkekeskustelussa korostetaan liikaa sitä, että vain fyysisesti raskasta työtä tekevät ovat työn sankareita. Luukkasen mukaan henkisesti raskasta työtä tekevät ovat myös työn sankareita. Luukkanen kritisoi mallia, jonka mukaan eläke määräytyisi työvuosien mukaan, esimerkiksi 40 työvuoden jälkeen. Tällöin yliopistossa ja korkeakouluissa opiskelleet saisivat täyden eläkkeen vasta lähempänä 70-ikävuotta. (Aamulehti 18.8.) Eläketurvakeskuksen tutkimusjohtaja Mikko Kautto sanoi, että työn sankareiden osalta eläkeratkaisu vaatii jatkovalmistelua. Työnsankarieläke ei voi olla ammattiin perustuva, sillä yksi ihminen voi työuransa aikana työskennellä useissa tehtävissä ja ammateissa. Kau-

6 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3 / ton mukaan sanakarieläkkeen määritteleminen saattaa tarkoittaa, että nyt palataan kohti yksilöllistä varhaiseläkettä, joka mahdollisti varhaisemman eläköitymisen, mutta joka poistui vuoden 2005 työeläkeuudistuksen yhteydessä. Kautto kertoi, että uusi työuraeläke ei ole taloudellisesti houkutteleva. (Ilta-Sanomat Kaleva 28.9.) Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder moitti työuraeläkettä tarpeettomaksi, ennenaikaiseksi poistumisväyläksi työelämästä. SAK:n edunvalvontajohtaja Janne Metsämäki vakuutti, että uutta eläkemuotoa tarvitaan. (Kaleva 28.9.) Eläkkeen karttuminen koko palkasta nuorten voitto Eläkkeiden rahoitus nähtiin julkisessa keskustelussa sukupolvikysymyksenä. SAK:n päällikkö Kaija Kallinen kirjoitti, että työeläkkeiden riittävä rahoitus tulevaisuudessa on eläkeneuvottelujen keskeinen kysymys. (Turun Sanomat 19.7.) Pääkirjoituksissa kirjoitettiin, että eläkeuudistus jakaa ammatteja ja sukupolvia. (Iltalehti 26.7.) SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kertoi palkansaajajärjestöjen tavoitteena olevan, että nuorille turvataan riittävän tasoiset eläkkeet sekä se, että työeläkemaksun vähenteisyys poistettaisiin. Se, että palkasta otetaan ensin pois työeläkemaksu ja vasta sen jälkeen siitä määritellään eläke, pienentää eläkettä. (Demokraatti 18.8.) Kun uudistuksesta päästiin sopimukseen, SAK:n Lauri Lyly sanoi, että nuoret ja naiset ovat uudistuksen voittajia. Koko työuran karttuma paranee kuusi prosenttia joka vuosi, koska eläkemaksuja ei enää vähennetä eläkettä kartuttavasta palkasta, Lyly totesi. (Iltalehti 25.9.) Myös Telan Reijo Vanteen mukaan eläkeuudistuksen voittajia ovat 1980-luvulla ja sen jälkeen syntyneet, jos asia mitataan käteen jäävän rahan määrällä. (Uusi Suomi 29.9.) Ikääntyneiden lisääntyneitä työhaluja ja työkykyä selvitettiin Ylen uutisen mukaan suomalaiset pitävät sopivampana eläköitymisikänä 65 vuotta. Korkeammalle iän nostaisivat vain asiantuntijat, yrittäjät ja akateemisesti koulutetut. Lehtien pääkirjoituksissa Ylen kyselyn tuloksen arvioitiin tarkoittavan sitä, että suomalaiset alkavat ymmärtää, että eläkeikää on korotettava. (Yle Suomenmaa 23.7.) Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty piti hyvänä ikänä jäädä eläkkeelle 65-vuotiaana. Rädyn mielestä myös yläikärajaa pitäisi nostaa, jos ylärajaa edes tarvittaisiin. Räty piti tärkeänä myös sitä, että työntekoa voisi keventää työuran loppupäästä. (Yle 21.7.) Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Anna-Maija Lehto kertoi, että Suomessa ikääntyvät pysyvät töissä EU-maiden keskiarvoa pidempään. Tilastoissa Suomi on ikäihmisten työllisyysasteella mitattuna EU:n kuudenneksi paras. Lehto kertoi, että muutos parempaan on ollut nopea ja tapahtunut runsaassa kymmenessä vuodessa. (Yle Länsi-Savo 31.7.) Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto sanoi, että yli kuusikymppiset ovat entistä parempikuntoisia ja aiempaa kykenevämpiä palkkatyöhön. ETK:n mukaan lähes viidennes vuotiaista tekee palkkatyötä. Heistä puolet on jatkanut uraansa jäämättä välillä pois töistä. (Etelä-Suomen Sanomat 27.8.)

