TiEDoTE. VUoSikErTomUS. EU:n TaloUSarVio VarainhoiToVUoDEllE EUrooPan TilinTarkaSTUSTUomioiSTUin

Transkriptio

1 EUrPan TilinTarkaSTUSTUmiiSTUin VUSikErTmUS EU:n TalUSarVi VarainhiTVUDEllE 2008 TiEDTE Sisältää tietja myös Eurpan kehitysrahastja kskevasta vusikertmuksesta FI

2

3 JOHDANTO Eurpan tilintarkastustumiistuin n Eurpan uninin timielin, jka EY:n perustamisspimuksen mukaan perustettiin hulehtimaan uninin varjen tarkastamisesta. EU:n ulkisena tarkastajana se saltaan kehittää EU:n varainhita ja timii uninin kansalaisten taludellisten etujen riippumattmana valvjana sekä edistää avimuutta ja tilivelvllisuutta. Tarkastamme vusittain EU:n kirjanpidn ja tult sekä men-hjelmat, jiden kautta maksuja virtaa miljnille edunsaajille kaikkialla EU:ssa ja EU:n ulkpulella. Esitämme tarkastustulkset vusikertmuksessamme uninin päättäville elimille eli Eurpan parlamentille ja neuvstlle. Tässä tiedtteessa esitetään keskeiset päätelmämme vusikertmuksesta ja annetaan taustatietja ja selvennyksiä. Yksityiskhtaisempia tietja lukija saa tutustumalla varsinaiseen vusikertmukseen. Tiedte alkaa vusikertmuksen keskeisillä viesteillä, jtta lukija vi saada npeasti yleiskäsityksen kertmuksen sisällöstä. Muutin tiedte n jaettu neljään saan: Tilintarkastustumiistuin ja EU:n talusarvi Tässä sassa annetaan taustatietja tilintarkastustumiistuimesta ja sen tarkastuksen khteena levasta talusarvista. Tarkastuslausuma 2008 EU:n talusarvi Tässä sassa kerrtaan tarkastuslausumista, jtka tilintarkastustumiistuin n antanut EU:n talusarvin tilien lutettavuudesta ja tilien perustana levien timien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Sen jälkeen käsitellään tulja ja jkaisen timintalhkn menja. Valvnta Kmissi, jka n vastuussa EU:n varjen hallinninnista, n pyrkinyt parantamaan varainhallinta mnin tavin. Tässä sassa kerrtaan ngelmien taustista ja tudaan esiin erilaisia kehitysmahdllisuuksia tulevaisuutta varten. Varainhitvuden 2008 tarkastuslausuma Eurpan kehitysrahastt Tässä sassa kerrtaan tarkastuslausumista, jtka tilintarkastustumiistuin n antanut Eurpan kehitysrahastjen (EKR) tilien lutettavuudesta ja tilien perustana levien timien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. 1

4 Tivn, että tämä tiedte sittautuu lukijan kannalta kiinnstavaksi. Niille lukijille, jtka haluavat perehtyä tarkemmin EU:n varainhallintn, susittelen erityiskertmuksiamme, jissa arviidaan EU:n varainkäytön taludellisuutta, tehkkuutta ja vaikuttavuutta. Kaikki julkaisumme vat saatavissa internet-sivustltamme sitteesta Vítr Manuel da Silva Caldeira Eurpan tilintarkastustumiistuimen presidentti 2

5 KESKEISET VIESTIT Eurpan uninin tilinpäätös antaa ikeat ja riittävät tiedt taludellisesta asemasta ja tulksista. Varainhitvudelta 2008 saadut yleiset tulkset sittavat, että talusarvin hallinninti n parantunut viime vusina timien laillisuuden ja asianmukaisuuden salta. Varainhitvuden 2008 talusarvin hallinninnin yleinen kehittyminen jhtuu ensisijaisesti siitä, että suurimmassa timintalhkryhmässä maatalus ja lunnnvarat tulkset vat parantuneet. Maaseudun kehittämisen alalla arviitu virhetas n edelleen lennainen, vaikkakin matalampi kuin aiempina vusina. Ensimmäistä kertaa tilintarkastustumiistuin ei anna maataluden ja lunnnvarjen timintalhkryhmälle kknaisuudessaan kielteistä lausumaa. Tiseksi suurin timintalhkryhmä n kheesiplitiikka, jnka suus talusarvista n lähes klmannes. Tällä timintalhkryhmällä n yhä ngelmia, sillä sen khdalla havaittiin eniten virheitä. Tilintarkastustumiistuimen arviiden mukaan vähintään 11:tä prsenttia krvatusta kknaismäärästä ei lisi pitänyt krvata. Tilintarkastustumiistuimen aiemmat susitukset parantaa valvntajärjestelmiä pitävät edelleen paikkansa. Valvntajärjestelmien parantamista lisi pidettävä jatkuvana prsessina, jssa kestää aikansa ennen kuin timenpiteitä vidaan pitää vaikuttavina. Erityistä lisähumita n kiinnitettävä ensi sijassa niihin menalihin, jiden virhetasn tilintarkastustumiistuin edelleenkin tteaa krkeaksi. Virheet jhtuvat mnin paikin siitä, että säännöt ja säännökset vat liian mnimutkaisia. Tästä syystä yksinkertaistaminen pysyy edelleenkin ensisijaisen tärkeänä timintana. Laatikk 1 Tarkastuslausumien ymmärtäminen Tarkastajat vivat: antaa humautuksia sisältämättömän ( puhtaan ) lausuman, kun tdentava aineist sittaa, että tilit vat lutettavat tai että tilien perustana levat timet vat kaikilta lennaisilta siltaan lailliset ja asianmukaiset antaa kielteisen lausuman, kun tilien perustana levien timien virhetas n lennainen ja virheitä esiintyy laaja-alaisesti, tai kun tilit eivät le lutettavat kieltäytyä lausuman antamisesta, js he eivät saa lausumansa perustaksi riittävästi asianmukaista tdentavaa aineista, ja mahdlliset vaikutukset vat sekä lennaisia että laajja antaa humautuksia sisältävän lausuman, js humautuksia sisältämätöntä lausumaa ei le mahdllista antaa, mutta näkemysert tai tarkastuksen sisällön rajitukset eivät le vaikutuksiltaan niin lennaisia ja laajja, että lisi tarpeen antaa kielteinen lausuma tai kieltäytyä lausuman antamisesta. 3

6 YLEISARVIO VALVONTAJÄRJESTELMISTÄ JA YLEISKUVA EDUSTAVIEN TAPAHTUMAOTOSTEN TESTAAMISEN TULOKSISTA 1 Taulukssa esitetään yhteenvet vusikertmuksen eri luvuissa esitetystä valvntajärjestelmien yleisarviinnista ja yleiskuva tilintarkastustumiistuimen edustaviin tapahtumatksiin khdistamien testien tulksista. Taulukssa paintetaan tärkeimpiä tekijöitä, mutta siinä ei pystytä esittämään kaikkia relevantteja yksityiskhtia (erityisesti valvntajärjestelmien puutteiden ja virhetyyppien salta). Kyseisiä yksityiskhtia käsitellään itse kertmuksessa, tilintarkastustumiistuimen tarkastuslähestymistavan perustana levia menetelmiä kskevassa sissa. Järjestelmien arviinti Virhetasn vaihteluväli Tult Maatalus ja lunnnvarat 55 miljardia eura 2 3 Kheesiplitiikan alat 36,6 miljardia eura 4 Tutkimus, energia ja liikenne 7,5 miljardia eura Yhteisön ulkpulelle suunnattu tuki sekä kehitysyhteistyö ja laajentuminen 6,2 miljardia eura Kulutus ja kansalaisuus 1,7 miljardia eura Talus- ja rahitusasiat 0,6 miljardia eura 5 6 Hallintment ja muut ment 8,5 miljardia eura Valvntajärjestelmien arviinti Arviidun virhetasn vaihteluväli 8 Riittämätön Yli 5 prsenttia Osittain vaikuttava prsenttia Vaikuttava Alle 2 prsenttia (lennaisuusrajan alapulella) 4

7 TÄSMENNYKSET 1 Lisätietja tilintarkastustumiistuimen menetelmistä saa sasta Miten tilintarkastustumiistuin timittaa tarkastuksensa?. 2 Kuten edellisinäkin vusina tilintarkastustumiistuin tistaa tapahtumatarkastuksissa havaitun virhetasn ja tekemänsä järjestelmäarviinnin perusteella, että yhdennetty hallint- ja valvntajärjestelmä n yleisesti ttaen vaikuttava valvntajärjestelmä, kun tarkituksena n alentaa virheriskiä tai vähentää sääntöjenvastaisia menja. 3 Maaseudun kehittämisen menjen arviitu virhetas n suurempi kuin 2 prsenttia. 4 Tilintarkastustumiistuin arvii varainhitvunna 2007 jäsenvaltiiden valvntajärjestelmät sittain vaikuttaviksi. Vunna 2008 säädöskehyksessä ei llut tehty suuria muutksia, jtka lisivat vaikuttaneet jäsenvaltiiden valvntajärjestelmiin. Ohjelmakauden lähestyessä lppuaan tilintarkastustumiistuin katsi, että jäsenvaltiiden kauden valvntajärjestelmien uusi kattava arviinti ei tu tarkastukselle lisäarva. Kska hjelmakauden salta li suritettu tuskin yhtäkään välimaksua, tilintarkastustumiistuin keskittyi arviimaan kansallisella valvnnalla havaittujen virheiden käsittelyä ja kmissille tehtävää rahitusikaisujen raprtintia varten lutuja jäsenvaltiiden järjestelmiä. 5 Tämä ei le timintalhkryhmien järjestelmien yleinen arvi. Se liittyy eräisiin tarkastettuihin järjestelmiin ja tu ilmi pääasiassa kuudennen tutkimusta ja teknlgista kehittämistä kskevan puitehjelman valvntajärjestelmissä havaittuja puutteita. 6 Kuudennen tutkimusta ja teknlgista kehittämistä kskevan puitehjelman tilien suus yleisestä virhetassta n suhteettman suuri. 7 Järjestelmät lukitellaan sittain vaikuttaviksi, kun vain jidenkin valvntamenettelyjen arviidaan timivan asianmukaisesti. Tämän vuksi niiden avulla ei kknaisuutena kenties nnistuta vähentämään tilien perustana levissa timissa esiintyviä virheitä hyväksyttävälle taslle. Tämän vuksi niiden avulla ei kknaisuutena kenties nnistuta vähentämään tilien perustana levissa timissa esiintyviä virheitä hyväksyttävälle taslle. 8 Tilintarkastustumiistuin n päättänyt lukitella virhetast klmeen eri ryhmään. Näitä virheprsentteja ei vida tulkita luttamusväliksi (tilasttieteellisessä mielessä). 5

