ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS"

Transkriptio

1 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman lehdistökatsauksen pohjalta. Katsaus listaa työeläkealaa koskevia ajankohtaisia teemoja, joita on käsitelty mediassa, ja referoi teemoista käytyä keskustelua ja kannanottoja. Mediakatsauksen loppuun on valittu otteita sosiaalisessa mediassa esitetyistä mielipiteistä. Työeläkealaa koskeva julkinen keskustelu: 1/2014 tammikuu maaliskuu Alkuvuodesta eläkeiän nostaminen hallitsi eläkeuudistuksesta käytyä julkista keskustelua. Tutkijat esittivät ratkaisuja työssä jaksamisen lisäämiseksi. Palkansaajajärjestöt ottivat työeläkemaksun suuruuden esiin eläkeneuvotteluissa. EU:n pyrkimykset eläkejärjestelmien yhdenmukaistamiseksi huolestuttivat. Asiantuntijat kritisoivat OECD:n ehdotusta osa-aikaeläkkeen ja työttömyysputken lakkauttamisesta. Myöskään eläkerahastojen purkaminen ei saanut kannatusta asiantuntijoilta. Keskustelu työeläkeyhtiöiden avoimuuden lisäämisestä ja hallituspaikoista pörssiyhtiöissä jatkui edelleen alkuvuoden aikana. Eläkeiän nostaminen hallitsi keskustelua eläkeuudistuksesta Keskustelu eläkeiän nostamisesta jatkui runsaana sekä pääkirjoituksissa että lehtien palstoilla. Ongelmalliseksi keskusteluissa nähtiin ikääntyneiden työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu. (Aamulehti 8.1.) Eläketurvakeskuksen tilastot osoittivat, että eläkkeelle siirtymisiän odote pysyi viime vuonna samana kuin edellisvuonna. Suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 60,9-vuotiaana. SAK:n eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen piti kehitystä kelvollisena, vaikka ikä ei viime vuonna noussutkaan. (Talouselämä 6.2.) Entinen valtiosihteeri Raimo Sailas ihmetteli, miksi hallitus jättäytyi sivuun eläkeuudistuksen valmistelusta. (Yle uutiset 24.2.) Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen ei ollut vakuuttunut, että työmarkkinajärjestöjen pöytä olisi oikea paikka neuvotteluille eläkejärjestelmän ikärajoista. (Taloussanomat 13.3.) Elinkeinoelämän keskusliitto EK ehdotti mallia, jossa eläkeikä sidottaisiin kasvavaan eliniänodotteeseen niin, että yrityksille tärkeän työeläkemaksun nousupaine pidettäisiin kohtuullisena. EK tiukentaisi työkyvyttömyyseläkkeelle lähtemisen ehtoja. EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan on selvää, että eläkeikärajoja tullaan nostamaan pitkän siirtymävaiheen kautta. (Helsingin Sanomat 1.2.) EK:n johtaja Jussi Mustonen totesi, että suomalaiset eivät ole vielä havahtuneet ongelmiin, joita eläkkeelle jäävien suuri määrä aiheuttaa. (Yle 3.1.) EK:n Lasse Laatunen ehdotti 67

2 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 1/ vuoden eläkeikää. (Yle 3.1.) SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly piti EK:n esitystä eläkeiän alarajan nostosta 67 vuoteen liian jäykkänä. Lylyn mukaan pitkän työuran tekeminen on mahdollistettava erilaisilla joustoilla uran loppupäässä. (Yle 3.1.) SAK:n edunvalvontajohtaja Janne Metsämäki vastusti eläkeiän alarajan nostoa 63 vuodesta ylöspäin. (Suomen Kuvalehti 11/2014.) EK:n puheenjohtaja Ilpo Kokkila ilmoitti, että käsitys, jonka mukaan työnantajat toivoisivat eläkeiän nostamista, on väärinkäsitys. Kokkilan mukaan myöhäisempi eläkkeelle jääminen ei ole yritysten etujen mukaista, vaan tietää lisävastuita ja kustannuksia yrityksille. (Yle uutiset 17.1.) EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari totesi, että eläkeiän nostotarve on 2 4 vuotta. (Suomen Kuvalehti 11/2014.) Tehyn hallitukseen kuuluvan Paula Sihdon mukaan eläkkeelle siirtymisikä nousee ilman pakkoakin, jos työolosuhteita, johtajuutta ja työssä jaksamista parannetaan. Metalliliiton hallitukseen kuuluva Erkki Kuusikko sanoi, että jos ihminen kokee tekevänsä arvokasta työtä, niin hän joustaa ja jaksaa, vaikka sairastaisikin. (Ilkka 3.1.) Ammattiliitto Pro ilmoitti, että se ei hyväksy minkäänlaista eläkeiän nostoa ennen kuin on sovittu konkreettisista toimista työllisyysasteen nostamiseksi ja työelämän laadun parantamiseksi. (Suomenmaa 24.1.) Akava ilmoitti olevansa valmis keskustelemaan vanhuuseläkkeen alaikärajasta vain osana muita työelämän kehittämistoimia. Akavan johtaja Pekka Piispanen sanoi, että Akava ei halua eläkeikiin toimiala- tai ammattikohtaisia eroja. (Kansan Uutiset 29.1.) STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mukaan turva- ja joustoehtojen pitää olla kunnossa ikääntyvien osalta, työllisyystilanne ei saa huonontua, eläkekarttumien erilaista kertymistä tulee miettiä ja työelämän pitää olla parempaa. (Karjalainen 2.3.) SAK:lainen Rakennusliitto aloitti Elävänä eläkkeelle kampanjan, jonka selvityksestä selvisi, että suomalainen enemmistö ei usko jaksavansa tehdä töitä 67-vuotiaaksi. Rakennusliitto vaati, että eläkeikä pitää määrätä yksilöllisesti työn raskauden ja kuluttavuuden mukaan. Liitto vaati myös, että ikääntyville tulisi antaa mahdollisuus päästä tehtäviin jotka joustavat jaksamisen mukaan. (Aamulehti, STT 11.2.) Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Noora Järnefeltin mukaan työuran pituuden mukaan määräytyvä eläkejärjestelmä ei ole ongelmaton. Järnefeltin mukaan ei ole ongelmatonta, miten työuran pituus lasketaan jokaisen yksilön kohdalla. Ennen kuin sellaiseen järjestelmään voitaisiin siirtyä, se vaatisi erittäin pitkän siirtymisajan. (Studio55.fi 18.2.) Puhemies Eero Heinäluoma (SDP) otti valtiopäivän avajaisten puheessaan kantaa eläkeikäkeskusteluun. Heinäluoma peräänkuulutti oikeidenmukaisuutta ja reiluutta eläkeikävaatimuksiin. (MTV3 4.2.) Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko ja keskustan eläketyöryhmää vetänyt Anu Vehviläinen kertoivat, että keskusta sitoisi eläkeiän elinajan odotteeseen. Saarikon ja Vehviläisen mukaan eläkeiän alarajaa tulisi nostaa asteittain pitkällä siirtymäajalla. (Suomenmaa 25.2.)

