ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS"

Transkriptio

1 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman lehdistökatsauksen pohjalta. Katsaus listaa työeläkealaa koskevia ajankohtaisia teemoja, joita on käsitelty mediassa, ja referoi teemoista käytyä keskustelua ja kannanottoja. Mediakatsauksen loppuun on valittu otteita sosiaalisessa mediassa esitetyistä mielipiteistä. Työeläkealaa koskeva julkinen keskustelu: 1/2014 tammikuu maaliskuu Alkuvuodesta eläkeiän nostaminen hallitsi eläkeuudistuksesta käytyä julkista keskustelua. Tutkijat esittivät ratkaisuja työssä jaksamisen lisäämiseksi. Palkansaajajärjestöt ottivat työeläkemaksun suuruuden esiin eläkeneuvotteluissa. EU:n pyrkimykset eläkejärjestelmien yhdenmukaistamiseksi huolestuttivat. Asiantuntijat kritisoivat OECD:n ehdotusta osa-aikaeläkkeen ja työttömyysputken lakkauttamisesta. Myöskään eläkerahastojen purkaminen ei saanut kannatusta asiantuntijoilta. Keskustelu työeläkeyhtiöiden avoimuuden lisäämisestä ja hallituspaikoista pörssiyhtiöissä jatkui edelleen alkuvuoden aikana. Eläkeiän nostaminen hallitsi keskustelua eläkeuudistuksesta Keskustelu eläkeiän nostamisesta jatkui runsaana sekä pääkirjoituksissa että lehtien palstoilla. Ongelmalliseksi keskusteluissa nähtiin ikääntyneiden työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu. (Aamulehti 8.1.) Eläketurvakeskuksen tilastot osoittivat, että eläkkeelle siirtymisiän odote pysyi viime vuonna samana kuin edellisvuonna. Suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 60,9-vuotiaana. SAK:n eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen piti kehitystä kelvollisena, vaikka ikä ei viime vuonna noussutkaan. (Talouselämä 6.2.) Entinen valtiosihteeri Raimo Sailas ihmetteli, miksi hallitus jättäytyi sivuun eläkeuudistuksen valmistelusta. (Yle uutiset 24.2.) Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen ei ollut vakuuttunut, että työmarkkinajärjestöjen pöytä olisi oikea paikka neuvotteluille eläkejärjestelmän ikärajoista. (Taloussanomat 13.3.) Elinkeinoelämän keskusliitto EK ehdotti mallia, jossa eläkeikä sidottaisiin kasvavaan eliniänodotteeseen niin, että yrityksille tärkeän työeläkemaksun nousupaine pidettäisiin kohtuullisena. EK tiukentaisi työkyvyttömyyseläkkeelle lähtemisen ehtoja. EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan on selvää, että eläkeikärajoja tullaan nostamaan pitkän siirtymävaiheen kautta. (Helsingin Sanomat 1.2.) EK:n johtaja Jussi Mustonen totesi, että suomalaiset eivät ole vielä havahtuneet ongelmiin, joita eläkkeelle jäävien suuri määrä aiheuttaa. (Yle 3.1.) EK:n Lasse Laatunen ehdotti 67

2 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 1/ vuoden eläkeikää. (Yle 3.1.) SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly piti EK:n esitystä eläkeiän alarajan nostosta 67 vuoteen liian jäykkänä. Lylyn mukaan pitkän työuran tekeminen on mahdollistettava erilaisilla joustoilla uran loppupäässä. (Yle 3.1.) SAK:n edunvalvontajohtaja Janne Metsämäki vastusti eläkeiän alarajan nostoa 63 vuodesta ylöspäin. (Suomen Kuvalehti 11/2014.) EK:n puheenjohtaja Ilpo Kokkila ilmoitti, että käsitys, jonka mukaan työnantajat toivoisivat eläkeiän nostamista, on väärinkäsitys. Kokkilan mukaan myöhäisempi eläkkeelle jääminen ei ole yritysten etujen mukaista, vaan tietää lisävastuita ja kustannuksia yrityksille. (Yle uutiset 17.1.) EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari totesi, että eläkeiän nostotarve on 2 4 vuotta. (Suomen Kuvalehti 11/2014.) Tehyn hallitukseen kuuluvan Paula Sihdon mukaan eläkkeelle siirtymisikä nousee ilman pakkoakin, jos työolosuhteita, johtajuutta ja työssä jaksamista parannetaan. Metalliliiton hallitukseen kuuluva Erkki Kuusikko sanoi, että jos ihminen kokee tekevänsä arvokasta työtä, niin hän joustaa ja jaksaa, vaikka sairastaisikin. (Ilkka 3.1.) Ammattiliitto Pro ilmoitti, että se ei hyväksy minkäänlaista eläkeiän nostoa ennen kuin on sovittu konkreettisista toimista työllisyysasteen nostamiseksi ja työelämän laadun parantamiseksi. (Suomenmaa 24.1.) Akava ilmoitti olevansa valmis keskustelemaan vanhuuseläkkeen alaikärajasta vain osana muita työelämän kehittämistoimia. Akavan johtaja Pekka Piispanen sanoi, että Akava ei halua eläkeikiin toimiala- tai ammattikohtaisia eroja. (Kansan Uutiset 29.1.) STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mukaan turva- ja joustoehtojen pitää olla kunnossa ikääntyvien osalta, työllisyystilanne ei saa huonontua, eläkekarttumien erilaista kertymistä tulee miettiä ja työelämän pitää olla parempaa. (Karjalainen 2.3.) SAK:lainen Rakennusliitto aloitti Elävänä eläkkeelle kampanjan, jonka selvityksestä selvisi, että suomalainen enemmistö ei usko jaksavansa tehdä töitä 67-vuotiaaksi. Rakennusliitto vaati, että eläkeikä pitää määrätä yksilöllisesti työn raskauden ja kuluttavuuden mukaan. Liitto vaati myös, että ikääntyville tulisi antaa mahdollisuus päästä tehtäviin jotka joustavat jaksamisen mukaan. (Aamulehti, STT 11.2.) Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Noora Järnefeltin mukaan työuran pituuden mukaan määräytyvä eläkejärjestelmä ei ole ongelmaton. Järnefeltin mukaan ei ole ongelmatonta, miten työuran pituus lasketaan jokaisen yksilön kohdalla. Ennen kuin sellaiseen järjestelmään voitaisiin siirtyä, se vaatisi erittäin pitkän siirtymisajan. (Studio55.fi 18.2.) Puhemies Eero Heinäluoma (SDP) otti valtiopäivän avajaisten puheessaan kantaa eläkeikäkeskusteluun. Heinäluoma peräänkuulutti oikeidenmukaisuutta ja reiluutta eläkeikävaatimuksiin. (MTV3 4.2.) Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko ja keskustan eläketyöryhmää vetänyt Anu Vehviläinen kertoivat, että keskusta sitoisi eläkeiän elinajan odotteeseen. Saarikon ja Vehviläisen mukaan eläkeiän alarajaa tulisi nostaa asteittain pitkällä siirtymäajalla. (Suomenmaa 25.2.)

