ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

Transkriptio

1 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman lehdistökatsauksen pohjalta. Katsaus listaa työeläkealaa koskevia ajankohtaisia teemoja, joita on käsitelty mediassa, ja referoi teemoista käytyä keskustelua ja kannanottoja. Mediakatsauksen loppuun on valittu otteita sosiaalisessa mediassa esitetyistä mielipiteistä. Työeläkealaa koskeva julkinen keskustelu: 2/2014 huhtikuu-kesäkuu Kevään aikana mediassa käytiin keskustelua eläkeuudistuksen etenemisestä ja eläkeneuvotteluiden sisällöstä. Asiantuntijat etsivät uusia keinoja eläkeiän nostamiseksi. Suurten eläkkeiden oikeudenmukaisuus puhutti. Ehdotus eläkekatosta nousi jälleen esille. Vähäinen indeksikorotus sai kannatusta ja vastustusta. EU-komission antamat ohjeet eläkeiän nostamiseksi herättivät kielteisiä kannanottoja. Eläkeuudistus ja eläkeneuvotteluiden sisältö puhuttivat EK:n työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen totesi, että ennen kesälomia pitäisi olla tiedossa mistä aineksista eläkeuudistus tehdään. Laatunen uskoi, että aika riittää. Laatusen mukaan neuvottelujen keskeiseksi kysymykseksi nousevat työn sankarit eli vuosikymmenten työuran tehneet, jotka eivät kykene jatkamaan korotettuun vanhuuseläkeikään asti. Laatunen sanoi, että aina kun historian saatossa työeläkejärjestelmällä on ryhdytty hoitamaan jotain muuta ongelmaa, on valittu kallis reitti ja väärät maksajat. EK halusi karsia nämä rönsyt pois työeläkejärjestelmästä, jotta kohtuullisilla eläkemaksuilla voidaan kustantaa kohtuullinen eläketurva. (Kauppalehti 14.4.) SAK:n Lauri Lylyn mukaan eläkeneuvotteluissa oli haettava kokonaisratkaisua, jossa ovat mukana työeläkejärjestelmän uudistaminen, maksujen taso ja työelämän laadun parantaminen. (Verkkouutiset 1.5.) STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Helle kertoi, että eläkeneuvottelujen aikataulut pitävät ja että tavoitteena on edelleen nostaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää vuoteen 2025 mennessä 62,4 vuoteen. Helle vakuutti, että neuvotteluratkaisu eläkeuudistuksen parissa syntyy tulevana syksynä. Se, millä keinoilla tavoite saavutetaan, ei ole Helteen mukaan vielä selvillä. Työnantajapuoli painottaa työeläkepolitiikkaan liittyviä keinoja. Palkansaajapuolen näkökulmasta tärkeitä ovat työelämän kehittämiseen liittyvät keinot, kuten työkyvyttömyyden vähentäminen sekä työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyvät kysymykset. Työurien pidentämisen lisäksi neuvotteluja käydään Helteen mukaan työeläkkeiden rahoituksesta. Helle totesi, että ilman riittävää työllisyyttä pelkkä työeläkeuudistus ei ratkaise ongelmia. (Demokraatti 29.4, 12.5.) STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korosti, että eläkeratkaisut eivät synny ilman, että työelämän laatu aidosti paranee. Palola sanoi, että jos ei ole työtä, ei ole työuraa mitä piden-

2 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 2/ tää. (Demokraatti 9.5.) Palola totesi, että eläkeikää voidaan korottaa ja että on aika tunnustaa tosiasiat. Palolan kommentti nähtiin lehtien pääkirjoituksissa positiivisena neuvottelujen edistymisenä. (Etelä-Saimaa, Kaleva, Karjalainen 17.5.) Helsingin Sanomien toimittaja Teemu Luukka tulkitsi eläkejärjestelmän uudistuksen olevan loppusuoralla, kun STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kertoi järjestön olevan valmis nostamaan eläkeikää. Useat lehdet uutisoivat että SAK:n Lauri Lyly loi varjon eläkeuudistuksen etenemiselle ilmoittaessaan, että tarvittaessa SAK vaatii hallitusta perumaan eläkkeiden indeksileikkauksen tai muuttamaan sitä niin, että eläkkeet palautetaan sovitussa ajassa alkuperäiselle tasolle. (Helsingin Sanomat 16.5.) Kokoomuksen ehdottama ammattiyhdistysten jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen uhkasi hankaloittaa eläkeuudistusneuvotteluja. Valtiovarainministeri Antti Rinne varoitti kokoomusta ajamasta verovähennysoikeutta. Myös ATK:n puheenjohtaja Marko Piirainen totesi, että puheet ay-jäsenmaksujen verhovähennysoikeudesta on lopetettava, jos eläkeratkaisusta halutaan päästä yhteisymmärrykseen. (Suomenmaa, Yle uutiset, 11.6.) Antti Rinne ilmoitti olevansa valmis keskustelemaan eläkeiän nostosta kun työpaikkoja syntyy lisää ja työelämän sisältökysymyksiä on parannettu. (Etelä-Suomen Sanomat 20.5.) Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen epäily siitä, että palkansaajajärjestöt ovat jo hiljaisuudessa sopineet eläkeiän nostosta, uutisoitiin useissa lehdissä. Harjuniemen mukaan on erittäin poikkeuksellista, että Antti Palola ilmoitti STTK:n taipuneen eläkeiän nostoon, vaikka eläkeneuvottelut ovat vielä kesken. Harjuniemi ilmoitti, että Rakennusliitto ei hyväksy nykyisen vanhuuseläkkeelle siirtymisen alaikärajan nostoa eikä eläkeputken poistamista. (Talouselämä 19.5.) Myös Paperiliitto ilmoitti, että eläkeiän alaikärajan mekaaninen nostaminen ei ole hyväksyttävä keino. (Kansan Uutiset verkkolehti 22.5.) Demokraatti-lehti uutisoi, että järjestöjohtajat ovat tyytyväisiä STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan esitykseen, siltä osin, että monen asian on muututtava, jos alinta eläkeikää korotetaan. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly painottivat, että eläkeiän mekaaninen nosto ei tuo haluttua lopputulosta. (Demokraatti 26.5.) Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari toivoi työmarkkinajärjestöille neuvottelurauhaa. Porokarin mukaan eläkeneuvottelut, työmarkkinajärjestelmän kehittämisneuvottelut sekä palkkaratkaisuneuvottelut tulee pitää erillään toisistaan. Porokari tulkitsi EK:n puheenjohtajan Ilpo Kokkilan esittäneen muissa keskusteluissa vaatimuksia eläkeneuvotteluihin kuuluvista asioista. Porokari kuvasi syntynyttä tilannetta nokkamiesten huuteluna vieraisiin pöytiin, eikä pitänyt sitä toivottavana ilmiönä. (Talouselämä 23.5.) Kuntatyönantajat KT edellytti meneillään olevissa eläkeneuvotteluissa että vanhuuseläkeikää nostetaan kahdella vuodella. KT edellytti myös muutoksia osa-aikaeläkkeeseen, työttömyysturvan lisäpäiväoikeuteen ja eläkekarttumiin työuran loppupäässä. (Satakunnan Kansa 6.6.) Eläkeneuvotteluissa nousi esiin myös Emu-puskureiden mahdollinen käyttö eli työeläkeyhtiöiden tasausrahaston käyttö. EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari halusi selvät kriteerit puskurien käytölle. Myös SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly piti tärkeänä, että rahastojen käytölle saadaan selvät kriteerit. Lyly piti tärkeänä, että sovittaisiin selvästi sii-

3 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 2/ tä, miten rahat myöhemmin palautetaan Emu-puskuriin. Akavan johtaja Pekka Piispanen muistutti, että rahoitusratkaisusta ei voi sopia irrallaan muista eläkeratkaisuista. Myös Emu-puskurin koko tuli ottaa Piispasen mukaan huomioon. (Talouselämä 23/2014) EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies vakuutti, että eläkeiän nostosta syntyy yhteinen näkemys työmarkkinaosapuolten kesken. Häkämies sanoi, että kenenkään eläke ei tule muuttumaan yhdessä yössä, vaan uudistus toteutetaan asteittain. (Demokraatti 18.6.) Yle uutisoi eläkeneuvottelujen etenevän ja että enää vain SAK vastusti eläkeiän nostoa. SAK ilmoitti, että eläkeratkaisua ei tule, ellei eläkkeitä koroteta 0,4 prosentin sijaan 1,6 prosentilla. EK ilmoitti tavoitteekseen, että rajat ovat vuotta. Ikäraja nousisi portaittain noin vuosikymmenessä. Eläkeiän yhteydessä neuvoteltavia asioita ovat varhaiseläkemallit, työttömyysputki, eri ikävuosina kertyvät eläketulot eli karttumat sekä työelämän joustot. EK:n Vesa Rantahalvari sanoi, että EK:n kannalta kaikkein keskeisin tavoite on, että tulevaisuudessa työeläkemaksua ei tarvitse nostaa. Työntekijäjärjestöjen mielestä maksuja pitää nostaa sen verran kuin tarve vaati. (Yle 24.6.) Eläkeiän nostamiseksi esitettiin keinoja Ammattiliitto Erto:n puheenjohtaja Juri Aaltonen ehdotti eläkkeiden superkarttumasta luopumista. Aaltosen mukaan superkarttuma ei pidennä työuria eikä säästä eläkemenoja. Sen sijaan se kohtelee eri tulo- ja koulutustasoja hyvin eriarvoisesti. Aaltonen ei usko, että eläkkeelle siirtymisiän tavoite onnistutaan nostamaan 62,4 vuoteen vuoteen 2025 mennessä nostamalla pelkästään vanhuuseläkkeen alaikärajaa ilman että myös työelämää uudistetaan. (Savon Sanomat 3.6.) SAK, STTK ja Akava varoittivat, että eläkeuudistus ei toteudu, jos Suomeen ei saada pikaisesti lisää työpaikkoja. (Taloussanomat 5.6.) EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ehdotti kahden työtunnin lisäämistä työviikkoon. Laskelmien mukaan 30 vuoden työura pitenisi tällä tavalla jo kaksi vuotta. (Talouselämä 4.6.) SAK:n ekonomisti Joonas Rahkola kertoi, että täysin samanlaiset työurat tuottavat erilaisen eläkkeen sen mukaan, miten ne sijoittuvat elinkaarelle. Mitä myöhemmin työuransa tekee, sitä paremman eläkkeen saa. Rahkola ehdotti 63 ikävuodesta alkavan superkarttuman tilalle lykkäyskorotusta. Mallin mukaan jo karttunut työeläke kasvaisi sitä mukaa, mitä myöhemmin eläkkeelle jää. Eläkettä ei parantaisi vain 63 vuoden täyttämisen jälkeen saadut ansiot. (Palkkatyöläinen 3/2014.) Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas ehdotti viiteikämallia ratkaisuksi eläkeneuvotteluihin. Viite-eläkeikä määriteltäisiin sukupolvittain, mutta eläkkeelle jääminen olisi mahdollista myös sitä ennen. Tällöin eläkevähennys leikkaisi pois osan eläkkeestä. Varsinaista eläkeikää ei nostettaisi. VATT:n johtaja Juhana Vartiaisen mukaan eläkeiän nosto lisäisi iäkkäiden työntekijöiden kysyntää työmarkkinoilla, kun potentiaalisia työvuosia tulisi lisää. Ilmakunnas epäili, että jos eläkeikää nostettaisiin kerralla, joidenkin työttömyys vain pitkittyisi. (Keskisuomalainen 5.6.) Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Noora Järnefelt totesi tutkimuksessaan, että eläkeiän nostaminen myös duunariammateissa on reilua, koska näistä ammateista joudutaan usein

4 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 2/ työkyvyttömyyseläkkeelle. Näin siksi, että eläkeiän nosto pidentää aikaa, jolta tulevan ajan eläke lasketaan. (Demokraatti 26.5.) Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo kertoi, että eläkeiän sitominen elinajanodotteeseen nostaa eläkeikää. Rapo piti selvänä, että eläkeikä ei voi olla kaikille ammattiryhmille sama. (Talouselämä 27.5.) Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö toivoi, että eläkeuudistusta laativat työmarkkinajärjestöt lopettaisivat haaveilun eläkejärjestelmän halpaversiosta. Eläkeläiset ry:n valtuuston mukaan vuoden 2005 eläkeuudistus on toimiva. Yhdistys ehdotti ikääntyneiden työeläkemaksun pienentämistä. (Kansan Uutiset 27.5.) Suurituloisten eläkkeet käynnistivät jälleen keskustelun eläkekatosta Helsingin Sanomat uutisoi, että Stephen Elop saa Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan Suomesta kuussa eläkettä euroa 63-vuotiaana, riippumatta siitä, missä maassa asuu. Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamo totesi, että Elopin eläke määräytyy Suomen eläkelakien mukaan, eikä lainmukainen välttämättä tarkoita oikeudenmukaista. Hiilamo esitti ratkaisuksi eläkekattoa, jolla esimerkiksi Ruotsissa säädellään jättisuuria eläkkeitä. (Helsingin Sanomat 7.5.) Toimittaja Tuomo Pietiläinen kirjoitti kolumnissaan, että työeläke on toimitusjohtajalle erityisetu. Vaikka yritys ja toimitusjohtaja maksavat eläkemaksut kuten pitääkin, Pietiläinen näki huolestuttavana sen, että suuren osan heidän eläkkeestään maksavat tulevat sukupolvet eläkemaksuina. (Helsingin Sanomat 8.5.) Helsingin Sanomat uutisoi, että ministeri Paula Risikko oli pyytänyt Eläketurvakeskukselta selvitystä eläkekaton asettamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriön eläkevakuutusyksikköä johtava Heli Backman sanoi, että eläkekaton merkittävin este on se, että silloin pitää luopua kaikille samoin perustein kertyvästä eläkkeestä. Jos eläkkeelle asetettaisiin katto, erilaiset lisäeläkejärjestelyt yleistyisivät. (Helsingin Sanomat 8.5.) ETK:n ekonomisti Risto Vaittinen ei uskonut että uusi selvitys sisältäisi mitään uutta. Edellinen selvitys tehtiin vuonna 2009 ja siinä todettiin, ettei eläkekatto sovellu Suomeen ja että se voidaan murtaa täydennettävin lisäeläkejärjestelyin. (Helsingin Sanomat 8.5.) Sosiaali- ja terveysministeriö ja Työeläkevakuuttajat TELA eivät kannattaneet ajatusta eläkekatosta. Jos eläkekatto olisi korkealla, sen vaikutus olisi vähäinen. Jos katto olisi matalammalla, se vähentäisi työeläkejärjestelmän yleistä hyväksyttävyyttä ja lisäisi lisäeläkkeiden hankkimista. Eläkekatto tarkoittaisi myös luopumista järjestelmän perusajatuksesta, jonka mukaan kaikille kertyy eläkettä samoin perustein. (Ilta-Sanomat 9.5.) Talouselämän päätoimittaja Reijo Ruokanen puolusti pääkirjoituksessaan yrityksen hallituksen valtaa päättää johtajien palkoista, joiden mukaan eläke määräytyy. Ruokanen epäili Paula Risikon motiiveja eläkekaton selvittämisessä. Ruokanen näki selvityksen hyvänä mahdollisuutena kasvattaa kannatusta puheenjohtajavaalissa. (Talouselämä 18/2014.)