3 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 1/ Tutkijat etsivät keinoja työssä jaksamiseen Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kanniston mukaan hallitusohjelman tavoite myöhentää eläkkeellesiirtymistä keskimäärin 62,4 vuoteen 2025 mennessä ei nykymenolla toteudu. Kanniston mukaan jatko riippuu talouden ja työelämän kehityksestä sekä ihmisten valinnoista. ETK:n johtajan Mikko Kauton mukaan yhä useampi eläkkeelle siirtynyt kertoi, että olisi jatkanut työelämässä, jos työnantajalta olisi tullut signaali, että se olisi toivottavaa. Näin ollen moni pystyisi työkuntonsa puolesta jatkamaan työelämässä pidempään. (Kauppalehti 6.2.) Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo totesi, että työurien pidentäminen alusta ja lopusta ei riitä. Tärkeintä olisi lisätä työntekoa keskeltä eli vuotiailla. Keskeltä työuraa menetettyjä työvuosia ei voida kokonaan korvata alku- tai loppupäätä paikkaamalla. (Helsingin Sanomat 24.2.) Useat asiantuntijat ennakoivat sairauksien, työkyvyttömyyseläkkeiden ja työttömyyden kasvua erityisesti työntekijäammateissa, jos eläkeikä nousee 65 tai 67 vuoteen. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen erikoistutkija Tomi Mäkiopas sanoi, että ihmisten koettu terveys on vähentynyt Terveys 2011 tutkimuksen mukaan. Jenni Blomgren Kelasta arvioi, että eläkeiän nosto lisää työttömyyttä työntekijäammateissa. (Yle 6.3.) Työterveyslaitoksen tutkija Tiina Pensola varoitti, että jos yleistä eläkeikää nostetaan, ikääntyneitä työttömiä ja työkyvyttömyyseläkeläisiä tulee hyvin todennäköisesti lisää. Vaarassa ovat erityisesti raskaiden ruumiillisten töiden tekijät. Pensola ehdotti, että työt voisi jakaa ruumiillisiin ja ei-ruumiillisiin töihin ja eläkeiät sen mukaan ja vuoteen. (Karjalainen 2.2.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttaman alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen Hyvinvoinnin maakunnalliset ja väestöryhmien väliset erot Suomessa 2013 mukaan joka neljäs suomalainen ei usko jaksavansa töissä eläkeikään asti. Tutkijat totesivat, että jos työuria halutaan pidentää, toimenpiteitä on kohdistettava sekä alueellisesti että niitä eniten tarvitseville. (Aamulehti 2.2.) Työterveyslaitoksen johtaja Guy Ahonen kertoi, että ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jää vuosittain noin suomalaista. Tälläkin hetkellä työkyvyttömyyseläkkeellä on lähes työikäistä. (Helsingin Sanomat 6.3.) Hyvinvointia työstä -kirjan kirjoittaneet asiantuntijat työterveysjohtaja Marjo Sinokin ja professori Petri Virtanen eivät pitäneet eläkeiän nostoa ensisijaisena ratkaisuna työurien pidentämiseen. Heidän mukaansa, ihmiset pitäisi saada viihtymään ja jaksamaan paremmin töissä, jotta työuria saataisiin pidennettyä. Työterveyslaitoksen mukaan työpahoinvoinnista syntyy vuosittain yli 40 miljardin kustannukset muun muassa ennenaikaisina eläkkeinä ja sairauspoissaoloina. Virtasen mukaan kustannuksia voitaisiin karsia esimerkiksi kehittämällä johtamista. Hyvään esimiestyöhön lukeutuvat läsnä oleminen sekä tuen ja palautteen antaminen. (Itä-Savo 18.2.) Eläketurvakeskuksen raportti Sosionomiset erot Työurat, eläkkeelle siirtyminen ja eläkejärjestelmä kertoi, että eläkemaksuilla saatava tuotto sosioekonomisissa ryhmissä vaihtelee varsin vähän. Työeläkejärjestelmä on keskeisiltä osiltaan tasapuolinen. Työntekijät jää-