3 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 1/ Tutkijat etsivät keinoja työssä jaksamiseen Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kanniston mukaan hallitusohjelman tavoite myöhentää eläkkeellesiirtymistä keskimäärin 62,4 vuoteen 2025 mennessä ei nykymenolla toteudu. Kanniston mukaan jatko riippuu talouden ja työelämän kehityksestä sekä ihmisten valinnoista. ETK:n johtajan Mikko Kauton mukaan yhä useampi eläkkeelle siirtynyt kertoi, että olisi jatkanut työelämässä, jos työnantajalta olisi tullut signaali, että se olisi toivottavaa. Näin ollen moni pystyisi työkuntonsa puolesta jatkamaan työelämässä pidempään. (Kauppalehti 6.2.) Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo totesi, että työurien pidentäminen alusta ja lopusta ei riitä. Tärkeintä olisi lisätä työntekoa keskeltä eli vuotiailla. Keskeltä työuraa menetettyjä työvuosia ei voida kokonaan korvata alku- tai loppupäätä paikkaamalla. (Helsingin Sanomat 24.2.) Useat asiantuntijat ennakoivat sairauksien, työkyvyttömyyseläkkeiden ja työttömyyden kasvua erityisesti työntekijäammateissa, jos eläkeikä nousee 65 tai 67 vuoteen. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen erikoistutkija Tomi Mäkiopas sanoi, että ihmisten koettu terveys on vähentynyt Terveys 2011 tutkimuksen mukaan. Jenni Blomgren Kelasta arvioi, että eläkeiän nosto lisää työttömyyttä työntekijäammateissa. (Yle 6.3.) Työterveyslaitoksen tutkija Tiina Pensola varoitti, että jos yleistä eläkeikää nostetaan, ikääntyneitä työttömiä ja työkyvyttömyyseläkeläisiä tulee hyvin todennäköisesti lisää. Vaarassa ovat erityisesti raskaiden ruumiillisten töiden tekijät. Pensola ehdotti, että työt voisi jakaa ruumiillisiin ja ei-ruumiillisiin töihin ja eläkeiät sen mukaan ja vuoteen. (Karjalainen 2.2.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttaman alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen Hyvinvoinnin maakunnalliset ja väestöryhmien väliset erot Suomessa 2013 mukaan joka neljäs suomalainen ei usko jaksavansa töissä eläkeikään asti. Tutkijat totesivat, että jos työuria halutaan pidentää, toimenpiteitä on kohdistettava sekä alueellisesti että niitä eniten tarvitseville. (Aamulehti 2.2.) Työterveyslaitoksen johtaja Guy Ahonen kertoi, että ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jää vuosittain noin suomalaista. Tälläkin hetkellä työkyvyttömyyseläkkeellä on lähes työikäistä. (Helsingin Sanomat 6.3.) Hyvinvointia työstä -kirjan kirjoittaneet asiantuntijat työterveysjohtaja Marjo Sinokin ja professori Petri Virtanen eivät pitäneet eläkeiän nostoa ensisijaisena ratkaisuna työurien pidentämiseen. Heidän mukaansa, ihmiset pitäisi saada viihtymään ja jaksamaan paremmin töissä, jotta työuria saataisiin pidennettyä. Työterveyslaitoksen mukaan työpahoinvoinnista syntyy vuosittain yli 40 miljardin kustannukset muun muassa ennenaikaisina eläkkeinä ja sairauspoissaoloina. Virtasen mukaan kustannuksia voitaisiin karsia esimerkiksi kehittämällä johtamista. Hyvään esimiestyöhön lukeutuvat läsnä oleminen sekä tuen ja palautteen antaminen. (Itä-Savo 18.2.) Eläketurvakeskuksen raportti Sosionomiset erot Työurat, eläkkeelle siirtyminen ja eläkejärjestelmä kertoi, että eläkemaksuilla saatava tuotto sosioekonomisissa ryhmissä vaihtelee varsin vähän. Työeläkejärjestelmä on keskeisiltä osiltaan tasapuolinen. Työntekijät jää-