5 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 2/ Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekosen mielestä järkevin keino tasoittaa tuloeroja oli eläkekaton sijaan kohdistaa nykyistä kovempi verotus poikkeuksellisen suuriin tuloihin ja eläkkeisiin. (Hämeen Sanomat 9.5.) SAK otti kriittisen kannan eläkekattoon. SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukorannan mukaan eläkekaton käyttöönotto aiheuttaisi vakuutusmaksuihin välittömän 0,9 prosentin noston. Eläkemaksujen nousupaine johtuisi siitä, että eläkekatto pienentäisi välittömästi eläkemaksujen perusteena olevaa palkkasummaa. Kaukorannan mukaan se tulisi kalliiksi tavallisille työntekijöille. (Ilta-Sanomat 9.5.) Telan johtaja Markku J Jääskeläisen mukaan eläkekatto ei leikkaa eläkemenoja. Jääskeläisen mukaan katto pitäisi asettaa niin alas, jotta sillä olisi taloudellista merkitystä, että sen jälkeen ei enää voisi puhua ansioon sidotusta eläketurvasta. Jääskeläinen näki vaarana sen, että jos suurituloisemmat eivät enää maksaisi koko tuloistaan eläkemaksua, maksurasitus kohdistuisi entistä enemmän pienituloisille. (Kauppalehti 4.6.) Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala kirjoitti kolumnissaan, että moraalipohjaisia näkökulmia eläke-etuuksiin löytyy yhtä paljon kuin on mielipiteiden esittäjiä. Rantalan mukaan kaikkia moraalisia näkökulmia on sekä mahdoton että tarpeetonta ottaa huomioon. Työeläkejärjestelmä toimii parhaiten silloin, kun se toteuttaa perustarkoitustaan, eli toimii yksilötasolla palkanjatkeena työaikaisille palkkatuloille. (Demokraatti 9.6.) Eläketurvakeskuksen viestintäpäällikkö Matti Lumijärvi kirjoitti, että eläkekatto ei toimi, sillä se tarkoittaa samalla työeläkemaksusumman pienentymistä. Koska jo maksussa olevia eläkkeitä ei voi enää pienentää eläkekaton avulla, seuraukset tulisivat palkansaajien ja työnantajien maksettavaksi. Lumijärven mukaan tavallisen palkansaajan ansiot voivat kasvaa pidemmällä aikavälillä eläkekaton ohitse. (Keskisuomalainen 3.6.) Rekisteröityjen lisäeläkkeiden kustannuksia ihmeteltiin Helsingin Sanomat uutisoi kaikkien suomalaisten palkansaajien joutuvan kustantamaan vielä vuosikymmeniä toimihenkilöiden ja johtajien lisäeläkkeitä. Näin on käymässä, vaikka eduskunta on päättänyt lakkauttaa lisäeläkkeen vuoden 2016 lopussa. Arvion mukaan vielä vuonna 2060 työeläkejärjestelmä maksaa lisäeläkkeiden kustannuksia noin neljä miljoonaa euroa. Vuonna 2015 kustannus on 130 miljoonaa euroa. Kustannuksia syntyy, koska järjestelmän lakkauttaminen ei vaikuta maksussa oleviin eläkkeisiin eikä sen lisäeläkkeen määrään joka henkilölle on kertynyt ennen järjestelmän lakkauttamista. (Helsingin Sanomat 1.5.) Pääkirjoituksissa kommentoitiin Helsingin Sanomien paljastamaa tietoa iskuksi märällä rätillä palkansaajien kasvoihin. (Kaleva 5.5.) Vähäinen indeksikorotus sai kannatusta ja vastustusta Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan eläkkeelle siirtyvän euromääräinen toimeentulo ei ole muuttunut merkittävästi eläkkeelle siirryttäessä eikä ensimmäisten kymmenen eläkevuoden aikana. Ekonomisti Juha Rantala totesi, että eläkkeellä taloudelliseen ahdinkoon voivat joutua ne eläkeläiset, jotka asuvat yksin ja joiden toimeentulo on noin neljänneksen keskimääräistä matalampi. (Talouselämä 11.4.)