4 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 1/ vät aiemmin eläkkeelle kuin ylemmät toimihenkilöt, mutta työurien pituudessa ei ole isoja eroja. Professori Hannu Uusitalo kertoi, että puolet vanhuseläkkeeseen jaksavista jää eläkkeelle heti 63-vuotiaana. (Ilta-Sanomat 11.2.) Kysymys eläkkeiden rahoituksesta nostetaan neuvottelupöytään Palkansaajajärjestöt AKAVA, STTK ja SAK vaativat, että eläkeneuvotteluissa pitää päättää myös eläkkeiden rahoituksesta eli työeläkemaksun suuruudesta useammaksi kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. EK:n tavoitteena on, että maksua ei enää nostettaisi nykytasolta, eikä missään tapauksessa yli 25 prosentin. (Helsingin Sanomat 19.3, 20.3.) SAK, STTK ja Akava korostavat, että myös vasta työuraansa aloittelevien nuorten pitää pystyä luottamaan eläketurvaan. Järjestöt vaativat, että työeläkemaksut on saatava tällä vuosikymmenellä tasolle, joka turvaa eläkkeet. (Aamulehti 19.3.) Keinoista lisätä vanhuuseläkkeellä työskentelyä keskusteltiin Kevan selvityksen mukaan työssäkäynti eläkkeellä kolminkertaistui kunta-alalla ja kaksinkertaistui valtiolla vuosina Vanhuuseläkkeellä työskentely on lisääntynyt eläkeuudistuksen jälkeen. (Suomenmaa 28.1.) Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna ehdotti, että eläkeläisten työntekoa tulisi lisätä poistamalla heiltä työeläkemaksu. Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto ei pidä esitystä hyvänä. Kauton mukaan työeläkemaksun poistaminen kannustaisi jäämään pois työelämästä heti kun vanhuuseläkeiän alaraja tulee vastaan. Eläkkeelle jäännin jälkeen työntekoa jatkettaisiin eläkkeellä ollessa. Kauton mukaan se, että eläkemaksu olisi vapaaehtoinen yhdelle ryhmälle, voisi vääristää työmarkkinoita. (Aamulehti 2.2.) Osa-aikaeläkkeestä puhuttiin myönteisesti Eläketurvakeskuksen tutkija Mervi Takala kertoi, että tutkimusten mukaan työnantajat suhtautuvat osa-aikaeläkkeisiin hyvin myönteisesti. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että EK haluaisi poistaa osa-aikaeläkkeen kokonaan. Työntekijäjärjestöt pitävät osa-aikaeläkettä tärkeänä. Akavan johtajan Pekka Piispasen mukaan osa-aikaeläke lisää mahdollisuuksia kyetä jatkamaan ja jaksamaan työssä. STTK:n edunvalvontasihteeri Minna Helle sanoi, että STTK on halukas kehittämään osa-aikaeläkemallia vielä joustavammaksi. Helteen mukaan on hullua ajatella, että ihminen jäisi äkillisesti kokonaan pois työelämästä. (Kaleva 2.2.) ETK:n tutkija Mervi Takala totesi, että osa-aikaeläkettä ja osa-aikaista työntekoa on pidetty yhtenä keinona työurien pidentämiseksi. Se nostaa ikääntyneiden työllisyysastetta ja kasvattaa kokonaistyöpanosta. Takala toteaa osa-aikatyön selittävän puolet ikääntyneiden työllisyyden kasvusta. Se, pidentääkö osa-aikaeläke myös työuria, ei ole selvää. (Kansan Uutiset 26.2.) Työ- ja elinkeinoministeriön tutkija Pekka Tiaisen mukaan osa-aikaeläkkeen poistamisessa on kyse enemmän julkisten menojen säästämisestä kuin työllisyyden edistämisestä. (Kauppalehti 10.2.)

5 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 1/ EU:n valta julkisten menojen hillitsemiseksi lisääntyi Euroopan unionin komission uutisoitiin saaneen lisää valtaa julkisten menojen hillitsemiseksi talouskriisin vuoksi. STM:n koordinointiyksikön johtaja Carin Lindqvist-Virtanen huomautti, että sosiaalipolitiikka kuuluu jäsenmaiden vastuulle. EU voi puuttua tilanteeseen, jos julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ylittää 60 prosenttia. Valtionvarainministeriön arvion mukaan Suomen talous liikkuu riskirajoilla. Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander totesi, että EU:ssa on pyrkimyksiä eläkejärjestelmien yhdenmukaistamiseksi. Muutos on merkittävä. Carin Lindqvist-Virtanen sanoi, että Suomen eläkejärjestelmää tulee puolustaa EU:sta tulevalta yhdenmukaistamiselta. (Taloussanomat 24.1.) Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes korosti, että työeläkkeistä tulee päättää kansallisesti myös tulevaisuudessa. (Kansan Uutiset Verkkolehti 27.1.) OECD ehdotusta osa-aikaeläkkeen ja työttömyysputken lakkauttamisesta kritisoitiin OECD kehotti Suomea nostamaan eläkeiän alarajaa asteittain niin, että se seuraisi eliniän odotetta. Myös osa-aikaeläkkeet ja työttömyysputki pitäisi OECD:n mukaan lakkauttaa. Suomen olisi tuettava oppimista myös työuran aikana, jotta ihmiset pysyisivät työelämässä pidempään. Lisäksi olisi kohdennettava aktiivisia toimia nuorten, lapsentekoiässä olevien naisten sekä pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen. (Taloussanomat 12.2.) Akava moittii, että OECD:n ikääntyneiden työllistämiskeinot ovat riittämättömiä. Akavassa nähtiin myös tuoreen maaraportin ehdottamat keinot kohtuuttomina. Akavan pääekonomisti Eugen Koevin mukaan raportti sysäsi vastuun työurien pidentämisestä työntekijöille ja julkiselle sektorille. (Turun Sanomat 12.2.) Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Juha Rehulan mukaan työuria on pidennettävä ja sen osana myös eläkeikää on nostettava. Rehula sanoi, että OECD:n maaraportti tukee keskustan linjaa. Rehula korosti, että eläkeiän noston vastapainoksi tarvitaan uskottava näkymä uusista työpaikoista ja uudistuksia, joilla parannetaan työssä jaksamista ja johtamista. (Verkkouutiset 12.2.) JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen totesi, että eläkeikä ei nouse alarajaa nostamalla. Asara-Laaksonen kysyi, kenen asialla OECD oikein on. Ei ainakaan kuluttavaa työtä pitkään ja pienellä palkalla tekevien. Asara-Laaksonen sanoi, että mieleen tulee kysymys: ovatko Suomen valtio ja työnantajat tilanneet OECD:ltä omia tavoitteitaan tukevia laskelmia. Asara-Laaksosen mukaan työurien pidentämisessä on olennaista se, että ihmisellä on mahdollisuus koulutukseen, työhön, toimeentuloon ja kunnon työolosuhteisiin kaikissa työiän vaiheissa. (Talouselämä 13.2.) Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä totesi, että muita pohjoismaita alhaisemmat työllisyysasteet pudottavat Suomen maiden välisissä vertailuissa ikääntyneiden työllistymisessä. Syyksi Hyssälä näki tähän sen, että irtisanomistilanteessa Ruotsissa lähdetään siitä, että pitkään talossa olleet saavat jäädä. Suomessa taas vastaavissa tilanteissa lähdetään katsomaan, kuka pääsisi erilaisiin eläkeputkiin. (Salon seudun sanomat 4.3.)