8 Vusi 2008 n 15. vusi, kun tilintarkastustumiistuin antaa tarkastuslausuman EU:n talusarvin tilien perustana levien timien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tilintarkastustumiistuin n havainnut jälleen vunna 2008, että maksujen virhetas n lennainen mnilla yhteisön menalilla, jiden salta se antaa kielteisen lausuman. Yleiskuvan perusteella vidaan tdeta, että ajan mittaan n tapahtunut merkittäviä muutksia. Alla levassa kaavissa esitetään laillisuutta ja asianmukaisuutta kskeva tapahtumatarkastusten tulksista tehty vertailu eri vusilta. Kaavissa esitetty timintalhkryhmien lukittelu perustuu arviituun virhetasn: vihreäksi lukitellun timintalhkryhmän virhetas n alle 2 prsenttia, keltaisen 2 5 prsenttia ja punaisen yli 5 prsenttia. Esimerkiksi vuden 2008 salta kaavi sittaa, että punaisten timintalhkryhmien suus n 31 prsenttia kknaismenista. Maataluden ja lunnnvarjen timintalhkryhmän salta kaavissa n tehty erittely (maaseudun kehittäminen ja muut vusien 2007 ja 2008 ment; aiempina vusina yhdennetyn hallint- ja valvntajärjestelmän avulla tarkastetut ja muulla tavalla tarkastetut ment). Muiden timintalhkryhmien khdalla n käytetty kunkin timintalhkryhmän relevanttia virhetasa. Kaavi sittaa, että tilanne n vusien mittaan parantunut. Punaiseksi lukiteltujen timintalhkryhmien suus n vähentynyt. Niiden vähentyminen vusina kuvastaa ensisijaisesti maataluden alalla tapahtunutta parannusta. Varainhitvusien vertailu 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 31% 44% 50% 60% 22% 11% 10% 2% 38% 40% 45% 47% > 5 % 2 5 % < 2 % 6

9 TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN JA EU:N TALOUSARVIO EU:N TALOUSARVION ULKOINEN TARKASTAJA 1 Tilintarkastustumiistuin Eurpan tilintarkastustumiistuin n ulkisesta tarkastuksesta vastaava Eurpan uninin timielin, jka sijaitsee Luxemburgissa. Sen tarkituksena n parantaa työnsä kautta uninin varainhidn laatua. Tilintarkastustumiistuimen klme tärkeintä tutsta vat vusikertmukset, erityiskertmukset ja lausunnt. Vusikertmuksissa esitetään tilintarkastustumiistuimen tilintarkastusten ja säännönmukaisuutta kskevien tarkastusten tulkset tietyltä varainhitvudelta. Erityiskertmuksissa, jita julkaistaan useita vuden mittaan, kerrtaan tilintarkastustumiistuimen muiden tarkastusten tulksista (pääasiassa timinnantarkastuksia, jissa arviidaan EU:n varainkäytön taludellisuutta, tehkkuutta ja vaikuttavuutta). Lausuntja tilintarkastustumiistuin antaa varainhitn vaikuttavista lainsäädäntölunnksista. Mikä n tilintarkastustumiistuimen DAS-tarkastuslausuma? Tilintarkastustumiistuin antaa EU:n talusarvita ja Eurpan kehitysrahastja (EKR) kskevien vusikertmustensa yhteydessä vusittain lausumat, jita kutsutaan tarkastuslausumiksi. EY:n perustamisspimuksen mukaan tilintarkastustumiistuimen n annettava tarkastuslausuma tilien lutettavuudesta sekä tilien perustana levien timien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tästä lausumasta käytetään tisinaan ranskankielistä lyhennettä DAS (Déclaratin d'assurance). DAS- 1 Lisätietja tilintarkastustumiistuimesta annetaan vuden 2008 timintakertmuksessa, jhn vi tutustua tilintarkastustumiistuimen internet-sivustlla. 7

10 tarkastuslausuman päätavitteena n antaa asiansaisille pääasiallisesti Eurpan parlamentille ja neuvstlle mutta myös kaikille EU:n kansalaisille lausuma siitä, nk EU:n tult ja ment kirjattu kattavasti ja ikein ja nk varat kerätty ja käytetty kaikkien spimusmääräysten ja säännösten mukaisesti. Tilintarkastustumiistuin antaa kattavan yleisarvin talusarvimenjen perustana levien timien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Lisäksi se arvii eri timintalhkryhmiksi jaettuja talusarvin sa-alueita (ks. laatikk 3). Tilintarkastustumiistuimen tarkastuslausuma kstuu näiden arviiden sisältämistä päätelmistä. Miten tilintarkastustumiistuin timittaa tarkastuksensa? 1 Tilintarkastustumiistuin tarkastaa EU:n tilien lutettavuuden kansainvälisten tarkastusstandardien mukaisesti. Kansainvälisissä standardeissa ei nimenmaisesti käsitellä laillisuuden ja asianmukaisuuden tarkastuksia tilintarkastustumiistuimen tteuttamassa mudssa, vaan tilintarkastustumiistuin sveltaa standardeja sveltuvin sin. Saadakseen varmuuden siitä, vatk maksut lakien ja säännösten mukaiset, tilintarkastustumiistuin tekee päätelmiä sekä valvntajärjestelmiin että tapahtumista (maksuista) pimittuihin tksiin khdistuvien tarkastustensa perusteella (ks. laatikk 2). Tilintarkastustumiistuin ulttaa pimimiensa tapahtumien tarkastuksen useimmiten lpullisiin edunsaajiin asti, ja tarkastuksiin kuuluu myös käyntejä paikan päälle. Kun järjestelmät n testattu ja tdettu lutettaviksi, tilintarkastustumiistuin vi esittää laillisuutta ja asianmukaisuutta kskevia päätelmiä pienemmän tarkastustannan perusteella. Tilintarkastustumiistuin hyödyntää päätelmiensä tueksi myös muita lähteitä, kuten kmissin laatimia vutuisia timintakertmuksia ja muiden tarkastajien tekemää työtä. Kuinka tilintarkastustumiistuin määrittelee laillisuutta ja asianmukaisuutta kskevan virheen? Virhe n tarkastajan yksilöimä pikkeaminen säädetyistä vaatimuksista. Osa virheistä vidaan ilmaista kvantitatiivisesti, eli niillä n sura ja mitattavissa leva vaikutus EU:n talusarvista maksettuun määrään. Kvantitatiivisesti ilmaistavissa levia virheitä vat esimerkiksi maa-alan ilmittaminen tdellista suurempana tai EU rahituksen hakeminen menille, jtka eivät le tukikelpisia. On lemassa myös virheitä, jilla ei le mitattavissa levaa vaikutusta maksuihin (esimerkiksi pankkitakauksen puuttuminen). Tilintarkastustumiistuin lukittelee virheitä myös niiden lunteen mukaan: tukikelpisuuteen liittyvä virhe (maksu ei täytä tukikelpisuutta kskevia sääntöjä), tsiasiallisuuteen liittyvä virhe (krvatun kulun tsiasiallisuutta ei le sitettu), ikeellisuuteen liittyvä virhe (maksu n laskettu väärin tai sen ikeellisuutta ei le näytetty tteen) tai muihin säännöstenmukaisuustekijöihin liittyvä virhe (maksun tukikelpisuutta ei kuitenkaan kyseenalaisteta). Määrittääkseen, millainen lausuma sen n syytä antaa, tilintarkastustumiistuin vertaa arviitua virhetasa hyväksyttävänä pidettyyn raja-arvn lennaisuusrajaan ja arvii havaittujen puutteiden laajuuden. 1 Lisätietja DAS-menetelmistä saa tilintarkastustumiistuimen internet-sivustlla levasta esitteestä. 8

11 Olennaisuusrajaa määrittäessään tilintarkastustumiistuin sveltaa tarkastettavaan ppulaatin kahden prsentin raja-arva. Tilintarkastustumiistuin laskee virhetasn (ks. laatikk 2) mukaan vain ne virheet, jtka vidaan ilmaista kvantitatiivisesti. Arviitu virhetas kuvastaa siis sitä prsenttisuutta varista, jta ei lisi pitänyt maksaa. Lisäksi tilintarkastustumiistuin n kahtena viime vutena ilmittanut kknaismäärän, jka kuvaa sitä, kuinka paljn testatuista tapahtumista kstuvissa tksissa esiintyi yhteensä kvantitatiivisesti ilmaistavissa levia virheitä ja virheitä, jtka eivät le ilmaistavissa kvantitatiivisesti. Määrittäessään virheiden laajuutta tilintarkastustumiistuin ttaa humin, kskevatk puutteet vain tiettyjä sa-alueita ja liittyvätkö ne humattavaan saan timintalhkryhmää. Virheiden syynä saattaa lla se, että EU:n men-hjelmien usein mnimutkaisia sääntöjä n svellettu virheellisesti tai ne n ymmärretty väärin. Petksesta n kyse vain sillin, js EU:n rahitusta n haettu tarkituksellisesti väärin perustein. Mikäli tilintarkastustumiistuimella n syytä epäillä petsta, se raprti asiasta Eurpan uninin petstentrjuntavirastlle OLAFille, jka hulehtii mahdllisista tutkimuksista. Viiden viime vuden aikana tilintarkastustumiistuin n tarkastustensa perusteella raprtinut OLAFille vusittain keskimäärin 3,2 tapauksesta. Laatikk 2 Miten tilintarkastustumiistuin testaa tksen, jnka se n piminut EU:n talusarvista suritetuista maksuista? Tilintarkastustumiistuimen resurssit eivät riitä kaikkien EU:n talusarvin liittyvien tapahtumien tarkastamiseen yksitellen. Siksi se käyttää tilastllisia tantamenetelmiä, jilla saadaan tarkastettavan perusjukn salta edustava tuls. Tämä tarkittaa sitä, että esimerkiksi kheesiplitiikan alalta pimitaan satunnaistannalla yksityiskhtaiseen tarkastukseen tilien perustana levien timien juksta edustava ts. Tilintarkastustumiistuin jäljittää nämä tapahtumat lpulliseen edunsaajaan, esimerkiksi tiettyyn pulalaiseen hankkeen edistäjään, saakka. Tämän jälkeen tilintarkastustumiistuin tarkastaa usein paikan päällä nk tukihakemus tdenmukainen. Otksen edustavuus merkitsee, että tulkset vidaan ekstraplida kskemaan kk perusjukka eli tiettyä tul- tai menalaa. Otannan avulla saadut tulkset mudstavat yhdessä valvntajärjestelmien arviinnista ja muista lähteistä saatujen tietjen kanssa tilintarkastustumiistuimen yleisen tarkastuslausuman perustan. EU:n kheesiplitiikan ment: nin 36,6 miljardia eura Satunnaistannalla pimittu edustava ts Maksu hankkeen edistäjälle Pulassa Kaikkien kheesiplitiikan maksujen perusjukk Kaavista käy ilmi, miten tilintarkastustumiistuin määrittää yksityiskhtaiseen tarkastukseen pimittavat tapahtumat. 9