6 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 2/ Hallitus esitti kehysriihessä vuoden 2015 työeläkkeisiin 0,4 prosentin tarkistusta, noin prosenttiyksikön normaalia indeksitarkistusta vähemmän. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan työeläkeläisiltä jää saamatta noin 150 miljoonaa euroa, kun korotus on 0,4 prosenttia etukäteen arvioidun 1,5 prosentin korotuksen sijaan. SAK vaati, että maan hallitus peruu työeläkkeiden suunnitellut leikkaukset. (Demokraatti 8.4. HS 11.4.) Yle uutisoi että Eläketurvakeskuksen mukaan hallituksen päätös on järjestelmän periaatteiden mukainen. Yle uutisten mukaan Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantalan sanoi, että tärkeintä on, että eläkekorotukset ylittävät hintojen nousun, jolloin eläkeläisten reaalinen ostovoima säilyy. (Yle 23.4.) Eläkeläisjärjestöt vastustivat indeksin leikkaamista ja eläkeläiset kritisoivat hallituksen päätöstä sanomalehtien mielipidepalstoilla. Eläkkeensaajien Keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Kokko korosti, että työeläkeindeksin jäädyttämisellä ei ole vaikutusta valtiontalouteen muuten kuin heikentävästi työeläkettä saavien ostovoiman vähetessä. (Satakunnan Kansa 8.5) Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistön mukaan hallituksen päätös eläkeindeksin leikkaamisesta on oikea, koska se kohdistuu hyvätuloisiin eläkeläisiin. (Maaseudun tulevaisuus 9.6.) STTK:n puheenjohtaja Antti Palola totesi, että palkansaajapuoli ei hyväksy hallituksen yksipuolista päätöstä leikata eläkeindeksejä. Palola piti mielenkiintoisena sitä, että indeksileikkaus kohdistuu työeläkejärjestelmään, joka säästää maksettavissa eläkkeissä. (Demokraatti 10.6.) Työeläkevakuuttajat Telan johtaja Markku J. Jääskeläinen totesi, että oikeudenmukaisuuden nimissä tehty indeksikorotukseen puuttuminen rikkoo pelisääntöjä siltä osin, että eläkeläisten indeksikorotukset on jo sidottu sekä palkka- että hintakehitykseen. Jääskeläinen totesi päätöksen tulleen työeläkejärjestelmälle pyytämättä ja yllätyksenä, ja korosti sitä, että rahat eivät tulleet eläkeyhtiöille vaan keventämään tulevia eläkemaksun korotuspaineita. Jääskeläinen totesi, ettei eläkeyhtiöillä eikä niiden hallinnolla ole mitään mahdollisuutta puuttua eläkkeiden määrään. (Demokraatti 11.6.) Erikoinen ehdotus eläkeiän alentamiseksi herätti huomiota Perussuomalaiset ilmoitti haluavansa laskea avioliitossa synnyttävien eläkeikää. Kansanedustaja Pentti Kettusen lakialoitteen allekirjoitti yhteensä 16 perussuomalaisten edustajaa. Lakialoitteessa ehdotettiin, että avioliitossa miehen kanssa elävä nainen, joka synnyttää 1 3 lasta, pääsisi eläkkeelle muita aiemmin. Ensimmäisen lapsen syntymä alentaisi naisen eläkeikää kolmella vuodella. Toinen ja kolmas lapsi alentaisivat sitä kaksi vuotta. Kolme lasta synnyttävä nainen pääsisi siten eläkkeelle seitsemän vuotta lakisääteisen eläkkeen täyttymistä ennen. Etuuden saisi ehdotuksen mukaan vain silloin, kun ainakin toinen puolisoista olisi Suomen kansalainen. (MTV3, lukuisat maakuntien verkkolehdet 2.4.) Kansanedustajat Tarja Filatov ja Lenita Toivakka pitivät perussuomalaisten ehdotusta sopimattomana. Filatov tuomitsi aloitteen sukupuolineutraalina sovinismina, eräänlaise-

7 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 2/ na myöhäisenä aprillipilana, joka tuo mieleen entisen Itä-Saksan. (Helsingin Sanomat 2.4.) Myös keskustanuoret tyrmäsi perussuomalaisten aloitteen. SAK:n eläke- ja työasioiden päällikkö Kaisa Kallinen totesi, että ehdotus ei ole tästä maailmasta. (Ilta-Sanomat 3.4.) Mediassa syntyneen kohun seurauksena perussuomalaisten puheenjohtaja Jari Lindström vetäytyi ehdotuksesta. Vetäytymistään Lindström perusteli sillä, että ehdotus kuulostaa hyvältä, mutta pohdiskeltuaan sitä tarkemmin, hän havaitsi, että avoliitossa olevat joutuvat ehdotuksessa eriarvoiseen asemaan. Lindström uskoi, että ajatus on silti hyvä ja että ehdotus on vakavassa mielessä tehty. (Iltasanomat 2.4.) Valtaosa lakialoitteen allekirjoittaneista perussuomalaisista vetäytyi hankkeesta lakialoitteen julkisuudessa kohtaaman paheksunnan ja hämmästyksen vuoksi. EU-komission ohjeet eläkeiän nostamiseksi saivat kielteisen vastaanoton Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander piti Euroopan talouskriisiä syynä EU-komission kiinnostukseen jäsenmaiden eläkejärjestelmiä kohtaan. Kianderin mukaan EU-komissio ei ole ymmärtänyt suomalaisen eläkejärjestelmän elinaikakertoimen merkitystä. EU vaati Suomelta eläkeiän nostamista siinä missä muiltakin mailta. Kiander näki EU-komission talouskoordinaatioon liittyvät valvonta- ja raportointimekanismit väylinä, joiden kautta EU-komissio pääsee kiinni suomalaiseen eläkejärjestelmään. Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto piti liiallisena neuvomisena sitä, että EU-komissio sanoo Suomelle miten asiat pitää korjata ja miten ei. Kautto arvioi, että komissiolta ei tulisi Suomelle eläkepoliittisia suosituksia, jos Suomen julkisen talouden tilanne olisi riittävän vahva. (Kansan Uutiset 22.5.) Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne moitti EU-komission Suomelle antamaa suositusta eläkeiän nostamisesta elinajanodotteen mukaisesti. (Yle Uutiset 2.6.) TNS Gallupin tekemän tutkimuksen mukaan kansa antaisi EU:n puuttua palkkoihin ja eläkeikään. Yli 40 prosenttia kyselyyn vastanneista halusi siirtää EU:lle valtaa päättää eläkeikärajoista. Kolme neljästä kuitenkin vastusti liittovaltion ideaa. (Helsingin Sanomat 23.5.) Eläkeyhtiöiden hallitusten jäsenten osakekauppojen julkisuus puhutti Helsingin Sanomien mukaan sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko haluaa julkistaa eläkeyhtiöiden hallitusten jäsenten henkilökohtaiset osakekaupat. Elinkeinoelämän keskusliitto EK vastustaa hallitusten jäsenten henkilökohtaisten osakekauppojen julkaisemista. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan läpinäkyvyyttä ei ole tarpeen lisätä hallituksiin asti, koska ne eivät tee sijoituspäätöksiä. (Helsingin Sanomat 2.6.) Helsingin Sanomat uutisoi kansanedustajien kannattavan työeläkeyhtiöiden hallitusten pörssiomistusten ja -kauppojen julkistamista. Myös SAK kannattaa pörssiomistuksen julkistamista, mutta STTK ja Akava eivät ottaneet julkisesti selvää kantaa asiaan. (Helsingin Sanomat 1.6.)

8 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 2/ Työeläkesektori vahvoilla Finanssivalvonta (Fiva) arvioi Suomen pankki- ja vakuutussektorien tilan kokonaisuutena tarkastellen kohtuullisen hyväksi. Fiva varoitti katsauksessaan, että toimintaympäristö on kuitenkin hauras ja riskit kasvussa. Pankkisektorin vakavaraisuus ja työeläkesektorin riskinkantokyky ovat pysyneet Fivan mukaan vahvoina edellisvuonna. Heikko taloustilanne edellyttää kuitenkin etenkin pankeilta, että ne seuraavat asiakaskuntaansa tarkkaan ja hallitsevat riskit riittävän hyvin. Fivan johtaja Anneli Tuominen huomautti, että Suomen talouden näkymät ovat epävarmat, mikä kasvattaa finanssisektorin herkkyyttä negatiivisille muutoksille. (Verkkouutiset 4.4.) Professori Roope Uusitalon mukaan järjestelmä on vakaa ja kykeni rahoittamaan tulevat eläkkeet. Ongelmana Uusitalo näkee sen, että verotusvara pienenee, jos eläkemaksut kasvavat. (Keskisuomalainen 20.5.) Eläkkeellejäämisiän uutisoitiin nousseen Tilastokeskuksen työolotutkimuksessa todettiin, että eläkkeellejäämisikä nousee Suomessa huomaamatta. Tutkimuksessa todettiin, että suomalaisten palkansaajien arviot omasta eläkeiästään ovat nousseet viidessä vuodessa merkittävästi. Vuoden 2013 tutkimuksen mukaan yli 50-vuotiaista palkansaajista jo 37 prosenttia arvioi jäävänsä eläkkeelle vanhempana kuin 63-vuotiaana. Vielä vuonna 2008 vain 28 prosenttia arvioi eläkeiäkseen 64 vuotta tai enemmän. Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Anna-Maija Lehto totesi, että osuus on kasvanut lähes 10 prosenttiyksikköä vuodesta (Uusi Suomi 9.4.) Myös Kauppalehti uutisoi, että viesti pidemmistä työurista uppoaa suomalaisiin. Eläkemaksujen nosto sai kannatusta Opiskelijajärjestöt ottivat kantaa eläkemaksujen nostamisen puolesta. He korostivat, että eläkemaksut täytyy nostaa heti pitkän aikavälin laskelmien mukaiselle tasolle, jotta eläkkeet säilyvät nykyisen suuruisina. Opiskelijajärjestöt edellyttävät myös, että eläkeiän alaraja nostetaan 65 vuoteen ja eläkeikä sidotaan elinajanodotteeseen. (Satakunnan Kansa 29.4.) SAK:n eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen varoitti, että jos eläkemaksuja ei nosteta riittävästi, pelkona on, että eläkkeiden maksuun ei ole rahoitusta. Tällöin nuoret voivat joutua maksamaan vanhempien ikäluokkienkin eläkkeet. (Ilta-Sanomat 23.5.) Vakuutuslääkärien nimet julkisiksi Korkein hallinto-oikeus ilmoitti pitävänsä voimassa Helsingin hallinto-oikeuden aiemman päätöksen, jonka mukaan vakuutusyhtiöiden lääkärit käyttävät julkista valtaa, ja tästä syystä lääkärien nimet ovat jatkossa julkisia eli kenen tahansa saatavissa. Oikeutta vakuutetuille -yhdistys pitää päätöstä erittäin merkittävänä ennakkopäätöksenä. (Yle uutiset 20.5.) Vakuutuslääkäreiden yhdistyksen puheenjohtaja Seppo Kettunen sanoi, että vakuutuslääkärit ottivat päätöksen vastaan tyynesti. Kettusen mukaan nimien julkaiseminen on ollut enemmänkin lääkäreiden työnantajien huoli. (Helsingin Sanomat 21.5.)