4 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 1/ vät aiemmin eläkkeelle kuin ylemmät toimihenkilöt, mutta työurien pituudessa ei ole isoja eroja. Professori Hannu Uusitalo kertoi, että puolet vanhuseläkkeeseen jaksavista jää eläkkeelle heti 63-vuotiaana. (Ilta-Sanomat 11.2.) Kysymys eläkkeiden rahoituksesta nostetaan neuvottelupöytään Palkansaajajärjestöt AKAVA, STTK ja SAK vaativat, että eläkeneuvotteluissa pitää päättää myös eläkkeiden rahoituksesta eli työeläkemaksun suuruudesta useammaksi kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. EK:n tavoitteena on, että maksua ei enää nostettaisi nykytasolta, eikä missään tapauksessa yli 25 prosentin. (Helsingin Sanomat 19.3, 20.3.) SAK, STTK ja Akava korostavat, että myös vasta työuraansa aloittelevien nuorten pitää pystyä luottamaan eläketurvaan. Järjestöt vaativat, että työeläkemaksut on saatava tällä vuosikymmenellä tasolle, joka turvaa eläkkeet. (Aamulehti 19.3.) Keinoista lisätä vanhuuseläkkeellä työskentelyä keskusteltiin Kevan selvityksen mukaan työssäkäynti eläkkeellä kolminkertaistui kunta-alalla ja kaksinkertaistui valtiolla vuosina Vanhuuseläkkeellä työskentely on lisääntynyt eläkeuudistuksen jälkeen. (Suomenmaa 28.1.) Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna ehdotti, että eläkeläisten työntekoa tulisi lisätä poistamalla heiltä työeläkemaksu. Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto ei pidä esitystä hyvänä. Kauton mukaan työeläkemaksun poistaminen kannustaisi jäämään pois työelämästä heti kun vanhuuseläkeiän alaraja tulee vastaan. Eläkkeelle jäännin jälkeen työntekoa jatkettaisiin eläkkeellä ollessa. Kauton mukaan se, että eläkemaksu olisi vapaaehtoinen yhdelle ryhmälle, voisi vääristää työmarkkinoita. (Aamulehti 2.2.) Osa-aikaeläkkeestä puhuttiin myönteisesti Eläketurvakeskuksen tutkija Mervi Takala kertoi, että tutkimusten mukaan työnantajat suhtautuvat osa-aikaeläkkeisiin hyvin myönteisesti. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että EK haluaisi poistaa osa-aikaeläkkeen kokonaan. Työntekijäjärjestöt pitävät osa-aikaeläkettä tärkeänä. Akavan johtajan Pekka Piispasen mukaan osa-aikaeläke lisää mahdollisuuksia kyetä jatkamaan ja jaksamaan työssä. STTK:n edunvalvontasihteeri Minna Helle sanoi, että STTK on halukas kehittämään osa-aikaeläkemallia vielä joustavammaksi. Helteen mukaan on hullua ajatella, että ihminen jäisi äkillisesti kokonaan pois työelämästä. (Kaleva 2.2.) ETK:n tutkija Mervi Takala totesi, että osa-aikaeläkettä ja osa-aikaista työntekoa on pidetty yhtenä keinona työurien pidentämiseksi. Se nostaa ikääntyneiden työllisyysastetta ja kasvattaa kokonaistyöpanosta. Takala toteaa osa-aikatyön selittävän puolet ikääntyneiden työllisyyden kasvusta. Se, pidentääkö osa-aikaeläke myös työuria, ei ole selvää. (Kansan Uutiset 26.2.) Työ- ja elinkeinoministeriön tutkija Pekka Tiaisen mukaan osa-aikaeläkkeen poistamisessa on kyse enemmän julkisten menojen säästämisestä kuin työllisyyden edistämisestä. (Kauppalehti 10.2.)

5 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 1/ EU:n valta julkisten menojen hillitsemiseksi lisääntyi Euroopan unionin komission uutisoitiin saaneen lisää valtaa julkisten menojen hillitsemiseksi talouskriisin vuoksi. STM:n koordinointiyksikön johtaja Carin Lindqvist-Virtanen huomautti, että sosiaalipolitiikka kuuluu jäsenmaiden vastuulle. EU voi puuttua tilanteeseen, jos julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ylittää 60 prosenttia. Valtionvarainministeriön arvion mukaan Suomen talous liikkuu riskirajoilla. Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander totesi, että EU:ssa on pyrkimyksiä eläkejärjestelmien yhdenmukaistamiseksi. Muutos on merkittävä. Carin Lindqvist-Virtanen sanoi, että Suomen eläkejärjestelmää tulee puolustaa EU:sta tulevalta yhdenmukaistamiselta. (Taloussanomat 24.1.) Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes korosti, että työeläkkeistä tulee päättää kansallisesti myös tulevaisuudessa. (Kansan Uutiset Verkkolehti 27.1.) OECD ehdotusta osa-aikaeläkkeen ja työttömyysputken lakkauttamisesta kritisoitiin OECD kehotti Suomea nostamaan eläkeiän alarajaa asteittain niin, että se seuraisi eliniän odotetta. Myös osa-aikaeläkkeet ja työttömyysputki pitäisi OECD:n mukaan lakkauttaa. Suomen olisi tuettava oppimista myös työuran aikana, jotta ihmiset pysyisivät työelämässä pidempään. Lisäksi olisi kohdennettava aktiivisia toimia nuorten, lapsentekoiässä olevien naisten sekä pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen. (Taloussanomat 12.2.) Akava moittii, että OECD:n ikääntyneiden työllistämiskeinot ovat riittämättömiä. Akavassa nähtiin myös tuoreen maaraportin ehdottamat keinot kohtuuttomina. Akavan pääekonomisti Eugen Koevin mukaan raportti sysäsi vastuun työurien pidentämisestä työntekijöille ja julkiselle sektorille. (Turun Sanomat 12.2.) Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Juha Rehulan mukaan työuria on pidennettävä ja sen osana myös eläkeikää on nostettava. Rehula sanoi, että OECD:n maaraportti tukee keskustan linjaa. Rehula korosti, että eläkeiän noston vastapainoksi tarvitaan uskottava näkymä uusista työpaikoista ja uudistuksia, joilla parannetaan työssä jaksamista ja johtamista. (Verkkouutiset 12.2.) JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen totesi, että eläkeikä ei nouse alarajaa nostamalla. Asara-Laaksonen kysyi, kenen asialla OECD oikein on. Ei ainakaan kuluttavaa työtä pitkään ja pienellä palkalla tekevien. Asara-Laaksonen sanoi, että mieleen tulee kysymys: ovatko Suomen valtio ja työnantajat tilanneet OECD:ltä omia tavoitteitaan tukevia laskelmia. Asara-Laaksosen mukaan työurien pidentämisessä on olennaista se, että ihmisellä on mahdollisuus koulutukseen, työhön, toimeentuloon ja kunnon työolosuhteisiin kaikissa työiän vaiheissa. (Talouselämä 13.2.) Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä totesi, että muita pohjoismaita alhaisemmat työllisyysasteet pudottavat Suomen maiden välisissä vertailuissa ikääntyneiden työllistymisessä. Syyksi Hyssälä näki tähän sen, että irtisanomistilanteessa Ruotsissa lähdetään siitä, että pitkään talossa olleet saavat jäädä. Suomessa taas vastaavissa tilanteissa lähdetään katsomaan, kuka pääsisi erilaisiin eläkeputkiin. (Salon seudun sanomat 4.3.)

