Rahoitushakemuksen täyttöohje EU-valmistelurahoitus (maakunnan kehittämisraha)

Transkriptio

1 Rahitushakemuksen täyttöhje EU-valmistelurahitus (maakunnan kehittämisraha) Uusi hakemus, krjaus/täydennys edelliseen hakemukseen Tällä lmakkeella haetaan rahitusta uudelle hankkeelle, jka tulee ensimmäistä kertaa käsittelyyn (uusi hakemus). Js j jätettyä hakemusta judutaan krjaamaan/ täydentämään, valitaan krjaus/ täydennys edelliseen hakemukseen. Hankkeen tteutusmalli. Valmistelurahitusta myönnetään vain yhden tteuttajan hankkeisiin (s. yhteishankkeet ja tuen siirta sisältävät hankkeet eivät le mahdllisia). Yhden tteuttajan hankkeella tarkitetaan hanketta, jnka hakijarganisaati tteuttaa yksinään. Kustannusarvin vi sisältyä lisäksi ulkpulisilta tahlta hankittavia stpalveluja. Hankinnissa n nudatettava hankintalakia (348/2007) ja Pirkanmaan liitn hankintahjeistusta hanketimijille. 1. Hakijan tiedt Tähän khtaan merkitään tiedt hakijasta, jka n juridisesti vastuussa hankkeen tteuttamisesta. Kauppa-/ yhdistysrekisterite tulee liittää hakemuksen liitteeksi, mikäli hakija n merkitty k. rekisteriin. Organisaatityyppi. Valitaan yksi seuraavista vaihtehdista: maakunta, kunta, muu yhteisö, valtin viranmainen, ylipist / krkeakulu / tutkimuslaits, muu ppilaits, yritys tai muu. Hankkeelle n nimettävä yhteyshenkilö, jka hulehtii tiednkulusta hakijan ja tuen myöntävän viranmaisen välillä. Arvnlisäver. Merkitse rastilla jääkö arvnlisäver hakijan lpulliseksi kustannukseksi vai ei. Js arvnlisäver ei jää hakijan lpulliseksi kustannukseksi, arvnlisäver ei le tukikelpinen ja kustannukset ilmitetaan verttmina. Js taas arvnlisäver jää hakijan lpulliseksi kustannukseksi, ilmitettaviin kustannuksiin tulee sisällyttää arvnlisäver. Hakijan n liitettävä hakemukseen selvitys arvnlisävern jäämisestä lpulliseksi kustannukseksi hankkeessa js arvnlisäver sisällytetään hankkeen kustannusarvin. Prjektissa tteuttava timinta vi lla arvnlisävertuksen piiriin kuuluvaa, vaikka hakijarganisaati ei nrmaalisti alv:n piiriin kuuluisikaan. Js asiasta n epäselvyyttä, vi sen tarkistaa pyytämällä vertimiststa verttajan ennakkpäätöstä prjektin timinnan alv:n piiriin kuulumisesta. Hum! Myös kuntien ja valtin timinta vi kuulua alv:n piiriin. De minimis selvitys (Viimeisen klmen vuden aikana saatu vähämerkityksinen tuki (De minimis-sääntö), Kmissin asetus (EY) N: 1407/2013) Eurpan uninin jäsenvaltiiden myöntämät yritystuet eivät saa vääristää yritysten välistä kilpailua. Siksi jäsenmaiden n ennakkn hyväksytettävä kmissilla suunnittelemansa tukihjelmat yrityksille ja yksittäiset yritystuet. Uudet tuet vidaan saattaa vimaan vasta, kun kmissi n ne hyväksynyt. Hyväksyttämismenettelyn ulkpulelle n jätetty ns. vähämerkityksellinen, enintään eurn tuki. Myönnettäessä maakunnan kehittämisrahaa yritykselle hankkeen tteuttamista varten svelletaan ns. vähämerkityksisen tuen sääntöä (de minimis -sääntö). De minimis tuki n julkista tukea, jka n myönnetty valtin, kunnan tai kuntayhtymän varista riippumatta tuen mudsta esimerkiksi surana avustuksena, alihinniteltuna palveluna, lainana, takauksena tai krktukena. De minimis tukea vidaan myöntää yhdelle yritykselle enintään eura klmen vervuden aikana. De minimis -tuki-ilmitus n annettava yhden yrityksen taslla, jllin yhden yrityksen vi mudstaa myös kaksi tai useampi yritys samassa jäsenvaltissa (hakulmakkeessa knserni ). Yrityksiksi katstaan kaikki rganisaatit, jtka harjittavat taludellista timintaa. EU-ikeudessa taludellisella timinnalla tarkitetaan tavariden ja palveluiden tarjamista tietyillä markkinilla. Merkitystä ei le rganisaatin ikeudellisella mudlla, rahitustavalla tai sillä tavitteleek rganisaati vitta vai ei. Myös klmannen sektrin järjestöjen, tutkimusrganisaatiiden, innvaativälittäjien (teknlgiakeskukset ja yrityshautmt) tai vitta tavittelemattmien ns. välittäjärganisaatiiden timinta vi kuulua de minimis asetuksen sveltamisalaan. 1/7

2 Hankkeesta vi myös kanavitua, hankkeen timenpiteistä riippuen, de minimis tukea hankkeeseen sallistuville yrityksille. Js hakijana n ns. välittäjärganisaati, lasketaan de minimis -tuen määrä jkaisen tuen lpullisena saajana levan yrityksen salta erikseen. Js tuen lpullisena saajana levat yritykset vat tiedssa j hakemusvaiheessa, n niiden salta timitettava j hakemuksen liitteenä selvitykset k. yritysten saamista de minimis tuista/ selvitys siitä, että ne eivät le de minimis tukea saaneet. Jkainen yritys vastaa siitä, että sille eri tahjen (esim. ministeriöt, ministeriön alaiset viranmaiset, Tekes, Finnvera Oyj, kunnat ja maakunnan liitt) myöntämien de minimis tukien yhteismäärä ei ylitä eurn määrää minään klmen vervuden ajanjaksna. Maanteiden tavarakuljetuksia tisten lukuun surittavan yrityksen salta vähämerkityksisen tuen kknaismäärä ei saa kuitenkaan lla yli eura minkään klmen vervuden jaksn aikana. Klmen vervuden jaks määräytyy yrityksen kyseisessä jäsenvaltissa sveltamien vervusien perusteella. Määrään lasketaan kaikki yritykselle tällaisena tukena myönnetyt julkiset tuet riippumatta vähämerkityksisen tuen mudsta ja tarkituksesta. Yritykselle eri hankkeisiin myönnetyt tuet lasketaan yhteen. De minimis tuesta löytyy lisätieta työ- ja elinkeinministeriön internet-sivuilta linen_tuki_eli_de_minimis_-tuki Harjittaak hakija hankkeessa taludellista timintaa, jssa n kyse tavariden tai palvelujen tarjamisesta markkinilla? Vastaa kyllä, js hankkeessa esim. kehitetään myytävä palvelu tai tute, jsta hakija perii maksua hankkeen aikana tai sen jälkeen. Mikäli hankkeessa (myöskään varsinaisessa EU-hankkeessa) ei tähdätä hakijan taludelliseen timintaan, vastaa ei. Kuuluuk hakija jhnkin knserniin? Vastaa kyllä js hakija kuuluu jhnkin knserniin seuraavan määritelmän mukaisesti: Samaan knserniin kuuluvalla yrityksellä tarkitetaan de minimis asetuksen 1407/2013* 2 artiklan 2 khdan määritelmän mukaista yhden yrityksen kknaisuutta: Yhteen yritykseen sisältyvät de minimis asetusta svellettaessa kaikki yritykset, jiden välillä vallitsee vähintään yksi seuraavista suhteista: a) yrityksellä n enemmistö tisen yrityksen sakkeenmistajien tai jäsenten äänimäärästä b) yritys n ikeutettu asettamaan tai erttamaan tisen yrityksen hallint-, jht- tai valvntaelimen jäsenten enemmistön c) yrityksellä n ikeus käyttää määräysvaltaa tisessa yrityksessä tämän kanssa tehdyn spimuksen taikka tämän perustamiskirjan, yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen määräyksen njalla d) tisen yrityksen sakkeenmistajana tai jäsenenä levan yrityksen hallinnassa n tisen yrityksen muiden sakkeenmistajien tai jäsenten kanssa tehdyn spimuksen njalla yksin enemmistö kyseisen yrityksen sakkeenmistajien tai jäsenten äänimäärästä Yritykset, jilla n jkin ensimmäisen alakhdan a-d alakhdassa tarkitetuista suhteista yhden tai useamman tisen yrityksen kautta, katstaan myös yhdeksi yritykseksi. *Kmissin asetus (EU) N: 1407/2013, annettu 18 päivänä julukuuta 2013, Eurpan uninin timinnasta tehdyn spimuksen 107 ja 108 artiklan sveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen. Osallistuuk hankkeen timenpiteisiin hyödynsaajina taludellista timintaa harjittavia rganisaatiita? Vastaa kyllä js hankkeen timenpiteisiin (esim. hankkeen tarjamiin palveluihin) sallistuu yrityksiä. Hum! Yrityksiksi katstaan kaikki rganisaatit, jtka harjittavat taludellista timintaa. Js vastaus n kyllä, tuensaajan n pyydettävä kultakin sallistuvalta yritykseltä ennen timenpiteeseen sallistumista de minimis selvitys. 2. Hanke Hankkeen nimi. Hankkeella tulisi lla mahdllisimman kuvaava, lyhyt ja ytimekäs nimi. Tarvittaessa käytetään lyhennettä hankkeen nimestä. Hankkeen tteutusaika. Hankkeen timenpiteet ja niiden kustannukset vat hyväksyttäviä rahituspäätökseen kirjatun hankkeen kestn ajalta. Rahitushakemus n timitettava Pirkanmaan liitlle allekirjitettuna ennen hankkeen alkamista, sillä avustusta vidaan myöntää vain hakemisen jälkeen syntyneisiin kustannuksiin. Ennen rahituspäätöstä hakija tteuttaa hanketta malla riskillään. Alituspäiväksi merkitään se päivä, jllin ensimmäisten hankkeen tteuttamiseen liittyvien timien ja kustannusten letetaan syntyvän. Varhaisin mahdllinen alkamisajankhta n se ajankhta, jna ha- 2/7

3 kemus n tullut vireille eli kirjattu saapuneeksi Pirkanmaan liitssa. Päättymispäivänä hankkeen timinta n päättynyt eikä siihen saa syntyä enää kustannuksia. Valmistelurahitushankkeet vivat kestää enintään siihen päivään asti, jka n hakemusten viimeinen jättöpäivä hakemuksessa yksilöityyn EUrahitushakuun. Tteuttamisalueen maantieteellinen tarkennus. Luetellaan kaikki ne kunnat/ seutukunnat / maakunnat, jihin hanke khdentuu. Hankkeen liittyminen maakuntastrategiaan. Merkitään mitä maakuntastrategian 2040 lyhyen aikavälin ( ) muutstavitetta hanke tteuttaa. Maakuntastrategia löytyy sitteesta Lyhyen aikavälin muutstavitteet n esitetty strategiassa sivulta 11 eteenpäin (5.1. Välkky Pirkanmaa, 5.2. Ehyt Pirkanmaa ja 5.3. Kestävä Pirkanmaa). Kuvaa hakemukseen lyhyesti myös sitä, miten hanke tteuttaa valitsemaasi maakuntastrategian tavitetta. Tiivistetty hankekuvaus. Tiivistetty hankekuvaus n aina esitettävä eikä sitä vida krvata viittauksella hankesuunnitelmaan. Tiivistelmässä n mainittava ainakin hankkeen khderyhmä, keskeisimmät tavitteet ja timenpiteet (eli kuka tekee, mitä tekee, millin ja kenen kanssa), tavitellut tulkset ja vaikutukset. Laajempi hankesuunnitelma timitetaan erillisenä liitteenä. Kats tämän hjeen khta 8. liitteet. Hankkeen tuts. Valmistelurahitushankkeissa hankkeen tutkseksi tulee määritellä hakemuksessa niin ikään mainittuun hakuun määräaikaan mennessä jätetty teknisesti hyväksyttävä hakemus (esim. Teknisesti hyväksyttävä hakemus Hrisntti 2020 hjelman ICT hakuun Technlgies fr Better Human Learning and Teaching, jka päättyy XX.XX.XXXX). Maksatushakemuksen yhteydessä hakemuksen jättäminen k. hakuun määräaikaan mennessä teknisesti hyväksyttävästi tulee tdentaa sähköisestä hakemusjärjestelmästä saatavan dkumentin/ vahvistuksen avulla. Mihin EU-rahitushakuun tässä hankkeessa valmisteltava hakemus jätetään. Määrittele hakemukseen, mihin hakuun hakemus jätetään ja mikä n k. haun sulkeutumispäivä (s. viimeinen hakemusten jättämispäivä). Hankkeen arviidut tulkset ja vaikutukset. Timenpiteiden tulksena hankkeessa vi syntyä esimerkiksi uusia palveluja, timintamalleja, selvityksiä, ppaita, hjeistuksia tai muita tutksia. Tulsten tulee heijastaa asetettuja tavitteita. Kuvaa myös millaisia lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia hankkeella ja siinä saavutetuilla tulksilla n/ arviidaan levan. Miten hankkeen valmistelussa n humiitu aiemmin rahitettujen, hankkeen kannalta merkityksellisten hankkeiden tulkset? Kuvaile, miten valmistelussa n tettu humin aiemmin rahitettujen (mukaan lukien käynnissä levien) hakemuksen kannalta merkityksellisten hankkeiden tulkset. Tarkituksena n varmistaa, että aiemmin/ muulla rahituksella rahitettua timintaa ei rahiteta uudestaan hankerahituksella. Onk hankkeeseen haettu tai saatu muut julkista tukea. Js hankkeelle haetaan/ n haettu/ saatu muuta ulkpulista julkista tukea, tulee siitä liittää selvitys hakemukseen. 3. Hankkeen tavitteet Tiivistetty tavitekuvaus. Muutamalla lauseella tiivistetään hankkeen tavitteet, ml. laadulliset tavitteet. 4. Suunnitelma hankkeessa alkuun saadun timinnan jatkamisesta hankkeen jälkeen Selvitys siitä, miten valmistelurahitushankkeen tulksia sekä kkemuksia hyödynnetään sen päättymisen jälkeen. Esitetään selvitys siitä, miten, kenen timesta ja millä resursseilla hankkeella alkuun saatua timintaa tullaan jatkamaan hankkeen päätyttyä ja miten hankkeen tulksia ja kkemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen. 5. Hankkeen kustannusarvi Valmistelurahitushankkeet rahitetaan kertakrvaus kustannusmallia käyttäen. 3/7

4 Kertakrvaus (lump sum). Kertakrvausta vidaan käyttää hankkeissa, jissa myönnettävän tuen määrä n enintään (hum! valmistelurahitushankkeiden salta n kuitenkin erikseen määritelty maksimitueksi eura). Jtta kertakrvausta vitaisiin käyttää, hankkeen tuls tai tteutettavat timenpiteet n ltava selkeästi ja yksiselitteisesti määriteltävissä. Kertakrvausmenettelyllä rahitetuissa hankkeissa tuensaajan ei tarvitse esittää tsitteita tdellisista kustannuksista, vaan maksatus perustuu hankkeessa syntyneen tulksen tai timenpiteiden tdentamiseen. Kertakrvauksen myöntämisen edellytyksenä n, että hakija tteuttaa hankkeen pääsin itse. Kertakrvausta ei siis vi käyttää hankkeissa, jtka tteutetaan kknaan ulkpulisilta tehtävillä hankinnilla. Kertakrvausta haettaessa hakemuksessa (s. hakemuksen liitteenä timitettavassa kustannusarvin täsmennyslmakkeessa) n esitettävä yksityiskhtainen arvi kustannuksista, jka sisältää myös arvin ulkpulisilta tehtävistä hankinnista eli hakemusvaiheessa kertakrvaushankkeen kustannukset n eriteltävä ja perusteltava mahdllisimman tarkasti. Kertakrvaushankkeen kustannusarvin laatimisessa vidaan käyttää 24%:n prsenttimääräistä eli flat rate suutta palkkakustannuksista. Tutustu tällöin myös flat rate 24% -kustannusmallia kskeviin hjeisiin. Kertakrvaushanke vidaan tteuttaa jk yhdessä tai useammassa sassa. Hankkeen siin jakamisen tulee perustua selkeisiin kknaisuuksiin. Osiin jakaminen vi lla tarpeellista esimerkiksi sillin, kun hanke n kestltaan hieman pidempi. Lähtökhtaisesti kertakrvausmenettely sveltuu parhaiten lyhytkestisiin hankkeisiin. Valmistelurahitushankkeita, jissa tutkseksi määritellään määräaikaan jätetty hakemus hakemuksessa määriteltyyn EU-rahitushakuun, ei kuitenkaan vida jakaa siin edellä kuvatulla tavalla. Käyttäessäsi kertakrvaus-kustannusmallia kustannukset tulee täyttää jk hakemuksen taulukkn A (käyttäessäsi kustannusarvin laskemisessa tsiasiallisia kustannuksia) tai B (käyttäessäsi kustannusarvin laskemisessa flat rate 24% -kustannusmallia). Tsiasiallisesti aiheutuvien kustannusten malli. Tämä malli n tarkitettu käytettäväksi vain hyvin perustelluissa pikkeustapauksissa. Kun käytät tätä kustannusmallia, täytä kustannukset lmakkeelle kaikkiin niihin kustannuslajeihin, jihin hankkeesta aiheutuu kustannuksia. Kats tarkemmat hjeet kunkin kustannuslajien khdalta jäljempänä. Flat rate 24% palkkakustannuksista. Tämä kustannusmalli n pääsääntö, mikäli hankkeen sisällöstä ei muuta jhdu. Flat rate 24% -kustannusmallissa hakijan n hakemuksessa arviitava vain määrätyt hankkeen kustannukset tsiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan. Osa hankkeen kustannuksista krvataan prsenttimääräisenä suutena palkkakustannuksista. Prsenttimääräisenä krvattaviin kustannuksiin sisältyvät ainakin seuraavat kustannukset: a) hankkeen matkakustannukset b) timistkustannukset c) hankehenkilöstön sallistumismaksut kulutuksiin ja seminaareihin d) hankehenkilöstön työterveyskustannukset e) hankehenkilöstön käyttöön varatuista timitilista ja kneista ja laitteista aiheutuvat kustannukset f) hankkeen hjausryhmän kustannukset Käyttäessäsi flat rate 24% -kustannusmallia, täytä kustannukset hakemuksen taulukkn B. Lmake laskee autmaattisesti prsenttimääräisenä krvattavan suuden esitettyjen palkkakustannusten perusteella. Hum! Hankepäätöksen muuttaminen n lähtökhtaisesti kertakrvausmenettelyn yksinkertaistamistavitteiden vastaista. Vain äärimmäisissä pikkeustapauksissa n mahdllista muuttaa kertakrvaushanketta jk sisällöltään tai kestltaan. Kestltaan muuttaminen vi lla tarpeellista esimerkiksi sillin, kun hankkeen tteuttaminen n aikataulullisesti vaikeutunut ylivimaisen esteen jhdsta, kuten tteuttajan sairaus. Sisällöllinen muuttaminen vi tulla kysymykseen pikkeuksellisesti sillin, kun hankkeen tteuttamisen kannalta tarvittavat lsuhteet vat muuttuneet niin leellisesti, ettei hankkeen tteuttaminen le enää päätöksessä mainitulla tavalla mahdllista tai sen tutksen saavuttaminen ei nnistu edellä mainitusta syystä. Haettaessa hanketta rahitettavaksi kertakrvaus-mallilla hankkeen tutksen määrittely ei saa lla mnimutkaista ja riippua tekijöistä, jihin ei le mahdllista vaikuttaa. Kertakrvaus-mallilla tteuttavissa valmistelurahitushankkeissa hyväksyttäviä kustannuksia vat: Palkkakustannukset ja hankkeen henkilöstö. Henkilösivukulut saavat sisältää vain lakisääteisiä palkkasivukuluja. Js henkilö tekee työajastaan vain san hankkeelle, n ainastaan tämä sa hyväksyttävää kustannusta hankkeelle. Henkilöstökustannusten salta kustannusarvin täsmennyslmakkeessa n ilmitettava henkilönimike, henkilökuukausien määrä nimikkeittäin ja k. henkilölle budjeti- 4/7

5 tu palkkakustannus/ kuukausi. Hankkeelle khdistettavat palkkakustannukset eivät saa ylittää hakijarganisaatin vastaavasta tehtävästä yleisesti maksettavan palkan tai palkkin määrää. Lisäksi kustannusarvin täsmennyslmakkeesta tulee käydä ilmi palkkakustannusten laskemisessa käytetty sivukuluprsentti. Hankehenkilöstöstä n laadittava hankesuunnitelmaan tehtävänkuvaukset. Tuen saajien n tarvittaessa vitava sittaa, että hankkeessa työskentelevillä n tteuttamisen kannalta tarvittava kulutus tai saaminen. Ostpalvelut. Ostpalveluna hankittava asiantuntijatyö n kilpailutettava julkisista hankinnista annetun lain (L348/2007) ja sen njalla annettujen säännösten mukaisesti tai hankinnan arvn jäädessä alle laissa mainittujen kilpailutusrajjen Pirkanmaan liitn erillisen hankintahjeistuksen mukaisesti. Ostpalveluista n pääsääntöisesti laadittava spimus. Kustannusarvin täsmennyslmakkeelle tulee avata stpalvelukustannusten sisältö mahdllisimman tarkasti. Hum! kertakrvaushankkeissa hankintjen/ stpalveluiden suuden kustannuksista tulee jäädä alle puleen hankkeen kknaiskustannuksista. Kknaisuudessaan julkisena hankintana tteutettavaan hankkeeseen ei tukea näin llen myönnetä kertakrvauksena. Matkakulut. Vain hankkeen tteuttamiselle välttämättömät matkakulut vat hyväksyttäviä. Ne krvataan a. taustayhteisön käytännön tai kuntien matkustushjesäännön mukaisesti. Hankkeeseen budjetidut ulkmaan matkat n eriteltävä kustannusarvin täsmennyslmakkeessa matkakhtaisesti henkilötaslla (nimettävä matkakhde, matkan kest ja henkilöt, jiden matkakulut hankkeeseen budjetitu). Lisäksi hankesuunnitelmassa esitetään perustelut ulkmaan matkalle hankkeen tavitteiden näkökulmasta. Flat rate 24% -kustannusmallilla tteutettavissa hankkeissa matkakulut katetaan välillisinä kustannuksina flat rate 24%:n alla. Tällöinkin ulkmaan matkat tulee kuitenkin eritellä hankesuunnitelmassa js hankehenkilöstö käyttää hankkeelle khdistettavaa työaikaansa k. ulkmaan matkihin. Kne- ja laiteinvestinnit Kne- ja laitehankinniksi katstaan mm. tietkneiden ja kännyköiden hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Kne- ja laitehankinnissa hyväksytään jk vutuinen pist tai hankintahinta/ sa hankintahinnasta. Mikäli kneiden ja laitteiden käyttöikä n hankkeen tteutusaikaa pidempi, stamisen sijasta susitellaan niiden vukrausta. Js hankkeen kest n pistaikaa lyhyempi hyväksytään pist vain hankkeen tteutusajalta. Hankinnista ja siitä kenen mistukseen laitteet jäävät hankkeen päätyttyä n svittava etukäteen rahittajan kanssa. Kaikki hankkeessa tehtävät hankinnat n kilpailutettava julkisista hankinnista annetun lain (L 348/2007) ja sen njalla annettujen säännösten mukaisesti tai hankinnan arvn jäädessä alle laissa mainittujen kilpailutusrajjen Pirkanmaan liitn erillisen hankintahjeistuksen mukaisesti. Flat rate 24% -kustannusmalleilla tteutettavissa hankkeissa hankehenkilöstön tietkne-/ matkapuhelin- yms. kne- ja laitehankinnat katetaan välillisinä kustannuksina flat rate 24%:n alla eikä k. kuluja merkitä kustannusarvissa kne- ja laiteinvestinteihin. Valmistelurahitushankkeissa ei lähtökhtaisesti hyväksytä kne- ja laitehankintja välittöminä kustannuksina. Vukrakustannukset. Hankkeeseen vidaan sisällyttää sen sisällöllisestä timinnasta aiheutuvat vukrakulut (esim. ulkpuliset tilavukrat mahdllisista partneritapaamisista). Vukrakustannukset tulee eritellä kustannusarvin täsmennyslmakkeelle yksityiskhtaisesti. Flat rate 24% -kustannusmallilla tteutettavissa hankkeissa hankehenkilöstön työtilista ja laitteista aiheutuvat vukrat (ml. leasing) katetaan välillisinä kustannuksina flat rate 24%:n alla eikä k. kuluja merkitä kustannusarvissa vukrakustannuksiin. Valmistelurahitusta haettaessa ja käytettäessä tsiasiallisiin kustannuksiin perustuvaa laskentamallia kustannuksiin ei saa jyvittää hakijarganisaatin tila-, timist-, hallint- ym. kustannuksia. Timistkustannukset. Hankkeeseen mahdllisesti sisällytettävät timistkulut tulee eritellä kustannusarvin täsmennyslmakkeelle yksityiskhtaisesti. Flat rate 24% -kustannusmallilla tteutettavissa hankkeissa timistkustannukset katetaan välillisinä kustannuksina flat rate 24%:n alla eikä k. kuluja merkitä kustannusarvissa timistkustannuksiin. Valmistelurahitusta haettaessa ja käytettäessä tsiasiallisiin kustannuksiin perustuvaa laskentamallia kustannuksiin ei saa jyvittää hakijarganisaatin tila-, timist-, hallint- ym. kustannuksia. 5/7

6 Muut kustannukset. Kustannusarvin täsmennyslmakkeessa n eriteltävä mahdllisten muiden kulujen sisältö yksityiskhtaisesti. Valmistelurahitushankkeissa ei edellytetä hjausryhmän perustamista, jten hjausryhmäkustannukset eivät le valmistelurahitushankkeille tukikelpinen kustannus. Välilliset kustannukset. / Flat rate 24% -kustannusmallilla tteutettavissa hankkeissa hakemuslmake laskee tälle kululajille autmaattisesti 24% (kustannusarvitaulukk B) palkkakustannuksiin syötetystä summasta. Luntissurituksia ei hyväksytä valmistelurahitushankkeissa kustannuksena eikä rahituksena. 6. Hankkeen rahitussuunnitelma Rahitus ilmitetaan eurina vusittain. Tuki myönnetään hankkeesta aiheutuviin menihin, jista n vähennetty hankkeeseen välittömästi khdistuvat tai liittyvät tult. Hakijan tulee neuvtella hankkeen rahitussuudet eri tahjen kanssa etukäteen. Ennen lpullista Pirkanmaan liitn rahituspäätöstä rahitussuuksista tulee pääsääntöisesti lla kirjalliset situmukset. Anttava rahitus. Maakuntien liittjen myöntämän tuen enimmäissuus vi lla kehittämishankkeissa enintään 80 % hankkeen hyväksyttävistä kknaiskustannuksista. Erityisen painavista syistä vidaan tämä enimmäismäärä yksittäisen hankkeen khdalla ylittää. Investintikustannusten suus vi lla enintään pulet hankkeen hyväksyttävistä kknaiskustannuksista. Investinnin tuen määrä n enintään 70%. Valmistelurahitushankkeille myönnettävä tuki n pienempi kuin lainsäädännössä mahdllistettu kehittämishankkeiden maksimituki (80%). Valmistelurahitushankkeille myönnetään tukea enintään 50% ( ). Kuntarahitus. Kuntarahitukseksi katstaan varsinaisten peruskuntien rahituksen lisäksi mm. kuntayhtymien rahitus. Yksityisikeudellisen yhteisön, kuten sake- tai muun yhtiön sekä säätiön ja yhdistyksen hankkeelle sittama rahitus n pääsääntöisesti yksityistä rahitusta (ylipistjen rahitus n kuitenkin aina muuta julkista rahitusta ). Yksityisikeudellisten yhteisöjen rahitussuus vi kuitenkin lla yksittäistapauksessa kuntarahitusta sillin kun kunnalla n - suraan tai välillisesti enemmistö sakepäämasta tai muusta merkitystä päämasta; - valvnnassaan sakkeiden tai suuksien äänimäärän enemmistö; tai - mahdllisuus asettaa enemmän kuin pulet hallint-, jht tai valvntaelimen jäsenistä. Lisäksi edellytetään, että timinta perustuu kunnan timialan mukaisten tehtävien hitn. Mikäli timintaa harjitetaan taludellisella riskillä ja kilpailemalla markkinilla muiden palveluntuttajien kanssa, n kyseessä yksityinen rahitus. Muu julkinen rahitus. Pitää sisällään valtin rahituksen (muu kuin tällä hakemuksella haettava), esim. ylipistn rahitussuus. Tähän merkitään myös rahitussuudet sellaisilta julkisilta tahilta, jtka eivät kuulu kunnan tai valtin budjettitaluden piiriin, esim. seurakunnat ja rahaautmaattiyhdistys. Yksityinen rahitus. Yksityiseksi rahitukseksi merkitään lähtökhtaisesti kaikki yksityisikeudellisten yhteisöjen rahitus pis lukien yllä khdassa Kuntarahitus tdetut pikkeukset. Hankesuunnitelmassa n ilmitettava, mitä palveluja tai etuuksia hanke mahdllisesti tuttaa yksityisrahituksen maksajille. Hakijalta edellytetään myös maa rahitusta hankkeeseen! Hankkeen tult. Hankkeen tuliksi katstaan esimerkiksi myynnistä, vukrauksesta, palveluista tai muusta vastaavasta timinnasta hankkeen saamat tult. Tula vat myös hankkeen yksityisiltä keräämät sallistumismaksut, jnka sallistujat maksavat esimerkiksi seminaariin tai kulutustilaisuuteen 6/7

7 sallistumisesta. Hankkeen tulja ei saa käyttää hankkeen yksityisrahitussuutena. Hankkeen tult n näin llen vähennettävä kknaismenista rahitettavien nettmenjen selvittämiseksi. 7. Allekirjitukset Hakemuksen allekirjittaa henkilö/ henkilöt, jlla/ jilla n hakijatahn nimenkirjitusikeus. Yhteisön pulesta timivan tulee sittaa, että hänellä n ikeus allekirjittaa hakemus. 8. Liitteet Paklliset liitteet - Hankkeen kustannusarvin täsmennyslmake (avataan hakemuslmakkeella ilmitettujen kustannusten sisältö yksityiskhtaisesti) - Hankesuunnitelma. Hankesuunnitelmaan n sisällyttävä vähintään seuraavat asiat: Tausta ja perustiedt (hankkeen idea, lähtökhdat, mihin ngelmiin haetaan ratkaisua) Valmisteluhankkeen tavitteet ja lyhyt kuvaus varsinaisesta EU-hankkeesta (keskeiset tavitteet, hakijan rli k. hankkeessa (krdinaattri, partneri, muu), alustava suunnitelma kansainvälisistä partnereista sekä maininta siitä mihin hakuun hakemus jätetään) Knkreettiset timenpiteet, jita valmisteluhankkeessa tehdään ja valmisteluhankkeeseen palkattavien henkilöiden lyhyet tehtävänkuvaukset Selvitys siitä, mitä palveluja tai etuuksia hanke mahdllisesti tuttaa yksityisrahituksen maksajille - Nimenkirjitusikeuden tdentava te. Hakijan tulee liittää hakemukseen nimenkirjitusikeuden tdentava te. - Kauppa- tai yhdistysrekisterite. Hakijan tulee liittää hakemukseen kauppa-/ yhdistysrekisterite (vaaditaan rekisteriin merkityiltä). Hankkeesta tai hakijasta riippuen edellytetään lisäksi seuraavia liittteitä - Vervelkatdistus. Hakijiden n pääsääntöisesti timitettava vervelkatdistus. Kunnilta, kuntayhtymiltä ja ylipistilta tdistusta ei edellytetä. - Selvitys arvnlisävern jäämisestä hakijan lpulliseksi kustannukseksi. Edellytetään js hakija esittää hankkeen kustannukset arvnlisäverllisina. - Mahdlliset luvat, jita hankkeen tteuttaminen edellyttää (esim. ympäristölupa, rakentamisen pikkeuslupa) - De minimis selvitykset (js tukea kanavituu yrityksille tai js tuensaaja itse harjittaa hankkeessa taludellista timintaa) - Yhtiöjärjestys / yhdistyksen säännöt (pyydetään tarvittaessa) Rahittaja vi tarpeen mukaan edellyttää myös muita liitteitä mikäli ne päätöksenten kannalta vat tarpeellisia. Muut liitteet - Hakija vi liittää hakemukseen mia tarpeellisiksi katsmiaan liitteitä. Liitteet n kirjattava hakemuslmakkeeseen. Valmistelurahitushankkeiden maksatus Kertakrvaus-mallilla tteutettavissa valmistelurahitushankkeissa maksatusta haetaan yhdessä erässä ja sitä n haettava neljän kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä. Myönnetty avustus maksetaan hakemuksesta jälkikäteen eli sen jälkeen kun hankkeen tuts n valmistunut ja sen tdentava asiakirja ja muut maksatuksessa vaadittavat dkumentit n timitettu rahittajalle. 7/7