7 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3 / Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Seppo Saukkonen piti tätä merkkinä siitä, että eläkeikää voidaan nostaa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas ei pitänyt johtopäätöstä oikeana. Kaikkien käsien sitomisen sijaan Ilmakunnas toivoi joustomalleja joissa kukin saisi voimiensa mukaan yhdistää eläkkeen ja työssäolon. (Etelä-Suomen Sanomat 27.8.) Kevan tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forman mukaan ikä on vain yksi tapa mitata elämänkulun etenemistä. Tutkimukset ja arkipäivän esimerkit osoittavat, että 60-vuotiaalla voi olla 30-vuotiaan työkyky ja päinvastoin. Tämän vuoksi eläkeiän tulisi joustaa. (HS 27.6.) Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari arvioi, että yli 60-vuotiaiden lisääntyneet työhalut eivät yksistään riitä ilman eläkeuudistusta, vaikka suunta on myönteinen. (Kotimaa 28.7.) Eläkeyhtiöiden hallitusten jäsenten osakekauppojen julkisuuteen otettiin kantaa Loppukesään mahtui eläkeuudistuksen lisäksi myös muuta eläkeaiheista keskustelua. Sosiaali- ja terveysministeriön lakiesitys eläkeyhtiöiden hallinnon avoimuudesta viivästyi, kun valtiovarainministeri Antti Rinne halusi selvittää, pitäisikö avoimuus laajentaa koskemaan myös kuntien ja eläkelaitoksen Kevan ja valtion eläkerahastojen hallituksia. Valtion eläkerahaston (VER) hallituksen puheenjohtaja, ministeri Antti Tanskanen kommentoi, ettei Verillä ole mitään avoimuutta vastaan. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tarmo Valkonen sanoi, että kyseessä on eräänlainen erityisvalvonta, kansanvalvonta joka on hallituksen jäsenten merkittävän tehtävän vuoksi paikallaan. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen kiitteli uudistusta siitä, että se on linjassa Suomen hyvän sananvapaustilanteen kanssa. Kuntaministeri Paula Risikko ilmoitti aloittavansa ministeriössään valmistelutyön, jonka tavoitteena on julkistaa kuntien eläkemiljardeja hoitavan Kevan johtajien ja hallituksen osakesijoitukset. (HS 3.7, 4.7, 5.7.) Hallitus antoi työeläkeyhtiöiden hallinnon avoimuutta lisäävän esityksensä eduskunnalle. Sen mukaan yhtiöiden olisi jatkossa pidettävä julkista sisäpiirirekisteriä ja julkista luetteloa hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan muista hallitusjäsenyyksistä ja luottamustoimista. Yhtiön johdon ja sen lähipiirin kanssa tehdyt suuret kaupat olisivat julkisia ja ne pitäisi käsitellä yhtiön hallituksessa. (HS 15.8.) Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes huomautti, että hallituksen jäsenet omistavat arvopapereita yksityishenkilönä. Siimeksen mukaan esitys vaikeuttaisi hallitusten jäsenten toimintaa tarpeettomasti, koska he olisivat jatkossa sisäpiiriläisiä silloinkin, kun he eivät ole saaneet sisäpiiritietoa. Siimes näki tämän voivan vaarantaa hallitustyöskentelyyn osallistumisen. (Verkkouutiset 14.8.) Toimitusjohtajien varhaista eläköitymistä kritisoitiin Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen kommentoi toimitusjohtajien aikaista eläkkeelle jääntiä toteamalla, että ne eivät ole tätä päivää. Keskustelu käynnistyi Valion toimitusjohtajan Pekka Laaksosen ilmoitettua eläkkeelle jäännistään vain 58-vuotiaana

