ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 27/12/1 Dnro PSAVI/309/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 PÄÄTÖS Nro 27/12/1 Dnro PSAVI/309/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Varesaavan turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 61/03/1 lupamääräysten tarkistaminen, Ranua ja Simo Vapo Oy PL Jyväskylä

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN PERUSTE... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Voimassa oleva ympäristölupa... 3 Alueen kaavoitustilanne... 4 Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön... 4 Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset... 4 Päästöt ja niiden vaikutukset vesistöön... 6 Pöly ja melu Varastointi ja jätteet Ympäristöriskit Muut vaikutukset Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahingot Esitys tarkistetuiksi lupamääräyksiksi HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset Hakijan vastine Katselmus Hakemuksen täydennys/muutos MERKINTÄ A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristölupamääräysten tarkistamista koskeva ratkaisu Lupamääräykset RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupamääräysten tarkistamisen perustelut Lupamääräysten perustelut VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohjeet MUUTOKSENHAKU... 31

3 3 HAKEMUS Aluehallintovirastoon saapunut hakemus koskee Ranuan kunnan Ylimaan kylässä ja Simon kunnan Jokikylässä sijaitsevan 111,7 ha:n kokoisen Varesaavan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN PERUSTE Varesaavan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antamassa ympäristölupapäätöksessä nro 61/03/1 ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla annettuun määräykseen, jonka mukaan luvan saajan oli mennessä tehtävä aluehallintovirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa oleva ympäristölupa Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Oy Metsä- Botnia Ab:lle ympäristöluvan turvetuotantoon 105 ha:n suuruisella tuotantoalueella sekä alueen kuntoonpanoon turvetuotantoa varten ja vesien johtamiseen laskuojan kautta Varesojaan ja edelleen Simojokeen. Luvan saajalle on määrätty velvoite istuttaa Varesojaan vuosittain vähintään 50 vähintään 20 cm:n mittaista meritaimenen poikasta. Lupapäätökseen sisältyy seuraava määräys: Toiminnanharjoittajan on, mikäli aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua toimintaa vuoden 2010 jälkeen, mainitun vuoden loppuun mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tuotantomäärästä tuotantokausittain, selvitys toiminnan vaikutuksista, tarkkailua ja mahdollisia erillisselvityksiä koskevin yhteenvedoin sekä ehdotus tarvittavista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Hakemuksessa on myös esitettävä käyttöpäiväkirjan vuosiyhteenvedot. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen, selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä soveltuvin [osin] muut ympäristönsuojeluasetuksessa määrätyt selvitykset. Varesaavan tuotantoalueen hallintaoikeus on siirtynyt Vapo Oy:lle vuonna Ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 5/07/1 muuttanut ympäristölupaa myöntämällä Vapo Oy:lle ympäristöluvan 7,2 ha:n suuruisen lisäalueen kuntoonpanoon ja tuotantoon sekä muuttamalla ympäristöluvan vesienjohtamista ja puhdistusratkaisuja koskevia lupamääräyksiä 1 ja 2 sekä kalatalousmääräystä 17.

4 Muutetun lupamääräyksen 1 mukaan tuotantoalueen vedet on sulan maan aikana johdettava laskeutusaltaiden ja kahden pintavalutuskentän kautta laskuojiin. Jäätyneen maan aikana vedet saadaan johtaa vesistöön pintavalutuskenttien ohi. Muutetun lupamääräyksen 17 mukaan istutettavaksi määrättyjen kalojen lajia, kokoa ja määrää voidaan muuttaa Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen (nykyisin ELY-keskus) hyväksymällä tavalla siten, että velvoitehoidon tulos ei huonone. Ennen istutusten aloittamista istutussuunnitelma on toimitettava ELY-keskuksen hyväksyttäväksi. 4 Alueen kaavoitustilanne Ranuan kunnan puoleisella alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Rovaniemen maakuntakaava. Siinä Varesaapa on osoitettu merkinnällä EO 2559, maankamaran ainestenottoalue. Aluevarauksella osoitetaan alueita soran, turpeen tai muiden ainesten ottoa varten. Lisäksi koko maakuntakaava-aluetta koskee seuraava määräys: Vesistöjen veden laatu, hydrologinen tila, eliöstö ja maisema tai muut ominaisuudet on säilytettävä mahdollisimman luonnontilaisina. Myös poro- ja muun luontaistalouden toimintaedellytysten turvaamisesta sekä muinaismuistojen huomioimisesta on annettu yleinen määräys. Ympäröivä alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Simon kunnan puoleisella alueella on voimassa vahvistettu Länsi-Lapin seutukaava. Seutukaava sai maakuntakaavan oikeusvaikutukset voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain siirtymäsäännöksen mukaisesti. Kaavassa Varesaapa on osoitettu merkinnällä EO 2559, tuotannossa oleva turvetuotantoalue. Alueen länsiosaa sivuavat ulkoilureitti ja moottorikelkkailureitti, ja pohjoisessa kulkee seututie. Lisäksi koko seutukaava-aluetta koskee seuraava määräys: Vesistöjen veden laatu, hydrologinen tila, eliöstö ja maisema tai muut ominaisuudet on säilytettävä mahdollisimman luonnontilaisina. Ympäröivä alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Länsi-Lapin maakuntakaava on asetettu vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville huhtikuussa Maakuntakaava kumoaa vahvistuessaan Länsi-Lapin seutukaavan. Tavoitteena on, että maakuntakaava valmistuu marraskuussa Suunnittelualueella ei ole voimassa asema- tai yleiskaavoja. Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset Varesaavan turvetuotantoalue sijaitsee Ranuan ja Simon kuntien rajalla noin 37 km Simon kirkonkylältä koilliseen ja noin 37 km Ranuan kirkonkylältä länteen. Alueen kuntoonpano turvetuotantoa varten on aloitettu vuonna 2001, ja tuotanto osalla aluetta on aloitettu vuonna Toiminnan arvioidaan päättyvän vuosina Tuotantoalue muodostuu kuudesta lohkosta, joiden tuotantoala on 104,4 ha, sekä neljästä auma-alueesta, joiden yhteisala on 7,3 ha. Tuotan-

5 tokelpoisen alueen pinta-ala on yhteensä 111,7 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Turveaumojen sijoittelussa huomioidaan 400 metrin vähimmäisetäisyys asutukseen. Lohkoittain tuotantopinta-alat (ha) ovat seuraavat: 5 Lohko Pintaala Aumaalueet Tuot. yht. 1 15,2 0,0 15,2 2 20,6 2,2 22,8 3 23,1 2,2 25,3 4 4,1 0,0 4,1 5 10,4 1,1 11,5 6 31,0 1,8 32,8 yht. 104,4 7,3 111,7 Lohkot 1 5 ovat jo kokonaisuudessaan tuotannossa. Lohko 6 on osittain vielä kuntoonpanovaiheessa. Alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunumenetelmällä. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3. Myös muut turpeen tuotantomenetelmät voivat tulla kyseeseen lohkojen pienentyessä ja mataloituessa. Energiaturve toimitetaan pääasiassa Rovaniemellä ja Kemissä sijaitseviin käyttökohteisiin. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Yhtiö kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päätyttyä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, kaksi pintapuomeilla varustettua laskeutusallasta, kaksi pumppaus- /laskeutusallasta ja kaksi pintavalutuskenttää, joille kuivatusvedet on johdettu sulan maan aikana. Muuna aikana vedet on johdettu neljän laskeutusaltaan kautta alapuoliseen vesistöön. Vedet on pumpattu pintavalutuskentille niin pitkään kuin sääolosuhteet ovat sallineet. Varesaavan laskeutusaltaita 3 ja 4 ei ole saatu kaivetuksi riittävään syvyyteen niiden alla olevan kallion vuoksi. Altaiden liian pieni laskeutustila on heikentänyt talviaikaista vesienkäsittelyä. Lohkojen 5 ja 6 kuivatusvedet kulkeutuvat vain toisen altaan kautta. Hakija on ilmoittanut, että kyseisen altaan pinta-ala on valuma-alueeseen nähden yksinään riittävä ja esittänyt, että allasta syvennetään räjäyttämällä noin 2 metriä. Molemmat pintavalutuskentät on rakennettu ojittamattomalle suoalueelle, ja kuivatusvedet johdetaan niille pumppaamon avulla. Pintavalutuskentän 1 valuma-alue on 41 ha, mistä turvetuotantoaluetta on 38 ha. Pintavalutuskentän pinta-ala on 5,9 ha, mikä on 14,3 % kentän valuma-alueen pintaalasta. Pintavalutuskentän 2 valuma-alue on 85 ha, mistä turvetuotantoaluetta on 73,7 ha. Kentän pinta-ala on 3,8 ha, mikä on 4,4 % kentän va-

6 luma-alueen pinta-alasta. Lohkoittain kuivatusvedet ovat jakautuneet pintavalutuskentille seuraavasti (ha): 6 Lohko Pintaala Aumaalueet Tuot. yht. PVK 1 PVK2 1 15,2 0,0 15,2 15,2 2 20,6 2,2 22,8 22,8 3 23,1 2,2 25,3 25,3 4 4,1 0,0 4,1 4,1 5 10,4 1,1 11,5 11,5 6 31,0 1,8 32,8 32,8 yht. 104,4 7,3 111,7 38,0 73,7 Pintavalutuskenttien rakenteita on syksyn 2011 aikana muutettu niin, että niille voidaan pumpata vettä ympärivuotisesti. Rakenteet on otettu käyttöön tuotantokauden 2011 jälkeen. Muutosten yhteydessä pintavalutuskentän 2 penkereet on tarkistettu ja varmistettu, ettei pintavalutuskentälle johdettuja vesiä suotaudu kivennäismaan kautta eristysojiin. Yhtä epäselväksi jäänyttä kohtaa penkereessä tullaan tarkkailemaan seuraavien vuosien aikana. Mikäli kyseisessä kohdassa on suotautumispaikka, penger aukaistaan ja tiivistetään niin, että suotautuminen saadaan loppumaan. Päästöt ja niiden vaikutukset vesistöön Vesistö Varesaapa sijaitsee Simojoen vesistöalueella. Vesistöalueen pinta-ala on km 2. Simojoen vesistö on suojeltu voimalaitosrakentamiselta koskiensuojelulailla. Lisäksi Simojoki kuuluu Natura alueisiin. Simojoella käynnistyi vuonna 2002 Simojoki Life -hanke, jonka keskeisenä tavoitteena on Simojoen suotuisan suojelutason turvaaminen ekologisella kunnostuksella sekä maalta tulevaa kuormitusta vähentämällä. Tarkemmin sanottuna Varesaapa sijaitsee Simojoen keskiosan alueeseen kuuluvalla Varesojan valuma-alueella. Varesojan valuma-alueen alkuperäinen pinta-ala (48,28 km 2 ) on pienentynyt, kun osa Lumiaavan turvetuotantoalueen vesistä on ohjattu Lumiojaan. Varesaavan hankealue muodostaa noin 2,3 % Varesojan alkuperäisestä valuma-alueesta ja 0,035 % Simojoen valuma-alueesta. Varesoja saa alkunsa Lumiaavan turvetuotantoalueen ympäristöstä. Varesojan valuma-alue on suurelta osin ojitettua suota, mutta alueella on myös ojittamatonta suota ja kangasmaata. Varesaavan puhdistetut kuivatusvedet on johdettu Varesojaan kahden toisiinsa yhtyvän laskuojan kautta. Hakijan marraskuussa 2011 maanomistajan kanssa tekemän ojasopimuksen mukaan pintavalutuskentän 2 alapäässä olevasta ojasta kaivetaan uusi laskuoja suoraan Varesojaan. Kuivatusvedet on siis tarkoitus vastaisuudessa johtaa Varesojaan kahden erillisen laskuojan kautta. Varesoja laskee Simojokeen noin 4 km:n päässä Varesaavalta. Simojoki saa alkunsa Simojärvestä, mistä se virtaa harvaanasuttujen seutujen läpi ja laskee Perämereen Simon keskustan eteläpuolella. Noin km Simojärven alapuolella Simojoki virtaa useiden pienten ja matalien järvien läpi, mutta muutoin vesistöalue on vähäjärvinen, mikä lisää virtaaman vaihtelua.

7 Varesojan ja Simojoen virtaamat on WSFS-vesistömallijärjestelmän perusteella arvioitu seuraaviksi: 7 (F = 48,28 km 2 ) Varesojan suu m 3 /s (F = km 2 ) Simojoki Varesojan alap. m 3 /s koko vuosi MQ 0,6 27,6 MNQ 0,0 5,3 MHQ 13,1 259,1 joulu-maaliskuu MQ 0,2 12,1 kesä-syyskuu MQ 0,4 24,6 MNQ 0,1 9,4 MHQ 1,6 66,5 Simojoessa on runsaasti koskia. Koskista suurin osa ja lohikannan tärkeimmät elinalueet sijaitsevat joen keski- ja alaosalla. Koskia on perattu uittoa varten pääasiassa 1950-luvulla. Simojoki on kunnostettu uiton loputtua 1970-luvun loppupuolella. Myös tämän jälkeen Simojoella on tehty kunnostuksia, joista merkittävin on Simojoki Life -hankkeen yhteydessä vuosina toteutettu ekologinen kunnostus. Kunnostuksella joki pyrittiin palauttamaan mahdollisimman lähelle perkausta edeltänyttä tilaa. Simojoki Life -hankkeen yhteydessä tehty ekologisen tilan kartoitus osoitti Simojoen ja sen sivujokien olevan pääosin hyvässä tilassa ja ihmisen toiminnan aiheuttamien haittojen olevan paikallisia. Päästöt vesistöön Varesaavalla on toteutettu kuntoonpanovaiheen päästötarkkailua vuosina Vuonna 2010 Varesaavan kokonaispinta-alasta noin 70 % oli tuotannossa ja noin 30 % kuntoonpanossa. Päästötarkkailunäytteitä on otettu ympäri vuoden. Päästöt on laskettu Varesaavan päästötarkkailutulosten perusteella silloin, kun tuloksia on ollut käytettävissä. Luotettavimmat päästötarkkailutulokset ovat vuosilta 2009 ja 2010, jolloin Varesaavan päästötarkkailuun kuului ympärivuotisten vesianalyysien lisäksi ympärivuotinen suolta lähtevien vesimäärien mittaus jatkuvatoimisen virtaamamittarin avulla. Vuosina näytteitä otettiin 8 9 kertaa vuodessa. Varesaavan kuivatusvedet ovat olleet pääosin lievästi happamia. Fosforija kiintoainepitoisuudet ovat Varesaavalla olleet samaa tasoa kuin vastaavilla vesienkäsittelyrakenteilla varustetuilla kuntoonpanovaiheen soilla Pohjois-Suomessa keskimäärin. Typpeä ja rautaa Varesaavan kuivatusvedet sisältävät enemmän kuin Pohjois-Suomen kuntoonpanovaiheessa olevien turvetuotantoalueiden vedet keskimäärin.

8 Kesänaikaiset päästöt Varesojan turvetuotantoalueelta ovat olleet vuosina seuraavat: 8 Vuosi Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk 2006 Varesaapa Vapo Oy K 24 0,02 1,9 4,4 0,01 0,1 1, Varesaapa Vapo Oy K 39 0,02 0,9 2,4 0 0,9 0, Varesaapa Vapo Oy K 126 0,22 9,8 84,0 0,12 7,2 73, Varesaapa Vapo Oy K 34 0,02 1,7 3,2 0,01 1,4 2, Varesaapa Vapo Oy K 36 0,03 1,7 4,7 0,01 1,2 2,8 Vuotuiset päästöt Varesaavan turvetuotantoalueelta ovat olleet vuosina seuraavat: Vuosi Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v 2006 Varesaapa Vapo Oy K , Varesaapa Vapo Oy K , Varesaapa Vapo Oy K Varesaapa Vapo Oy K Varesaapa Vapo Oy K , Vuosien 2009 ja 2010 keskimääräisten ominaiskuormitusarvojen perusteella laskettuna Varesaavan nykyiset päästöt (brutto, sisältää luonnonhuuhtouman) ovat kg kiintoainetta, 21 kg fosforia ja 760 kg typpeä vuodessa. Nettopäästöt ovat noin kg kiintoainetta, 15 kg fosforia ja 610 kg typpeä vuodessa. Kevään 2009 suuret kiintoaineen ominaiskuormitusarvot ovat nostaneet Varesaavan kevätaikaisia ja sitä kautta myös koko vuoden keskimääräisiä kiintoainepäästöjä. Varesaavan päästötarkkailutulokset kuvastavat Varesaavan kuntoonpanovaiheen päästöjä tilanteessa, jossa kuivatusvedet on käsitelty sulan maan aikaan pintavalutuskentällä ja talvella laskeutusaltailla. Varesaavalle suunnitellaan toimenpiteitä nykyisten laskeutusaltaiden toimivuuden tehostamiseksi, jotta laskeutusaltaiden kapasiteetti olisi riittävä ja laskeutusaltaat toimisivat tehokkaasti myös suurimpien valumien aikana. Pohjois-Suomen tuotantovaiheessa olleiden turvetuotantoalueiden keskimääräisten ominaiskuormitusarvojen perusteella arvioituna Varesaavan bruttopäästöt (sisältää luonnonhuuhtouman) olisivat tuotantovaiheessa arviolta kg kiintoainetta, 44 kg fosforia ja 980 kg typpeä vuodessa. Nettopäästöt olisivat vastaavasti noin kg kiintoainetta, 31 kg fosforia ja 630 kg typpeä vuodessa. Ympärivuotiseen pintavalutukseen siirtyminen vähentää päästöjä niin, että nettopäästöt ovat noin kg kiintoainetta, 8 kg fosforia ja 290 kg typpeä vuodessa. Vesistön muu kuormitus Merkittävimmät kuormittajat koko Simojoen vesistöalueella ovat metsäojitukset ja maatalous. Muita kuormittajia ovat haja- ja loma-asutus sekä turvetuotanto. Yhdyskuntajätevesikuormittajia vesistöalueella on vain Simon