6 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 1/ Veroparatiisien käytöstä selvityksiä Helsingin Sanomien keräämät tiedot Luxemburgin ja Sveitsin kaupparekistereistä käynnistivät keskustelun veroparatiiseista. Eläkerahoja sijoittavat yhtiöt saavat Luxemburgilta erityisiä verohelpotuksia. Selvityksen mukaan sen vuoksi joukko suomalasiyhtiötä hoitaa eläkerahojen sijoitustoimintaa Luxemburgista. SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen sanoi yllättyneensä siitä, kuinka laaja joukko suomalaisia hyödyntää veroparatiiseja. Urpilaisen mukaan selvitystyö siitä, kuinka paljon Suomi menettää verorahoja, tulisi käynnistää. Verohallinnon ylitarkastaja Hannu Kuortti totesi, että ulkomaisten veroparatiisien kautta maksetut lisäeläkkeet ja bonukset ovat sinänsä hyväksyttäviä, jos ne ilmoitetaan asianmukaisesti. (Helsingin Sanomat 20.1.) Köyhyysriskin todettiin kasvaneen Eläketurvakeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimus osoitti eläkeläisten köyhyysriskin kasvaneen Suomessa 1990-laman jälkeen. (Viva 1/2014.) Ilmarisen tekemästä tutkimuksesta kävi ilmi, että joka toinen nainen kokee että eläke ei riitä. Naisten eläke oli tutkimuksen mukaan 700 euroa pienempi kuin miesten eläke. (Taloussanomat 7.2.) Ajatus eläkekatosta ei saanut tukea Eläkeläisiä puhuttanut eläkekatto ei saanut tukea eduskunnan loppuvuoden äänestyksissä. Jyväskyläläinen perussuomalaisten kansanedustaja Kauko Tuupaisen tekemä talousarvioesitys kaatui selvin numeroin eduskunnan täysistunnossa. Eläkekatto on voimassa kaikissa Euroopan maissa paitsi Suomessa, Virossa, Tanskassa, Irlannissa, Alankomaissa ja Portugalissa. Eläkekatoksi Tuupainen esitti euroa kuukaudessa ja perusteli esitystä kilpailukykyisyydellä Pohjoismaiden maksamiin eläkkeisiin. (Radio City 2.1.) Eläkerahastojen purkaminen ei saanut kannatusta asiantuntijoilta Lehdet uutisoivat, että suomalaisille on kertynyt yksi maailman suurimmista eläkerahastoista. Työeläkevakuuttajien yhteenlaskettu sijoituskanta oli syyskuun lopussa yli 158 miljardia euroa. Telan analyysitoimintojen johtaja Reijo Vanne sanoo, että jos nykyiset säännöt pysyvät voimassa, eläkerahastojen pääomaa ei tarvitse käyttää eläkkeiden maksuun koskaan. Vanne totesi, että eläkerahastojen syöminen ei olisi kestävä ratkaisu, sillä se siirtäisi riskin järjestelmän jatkuvuudesta tuleville sukupolville. (Keskisuomalainen 21.1.) Kelan johtava tutkia Pertti Honkanen kaipasi keskustelua eläkerahastojen tarkoituksesta ja tavoitteista sekä niiden tarkempaa määrittelyä laissa. Honkasen mukaan rahat tulisi käyttää suurten ikäluokkien eläköitymiseen, jos ne on siihen tarkoitettu. ETK:n ekonomisti Risto Vaittinen kertoi, että kuntien ja valtion eläkerahastoja voidaan purkaa poliittisilla päätöksillä. Yksityisten eläkeyhtiöiden rahastojen purkaminen olisi vaikeampaa vastuuvelan vuoksi. (Keskisuomalainen 21.1.) Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes muistutti, että eläkkeillä ei pidä tasata suhdanteita vaan turvata vanhuus. (Kansan Uutiset Verkkolehti 27.1.)

7 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 1/ Varman sijoituksista vastaavan johtajan Reima Rytsölän mukaan eläkeraha ei voi ratkaista yritysrahoituksen ongelmia. Rytsölä ei kannata ajatusta siitä, että yritykset, jotka eivät saa pankeilta lainaa, tulisivat eläkeyhtiöiden asiakkaiksi. Rytsölän mukaan eläkeyhtiöiden toimintaa ei voi laajentaa yritysrahoituksessa. Vaarana subventoidussa rahoittamisessa on, että yritysten ei tarvitse huolehtia omasta kannattavuudestaan ja kilpailukyvystään, jos rahoitusta jaetaan muilla kuin taloudellisilla perusteilla. (Kauppalehti 31.1.) Hallitus päätti osana kehitysriihtä ottaa Valtion eläkerahastosta 500 miljoonaa euroa valtion tulojen ja menojen tasapainottamiseen. Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes ei ollut huolissaan poliitikkojen päätöksestä. Siimes totesi, että aiemmin on tehty toisinpäin, eli vuosina 2006 ja 2007 valtio jätti nostamatta varoja eläkerahastosta, jolloin rahasto sai vastaavasti käyttöönsä ylimääräisiä varoja. (Helsingin Sanomat 31.3.) Sijoitusten tuotot vaihtelivat Ilmarisen sijoitukset tuottivat 9,8 prosenttia vuonna Luku nousi edellisvuodesta. Työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas sanoi, että Ilmarisen on jatkettava sijoitusten hajauttamista Suomen ulkopuolelle, jotta eläkevarojen tuotto turvataan (Yle 23.1.) Lehdet uutisoivat että vuonna 2013 eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen maksama eläkemeno oli ensimmäisen kerran suurempi kuin vakuutusmaksutulo. Tulevaisuudessa on odotettavissa, että eläkemeno on pysyvästi maksutuloa suurempi. Erotus katetaan Eläketurvakeskuksen ennusteen mukaan eläkerahastojen tuotolla. Erotuksen ennakoidaan kuitenkin jäävän niin pieneksi, että se ei pitkään aikaan vaaranna eläkerahastojen kasvua. Harri Sailas totesi, että eläkevarat eivät siis ole supistumassa vaan jatkavat kasvuaan. Eläkkeiden rahoitus on turvattu myös pitkällä aikavälillä. (Talouselämä 7.2.) LähiTapiola Eläkeyhtiön sijoitukset tuottivat 5,4 prosenttia. Tuotot laskivat edellisvuoden 9 prosentista. (Talouselämä 28.1.) Eläke-Fennian sijoitukset tuottivat 9,3 prosenttia. Eläke-Fennia ilmoitti yhdistyvänsä LähiTapiolan kanssa työeläkeyhtiö Eloksi vuoden 2014 alussa. Eteran sijoitukset menestyivät heikosti. Sijoitusten tuotto jäi 0,3 prosenttiin. Käytännössä Eteran sijoitukset eivät tuottaneet mitään vuonna Syyn uutisoitiin olevan sen, että työeläkevarojen hoitaja ennusti väärin pörssien ja korkojen kehityksen. Eteran tuleva varatoimitusjohtaja Stefan Björkman myönsi vuoden 2013 sijoitustulojen olleen pettymys, mutta vakuutti, että Eteran vakavaraisuus on riittävällä tasolla. (Aamulehti Helsingin Sanomat 20.3.) Kevan sijoitukset tuottivat 7,5 prosenttia. Tuotot laskivat edellisvuodesta jolloin ne olivat 12,9 prosenttia. (Mtv3.fi) Valtioin eläkerahaston sijoitukset tuottivat 6,4 prosenttia. (Taloussanomat 30.1.) Eläkeyhtiöiden johtajien sijoitukset julkisiksi Ilmarinen ilmoitti olevansa valmis julkistamaan johdon ja sijoitusjohdon henkilökohtaiset sijoitukset. Toimitusjohtaja Harri Sailaksen mukaan julkisuuden ei missään nimessä tulisi koskea työeläkeyhtiön hallitusta, koska hallitus ei tee sijoituspäätöksiä. Varma lähetti sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon, jossa todettiin että eläkejohtajien sijoitussalkkua

8 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 1/ ei pidä julkistaa samaan tapaan kuin pörssivälittäjien ja pankkien sisäpiiriläisten salkkuja. (Helsingin Sanomat 25.1.) Akava, STTK ja SAK puolsivat eläkejohtajien sijoitusten julkisuutta. Elinkeinoelämän keskusliittoa EK:ta neuvotteluissa edustava Vesa Rantahalvari ei yhtynyt ammattiyhdistysliikkeen kannanottoon. (Etelä-Suomen Sanomat 25.1.) Vastoin aiempaa kantaansa Varma julkisti kaikkien johtoryhmän jäsentensä omistukset pörssiyhtiöissä. Varman toimitusjohtaja Risto Murto kertoi päättäneensä omien omistuksiensa avaamisesta, minkä jälkeen muut johtoryhmän jäsenet olivat julkistaneet omat omistuksensa. Myös Ilmarinen ja Etera julkistivat vapaaehtoisesti johtajiensa omistuksia pörssiyhtiöissä. (Helsingin Sanomat 14.2.) Myös EK ilmaisi kannattavansa avoimuutta työeläkelain jatkovalmisteluissa. Lehdet uutisoivat, että työeläkejohtajien osakekaupat ja lähipiirin kaupat olivat tulossa lain voimin julkisiksi. (Helsingin Sanomat 27.2.) Helsingin Sanomien toimittaja Tuomo Pietiläinen muistutti kirjoituksessaan, että eläkevarojen hoitajien vapaaehtoinen avoimuus on hieno, mutta riittämätön askel kohti läpinäkyvyyttä. Pietiläisen mukaan oikeaa mallia pitää hakea pankeista ja sijoituspalveluyrityksistä, joissa laki velvoittaa johtajat raportoimaan omistuksestaan päivän tarkkuudella ja historiatiedon tulee olla julkista viiden vuoden ajalta ja koskee myös hallituksia. Pietiläinen totesi, että tietojen tulisi olla saatavilla vaivatta Arvopaperikeskuksen sisäpiirirekisteristä. (Helsingin Sanomat 31.3.) Keskustelu hallituspaikoista pörssiyhtiöissä jatkui Iltasanomat uutisoi, että eläkeyhtiöiden johtajien hallituspaikat pörssiyhtiöissä voivat uhata järkevää eläkevarojen sijoittamista. Finanssivalvonnan osastopäällikkö Marja Nykänen totesi, että Fiva ei kannata täyskieltoa hallitustyölle pörssiyhtiössä. Nykäsen mielestä asiaa pitäisi kuitenkin arvioida myös työeläkeyhtiön edun kannalta. (Iltasanomat 9.1.) Keskustelua sosiaalisessa mediassa Blogit Professori Hannu Uusitalo kirjoittaa Taloustaidon blogissaan eläkeneuvottelujen saamasta käänteestä koskien työeläkemaksun nostamista. Uusitalon mukaan se, että työnantajat haluavat pysäyttää maksujen nousun ei ole yllätys. Uusitalo pitää yllättävänä sitä, että palkansaajat haluavat nostaa maksua. Syyn eläkemaksun nostohalukkuuteen Uusitalo arvelee olevan sen, että työeläkejärjestelmää pidetään suuressa arvossa ja eläkettä jatkopalkkana, jonka turvaaminen on yhtä tärkeää kuin työstä saatava palkka. Ymmärretään, että pitkän päälle eläketurvan säilyttäminen ei ole mahdollista, jos yksityisen sektorin maksuja ei nosteta, Uusitalo kirjoittaa. Uusitalon mukaan maksujen nostamista perustellaan myös sukupolvien välisellä solidaarisuu-

9 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 1/ della. Se pienentää maksutason nousua pitkällä aikavälillä ja on siten edullinen nuoremmille sukupolville. Hannu Uusitalo pohtii Talouselämän blogissaan myös EU:n eläkepolitiikan otteen kiristymistä. Uusitalo toteaa, että EU voimistaa otettaan yhteisesti sovittujen julkisen talouden tavoitteiden asettamiseksi. Uusitalo näkee valtiovarainministeriön kasvavan merkityksen eläkepolitiikassa saman ilmiön kotimaisena vastineena. Uusitalo kysyy, merkitseekö se sosiaaliministeriön aseman heikkenemistä ja yhdessä EU:n kehityksen kanssa eläkepolitiikan voimistuvaa alisteisuutta talouspolitiikalle. ETLA:n tutkimusohjaaja Niku Määttänen pohtii Akateemisessa talousblogissaan vanhuuseläkeiän noston ja työttömyysputken poiston sekä työeläkemaksun noston vaikutuksia tulonjakoon. Määttänen kirjoittaa, että on mahdollista, että vanhuuseläkeiän nosto kasvattaa työkyvyttömyyseläkkeitä. Työkyvyttömyyseläkkeet perustuvat osin ns. tulevan ajan osuuteen. Sillä tarkoitetaan eläkettä, jonka työkyvyttömäksi jäänyt olisi ansainnut, jos hän olisi tehnyt töitä vanhuuseläkeikään saakka. Vanhuuseläkeiän nostaminen parantaisi työkyvyttömyyseläkkeitä pidentämällä aikaa, jolta tulevan ajan osuus lasketaan, Määttänen kirjoittaa. Määttäsen mukaan todennäköisimmin vanhuuseläkeiän nostaminen aiheuttaa hankaluuksia niille ihmisille, jotka joutuvat työttömäksi lähellä nykyistä alinta vanhuuseläkeikää. He saavat kuitenkin työttömyyskorvausta, joka on pienituloisille omaan ansiotasoon suhteutettuna suurempi kuin hyvätuloisille. Määttänen huomauttaa, että pienituloisen kannalta työttömyyskorvaus on joissakin tapauksissa jopa suurempi kuin vanhuuseläke. Määttänen toteaa, että kulutusverotuksen kiristämistä on vastustettu sillä perusteella, että kulutusverot ovat tasaveroja. Myös työeläkemaksun nostaminen vastaa tasaverolla toteutettua veronkiristystä, Määttänen kirjoittaa. Johtaja Seija Ilmakunnas kirjoittaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen blogissaan EK yhteisen edun asialla kuuleeko kenttä? eläkeiän korottamisesta. Kun EK kuitenkin ajaa eläkeiän selvää nostoa (vaikka yrityksille sopii Kokkilan mukaan hyvin, että eläkeikää ei nosteta), keskusjärjestön ja kentän välillä näyttää vallitsevan ristirii-

10 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 1/ ta, Ilmakunnas kirjoittaa. Ilmakunnas toteaa, että Ilpo Kokkila tarjoaa eläkeiän noston perusteluksi yhteistä etua, jonka yritykset ovat ottaneet hoitaakseen. Ilmakunnaksen mukaan tämän yhteisen edun nimissä keskusjärjestöllä on mandaatti neuvotella eläkeiän korotuksen sisältävä eläkesopimus, vaikka se olisi vastoin yksittäisten yritysten haluja. Ilmakunnas varoittaa liian nopeista muutoksista, koska niissä käy helposti niin, että pidemmän työuran sijasta häämöttääkin työttömyys ja toimeentulon lasku eläkeiän lähestyessä. Yhteisöpalvelut Facebook Uuden Suomen facebookissa 26.3 jakama uutislinkki hallituksen satojen miljoonien pikavipistä valtionvelan lyhentämiseen herätti voimakasta paheksuntaa. Teko nähtiin moraalittomana ja se herätti kommetoijissa epäilyksiä siitä, että eläkeikää nostettaisiin sen vuoksi, että eläkevarat olisi tuhlattu. Uuden Suomen facebookissa 20.2 julkaisema uutislinkki työurien pidentämisestä ja työkyvyttömyyden puolittamisesta sai niin ikään aikaan voimakkaita kommentteja, joissa epäiltiin poliittisten päättäjien kykyä ymmärtää tavallisen oikeaa työtä tekevän työntekijän tilannetta ja työn vaatimuksia. Uuden Suomen facebookissa 17.1 julkaisema uutislinkki elinajanodotteeseen perustuvasta eläkejärjestelmästä herätti vilkasta keskustelua facebook sivustolla järjestelmän oikeudenmukaisuudesta.