8 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3 / sen vuoksi, että hän on väsynyt ja turhautunut yhtiön maitokiistaan. STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan piti Laaksosen päätöstä vääränä. Palola totesi, että varmasti moni muukin on väsynyt, eikä pelkkä väsymys ole peruste aikaiseen eläkkeelle jääntiin. SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola sanoi, että aikaisin eläköityvien johtajien käytös heikentää eläkeneuvottelujen tavoitteita ja uskottavuutta. (HS, Yle ) Entinen valtiosihteeri Raimo Sailas patisti johtajia pysymään kauemmin työelämässä. Sailas muistutti, että myös ammattiyhdistysjohtajien keskuudessa nuorella iällä eläkkellejäänti on ollut yleistä. Sailas totesi, että eläkeuudistuksen tekijät ovat kuin pukit kaalimaan vartijoina. Aalto-yliopiston tutkija Mika Aaltosen mukaan johtajatason ihmisillä on tavallista suurempi vastuu teoistaan. Aaltonen näki rakenteiden uudistamisen kannalta huolestuttavana sen, että Suomeen on vaurastumisen johdosta syntymässä sellainen porukka, joka voi halutessaan jäädä eläkkeelle varhaisessa vaiheessa. (Iltasanomat 12.7.) Eläketulovähennysehdotus herätti hämmästystä hallituspuolueissa Valtiovarainministeri Antti Rinne ehdotti talousarvioesityksessään, että eläketulovähennystä korotetaan pieni- ja keskituloisille eläkeläisille. Rinne ehdotti lisäksi takuueläkkeisiin kymmenen euron kuukausittaista tasokorotusta. Hallituspuolueet arvostelivat Rinteen toimintatapaa kummalliseksi ja tavanomaisesta poikkeavaksi. RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund syytti Rinnettä omavaltaisuudesta. (Helsingin Sanomat 7.8. Kauppalehti 8.8.) Pääkirjoituksissa Rinteen esitystä nimitettiin sooloiluksi. (Etelä-Saimaa 8.8.) Nuorten työkyvyttömyydestä uutta tietoa Kelan erikoistutkija Karoliina Koskenvuo kirjoitti, että käsitys siitä, että nuoret eläköityisivät mielenterveysongelmien vuoksi, on myytti. Kelan selvityksen mukaan syyt nuorten eläkkeelle siirtymiseen liittyvät useammin erilaisiin synnynnäisiin kehityshäiriöihin ja vammoihin. Koskenvuo kysyi, miksi näiden tuhansien vajaakuntoisten työnhaluisten, koulutettujen ja työkykyisten nuorten on niin vaikea päästä työelämään. (Kansan Uuutiset viikkolehti 1.8.) Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsystä erilaisia näkemyksiä Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov sanoi työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyn vaikeutuneen. Filatovin mukaan tilanne on kestämätön niille, jotka ovat työmarkkinoiden silmissä työkyvyttömiä, mutta eläkejärjestelmän mielestä työkykyisiä. Filatov toivoi ammattitaitoisempaa työkyvyn analyysiä, jotta kokonaistilanne osattaisiin huomioida paremmin. Työeläkevakuuttajat Telan sidosryhmäjohtaja Markku J. Jääskeläinen torjui puheet työkyvyttömyyseläkkeelle pääsemisen vaikeutumisesta. (Demokraatti 6.8.) Vantaan työttömät ry:n toimintakoordinaattori Seppo Jokinen piti työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyä liian vaikeana. Jokinen ehdotti työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyn helpottamista. Jokinen piti mahdollisena Lex Taipaleen palauttamista jälleen voimaan. Lex Taipale oli kan-

9 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3 / sanedustaja Ilkka Taipaleen ajama ja vuonna 2005 voimaan astunut laki, jonka avulla kymmenen vuotta työttömänä olleet yli 50-vuotiaat pääsivät suoraan eläkkeelle. (Demokraatti 4.8.) Kunnallisen ja yksityisen eläkejärjestelmän yhdistämistä ehdotettiin Valtiovarainministeriön Jukka Ahtela totesi, että henkilöstön mahdollinen supistuminen vaikuttaa eläkkeiden rahoitukseen. Ahtela ehdotti ratkaisuksi kunnallisen eläkejärjestelmän ja yksityisen tyel:in mahdollista yhdistämistä. (Verkkouutiset 4.8.) Perussuomalaiset: työeläkejärjestelmä vahvistaa tuloeroja Perussuomalaisten Politiikka lehti kirjoitti työeläkejärjestelmän vahvistavan tuloeroja. Kirjoituksessa pohjattiin Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttäseen, jonka mukaan eräät tulonsiirrot, jotka tasoittavat eroja käytettävissä olevissa vuosituloissa, kasvattavat eroja käytettävissä olevissa elinkaarituloissa. Artikkelissa todettiin, että sen lisäksi, että eroja elinajanodotteissa voi jo sinällään pitää tasa-arvo-ongelmana, kustantavat duunarimiehet siis akateemisten naisten eläkkeet suurelta osin. Vain hieman kärjistettynä kyse on tulonsiirrosta perussuomalaisten tyypillisiltä äänestäjiltä kokoomuksen tyypillisille äänestäjille, artikkelissa vedettiin yhteen. Määttänen vahvisti, että jos tarkastellaan vain työeläkejärjestelmän kautta maksettavia vanhuuseläkkeitä, niin järjestelmä on tulonsiirto hyvätuloisille, ja naisille erityisesti. (PS Politikka, 14/8) Keskustelua sosiaalisessa mediassa Blogit Eläkeiän noston seuraukset PAMin edustajiston pj., työsuojeluvaltuutettu Joonas Tuomivaara kirjoittaa Uuden Suomen blogissa, että talouden ja kestävyys vajeen hoito tarvitsee aivan toisenlaiset keinot kuin nyt esitetyt. Tuomivaaran mukaan niissä olisi mahdollisuus ottaa yksilön hyvinvointi huomioon ja lisätä sitä. Tuomivaara kirjoittaa, että nykyisillä aikeilla, joissa eläkeiän alarajaa nostetaan mahdollisesti jopa 67 vuoteen, aiheutetaan työttömyyden kasvua ja heikennetään entisestään niiden ihmisten eläkkeellä saatavia korvauksia, joiden työsuhteet eivät jatku yhtäjaksoisesti vanhuuseläkkeelle asti. (Uusi Suomi 28.8.) Eläkkeiden oikeudenmukainen rahoitus ja riittävyys Työaika- ja palkkatutkija Pauli Sumanen kirjoitti Uuden Suomen blogissa, että eläkejärjestelmä tulee kaatumaan, jos ei puututa siihen epäkohtaan että työeläkejärjestelmässä on

10 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3 / mukana siipeilijöitä, jotka maksattavat eläkekulunsa muilla. Sumasen mukaan naiset ovat yksi tällainen ryhmä, joka maksaa vähemmän työeläkemaksuja mutta saa paljon enemmän työeläkkeitä. (Uusi Suomi 31.7.) Eläkekarttumien poisto iäkkäiltä ratkaisuksi työurien pidentämiseen Kalle Isokallio ehdottaa Iltalehden blogissa ratkaisuksi työurien pidentämiseen, että eläkeiän jälkeen työssä jatkavilla eläke ei enää karttuisi, vaan se olisi se, mikä se olisi ollut, jos olisi jäänyt eläkkeelle eläkepäivänä. Koska eläke ei enää karttuisi, työntekijä ja työnantaja vapautettaisiin eläkemaksuista, palkkaa voisi korottaa ja työnantajan sivukustannukset putoaisivat. Julkisen sektorin näkökulmasta tämä purkaisi eläkepommia. Isokallio kirjoittaa, että vapaaehtoinen yksinkertainen ratkaisu ei vaatisi byrokratiaa ja kaikki voittaisivat. (Iltalehti 18.8.) Keskustelupalstat Keskustelupalstoilla kannettiin huolta omasta eläkkeestä ja sen olemassaolosta. Keskustelupastoille tyypillisesti ne sisälsivät paljon vastakkaisia näkemyksiä ja erilaisia mielipiteitä samaan asiaan. Palstoilla pohdittiin tulevien eläkemuutosten oikeudenmukaisuutta ja kannettiin huolta työttömyyden lisääntymisestä. Useat keskustelijat epäilivät, että tuleva eläkeuudistus ei olisi pysyvä ratkaisu. Keskustelijat epäilivät myös, että eläkkeitä huononnettaisiin entisestään tulevaisuudessa. Samaan aikaan eläkeuudistus nähtiin kuitenkin myös välttämättömänä ratkaisuna. Keskustelupalstoilla pohdittiin laajasti kysymystä kuka maksaa eläkeläisten eläkkeet, sekä sitä riittääkö keskivertoeläke, 1400 euroa kuussa.

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 mikä muuttui ja miten nuorille käy? Telan työeläkekoulu nuorille

Eläkeuudistus 2017 mikä muuttui ja miten nuorille käy? Telan työeläkekoulu nuorille Eläkeuudistus 2017 mikä muuttui ja miten nuorille käy? Telan työeläkekoulu nuorille 7.3.2017 Janne Pelkonen Erityisasiantuntija Twitter: @JiiPelkonen Peruskallio pysyy, eläkeuudistus ei ole uusi maailmanjärjestys

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

www.tela.fi/elakejarjestelma 1 Työeläkekoulu 2017 Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat Illan ohjelma 17.00 Kahvi/tee/sämpylä 17.30-18.00 Suomen työeläkejärjestelmän perusperiaatteet

Lisätiedot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Hallitusammattilaiset: Tietopankkiaamiainen Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Janne Sjöman ja Tarja Tyni 19.8.2015 Hallitusammattilaiset / 19.8.2015

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Mikko Kautto, johtaja Sosiaaliturvan uudistukset 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa seminaari, 3.2.2015 @Mikko_Kautto eläketutka.fi Tutkimuskirjallisuus

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017. Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014

Työeläkeuudistus 2017. Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014 Työeläkeuudistus 2017 Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014 Perustelut uudistukselle Eläkkeellesiirtymisikä nousee 62,4 vuoteen v. 2025 mennessä Elinikä pitenee koko ajan. Jos työurat eivät pitene,

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Miksi pidempiä työuria?

Miksi pidempiä työuria? Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Julkisen sektorin erityiskysymykset eläkeuudistuksessa. Päivi Lilleberg

Julkisen sektorin erityiskysymykset eläkeuudistuksessa. Päivi Lilleberg Julkisen sektorin erityiskysymykset eläkeuudistuksessa Päivi Lilleberg Keva.fi eläkeasiat sujuvasti verkossa Tietoa eläkkeistä, Kevasta ja Kevan palveluista tietosivut, ohjeet ja tukimateriaalit uutiset,

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Julkisen sektorin erityispiirteitä eläkeuudistuksessa. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus

Julkisen sektorin erityispiirteitä eläkeuudistuksessa. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Julkisen sektorin erityispiirteitä eläkeuudistuksessa Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Julkisten alojen eläkelaki voimaan 1.1.2017 Julkisten alojen eläkelaki, JuEL, korvaa 1.1.2017 alkaen kunnallisen

Lisätiedot

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu

Lisätiedot

Eläkeuudistuksen uudet eläkelajit: Osittainen varhennettu vanhuuseläke (OVE) ja työuraeläke Työeläkekoulu

Eläkeuudistuksen uudet eläkelajit: Osittainen varhennettu vanhuuseläke (OVE) ja työuraeläke Työeläkekoulu Eläkeuudistuksen uudet eläkelajit: Osittainen varhennettu vanhuuseläke (OVE) ja työuraeläke Työeläkekoulu 28.3.2017 Janne Pelkonen Erityisasiantuntija Työeläkevakuuttajat Tela Twitter: @JiiPelkonen Eri

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman

Lisätiedot

SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA

SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA Rakennusliitto teetti TNS Gallupilla selvityksen koskien suomalaisten käsityksiä eläkeiästä ja eläkkeistä. Selvitys tehtiin GallupKanava-tutkimusjärjestelmän

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh.

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. Ajankohtaista työeläkkeistä Julia, Turku SAK 29.10.2011 Työeläkevakuuttajat TELA Lea Ala-Mononen tiedottaja Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. 010 680 6700 e-mail: elaketiedotus@tela.fi 2011 Mikä TELAn

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017

Työeläkeuudistus 2017 Työeläkeuudistus 2017 Eläkeuudistus vaikuttaa vuodesta 2017 alkaen Eläkeuudistus ei vaikuta maksussa oleviin eläkkeisiin. Uudistus ei vaikuta 2017 mennessä kertyneeseen eläkekarttumaan. Eläkekarttumat

Lisätiedot

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Agronomiliiton Seniorit Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Tietoa eläkkeistä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Kaikki työ- ja kansaneläkkeen saajat 31.12.2011 Eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria?

Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria? Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria? 10.2.2014 Sosioekonomiset erot elinajan odotteissa suuria erityisesti miehillä Onko eläkejärjestelmä reilu? Raportti tarjoaa tietoa eri näkökulmista

Lisätiedot

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla VTT, dosentti Pauli Forma Keva Työelämän tutkimuspäivät 7.11.2014 7.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohdat Keskustelu työurien pidentämisestä ja tukemisesta jatkuu,

Lisätiedot

Työeläkekoulu 2016 SAK AKAVA STTK SAK AKAVA STTK

Työeläkekoulu 2016 SAK AKAVA STTK SAK AKAVA STTK Työeläkekoulu 2016 ELÄKEUUDISTUS 2017: NEUVOTTELUJEN LÄHTÖKOHDAT Rahoitus Tulevien vuosien eläkemaksut Riittävä maksutaso Julkisten alojen eläkkeiden rahoitus Eläketurvan sisältö Ikärajat ja varhaiseläkejärjestelyt

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012 Työurasopimus 2012 22.3.2012 Tö Työurasopimus miksi? i? Työmarkkinajärjestöt sitoutuivat vuonna 2009 ja uudestaan hallitusohjelmassa pidentämään työuria Tämä sopimus osaltaan lunastaa tätä lupausta Sopimus

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017. Kaakkois-Suomen aluetoimisto

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017. Kaakkois-Suomen aluetoimisto TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 Kaakkois-Suomen aluetoimisto Neuvottelutulos Eläkeuudistuksen sisältöä neuvotelleet työmarkkinoiden keskusjärjestöt EK, KT, SAK ja STTK ovat päässeet sopuun työeläketurvaan tehtävistä

Lisätiedot

Tiedote 1 (2) 16.4.2012 ALUEELLISET TYÖURASOPIMUS SEMINAARIT KÄYNNISTYVÄT ENSI VIIKOLLA

Tiedote 1 (2) 16.4.2012 ALUEELLISET TYÖURASOPIMUS SEMINAARIT KÄYNNISTYVÄT ENSI VIIKOLLA Tiedote 1 (2) 16.4.2012 ALUEELLISET TYÖURASOPIMUS SEMINAARIT KÄYNNISTYVÄT ENSI VIIKOLLA Työeläkevakuuttajat TELA ry järjestää yhdessä Akavan, SAK:n ja STTK:n kanssa kevään aikana kuusi alueellista seminaaria,

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

TELA, Helsinki

TELA, Helsinki Nuoret ja työelämän sekä työeläkkeen tulevaisuus 12.9.2017 TELA, Helsinki Kuka olen ja mistä tulen? : Vastaa Keskustanuorten politiikan valmistelutyöstä ja tiedonhankinnasta Poliittisten sisältöjen valmistelu

Lisätiedot

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Kuntoutusakatemia 29.11.2011 Outi Antila Työeläkejärjestelmän haasteita Eliniän odotteen kasvu Työurien pidentyminen Rahoitus ja vakavaraisuus Sukupolvien

Lisätiedot

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 Eläkejärjestelmä uudistuu -haaste työyhteisön johtamiselle Kari Puro Eläkeuudistuksen päätavoitteet työeläkejärjestelmän taloudellisen kantokyvyn varmistaminen eliniän pidetessä

Lisätiedot

Case 1: Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja työeläkeindeksit. Janne Pelkonen erityisasiantuntija Työeläkevakuuttajat Tela

Case 1: Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja työeläkeindeksit. Janne Pelkonen erityisasiantuntija Työeläkevakuuttajat Tela Case 1: Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja työeläkeindeksit Janne Pelkonen erityisasiantuntija Työeläkevakuuttajat Tela Twitter: @Jiipelkonen Miten eri ikäluokkien välinen oikeudenmukaisuuden tavoite

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN LAUSUNTO 15/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle varhennettua vanhuuseläkettä ja osa-aikaeläkettä koskevien säännösten muuttamiseksi Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Lisätiedot

13.9. Tampere Oulu Helsinki Helsinki Turku. Uudistuva työeläke polku, aamiaiswebinaarit. Osa 3/5: Muuttuvat eläkeiät

13.9. Tampere Oulu Helsinki Helsinki Turku. Uudistuva työeläke polku, aamiaiswebinaarit. Osa 3/5: Muuttuvat eläkeiät Uudistuva työeläke polku, aamiaiswebinaarit Osa 1/5: Työssä ja eläkkeellä - osittainen vanhuuseläke Osa 2/5: Jos työkyky heikkenee Osa 3/5: Muuttuvat eläkeiät Osa 4/5: Paljonko eläkettä? Osa 5/5: TyEL-vakuutus

Lisätiedot

Työeläkekoulu 2017 SAK AKAVA STTK SAK AKAVA STTK

Työeläkekoulu 2017 SAK AKAVA STTK SAK AKAVA STTK Työeläkekoulu 2017 ELÄKEUUDISTUS 2017: NEUVOTTELUJEN LÄHTÖKOHDAT Rahoitus Tulevien vuosien eläkemaksut Riittävä maksutaso Julkisten alojen eläkkeiden rahoitus Eläketurvan sisältö Ikärajat ja varhaiseläkejärjestelyt

Lisätiedot

Eläkeuudistus ja uudet eläkelajit: OVE ja työuraeläke? Työeläkekoulu Janne Pelkonen erityisasiantuntija

Eläkeuudistus ja uudet eläkelajit: OVE ja työuraeläke? Työeläkekoulu Janne Pelkonen erityisasiantuntija Eläkeuudistus ja uudet eläkelajit: OVE ja työuraeläke? Työeläkekoulu 24.11.2016 Janne Pelkonen erityisasiantuntija Twitter: @Jiipelkonen Uudistus tuunaa eläkejärjestelmää, mutta ei muuta sen perusarvoja.

Lisätiedot

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 23.11.2010 1 Työuria täytyy pidentää Tarvitaan enemmän

Lisätiedot

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Uudistus pähkinänkuoressa Siirryttiin yleisestä 65 vuoden eläkeiästä joustavaan eläkeikään 63-68 Otettiin käyttöön kannustinkarttuma Työttömyyseläke korvattiin työttömyysturvan

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

HE 51/2015 vp eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta

HE 51/2015 vp eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta Akava ry Lausunto 1 (6) Eduskunta Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta TyV@eduskunta.fi Asiantuntijakuuleminen tiistaina 10.11.2015 klo 12.15 HE 51/2015 vp eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta

Lisätiedot

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 1 Työeläkerahastot 31.12.2009 Yhteensä 124,9 mrd. Yhtiöt 78,9 mrd. Kassat ja säätiöt 6,6 mrd. MEK ja MELA 0,8 mrd. Julkinen sektori 39,4 mrd. Lähde: TELA Rahastot

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ

KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ 18.5.217 SELVITIMME SYITÄ, MIKSI OSITTAINEN VANHUUSELÄKE ON SUOSITTU Osittainen vanhuuseläke on ollut suosittu eläkelaji ja saimme neljännesvuodessa enemmän

Lisätiedot

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu 24.11.2016 Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Twitter: @nikolaselomaa Sisällys Mistä lakialoitteessa on kyse? Indeksimuutoksen voittajat ja häviäjät Kuinka paljon

Lisätiedot

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Seija Ilmakunnas Palkansaajien tutkimuslaitos TELA:n seminaari Suomi ylös suosta 23.01.2015 Tässä esityksessä Eläketurvan tavoitteista

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Hannu Uusitalo 29.1.2015. Eläkeuudistus 2017

Hannu Uusitalo 29.1.2015. Eläkeuudistus 2017 Hannu Uusitalo 29.1.2015 Eläkeuudistus 2017 Esityksen sisältö eläkepolitiikkaa 2005-2014 keskeiset selvitykset 2017 uudistuksen sisältö tutkimukselliset vaikutusarviot poliittiset arviot; miten uudistuksen

Lisätiedot

Suomalainen eläkejärjestelmä - kehitystä ja sopeutusta. Eläkeläiset ry Valtuusto Kalevi Kivistö