9 taajama lähellä jokisuuta. Luonnonhuuhtouman osuus ravinteiden ainevirtaamasta on yli puolet. Simojoen vesistöalueen pinta-alasta kolmannes on suota. Soita on erityisesti Simojoen keski- ja alaosan alueilla. Vesistöalueen turvetuotanto on keskittynyt vesistöalueen keskiosalle. Varesojaan johdetaan Varesaavan turvetuotantoalueen kuivatusvesien lisäksi Lumiaavan turvetuotantoalueen vesiä 178 ha:n alueelta. Lumiaavan vireillä olevassa ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemuksessa Lumiaavan turvetuotantoalueen bruttopäästöiksi on arvioitu kg kiintoainetta, 25 kg fosforia ja kg typpeä vuodessa ja nettopäästöiksi vastaavasti kg kiintoainetta, 9 kg fosforia ja 990 kg typpeä vuodessa. Arvio on tehty Lumiaavan alkuperäisessä hakemuksessa esitettyjen vesienkäsittelymenetelmien mukaan. Hakija on myöhemmin täydentänyt hakemustaan vesienkäsittelyn tehostamista koskevilla suunnitelmilla. Vuonna 2010 laaditun ja vuonna 2011 tarkistetun Simojoen vesistöalueen turvetuotannon päästöjä ja vesistövaikutuksia koskevan selvityksen mukaan hakijalla ja Simon Turvejaloste Oy:llä on turvetuotantoa Simojoen vesistöalueella noin ha:lla. Turveruukki Oy:llä ja Rasepi Oy:llä on lisäksi tuotantoa noin 500 ha:lla, joten tuotantoala on yhteensä ha, mikä on noin 0,8 % Simojoen vesistöalueen pinta-alasta. Hakijan ja Simon Turvejaloste Oy:n turvetuotantoalueiden kokonaispintaala Simojoen vesistöalueella on kasvanut vuoteen 2002 asti, minkä jälkeen kokonaispinta-ala on tasaantunut tasolle ha. Tuottajien tarkentama hakijan ja Simon Turvejaloste Oy:n tuotantopinta-ala oli vuoden 2009 lopussa ha. Tuottajien arvion mukaan silloisesta tuotantopintaalasta poistuu vuoteen 2015 mennessä 444 ha. Tuottajat arvioivat tuotannossa olevan tuolloin 581 ha uutta pinta-alaa, joten vuonna 2015 hakijan ja Simon Turvejaloste Oy:n tuotantopinta-ala Simojoen vesistöalueella olisi ha. Vaikka Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n pinta-aloissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, on turvetuotantoalueiden kokonaispinta-ala kasvanut vuodesta 2003 Turveruukki Oy:n ja Rasepi Oy:n hankkeiden myötä noin 27 %. Pintavalutuksen osuus hakijan ja Simon Turvejaloste Oy:n turvetuotantoalueiden vesienkäsittelyssä on ollut kasvussa. Vuonna 2009 pintavalutus oli vesienkäsittelymenetelmänä kesäaikana noin 76 %:lla ja ympärivuotisesti noin kolmanneksella pinta-alasta. Arvion mukaan vuonna 2015 ympärivuotinen pintavalutus tulee olemaan käytössä 4/5:lla tuotantoalasta. Simojoen vesistöalueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden päästöjä on arvioitu osittain kyseisillä tuotantoalueilla ja osittain muilla Lapin turvetuotantoalueilla tehtyjen mittausten perusteella. Tuotantokauden aikaiset fosforipäästöt (brutto, suluissa netto) ovat olleet hakijan ja Simon Turvejaloste Oy:n turvetuotantoalueilla vuosina keskimäärin 0,7 kg (0,4 kg) vuorokaudessa. Vastaavat typpipäästöt ovat olleet noin 30 kg (21 kg) vuorokaudessa. Kiintoainepäästöt ovat olleet keskimäärin noin 113 kg (60 kg) vuorokaudessa. Päästöt ovat vaihdelleet vuosittain suuresti. Vuotuiset päästöt ovat olleet vuosina seuraavat: 9

10 10 VUOSI BRUTTO NETTO fosfori kg/v typpi kg/v kiintoaine kg/v COD Mn kg/v fosfori kg/v typpi kg/v kiintoaine kg/v keskiarvo Simojoen vesistöalueen turvetuotannon bruttopäästöt ovat tarkkailuraporteista ja Vahti-järjestelmästä saatujen tietojen mukaan olleet vuosina kaiken kaikkiaan seuraavat: VUOSI fosfori kg/v typpi kg/v kiintoaine kg/v COD Mn kg/v keskiarvo Vuonna 2015 hakijan ja Simon Turvejaloste Oy:n tuotantoalueiden kokonaisfosforipäästöjen arvioidaan pienenevän hieman vuosien tasosta: vuotuisten fosforipäästöjen (brutto, suluissa netto) arvioidaan olevan 297 kg (129 kg). Typen ja kiintoaineen päästöt tulevat arvion mukaan pienentymään selvästi nykytasosta: kokonaistyppipäästöjen arvioidaan olevan kg (5 500 kg) ja kiintoainepäästöjen kg ( kg) vuodessa. Vuoden 2015 päästöarvioissa ei ole mukana tuotannosta poistuneita alueita. Tuotannosta poistuvat alueet pyritään saamaan jälkikäyttöön kahden vuoden kuluessa laajemman yhtenäisen alueen tuotannon päättymisestä. Veden laatu Simojärvestä Simojokeen purkautuva vesi on niukkaravinteista ja luonnostaan humuspitoista, mikä antaa vedelle tyypillisen ruskean värin. Joen humus- ja ravinnepitoisuudet kasvavat huomattavasti jo aivan joen yläosalla.

11 Vedenlaatua Varesojassa Lumiaavan turvetuotantoalueen alapuolella (Varesoja Va), Varesaavan yläpuolella ja Varesojan suulla (Varesoja 1) sekä Simojoessa 2 km Varesojan alapuolella (Simojoki Iso-Valaja 37) on tarkkailtu vuosina : 11 aika lämpö- happi happi ph sähkön- väri CODMn Fe sameus kiinto- kok.p PO4-P kok.n NO2-N NH4-N tila joht. aine NO3-N C mg/l kyll.% ms/m mg/l Pt mg/l µg/l FNU mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l VARESOJA VA ( , ), n= ka. 5,9 5,3 44 6,7 15, min. 0 0,1 0,5 6,0 3,6 50 7, ,9 1, , max. 15,2 11,4 99 7,7 37, VARESAAVAN YLÄP. ( , ), n= ka. 5,2 3,8 30 6,5 13, , min. 0,1 0,1 1 6,1 2,8 90 7, ,8 0, ,5 2, max. 15,8 10,9 75 7,6 23, VARESOJA 1 ( , ), n= ka. 5, ,0 11, ,0 3,6 24 7, min. 0,1 6,9 59 6, , ,5 0, , max. 18, ,7 20, , SIMOJOKI ISO-VALAJA 37 ( , ), n= ka. 8, ,8 3, ,3 2,8 20 4, min ,8 1,6 23 4, ,7 0, max. 20,5 13, ,4 7, , *n = näytteiden lkm. Varesojan vedessä on runsaasti humusta ja rautaa, ja siitä johtuen vesi on väriltään tummaa. Varesojan suulla veden happitilanne on ollut pääosin tyydyttävä. Ylempänä Varesojassa happitilanne on ollut heikompi. Vesi on ollut pääosin hieman hapanta tai lähes neutraalia. Typpi- ja fosforipitoisuudet ovat olleet rehevälle vesistölle tyypillisellä tasolla. Veden ravinne-, humus-, rauta- ja kiintoainepitoisuudet ovat olleet ojan yläosalla keskimäärin suurempia kuin ojan suulla. Varesaavan kuivatusvesien vaikutuksia Varesojan vedenlaatuun on arvioitu vertailemalla samaan ajankohtaan otettujen suolta lähtevien vesien vedenlaatua Varesojan vedenlaatuun. Vuonna 2006 pitoisuudet olivat Varesaavalta lähteneessä vedessä selvästi korkeampia kuin Varesojassa. Erityisesti veden kiintoaine-, humus-, rautaja typpipitoisuudet olivat suolta lähtevässä vedessä korkeampia. Talven ja kevään näytteenottoaineiston perusteella Varesaavan kuntoonpanovaiheen päästöt ovat vaikuttaneet alapuoliseen Varesojaan lisäämällä ojan kokonaistyppi-, ammoniumtyppi- ja kokonaisfosforipitoisuuksia. Raudan pitoisuudet sen sijaan pysyivät suon alapuolella pienempinä kuin suon yläpuolella, vaikka suolta lähtevässä vedessä olikin runsaasti rautaa. Varesojan valuma-alue on alaosaltaan varsin voimakkaasti ojitettua, joten osa Varesojan suun kohonneista typpi- ja humuspitoisuuksista saattaa johtua metsäojitetuilta alueilta tulleista päästöistä. Vuonna 2007 pitoisuudet olivat Varesaavalta lähteneessä vedessä joko korkeammat tai samalla tasolla kuin Varesojassa. Tulosten perusteella Varesaavan kuntoonpanovaiheen päästöt ovat lievästi lisänneet ojan kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksia. Kuntoonpanon vaikutus ei ole ollut niin voimakas kuin edellisenä vuotena.

12 Vuoden 2008 aikana Varesaavan turvetuotantoalueelta ei juurikaan päässyt kuivatusvesiä vesistöön, vaan vesi seisoi pääosan aikaa tuotantoalueella. Pintavalutuskentälle pystyttiin pumppaamaan vettä ainoastaan lyhyen aikaa syksyllä. Pintavalutuskentältä lähteneen veden laatu oli muutoin jokseenkin hyvä, mutta veden ph oli matalampi kuin niissä näytteissä, jotka oli otettu pintavalutuskentän yläpuolelta. Vuonna 2009 Varesaavan mittapadolta ei kesäkuussa virrannut juuri lainkaan vettä, ja myös elokuussa virtaama oli pieni ja loppui ajoittain kokonaan. Typpipitoisuuksia ovat etenkin talviaikana ja syksyllä voineet nostaa Varesaavalta tulevat, runsaasti typpeä sisältävät vedet. Edellisvuoteen verrattuna veden laatu Varesojan suulla oli hyvin samankaltainen. Kesäsyyskuussa Varesojan alaosalla vedessä oli edellisvuotta vähemmän sameutta, rautaa ja fosforia. Kiintoainetta vedessä oli puolestaan edellisvuotta enemmän. Tarkkailukaudella 2010 Varesojasta otettiin yhteensä kuusi kertaa näytteet yhtä aikaa Varesaavan päästötarkkailunäytteiden kanssa. Tarkkailukauden alussa joulukuun ja tammikuun näytekerroilla valuma suolta oli selvästi pienempää kuin touko-, heinä-, elo- ja syyskuun tarkkailukerroilla. Varesaavan kuivatusvesien humus-, fosfori ja typpipitoisuudet olivat erityisesti talvella pienempien valumien aikaan selvästi suuremmat kuin vastaanottavassa vesistössä. Varesaavalta lähteneiden vesien typpipitoisuudet olivat jokaisella havaintokerralla suuremmat kuin Varesojasta Varesaavan yläpuolelta otetuissa näytteissä. Varesojan suulla talvella veden kokonaisfosfori- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat korkeampia kuin Varesaavan yläpuolisessa Varesojassa. Kokonaistyppipitoisuudet olivat tammikuun tarkkailukertaa lukuun ottamatta hieman suuremmat Varesojan suulla kuin Varesaavan yläpuolisella havaintopaikalla. Tarkkailun perusteella Varesaavan kuivatusvedet lisäsivät osaltaan Varesojan fosforipitoisuuksia talvella sekä typpipitoisuuksia koko tarkkailukaudella. Varesojan vuosien vesistötarkkailun perusteella Varesaavan kuivatusvedet ovat lisänneet Varesojan ravinnepitoisuuksia erityisesti talvella ja keväällä, jolloin kuivatusvedet on käsitelty laskeutusaltailla. Kesällä, jolloin Varesaavalla on ollut käytössä pintavalutuskenttä, Varesaavan vesien ravinnepitoisuudet ovat olleet pääosin pienempiä kuin talvella ja vaikutukset Varesojan veden laatuun vähäisempiä. Tarkastelussa tulee ottaa huomioon, että Varesojaan johdetaan myös Lumiaavan kuivatusvedet ja että Varesojan valuma-alue on muutenkin voimakkaasti ojitettua. Simojoen vesi on keskihumuksista ja ruskeaa. Simojoen pääuomassa veden happitilanne on ollut pääosin hyvä. Veden ph on ollut keskimäärin lähellä neutraalia, mutta kevättulvan aikana ph-arvo tyypillisesti laskee happamien lumensulamisvesien vaikutuksesta. Veden kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet lievästi rehevälle vesistölle tyypillistä tasoa. Simojoen alaosalla vedenlaadun vuodenaikaiset vaihtelut ovat suuria. 12

13 Seuraavassa on esitetty Varesaavan turvetuotantoalueen kuntoonpanovaiheen päästöjen aiheuttamat teoreettiset pitoisuuslisäykset alapuolisessa vesistössä: 13 Varesojan suu (F~48,28 km 2 ) BRUTTO Q kok.p m 3 /s µg/l NETTO kok.n kiintoaine kok.p kok.n µg/l mg/l µg/l µg/l kesäaika MQ 0,4 0,7 46 0,11 0,3 36 0,07 kiintoaine mg/l koko vuosi MQ 0,6 1,1 41 0,94 0,8 33 0,91 Simojoki Varesojan alap. (F~2 096 km 2 ) BRUTTO Q kok.p kok.n m 3 /s µg/l µg/l NETTO kiintoaine kok.p kok.n mg/l µg/l µg/l kesäaika MQ 24,6 0,01 0,8 0,00 0,01 0,6 0,00 kiintoaine mg/l koko vuosi MQ 27,6 0,02 0,9 0,02 0,02 0,7 0,02 Varesojan suulla kuntoonpanovaiheen nettopäästöt ovat laskennallisesti lisänneet veden kokonaisfosforipitoisuutta vuositasolla keskimäärin 0,8 µg/l, kokonaistyppipitoisuutta 33 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,9 mg/l. Kesäaikana fosforin pitoisuuslisäykset ovat olleet 0,3 µg/l, typen 36 µg/l ja kiintoaineen 0,07 mg/l. Varesaavan nettopäästöjen osuus Varesojan suualueen keskimääräisistä kiintoainepitoisuuksista on ollut koko vuoden osalta noin 25 %. Kokonaisfosforin ja -typen pitoisuuksista osuus on ollut noin 3 %. Kesäaikana Varesaavan päästöjen aiheuttamat kiintoaineen pitoisuuslisäykset Varesojan suun pitoisuuksista ovat olleet noin 2 %, kokonaisfosforin noin 1 % ja kokonaistypen noin 4 %. Simojoessa Varesaavan kuivatusvesien vaikutus ravinne- ja kiintoainepitoisuuksiin on laskelmien perusteella marginaalinen. Varesaavalta huuhtoutui keväällä 2009 suurten valumien aikaan kiintoainemääriä, joilla voidaan arvioida olleen vaikutuksia Varesojan veden kiintoainepitoisuuksiin. Nykyisin käytössä oleva laskeutusallas ei välttämättä pysty pidättämään suurimpien virtaamien aikaan tehokkaasti suolta huuhtoutuvia kiintoainemääriä. Ravinteiden osalta Varesaavan päästöjen aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisäykset ovat kuitenkin olleet verrattain pieniä, eivätkä ne ole lisänneet Varesojan rehevyyttä. Tuotantovaiheessa Varesaavan turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt lisäävät veden kokonaisfosforipitoisuutta Varesojan suulla vuositasolla keskimäärin 1,7 µg/l, kokonaistyppipitoisuutta 34 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,26 mg/l. Päästöjen aiheuttamat pitoisuuslisäykset ovat noin 7 % Varesojan suualueen veden keskimääräisistä kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuuksista ja noin 3 % kokonaistyppipitoisuudesta. Kesäaikana fosforin pitoisuuslisäys Varesojan suulla on 0,8 µg/l, typen 13 µg/l ja kiintoaineen 0,08 mg/l. Lisäykset ovat noin 2 % kesäajan keskimääräisestä kiintoainepitoisuudesta, noin 3 % kokonaisfosforipitoisuudesta ja noin 1 % kokonaistyppipitoisuudesta. Simojoessa Varesaavan tuotantovaiheen kuivatus-

14 vesien vaikutus ravinne- ja kiintoainepitoisuuksiin on laskelmien perusteella marginaalinen. 14 Varesojan suu (F~48,28 km 2 ) BRUTTO Q kok.p m 3 /s µg/l NETTO kok.n kiintoaine kok.p kok.n µg/l mg/l µg/l µg/l kesäaika MQ 0,4 1,4 29 0,14 0,8 13 0,08 kiintoaine mg/l koko vuosi MQ 0,6 2,3 53 0,32 1,7 34 0,26 Simojoki Varesojan alap. (F~2 096 km 2 ) BRUTTO Q kok.p kok.n m 3 /s µg/l µg/l kiintoaine mg/l NETTO kok.p µg/l kok.n µg/l kiintoaine mg/l kesäaika MQ 24,6 0,02 0,5 0,00 0,01 0,2 0,00 koko vuosi MQ 27,6 0,05 1,1 0,01 0,04 0,7 0,01 Varesaavan kiintoainepäästöjen arvioidaan siis pienenevän tuotantovaiheessa vesienkäsittelyn tehostamisen myötä. Ravinteiden osalta Varesaavan tuotantovaiheen päästöjen aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisäykset ovat hakijan teettämän arvion mukaan niin pieniä, etteivät ne lisää Varesojan rehevyyttä, mutta ylläpitävät sitä osaltaan. Arviossa ei ole otettu huomioon ympärivuotisen pintavalutuksen vaikutusta päästöihin. Hakijan teettämän arvion mukaan vuotuiset kiintoainepäästöt pienenisivät 76 %, kokonaisfosforipäästöt 75 % ja kokonaistyppipäästöt 54 %. Lumiaavan vireillä olevassa ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemuksessa Varesaavan ja Lumiaavan tuotannosta aiheutuvien vuotuisten nettopäästöjen on arvioitu lisäävän veden kokonaisfosforipitoisuutta Varesojan suulla keskimäärin 4,5 µg/l, kokonaistyppipitoisuutta 181 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 1,7 mg/l. Päästöjen osuus veden keskimääräisistä kokonaisfosforipitoisuuksista Varesojan suulla on noin 19 %, kokonaistyppipitoisuuksista 21 % ja kiintoainepitoisuuksista 50 %. Kesäaikana vastaavat pitoisuuslisäykset ovat arviolta 1,7 µg/l, 40 µg/l ja 0,2 mg/l. Varesojan suun pitoisuuksista lisäykset ovat 5 9 %. Arvio on tehty Varesaavan ja Lumiaavan alkuperäisissä hakemuksissa esitettyjen vesienkäsittelymenetelmien mukaan. Simojoessa Varesojan alapuolella Lumiaavan ja Varesaavan kuivatusvesien vaikutus Simojoen ravinne- ja kiintoainepitoisuuksiin on laskelmien perusteella melko vähäinen. Vuonna 2010 laaditun ja vuonna 2011 tarkistetun Simojoen vesistöalueen turvetuotannon päästöjä ja vesistövaikutuksia koskevan selvityksen mukaan turvetuotannon päästöjen vaikutus Simojoen pääuoman ravinnepitoisuuksiin on kaikkiaan hyvin vähäinen, eikä sitä voida erottaa luontaisesta vaihtelusta. Turvetuotannon päästöjen arvioidaan muuttuvan vuoteen 2015 vain vähän, eikä niiden arvioida muuttavan Simojoen pääuoman veden laatua.

15 15 Pohjaeläimet Varesojan pohjaeläinyhteisössä esiintyi vuonna 2009 yksilömääräisesti eniten koskikorentoja. Aiempaan tutkimukseen verrattuna pohjaeläinlajeja havaittiin enemmän. Erilaisille ympäristönmuutoksille herkkiä EPT-lajeja havaittiin puolestaan vähemmän. Selvitysten mukaan Shannon Wienerindeksillä mitattuna Varesojan suualueen pohjaeläinyhteisöä voidaan pitää joko melko monipuolisena tai monipuolisena. Vuosina 2002 ja 2009 alueella havaittuja ASPT-indeksiarvoja voidaan pitää korkeina, joten niiden mukaan pohjaeläinyhteisö ei ole kärsinyt merkittävästi orgaanisesta kuormituksesta. Varesojan alaosalla veden ph oli vuoden 2009 vesistötarkkailun mukaan pääasiassa lähellä neutraalia tasoa. Paikalla esiintyikin happamoitumiselle herkkinä pidettyjä, purokuoriaisiin kuuluvia, Elmis aenea-, Oulimnius tuberculatus- ja Limnius volcmari -lajeja sekä muun muassa Radix peregra -kotiloita. Vuonna 2009 Varesojalla havaittiin saksiseulakas (Hydropsyche saxonica) vesiperhoslaji. H. saxonica oli aiemmin luokiteltu IUCN:n uhanalaisuusluokituksen mukaan silmälläpidettäväksi (NT) lajiksi. Nykytietämyksen mukaan H. saxonica -vesiperhoslajia ei pidetä enää uhanalaisena, vaan se on elinvoimainen (LC). Lisäksi vuonna 2009 alueelta havaittiin Baetis digitatus -päivänkorentolaji, jota voidaan pitää harvinaisena ja vähälukuisena. Laji ei ole kuitenkaan uhanalainen. Kalastus ja kalasto Simojoki on Tornionjoen ohella ainoa Perämereen laskeva joki, jossa on elinvoimainen alkuperäinen lohikanta. Lohen lisäksi vesistössä tavataan alkuperäisinä kalalajeina muun muassa taimenta, vaellussiikaa, muikkua ja harjusta. Myös ankeriasta tavataan, ja jokisuulla on pyyntivahva nahkiaiskanta. Rapua on esiintynyt koko joessa pyyntivahvana kantana. Varesaavan alapuolisella Varesojalla ei ole suurta kalataloudellista merkitystä, ojalla muutama kalastaja pyytää lähinnä haukia ja ahvenia. Varesojan alaosalla on koskialueita, joilla ei kuitenkaan ole merkitystä harjuksen luontaisen poikastuotannon kannalta. Simojoen lohikantaa on hoidettu istutuksin 1980-luvulta lähtien, mutta kannan elvyttyä istutuksia ei ole tehty vuoden 2005 jälkeen lukuun ottamatta tutkimustarkoituksessa istutettuja pieniä vaelluspoikaseriä. Simojoen keskiosalla tehtiin vuodelta 2009 kalastustiedustelu kaikille Simojokivarren lähialueen rakennetuille kiinteistöille välillä Alaniemi Leppiaho. Tiedustelualueena oli siten noin 45 km jokivartta. Talouksista 44 % (170 taloutta) kalasti Simojoella. Kalastukseen jossakin muodossa osallistui taloudesta keskimäärin 1,8 henkilöä, joten kalastajia oli yhteensä noin 300. Kalastus oli pääasiassa vapa- ja katiskakalastusta. Näiden lisäksi kalastettiin vähän verkoilla ja koukuilla sekä mato- ja pilkkiongilla. Heittovavoilla kalasti yli 70 % kalastajista sekä vetouistelulla ja perhovavoilla neljännes tai kolmannes kalastajista. Katiskoilla kalasti vajaa puolet ja verkoilla reilu 10 % kalastajista. Kalastajilla oli vuonna 2009 käytössä noin 40 harvaa verkkoa, 100 katiskaa ja 300 erilaista heitto- tai vetouisteluvapaa. Näiden lisäksi käytettiin madekoukkuja sekä mato- ja pilkkionkia. Kalastus keskittyi kesään. Talvella kalastettiin madekoukuilla ja pilkkimällä. Verkoilla (solmuväli pääasiassa mm) kalastuspäiviä oli alueesta riippuen keskimäärin taloutta kohden. Katiskoilla kalastettiin keski-

16 määrin 37 päivää sekä heittovavoilla, perhovavoilla ja vetouistelemalla kertaa kesän aikana. Kokonaissaalis oli noin kg, mistä haukea oli puolet ja ahventa neljännes. Madetta ja särkeä saatiin molempia 7 % kokonaissaaliista. Lohta saatiin yhteensä 150 kg eli 5 % kokonaissaalista. Näiden lisäksi saatiin vähän harjusta, siikaa ja lahnaa sekä satunnaisesti taimenta. Talouskohtainen keskimääräinen saalis oli 18 kg. Saalis oli selvitysalueen ala- ja yläosalla lajijakaumaltaan melko samanlainen. Pääosa lohesta ja mateesta pyydettiin kuitenkin selvitysalueen alaosalta. Simojoella todettiin rapurutto vuonna 2008, minkä vuoksi joen rapukanta on taantunut voimakkaasti. Kalastustiedusteluun vastanneista 13 oli kokeillut ravustusta kesällä 2009 pienillä mertamäärillä. Heidän kokonaissaaliinsa oli 62 rapua, mistä yhden ravustajan saalis tiedustelualueen yläosalla oli 40 rapua. Kolme ravustajaa ei saanut mitään, ja muilla saalis oli 1 5 rapua. Rapua saatiin satunnaisesti pitkin jokivartta, joten Simojokeen on jäänyt ruton jäljiltä hyvin harva rapukanta. Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin Simojoella turvetuotannon kuormitusta, veden heikkoa laatua ja vesistön liettymistä, joita kommentoi keskimäärin yli puolet vastaajista. Metsäojitusten aiheuttamaa kuormitusta, pyydysten likaantumista ja vesikasvien runsautta kommentoi vajaa puolet vastaajista. Kalojen ajoittaisia makuvirheitä kommentoi reilu neljännes vastaajista. Selvitysalueen eri osissa kalastushaittoja kommentoitiin varsin samansuuntaisesti, mutta alaosalla eri haittoja kommentoivat yleisesti useammat kalastajat kuin yläosalla. Viimeisin yhteenvetoraportti Simojoen lohikannan seurantatuloksista on tehty vuosilta Mainittuina vuosina kesänvanhojen luonnossa syntyneiden poikasten tiheydet ovat olleet 5 40 yksilöä aarilla ja vanhempien luonnossa syntyneiden poikasten tiheydet 5 15 yksilöä aarilla. Luonnossa syntyneiden vaelluspoikasten määrä on ollut vastaavana aikana poikasta vuodessa. Simojoen potentiaaliksi on arvioitu noin luonnonsmolttia. Luonnonsmolttien määrä on ollut koko 2000-luvun selvästi suurempi kuin aiemmin. Simojoesta vapavälineillä saatu lohisaalis oli suurimmillaan 1990-luvun loppupuolella, jolloin se oli lähes kg vuodessa. Tuolloin kalastuslupia myytiin vuosittain noin Vuosina lohisaalis on ollut kg vuodessa ja myytyjen kalastuslupien määrä vastaavasti Jatkossa jokeen nousevien lohien määrän on arvioitu vielä kasvavan ja lohisaaliin pysyvän vähintään noin kg:n suuruisena. Aikaisempia kalatalousselvityksiä Varesaavan vaikutusalueella on tehty Hirviojanaavan ja Lumiaavan turvetuotantoalueiden kalataloustarkkailuun liittyen, viimeksi vuonna Tarkkailualueena oli tuolloin noin 38 km:n osuus Simojoen pääuomaa Hiiskuanjoen suulta Tainijokisuulle saakka. Kalastustiedustelun palauttaneista 131 vastaajasta ainoastaan neljä oli kalastanut Lumi- tai Varesojassa. Heidän kokonaissaaliinsa oli 31 kg, mistä 21 kg oli haukea ja loput ahventa. Turvetuotannon aiheuttamilla päästöillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta veden laadun muutoksia melko hyvin kestävien kevätkutuisten kalalajien, kuten hauen, ahvenen ja särjen, kantoihin. Kevätkutuisista kalalajeista veden laadun suhteen vaateliain on harjus, joka lisääntyy luontaisesti Simojoella. Talvikutuinen made kärsii päästöistä kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Veden laadun suhteen vaatelias on myös syyskutuinen lohi, 16

17 joka myös lisääntyy luontaisesti Simojoella. Simojoen kokonaiskuormitukseen suhteutettuna Varesaavan turvetuotannon aiheuttamilla päästöillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta harjuksen, lohen tai Simojoen alaosalta pyydettävän nahkiaisen elinolosuhteisiin. Suo- ja metsäojituksista tulevat valumavedet voivat haitata rapuja lähinnä tukkimalla niiden hienojakoisia kiduksia ja liettämällä suojakoloja. Simojoen kokonaiskuormitukseen suhteutettuna Varesaavan turvetuotannon aiheuttamien päästöjen ei arvioida olevan esteenä rapukannan mahdolliselle elpymiselle. Varesaavan turvetuotannon aiheuttamien ravinne- ja kiintoainepäästöjen kalataloudelliset haitat näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina, kuten veden tummuutena, pyydysten likaantumisena, kalojen makuvirheinä ja pohjan liettymisenä. Näitä kalastushaittoja on esiintynyt Simojoella jo pitkään, ja niitä esiintyisi myös ilman Varesaavan turvetuotannosta aiheutuvia päästöjä, jotka kuitenkin osaltaan vahvistavat niitä. Käytännössä Varesaavan turvetuotannon vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muiden samaan suuntaan vaikuttavien tekijöiden, kuten maa- ja metsätalouden, muun turvetuotannon ja asutuksen, vaikutuksista. Vaikutukset rajoittuvat Varesojaan, ja Simojoella vaikutukset ovat vähäisiä. 17 Ekologinen tila Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Simojoen ekologinen tila on erinomainen ja sivujokien tila hyvä. Kaikkien sivujokien tilaa ei kuitenkaan ole luokiteltu, ei myöskään Varesojan. Vesienhoidon tavoitteena Simojoen vesistössä on nykyisen tilan säilyttäminen huolehtimalla siitä, että vesistöön kohdistuva ravinne- ja kiintoainekuormitus on enintään nykyisen suuruinen. Vesienhoitoalueen toimenpideohjelman mukaan tavoitetila on turvattu nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä. Hakijan arvion mukaan Varesaavan kuivatusvesien vaikutukset alapuolisessa vesistössä ovat niin vähäisiä, että ne eivät ole esteenä Simojoen erinomaisen ekologisen tilan säilyttämiselle. Pöly ja melu Tuotantotoiminnan seurauksena turvepölyä voi ajoittain kulkeutua tuotantoalueen lähiympäristöön. Lähin vakituinen asutus sijaitsee noin 2 km:n etäisyydellä Varesaavalta, joten pölystä ei arvioida aiheutuvan naapurikiinteistöjen käytölle kohtuutonta rasitusta. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole vesistöjä, joihin turvepölyä voisi kulkeutua haitallisia määriä. Vesistössä pölylaskeuma voi keräytyä hetkellisesti veden pinnalle ja tuulen vaikutuksesta muodostua lautaksi ja ajautua rantaan. Tällöin turvepöly voidaan kokea likaavana ja lyhytaikaista viihtyvyyshaittaa aiheuttavana. Turvepölyn ei ole osoitettu aiheuttaneen vesistöjen rehevöitymistä tai madaltumista. Myöskään ympäröiville metsämaille kulkeutuvasta turvepölystä ei ole haittaa. Melulle asetetut ohjearvot eivät muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteella tule ylittymään hankealueen ympäristössä sijaitsevissa asutuissa kohteissa. Energiaturvetta toimitetaan asiakkaille ympäri vuoden. Vuosittainen toimitus vastaa noin 367 rekan ajosuoritetta. Toimitus tapahtuu työmaatietä

18 myöten Simontielle (kantatielle 924) ja siitä edelleen joko Rovaniemen tai Kemin suuntaan. Kuljetusreitin varteen työmaatielle ei sijoitu asutusta. Varesaavan tuotanto lisää liikennettä asutulla alueella lähinnä Simontiellä. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä liikennettä ja jossakin määrin muuta raskasta liikennettä. 18 Varastointi ja jätteet Polttoaineita säilytetään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön eivätkä pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on litraa. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin litraa. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle litraa. Säiliöitä täytetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 260 litraa ja muita voiteluaineita noin 57 kg. Voiteluaineita varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Tarvittaessa varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin kg. Tuotannossa arvioidaan vuodessa syntyvän 260 litraa jäteöljyjä, 44 kg kiinteää öljyjätettä, 13 kg akkuja, litraa sekajätettä, kg aumamuovia ja 180 kg rautaromua. Jäteöljy, muut ongelmajätteet ja sekajäte toimitetaan erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin. Keruupaikoista sekajäte toimitetaan kaatopaikalle ja ongelmajätteet asianmukaiseen laitokseen. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueella niille osoitetuilla varastoalueilla paalattavaksi ja hyödynnettäväksi myöhemmin energiana tai kierrätettäväksi. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Kannot ja muu puuaines välivarastoidaan tuotantoalueella ja käytetään biopolttoaineena. Kivet käytetään teiden rungoissa, sijoitetaan syrjään tai jätetään paikoilleen. Ojien kaivusta syntyneet mineraalimaat käytetään taimikoiden kasvupohjana tai pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Laskeutusaltaista nostettu liete siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeena tai käytetään maisemoinnissa. Ympäristöriskit Työmaalle laaditaan pelastusviranomaisille toimitettava, vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesienkäsittelyrakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä

19 niiden korjaustoimista ilmoitetaan alueelliselle ELY-keskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovakuutus. 19 Muut vaikutukset Varesaavan välittömässä läheisyydessä ei ole Natura ohjelmaan kuuluvia alueita tai muita suojelualueita. Lähin Natura ohjelmaan kuuluva kohde on Varesaavasta lähimmillään noin 2 km:n etäisyydellä kaakossa sijaitseva Simojoki. Varesaavan turvetuotanto ei aiheuta vaikutuksia suojelualueiden luonnonarvoihin. Varesaavan vaikutusalueella ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Lähimpänä oleva Soidinmaan pohjavesialue sijaitsee Simojoen eteläpuolella, noin 3,5 km Varesaavasta kaakkoon. Hankkeella ei ole vaikutusta pohjavesialueiden tilaan. Suon läheisyydessä ei myöskään sijaitse arvokkaiksi luokiteltuja maisemaalueita tai muita kulttuurisesti arvokkaita kohteita. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita, joihin toiminnalla olisi vaikutuksia. Toiminta ei myöskään vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu osin metsä- ja maatalouteen. Alueen poronhoito tullaan huomioimaan suunnittelemalla luiskat yhteistyössä paliskunnan kanssa. Hankealueen turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät urakoitsijoita välittömästi noin kuusi henkilötyövuotta. Välillisiä työpaikkoja syntyy likimain saman verran muun muassa voimalaitoksissa sekä laitevalmistuksessa ja -huollossa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Alueelle suunnitellut rakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset ja Varesaavan luonnonoloihin sopivat. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailulla. Käyttötarkkailun tarkoitus on tuottaa kirjattua taustatietoa toiminnoista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista, kuten ojituksista, tuotannosta, vesiensuojelutöistä, näytteenotosta, mahdollisista valituksista ja sääoloista. Päästötarkkailu tuottaa hankekohtaista tietoa päästöjen määrästä ja vaikutustarkkailu vaikutuksista ympäristössä. Vahingot Hakija on arvioinut, että Varesaavan turvetuotannon päästöistä ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Simojoen vesistön nykyinen tila, merkittävä kalataloudellinen arvo ja vesistöalueen turvetuotanto kokonaisuudessaan huomioon ottaen hakija on kuitenkin katsonut, että päästöjen kalataloudelliset haittavaikutukset edellyttävät kompensaatiotoimia. Hakija on esittänyt 110 euron suuruisen vuotuisen kalatalousmaksun määräämistä käytettäväksi haittojen ehkäisemiseen.

20 20 Esitys tarkistetuiksi lupamääräyksiksi Hakemukseen on liitetty Varesaavan turvetuotantoalueen käyttö-, päästöja vaikutustarkkailuohjelma sekä Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille Hakija on esittänyt, että Varesaavan turvetuotantoalueen voimassa olevassa ympäristöluvassa määrätty kalatalousvelvoite muutettaisiin velvoitteen kustannuksia vastaavaksi kalatalousmaksuksi. Kalatalousvelvoitteen kustannukset ovat hakijan ilmoituksen mukaan 100 euroa vuodessa. Velvoitetta määrättäessä turvetuotantoalueen pinta-alaksi oli ilmoitettu 105 ha. Tätä pinta-alaa kohden laskettuna velvoitteen vuotuiset kustannukset ovat noin 0,95 euroa hehtaarilta. Hakija on tuotantoalueen nykyisen pinta-alan (111,7 ha) perusteella esittänyt kalatalousmaksun suuruudeksi 110 euroa vuodessa. Hakija on perustellut esitystään kalatalousvelvoitteen muuttamisesta kalatalousmaksuksi sillä, että kalatalousmaksulla kalanhoitotoimia voidaan tehdä ja istutuslajia muuttaa joustavasti vesialueen omistajien ja ELYkeskuksen sopimalla tavalla. Esimerkiksi istutusten tuloksellisuudesta saatavaa uutta tutkimustietoa voidaan soveltaa lupakauden aikana nopeasti istutuskäytäntöön. Erityisesti pienten velvoitteiden hoidossa kalatalousmaksun käyttö on joustavaa: istutukset voidaan tehdä maksetuilla kalatalousmaksuvaroilla suuremmissa erissä määrävuosin. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan muun muassa kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmalla ja vesienkäsittelyn tehostamista koskevilla suunnitelmilla sekä arvioilla tehostamistoimien vaikutuksista. Tarkempi selostus täydennyksistä on esitetty edellä tämän päätöksen kertoelmaosassa. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Ranuan ja Simon kunnissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Lapin Kansa - ja Kuriiri-lehdissä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Lapin ELY-keskukselta, Ranuan ja Simon kunnilta sekä mainittujen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta ja Ranuan kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1. Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on ilmoittanut, että tuotantoalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa olevia uhanalaisten kasvi-, sammal- tai eläinlajien esiintymiä. ELY-keskus on tehnyt Varesaavan turvetuotantoalueelle tarkastuskäynnit vuosina 2006 ja Vuonna 2006 tarkastuksessa on todettu, että kuntoonpanotöitä ei ole voitu tehdä suunnitelman mukaisesti, vaan

21 2. Ranuan kunnanhallitus ympäristölupavirastolta on haettu lupaa muutoksiin. Vuonna 2010 tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteiden todettiin olevan asianmukaisessa kunnossa. Toiminnasta ei ole tullut valituksia ELY-keskukselle. ELY-keskus on todennut, että koska lupamääräysten tarkistaminen hakemuksen mukaisella tavalla ei lisää turvetuotannon päästöjä Simojoen vesistöalueella, toiminnan ei voida katsoa vaarantavan vesienhoitosuunnitelman mukaisten vesien tilatavoitteiden toteutumista eikä alueen suojeluarvoja. Tuotantoalueen vesienkäsittelyn tulee olla parasta saatavilla olevaa tekniikkaa, joksi ELY-keskus on katsonut ympärivuotisen pintavalutuksen. Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla vesienkäsittelyrakenteiden toimivuutta huolella ja pitää rakenteet kunnossa. Ranuan kunnanhallitus on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. 3. Rovaniemen ympäristölautakunta 4. Simon kunnanhallitus Rovaniemen ympäristölautakunta on Ranuan kunnan ympäristönsuojeluja terveydensuojeluviranomaisena todennut, että Varesaavan vesienkäsittely edustaa hakijan esittämien vesienkäsittelyn tehostamistoimenpiteiden toteuttamisen jälkeen parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja että toimenpiteet vähentävät Varesojaan ja Simojokeen kohdistuvia päästöjä. Ympäristölautakunta on edellyttänyt, että toiminnalle annetaan melua, pölyä ja tärinää koskevat määräykset. Simon kunnanhallitus on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. 5. Simon ympäristölautakunta Simon ympäristölautakunta on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. 21 Muistutukset 6. Simojoen kalastusalue Muistuttaja on vaatinut ensisijaisesti hakemuksen hylkäämistä. Toissijaisesti se on vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan aiheuttamansa haitat, vahingot ja muut edunmenetykset. Muistuttaja on vastustanut toiminnanaloittamisluvan myöntämistä. Korvauksena (oikeastaan kompensaationa) muistuttaja on vaatinut ensisijaisesti euron suuruista, Lapin ELY-keskukselle vuosittain maksettavaa kalatalousmaksua. Vahinkojen toteamiseksi on vaadittu riittävää päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailua, joka sisältää muun muassa säännölliset uoman sedimentoitumisseurannat purkupaikan alapuolisella suvannolla ja koskella sekä sähkökoekalastukset lohikalojen poikastuotannon onnistumisen selvittämiseksi. Muistuttaja on katsonut, että ravinteita ei voida poistaa turvetuotannon kuivatusvesistä nykyaikaisillakaan vesienkäsittelymenetelmillä kemiallista saostusta lukuun ottamatta ja että ravinnepäästöjen hillitsemiseksi on käytettävä kaikki käytettävissä olevat keinot. Myös kiintoaineen joutumista alapuoliseen vesistöön on etenkin tulva-aikoina vähennettävä nykyistä tehokkaammin.

22 Muistuttaja on ensisijaisen vaatimuksensa perusteluna esittänyt, että hakemuksen mukainen toiminta vaarantaa alapuolisen Simojoen sopivuuden lohikalojen poikastuotantoon ja mitätöi vesistöön jo tehdyt kalataloudelliset kunnostukset. Myös joen muu kuin kalastukseen liittyvä virkistyskäyttöarvo vähenee. Muistuttaja on todennut, että laajamittaisessa Simojoen pääuoman koskikunnostusprojektissa on vuosina kunnostettu yhteensä 155 ha lohen ja taimenen poikastuotanto- ja lisääntymisalueita. Kunnostuksen avulla muun muassa merilohen luonnollinen lisääntyminen saatiin kansainvälisen Itämeren kalastuskomission Salmon Action Plan (SAP) -suojeluohjelman mukaiselle tasolle. Vuonna 2010 päivitetyn kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan joen poikastuotanto pyritään valtion kalanviljelyn piiriin kuuluvilla elvytysistutuksilla nostamaan SAP-tavoitetasolle, joka on vähintään puolet joen arvioidusta alkuperäisestä poikastuotantopotentiaalista. Simojoelta tulee näin ollen lähteä noin vaelluspoikasta (smolttia) vuodessa. Tavoitetaso on pääosin saavutettu viime vuosina, ja istutuksista on pidättäydytty. Perämereen laskevien jokien istutusten tuloksellisuus ei ole ollut erityisen hyvä, vaan niillä on lähinnä pysytty estämään lohikannan häviäminen. Simojoki on kalataloudellisesti merkittävä jokikalastuskohde ennen kaikkea alkuperäisten vaelluskalakantojen vuoksi. Myös harjuskanta on kunnostuksen ansiosta vahvistunut. Rapukannan tilanne on tällä hetkellä heikko joessa viime vuosina esiintyneen rapuruton vuoksi, ja kannan elpyminen voi kestää vuotta. Viime vuonna lohikalojen nousu merestä taantui merkittävästi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Tilanne on erittäin huolestuttava, ja lohi- ja rapukantojen säilymisen varmistamiseksi kaikkea Simojoen tilaa heikentävää toimintaa on vältettävä. Simojoen ekologinen tila on vesienhoitosuunnitelman mukaan erinomainen. Tilaa heikentää kuitenkin erityisesti veden korkea fosforipitoisuus ja humusmäärä. Tavoitteena on säilyttää joen ekologinen tila erinomaisena. Muistuttajan mukaan hanke tulisi heikentämään Simojoen tilaa, joten se on vesienhoidon tavoitteinen vastainen. Muistuttaja on katsonut, että toisin kuin hakemuksessa esitetään, turvetuotantoalueiden haittavaikutukset ovat käytännössä lähes poikkeuksetta osoittautuneet merkittäviksi. Pintavalutuskentän käyttö sulan maan aikana vähentää haittoja, mutta kevättulva huuhtoo kiintoaineen ja ravinteet tehokkaasti laskeutusaltaista alapuoliseen vesistöön. Toissijaista vaatimustaan muistuttaja on perustellut vedenlaadun huonontumisesta aiheutuvalla, kalojen ja rapujen lisääntymis- ja elinpaikkojen tuhoutumiseen johtavalla uoman liettymisellä ja mataloitumisella etenkin Simojoessa. Nykyiset tarkkailumenetelmät eivät muistuttajan mukaan ole osoittautuneet riittäviksi esimerkiksi kiintoaineen kulkeutumisen mittaamiseen. Muistuttaja on todennut, että jokiuoman palauttaminen luonnontilaisen tasoiseksi on erittäin kallista. 7. Seija Virtanen (Raja RN:o 200:13, Ranua, Ylimaa) Muistuttaja on ilmoittanut, että Varesaavan turvetuotantoalueen kuivatusvedet ovat aiheuttaneet hänen omistamallaan tilalla Raja (RN:o 200:13) vettymisestä johtuvaa metsätaloudellista vahinkoa noin 2 ha:n alueella. Vettymisen syyksi muistuttaja on arvellut kuivatusvesien pumppaamista hänen maalleen ja laskuojan mataluutta. Vettymishaittaa on ilmennyt eri- 22

23 tyisesti loppukesällä. Muistuttaja on vaatinut tilanteen korjaamista tai haitan korvaamista. Korvauksena muistuttaja on vaatinut 150 euroa vuodessa niin kauan, kuin Varesaavalla tuotetaan turvetta. Muistuttaja on pitänyt mahdollisena myös 27 ha:n suuruisen tilan myymistä hakijalle. 23 Hakijan vastine Hakija on toimittanut aluehallintovirastolle vastineensa lausuntojen ja muistutusten johdosta. 1. Lapin ELY-keskus Hakija on katsonut, että ELY-keskuksen lausunnossa on hyväksytty hakemuksessa ja sen täydennyksessä esitetty kuivatusvesien puhdistus tehostamisineen. 6. Simojoen kalastusalue Hakija on huomauttanut, että hakemusasiassa on kysymys voimassa olevan luvan ehtojen tarkistamisesta, joka tulee johtamaan kuivatusvesien puhdistuksen tehostamiseen ja kuormituksen pienentymiseen. Vireillä ei ole voimassa olevan luvan lakkauttamista tai raukeamista koskevaa hakemusta. Asiassa ei ole ilmennyt seikkoja, jotka olisivat ympäristöluvan myöntämisen esteenä. Suunniteltu kuivatusvesien puhdistus on Varesaavan olosuhteissa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakijan esittämän vuotuisen kalatalousmaksun käyttäminen on ollut ja on vastaisuudessakin riittävä estämään hankkeesta aiheutuva kalataloudellinen haitta. Tavanomaiset tarkkailumääräykset ovat riittävät hankkeen vaikutusten selvittämiseksi. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu Simojokeen liettymiä, joita olisi tarpeen tarkkailuilla selvittää. 7. Seija Virtanen Hakija on ilmoittanut neuvottelevansa muistuttajan kanssa laskuojasopimuksesta ja muistutuksessa esiin tuoduista seikoista ja toimittavansa sopimuksen aluehallintovirastolle mahdollisimman pian. Katselmus Aluehallintovirasto on suorittanut asiassa katselmuksen, josta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksen täydennys/muutos Hakija on täydentänyt hakemustaan Seija Virtasen kanssa tekemällään ojasopimuksella, pintavalutuskentän 2 päästötarkkailutuloksilla sekä selvityksellä pintavalutuskentän ja viereisten alueiden mahdollisesta hydraulisesta yhteydestä.

24 24 MERKINTÄ Tätä asiaa ratkaistaessa ovat olleet esillä Vapo Oy:n Lumiaavan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemusasian asiakirjat. Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä myös vireillä olevan Simon Turvejaloste Oy:n Latva-aavan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista ja lisäalueen ympäristölupaa koskevan hakemusasian asiakirjoihin sisältyvä, päivätty tarkistettu selvitys turvetuotannon päästöistä ja vesistövaikutuksista Simojoen vesistöalueella. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristölupamääräysten tarkistamista koskeva ratkaisu Aluehallintovirasto tarkistaa Varesaavan turvetuotantoalueelle myönnetyn ja muutetun, toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan nro 61/03/1 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pintaala auma-alueineen on 111,7 ha. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava tämän päätöksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen kahden laskuojan kautta Varesojaan. Lohkojen 3 6 kuivatusvesien uusi, pintavalutuskentän 2 alapäässä olevasta ojasta suoraan Varesojaan johtava laskuoja on kaivettava ja vesien johtaminen laskuojaan aloitettava varovaisuutta noudattaen niin, että alapuolisessa vesistössä ei aiheudu vältettävissä olevaa veden samentumista. Tarvittaessa uuden laskuojan luiskat on suojattava karkealla kivennäismaalla tai kiveyksellä eroosion estämiseksi. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitekohdassa 7 olevan piirustuksen "Työmaakartta ja vesienjohtaminen" MK 1: mukaisesti sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaan ja kahden laskeutus-/pumppausaltaan ja ympärivuotisesti kahden pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Luvan saajan on tarkkailtava pintavalutuskentän 2 penkereitä ja eristysojien mahdollista hydraulista yhteyttä pintavalutuskentälle sekä tarvittaessa toimenpitein estettävä vesien suotautuminen.

25 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Laskeutusaltaan syventämistöiden ja pintavalutuskenttien ympärivuotiseen käyttöön tarvittavien rakenteiden valmistumisesta sekä mainittujen rakenteiden käyttöönotosta on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle sekä Ranuan ja Simon kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. 6. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty ). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Lapin ELYkeskukselle. 7. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 8. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 9. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle se- 25

26 kä Ranuan ja Simon kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 26 Tarkkailut 10. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 11. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan sekä kalastoon ja kalastukseen Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailussa sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailussa voidaan vuoden 2015 loppuun asti noudattaa vuosiksi laadittua Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Ehdotus uudeksi vaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Lapin ELYkeskukselle hyvissä ajoin ennen tarkkailuohjelmien voimassaolon päättymistä. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Vesistötarkkailun sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun vuosiraportit on toimitettava Lapin ELY-keskukselle sekä Ranuan ja Simon kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava lisäksi Simojoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 12. Luvan saajan on tarvittaessa osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 13. Luvan saajan on tarvittaessa osallistuttava vaikutusosuutensa suhteessa mahdollisten liettymien poistamiseen Varesojasta. 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 280 euroa kalatalousmaksua Lapin ELY-keskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELYkeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien

27 käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Lapin ELY-keskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Lapin ELY-keskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Lapin ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 27 RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupamääräysten tarkistamisen perustelut Kyseessä on Varesaavan turvetuotantoalueen toiminnalle myönnetyn ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisasia. Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu mainitussa päätöksessä. Uuden laskuojan kaivamisesta ja vesienjohtamisreitin muutoksesta on sovittu maanomistajan kanssa, eikä siitä aiheudu haittaa kolmannelle osapuolelle. Muutoin toiminnassa ei tapahdu oleellisia muutoksia aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan verrattuna, ja toiminnasta aiheutuvat päästöt vähenevät. Näiden tarkistettujen lupamääräysten mukainen turvetuotantoalueen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toimittaessa lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Turvetuotannon jatkaminen Varesaavan tuotantoalueella ei vaaranna Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaista tavoitetta säilyttää Simojoen erinomainen ekologinen tila. Toiminnan jatkaminen ei myöskään heikennä Simojoen Natura alueen niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu, lisätty tai poistettu siten, että määräykset kokonaisuudessaan vastaavat nykyään turvetuotantoalueiden toiminnalle myönnettyjen ympäristölupapäätösten linjauksia. Lisäksi tähän lupamääräysten tarkistamista koskevaan päätökseen on selkeyden vuoksi sisällytetty myös sellaiset aiemman ympäristöluvan lupamääräykset, joita ei ole ollut tarpeen tarkistaa.

28 Toimittaessa tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. 28 Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Uuden laskuojan kaivaminen on tarpeen vettymishaitan estämiseksi toisen maalla. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 5. Määräykset 6 ja 7 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 8 ja 9. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 10 ja 11 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 12 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Lupamääräys 13 on tarpeen turvetuotannosta mahdollisesti aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Lupamääräys 14 on tarpeen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi.

29 29 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN 1. Lapin ELY-keskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. 6. Simojoen kalastusalueen luvan epäämistä koskevan vaatimuksen osalta viitataan ympäristölupamääräysten tarkistamista koskevaan ratkaisuun ja sen perusteluihin. Vaadittua kalatalousmaksua on pidetty määrältään kohtuuttomana vesienkäsittelyn tehostuminen ja siitä aiheutuva päästöjen väheneminen huomioon ottaen. Toiminnanaloittamisluvan epäämistä koskeva vaatimus on aiheeton, koska kysymys on vuonna 2001 aloitetun turvetuotannon jatkamisesta. Tarkkailua koskevan vaatimuksen osalta viitataan lupamääräyksiin 10 ja 11 sekä niiden perusteluihin. Vesienkäsittelyä koskevien vaatimusten osalta viitataan ympäristölupamääräysten tarkistamista koskevan ratkaisun perusteluihin sekä lupamääräyksiin 1 4 ja niiden perusteluihin. 7. Seija Virtasen sovittua hakijan kanssa toimenpiteistä, joilla vettymishaitan aiheutuminen hänen tilallaan estetään, enemmän lausunnon antaminen muistutuksessa esitetyistä vaatimuksista raukeaa. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 61/03/1 myönnetty ja päätöksellä nro 5/07/1 muutettu lupa on edelleen voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston ja antamat päätökset nro 61/03/1 ja 5/07/1 luparatkaisuja lukuun ottamatta.

30 30 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on noudatettava ympäristölupaviraston päätösten nro 61/03/1 ja 5/07/1 lupamääräyksiä. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti, 45 a, 46 1, 2 ja 4 momentti, 52, 55, 56, 90, 100, 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Luonnonsuojelulaki 65 Eräistä naapuruussuhteista annettu laki 17 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Maksun määräämisessä sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimassa ollutta maksuasetusta. Alla mainitun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) maksutaulukon mukaan hehtaarin suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa. Maksu peritään 50 % taulukon mukaista maksua pienempänä, koska kyseessä on ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukainen lupamääräysten tarkistamishakemus. Oikeusohjeet Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina (1572/2011) 7 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

31 31 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jorma Rantakangas Satu Kouvalainen Päätöksen on tehnyt ympäristöneuvos Jorma Rantakangas. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Satu Kouvalainen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh tai SKK/es Liitteet Päätös Tiedoksi Liite 1. Valitusosoitus Liite 2. Kartta Liite 3. Tarkkailuohjelma Hakija Suomen ympäristökeskus Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Lapin ELY-keskus / Kalatalous Ranuan kunta Ranuan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen / Rovaniemen kaupunki, Ympäristövalvonta Ranuan kunnan terveydensuojeluviranomainen / Rovaniemen kaupunki, Ympäristöterveydenhuolto Simon kunta Simon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen

32 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

33 Liite 2 1