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 1 Työeläkerahastot 31.12.2009 Yhteensä 124,9 mrd. Yhtiöt 78,9 mrd. Kassat ja säätiöt 6,6 mrd. MEK ja MELA 0,8 mrd. Julkinen sektori 39,4 mrd. Lähde: TELA Rahastot

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Uudistus pähkinänkuoressa Siirryttiin yleisestä 65 vuoden eläkeiästä joustavaan eläkeikään 63-68 Otettiin käyttöön kannustinkarttuma Työttömyyseläke korvattiin työttömyysturvan

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 23.11.2010 1 Työuria täytyy pidentää Tarvitaan enemmän

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman

Lisätiedot

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettu päättää myös eläkeasioista Valtuutettu on mukana tekemässä eläkeasioihin vaikuttavia strategisia päätöksiä miten suuria kunnan

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Kuntoutusakatemia 29.11.2011 Outi Antila Työeläkejärjestelmän haasteita Eliniän odotteen kasvu Työurien pidentyminen Rahoitus ja vakavaraisuus Sukupolvien

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 Eläkejärjestelmä uudistuu -haaste työyhteisön johtamiselle Kari Puro Eläkeuudistuksen päätavoitteet työeläkejärjestelmän taloudellisen kantokyvyn varmistaminen eliniän pidetessä

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014 Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteralla vakaa alkuvuosi Sijoitusten markkina-arvo 5,7 miljardia euroa (5,6 mrd. ) ja tuotto 3,4 % (-0,7 %) Vakavaraisuus

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

Työeläkealaa koskeva julkinen keskustelu: 1/2012 tammi-maaliskuu

Työeläkealaa koskeva julkinen keskustelu: 1/2012 tammi-maaliskuu Työeläkealaa koskeva julkinen keskustelu: 1/2012 tammi-maaliskuu Keskustelu eläkeiästä jatkui kiivaana lehdistössä vuoden alkupuolella. Myös rekisteröidyn lisäeläkkeen rahoituksesta käytiin vilkasta keskustelua.

Lisätiedot

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Agronomiliiton Seniorit Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Tietoa eläkkeistä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Kaikki työ- ja kansaneläkkeen saajat 31.12.2011 Eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Hallitusammattilaiset: Tietopankkiaamiainen Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Janne Sjöman ja Tarja Tyni 19.8.2015 Hallitusammattilaiset / 19.8.2015

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä smo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 2 Esityksen sisältö* Oletukset Eläkemeno ja etuustaso TyEL:n rahoitus Yhteenveto * Esitelmä

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Keva

Kuntauudistus ja Keva Kuntaliitto Kuntajohtajapäivät Kuopio 30. 31.8.2012 Kuntauudistus ja Keva Pekka Alanen varatoimitusjohtaja Keva Missio Visio 2012 Keva vastaa kattavasti julkisen sektorin eläketurvan toimeenpanosta Keva

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen Työstä työeläkettä Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu Kuvitus: Anssi Keränen Suomalainen sosiaalivakuutus Työeläke on keskeinen osa suomalaista sosiaaliturvaa. Työstäsi kasvaa työeläke! Työeläke

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017. Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014

Työeläkeuudistus 2017. Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014 Työeläkeuudistus 2017 Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014 Perustelut uudistukselle Eläkkeellesiirtymisikä nousee 62,4 vuoteen v. 2025 mennessä Elinikä pitenee koko ajan. Jos työurat eivät pitene,

Lisätiedot

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA Huomioita työeläkesijoituksista 2011 Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat Työeläkkeiden rahoitus ja sijoitustoiminta Lähtökohta Etuussäännöksistä johdettava eläkevastuu (eläkemeno) rahoitetaan

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman

Lisätiedot

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta

Lisätiedot

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Seija Ilmakunnas Palkansaajien tutkimuslaitos TELA:n seminaari Suomi ylös suosta 23.01.2015 Tässä esityksessä Eläketurvan tavoitteista

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet

Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet StratMark-seminaari, Hanken Satu Huber, Eläke-Tapiola 1 Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet 1. Eläkeyhtiöiden yhteiskunnallisia tavoitteita 2. Eläkeyhtiöiden

Lisätiedot

Tiedote 1 (2) 16.4.2012 ALUEELLISET TYÖURASOPIMUS SEMINAARIT KÄYNNISTYVÄT ENSI VIIKOLLA

Tiedote 1 (2) 16.4.2012 ALUEELLISET TYÖURASOPIMUS SEMINAARIT KÄYNNISTYVÄT ENSI VIIKOLLA Tiedote 1 (2) 16.4.2012 ALUEELLISET TYÖURASOPIMUS SEMINAARIT KÄYNNISTYVÄT ENSI VIIKOLLA Työeläkevakuuttajat TELA ry järjestää yhdessä Akavan, SAK:n ja STTK:n kanssa kevään aikana kuusi alueellista seminaaria,

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala

Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala Maailma muuttuu niin myös työeläke Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala Sisällys Historiaa Nykytilanne Tulevaisuus Eläketurvakeskus 2 Alkuvaihe Kansaneläkelaki 1938 ja sen uudistus 1956 Yksilölliset

Lisätiedot

Eläkeuudistuksen vaikutusarviot herkkyysanalyyseineen. Tampereen yliopisto, vakuutustiede 2.12.2015 Jukka Rantala

Eläkeuudistuksen vaikutusarviot herkkyysanalyyseineen. Tampereen yliopisto, vakuutustiede 2.12.2015 Jukka Rantala Eläkeuudistuksen vaikutusarviot herkkyysanalyyseineen Tampereen yliopisto, vakuutustiede 2.12.2015 Jukka Rantala Kaiken takana: elinikä pitenee Hyvä eläkejärjestelmä ottaa eliniän pitenemisen huomioon

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Mikko Kautto, johtaja Sosiaaliturvan uudistukset 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa seminaari, 3.2.2015 @Mikko_Kautto eläketutka.fi Tutkimuskirjallisuus

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN LAUSUNTO 15/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle varhennettua vanhuuseläkettä ja osa-aikaeläkettä koskevien säännösten muuttamiseksi Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Lisätiedot

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa?

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Suomen aktuaariyhdistys 16.2.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Sisältö Taustaa Eläkeneuvotteluryhmän työskentelystä Eläkeikä- ja työuramittareista

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Ikääntymispolii-set näköalat. Eläkeläiset ry valtuusto 27.5.2014 Kalevi Kivistö

Ikääntymispolii-set näköalat. Eläkeläiset ry valtuusto 27.5.2014 Kalevi Kivistö Ikääntymispolii-set näköalat Eläkeläiset ry valtuusto 27.5.2014 Kalevi Kivistö Teemat Eläkeasiat Hoiva- asiat Tapahtumat - eurovaalit 5/2014 - eduskuntavaalit 4/2015 - edustajakokous ja kesäpäivät 2015

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Perustietoa Kevasta 2014

Perustietoa Kevasta 2014 Perustietoa Kevasta 2014 Keva Hoitaa koko julkisen sektorin henkilöstön eläkeasioita Vastaa kunta-alan eläketurvan rahoituksesta Kehittää eläketurvaa ja työelämää Tehokas eläkeasioiden käsittelijä ja tuottava

Lisätiedot

Vuoden 2017 eläkesopimuksen vaikutuksista työllisyyteen ja työeläkkeisiin 1

Vuoden 2017 eläkesopimuksen vaikutuksista työllisyyteen ja työeläkkeisiin 1 Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2015 Artikkeleita Vuoden 2017 eläkesopimuksen vaikutuksista työllisyyteen ja työeläkkeisiin 1 Ismo Risku 2 Eläkeuudistuksen tausta Pian vuoden 2005 työeläkeuudistuksen jälkeen

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Pääministeri Matti Vanhasen

Pääministeri Matti Vanhasen artikkeli Seija Ilmakunnas Johtaja Palkansaajien tutkimuslaitos seija.ilmakunnas@labour.fi Reija Lilja Tutkimusjohtaja Palkansaajien tutkimuslaitos reija.lilja@labour.fi Vanhuuseläkkeen alaikärajan nostosta

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014 Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 1. VUOSIPUOLISKO VASTASI ODOTUKSIA Tammi kesäkuu 2014 Sijoitustuotto 3,4 % Osakesijoitusten tuotto 5,5 % Korkosijoitusten

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Hannu Uusitalo 29.1.2015. Eläkeuudistus 2017

Hannu Uusitalo 29.1.2015. Eläkeuudistus 2017 Hannu Uusitalo 29.1.2015 Eläkeuudistus 2017 Esityksen sisältö eläkepolitiikkaa 2005-2014 keskeiset selvitykset 2017 uudistuksen sisältö tutkimukselliset vaikutusarviot poliittiset arviot; miten uudistuksen

Lisätiedot

SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA

SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA Rakennusliitto teetti TNS Gallupilla selvityksen koskien suomalaisten käsityksiä eläkeiästä ja eläkkeistä. Selvitys tehtiin GallupKanava-tutkimusjärjestelmän

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

TYÖELÄKE #TYÖELÄKEPÄIVÄ 12.11. KLO 12 17 MESSUKESKUS / HELSINKI 12.00

TYÖELÄKE #TYÖELÄKEPÄIVÄ 12.11. KLO 12 17 MESSUKESKUS / HELSINKI 12.00 Tuunattu TYÖELÄKE #TYÖELÄKEPÄIVÄ 12.11. KLO 12 17 MESSUKESKUS / HELSINKI 12.00 Eläkeuudistuksen jälkeen entistäkin ehompi työeläke Tervetuloa luomaan vanhasta uutta! päivän moderaattori Kati Kalliomäki,

Lisätiedot

Mitä kautta työkyvyttömyys

Mitä kautta työkyvyttömyys Mitä työkyvyttömyys maksaa? Allan Paldanius / Kuntien eläkevakuutus k Mitä kautta työkyvyttömyys maksaa? Työkyvyttömyyden eri vaiheet työkyvyn menetys alkaa näkyä satunnaiset sairaslomat, sijaisten palkat,

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman

Lisätiedot

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh.

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. Ajankohtaista työeläkkeistä Julia, Turku SAK 29.10.2011 Työeläkevakuuttajat TELA Lea Ala-Mononen tiedottaja Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. 010 680 6700 e-mail: elaketiedotus@tela.fi 2011 Mikä TELAn

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012 Työurasopimus 2012 22.3.2012 Tö Työurasopimus miksi? i? Työmarkkinajärjestöt sitoutuivat vuonna 2009 ja uudestaan hallitusohjelmassa pidentämään työuria Tämä sopimus osaltaan lunastaa tätä lupausta Sopimus

Lisätiedot

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 Ilmarisen vuosi 2010 Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 1 2 Keskeisiä havaintoja vuodelta 2010 Työeläkevakuutusten myynnin tulos erinomainen Sijoitustuotto alan kärkeä Pitkän aikavälin tuotto hyvällä

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

TYÖMARKKINAOSAPUOLET

TYÖMARKKINAOSAPUOLET TYÖMARKKINAOSAPUOLET SAK Jäsenliitot STTK Jäsenliitot AKAVA Jäsenliitot TT PT Kunta Valtio Kirkko VALTIO MIKÄ ON SAK? ETU- JA PAINOSTUSJÄRJESTÖ YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSLIIKE Tavoitteena kehittää palkansaajien

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Vanhuuseläke: esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan

Vanhuuseläke: esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan Vanhuuseläke: esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan Ks. tarkemmin: Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista, toim. Kautto & Risku. Eläketurvakeskuksen

Lisätiedot

Roope Uusitalo Professori HECER, Helsingin yliopisto roope.uusitalo@helsinki.fi. eläkejärjestelmään suuria muutoksia. Yleisestä

Roope Uusitalo Professori HECER, Helsingin yliopisto roope.uusitalo@helsinki.fi. eläkejärjestelmään suuria muutoksia. Yleisestä artikkeli Roope Uusitalo Professori HECER, Helsingin yliopisto roope.uusitalo@helsinki.fi Kuvat maarit kytöharju Vuoden 2005 eläkeuudistus myöhensi eläkkeelle siirtymistä vain vähän Yhtenä vuoden 2005

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Omat eläketietosi - Kevan info 2013 Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen

Lisätiedot

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän kenttä: yksityisen ja julkisen hallinnon välissä

Työeläkejärjestelmän kenttä: yksityisen ja julkisen hallinnon välissä Työeläkejärjestelmän kenttä: yksityisen ja julkisen hallinnon välissä Jan-Erik Johanson & Ville-Pekka Sorsa Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksessa 14.1.2010 Lähtökohta: Yksityisen ja julkisen kumppanuudet

Lisätiedot