12 EU:N TALOUSARVIO 1 Vunna 2008 EU:n maksujen kknaismäärä li 117 miljardia eura, mikä vastaa nin yhtä prsenttia Eurpan uninin bruttkansantulsta. Vertailun vuksi vidaan mainita, että julkisen sektrin talusarvit mudstavat mnissa jäsenvaltiissa nin pulet kk BKTL:sta. Mistä rahat tulevat? EU:n yleinen talusarvi jnka tarkastaminen n tilintarkastustumiistuimen päätehtävä kstuu tulista ja menista. Eurpan uninin tult mudstuvat pääasiassa maksusuuksista, jtka kukin jäsenvalti surittaa bruttkansantulnsa (BKTL ~ 60 prsenttia) tai keräämänsä arvnlisävern (alv ~ 15 prsenttia) perusteella. Tullit ja maatalusmaksut (niin santut perinteiset mat varat ~ 14 prsenttia) vat myös humattava tullähde. Muut 10,9 % Perinteiset mat varat 14,2 % Alv-varat 14,8 % BKTL-varat 60,1 % 1 Vusikertmuksen liitteessä I esitetään lisää tietja yleisestä talusarvista. Kertmuksen luvussa 3 käsitellään EU:n talusarvin tteuttamista ja kmissin raprtintia kskevia tarkastustulksia. 10

13 Mihin rahat käytetään? Eurpan uninin suurin yksittäinen menala n maatalus ja maaseudun kehittäminen. Siihen liittyvät ment, jtka vat pääasiassa viljelijöille suritettavia maksuja, mudstavat lähes pulet talusarvista. Tinen merkittävä menala n kheesiplitiikka eli alueellinen ja ssiaalinen kehittäminen, jnka yhteydessä yhteisrahitetaan mnentyyppisiä hankkeita ja rakennetaan esimerkiksi teitä Virn tai järjestetään työttömille kulutusta Espanjassa. Kheesiplitiikan ment vastaavat nin klmassaa talusarvista. Talus- ja rahitusasiat 1 % Hallintment 7 % Kulutus ja kansalaisuus 1 % Yhteisön ulkpulelle suunnattu tuki sekä kehitysja laajentumisasiat 5 % Tutkimus, energia ja liikenne 6 % Maatalus ja lunnnvarat 48 % Kheesiplitiikan alat 32 % Vuden 2008 maksut yhteensä: 117 miljardia eura Miten talusarvita hallinnidaan? Neuvst ja Eurpan parlamentti päättävät talusarvista vusittain seitsenvutisen rahituskehyksen phjalta. Kmissi pulestaan vastaa siitä, että talusarvivarat käytetään asianmukaisesti. Nin 80:aa prsenttia menista eli kheesiplitiikan ja maataluden alan menja hallinnidaan yhteistyössä uninin 27 jäsenvaltin kanssa. Men-hjelmasta riippuen jäsenvaltiiden viranmaiset saattavat vastata menstrategiiden laatimisesta, tuensaajien ja hankkeiden valinnasta, maksujen surittamisesta ja menjen tarkastamisesta. Kmissilla n kuitenkin aina kknaisvastuu talusarvin tteuttamisesta ja se n tilivelvllinen Eurpan parlamentille ja neuvstlle. 11

14 Eurpan uninin talusarvista suritetaan maksuja miljnille yksittäisille lpullisille edunsaajille. Maksujen edellytyksenä n, että lpulliset edunsaajat täyttävät laillisuutta tai asianmukaisuutta kskevat vaatimukset; lisäksi maksuperusteena n tuen kattaman timinnan ja/tai kulujen ikeellisuus ja tsiasiallisuus. Maksut vat laillisia ja asianmukaisia, kun nämä edellytykset täyttyvät ja kun ikeat edunsaajat saavat ikean määrän varja ikeaan aikaan. Sisäinen valvnta jta varten n mat valvntajärjestelmänsä käsittää erilaisia menettelyjä ja prsesseja (esimerkiksi tarkistukset). Niiden avulla Eurpan unini hallinni ja hitaa talusarvivarjaan ja varmistaa, että varat kerätään ja käytetään asianmukaisesti ja sääntöjä nudattaen. Ensimmäisen tasn valvntamenettelyillä tarkastetaan, täyttävätkö lpulliset edunsaajat lakisääteiset velvitteensa. Tisen tasn valvntamenettelyillä tarkistetaan, vatk ensimmäisen tasn valvntamenettelyt vaikuttavia. Yleisellä valvnnalla kmissi varmistaa, että jäsenvaltit ja/tai kmissin pääsastt hulehtivat velvitteistaan ja vastuualueistaan. Riippuu useista tekijöistä, esiintyykö tapahtumissa virheitä ja saadaank ne havaittua ja krjattua valvntajärjestelmien avulla. Vaikutusta n mm. seuraavilla tekijöillä: Kuinka mnimutkaisia edunsaajia sitvat tukikelpisuussäännöt ja velvitteet vat ja kuinka hyvin edunsaajat tuntevat ne? Kuinka tukihakemukset tehdään ja käsitellään? Kuinka paljn tarkastuksia tehdään ja kuinka laajja ne vat? Missä määrin seuraamuksia langetetaan liian suuria määriä ilmittaneille edunsaajille, kun havaitaan virheitä? Ovatk valvntamenettelyt näkyviä ja millainen varittava vaikutus niillä n? 12

15 Miten talusarvin hallinninnista raprtidaan? Vudesta 2000 alkaen kmississa n pantu täytäntöön uudistushjelmaa, jnka tavitteena n parantaa EU:n budjettihallinta. Ohjelmassa keskitytään lähinnä kmissin miin vastuualueisiin ja sen keskeisenä sa-alueena n raprtinnin parantaminen: kmissin pääsastissa n esimerkiksi tettu käyttöön vutuiset timintakertmukset, jihin n liitetty kyseessä levan pääsastn pääjhtajan lausuma. Vutuiset timintakertmukset ja lausumat ktaan yhteen niin santuksi yhteenvetkertmukseksi, jnka kmissi allekirjittaa. EU:n yleisen talusarvin kirjanpita n myös uudistettu. Vusi 2008 li neljäs vusi, jna uninin tilinpäätös laadittiin suriteperusteisen kirjanpidn phjalta. Tisin kuin perinteisemmässä kassaperusteisessa kirjanpidssa suriteperusteisessa kirjanpidssa tult ja ment kirjataan niiden tapahtumisvunna hulimatta siitä, millin maksut saadaan tai suritetaan. EU:n tilit käsittävät tilinpäätöksen ja talusarvin tteuttamista kskevat selvitykset. Tilinpäätös sisältää taseen, tulslaskelman, rahavirtalaskelman sekä laskelman nettvarallisuuden muutksista. Taseesta käyvät ilmi uninin varat ja velat vuden lpussa ja tulslaskelma pulestaan sittaa vuden tult ja ment. Talusarvin tteuttamista kskevissa selvityksissä ilmitetaan vuden tult ja ment (mukautetulla tavalla) kassaperusteisesti. Kmissin tilinpitäjä laatii vutuisen tilinpäätöksen knslidituaan EU:n eri timielinten ja elinten tulkset. Hän timittaa tilintarkastustumiistuimelle ilmituksen, jssa vahvistetaan, että knsliditu tilinpäätös n (jitakin rajitteita lukuun ttamatta) kattava ja lutettava. Muiden timielinten ja elinten tilinpitäjät antavat vastaavan ilmituksen. Laatikk 3 Miten EU:n talusarvi rakentuu ja miten tilintarkastustumiistuin raprti sen tteuttamisesta? Yleinen talusarvi jakaantuu 31 timintalhkn, jtka kattavat erilaisia timinnan tavitteita tai hallinnllisia kysymyksiä ja jiden phjalta Eurpan uninin timintaa suunnitellaan ja kirjataan. Kunkin timintalhkn vastuuhenkilöt vat tilivelvllisia EU varjen hallinninnista malla timinnanalallaan. EU:n varainkäyttöä suunnitellaan seitsemän vuden jaksissa niin santun rahituskehyksen kautta. Rahituskehys käsittää erilaisia tsakkeita ja jkainen timintalhk vastaa periaatteessa yhtä rahituskehyksen tsaketta. Lisäksi jissakin tapauksissa timintalhk jakautuu useampaan tsakkeeseen. Vusi 2008 n tinen vusi, jsta tilintarkastustumiistuin raprti timintalhkryhmittäin. Timintalhkryhmät vastaavat paljlti vusien rahituskehyksen tsakkeita jitakin pikkeuksia lukuun ttamatta. Tässä tiedtteessa tiedt esitetään tilintarkastustumiistuimen timintalhkryhmien mukaisesti jateltuina, jllei tisin ilmiteta. Tiedtteen takakannen sisäpulelta käy tarkemmin ilmi, mitä timintalhkja tilintarkastustumiistuimen timintalhkryhmiin kuuluu ja kuinka nämä ryhmät vastaavat rahituskehyksen tsakkeita. 13

16 TARKASTUSLAUSUMA 2008 EU:N TALOUSARVIO 1 VUODEN 2008 TILIT Lausuma ei sisällä humautuksia tilien lutettavuudesta Tilintarkastustumiistuin tteaa, että Eurpan yhteisöjen tilinpäätös varainhitvudelta 2008 antaa lennaisilta sin ikeat ja riittävät tiedt Eurpan yhteisöjen taludellisesta asemasta, timien tulksista ja rahavirrista. Asettamatta tätä kantaa kyseenalaiseksi tilintarkastustumiistuin panee merkille, että tiettyjen kmissin pääsastjen kirjanpitjärjestelmissä sekä Eurpan satelliittihjelma Galilen käyttömaisuuteen svellettavassa kirjanpitjärjestelmässä esiintyvät puutteet vaarantavat taludellisten tietjen laadun. Tämä jhtuu sittain säännöstön ja rahituskehyksen mnimutkaisuudesta. Suriteperusteista kirjanpitjärjestelmää n vahvistettu Kmissin tilinpitäjän varainhitvunna 2007 käynnistämillä timenpiteillä 2, jiden tarkituksena li parantaa kirjanpidn valvntaympäristöä yksittäisissä pääsastissa, li vaikutusta myös varainhitvuteen Timenpiteiden avulla n kehitetty edelleen taludellisen raprtinnin järjestelmää ja kirjanpitjärjestelmiä. Tästä hulimatta järjestelmissä esiintyy yhä jitakin puutteita, jtka vat riski kirjanpittietjen laadulle. LAILLISUUS JA ASIANMUKAISUUS VARAINHOITOVUONNA 2008 Humautuksia sisältämättömät lausumat Vuden 2008 salta tilintarkastustumiistuin antaa humautuksia sisältämättömät lausumat tulista, situmuksista kaikissa timintlhkryhmissä sekä maksuista kulutuksen ja kansalaisuuden sekä hallintmenjen ja muiden menjen timintalhkryhmissä. 1 Tarkastuslausuma ja yksityiskhtaiset tarkastushavainnt esitetään kknaisuudessaan vusikertmuksen luvussa 1. 2 Ks. vusikertmus varainhitvudelta 2007, khta

17 Humautuksia sisältävät lausumat Maataluden ja lunnnvarjen timintalhkryhmän (maaseudun kehittämistä lukuun ttamatta) maksut vat lennaisilta siltaan lailliset ja asianmukaiset. Talus- ja rahitusasiiden timintalhkryhmän (kuudennen tutkimuksen ja teknlgian puitehjelman menja lukuun ttamatta) maksut vat lennaisilta siltaan lailliset ja asianmukaiset. Kielteinen lausuma Tilintarkastustumiistuin antaa kielteisen lausuman kheesiplitiikan, tutkimuksen, energian ja liikenteen sekä yhteisön ulkpulelle suunnatun tuen sekä kehitys- ja laajentumisasiiden timintalhkryhmille. Niiden maksuissa virhetas li lennainen, jskin vaihtelevassa määrin. Valvntajärjestelmiä n vielä parannettava Timintalhkryhmissä tutkimus, energia ja liikenne, yhteisön ulkpulelle suunnattu tuki sekä kehitys- ja laajentumisasiat ja kulutus ja kansalaisuus valvntajärjestelmät vat sittain vaikuttavia, kun pyritään saamaan varmuus siitä, että liian suurena ilmitettujen tai tukeen ikeuttamattmien menjen krvaaminen kyetään estämään tai havaitsemaan ja krjaamaan. Tilintarkastustumiistuin tteaa myös timintalhkryhmän maatalus ja lunnnvarat valvntajärjestelmien levan sittain vaikuttavia. Se panee kuitenkin merkille, että yhdennetty hallintja valvntajärjestelmä n edelleenkin yleisesti ttaen vaikuttava valvntajärjestelmä. Tietyillä alilla, jilla ilmenee puutteita etenkin maaseudun kehittämisen alalla n vielä ratkaistava eräitä kysymyksiä. Talus- ja raha-asiiden timintlhkryhmän valvntajärjestelmät havaittiin vaikuttaviksi kahdella klmesta arviidusta alasta. Klmannen alan eli yritystiminnan tapauksessa valvntajärjestelmät tdettiin vain sittain vaikuttaviksi, lähinnä kuudennen puitehjelman puutteiden vuksi. Kheesiplitiikan timintlhkryhmän salta tilintarkastustumiistuin havaitsi, että jäsenvaltiiden järjestelmät, jilla ikaistaan kansallisen valvnnan yhteydessä havaitut virheet, livat useimmiten ainakin sittain vaikuttavia. Kmissin, jäsenvaltiiden ja muiden edunsaajamaiden n jatkettava parannusten tteuttamista näiden timintalhkryhmien salta siten, että varmistetaan sääntöjenvastaisiin menihin liittyvien riskien riittävä hallinta. Laatikk 4 Virastt tarkastuslausumat julkaistaan erillisissä kertmuksissa Eurpan uninin virastt hitavat mnenlaisia tehtäviä useissa eri timipaikissa ympäri uninia. Vuden 2008 salta tilintarkastustumiistuin tarkasti 29 virastn vutuiset talusarvit, jiden kknaismäärä li 1,5 miljardia eura. Kullakin virastlla n ma timeksiantnsa ja jkainen virast vastaa talusarvinsa hallinninnista. Eurpan uninin virastjen ja muiden hajautettujen elimien tarkastuksista laaditaan erityisvusikertmukset, jtka julkaistaan erikseen. Tilintarkastustumiistuin anti humautuksia sisältämättömät lausumat tilien lutettavuudesta ja tilien perustana levien timien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta kaikkien virastjen salta lukuun ttamatta Eurpan pliisiakatemiaa. 15

18 TULOT Pääasiassa jäsenvaltiiden suria rahitussuuksia BKTL:n ja alv:n perustuvat mat varat vat peräisin jäsenvaltiiden surista rahitussuuksista. Mlemmissa tapauksissa kmissi käyttää kerättävien tuljen perustana jäsenvaltiiden laatimia makrtaludellisia aggregaatteja. Ilmituksia n tsin mahdllista ikaista neljän vuden ajan. Js kmissi tai jäsenvaltit havaitsevat ilmituksissa jtain epäilyttävää, ne vivat esittää varauman ja näin tietjen mahdllinen ikaisuaika pitenee. Jäsenvaltiiden kansalliset viranmaiset pääasiassa tulliviranmaiset keräävät perinteiset mat varat uninin pulesta. Ne kirjataan valtin rahastihin (ns. A-kirjanpitn) ja saatetaan sen jälkeen yhteisöjen käyttöön. Mikäli tulleja tai maksuja ei le maksettu ja vakuutta ei le timitettu, tai vakuudet n timitettu mutta maksut n riitautettu, jäsenvaltit vivat lykätä kyseisten varjen käyttöön asettamista kirjaamalla ne erilliseen kirjanpitn (ns. B-kirjanpit). Tulihin liittyvät tapahtumat kattavat perinteisiä mia varja kskevat jäsenvaltiiden ilmitukset ja maksut, jäsenvaltiilta saatuihin alv- ja BKTL-tietihin perustuvat, jäsenvaltiiden rahitussuuksia kskevat kmissin laskelmat ja muunlaiset tult. Perinteisten mien varjen khdalla tarkastus ei vi kattaa tullivalvnnan välttänyttä tuntia. Alv- ja BKTL-perusteisten rahitussuuksien khdalla tilintarkastustumiistuin ei tarkasta makrtaluden aggregaattien ja tilastjen perustana levia tietja suraan. Päätelmät Tilintarkastustumiistuin tteaa, että tulja kskevien tapahtumien virhetas ei le lennainen. Valvntajärjestelmiä pidetään niiden salta vaikuttavina, vaikka tilintarkastustumiistuin tu esille tiettyjä puutteita. Ne eivät kuitenkaan le lennaisia järjestelmien kknaisvaikuttavuuden kannalta. Susitukset Tilintarkastustumiistuin susittaa, että kmissi pyrkisi jatkssakin varmistamaan, että B-kirjanpita käytetään ikein ja että maksujen tteamista ja kantamista seurataan. Kmissin lisi krjattava valvntastrategiassa havaitut puutteet pyrkimällä erityisesti siihen, että tunnin fyysiset tarkastukset ja timijihin khdistuvat jälkitarkastukset vat asianmukaisesti tasapainssa. Tilintarkastustumiistuin susittaa myös, että kmissi pyrkisi jatkssakin pistamaan jäljellä levat alv:n perustuvia mia varja kskevat varaumat khtuullisessa ajassa. Kmissin lisi laadittava BKTL-luetteliden tarkastamista kskevat säännöt. 16

19 MAATALOUS JA LUONNONVARAT 55 MILJARDIA EUROA Viljelijöille, kalataluteen, maaseudun kehittämiseen ja ympäristölle suunnattu tuki EU:n yhteisen maatalusplitiikan (YMP) yhtenä tehtävänä n tukea viljelijöitä ja lla maatalusmarkkiniden timijana. Suurin sa YMP:n menista rahitetaan Eurpan maataluden tukirahaststa (jäljempänä maatalustukirahast), mutta yhä enemmän näitä menja rahitetaan Eurpan maaseudun kehittämisen maatalusrahaststa (jäljempänä maaseuturahast). Maaseuturahaststa rahitettuja timenpiteitä vat esimerkiksi maataluden ympäristötukijärjestelmät, maaseudun infrastruktuurit ja krvaukset epäsutuisten alueiden viljelijöille. Timintalhkryhmän talusarvimäärärahja käytetään myös seuraavilla alilla: kalatalus ja meriasiat sekä kansanterveys ja kuluttajansuja. Siitä hulimatta, että tiettyjen elintarvikkeiden, kuten riisin, viljelijöille maksetaan edelleen tutanttukea (niin kutsutut surat tutantn sidtut maksut), suuri sa (56 prsenttia) maataluden ja lunnnvarjen alan menista khdennetaan nykyisin tukikelpisen, maataluden ja ympäristön kannalta hyvässä kunnssa säilytetyn maan hehtaarimäärän perusteella suritettaviin maksuihin (tuki n tutannsta riippumatnta). Keskeistä järjestelmää kutsutaan tilatukijärjestelmäksi. Jtta viljelijä vi hakea tukea, hänellä n ltava tukiikeuksia (yksi/hehtaari). Jäsenvaltit myöntävät tukiikeudet, jtka perustuvat erilaisiin malleihin, ja ne rekisteröidään yhdennettyyn hallint- ja valvntajärjestelmään (IACS). Yhdennetty hallint- ja valvntajärjestelmä sisältää myös tietkannan viljelylhkista ja kasvatetuista eläimistä ja sen perusteella tarkastetaan viljelijöiden hakemusten tukikelpisuus. Maksajavirastt surittavat käytännössä kaikki maataluteen ja lunnnvarihin liittyvät maksut kansallisella ja alueellisella taslla. Ne myös timittavat kaikkien tukihakemusten hallinnlliset tarkastukset ja tarkastavat paikan päällä hakemuksista pimittuja tksia. Maksajavirast laatii tilinpäätöksen, jnka tdentamisviranmainen tarkastaa. Kmissi käyttää tarkastettua tilinpäätöstä hyväksyessään menja tätä kutsutaan myös tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyksi. Menettely käsittää tilien tarkastamisen ja hyväksymisen sekä laaja-alaisemmat mnivutiset sääntöjenmukaisuutta kskevat tarkastukset, jiden yhteydessä tehdään ikaisuja aiempien vusien menissa havaittujen sääntöjenvastaisuuksien perusteella. Tilien tarkastamis- ja hyväksymisprsessilla vahvistetaan määrät, jtka maksetaan lpullisesti EU:n talusarvista. Päätelmät: virhetas lennainen ainastaan maaseudun kehittämisen salta Tilintarkastustumiistuin ttesi, että maaseudun kehittämistä lukuun ttamatta timintalhkryhmän ilmitettujen menjen laillisuuteen ja/tai asianmukaisuuteen liittyvä virhetas ei le lennainen. Tilintarkastustumiistuin arvii, että suurin sa valvntajärjestelmistä n sittain vaikuttavia, kun tarkituksena n varmistaa maksujen sääntöjenmukaisuus. Timien laillisuus ja asianmukaisuus Tilintarkastustumiistuin arvii kk timintalhkryhmän salta, että yleinen virhetas n hieman alle kaksi prsenttia. Tilintarkastustumiistuin havaitsi tukikelpisuuteen liittyviä virheitä yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän maksuissa, jtka li suritettu edunsaajille, jtka eivät vastanneet viljelijästä annettua määritelmää. Kyseiset viljelijät eivät nimittäin lleet harjittaneet minkäänlaista 17

20 maatalustimintaa eivätkä säilyttäneet maata viljelyn ja ympäristön kannalta hyvässä kunnssa. Tilintarkastustumiistuin havaitsi myös ikeellisuuteen liittyviä virheitä: alat li ilmitettu liian suurina, mistä seurasi, että edunsaajille maksettiin liikaa tukea. Lisäksi tilintarkastustumiistuin havaitsi, että tuttajilta ei kerätty maitalan maksuja, eläinrekistereitä ei pidetty ajan tasalla eikä tiettyjä tietkantja käytetty. Maaseudun kehittämiseen liittyvissä menissa (jiden suus kaikista menista n 19 prsenttia) virhetas n edelleen krkeampi kuin muissa maatalustukirahastn menissa, vaikka arviitu virhetas n alhaisempi kuin edellisinä vusina ja kyseisillä virheillä n suhteellisen pieni taludellinen merkitys. Tilintarkastustumiistuin havaitsi seuraavia tukikelpisuuteen liittyviä virheitä: maataluden ympäristötimenpiteitä ja metsätalustimenpiteitä kskevaan tukeen liittyviä erityisehtja ei nudatettu ja maataluden ympäristötimenpiteiden jukssa ilmitettiin tukeen ikeuttamattmia alja. Tarkastuksessa havaittiin myös seuraavia ikeellisuuteen liittyviä virheitä: tukikelpiset ment ja maksettavat summat li laskettu väärin, ala li ilmitettu liian suurena ja yhteisön sääntöjen mukaista hehtaarikhtaista vähimmäismäärää ei nudatettu. Tilintarkastustumiistuin havaitsi lisäksi yhden tsiasiallisuuteen 1 liittyvän virheen: kaikkia rahitettuja urakita ei llut tehty. Esimerkki maataluden ympäristötimenpiteet Tukea myönnettiin hankkeelle, jka liittyi laidunalan aitaamiseen ja tietyn sittain pensaiden peittämän maasuuden raivaamiseen. Tavitteena li saada käyttöön enemmän alaa laajaperäiseen laiduntamiseen. Tämä li tarpeen, kska tällä estettiin liikalaiduntaminen, js karja keskitettäisiin j raivatuille alille. Tilintarkastustumiistuimen tarkastajat havaitsivat, että pensaista raivattu ala ei täysin vastannut alaa, jta varten tukea li haettu ja että ala li hieman pienempi kuin ilmitettu kknaisala. Yhdennetty hallint- ja valvntajärjestelmä n tietyin edellytyksin vaikuttava järjestelmä Yhdennetty hallint- ja valvntajärjestelmä rajittaa vaikuttavalla tavalla sääntöjenvastaisten menjen riskiä, js sitä käytetään asianmukaisesti ja js tukiikeuksiin liittyvät tiedt n tallennettu ikein ja ne vat lutettavia. On ehdttman tärkeätä, että tukiikeudet lasketaan ja khdennetaan ikein, jtta tilatukijärjestelmän ensimmäisenä sveltamisvunna ja sitä seuraavina vusina suritetut tilatukimaksut vidaan maksaa ikein. Yhdennetty hallint- ja valvntajärjestelmä kattaa jäsenvaltiiden taslla tarkastetut, maatalustukirahastn rahittamat keskeiset tukijärjestelmät tilatukijärjestelmän ja yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän. Tietyt maaseudun kehittämisen ja etenkin maataluden ympäristötimenpiteiden ja epäsutuisten alueiden perustekijät, kuten pinta-ala ja eläinten lukumäärä, tarkastetaan yhdennetyn hallint- ja valvntajärjestelmän avulla ja muut tekijät varta vasten kyseiseen tarkitukseen suunnitelluilla tarkastuksilla. 1 Ilmitettua mena tai timinta ei llut lemassa. 18

21 Tilintarkastustumiistuin havaitsi järjestelmässä seuraavat puutteet: hallinnlliset menettelyt ja valvntamenettelyt, jiden avulla varmistetaan maksujen ikeellisuus ja tukiikeudet sisältävien tietkantjen lutettavuus, eivät lleet asianmukaisia; paikalla tehtyjä tarkastuksia ei timitettu riittävästi ja/tai ne eivät lleet asianmukaisia, mistä seurasi, että aljen tukikelvttmuutta ei havaittu ja että jäsenvaltit määrittelivät puutteellisesti vaatimukset, jtka kskevat maan säilyttämistä maataluden ja ympäristön kannalta hyvässä kunnssa. Tilintarkastustumiistuin tteaa kaikkien maatalusmenjen salta riippumatta siitä kuuluvatk ne yhdennettyyn hallint- ja valvntajärjestelmään vai eivät että kmissin vutuiset tilien tarkastamisja hyväksymispäätökset rajittuvat pelkästään maksajavirastjen tilien kattavuuden ja ikeellisuuden varmistamiseen. Maksujen laillisuutta ja asianmukaisuutta käsitellään ainastaan mnivutisissa sääntöjenmukaisuutta kskevissa päätöksissä. Tämän vuksi tilien tarkastamis- ja hyväksymispäätökset eivät siis merkitse sitä, etteivätkö tarkastetut ja hyväksytyt ment visi sisältää sääntöjenvastaisia maksuja. Lisäksi kmissin sääntöjenmukaisuuteen liittyviin mukautuksiin sveltama laskentamenetelmä, jka perustuu suurelta sin kiinteämääräisiin ikaisuihin, merkitsee sitä, että tällä tavin takaisin perittyjen määrien ja sääntöjenvastaisten maksujen tdellisten määrien välille ei vida mudstaa pitävää yhteyttä. Susitukset Tilintarkastustumiistuin susittaa, että virheisiin jhtavat järjestelmäpuutteet krjataan. On esimerkiksi pyrittävä jatkssakin tehkkaasti varmistamaan, että edunsaajat nudattavat velvitteitaan maaseudun kehittämisen alalla. Tilatukijärjestelmän tai erityisesti yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän salta tilintarkastustumiistuin susittaa seuraavaa: Olisi krjattava varmistamalla tietkantjen lutettavuus sellaiset järjestelmäpuutteet, jiden vuksi esiintyy virhetapauksia, jissa alja ilmitetaan liian suurina ja jissa tukiikeuksia ei le määritetty ikein. Sääntöjä lisi edelleen tiukennettava siten, että EU:n suraa tukea ei makseta hakijille, jtka eivät le käyttäneet maata viljelyyn eivätkä aktiivisesti säilyttäneet maata maataluden ja ympäristön kannalta hyvässä kunnssa. Olisi pantava täytäntöön EU:n suraan tukeen liittyvät laidunmaiden vähimmäisvaatimukset. Tilintarkastustumiistuin tistaa lisäksi, että maaseudun kehittämisen alalla tarvitaan lisätimia, jilla varmistetaan, että edunsaajat nudattavat velvitteitaan. Myös sääntöjä ja ehtja n yksinkertaistettava. 19

22 KOHEESIOPOLITIIKAN ALAT 36,6 MILJARDIA EUROA Edistää rakenteellista speuttamista, taludellista ja ssiaalista kheesita, alueidenvälistä yhteistyötä ja työllisyysmahdllisuuksia EU:n kheesiment suunnitellaan mnivutisina hjelmakausittain, ja kuhunkin hjelmakauteen liittyviä maksuja suritetaan vielä vähintään kaksi vutta hjelmakauden päättymisen jälkeen. Tilintarkastustumiistuimen vuden 2008 tarkastushavainnissa käsitellään hjelmakauden maksuja, kska vunna 2008 suritetut kauden ment livat lähes pelkästään ennakkmaksuja. Kaudella kaksi suurinta rakennerahasta livat Eurpan aluekehitysrahast (EAKR) ja Eurpan ssiaalirahast (ESR). Ensin mainitusta rahitetaan esimerkiksi pienten ja keskisuurten yritysten infrastruktuureita ja timintaa, jälkimmäisen rahastn hankkeet pulestaan kskevat tyypillisesti työttömyyttä ja työmarkkinille pääsyä. Klmas rahast n kheesirahast, jnka varilla tuetaan ympäristön tilan parantamista ja liikenneinfrastruktuureita taludellisesti vähemmän kehittyneissä jäsenvaltiissa. EU rahittaa kheesiplitiikkaa sarahituksen mudssa siten, että myös jäsenvaltit sallistuvat rahitukseen. Kheesirahituksen perusyksikkö n hanke ja sen krvaukset maksetaan hankkeen edistäjän tekemän menilmituksen perusteella. Jäsenvaltiiden n lutava valvntajärjestelmiä, jilla pyritään estämään tai havaitsemaan ja krjaamaan virheellisesti krvatut hankement ja muut sääntöjenvastaisuudet. Päätelmät: virhetas n lennainen Tilintarkastustumiistuin tteaa, että kheesiplitiikan hankemenjen krvaamisen khdalla laillisuuteen ja/tai asianmukaisuuteen liittyvä virhetas n lennainen. Tilintarkastustumiistuin havaitsi, että suurimmalla salla sekä kmissin että jäsenvaltiiden valvntajärjestelmistä pystyttiin ainastaan sittain varmistamaan vaikuttavalla tavalla, että menjen krvaaminen li llut laillista ja asianmukaista. Tukikelpisuuteen liittyvät virheet Mnissa kheesiplitiikan hankkeiden krvauksissa havaittiin jälleen vunna 2008 virheitä, tisin sanen li paljn sellaisia hankkeita, jiden menja li krvattu liian suurina. Tilintarkastustumiistuin laati pimimansa tksen perusteella arvin, jsta se teki päätelmän, että vähintään 11 prsenttia krvatusta kknaismäärästä lisi kuulunut jättää krvaamatta. Tilintarkastustumiistuimen kyseisenä vunna tarkastamissa tapauksissa rakennerahastjen alan yleisimmät virheelliset menkrvaukset liittyivät rahituksen tukikelpisuuteen. Tällaisia tapauksia livat esimerkiksi hankkeet tai edunsaajat, jtka eivät täyttäneet tietyn rahastn ehtja, vakavat puutteet hankintasääntöjen nudattamisessa ja sellaisten kustannusten sisällyttäminen menilmituksiin, jtka eivät lleet krvauskelpisia. 20

23 Esimerkki Eurpan aluekehitysrahast Yhdessä Eurpan aluekehitysrahastn hankkeessa tuettiin paikallisesta padsta tulevan veden jakeluun tarvittavaan vesijhtn liittyvän klmen tasaustrnin rakentamista. Hanke tteutettiin vusina Vesijhta ei kskaan käytetty, sillä padssa ei le kskaan llut vettä. Hallintviranmainen tiesi, ettei hanke täyttäisi erityistavitteita ja ettei se tämän vuksi llut ikeutettu tukeen. Viranmainen kuitenkin päätti sisällyttää sen timenpidehjelmaan, jtta hanke krvaisi tisen kmissin hylkäämän hankkeen. Tämän hankkeen kmissille ilmitetut ment livat 5,7 miljnaa eura. Jäsenvaltiiden järjestelmät ja kmissin valvnta sittain vaikuttavia Tilintarkastustumiistuin havaitsi hjelmakautta kskevissa jäsenvaltiiden valvntajärjestelmissä useita puutteita. Puutteet liittyivät takaisinperintään ja rahitusikaisujen raprtintiin kmissille ja ne haittaavat kattavien ja lutettavien tietjen saamista rahitusikaisuista kaikista jäsenvaltiista. Kmissin keskeiset valvntatimet käsittävät kmissin surittamat jälkitarkastukset sekä maksatusten keskeyttämis- ja rahitusikaisumenettelyt. Jäsenvaltit tteuttivat hjelmakauden rahitusikaisuista 94 prsenttia peruuttamalla tukeen ikeuttamattmia menja ja krvaamalla ne uusilla tukikelpisilla menilla. Tilintarkastustumiistuin krstaa, ilman jäsenvaltiiden vaikuttavaa ennakktarkastusta kyseinen käytäntö ei riitä varmistamaan, että kaikki sääntöjenvastaiset ment jätetään EU-rahituksen ulkpulelle hjelman päätösvaiheessa. Tilintarkastustumiistuin kats hjelmakauden salta, että jäsenvaltiiden järjestelmäkuvausten, sääntöjenmukaisuuden arviinnin ja tarkastusstrategiiden viivästynyt hyväksyntä lisää riskiä siitä, ettei valvntajärjestelmiin lisätyillä kyseisillä uusilla timilla pystytä estämään ja havaitsemaan virheitä j hankkeen käynnistysvaiheessa. Vuden 2008 alussa ei vida vielä arviida, millainen vaikutus n timintasuunnitelmalla, jka laadittiin kmissin valvntatehtävän vahvistamiseksi rakennetimien yhteisen hallinninnin yhteydessä. Tämä jhtuu siitä, että aiempina vusina tehdyt virheet vaikuttavat edelleenkin kmissin krvaamiin menihin. Susitukset Tilintarkastustumiistuin susittaa, että kmissi: keskittyisi jäsenvaltiille antamassaan hjauksessa alihin, jtka vat muita alttiimpia virheille, tisin sanen tukikelpisuuskysymyksiin ja hankintamenettelyihin pyrkisi varmistamaan, että virheet havaitaan ja ikaistaan vaikuttavasti jäsenvaltin taslla; tähän sisältyvät myös takaisinperintämenettelyt ja raprtinti kmissille jatkaisi timenpidehjelmien tarkastamista riskiperusteisesti ja keskittyisi niihin alihin ja hjelmiin, jtka vat muita alttiimpia virheille varmistaisi, että ikaisumekanismeja svelletaan hulellisesti sellaisten timenpidehjelmien khdalla, jissa n havaittu virheitä, ja varmistaisi samalla, että tästä menettelystä ei aiheudu uusia virheitä. 21

24 TUTKIMUS, ENERGIA JA LIIKENNE 7,5 MILJARDIA EUROA Kilpailukykyä parannetaan tutkimuksen ja teknlgia avulla Tutkimuksen, energian ja liikenteen ala kattaa mnenlaisia timia, jiden tarkituksena n lisätä kilpailukykyä ja kasvua. Suurin sa menista liittyy tutkimukseen ja teknlgian kehittämiseen. Tutkimusta rahitetaan mnivutisista puitehjelmista. Niihin sisältyy useita rahitusjärjestelmiä, jista tuetaan mnentyyppisiä hankkeita. Hankkeita tteuttavat tutkimuslaitkset ja ylipistt sekä yksityishenkilöt, kaupalliset yritykset ja julkishallint. Hankkeissa tutkimukseen sallistuu tavallisesti lukuisia yhteistyökumppaneita EU:n eri jäsenvaltiista ja EU:n kanssa asssiaatispimuksen tehneistä maista. Jkainen kumppani tekee avustusspimuksen kmissin kanssa, ja yksi kumppaneista nimitetään hankekrdinaattriksi, jka valv hankkeen rahitusta ja hallinta ja n yhteydessä kmissin. Vudesta 2008 alkaen EU:n rahitussuus tietyille suurille tutkimushankkeille n hjattu yhteisyritysten kautta. Yhteisyritykset vat yhteisön elimiä, jtka hallinnivat kmissin sekä muiden julkisten ja yksityisten kumppaneiden myöntämiä varja. EU:n yksittäisiin hankkeisiin myöntämän avustuksen suuruus vaihtelee muutamasta sadasta eursta kymmeniin miljniin eurihin. Timintalhkryhmän tinen suuri menlukka liittyy Eurpan laajuisia verkkja kskevaan energiaja liikennehjelmaan. Siitä rahitetaan suuria energia- ja liikennehankkeita: liikennehankkeille myönnetyt avustukset vat keskimäärin yli 16 miljnan eurn ja energiahankkeille myönnetyt avustukset 1,3 miljnan eurn suuruisia. Edunsaajat vat tavallisesti jäsenvaltiiden viranmaisia, mutta ne vivat lla myös julkisia tai yksityisiä yrityksiä. Päätelmä: kmissi n kehittänyt valvntajärjestelmiään ja yksinkertaistanut rahitusta kskevia sääntöjä, mutta virhetas n edelleen lennainen Tilintarkastustumiistuin tteaa, että timintalhkryhmän tutkimus, energia ja liikenne vuden 2008 maksujen virhetas n lennainen, vaikka virhetas nkin kmissin tteuttamien krjaavien timenpiteiden ansista laskenut aiempiin vusiin verrattuna. Tilintarkastustumiistuin arvii timintlhkryhmän valvntajärjestelmien levan sittain vaikuttavia. Virheet jhtuvat lähinnä sitä, että n krvattu tukeen ikeuttamattmia menja Useimmiten virheitä aiheutuu siitä, että kmissi krvaa edunsaajien ilmittamia tukeen ikeuttamattmia menja. Virheet liittyvät pääasiassa tukeen ikeuttamattmien henkilöstömenjen ja välillisten kustannusten krvaamiseen kuudennen puitehjelman tutkimushankkeiden yhteydessä. Yksi syy tähän n se, että säännökset vat mnimutkaisia ja tukikelpisuuskriteereitä n lukuisia. Vaatimuksiin kuuluu myös se, että edunsaajien n kyettävä sittamaan, että ment vat tdellisia, tukikelpisia ja hankkeen tteuttamisen kannalta välttämättömiä. 22

25 Esimerkki henkilöstöment Liikennejärjestelmiä kskevassa tutkimus- ja kehityshankkeessa työskenteli kaksi henkilöstöryhmää: yliinsinöörejä/hankkeen vetäjiä ja insinöörejä/teknikita. Edunsaaja laski näiden salta hankkeen henkilöstöment tuntipalkan perusteella. Tilintarkastustumiistuin ttesi, että laskelmissa käytetyt palkat eivät vastanneet menja, jtka edunsaajalle li tsiasiallisesti aiheutunut avustusspimuksen mukaisten timien tteuttamisesta. Tilintarkastustumiistuimen tarkastajat laskivat henkilöstöment uudelleen edunsaajan tileihin kirjattujen tsiasiallisten palkkakustannusten perusteella. Näin kävi ilmi, että edunsaaja li ilmittanut hankkeen henkilöstöment yli eura tdellista suuremmiksi. Hankkeen tukikelpisia välillisiä kustannuksia n niin llen alennettava vastaavassa suhteessa. Valvntajärjestelmät vat sittain vaikuttavia Edunsaajan n liitettävä krvausta varten esittämiinsä menilmituksiin riippumattman tarkastajan antama tarkastuslausunt, jsta käy ilmi, että ilmitetut ment vat tukikelpisia. Tilintarkastustumiistuin havaitsi kuitenkin virheitä lähes pulessa niistä menilmituksista, jista li annettu humautuksia sisältämätön lausunt. Kmissi tti seitsemännen puitehjelman yhteydessä käyttöön uudenlaisen ennakktarkastukseen perustuvan tarkastuslausunnn, mikä kevensi edunsaajien hallinnllista taakkaa ja edisti asianmukaisten kustannuslaskentamenetelmien käyttöä. Timenpide li edelleen alkuvaiheessa vunna Vuden lpussa kmissi ei llut vielä määritellyt selkeästi kriteereitä, jiden avulla vidaan arviida edunsaajien kustannuslaskentamenetelmiä, ja uudenlainen ennakktarkastukseen perustuva tarkastuslausunt li hyväksytty vain yhdessä tapauksessa. Kmissin tutkimusalan menihin sveltaman valvntajärjestelmän tinen keskeinen satekijä n hjelma, jka kskee menjen krvaamisen jälkeen edunsaajien luna timitettavia tilintarkastuksia. Jälkitarkastuksilla pyritään havaitsemaan ja krjaamaan virheet, jita ei le kyetty estämään eikä havaitsemaan aiemmilla valvntamenettelyillä. Tilintarkastustumiistuin havaitsi, että vaikka jälkitarkastukset kattavatkin humattavasti entistä suuremman san menista, kuudennen puitehjelman tarkastusstrategian krdinintia ja täytäntöönpana n yhä parannettava ja edunsaajille ja lausunnn antaville tarkastajille tarkitettua neuvntaa ja hjeita kehitettävä. Kattavampien jälkitarkastusten ansista kmissin krjaavilla timilla n entistä tukevampi perusta, mutta vuden 2008 lppuun mennessä käynnistetyt takaisinperintämenettelyt kskivat vain vähäistä määrää varja eikä seuraamuksia llut määrätty lainkaan. 23

26 Susitukset Kmissi n viime vusina parantanut valvntajärjestelmiään ja yksinkertaistanut tutkimushankkeiden rahitusta kskevia sääntöjä. Näin timintalhkryhmän virhetasa n saatu alennettua. Jtta kehityssuunta pysyisi myönteisenä, kmissin lisi: hulehdittava siitä, että valvntamenettelyjä svelletaan tiukasti; etenkin tarkastuslausuntjen lutettavuutta lisi parannettava ja jälkitarkastuksia kskevaa strategiaa tteutettava tehkkaasti. Tarvittaessa lisi määrättävä seuraamuksia ja ikea-aikaisesti perittävä takaisin tai mukautettava maksettuja määriä, js ilmitettuja menja n krvattu aiheettmasti jatkettava rahitusta kskevien sääntöjen yksinkertaistamista seuraavan (kahdeksannen) tutkimuksen puitehjelman yhteydessä, kmississa äskettäin varainhitsäännösten ratinalisinnista laaditun asiakirjan mukaisesti; samalla lisi edelleen taviteltava kustannustehkasta valvntajärjestelmää, jlla n mahdllista saada khtuullinen varmuus menjen sääntöjenmukaisuudesta. 24

27 YHTEISÖN ULKOPUOLELLE SUUNNATTU TUKI SEKÄ KEHITYS- JA LAAJENTUMISASIAT 6,2 MILJARDIA EUROA Ulksuhteet, kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu sekä laajentumista kskeva tuki Ulksuhteet ja kehitysyhteistyö kattavat nin kaksi klmassaa tämän timintalhkryhmän menista. Timinnan avulla tuetaan eri maita ja tehdään niiden kanssa yhteistyötä, minkä lisäksi tteutetaan erityishjelmia, jihin lukeutuvat esimerkiksi elintarviketurvahjelma sekä demkratiaa ja ihmisikeuksia kskeva eurppalainen rahitusväline. Lput ment khdennetaan laajentumisasiihin (27 prsenttia) tisin sanen siirtymävaiheen tukeen ja instituutiiden kehittämistukeen sekä humanitaariseen apuun. Suurinta saa menista hallinni jkin seuraavista klmesta kmissin pääsaststa: humanitaarisen avun pääsast, EurpeAid-yhteistyötimist (ulksuhteet ja kehitysyhteistyöhankkeet) tai laajentumisasiiden pääsast. Tässä sassa käsiteltävien menjen lisäksi menja aiheutuu humattava määrä myös Eurpan kehitysrahastjen kautta (ks. sa varainhitvuden 2008 tarkastuslausuma Eurpan kehitysrahastt ). Suurta saa menista hallinnivat kmissin lähetystöt maissa, jissa EU rahittaa hankkeita. Hankkeiden tteuttajina vat täytäntöönpansta vastaavat elimet, jtka vivat lla kansainvälisiä rganisaatiita, paikallisia ja kansainvälisiä valtiista riippumattmia järjestöjä tai valtin laitksia. Osa kehitystuesta maksetaan talusarvitukena, jnka yhteydessä varat liitetään tietyin ehdin yhteistyökumppanimaan talusarvin. Päätelmä: virhetas n lennainen Tilintarkastustumiistuin tteaa, että yhteisön ulkpulelle suunnattavan tuen sekä kehitys- ja laajentumisasiiden timintalhkryhmän menjen perustana levien timien laillisuuteen ja/tai asianmukaisuuteen liittyvä virhetas n lennainen. Tilintarkastustumiistuin arvii, että valvntajärjestelmät varmistavat vain sittain vaikuttavasti maksujen sääntöjenmukaisuuden. Hankintamenettelyissä ilmeni tukikelpisuuteen ja sääntöjenvastaisuuteen liittyviä virheitä Tilintarkastustumiistuin havaitsi tukikelpisuusvirheitä, jtka liittyivät esimerkiksi siihen, että menilta edellytettävät tukikelpisuusehdt eivät täyttyneet, sekä siihen, että menilmituksiin li sisällytetty alv ja muita tukeen ikeuttamattmia verja. Jissakin tapauksissa puuttui maksujen hyväksymiseen tarvittavia tsitteita (esimerkiksi laskuja, kuitteja ja tilitteita), määräaikja ei nudatettu, ja hankintamenettelyihin liittyi sääntöjenvastaisuuksia. 25

28 Kaikkien pääsastjen järjestelmät vat yhä vain sittain vaikuttavia, mutta syyt tilanteeseen vaihtelevat EurpeAid: keskushallinta kskeva kmissin tarkastusjärjestelmä li edelleen yleisesti ttaen vaikuttava. Lähetystöjen tarkastuksissa li kuitenkin yhä puutteita. Puutteet liittyivät lähinnä ennakktarkastuksiin (ennalta ehkäisevä valvnta ei llut vaikuttavaa eikä riittävää, hankkeiden tteuttamisesta vastaavia rganisaatiita ei valvttu ja tuettu riittävästi, ja talusarvitukimaksuihin liittyvissä maksuehtjen täyttymisen tarkastusprsesseissa li puutteita). Ulksuhteiden pääsast: jälkitarkastuksissa havaittiin humattavia puutteita; puutteita ilmeni myös hankkeiden varainhidssa ja taludellisten tietjen valvnnassa. Laajentumisasiiden pääsast: pääsastn sisäisen tarkastuksen yksikössä ja sen jälkitarkastuksissa li puutteita. Perustavanlaatuisia puutteita ilmenee niin ikään edelleen Pharevarjen hallinninnissa Bulgariassa; hallinninnissa n mahdllisia sääntöjenvastaisuuksia. Humanitaarisen avun pääsast: pääsastn sisäisen tarkastuksen yksikkö perustettiin vasta vunna Vusi 2008 mudsti näin llen yksikölle siirtymävaiheen, ja uuden rganisaatin vidaan dttaa tuttavan täysimääräistä tulsta vudesta 2009 alkaen. Susitukset Tilintarkastustumiistuin susittaa seuraavaa: lisi tettava käyttöön timenpiteitä, jiden avulla lisätään kmissin maksuihin ja spimuksiin sveltaman ennakktarkastusjärjestelmän vaikuttavuutta (EurpeAid ja ulksuhteiden pääsast) EU:n rahittamia hankkeita tteuttaville rganisaatiille lisi annettava aiempaa enemmän tukea, ja niiden timia lisi seurattava tiiviimmin tilintarkastukset ja ennakktarkastukset lisi suunniteltava realistisemmin; käytettävissä levat resurssit lisi tettava humin, jtta suunnitelmat kyetään tteuttamaan asianmukaisesti suunniteltujen tilintarkastusten ja jälkitarkastusten tteutumista lisi seurattava tiiviisti, jtta mahdlliset pikkeamat vidaan havaita ja krjata viipymättä tilintarkastusten ja jälkitarkastusten tulkset lisi kirjattava asianmukaisesti ja niitä lisi analysitava systemaattisesti keskitetyn hallinninnin yhteydessä lisi tettava käyttöön paremmin työstetty jälkitarkastusstrategia (laajentumisasiiden pääsast). 26

29 KOULUTUS JA KANSALAISUUS 1,7 MILJARDIA EUROA Kulutukseen, kulttuuriin ja yhteisvastuullisuuteen sekä ikeuteen ja turvallisuuteen suunnatut varat Kulutuksen ja kansalaisuuden aljen menja hallinni pääasiassa kmissi jk keskitetysti tai jäsenvaltiiden kautta. Timintalhkryhmän EU-tuelle n lunteenmaista useita eri alja ja hanketyyppejä kskevien rahitusjärjestelmien kirj. Kyseessä vivat lla esim. kansalaisuutta edistäviin timiin annettavat avustukset tai liikkuvuutta kskevat avustukset kulutus- ja ammattikulutusalilla. Hankkeita tteuttavat petusjärjestöjen lisäksi myös yksityisyritykset ja julkishallinnt. Lpulliset edunsaajat vat yksilöitä, pääasiassa EU:n kansalaisia. Päätelmät Tilintarkastustumiistuin tteaa, että laillisuuteen ja asianmukaisuuteen vaikuttavien virheiden tas ei le lennainen timintalhkryhmän kulutus ja kansalaisuus maksuissa (pääasiassa ennakkmaksuja). Tilintarkastustumiistuimen testit sittivat kuitenkin, että virhetas li lennainen väli- ja lppumaksuissa. Tilintarkastustumiistuin arvii, että valvntajärjestelmät vat kk timintalhkryhmän salta ainastaan sittain vaikuttavia. Susitukset Tilintarkastustumiistuin susittaa seuraavaa: Kmissin lisi tettava käyttöön tarkemmat hjeet, jista käy ilmi, mitkä timet kansallisten viranmaisten n tteutettava. Kmissin lisi situduttava valvmaan lähemmin vutuista jälkitarkastuslausumaprsessia, tehtävä perusteellisempia seurantakäyntejä ja tarkastettava useammin suraan, vatk kuvatut valvntamenettelyt asianmukaisia ja nk ne pantu täysimääräisesti täytäntöön. 27

30 TALOUS- JA RAHOITUSASIAT 0,6 MILJARDIA EUROA Edistää taluden ja liiketaluden kehittämistä sekä kilpailukykyä ja kauppaa Tämä timintalhkryhmä kattaa yritystiminnan sekä talus- ja rahitusasiiden timintalhkjen eri investinti- ja avustushjelmat. Näitä vat esimerkiksi pienten ja keskisuurten yritysten tuki, rahitusvälineet maksutasetuen antamiseksi klmansille maille, eurppalaiset avaruushankkeet ja teknlgisten innvaatiiden edistäminen. Timintalhkryhmään kuuluvat lisäksi ulksuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahast ja purettava Eurpan hiili- ja teräsyhteisö. Osa menista liittyy timintalhkryhmän tutkimus, energia ja liikenne kattamiin samihin tutkimuksen ja teknlgisen kehittämisen puitehjelmiin. Päätelmät Tilintarkastustumiistuin tteaa, että kuudennen tutkimusta ja teknlgista kehittämistä kskevan puitehjelman maksuja lukuun ttamatta virhetas ei llut lennainen timintalhkryhmän maksuissa. Tilintarkastustumiistuin tarkasti talus- ja rahitusasiiden timintalhkryhmän klme valvntajärjestelmää. Kahden valvntajärjestelmän arviitiin varmistavan vaikuttavasti maksujen laillisuus ja asianmukaisuus ja yhden valvntajärjestelmän ainastaan sittain vaikuttavasti 1. Susitukset Tilintarkastustumiistuin susittaa kmissita tehstamaan timiaan, jilla saataisiin vähennettyä edunsaajien menilmituksissa ilmitetuista tukeen ikeuttamattmista menista aiheutuneita virheitä. 1 Tämä jhtuu suurimmaksi saksi kuudennen tutkimusta ja teknlgista kehittämistä kskevan puitehjelman valvntajärjestelmistä. 28

31 HALLINTOMENOT JA MUUT MENOT 8,5 MILJARDIA EUROA Eurpan uninin hallintment Hallintment kstuvat pääasiassa Eurpan parlamentin, neuvstn, kmissin, tumiistuimen, Eurpan talus- ja ssiaalikmitean, alueiden kmitean, Eurpan ikeusasiamiehen, Eurpan tietsujavaltuutetun ja tilintarkastustumiistuimen henkilöstöresursseihin (kuten palkat, krvaukset ja eläkkeet) ja rakennuksiin (esimerkiksi vukrat) liittyvistä menista, laitteisiin, energiaan ja viestintäja infrmaatiteknlgiaan liittyvistä menista sekä hankinnista ja sekalaisista menista. Päätelmät Tilintarkastustumiistuin tteaa, että kyseessä levan alan timien virhetas ei le lennainen ja että käytössä levat valvntajärjestelmät vat varainhitasetuksessa esitettyjen vaatimusten mukaisia. Susitukset Tilintarkastustumiistuin ei antanut susituksia. 29

32 VALVONTA 1 Kehitys vunna 2008 Tilintarkastustumiistuin tutki, miten kmissi n edistynyt varainhitvunna 2008 valvntajärjestelmiensä puutteiden krjaamisessa; puutteiden krjaaminen n lennaista EU:n talusarvista rahitettujen timien laillisuuden ja asianmukaisuuden varmistamisen kannalta. Tilintarkastustumiistuin havaitsi, että kmissin valvntajärjestelmät livat parantuneet myös vunna 2008: etenkin pääjhtajien lausumissa annettuun varmuuteen liittyvien varaumien vaikutus lisääntyi. Tilintarkastustumiistuin havaitsi, että jissakin vutuisissa timintakertmuksissa ja lausumissa li yhä puutteita, jtka liittyivät varaumien sisältöön ja kattavuuteen. Puutteita havaittiin myös valvntajärjestelmien arviinnissa ja timinnassa. Kmissi n edistynyt vutuisten yhteenvetjen 2 hallinninnissa siinä määrin, että ne antavat lisävarmuutta ja niistä saadaan lisäarva pääjhtajien lausumiin. Kaikki jäsenvaltit eivät kuitenkaan nudattaneet varainhitasetusta täysimääräisesti. Tilintarkastustumiistuin havaitsi myös, että kmissi pystyi sittamaan, että tarkistettuja sisäisen valvnnan standardeja pannaan täytäntöön lähes kaikilta sin; standardeja n svellettu 1. tammikuuta 2008 alkaen. Kmissi n niin ikään pannut täytäntöön yhdennetyn sisäisen valvnnan kehyksen lumisesta laatimassaan timintasuunnitelmassa esitetyt alatimenpiteet (jtka tilintarkastustumiistuin ti esille varainhitvuden 2007 vusikertmuksessa). Kmissi ei le kuitenkaan kyennyt määrittelemään, nk timintasuunnitelmalla llut mitattavissa levaa vaikutusta valvntajärjestelmiin ja viime kädessä timien laillisuuteen ja asianmukaisuuteen. Tilintarkastustumiistuin panee kuitenkin merkille, että kmissi ei eräiden talusarvialjen salta pystynyt sittamaan, että valvntajärjestelmien parantamistimilla n kyetty lieventämään virheriskiä. 1 Sivulla 12 esitetään lyhyt kuvaus (sisäisistä) valvntajärjestelmistä. 2 Jäsenvaltit laativat vutuiset yhteenvedt, jissa annetaan tietja niiden talusarvihallinnsta. Tilintarkastustumiistuin ttesi varainhitvuden 2007 vusikertmuksessaan, että vutuiset yhteenvedt eivät sisältäneet lutettavaa arviintia valvntajärjestelmien timinnasta ja vaikuttavuudesta, ja näin llen se susitti, että kmissi käynnistäisi tietjen laadun parantamiseen tähtäävät timet. 30

33 Susitukset Valvntajärjestelmien parantamista lisi pidettävä jatkuvana prsessina, jssa kestää aikansa ennen kuin timenpiteitä vidaan pitää vaikuttavina. Tästä jhtuen useat tilintarkastustumiistuimen aiemmat susitukset pitävät edelleenkin paikkansa. Etenkin niihin menalihin lisi kiinnitettävä lisähumita, jiden virhetasn tilintarkastustumiistuin edelleenkin tteaa krkeaksi. Tilintarkastustumiistuin pitää tärkeinä erityisesti seuraavia timia: lisi arviitava tarkastusten kustannuksia ja arva eri plitiikan alilla lisi pyrittävä yksinkertaistamaan eri timinnanalja kskevia ehdtuksia lisi edelleen kehitettävä mekanismia, jnka kautta rahitusikaisuilla, peruutuksilla tai takaisinperinnällä pyritään krjaamaan syntyneet virheet; lisäksi lisi ryhdyttävä tarvittaviin timiin, jtta kyseinen vaikutus vidaan sittaa tteen käytännössä. Jäsenvaltiilla n ikeudellinen velvite timittaa vusittain ilmituksia tietyiltä timintalhkilta. Kmissin lisi varmistuttava siitä, että kyseisiä ilmituksia hyödynnetään mahdllisimman hyvin. Lisäksi lisi kiinnitettävä asianmukaista humita jäsenvaltiiden (kansalliset ilmitukset) ja ylimpien tarkastuselinten esittämiin maehtisiin alitteisiin. Niiden avulla saataisiin lisätietja kaikista sellaisista kysymyksistä, jtka saattavat lla EU:n talusarvin menjen laillisuuden ja asianmukaisuuden varmistamisen kannalta relevantteja. Yksinkertaistamisen tarve Varjen käyttötapaa hjaavat säännöt n laadittu, jtta tuen avulla saavutettaisiin asetetut timinnan tavitteet tavitteena n, että varat käytettäisiin tarkituksenmukaisiin khteisiin ikea-aikaisesti. Osa säännöistä n yhteisiä kaikille maksutyypeille, mutta jtkin vat riippuvaisia siitä, millaisista menista n kyse. Sääntöjen lunne ja mnimutkaisuus vivat näin llen riippua myös timinnan tavitteiden mnimutkaisuudesta. Mitä raskaampia ja mnimutkaisempia säännöt vat, sitä suurempi n riski, että niitä ei nudateta; tällöin kasvaa myös riski, että tapahtumissa ilmenee virheitä ja että timinnan tavitteet jäävät saavuttamatta. Vastaavasti liiallinen hjelmien erityistavitteiden hiensäätö nstaa väkisinkin kustannuksia, jtka aiheutuvat tavitteiden saavuttamisen tarkastamisesta. Tisin sanen virheriskiä vähennetään hyvin suunnitelluilla säännöillä ja säännöksillä, jtka vat selkeästi tulkittavissa ja jiden sveltaminen n yksinkertaista. Sääntöjen yksinkertaistaminen pelkästään siksi, että sääntöjenvastaisuuksien riskiä saataisiin pienennettyä, vi sisältää jitakin haittapulia, sillä yleisluntisemmat säännöt saattavat jhtaa siihen, että menja ei enää khdenneta aiemmassa määrin. Yksinkertaistaminen saattaisi jillakin alilla merkitä ennakiden myöntämisehtjen höllentämistä ja ennakkina maksettavissa levien määrien kasvua. Näistä varauksista hulimatta yksinkertaistamisen n pysyttävä määräävänä tavitteena. 31

34 Valvnnan hyödyt ja kustannukset EU:n talusarvin hallinninti n kehittynyt vähitellen ajan kuluessa erityyppisten men-hjelmien myötä, jita n tettu käyttöön vaiheittain. Menja ja hallinnintimutja kskevien sääntöjen yhteydessä n tettava humin eri talusarvimenjen tavitteiden erityispiirteet. Tavitteet eivät kuitenkaan saisi lla liian yksityiskhtaisia, sillä se vi kasvattaa liikaa hallinnllista työtaakkaa ja jhtaa säännöksiin, jiden seuranta n vaikeaa. Edellytyksenä n, että kmissi käy harkitusti läpi yksittäisten men-hjelmien taustalla vaikuttavan säädöskehyksen ja hallinnintirakenteen. Ensimmäisenä ja lennaisena tehtävänä n varmistaa, että kttavat tiedt vat niin lutettavia ja kattavia, että niiden avulla vidaan laatia uskttava arviinti valvntakustannuksista. Tavitteeksi n järjestelmien vaikuttavuuden varmistamisen hella asetettava se, että valvntakustannusten ja valvnnasta saatavan hyödyn välille saavutettaisiin asianmukainen tasapain 1. Tilintarkastustumiistuin krstaa, että n tärkeä kiinnittää enemmän humita valvnnan yksinkertaistamiseen sekä siitä seuraaviin hyötyihin ja kustannuksiin. Tällainen arviinti lisi tehtävä hyvissä ajin ennen uuteen mnivutiseen rahituskehykseen liittyvien ehdtusten valmistelua. 1 Kats tilintarkastustumiistuimen susitus, vusikertmus varainhitvudelta 2007, khta