Talousarvion valvontavaliokunta

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Talusarvin valvntavalikunta TYÖASIAKIRJA erityiskertmuksesta nr 21/2012 (vastuuvapaus 2012) Energiatehkkuuteen khdennettujen kheesipliittisten investintien kustannustehkkuus Talusarvin valvntavalikunta Esittelijä: Zigmantas Balčytis DT\ dc PE v01-00 Mninaisuudessaan yhtenäinen

2 Jhdant Eurpan uninin timinnasta tehdyn spimuksen (SEUT) 194 artiklan 1 khdassa määrätään seuraavaa: 1. Sisämarkkiniden tteuttamisen ja timinnan yhteydessä sekä ympäristön säilyttämistä ja sen tilan parantamista kskevan vaatimuksen humin ttaen uninin energiaplitiikalla pyritään jäsenvaltiiden välisen yhteisvastuun hengessä: a) varmistamaan energiamarkkiniden timivuus; b) varmistamaan energian timitusvarmuus uninissa; c) edistämään energiatehkkuutta ja energiansäästöä sekä uusiin ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvien energiamutjen kehittämistä; ja d) edistämään energiaverkkjen yhteenliittämistä. EU asetti vunna 2007 tavitteekseen 1 säästää 20 prsenttia ennustetusta primäärienergian kulutuksesta vuteen 2020 mennessä, mutta tavite ei le sitva. Kmissi kuitenkin arvii 2, että nykyisten plitiikkjen (yhä suunnitteluvaiheessa levat plitiikat mukaan lukien) avulla EU saavuttaa ilman lisätimia kaiken kaikkiaan vain yhdeksän prsentin energiansäästön vuteen 2020 mennessä. Suurimmat lisäpnnistelut 20 prsentin tavitteen saavuttamiseksi n tehtävä asumisessa ja palveluissa (liike- ja julkiset rakennukset) sekä liikenteen alalla. Uusi energiastrategia vusiksi edellyttää lujempaa pliittista situtumista tähän tavitteeseen, jka n määriteltävä selkeästi, minkä lisäksi edellytetään, että EU:n säännösten tteutumista kansallisessa lainsäädännössä n valvttava tiukasti 3 : EU edistää energiatehkkuutta usean men-hjelman 4 kautta. Tärkeimpiä rahituslähteitä vat kheesiplitiikan alan rahastt Eurpan aluekehitysrahast (EAKR) ja kheesirahast. Ohjelmakaudella EAKR:sta ja kheesirahaststa tuettiin energiatehkkuushankkeita 306 miljnalla eurlla 5. Ohjelmakaudella energiatehkkuuden suunniteltu kknaisrahitus n tistaiseksi kasvanut vuden 2008 ja lkakuun 2012 välisenä aikana 4192 miljnasta eursta 5078 miljnaan eurn. Ohjelmakaudelle kmissi n ehdttanut yli 17 miljardin eurn määrärahja 6. 1 Eurppa-neuvstn puheenjhtajan päätelmät, 8. ja 9. maaliskuuta 2007 (asiakirja 7224/1/07 REV 1). 2 SEC(2011)277 lpullinen, COM(2010)0639 lpullinen, 10. marraskuuta Seitsemäs tutkimuksen puitehjelma, Älykäs energiahult Eurpassa ja Energiatehkkuuden rahitusväline. 5 Eurpan kmissin asiakirja (2009) Ex-Pst Evaluatin f Chesin Plicy Prgrammes , cfinanced by the ERDF (Objectives 1 and 2) - Wrk Package 5B: Envirnment and Climate Change. 6 Kmissin ehdtuksen mukaan kehittyneemmillä ja siirtymäalueilla vähintään 80 prsenttia EAKR:n resursseista n khdennettava energiatehkkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin, tutkimukseen ja innvintiin sekä pk-yritysten kilpailukykyyn. Tästä määrästä vähintään 20 prsenttia n sitettava energiatehkkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin. Vähemmän kehittyneillä alueilla vähintään 50 prsenttia EAKR:n resursseista n khdennettava näille klmelle alalle, ja ainakin kuusi prsenttia tästä määrästä n käytettävä energiatehkkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin. (Lähde: COM(2011)0614 lpullinen, , s.4.). PE v /6 DT\ dc

3 Tarkastuksen sisältö ja lähestymistapa Tarkastuksen keskeinen kysymys li, livatk energiatehkkuuteen khdennetut kheesipliittiset investinnit kustannustehkkaita. Vastatakseen tähän kysymykseen tilintarkastustumiistuin tutki lutiink hjelmasuunnittelulla ja rahituksella asianmukaiset lsuhteet, jtka mahdllistivat kustannustehkkaiden investintien tekemisen energiatehkkuuteen, ja livatk sarahitetut energiatehkkuushankkeet julkisissa rakennuksissa kustannustehkkaita. Tässä erityiskertmuksessa dkumentidut tarkastustulkset perustuvat neljän timenpidehjelman tutkimiseen. Timenpidehjelmat livat saaneet rahitusta kheesirahaststa tai Eurpan aluekehitysrahaststa Tšekin tasavallassa, Italiassa ja Liettuassa. Tarkastetuista timenpidehjelmista klme kuuluu hjelmakauteen ja yksi hjelmakauteen Edellä mainitut maat livat vuden 2011 lppuun mennessä sittaneet 1199,3 miljnaa eura energiatehkkuushankkeisiin timenpidehjelmiensa kautta (33 prsenttia niiden hankkeiden yhteisarvsta, jtka valittiin rahitettavaksi kheesiplitiikan alan rahastjen energiatehkkuuteen hjelmakaudella khdentamista varista). Vastatakseen julkisiin rakennuksiin liittyvien hankkeiden kustannustehkkuutta kskevaan kysymykseen tilintarkastustumiistuin tutki 24 investintihanketta, jtka kskivat julkisia rakennuksia ja jtka li saatu päätökseen. Hankkeiden tarkastukseen kuului hanke-ehdtusten läpikäynti sekä hankkeiden tutsten ja tulsten tutkiminen kustannustehkkuuden selvittämiseksi. Tarkastusten tulkset ja susitukset Tilintarkastustumiistuin ttesi, että hjelmasuunnittelulla ja rahituksella ei lutu asianmukaisia lsuhteita, jtka lisivat mahdllistaneet kustannustehkkaiden investintien tekemisen energiatehkkuuteen: tarkastettuja timenpidehjelmia varten ei llut tehty tarkituksenmukaisia tarpeidenarviinteja eivätkä kansalliset viranmaiset varmistaneet, että timenpidehjelmat li sisällytetty kansallisiin energiatehkkuussuunnitelmiin; tasapain käytettyjen varjen ja saavutettujen tulsten välillä ei llut määräävä tekijä; energiatehkkuustimenpiteiden tulsindikaattrit eivät sveltuneet hjelmien seurantaan; ja julkisten rakennusten energiatehkkuuteen liittyvät tarkastetut hankkeet eivät lleet kustannustehkkaita. Tämän vuksi tilintarkastustumiistuin susittelee tarkituksenmukaisen tarpeidenarviinnin laatimista hjelmataslla; säännöllistä seurantaa ja vertailukelpisten tulsindikaattreiden käyttöä ja DT\ dc 3/6 PE v01-00

4 avinten valintakriteerien sveltamista hankkeisiin ja että hankkeissa svelletaan vakiituja investintikustannuksia säästettävää energian mittayksikköä khden. Kmissin vastaus Kattavaa energiatehkkuusplitiikkaa vasta valmisteltiin, kun hjelmakauden hjelmia laadittiin, niistä neuvteltiin ja ne hyväksyttiin, ja se kehittyi täyteen mittaansa vasta tämän jälkeen. Lisäksi kansallisten energiatehkkuussuunnitelmien li määrä valmistua vasta kesäkuussa Kaikkien kheesiplitiikasta rahitettujen timenpidehjelmien n ltava plitiikan tavitteiden mukaisia. Niiden n lujitettava taludellista, ssiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja edistettävä tasapainista kknaiskehitystä pienentämällä alueiden välisiä kehitystasn erja ja edistämällä kehitystä alueilla, jtka vat jääneet kehityksessä jälkeen. Energiatehkkuus n yksi mnista kheesiplitiikan hjelmien tavitteista. Kun tehdään investinteja julkisiin rakennuksiin, n tärkeää timia kknaisvaltaisesti eikä pelkästään tteuttaa energiatehkkuusparannuksia. Niitä lisi pikemminkin pidettävä sana yleistä kunnstusta, jka jhtaa tietyn rakennuksen kknaisparannukseen. Kun tehdään energiatehkkuusinvestinteja julkisiin rakennuksiin, kustannusptimaalisia tasja pitemmälle menevät perusparannukset vat perusteltuja. Kmissi n ehdttanut hjelmakautta kskevassa EAKRasetusehdtuksessa klmea yhteistä energiatehkkuusindikaattria kaikkia jäsenvaltiita varten: a) niiden ktitaluksien määrä, jiden energiatehkkuuslukka n parantunut, b) julkisten rakennusten primäärienergian kulutuksen väheneminen ja c) älykkäisiin verkkihin liitettyjen uusien käyttäjien määrä. Uudessa energiatehkkuusdirektiivissä 1 edellytetään jäsenvaltiiden edistävän sitä, että saatavilla n laadukkaita ja kustannustehkkaita energiakatselmuksia ja energianhallintajärjestelmiä. Siinä edellytetään myös, että jäsenvaltit kehittävät pitkän aikavälin peruskrjausstrategiat kk rakennuskannalle. Esittelijän humautukset ja susitukset, jtka vidaan sisällyttää mietintöön vastuuvapauden myöntämisestä kmissille varainhitvunna 2011 Eurpan parlamentti, jka painttaa energiatehkkuuden merkitystä fssiilisten plttaineiden niukkuuden sekä hiilidiksidipäästöjen aiheuttamien ympäristöhaittjen vuksi; tukee tämän vuksi täysimääräisesti energiatehkkuutta sana Eurppa timintasuunnitelmaa; n tyytyväinen Eurpan tilintarkastustumiistuimen erityiskertmukseen nr 21/2012 energiatehkkuuteen khdennettujen kheesipliittisten investintien kustannustehkkuudesta, jka n viimeisin näyttö sen tarkastustehtävän hidsta; 1 Eurpan parlamentin ja neuvstn direktiivi 2012/27/EY, annettu 25 päivänä lkakuuta 2012, energiatehkkuudesta (EUVL L 315, ). PE v /6 DT\ dc

5 panee merkille, että tarkastus timitettiin Tšekin tasavallassa, Italiassa ja Liettuassa maissa, jtka livat saaneet kheesirahaststa ja Eurpan aluekehitysrahaststa eniten varja energiatehkkuustimenpiteisiin hjelmakaudella ja jtka livat myös sittaneet eniten varja hankkeisiin vuteen 2009 mennessä; tteaa, että tarkastuksessa perehdyttiin neljään timenpidehjelmaan ja tutkittiin ts, jka kstui 24:stä julkisten rakennusten energiatehkkuutta kskevasta investintihankkeesta; tteaa, että hjelmat edustivat nin 28:aa prsenttia energiatehkkuuteen kaudella sitettavista määrärahista, mutta että tarkastetut hankkeet edustavat vain hyvin pientä saa tästä määrästä; painttaa taludellisuuden, tehkkuuden ja vaikuttavuuden periaatteita, jtka esitetään varainhitasetuksessa; n samaa mieltä tilintarkastustumiistuimen kanssa siitä, että kustannustehkkuuden lisi ltava määräävä tekijä tehtäessä päätöksiä julkisista menista jaetun hallinnn yhteydessä; n samaa mieltä siitä, että investintien perustana n ltava tarkituksenmukainen tarpeidenarviinti; kats, että Eurpan tasn painpistealjen n myös heijastuttava kansallisiin ja niitä alemman tasn energiatehkkuussuunnitelmiin; kannattaa ajatusta, jnka mukaan EU:n rahitustuen täytäntöönpann n perustuttava suritusindikaattreihin, jita vidaan seurata säännöllisesti; kats, että suritusindikaattreilla mahdllistetaan tietty vertailtavuus jäsenvaltiiden kesken; kannattaa tilintarkastustumiistuimen tivetta, että tettaisiin käyttöön vakiidut investintikustannukset säästettävää energian mittayksikköä khden; panee kuitenkin samalla merkille kmissin hulen siitä, että kustannukset vaihtelevat merkittävästi valtiiden välillä laitteistjen erilaisten hintjen ja j tteutettujen säästöjen erilaisen tasn takia; kats, että tätä ajatusta n tarkasteltava perusteellisemmin; kats, että liian pitkät takaisinmaksuajat, jissakin tapauksissa vutta, eivät le hyväksyttäviä eivätkä taludellisuuden, tehkkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisia; panee merkille kmissin näkemyksen, jnka mukaan tehtäessä investinteja julkisiin rakennuksiin n tärkeää timia kknaisvaltaisesti eikä pelkästään tteuttaa energiatehkkuusparannuksia ja että niitä lisi pikemminkin pidettävä sana yleistä kunnstusta, jka jhtaa tietyn rakennuksen kknaisparannukseen; krstaa, että kattavaa energiatehkkuusplitiikkaa vasta laadittiin, kun hjelmakauden hjelmia laadittiin, niistä neuvteltiin ja ne hyväksyttiin, ja se kehittyi täyteen mittaansa vasta tämän jälkeen; kannattaa kmissin ehdtuksia yhteisistä energiaa ja ilmastnmuutsta varten tehtyjen investintien tulsindikaattreista sisällytettäväksi kehykseen 1 sekä alakhtaisista säädöksistä tulevalle suunnittelukaudelle ; kats, että näillä timenpiteillä vahvistetaan kustannustehkkuusperiaatetta kheesiplitiikan yhdennetyn lähestymistavan yhteydessä; painttaa, että parlamentti pitää sisältöä merkittävänä, kuten esitettiin päätöslauselmassa Khti uutta Eurpan energiastrategiaa kaudelle COM(2013)0246 lpullinen. DT\ dc 5/6 PE v01-00

6 (25. marraskuuta 2010) 1 ja päätöslauselmassa Energiatehkkuustimintasuunnitelman tarkistamisesta (15. julukuuta 2010) 2 ; painttaa hiljattain annetun energiatehkkuusdirektiivin 3 merkitystä; tteaa, että sen säännökset tulevat vimaan 5. kesäkuuta 2014; kannattaa ajatusta energiakatselmuksista asianmukaisena välineenä energiansäästöjen aikaansaamiseksi, erityisesti rakennuksissa ja tellisuudessa; panee merkille, että energiakatselmukset eivät le pakllisia julkisella sektrilla ja että vain muutamat jäsenvaltit vat ttaneet ne käyttöön; kehttaa kmissita esittämään ehdtuksia julkisen sektrin pakllisista energiakatselmuksista ennakkedellytyksenä hankkeen yhteisrahitukselle EU:n talusarvista; painttaa, että energiatarkastajien n svellettava kustannustehkkuusperiaatetta esittäessään energiansäästöä kskevia susituksia; pyytää jäsenvaltiita varmistamaan hankkeiden valintakriteerien avimuuden sekä saattamaan ne energiatehkkuusvaatimusten mukaisiksi; painttaa julkisten hankintjen merkitystä, erityisesti sähköisten hankintjen, kun varmistetaan hankkeiden valintakriteerien avimuus sekä hankkeiden kustannustehkkuus. 1 EUVL C 99 E, 3. huhtikuuta EUVL 169 E, 15. kesäkuuta EUVL L 315, 14. marraskuuta 2012, s. 1ff PE v /6 DT\ dc