Suomalainen eläkejärjestelmä - kehitystä ja sopeutusta. Eläkeläiset ry Valtuusto Kalevi Kivistö Suomalainen eläkejärjestelmä - kehitystä ja sopeutusta Eläkeläiset ry Valtuusto 27.4.2017 Kalevi Kivistö Esivaiheet Syy:nki (maatalous) Armovuosijärjestelmä (papiston lesket) Val:on virkamiesten eläkkeet

Lisätiedot

Pekkarisen työryhmän raportti pohjustaa seuraavaa eläkeuudistusta

Pekkarisen työryhmän raportti pohjustaa seuraavaa eläkeuudistusta Pekkarisen työryhmän raportti pohjustaa seuraavaa eläkeuudistusta JAAKKO KIANDER Ylijohtaja Jukka Pekkarisen johtaman eläkekysymysten asiantuntijatyöryhmä julkisti raporttinsa 31.10.2013 (ETK 2013a). Työryhmän

Lisätiedot

Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala

Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala Maailma muuttuu niin myös työeläke Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala Sisällys Historiaa Nykytilanne Tulevaisuus Eläketurvakeskus 2 Alkuvaihe Kansaneläkelaki 1938 ja sen uudistus 1956 Yksilölliset

Lisätiedot

Työeläkealaa koskeva julkinen keskustelu: 1/2012 tammi-maaliskuu

Työeläkealaa koskeva julkinen keskustelu: 1/2012 tammi-maaliskuu Työeläkealaa koskeva julkinen keskustelu: 1/2012 tammi-maaliskuu Keskustelu eläkeiästä jatkui kiivaana lehdistössä vuoden alkupuolella. Myös rekisteröidyn lisäeläkkeen rahoituksesta käytiin vilkasta keskustelua.

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän oma vapaa 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen Työstä työeläkettä Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu Kuvitus: Anssi Keränen Suomalainen sosiaalivakuutus Työeläke on keskeinen osa suomalaista sosiaaliturvaa. Työstäsi kasvaa työeläke! Työeläke

Lisätiedot

Vanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa

Vanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa Vanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen Etla Miksi tutkitaan? Eläkkeelle siirtymisen terveysvaikutuksista tiedetään Suomessa vähän, vaikka vanhuuseläkeiän

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

1993 vp - HE 225 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 225 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 225 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun lain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ortodoksisesta

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Helena Alkula palvelupäällikkö, Varma

Helena Alkula palvelupäällikkö, Varma 13.9. Uudistuva työeläke, osa 3/5: Muuttuvat eläkeiät, Elina Juth, palvelupäällikkö, Varma Helena Alkula palvelupäällikkö, Varma Minna Harjula, lakiasiantuntija, Varma Uudistuva työeläke polku, aamiaiswebinaarit

Lisätiedot

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto 1 Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahaston palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2015

Työttömyysvakuutusrahaston palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2015 Työttömyysvakuutusrahaston palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2015 Sisällysluettelo 1 Työttömyysvakuutusrahaston palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2015... 1 1.1 Hallintoneuvoston jäsenten palkkiot ja

Lisätiedot

LIITE TUTKIMUKSEEN "ELÄKEIÄN SITOMINEN ELINAIKAAN

LIITE TUTKIMUKSEEN ELÄKEIÄN SITOMINEN ELINAIKAAN LIITE TUTKIMUKSEEN "ELÄKEIÄN SITOMINEN ELINAIKAAN MITEN KÄY TYÖURIEN JA TULONJAON?" LIITTYVÄÄN OIKAISUUN (Eläketurvakeskuksen raportteja 0/3, B 2) Jukka Lassila..3 Tutkimuksessa Eläkeiän sitominen elinaikaan

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Omat eläketietosi - Kevan info 2013 Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen

Lisätiedot

Kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi

Kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi Kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16.2.2017 Heli Backman Johtaja Sosiaali- ja terveysministeriö Työeläke perustuu työskentelyajan ansioihin

Lisätiedot

Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2016: Herkkyyslaskelmia syntyvyydestä ja eläkealkavuuksista

Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2016: Herkkyyslaskelmia syntyvyydestä ja eläkealkavuuksista Muistio 1 (10) Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2016: Herkkyyslaskelmia syntyvyydestä ja eläkealkavuuksista Syntyvyys Eläketurvakeskus julkaisi lokakuussa 2016 raportin 1, joka sisältää

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot