ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS"

Transkriptio

1 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman lehdistökatsauksen pohjalta. Katsaus listaa työeläke alaa koskevia ajankohtaisia teemoja, joita on käsitelty mediassa, ja referoi teemoista käytyä keskustelua ja kannanottoja. Mediakatsauksen loppuun on valittu otteita sosiaalisessa mediassa esitetyistä mielipiteistä. Työeläkealaa koskeva julkinen keskustelu: 3/2014 heinäkuu-syyskuu Kesän jälkeen eläkealan uutisointi keskittyi eläkeuudistusneuvottelujen seuraamiseen. Tuloksen julkaisemista odotettiin mediassa päivä kerrallaan. Syyskuun lopussa saavutettu eläkeratkaisu nähtiin yleisesti hyvänä tuloksena. Kiista eläkkeiden karttumisesta jätti Akavan sopimuksen ulkopuolelle. Eläkeikärajoista käytiin edelleen keskustelua julkisuudessa. Myös kummastelu hallituksen roolista eläkeuudistuksessa jatkui. Myös ikääntyneiden lisääntyneitä työhaluja ja työkykyä selvitettiin. Eläkeuudistuksen lisäksi julkisuudessa esitettiin taas kannanottoja eläkeyhtiöiden hallitusten jäsenten osakekauppojen julkisuudesta. Myös toimitusjohtajien varhaista eläköitymistä kritisoitiin jälleen. Saavutettua eläkeratkaisua pidettiin onnistuneena Elokuun viimeisellä viikolla lehdet uutisoivat, että eläkeneuvottelujen ratkaisua odotettiin lähipäivinä. Isot kysymykset olivat otsikkojen mukaan kuitenkin vielä auki ja neuvottelujen eteneminen hidasta. Kun odotuksista huolimatta ratkaisua ei löytynyt, lehdistö totesi, että nopea esitys eläkekysymysten ratkaisemiseksi olisi jymy-yllätys. (Demokraatti 26.8.) Syyskuun viimeisellä viikolla lehdet uutisoivat, että eläkeneuvottelijat olivat päässeet sopimukseen eläkeratkaisusta ja että eläkeikä nousee 65 vuoteen. Akava jäi sopimuksen ulkopuolelle. (Helsingin Sanomat 26.9.) Kuntatyönantajat piti saavutettua sopimusta yhtenä kuluvan vuosikymmenen tärkeimmistä rakenteellisista uudistuksista. Sen nähtiin hillitsevän eläkemenojen ja -maksujen kasvua. Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen oli tyytyväinen eläkeratkaisuun. Jalonen sanoi, että ratkaisu täyttää julkisen talouden osalta ne kriteerit, joita uudistuksella on haettu. Rakenne tulee olemaan yksinkertaisempi kuin nykyjärjestelmä. (Talouselämä Iltalehti 25.9.) EK tiedotti, että työmarkkinakeskusjärjestöjen saavuttama sopu tulevasta eläkeuudistuksesta on merkittävä kaikille suomalaisille. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies totesi, että ratkaisulla hoidettaisiin noin neljäsosa koko julkisen talouden kestävyysvajeesta. Myös sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty kehui tulosta siitä että se turvaa tulevien sukupolvien eläkkeet. (Talouselämä 26.9.)

2 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3 / Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen uskoo eläkeratkaisun pitävän. Vartiaisen mukaan ratkaisu vaikutti odotetulta. (Yle 25.9.) Pääministeri Alexander Stubb kehui eläkeratkaisua syksyn parhaaksi talousuutiseksi. Stubbin mukaan päätös oli välttämätön. (Yle 26.9.) Keskustajohtaja Juha Sipilä kiitteli eläkesopua. Keskustassa nähtiin, että saavutettu eläkesopu vauhdittaa laajemminkin työmarkkinajärjestöjä ja eri puolueita uudistustyöhön työllisyyden parantamiseksi ja työmarkkinoiden toimivuuden lisäämiseksi. Myös entinen pääministeri Matti Vanhanen piti eläkeratkaisua hyvänä. (Suomenmaa 30.9.) STTK-opiskelijoiden puheenjohtaja Mikko Valtonen piti eläkeuudistuksen tulosta oikeudenmukaisena koska näin vanhemmat ikäpolvet saataisiin osallistumaan myös nuorten eläkkeisiin. Julkisten ja hyvinvointialojen JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta näki uudistuksen oikeudenmukaisena ja parantavan pieni- ja keskituloisten asemaa sekä niiden asemaa jotka aloittavat työnsä nuorena. (Demokraatti 29.9.) Eläketurvakeskuksen osastopäällikkö Ismo Risku piti hyväksyttyä eläkeratkaisua tavoitteiden mukaisena ja oikean suuntaisena. Risku muistutti, että uudistuksessa on paljon yksityiskohtia jotka vaativat tarkennuksia. Kokonaisuutena hän näki uudistusratkaisun syntymisen kaikkien voittona. Se vaihtoehto, että uudistusta ei olisi tehty, olisi ollut huonompi vaihtoehto kaikille. (Yle 29.9.) Valtiovarainministeri Antti Rinne oli tyytyväinen eläkeratkaisuun. Hänen mukaansa ratkaisu puree kestävyysvajeeseen toivotulla tavalla. Rinne pohdiskeli myös mahdollisuutta, että eläkeratkaisu voi muodostua katastrofiksi, jos Suomeen ei samalla synny lisää työpaikkoja. (Demokraatti 29.9.) Myös SAK:n Lauri Lyly piti ratkaisuja hyvänä. (Iltalehti 25.9.) Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander oli samalla kannalla Eläketurvakeskuksen ja valtiovarainministeriön kanssa siitä, että nyt tehtävä eläkeuudistus on riittävä. Kianderin mukaan sekä kestävyysvaje- että työuratavoite saavutetaan. (Kainuun Sanomat 27.9.) OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen arvioi, että saavutettu eläkesopu vastaa välittömään tarpeeseen kuroa kestävyysvajetta umpeen ja on hyvin lähellä sitä mitä hallitus tavoitteli. Heiskasen mukaan eläkejärjestelmää on vielä pitkällä aikavälillä uudistettava lisää. Heiskasen mukaan ei voida ajatella, että tämä ratkaisu olisi jotenkin lopullinen tai kaikenkattava. (Aamulehti 25.9.) Vaikka valtaosa eläkeuudistukseen kantaa ottaneista piti ratkaisua hyvänä, myös kriittisiä kannanottoja esitettiin. Akavassa eläkeratkaisua ei hyväksytty. Sture Fjäder totesi, että eläkeratkaisusta tulee varmasti yksi aihe ensi kevään eduskuntavaaleihin ilman, että Akavan tarvitsee sitä erikseen nostaa esille. (HS 29.9.) Tekniikan Akateemisten toiminnanjohtaja Heikki Kauppi kantoi huolta siitä, että sopimus ei tuo työnantajille yhtään kannusteta tai pakotetta pitää yli viisikymmentä vuotiaita töissä. (Talouselämä 26.9.) RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund piti saavutettua eläkeratkaisua ongelmallisena. Hänen mukaansa uudistuksessa on vakavia tasa-arvo ongelmia. Se ei kannusta pidennettyihin työuriin, eikä ratkaisulla tueta ihmisten jatkamista työelämässä. Erityisesti eläkeuudistuksessa Haglundin mukaan häviävät naiset, jotka eivät voi uran loppupäässä nykymallin tavoin nostaa eläkettään ja siten kompensoida vuosia työelämän ulkopuolella. (Yle 27.9.)

3 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3 / Kauppalehden toimittaja Päivi Isotalus kirjoitti, että eläkeratkaisu tarjoaa nuorille pelkkää keppiä, ei porkkanaa, mutta sitä ei kerrota julkisuuteen. Isotaluksen mukaan enää ei uskota kannustimiin, koska ne eivät toimineet vuoden 2005 uudistuksessa. (Kauppalehti 30.9.) Eläkeuudistuksella nähtiin myös ikäviä sivuvaikutuksia. Tutkijatohtorit Monika ja Mikaela von Bonsdorff olivat huolestuneita siitä, että eläkeiän nosto lisää vanhempien työntekijöiden paineita. Eläkeikää lähestyvät joutuvat usein huolehtimaan omista iäkkäistä vanhemmistaan ja lapsenlapsistaan, jolloin he saattavat kohdata työelämän viimeisten vuosien ruuhkan. Jos keski-iässä omasta jaksamisesta ja kunnosta huolehtiminen kärsii, se voi ennakoida huonompaa toimintakykyä vanhempana. (Keskisuomalainen 30.9.) Kiista eläkkeiden karttumisesta jätti Akavan sopimuksen ulkopuolelle Jo kesällä SuomiAreenassa järjestetyssä eläkekeskustelussa nousi esiin, että työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluissa tullaan todennäköisesti tasaamaan ikäkarttumia ja luopumaan superkarttumasta. Elinkeinoelämän keskusliiton Jyri Häkämies kertoi, että keskeisintä on, jäisikö loppupäähän kannustimia työuran jatkamiseksi. (MTV.fi 17.7.) Ennen neuvottelujen alkamista työmarkkinajärjestöistä EK, SAK ja STTK ilmoittivat haluavansa tasata eläkkeiden karttumista työuran aikana. SAK ja STTK ilmoittivat tavoitteekseen sen, että eläkekertymä lasketaan koko palkasta eli eläkemaksuja ei pitäisi enää vähentää palkasta, josta eläke karttuu. Näin eläkettä karttuisi enemmän koko uran ajalta. Voimassa olevan mallin mukaan eläkettä karttuu työuran loppupuolella enemmän kuin alkupuolella. Akava on halunnut säilyttää korkeammat karttumat ennen vanhuuseläkkeen alarajaa. Akava kantoi huolta korkeasti koulutettujen eläkkeistä ja ilmoitti vastustavansa suunnitelmia. Superkarttumien poistaminen työuran loppupuolelta rokottaa koulutettuja, jotka tulevat työelämään myöhemmin. Akavan mukaan työuran loppupuolen korkeampi karttuma lisäisi koulutettujen motivaatiota jatkaa työntekoa pidempään. EK:n Vesa Rantahalvari tarjosi vastaukseksi nopeampaa valmistumista yliopistosta. (Yle 9.7. Kaleva HS 18.9 HS Iltalehti 26.9.) Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kertoi, että Akava on valmis hyväksymään eläkeratkaisun vain, jos superkarttumia eläkeiän alarajan täyttymisen jälkeen säilytetään. Karttumat mahdollistavat sen, että pitkään opiskelleet ja pitkillä perhevapailla olleet pystyvät hankkimaan kohtuullisen eläkkeen. (Helsingin Sanomat 21.8.) Uutisten mukaan eläkeneuvottelujen vaikein kohta kiistasta oli se, kuinka paljon ja missä vaiheessa eläkettä tulevaisuudessa karttuu. Akava ei hyväksynyt sopimusta uudesta eläkemallista. Työmarkkinajärjestöt pääsivät siitä huolimatta sopimukseen eläkeuudistuksesta, ilman Akavaa, sillä hallitukselle riittää, että työnantajat ja palkansaajien enemmistö kannattavat uutta eläkeratkaisua. Sture Fjäder totesi, että nyt tehdyn ratkaisun suurimpia häviäjiä ovat ne, jotka jaksavat työskennellä 65-vuotiaiksi ja suurimpia hyötyjiä ne, jotka poistuvat työelämästä ennenaikaisesti. Akavan hallitus näki väistämättömäksi, että eläkejärjestelmä tullaan jälleen uudistamaan jo kymmenen vuoden sisällä. (HS )

4 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3 / Pääministeri Alexander Stubb toivoi, että Akava tulisi vielä mukaan ratkaisuun. (HS 27.9.) Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty piti uudistusta yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisena. Räty totesi, että Akavalla on paikka lainvalmistelussa. Ministeri esitti toiveen, että Akava käyttäisi tilaisuutta kolmikannassa. (HS 30.9.) Eläkeikärajat keskustelujen keskeisiä kiistakysymyksiä Lehdet uutisoivat eläkeneuvottelujen ollessa käynnissä, että eläkeneuvotteluissa oli kysymyksessä ehkä vuosikymmenen suurin sosiaalipoliittinen uudistus. Keskeisimpänä kiistan aiheena nähtiin alin eläkeikäraja. Olettamien mukaan eläkkeelle pääsy tiukentuu ja eläkeikä nousee asteittain parilla vuodella kymmenessä vuodessa. Olemassa oleva superkarttuma lopetetaan ja tilalle tulee mahdollinen lykkäyskorotus. Järjestelmään jää edelleen ikähaarukka, jonka välillä voi jäädä eläkkeelle. (Helsingin Sanomat 13.8.) Lehdet uutisoivat, että elinajanodotteeseen sidottu alin eläkeikä voisi nostaa vanhuuseläkkeen alarajan jopa 70 vuoteen. Työntekijäpuolen eläkeneuvottelijat ehdottivat, että eläkeiän alarajan noston sijaan eläkeiän yläikäraja nostettaisiin joustavasti 70 ikävuoteen. Tämä mahdollistaisi työssä jatkamisen silloin, kun ihminen siihen kykenisi ja haluaisi. Kauppalehden uutisen mukaan ehdotus keskeytti neuvottelut. Yksittäisillä työnantajilla ei ole haluja pitää ikääntyneitä työntekijöitä töissä, vaikka Elinkeinoelämän keskusliitto haluaa nostaa eläkeiän alarajaa työvoimatarjonnan varmistamiseksi, eläkemaksujen hillitsemiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen paikkaamiseksi, Kauppalehti uutisoi. (Kauppalehti 1.9.) Hallituksen rooli uudistuksessa herätti keskustelua Valtiosihteeri Raimo Sailas peräänkuulutti heinäkuussa järkevästi tehtyä eläkeuudistusta, jotta eläkejärjestelmää ei tarvitsisi lähteä uudistamaan taas muutaman vuoden kuluttua. Sailas kummasteli jälleen hallituksen puuttumista uudistuksen valmisteluista. Sailas piti valmistelua erikoisena ja sanoi, että hallitus näyttää kumartavan kolmikantaiselle yhteistyölle painamalla otsansa lattiaan saakka. (Yle 16.7.) Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokarin mielestä julkisen talouden alijäämän kytkeminen eläkeneuvotteluihin ja eläkeiän alarajan nostamiseen on sumutusta, jonka läpi etenkin palkansaajien on kyettävät näkemään. Porokari kaipasi kunnon analyysiä eläkeiän noston vaikutuksista. Hänen mukaansa eläkeiän noston vaikutus julkiseen talouteen voi olla pitkällä aikavälillä jopa negatiivinen, jos työttömyydessä ei tapahdu käännettä parempaan. (Kansan Uutiset verkkolehti 18.8.) Teemu Luukan HS-analyysin mukaan valtio halusi eläkesopimukseen kirjauksen siitä, miten eläkeikä muuttuisi 65 vuoden ikärajapyykin jälkeen. Tällöin eläkeikä nousisi todennäköisesti 67 vuoteen. Palkansaajapuoli ei halua sitoutua mekaaniseen elinajanodotteen huomioon ottavaan kirjaukseen, vaan huomioon on otettava myös työurat, taloustilanne ja monia muita tekijöitä. Analyysi mukaan tämä pitkän aikavälin ongelma ja valtion vaatimukset siitä, kuinka paljon työmarkkinajärjestöjen ratkaisun tulee pelastaa julkista taloutta, jarruttivat päätöksen tekoa. (Helsingin Sanomat )

5 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3 / SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kritisoi pääministeri Alexander Stubbia, joka sanoi, että eläkeuudistus siirretään hallitukselle ja eduskunnalle, jos työmarkkinajärjestöt eivät löydä ratkaisua. Lylyn mukaan Euroopan unionin ja luottoluokittajien arviot Suomen kestävyysvajeesta olivat saaneet liian suuren painoarvon neuvotteluissa. Lyly sanoi, että vaatimus julkisen talouden kestävyysvajeen keventämisestä vaikeutti neuvotteluja huomattavasti. Lehdet uutisoivat syyskuun alussa, että eläkeneuvottelut olivat jumittuneet. (Kainuun Sanomat, Demokraatti 2.9.) Osittainen varhennettu eläke korvaa osa-aikaeläkkeen STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Helle kertoi elokuun puolessa välissä, että ei usko, että eläkeuudistuksessa päädyttäisiin poistamaan varhennetut eläköitymistavat ja vielä lisäksi nostamaan eläkeikää. SAK:n vastaavan asiantuntijan Katja Veirton mukaan osa-aikaeläkejärjestelmä on välttämätön, mutta siihen voidaan tehdä muutoksia. (Etelä-Suomen Sanomat 14.8.) Työmarkkinaosapuolien päästyä sopimukseen eläkeuudistuksesta, Kauppalehti kirjoitti, että uudistuksessa osa-aikaeläke korvataan osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä, joka kuitenkin on hakijalleen hyvin epäedullinen. (Kauppalehti 30.9.) Työttömyysturvan lisäpäivät eli ns. eläkeputki nostatti tunteita Lehdet uutisoivat, että työmarkkinakeskusjärjestöt kävivät tiukkaa vääntöä eläkeputken tulevaisuudesta. Työnantajat vaativat järjestelmästä luopumista kun työntekijät haluavat säilyttää sen. Rakennusliitto järjesti kahden tunnin valtakunnallisen lakon eläkeputken turvaamiseksi. (Karjalainen 19.8.) Eläkeputken uutisoitiin säilyvän toistaiseksi ennallaan. Ikäraja on nousemassa 1961 jälkeen syntyneillä, mutta sitä ennen arvioidaan ikääntyneille tarkoitettujen työvoimapalvelujen tehoa. (Kainuun Sanomat 27.9.) VATT:n johtaja Juhana Vartiainen kritisoi työttömyysturvan lisäpäivien säilyttämistä ennallaan. Vartiaisen mielestä eläkeputki olisi pitänyt poistaa, koska tilalle tuli työuraeläke. (STT 29.9.) Työn sankareiden työuraeläke puhutti eläkeuudistuksessa Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen totesi, että eläkekeskustelussa korostetaan liikaa sitä, että vain fyysisesti raskasta työtä tekevät ovat työn sankareita. Luukkasen mukaan henkisesti raskasta työtä tekevät ovat myös työn sankareita. Luukkanen kritisoi mallia, jonka mukaan eläke määräytyisi työvuosien mukaan, esimerkiksi 40 työvuoden jälkeen. Tällöin yliopistossa ja korkeakouluissa opiskelleet saisivat täyden eläkkeen vasta lähempänä 70-ikävuotta. (Aamulehti 18.8.) Eläketurvakeskuksen tutkimusjohtaja Mikko Kautto sanoi, että työn sankareiden osalta eläkeratkaisu vaatii jatkovalmistelua. Työnsankarieläke ei voi olla ammattiin perustuva, sillä yksi ihminen voi työuransa aikana työskennellä useissa tehtävissä ja ammateissa. Kau-

6 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3 / ton mukaan sanakarieläkkeen määritteleminen saattaa tarkoittaa, että nyt palataan kohti yksilöllistä varhaiseläkettä, joka mahdollisti varhaisemman eläköitymisen, mutta joka poistui vuoden 2005 työeläkeuudistuksen yhteydessä. Kautto kertoi, että uusi työuraeläke ei ole taloudellisesti houkutteleva. (Ilta-Sanomat Kaleva 28.9.) Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder moitti työuraeläkettä tarpeettomaksi, ennenaikaiseksi poistumisväyläksi työelämästä. SAK:n edunvalvontajohtaja Janne Metsämäki vakuutti, että uutta eläkemuotoa tarvitaan. (Kaleva 28.9.) Eläkkeen karttuminen koko palkasta nuorten voitto Eläkkeiden rahoitus nähtiin julkisessa keskustelussa sukupolvikysymyksenä. SAK:n päällikkö Kaija Kallinen kirjoitti, että työeläkkeiden riittävä rahoitus tulevaisuudessa on eläkeneuvottelujen keskeinen kysymys. (Turun Sanomat 19.7.) Pääkirjoituksissa kirjoitettiin, että eläkeuudistus jakaa ammatteja ja sukupolvia. (Iltalehti 26.7.) SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kertoi palkansaajajärjestöjen tavoitteena olevan, että nuorille turvataan riittävän tasoiset eläkkeet sekä se, että työeläkemaksun vähenteisyys poistettaisiin. Se, että palkasta otetaan ensin pois työeläkemaksu ja vasta sen jälkeen siitä määritellään eläke, pienentää eläkettä. (Demokraatti 18.8.) Kun uudistuksesta päästiin sopimukseen, SAK:n Lauri Lyly sanoi, että nuoret ja naiset ovat uudistuksen voittajia. Koko työuran karttuma paranee kuusi prosenttia joka vuosi, koska eläkemaksuja ei enää vähennetä eläkettä kartuttavasta palkasta, Lyly totesi. (Iltalehti 25.9.) Myös Telan Reijo Vanteen mukaan eläkeuudistuksen voittajia ovat 1980-luvulla ja sen jälkeen syntyneet, jos asia mitataan käteen jäävän rahan määrällä. (Uusi Suomi 29.9.) Ikääntyneiden lisääntyneitä työhaluja ja työkykyä selvitettiin Ylen uutisen mukaan suomalaiset pitävät sopivampana eläköitymisikänä 65 vuotta. Korkeammalle iän nostaisivat vain asiantuntijat, yrittäjät ja akateemisesti koulutetut. Lehtien pääkirjoituksissa Ylen kyselyn tuloksen arvioitiin tarkoittavan sitä, että suomalaiset alkavat ymmärtää, että eläkeikää on korotettava. (Yle Suomenmaa 23.7.) Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty piti hyvänä ikänä jäädä eläkkeelle 65-vuotiaana. Rädyn mielestä myös yläikärajaa pitäisi nostaa, jos ylärajaa edes tarvittaisiin. Räty piti tärkeänä myös sitä, että työntekoa voisi keventää työuran loppupäästä. (Yle 21.7.) Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Anna-Maija Lehto kertoi, että Suomessa ikääntyvät pysyvät töissä EU-maiden keskiarvoa pidempään. Tilastoissa Suomi on ikäihmisten työllisyysasteella mitattuna EU:n kuudenneksi paras. Lehto kertoi, että muutos parempaan on ollut nopea ja tapahtunut runsaassa kymmenessä vuodessa. (Yle Länsi-Savo 31.7.) Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto sanoi, että yli kuusikymppiset ovat entistä parempikuntoisia ja aiempaa kykenevämpiä palkkatyöhön. ETK:n mukaan lähes viidennes vuotiaista tekee palkkatyötä. Heistä puolet on jatkanut uraansa jäämättä välillä pois töistä. (Etelä-Suomen Sanomat 27.8.)

7 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3 / Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Seppo Saukkonen piti tätä merkkinä siitä, että eläkeikää voidaan nostaa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas ei pitänyt johtopäätöstä oikeana. Kaikkien käsien sitomisen sijaan Ilmakunnas toivoi joustomalleja joissa kukin saisi voimiensa mukaan yhdistää eläkkeen ja työssäolon. (Etelä-Suomen Sanomat 27.8.) Kevan tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forman mukaan ikä on vain yksi tapa mitata elämänkulun etenemistä. Tutkimukset ja arkipäivän esimerkit osoittavat, että 60-vuotiaalla voi olla 30-vuotiaan työkyky ja päinvastoin. Tämän vuoksi eläkeiän tulisi joustaa. (HS 27.6.) Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari arvioi, että yli 60-vuotiaiden lisääntyneet työhalut eivät yksistään riitä ilman eläkeuudistusta, vaikka suunta on myönteinen. (Kotimaa 28.7.) Eläkeyhtiöiden hallitusten jäsenten osakekauppojen julkisuuteen otettiin kantaa Loppukesään mahtui eläkeuudistuksen lisäksi myös muuta eläkeaiheista keskustelua. Sosiaali- ja terveysministeriön lakiesitys eläkeyhtiöiden hallinnon avoimuudesta viivästyi, kun valtiovarainministeri Antti Rinne halusi selvittää, pitäisikö avoimuus laajentaa koskemaan myös kuntien ja eläkelaitoksen Kevan ja valtion eläkerahastojen hallituksia. Valtion eläkerahaston (VER) hallituksen puheenjohtaja, ministeri Antti Tanskanen kommentoi, ettei Verillä ole mitään avoimuutta vastaan. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tarmo Valkonen sanoi, että kyseessä on eräänlainen erityisvalvonta, kansanvalvonta joka on hallituksen jäsenten merkittävän tehtävän vuoksi paikallaan. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen kiitteli uudistusta siitä, että se on linjassa Suomen hyvän sananvapaustilanteen kanssa. Kuntaministeri Paula Risikko ilmoitti aloittavansa ministeriössään valmistelutyön, jonka tavoitteena on julkistaa kuntien eläkemiljardeja hoitavan Kevan johtajien ja hallituksen osakesijoitukset. (HS 3.7, 4.7, 5.7.) Hallitus antoi työeläkeyhtiöiden hallinnon avoimuutta lisäävän esityksensä eduskunnalle. Sen mukaan yhtiöiden olisi jatkossa pidettävä julkista sisäpiirirekisteriä ja julkista luetteloa hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan muista hallitusjäsenyyksistä ja luottamustoimista. Yhtiön johdon ja sen lähipiirin kanssa tehdyt suuret kaupat olisivat julkisia ja ne pitäisi käsitellä yhtiön hallituksessa. (HS 15.8.) Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes huomautti, että hallituksen jäsenet omistavat arvopapereita yksityishenkilönä. Siimeksen mukaan esitys vaikeuttaisi hallitusten jäsenten toimintaa tarpeettomasti, koska he olisivat jatkossa sisäpiiriläisiä silloinkin, kun he eivät ole saaneet sisäpiiritietoa. Siimes näki tämän voivan vaarantaa hallitustyöskentelyyn osallistumisen. (Verkkouutiset 14.8.) Toimitusjohtajien varhaista eläköitymistä kritisoitiin Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen kommentoi toimitusjohtajien aikaista eläkkeelle jääntiä toteamalla, että ne eivät ole tätä päivää. Keskustelu käynnistyi Valion toimitusjohtajan Pekka Laaksosen ilmoitettua eläkkeelle jäännistään vain 58-vuotiaana

8 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3 / sen vuoksi, että hän on väsynyt ja turhautunut yhtiön maitokiistaan. STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan piti Laaksosen päätöstä vääränä. Palola totesi, että varmasti moni muukin on väsynyt, eikä pelkkä väsymys ole peruste aikaiseen eläkkeelle jääntiin. SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola sanoi, että aikaisin eläköityvien johtajien käytös heikentää eläkeneuvottelujen tavoitteita ja uskottavuutta. (HS, Yle ) Entinen valtiosihteeri Raimo Sailas patisti johtajia pysymään kauemmin työelämässä. Sailas muistutti, että myös ammattiyhdistysjohtajien keskuudessa nuorella iällä eläkkellejäänti on ollut yleistä. Sailas totesi, että eläkeuudistuksen tekijät ovat kuin pukit kaalimaan vartijoina. Aalto-yliopiston tutkija Mika Aaltosen mukaan johtajatason ihmisillä on tavallista suurempi vastuu teoistaan. Aaltonen näki rakenteiden uudistamisen kannalta huolestuttavana sen, että Suomeen on vaurastumisen johdosta syntymässä sellainen porukka, joka voi halutessaan jäädä eläkkeelle varhaisessa vaiheessa. (Iltasanomat 12.7.) Eläketulovähennysehdotus herätti hämmästystä hallituspuolueissa Valtiovarainministeri Antti Rinne ehdotti talousarvioesityksessään, että eläketulovähennystä korotetaan pieni- ja keskituloisille eläkeläisille. Rinne ehdotti lisäksi takuueläkkeisiin kymmenen euron kuukausittaista tasokorotusta. Hallituspuolueet arvostelivat Rinteen toimintatapaa kummalliseksi ja tavanomaisesta poikkeavaksi. RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund syytti Rinnettä omavaltaisuudesta. (Helsingin Sanomat 7.8. Kauppalehti 8.8.) Pääkirjoituksissa Rinteen esitystä nimitettiin sooloiluksi. (Etelä-Saimaa 8.8.) Nuorten työkyvyttömyydestä uutta tietoa Kelan erikoistutkija Karoliina Koskenvuo kirjoitti, että käsitys siitä, että nuoret eläköityisivät mielenterveysongelmien vuoksi, on myytti. Kelan selvityksen mukaan syyt nuorten eläkkeelle siirtymiseen liittyvät useammin erilaisiin synnynnäisiin kehityshäiriöihin ja vammoihin. Koskenvuo kysyi, miksi näiden tuhansien vajaakuntoisten työnhaluisten, koulutettujen ja työkykyisten nuorten on niin vaikea päästä työelämään. (Kansan Uuutiset viikkolehti 1.8.) Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsystä erilaisia näkemyksiä Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov sanoi työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyn vaikeutuneen. Filatovin mukaan tilanne on kestämätön niille, jotka ovat työmarkkinoiden silmissä työkyvyttömiä, mutta eläkejärjestelmän mielestä työkykyisiä. Filatov toivoi ammattitaitoisempaa työkyvyn analyysiä, jotta kokonaistilanne osattaisiin huomioida paremmin. Työeläkevakuuttajat Telan sidosryhmäjohtaja Markku J. Jääskeläinen torjui puheet työkyvyttömyyseläkkeelle pääsemisen vaikeutumisesta. (Demokraatti 6.8.) Vantaan työttömät ry:n toimintakoordinaattori Seppo Jokinen piti työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyä liian vaikeana. Jokinen ehdotti työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyn helpottamista. Jokinen piti mahdollisena Lex Taipaleen palauttamista jälleen voimaan. Lex Taipale oli kan-

9 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3 / sanedustaja Ilkka Taipaleen ajama ja vuonna 2005 voimaan astunut laki, jonka avulla kymmenen vuotta työttömänä olleet yli 50-vuotiaat pääsivät suoraan eläkkeelle. (Demokraatti 4.8.) Kunnallisen ja yksityisen eläkejärjestelmän yhdistämistä ehdotettiin Valtiovarainministeriön Jukka Ahtela totesi, että henkilöstön mahdollinen supistuminen vaikuttaa eläkkeiden rahoitukseen. Ahtela ehdotti ratkaisuksi kunnallisen eläkejärjestelmän ja yksityisen tyel:in mahdollista yhdistämistä. (Verkkouutiset 4.8.) Perussuomalaiset: työeläkejärjestelmä vahvistaa tuloeroja Perussuomalaisten Politiikka lehti kirjoitti työeläkejärjestelmän vahvistavan tuloeroja. Kirjoituksessa pohjattiin Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttäseen, jonka mukaan eräät tulonsiirrot, jotka tasoittavat eroja käytettävissä olevissa vuosituloissa, kasvattavat eroja käytettävissä olevissa elinkaarituloissa. Artikkelissa todettiin, että sen lisäksi, että eroja elinajanodotteissa voi jo sinällään pitää tasa-arvo-ongelmana, kustantavat duunarimiehet siis akateemisten naisten eläkkeet suurelta osin. Vain hieman kärjistettynä kyse on tulonsiirrosta perussuomalaisten tyypillisiltä äänestäjiltä kokoomuksen tyypillisille äänestäjille, artikkelissa vedettiin yhteen. Määttänen vahvisti, että jos tarkastellaan vain työeläkejärjestelmän kautta maksettavia vanhuuseläkkeitä, niin järjestelmä on tulonsiirto hyvätuloisille, ja naisille erityisesti. (PS Politikka, 14/8) Keskustelua sosiaalisessa mediassa Blogit Eläkeiän noston seuraukset PAMin edustajiston pj., työsuojeluvaltuutettu Joonas Tuomivaara kirjoittaa Uuden Suomen blogissa, että talouden ja kestävyys vajeen hoito tarvitsee aivan toisenlaiset keinot kuin nyt esitetyt. Tuomivaaran mukaan niissä olisi mahdollisuus ottaa yksilön hyvinvointi huomioon ja lisätä sitä. Tuomivaara kirjoittaa, että nykyisillä aikeilla, joissa eläkeiän alarajaa nostetaan mahdollisesti jopa 67 vuoteen, aiheutetaan työttömyyden kasvua ja heikennetään entisestään niiden ihmisten eläkkeellä saatavia korvauksia, joiden työsuhteet eivät jatku yhtäjaksoisesti vanhuuseläkkeelle asti. (Uusi Suomi 28.8.) Eläkkeiden oikeudenmukainen rahoitus ja riittävyys Työaika- ja palkkatutkija Pauli Sumanen kirjoitti Uuden Suomen blogissa, että eläkejärjestelmä tulee kaatumaan, jos ei puututa siihen epäkohtaan että työeläkejärjestelmässä on

10 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 3 / mukana siipeilijöitä, jotka maksattavat eläkekulunsa muilla. Sumasen mukaan naiset ovat yksi tällainen ryhmä, joka maksaa vähemmän työeläkemaksuja mutta saa paljon enemmän työeläkkeitä. (Uusi Suomi 31.7.) Eläkekarttumien poisto iäkkäiltä ratkaisuksi työurien pidentämiseen Kalle Isokallio ehdottaa Iltalehden blogissa ratkaisuksi työurien pidentämiseen, että eläkeiän jälkeen työssä jatkavilla eläke ei enää karttuisi, vaan se olisi se, mikä se olisi ollut, jos olisi jäänyt eläkkeelle eläkepäivänä. Koska eläke ei enää karttuisi, työntekijä ja työnantaja vapautettaisiin eläkemaksuista, palkkaa voisi korottaa ja työnantajan sivukustannukset putoaisivat. Julkisen sektorin näkökulmasta tämä purkaisi eläkepommia. Isokallio kirjoittaa, että vapaaehtoinen yksinkertainen ratkaisu ei vaatisi byrokratiaa ja kaikki voittaisivat. (Iltalehti 18.8.) Keskustelupalstat Keskustelupalstoilla kannettiin huolta omasta eläkkeestä ja sen olemassaolosta. Keskustelupastoille tyypillisesti ne sisälsivät paljon vastakkaisia näkemyksiä ja erilaisia mielipiteitä samaan asiaan. Palstoilla pohdittiin tulevien eläkemuutosten oikeudenmukaisuutta ja kannettiin huolta työttömyyden lisääntymisestä. Useat keskustelijat epäilivät, että tuleva eläkeuudistus ei olisi pysyvä ratkaisu. Keskustelijat epäilivät myös, että eläkkeitä huononnettaisiin entisestään tulevaisuudessa. Samaan aikaan eläkeuudistus nähtiin kuitenkin myös välttämättömänä ratkaisuna. Keskustelupalstoilla pohdittiin laajasti kysymystä kuka maksaa eläkeläisten eläkkeet, sekä sitä riittääkö keskivertoeläke, 1400 euroa kuussa.

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Miksi pidempiä työuria?

Miksi pidempiä työuria? Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla VTT, dosentti Pauli Forma Keva Työelämän tutkimuspäivät 7.11.2014 7.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohdat Keskustelu työurien pidentämisestä ja tukemisesta jatkuu,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN LAUSUNTO 15/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle varhennettua vanhuuseläkettä ja osa-aikaeläkettä koskevien säännösten muuttamiseksi Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

HE 51/2015 vp eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta

HE 51/2015 vp eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta Akava ry Lausunto 1 (6) Eduskunta Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta TyV@eduskunta.fi Asiantuntijakuuleminen tiistaina 10.11.2015 klo 12.15 HE 51/2015 vp eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta

Lisätiedot

Työeläkekoulu 2016 SAK AKAVA STTK SAK AKAVA STTK

Työeläkekoulu 2016 SAK AKAVA STTK SAK AKAVA STTK Työeläkekoulu 2016 ELÄKEUUDISTUS 2017: NEUVOTTELUJEN LÄHTÖKOHDAT Rahoitus Tulevien vuosien eläkemaksut Riittävä maksutaso Julkisten alojen eläkkeiden rahoitus Eläketurvan sisältö Ikärajat ja varhaiseläkejärjestelyt

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (6) 116 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu 24.11.2016 Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Twitter: @nikolaselomaa Sisällys Mistä lakialoitteessa on kyse? Indeksimuutoksen voittajat ja häviäjät Kuinka paljon

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (8) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (8) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/2013 1 (8) 875 Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta HEL 2013-010486 T 03 00 00 Päätös päätti

Lisätiedot

Eläkeuudistus ja uudet eläkelajit: OVE ja työuraeläke? Työeläkekoulu Janne Pelkonen erityisasiantuntija

Eläkeuudistus ja uudet eläkelajit: OVE ja työuraeläke? Työeläkekoulu Janne Pelkonen erityisasiantuntija Eläkeuudistus ja uudet eläkelajit: OVE ja työuraeläke? Työeläkekoulu 24.11.2016 Janne Pelkonen erityisasiantuntija Twitter: @Jiipelkonen Uudistus tuunaa eläkejärjestelmää, mutta ei muuta sen perusarvoja.

Lisätiedot

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa?

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Suomen aktuaariyhdistys 16.2.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Sisältö Taustaa Eläkeneuvotteluryhmän työskentelystä Eläkeikä- ja työuramittareista

Lisätiedot

02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA

02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 02/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista Vuoden 2017 eläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa vanhuuseläkkeen

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

LIITE TUTKIMUKSEEN "ELÄKEIÄN SITOMINEN ELINAIKAAN

LIITE TUTKIMUKSEEN ELÄKEIÄN SITOMINEN ELINAIKAAN LIITE TUTKIMUKSEEN "ELÄKEIÄN SITOMINEN ELINAIKAAN MITEN KÄY TYÖURIEN JA TULONJAON?" LIITTYVÄÄN OIKAISUUN (Eläketurvakeskuksen raportteja 0/3, B 2) Jukka Lassila..3 Tutkimuksessa Eläkeiän sitominen elinaikaan

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahaston palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2015

Työttömyysvakuutusrahaston palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2015 Työttömyysvakuutusrahaston palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2015 Sisällysluettelo 1 Työttömyysvakuutusrahaston palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2015... 1 1.1 Hallintoneuvoston jäsenten palkkiot ja

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen

Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen Eläkevaihtoehdot Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen 2 MYEL-vakuutus MYEL-eläkkeen perustana Maatalousyrittäjätyö liitännäisineen vakuutetaan MYELin mukaan MVL:n mukaan verotettu MYELiin

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI 1(2) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 135/2016 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN 2017 TULOVEROASTEIKKO-

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Eläkeuudistus 2017 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Keva työeläkekentässä Sijoitusten arvo, mrd euroa 2015 Maksutulo, mrd euroa 2015 50 45 40 35 30 25 20 15 10

Lisätiedot

55 vuotta täyttäneiden henkilöiden. HE 73/1998 vp

55 vuotta täyttäneiden henkilöiden. HE 73/1998 vp HE 73/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi 55 vuotta täyttäneen työttömän työllistymisedellytysten parantamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi määräaikainen

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että

Lisätiedot

Alma Media Oyj:n palkka- ja palkkioselvitys

Alma Media Oyj:n palkka- ja palkkioselvitys Alma Media Oyj:n palkka- ja palkkioselvitys 2012 Alma Media noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 15.6.2010 antamaa, 1.10.2010 alkaen voimassa olevaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia sellaisenaan.

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ 02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Arja Kurvinen, Arja Jolkkonen, Pertti Koistinen, Liudmila Lipiäinen, Tapio Nummi ja Pekka Virtanen Työpaikan menetys työuran loppuvaiheessa yli 45-vuotiaiden

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen arvioi kuntarakenneuudistuksen vaikutuksia kuntatalouteen.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen arvioi kuntarakenneuudistuksen vaikutuksia kuntatalouteen. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA JA VEROTUS TEEMANA KAUPAN PÄIVÄSSÄ 22.01.2013 Keskon järjestämään 16. Kaupan päivään osallistui maanantaina 21. tammikuuta Helsingissä noin 600 kaupan ja teollisuuden avainhenkilöä.

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

HE 130/2016 vp. Samalla esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutamia teknisluonteisia tarkistuksia työeläkelakeihin.

HE 130/2016 vp. Samalla esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutamia teknisluonteisia tarkistuksia työeläkelakeihin. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA On ammattiliiton jäsen 42 On vain työttömyyskassan jäsen Ei ole, mutta ollut aikaisemmin ammattiliiton jäsen Ei ole ammattiliiton jäsen, mutta luultavasti

Lisätiedot

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ TELA 24.01.2014 Jaakko Kiander W-TAANTUMA JA SUOMEN JULKINEN TALOUS Finanssikriisi ja suuri taantuma 2008-2009 Suomessa jyrkkä viennin ja

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista Martti Hetemäki

Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista Martti Hetemäki Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista 9.1.2017 Martti Hetemäki Uudistus 1: Työttömyysturvan lisäpäivien ikärajan nosto 2005- (koskee 55-59-v.) Uudistus 2: Työttömyyseläkejärjestelmän

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

Eläketurvakeskus Muistio 1 (7)

Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Työeläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Tässä muistiossa esitetään Eläketurvakeskuksen päivitetty arvio kansalaisaloitteen mukaisen indeksimuutoksen kustannusvaikutuksista.

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

HE 131/2009 vp. tulisi 36 arkipäivää eli noin kuusi viikkoa.

HE 131/2009 vp. tulisi 36 arkipäivää eli noin kuusi viikkoa. HE 131/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 9 luvun 10 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslakia muutettavaksi. Isän oikeutta

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman

Lisätiedot

Työeläkevakuuttajien hallinnon koulutus vuonna 2016

Työeläkevakuuttajien hallinnon koulutus vuonna 2016 Kutsu 1 (5) Työeläkevakuuttajien hallinnon koulutus vuonna 2016 järjestää koulutusohjelman, jonka tarkoituksena on perehdyttää työeläkevakuuttajien hallinoissa toimivat jäsenet työeläkejärjestelmään ja

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Toimintakykyisyyttä? Työkykyisyyttä? Työssä jaksamista? Työllistymistä? Sosiaalista osallisuutta? Työvuosia? Työuralle ohjautuminen: nuorten syrjäytymisen ehkäisy, vammaisten

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI ULKOINEN JA SISÄINEN TASAPAINO Korkea työttömyys täystyöllisyys Työttömyys % (sisäinen tasapaino) Suomen talouden tasapaino

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM Hankintalakiuudistus Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt valtion eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji Kaikki eläkeasiat,

Lisätiedot

Kaikista meistä tulee vanhoja, halusimme tai emme mitä turvaa työeläke antaa yrittäjälle nyt ja vanhana?

Kaikista meistä tulee vanhoja, halusimme tai emme mitä turvaa työeläke antaa yrittäjälle nyt ja vanhana? Kaikista meistä tulee vanhoja, halusimme tai emme mitä turvaa työeläke antaa yrittäjälle nyt ja vanhana? Tehyn yrittäjäjaoston opintopäivä 19.11.2016 11.11.2016 TYÖELÄKEYHTIÖ ELO Lakisääteinen sosiaalivakuutus

Lisätiedot

Asia: Opetus-ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi

Asia: Opetus-ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi Lausuntopyyntö 24.2.2015 Jakelussa mainituille OKM 15/010/2015 Asia: Opetus-ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi Opetus-ja kulttuuriministeriä pyytää lausuntoanne

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntatalouteen Kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutus kuntataloutta vahvistava Hillitsee kuntatalouden menojen kasvua Työnantajamaksualennukset

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa

Lisätiedot

Julkisuusraportti+ 24579 Kesäkuu 2010 Oy Cision Finland Ab

Julkisuusraportti+ 24579 Kesäkuu 2010 Oy Cision Finland Ab Julkisuusraportti+ 24579 Kesäkuu 2010 Oy Cision Finland Ab Pursimiehenkatu 29-31 A 00150 Helsinki tel: +358 (0)20 786 0400 fax: +358 (0)20 786 0333 email: info.fi@cision.com www.cision.com Sivu 2(8) 24579

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakennehanke Esityslista 2/2013

Kunta- ja palvelurakennehanke Esityslista 2/2013 Kunta- ja palvelurakennehanke Esityslista 2/2013 Turun kaupunkiseudun kuntakokous Kokousaika Tiistai 27.8.2012 klo 16.30 Kokouspaikka Turun kaupungintalo, Aurakatu 2 Asialuettelo 1 Avaus ja läsnäolijoiden

Lisätiedot

Läsnä pj. Arto Satonen /kok vpj. Jukka Gustafsson /sd (1 5 ) jäs. Susanna Haapoja /kesk (1 5 ) Merja Kyllönen /vas (1 2 ) Esa Lahtela /sd

Läsnä pj. Arto Satonen /kok vpj. Jukka Gustafsson /sd (1 5 ) jäs. Susanna Haapoja /kesk (1 5 ) Merja Kyllönen /vas (1 2 ) Esa Lahtela /sd TYÖELÄMÄ- JA TASA-ARVOVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 41/2009 vp Torstai 28.5.2009 kello 12.15 14.17 Läsnä pj. Arto Satonen /kok vpj. Jukka Gustafsson /sd (1 5 ) jäs. Susanna Haapoja /kesk (1 5 ) Hannakaisa Heikkinen

Lisätiedot

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita säätiöissä

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita säätiöissä Vauhtia ja vaarallisia tilanteita säätiöissä Liisa Suvikumpu, toimitusjohtaja! Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry! 13.11.2013 SEB! SÄÄTIÖIDEN JA RAHASTOJEN NEUVOTTELUKUNTA RY DELEGATIONEN FÖR

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt kunta-alan eläkejärjestelmää koskevat eläkeja etuuspäätökset lajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji

Lisätiedot

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. 28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä

Lisätiedot

31.5.2013. Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma

31.5.2013. Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma 31.5.2013 Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma 01 Johdanto miksi tasa-arvosuunnitelma? Tasa-arvo tarkoittaa kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Yhdenvertaisuus on perusoikeus

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

Työeläkevakuuttajien hallinnon koulutus vuonna 2016

Työeläkevakuuttajien hallinnon koulutus vuonna 2016 Kutsu 1 (6) Työeläkevakuuttajien hallinnon koulutus vuonna 2016 Työeläkevakuuttajat Tela järjestää koulutusohjelman, jonka tarkoituksena on perehdyttää työeläkevakuuttajien hallinoissa toimiville jäsenille

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointi. Roope Uusitalo

Talouspolitiikan arviointi. Roope Uusitalo Talouspolitiikan arviointi Roope Uusitalo 27.3. 2014 Outline Mitä? Kuka? Miksi? Miten? Talouspolitiikan arviointi Tavoitteena muodostaa taloustieteelliseen tutkimukseen perustuva käsitys talouspoliittisten

Lisätiedot