6 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 1/ Veroparatiisien käytöstä selvityksiä Helsingin Sanomien keräämät tiedot Luxemburgin ja Sveitsin kaupparekistereistä käynnistivät keskustelun veroparatiiseista. Eläkerahoja sijoittavat yhtiöt saavat Luxemburgilta erityisiä verohelpotuksia. Selvityksen mukaan sen vuoksi joukko suomalasiyhtiötä hoitaa eläkerahojen sijoitustoimintaa Luxemburgista. SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen sanoi yllättyneensä siitä, kuinka laaja joukko suomalaisia hyödyntää veroparatiiseja. Urpilaisen mukaan selvitystyö siitä, kuinka paljon Suomi menettää verorahoja, tulisi käynnistää. Verohallinnon ylitarkastaja Hannu Kuortti totesi, että ulkomaisten veroparatiisien kautta maksetut lisäeläkkeet ja bonukset ovat sinänsä hyväksyttäviä, jos ne ilmoitetaan asianmukaisesti. (Helsingin Sanomat 20.1.) Köyhyysriskin todettiin kasvaneen Eläketurvakeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimus osoitti eläkeläisten köyhyysriskin kasvaneen Suomessa 1990-laman jälkeen. (Viva 1/2014.) Ilmarisen tekemästä tutkimuksesta kävi ilmi, että joka toinen nainen kokee että eläke ei riitä. Naisten eläke oli tutkimuksen mukaan 700 euroa pienempi kuin miesten eläke. (Taloussanomat 7.2.) Ajatus eläkekatosta ei saanut tukea Eläkeläisiä puhuttanut eläkekatto ei saanut tukea eduskunnan loppuvuoden äänestyksissä. Jyväskyläläinen perussuomalaisten kansanedustaja Kauko Tuupaisen tekemä talousarvioesitys kaatui selvin numeroin eduskunnan täysistunnossa. Eläkekatto on voimassa kaikissa Euroopan maissa paitsi Suomessa, Virossa, Tanskassa, Irlannissa, Alankomaissa ja Portugalissa. Eläkekatoksi Tuupainen esitti euroa kuukaudessa ja perusteli esitystä kilpailukykyisyydellä Pohjoismaiden maksamiin eläkkeisiin. (Radio City 2.1.) Eläkerahastojen purkaminen ei saanut kannatusta asiantuntijoilta Lehdet uutisoivat, että suomalaisille on kertynyt yksi maailman suurimmista eläkerahastoista. Työeläkevakuuttajien yhteenlaskettu sijoituskanta oli syyskuun lopussa yli 158 miljardia euroa. Telan analyysitoimintojen johtaja Reijo Vanne sanoo, että jos nykyiset säännöt pysyvät voimassa, eläkerahastojen pääomaa ei tarvitse käyttää eläkkeiden maksuun koskaan. Vanne totesi, että eläkerahastojen syöminen ei olisi kestävä ratkaisu, sillä se siirtäisi riskin järjestelmän jatkuvuudesta tuleville sukupolville. (Keskisuomalainen 21.1.) Kelan johtava tutkia Pertti Honkanen kaipasi keskustelua eläkerahastojen tarkoituksesta ja tavoitteista sekä niiden tarkempaa määrittelyä laissa. Honkasen mukaan rahat tulisi käyttää suurten ikäluokkien eläköitymiseen, jos ne on siihen tarkoitettu. ETK:n ekonomisti Risto Vaittinen kertoi, että kuntien ja valtion eläkerahastoja voidaan purkaa poliittisilla päätöksillä. Yksityisten eläkeyhtiöiden rahastojen purkaminen olisi vaikeampaa vastuuvelan vuoksi. (Keskisuomalainen 21.1.) Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes muistutti, että eläkkeillä ei pidä tasata suhdanteita vaan turvata vanhuus. (Kansan Uutiset Verkkolehti 27.1.)