9 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 2/ Keskustelua sosiaalisessa mediassa Blogit Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander kirjoitti blogissaan, että eläkkeiden rahoitus ei olekaan tärkein syy, millä eläkeuudistuksen tarvetta perustellaan. Tärkeämpiä huolia ovat julkisen talouden kestävyysvaje (eli valtion ja kuntien rahoitusongelmat) sekä arviot siitä, että ilman vanhuuseläkkeen alaikärajan korottamista keskimääräinen eläkeikä ei kohoaisi riittävän nopeasti. Professori Hannu Uusitalo kirjoitti Taloustaidon kolumnissaan, että tutkimustieto ei tue median luomaa kuvaa siitä, että nuoret eivät luottaisi eläketurvaan. Telan johtaja Markku J.Jääskeläinen vastasi Telan blogissa eläkekattoon liittyvään ehdotukseen, jonka mukaan suuremmista palkkasummasta kerättäisiin eläkemaksut, mutta ei maksettaisi isoja eläkkeitä. Jääskeläinen muistutti, että silloin itse asiassa määrättäisiin vain ylimääräinen vero suuremmille palkoille. Jääskeläinen kysyi, miksi rukata eläkejärjestelmää moisen takia. Verojahan voidaan nostaa muutenkin niin paljon kuin kulloinenkin hallitus päättää. Keskustelupalstat Onko Suomella varaa maksaa eläkkeitä: Suomella ei ole varaa maksaa eläkkeitä. Eläkevaroja vain n. kolmasosa. Muu oletettiin saatavan talouskasvun seurauksena. Kun kasvua ei tullut vaan lama niin eläkesuunnitelma on pahasti vajavainen. Aalto yliopiston professorin mukaan Suomessa on eläkevarallisuutta noin 120 miljardia, mutta eläkevastuuta noin 450 miljardia. Rahaa puuttuu, eikä hän tiedä mistä sitä saataisiin lisää. Nimimerkki kylmää kyytiä Suomi 24.fi Eläkkeemme tulevaisuus. Suomen eläkerahastoissa on varoja n. 150 mrd euroa. Jokohan ne on siirretty EU.n taseeseen? Jos ei vielä, niin kohta on, EU haluaa ne miljardit. Liittovaltio ei edes kysy, kenen varoja ne ovat. Miettikää, onko se oikein, että meidän joka palkastamme maksamat eläkemaksutkin ovat kohta yhteisiä koko EU:ssa, mukaanlukien maat, joissa ei tällaista järjestelmää ole. Nimimerkki Olemmeko lampaita? Suomi 24.fi Lehtien keskustelupalstoilla kommentointiin myös eläkkeen määrää: Nykynuori saa vanhuuseläkkeelle jäädessään puolta parempaa eläkettä kuin hänen vanhempansa. Nykynuorilla ei ole huolen häivää eläkkeelle jäädessään. Luvassa on tuhansien eurojen vanhuuseläke. Jos nyt kolmikymppinen, jonka työura on alkanut 23-vuotiaana, jää eläkkeelle 63-vuotiaana, hän saa keskimäärin 3000 euroa eläkettä, kertovat Eläketur-

10 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 2/ vakeskuksen laskelmat. On turha laskea mikä eläke tulee tänä päivänä 23-vuotiaalle henkilölle kun hän täyttää 63-vuotta, koska sitä ei tiedä kukaan mikä hänen eläkkeensä tulee olemaan. Nimimerkki Jube Iltalehti.fi Mikä eläke? Ei tollasta järjestelmää ole olemassakaan, sitten kun ~93 vuotiaana jää vanhuuseläkkeelle. Nimimerkki blueflame Iltalehti.fi Eläkkeet tulevat laskemaan tulevassa ajassa koska elintaso huononee, työt vähenee, olemme jo nyt kuilun partaalla. Nimimerkki exco Iltalehti.fi Eläkekatto sai sosiaalisessa mediassa runsaasti sekä kannatusta että vastustusta: Mm. Kauppalehden 4.6. julkaisema kirjoitus Tela: eläkekatto ei juuri leikkaisi eläkemenoja synnytti keskustelua. Asia kannattaa ajatella niin kuin se on eli maksat palkastasi eläkettä pääasiassa nykyisille eläkeläisille ja tulevat sukupolvet maksavat sitten sinun eläkettäsi sen verran kuin arkadianmäellä päätetään. Ei siinä oikeudenmukaisuuden osalta ole mitään ongelmaa. Tuloverohan toimii vastaavalla tavalla. Nimimerkki Krister Salo Kauppalehti.fi Ei VMP! Ei herra herraa pure. Mikä asiantuntija Jääskeläinen kuvittelee olevansa? Tasavero.. miksei myös tasaeläke. 500 e/kk per lätty on riittävä. Sen verran järjestelmä tulee vastaan ja loput eläkkeestä säästetään itse. Tuolla systeemillä noin 10 vuotta eteenpäin ja sen jälkeen koko järjestelmä lakkautetaan ja näille vapaamatkustajille (eläkeyhtiöiden johtajat ja työntekijät) annetaa kenkää ja kunnolla. Se on oikeudenmukaisempaa, kuin laillinen ryöstö ja laillinen ponzi. Nimimerkki Henry Juuri Kauppalehti.fi Myös Iltalehden keskustelupalstalla kommentointiin eläkekattoa. Jääskeläinen taitaa olla aika hyväntahtoinen ihminen juttunsa perusteella, kun rohkenee väittää, että rikkaat ihmiset eivät eläisi eläkeikään asti ja olisivat vielä niin armeliaita, että jättäisivät monimiljonääreinä eläkkeensä nostamatta. Jotenkin hän ei tunnu ymmärtävän, että tavallinen kansalainen ei eläkekertymäänsä tutkiskellessaan katsele kauhean suopeasti, kun joku saa moninkertaisen eläkkeen verrattuna siihen, mitä hän ei saa edes itse palkkaa. Eliitin eläkkeet nousevat hyvin lyhyessä ajassa yli sen, mitä tavallinen kansalainen kerryttää koko ikänsä. Eliitin eläke on verrattavissa lottovoittoon siinä missä eliittiin nouseminen, valtaisat palkat lyhyeltä ajalta ja miljoonien kädenpuristuksetkin. Usein eliitin toimet myös heikentävät tavallisen palkansaajan mahdollisuutta kerryttää eläkettä. Nimimerkki Nimetön Iltalehti.fi Eläkekatto olisi paikallaan. Jos töissä tienaa johtajana vitun kovaa liksaa, niin mun puolesta asia on ok. Varmasti kivaa kun rahaa riittää, omaisuutta karttuu ja kaikki velat hoituu ja mukavasti hilloa tilillä ja sijoitussalkuissa kun eläke-aika koittaa. MUTTA kun eläkkeelle siirrytään näin hyvissä asemissa, niin ei sen eläkkeen enää tarvitse olla ÖKY-LUOKKAA! Minä sanon, että 6000 euroa kuussa on varmasti riittävä eläke entiselle johtajallekin. Eläke-

11 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 2/ katto siis voimaan heti, kiitos. Nimimerkki miksimiksi Iltalehti.fi Elopin eläkkeestä käytiin vilkasta keskustelua useilla keskustelupalstoilla. Useimmat keskustelijat pitivät eläkettä kohtuuttomana, mutta myös puolustajia löytyi. Minä olen kuullut, että herran työnantaja on maksanut tästä ilosta työeläkemaksua 1,18 miljoonaa euroa / 6000 = 196 kuukautta = 16 vuotta. Mielestäni aivan oikeutettu korvaus, koska mies kuitenkin esti Suomen kruununjalokiven ajautumisen konkurssiin. Nimimerkki opinto tukilainen Suomi 24.fi Oliks toi Eloppi nyt tosiaan niin tärkeä jätkä? Niin se maksoi eläkemaksuja niin paljon tuossa lyhyessä ajassa, että on lain mukaan oikeutettu 6k työeläkkeeseen Suomesta. Maahan vois kyllä viritellä jonkun eläkekaton, mutta itse en kannata esim eläkejärjestelmästä luopumista vai mitä tässä nyt haettiin? Nimimerkki Johan Carl Emil Punk in finland.net Myös työurien pidentäminen mietitytti: Työelämän jatko on humpuukkia. Jos eläkeikää nostetaan 5 v siirtyy työssä käyvien eläkkeelle siirtyminen 5 vuodella. Näille ei tarvitse maksaa eläkettä 5 vuodelta vuodenajalta. Eläkeyhtiöt säästävät. Samalla uudet työntekijät ovat työttöminä odottaen työpaikkojen vapautumista ja valtio maksaa. Koko hommassa valtio häviää ja eläkevakuutusfirmat lihovat. Takana on ilmeisen pirullinen juoni. Kuka keksisi? Ei nimimerkkiä Iltalehti