7 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 1/ Varman sijoituksista vastaavan johtajan Reima Rytsölän mukaan eläkeraha ei voi ratkaista yritysrahoituksen ongelmia. Rytsölä ei kannata ajatusta siitä, että yritykset, jotka eivät saa pankeilta lainaa, tulisivat eläkeyhtiöiden asiakkaiksi. Rytsölän mukaan eläkeyhtiöiden toimintaa ei voi laajentaa yritysrahoituksessa. Vaarana subventoidussa rahoittamisessa on, että yritysten ei tarvitse huolehtia omasta kannattavuudestaan ja kilpailukyvystään, jos rahoitusta jaetaan muilla kuin taloudellisilla perusteilla. (Kauppalehti 31.1.) Hallitus päätti osana kehitysriihtä ottaa Valtion eläkerahastosta 500 miljoonaa euroa valtion tulojen ja menojen tasapainottamiseen. Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes ei ollut huolissaan poliitikkojen päätöksestä. Siimes totesi, että aiemmin on tehty toisinpäin, eli vuosina 2006 ja 2007 valtio jätti nostamatta varoja eläkerahastosta, jolloin rahasto sai vastaavasti käyttöönsä ylimääräisiä varoja. (Helsingin Sanomat 31.3.) Sijoitusten tuotot vaihtelivat Ilmarisen sijoitukset tuottivat 9,8 prosenttia vuonna Luku nousi edellisvuodesta. Työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas sanoi, että Ilmarisen on jatkettava sijoitusten hajauttamista Suomen ulkopuolelle, jotta eläkevarojen tuotto turvataan (Yle 23.1.) Lehdet uutisoivat että vuonna 2013 eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen maksama eläkemeno oli ensimmäisen kerran suurempi kuin vakuutusmaksutulo. Tulevaisuudessa on odotettavissa, että eläkemeno on pysyvästi maksutuloa suurempi. Erotus katetaan Eläketurvakeskuksen ennusteen mukaan eläkerahastojen tuotolla. Erotuksen ennakoidaan kuitenkin jäävän niin pieneksi, että se ei pitkään aikaan vaaranna eläkerahastojen kasvua. Harri Sailas totesi, että eläkevarat eivät siis ole supistumassa vaan jatkavat kasvuaan. Eläkkeiden rahoitus on turvattu myös pitkällä aikavälillä. (Talouselämä 7.2.) LähiTapiola Eläkeyhtiön sijoitukset tuottivat 5,4 prosenttia. Tuotot laskivat edellisvuoden 9 prosentista. (Talouselämä 28.1.) Eläke-Fennian sijoitukset tuottivat 9,3 prosenttia. Eläke-Fennia ilmoitti yhdistyvänsä LähiTapiolan kanssa työeläkeyhtiö Eloksi vuoden 2014 alussa. Eteran sijoitukset menestyivät heikosti. Sijoitusten tuotto jäi 0,3 prosenttiin. Käytännössä Eteran sijoitukset eivät tuottaneet mitään vuonna Syyn uutisoitiin olevan sen, että työeläkevarojen hoitaja ennusti väärin pörssien ja korkojen kehityksen. Eteran tuleva varatoimitusjohtaja Stefan Björkman myönsi vuoden 2013 sijoitustulojen olleen pettymys, mutta vakuutti, että Eteran vakavaraisuus on riittävällä tasolla. (Aamulehti Helsingin Sanomat 20.3.) Kevan sijoitukset tuottivat 7,5 prosenttia. Tuotot laskivat edellisvuodesta jolloin ne olivat 12,9 prosenttia. (Mtv3.fi) Valtioin eläkerahaston sijoitukset tuottivat 6,4 prosenttia. (Taloussanomat 30.1.) Eläkeyhtiöiden johtajien sijoitukset julkisiksi Ilmarinen ilmoitti olevansa valmis julkistamaan johdon ja sijoitusjohdon henkilökohtaiset sijoitukset. Toimitusjohtaja Harri Sailaksen mukaan julkisuuden ei missään nimessä tulisi koskea työeläkeyhtiön hallitusta, koska hallitus ei tee sijoituspäätöksiä. Varma lähetti sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon, jossa todettiin että eläkejohtajien sijoitussalkkua

8 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 1/ ei pidä julkistaa samaan tapaan kuin pörssivälittäjien ja pankkien sisäpiiriläisten salkkuja. (Helsingin Sanomat 25.1.) Akava, STTK ja SAK puolsivat eläkejohtajien sijoitusten julkisuutta. Elinkeinoelämän keskusliittoa EK:ta neuvotteluissa edustava Vesa Rantahalvari ei yhtynyt ammattiyhdistysliikkeen kannanottoon. (Etelä-Suomen Sanomat 25.1.) Vastoin aiempaa kantaansa Varma julkisti kaikkien johtoryhmän jäsentensä omistukset pörssiyhtiöissä. Varman toimitusjohtaja Risto Murto kertoi päättäneensä omien omistuksiensa avaamisesta, minkä jälkeen muut johtoryhmän jäsenet olivat julkistaneet omat omistuksensa. Myös Ilmarinen ja Etera julkistivat vapaaehtoisesti johtajiensa omistuksia pörssiyhtiöissä. (Helsingin Sanomat 14.2.) Myös EK ilmaisi kannattavansa avoimuutta työeläkelain jatkovalmisteluissa. Lehdet uutisoivat, että työeläkejohtajien osakekaupat ja lähipiirin kaupat olivat tulossa lain voimin julkisiksi. (Helsingin Sanomat 27.2.) Helsingin Sanomien toimittaja Tuomo Pietiläinen muistutti kirjoituksessaan, että eläkevarojen hoitajien vapaaehtoinen avoimuus on hieno, mutta riittämätön askel kohti läpinäkyvyyttä. Pietiläisen mukaan oikeaa mallia pitää hakea pankeista ja sijoituspalveluyrityksistä, joissa laki velvoittaa johtajat raportoimaan omistuksestaan päivän tarkkuudella ja historiatiedon tulee olla julkista viiden vuoden ajalta ja koskee myös hallituksia. Pietiläinen totesi, että tietojen tulisi olla saatavilla vaivatta Arvopaperikeskuksen sisäpiirirekisteristä. (Helsingin Sanomat 31.3.) Keskustelu hallituspaikoista pörssiyhtiöissä jatkui Iltasanomat uutisoi, että eläkeyhtiöiden johtajien hallituspaikat pörssiyhtiöissä voivat uhata järkevää eläkevarojen sijoittamista. Finanssivalvonnan osastopäällikkö Marja Nykänen totesi, että Fiva ei kannata täyskieltoa hallitustyölle pörssiyhtiössä. Nykäsen mielestä asiaa pitäisi kuitenkin arvioida myös työeläkeyhtiön edun kannalta. (Iltasanomat 9.1.) Keskustelua sosiaalisessa mediassa Blogit Professori Hannu Uusitalo kirjoittaa Taloustaidon blogissaan eläkeneuvottelujen saamasta käänteestä koskien työeläkemaksun nostamista. Uusitalon mukaan se, että työnantajat haluavat pysäyttää maksujen nousun ei ole yllätys. Uusitalo pitää yllättävänä sitä, että palkansaajat haluavat nostaa maksua. Syyn eläkemaksun nostohalukkuuteen Uusitalo arvelee olevan sen, että työeläkejärjestelmää pidetään suuressa arvossa ja eläkettä jatkopalkkana, jonka turvaaminen on yhtä tärkeää kuin työstä saatava palkka. Ymmärretään, että pitkän päälle eläketurvan säilyttäminen ei ole mahdollista, jos yksityisen sektorin maksuja ei nosteta, Uusitalo kirjoittaa. Uusitalon mukaan maksujen nostamista perustellaan myös sukupolvien välisellä solidaarisuu-

9 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 1/ della. Se pienentää maksutason nousua pitkällä aikavälillä ja on siten edullinen nuoremmille sukupolville. Hannu Uusitalo pohtii Talouselämän blogissaan myös EU:n eläkepolitiikan otteen kiristymistä. Uusitalo toteaa, että EU voimistaa otettaan yhteisesti sovittujen julkisen talouden tavoitteiden asettamiseksi. Uusitalo näkee valtiovarainministeriön kasvavan merkityksen eläkepolitiikassa saman ilmiön kotimaisena vastineena. Uusitalo kysyy, merkitseekö se sosiaaliministeriön aseman heikkenemistä ja yhdessä EU:n kehityksen kanssa eläkepolitiikan voimistuvaa alisteisuutta talouspolitiikalle. ETLA:n tutkimusohjaaja Niku Määttänen pohtii Akateemisessa talousblogissaan vanhuuseläkeiän noston ja työttömyysputken poiston sekä työeläkemaksun noston vaikutuksia tulonjakoon. Määttänen kirjoittaa, että on mahdollista, että vanhuuseläkeiän nosto kasvattaa työkyvyttömyyseläkkeitä. Työkyvyttömyyseläkkeet perustuvat osin ns. tulevan ajan osuuteen. Sillä tarkoitetaan eläkettä, jonka työkyvyttömäksi jäänyt olisi ansainnut, jos hän olisi tehnyt töitä vanhuuseläkeikään saakka. Vanhuuseläkeiän nostaminen parantaisi työkyvyttömyyseläkkeitä pidentämällä aikaa, jolta tulevan ajan osuus lasketaan, Määttänen kirjoittaa. Määttäsen mukaan todennäköisimmin vanhuuseläkeiän nostaminen aiheuttaa hankaluuksia niille ihmisille, jotka joutuvat työttömäksi lähellä nykyistä alinta vanhuuseläkeikää. He saavat kuitenkin työttömyyskorvausta, joka on pienituloisille omaan ansiotasoon suhteutettuna suurempi kuin hyvätuloisille. Määttänen huomauttaa, että pienituloisen kannalta työttömyyskorvaus on joissakin tapauksissa jopa suurempi kuin vanhuuseläke. Määttänen toteaa, että kulutusverotuksen kiristämistä on vastustettu sillä perusteella, että kulutusverot ovat tasaveroja. Myös työeläkemaksun nostaminen vastaa tasaverolla toteutettua veronkiristystä, Määttänen kirjoittaa. Johtaja Seija Ilmakunnas kirjoittaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen blogissaan EK yhteisen edun asialla kuuleeko kenttä? eläkeiän korottamisesta. Kun EK kuitenkin ajaa eläkeiän selvää nostoa (vaikka yrityksille sopii Kokkilan mukaan hyvin, että eläkeikää ei nosteta), keskusjärjestön ja kentän välillä näyttää vallitsevan ristirii-

10 ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 1/ ta, Ilmakunnas kirjoittaa. Ilmakunnas toteaa, että Ilpo Kokkila tarjoaa eläkeiän noston perusteluksi yhteistä etua, jonka yritykset ovat ottaneet hoitaakseen. Ilmakunnaksen mukaan tämän yhteisen edun nimissä keskusjärjestöllä on mandaatti neuvotella eläkeiän korotuksen sisältävä eläkesopimus, vaikka se olisi vastoin yksittäisten yritysten haluja. Ilmakunnas varoittaa liian nopeista muutoksista, koska niissä käy helposti niin, että pidemmän työuran sijasta häämöttääkin työttömyys ja toimeentulon lasku eläkeiän lähestyessä. Yhteisöpalvelut Facebook Uuden Suomen facebookissa 26.3 jakama uutislinkki hallituksen satojen miljoonien pikavipistä valtionvelan lyhentämiseen herätti voimakasta paheksuntaa. Teko nähtiin moraalittomana ja se herätti kommetoijissa epäilyksiä siitä, että eläkeikää nostettaisiin sen vuoksi, että eläkevarat olisi tuhlattu. Uuden Suomen facebookissa 20.2 julkaisema uutislinkki työurien pidentämisestä ja työkyvyttömyyden puolittamisesta sai niin ikään aikaan voimakkaita kommentteja, joissa epäiltiin poliittisten päättäjien kykyä ymmärtää tavallisen oikeaa työtä tekevän työntekijän tilannetta ja työn vaatimuksia. Uuden Suomen facebookissa 17.1 julkaisema uutislinkki elinajanodotteeseen perustuvasta eläkejärjestelmästä herätti vilkasta keskustelua facebook sivustolla järjestelmän oikeudenmukaisuudesta.

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Miksi pidempiä työuria?

Miksi pidempiä työuria? Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu 24.11.2016 Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Twitter: @nikolaselomaa Sisällys Mistä lakialoitteessa on kyse? Indeksimuutoksen voittajat ja häviäjät Kuinka paljon

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa?

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Suomen aktuaariyhdistys 16.2.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Sisältö Taustaa Eläkeneuvotteluryhmän työskentelystä Eläkeikä- ja työuramittareista

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN LAUSUNTO 15/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle varhennettua vanhuuseläkettä ja osa-aikaeläkettä koskevien säännösten muuttamiseksi Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta

Kysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta 22.10.2014 Sivu 1 Kysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta Olen vanhuuseläkkeellä. Vaikuttaako lakimuutos eläkkeeseeni? Miten käy perhe-eläkkeen ja hautausavustuksen? Lakimuutos

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016)

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016) Esikuntapalvelut Lausunto 18.5.2016 Kela 1/29/2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

HE 130/2016 vp. Samalla esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutamia teknisluonteisia tarkistuksia työeläkelakeihin.

HE 130/2016 vp. Samalla esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutamia teknisluonteisia tarkistuksia työeläkelakeihin. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Eläketurvakeskus Muistio 1 (7)

Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Työeläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Tässä muistiossa esitetään Eläketurvakeskuksen päivitetty arvio kansalaisaloitteen mukaisen indeksimuutoksen kustannusvaikutuksista.

Lisätiedot

Mistä luottamus syntyy ja mihin se kaatuu?

Mistä luottamus syntyy ja mihin se kaatuu? Mistä luottamus syntyy ja mihin se kaatuu? Jyri Liukko, VTT, erikoistutkija jyri.liukko@etk.fi @JyriLiukko Tela 2.11.2015 Luottamus eläketurvaan ETK:n Luottamus-tutkimukset 2011 ja 2014 Luottamus heikentynyt

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

TYÖMARKKINAOSAPUOLET

TYÖMARKKINAOSAPUOLET TYÖMARKKINAOSAPUOLET SAK Jäsenliitot STTK Jäsenliitot AKAVA Jäsenliitot TT PT Kunta Valtio Kirkko VALTIO MIKÄ ON SAK? ETU- JA PAINOSTUSJÄRJESTÖ YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSLIIKE Tavoitteena kehittää palkansaajien

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus Peter Halonen Analyytikko Sisältö Työeläkevarojen määrä ja kehitys Keskimäärin kasvua Varat maantieteellisesti Merkittävä kotimaan paino Sijoituskohteet

Lisätiedot

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla VTT, dosentti Pauli Forma Keva Työelämän tutkimuspäivät 7.11.2014 7.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohdat Keskustelu työurien pidentämisestä ja tukemisesta jatkuu,

Lisätiedot

Kuinka paljon työurat voivat pidentyä? ja kuinka paljon niiden pitäisi pidentyä?

Kuinka paljon työurat voivat pidentyä? ja kuinka paljon niiden pitäisi pidentyä? Kuinka paljon työurat voivat pidentyä? ja kuinka paljon niiden pitäisi pidentyä? Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 2 Työurat pidemmiksi miten ja miksi? Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ 02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Arja Kurvinen, Arja Jolkkonen, Pertti Koistinen, Liudmila Lipiäinen, Tapio Nummi ja Pekka Virtanen Työpaikan menetys työuran loppuvaiheessa yli 45-vuotiaiden

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Eläkeuudistuksen välttämättömyys Työmarkkinoiden keskusjärjestöt linjasivat 2009 kunnianhimoisen

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA Maan hallitus yrittää synnyttää kautensa aikana yli. työpaikkaa, jotta työllisyysaste nousisi prosenttiin prosentista. Asiantuntijoiden mukaan tarvitaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI ULKOINEN JA SISÄINEN TASAPAINO Korkea työttömyys täystyöllisyys Työttömyys % (sisäinen tasapaino) Suomen talouden tasapaino

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointi. Roope Uusitalo

Talouspolitiikan arviointi. Roope Uusitalo Talouspolitiikan arviointi Roope Uusitalo 27.3. 2014 Outline Mitä? Kuka? Miksi? Miten? Talouspolitiikan arviointi Tavoitteena muodostaa taloustieteelliseen tutkimukseen perustuva käsitys talouspoliittisten

Lisätiedot

Työeläkekoulu 2016 SAK AKAVA STTK SAK AKAVA STTK

Työeläkekoulu 2016 SAK AKAVA STTK SAK AKAVA STTK Työeläkekoulu 2016 ELÄKEUUDISTUS 2017: NEUVOTTELUJEN LÄHTÖKOHDAT Rahoitus Tulevien vuosien eläkemaksut Riittävä maksutaso Julkisten alojen eläkkeiden rahoitus Eläketurvan sisältö Ikärajat ja varhaiseläkejärjestelyt

Lisätiedot

Työeläkevakuuttajien hallinnon koulutus vuonna 2016

Työeläkevakuuttajien hallinnon koulutus vuonna 2016 Kutsu 1 (5) Työeläkevakuuttajien hallinnon koulutus vuonna 2016 järjestää koulutusohjelman, jonka tarkoituksena on perehdyttää työeläkevakuuttajien hallinoissa toimivat jäsenet työeläkejärjestelmään ja

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Työeläkevakuuttajien hallinnon koulutus vuonna 2016

Työeläkevakuuttajien hallinnon koulutus vuonna 2016 Kutsu 1 (6) Työeläkevakuuttajien hallinnon koulutus vuonna 2016 Työeläkevakuuttajat Tela järjestää koulutusohjelman, jonka tarkoituksena on perehdyttää työeläkevakuuttajien hallinoissa toimiville jäsenille

Lisätiedot

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, 25.5.2016 Jouni Herkama Lakimies Twitter: @JouniHerkama Vakavaraisuus ja uudistukset 2017 lyhyesti Mitä vakavaraisuus on? Vakavaraisuudella tarkoitetaan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

HE 51/2015 vp eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta

HE 51/2015 vp eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta Akava ry Lausunto 1 (6) Eduskunta Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta TyV@eduskunta.fi Asiantuntijakuuleminen tiistaina 10.11.2015 klo 12.15 HE 51/2015 vp eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 119/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjän eläkelain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjän eläkelakia. Muutos

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahaston palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2015

Työttömyysvakuutusrahaston palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2015 Työttömyysvakuutusrahaston palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2015 Sisällysluettelo 1 Työttömyysvakuutusrahaston palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2015... 1 1.1 Hallintoneuvoston jäsenten palkkiot ja

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ TELA 24.01.2014 Jaakko Kiander W-TAANTUMA JA SUOMEN JULKINEN TALOUS Finanssikriisi ja suuri taantuma 2008-2009 Suomessa jyrkkä viennin ja

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista Mika Kortelainen Tutkimusohjaaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)

Lisätiedot

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeet ja köyhyys Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto 24.11.2016 Eläketulot: erilaisia käsitteitä Työeläke Kokonaiseläke = työeläke + kansaneläke + takuueläke + lapsikorotus + rintamalisät Käytettävissä

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa

Lisätiedot

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Kesäkuu 2007

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Kesäkuu 2007 Julkisuusraportti Suomen Kiinteistöliitto Kesäkuu 2007 Oy Cision Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 email: info.fi@cision.com www.cision.com Sivu

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Eläkeuudistus 2017 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Keva työeläkekentässä Sijoitusten arvo, mrd euroa 2015 Maksutulo, mrd euroa 2015 50 45 40 35 30 25 20 15 10

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS. Tampereen yliopisto VTT Jaakko Kiander Ilmarinen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS. Tampereen yliopisto VTT Jaakko Kiander Ilmarinen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS Tampereen yliopisto 26.4.2016 VTT Jaakko Kiander Ilmarinen 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS Muuttuva ikärakenne ja

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Suomen ainutlaatuinen työeläkemalli - mitä ne EU:ssa meistä ajattelevat?

Suomen ainutlaatuinen työeläkemalli - mitä ne EU:ssa meistä ajattelevat? Suomen ainutlaatuinen työeläkemalli - mitä ne EU:ssa meistä ajattelevat? Hallinnon koulutus 10.5.2016 Janne Pelkonen erityisasiantuntija Twitter: @JiiPelkonen Eläkkeiden näkökulmasta tärkeät EU:n perusarvot

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

HE 137/1997 vp PERUSTELUT

HE 137/1997 vp PERUSTELUT HE 137/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 4 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

HE 130/2009 vp. Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä

HE 130/2009 vp. Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä HE 130/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Määräaikaisena voimassa olevan vuorotteluvapaalain voimassaolo päättyy 31 päivänä

Lisätiedot

Kaikista meistä tulee vanhoja, halusimme tai emme mitä turvaa työeläke antaa yrittäjälle nyt ja vanhana?

Kaikista meistä tulee vanhoja, halusimme tai emme mitä turvaa työeläke antaa yrittäjälle nyt ja vanhana? Kaikista meistä tulee vanhoja, halusimme tai emme mitä turvaa työeläke antaa yrittäjälle nyt ja vanhana? Tehyn yrittäjäjaoston opintopäivä 19.11.2016 11.11.2016 TYÖELÄKEYHTIÖ ELO Lakisääteinen sosiaalivakuutus

Lisätiedot

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen Kyselylomaketta

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

EDUSKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNALLE

EDUSKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNALLE LAUSUNTO 1 (5) EDUSKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNALLE Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on pyytänyt Työeläkevakuuttajat TELA ry:ltä asiantuntijaa 17.2.2017 kuulemiseen, jossa käsitellään

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2012 Lehdistötilaisuus 17.10.2012 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUUSTA 2012 Sijoitustuotto 5,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jussi Salo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

HE 131/2009 vp. tulisi 36 arkipäivää eli noin kuusi viikkoa.

HE 131/2009 vp. tulisi 36 arkipäivää eli noin kuusi viikkoa. HE 131/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 9 luvun 10 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslakia muutettavaksi. Isän oikeutta

Lisätiedot

Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari

Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta Uudellamaalla Juhla-seminaari Eteran auditorio 1.3.2017 Hannu J. Mäkinen Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri ry Työturvallisuuden kehittäminen jatkuu Työturvallisuusasioihin

Lisätiedot

LIITE TUTKIMUKSEEN "ELÄKEIÄN SITOMINEN ELINAIKAAN

LIITE TUTKIMUKSEEN ELÄKEIÄN SITOMINEN ELINAIKAAN LIITE TUTKIMUKSEEN "ELÄKEIÄN SITOMINEN ELINAIKAAN MITEN KÄY TYÖURIEN JA TULONJAON?" LIITTYVÄÄN OIKAISUUN (Eläketurvakeskuksen raportteja 0/3, B 2) Jukka Lassila..3 Tutkimuksessa Eläkeiän sitominen elinaikaan

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Julkisuusraportti+ 24579 Maaliskuu 2011 Oy Cision Finland Ab

Julkisuusraportti+ 24579 Maaliskuu 2011 Oy Cision Finland Ab Julkisuusraportti+ 24579 Maaliskuu 2011 Oy Cision Finland Ab Pursimiehenkatu 29-31 A 00150 Helsinki tel: +358 (0)20 786 0400 fax: +358 (0)20 786 0333 email: info.fi@cision.com www.cision.com Sivu 2(8)

Lisätiedot

Muut toimielimet ja toimijat, puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat

Muut toimielimet ja toimijat, puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat EDUSKUNTA RIKSDAGEN Muut toimielimet ja toimijat, puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat 1991 2014 Valtiontilintarkastajat t ja varapuheenjohtajat valtiopäivittäin 1991 1991 Mattila, Kalevi /kesk 1992 Mattila,

Lisätiedot

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM Hankintalakiuudistus Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi

Lisätiedot

VILRA-SOPIMUS

VILRA-SOPIMUS VILRA-SOPIMUS Vilra-sopimus, sopimus viimeisen laitoksen periaatteesta johtuvan eläkeselvittelyn tekemisestä Valtiokonttorin, Kuntien eläkevakuutuksen, Kansaneläkelaitoksen, Kirkon keskusrahaston ja Eläketurvakeskuksen

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2013-2015

HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2013-2015 Sivu 1 / 6 Liittokokous 18. 19.11.2011 Hotelli Rantasipi Sveitsi, Härkävehmaankatu 4, Hyvinkää 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 HALLITUKSEN

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja tilastot

Talouspolitiikka ja tilastot Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot