ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 63/12/1 Dnro PSAVI/284/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 63/12/1 Dnro PSAVI/284/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Lyypäkinaavan turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 60/03/1 lupamääräysten tarkistaminen sekä lisäalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Simo Simon Turvejaloste Oy PL Simo

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN JA LISÄALUEEN LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Voimassa oleva ympäristölupa... 3 Alueen kaavoitustilanne... 4 Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön... 4 Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset... 4 Päästöt ja niiden vaikutukset vesistöön... 7 Pöly ja melu Varastointi ja jätteet Ympäristöriskit Muut vaikutukset Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahingot Esitys tarkistetuiksi lupamääräyksiksi Hakijan perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset Hakijan vastine MERKINTÄ A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristölupamääräysten tarkistamista koskeva ratkaisu ja lisäalueen ympäristöluparatkaisu Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupamääräysten tarkistamisen perustelut Lisäalueen luvan myöntämisen edellytykset Perustelut toiminnan aloittamista koskevan ratkaisun osalta Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen KORVATTAVA PÄÄTÖS PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohjeet MUUTOKSENHAKU... 36

3 3 HAKEMUS Aluehallintovirastoon saapunut hakemus koskee Simon kunnan Jokikylässä sijaitsevan, auma-alueineen 149,5 ha:n kokoisen Lyypäkinaavan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista sekä 20,1 ha:n kokoisen lisäalueen ympäristölupaa ja toiminnanaloittamislupaa. Kaikkiaan hakemus koskee siis 169,6 ha:n kokoista aluetta. LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN JA LISÄALUEEN LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Lyypäkinaavan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antamassa ympäristölupapäätöksessä nro 60/03/1 ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla annettuun määräykseen, jonka mukaan toiminnanharjoittajan oli, mikäli aikoi jatkaa toimintaa vuoden 2010 jälkeen, tehtävä aluehallintovirastolle mennessä lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa oleva ympäristölupa Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt hakijalle ympäristöluvan nro 60/03/1 turvetuotantoon 180 ha:n suuruisella tuotantoalueella ja vesien johtamiseen Lyypäkinojan kautta Vähä-Tainijokeen ja edelleen Simojokeen. Luvan saajalle on määrätty velvoite istuttaa Vähä- Tainijokeen vuosittain vähintään 100 vähintään 20 cm:n mittaista meritaimenen poikasta. Lupapäätökseen sisältyy seuraava määräys: Toiminnanharjoittajan on, mikäli aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua toimintaa vuoden 2010 jälkeen, mainitun vuoden loppuun mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tuotantomäärästä tuotantokausittain, selvitys toiminnan vaikutuksista, tarkkailua ja mahdollisia erillisselvityksiä koskevin yhteenvedoin sekä ehdotus tarvittavista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Hakemuksessa on myös esitet-

4 tävä käyttöpäiväkirjan vuosiyhteenvedot. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen, selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä soveltuvin [osin] muut ympäristönsuojeluasetuksessa määrätyt selvitykset. 4 Alueen kaavoitustilanne Simon kunnan alueella on voimassa Länsi-Lapin seutukaava, jossa Lyypäkinaavan Latva-aavan alueen (EO 2541) maankäyttöluokaksi on merkitty maankamaran ainestenottoalue ja varausperusteeksi tuotannossa oleva turvealue. Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset Lyypäkinaavan turvetuotantoalue sijaitsee Simon kunnassa noin 40 km Simon Asemakylältä koilliseen. Lyypäkinaava on suunniteltu ja kuntoonpantu turvetuotantoa varten vuosina Turvetuotanto on aloitettu vuonna Vuosina Lyypäkinaavalle on tehty täydentävä kuntoonpanosuunnitelma, joka on toteutettu vuosina Tarkoituksena oli olemassa olevien rakenteiden korjaaminen ja parantaminen sekä aiemmin ojitetun alueen saattaminen tuotantokuntoon. Lyypäkinaavalle rakennettiin myös pintavalutuskenttä pumppaamoineen. Töiden yhteydessä kunnostettiin 15 ha:n lisäalue korvaamaan jatkossa poisjääviä alueita. Turvetuotannon arvioidaan jatkuvan alueella noin vuoteen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 60/03/1 mukainen tuotantoalue on tarkistusmitattu vuonna Alueen pinta-alaksi on tuolloin saatu 185,7 ha. Tuotannosta on tämän jälkeen poistunut 36,2 ha. Nämä alueet eivät ole vielä siirtyneet seuraavan maankäyttöön. Tavoitteena on saada alueet mahdollisimman nopeasti kasvittumaan. Mahdollisuutena on esimerkiksi luontainen metsittäminen, jolloin alueelle voidaan tehdä tuhkalannoitus, tai luonnonhoitopelto, jolloin alueelle pyritään saamaan nopeasti kasvipeite esimerkiksi kylvämällä.

5 Tuotantoalue muodostuu kymmenestä lohkosta, joiden tuotantopinta-ala on 134,7 ha, sekä kymmenestä auma-alueesta, joiden yhteisala on 14,8 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Turveaumojen sijoittelussa huomioidaan 400 metrin vähimmäisetäisyys asutukseen. Lohkoittain tuotantopinta-alat (ha) ovat seuraavat: 5 Lohko Alkuper. pintaala tuot. poist. Tuotannossa Aumaalue yht. 1 15,2 0,7 14,5 0,9 15,4 2 14,7 5,7 9,0 0,5 9,5 3 23,7 9,8 13,9 2,2 16,1 4 5,0 0,9 4,1 0,4 4,5 5 17,4 3,3 14,1 1,5 15,6 6 10,2 1,4 8,8 0,5 9,3 7 14,1 1,5 12,6 1,7 14,3 8 15,8 6,1 9,7 1,7 11,4 9 46,8 5,3 41,5 4,0 45,5 10 8,0 1,5 6,5 1,4 7,9 yht. 170,9 36,2 134,7 14,8 149,5 Tulevina vuosina tuotannosta arvioidaan poistuvan alueita niin, että tuotantopinta-alaa on vuoden 2020 jälkeen jäljellä noin 87 ha. Lyypäkinaavan tuotantoalueen sisällä on 20,1 ha kuntoonpanematonta aluetta, jolle haetaan ympäristölupaa ja toiminnanaloittamislupaa. Lisäalue muodostuu kahdesta osasta, joiden pinta-alat ovat 14,6 ha (Lyypäkinjärven puoleinen lisäalue) ja 5,5 ha (Lentokoneniemen pohjoispuolinen lisäalue). Nämä lohkon 3 pohjoisosalla sijaitsevat alueet eivät ole soveltuneet palaturvetuotantoon, mutta siirtyminen jyrsinturvetuotantoon on tehnyt alueista tuotantokelpoisia. Lisäalueella korvataan osin jo tuotannosta poistuneita alueita. Lyypäkinjärven puoleinen lisäalue on ojittamaton, kun taas Lentokoneniemen pohjoispuolella sijaitseva lisäalue on sarkaojitettu. Ympäröivä turvetuotantoalue on kuivattanut myös Lyypäkinjärven puoleista lisäaluetta, jonka nykyinen suotyyppi on luhtanevamuuttuma. Alueella ei ole luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia luontotyyppejä, metsälain 10 :n mukaisia kohteita eikä vesilain 1 luvun 15 a tai 17 a :ssä tarkoitettuja kohteita. Myöskään uhanalaisia tai silmälläpidettäviä kasvilajeja alueella ei ole havaittu. Hakijan teettämän asiantuntija-arvion mukaan Lyypäkinaapa ei sovellu luontodirektiivin liitteen IV a mukaisten lajien elinympäristöksi joko lajien luontaisen maantieteellisen levinneisyyden tai lajien elinympäristövaatimusten vuoksi. Keväällä 2012 Lyypäkinjärven lisäalueella tehdyssä linnustokartoituksessa alueella havaittiin suolinnuista niittykirvinen, liro, taivaanvuohi, pensastasku, jänkäkurppa ja pajusirkku. Näistä lirot lensivät soidinta ja saattavat pesiä kyseisen alueen ulkopuolella. Petolintuja ei havaittu, eikä niitä tiettävästi pesi alueella, jota turvetuotannon laajentaminen häiritsisi. Lyypäkinaavalla on vuoteen 1997 saakka tuotettu palaturvetta. Jyrsinturvetuotanto on aloitettu vuonna 1996 rinnan palaturvetuotannon kanssa, ja vuodesta 1998 alkaen on tuotettu pelkästään jyrsinturvetta mekaanisella kokooja- ja imuvaunumenetelmällä. Vuosina alueella on tuotettu keskimäärin noin m 3 jyrsinturvetta vuodessa. Vastaisuudessa keskimääräisen vuosituotantomäärän arvioidaan olevan noin m 3.

6 Lohkojen pienentyessä ja mataloituessa myös muut turpeen tuotantomenetelmät voivat tulla kyseeseen. Energiaturve toimitetaan pääasiassa Kemissä ja Torniossa sijaitseviin käyttökohteisiin. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Maanomistaja kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päätyttyä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen, viljely ja kosteikko. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, kaksi laskeutus-/pumppausallasta, yksi lasketusallas sekä pintavalutuskenttä. Lohkojen 1 ja 2 kuivatusvedet johdetaan oman laskeutusaltaan kautta lohkon 5 itäreunalla olevaan laskeutusaltaaseen. Myös lohkojen 3 10 kuivatusvedet johdetaan lohkon 5 itäreunalla olevaan laskeutusaltaaseen, josta vedet on pumpattu sulan maan aikana pintavalutuskentällä olevaan jakoojaan. Jako-ojasta vedet jakautuvat luonnontilaiselle suoalueelle, joka on pengerretty lähes kokonaan. Lohkolle 6 on rakennettu sulan maan aikana toimiva välipumppaamo, jonka avulla saadaan tehostettua lohkojen 6, 9 ja 10 kuivatusta. Kuivatuksen tehostaminen on jouduttu toteuttamaan välipumppaamolla, sillä lohkojen 6 ja 3 välissä on kallio, joka estää ojan kaivamisen syvempään. Lyypäkinaavan molemmat pumppaamot ovat aggregaattikäyttöisiä. Silloin, kun vettä ei jäätymisen vuoksi ole voitu pumpata pintavalutuskentälle, vedet on johdettu laskeutusaltaiden kautta alapuoliseen vesistöön. Lohkojen 6, 9 ja 10 sekä osittain myös lohkon 3 vedet padottuvat lohkojen ojastoihin, kun lohkolla 6 oleva välipumppaamo sammutetaan talveksi. Tästä syystä veden poistuminen näiltä alueilta on talvella vähäistä. Pintavalutuskentän pinta-ala on 12 ha. Turvetuotannossa olleen kokonaisalueen pinta-ala on ollut 185,7 ha, mikä on 6,4 % kentän pinta-alasta. Suunnitellulla lisäalueella ei ole suurta merkitystä pintavalutuskentän osuuteen valuma-alueesta. Pintavalutuskentälle johdetaan myös tuotantoalueen sisään jäävien ulkopuolisten alueiden vedet. Pintavalutuskentän yhteyteen ei ole alun perin suunniteltu mittapatoa. Hakija on myöhemmin asentanut laskuojaan V-aukkoisen levyn vesinäytteiden ottamista varten. Pintavalutuskentältä vedet ovat johtuneet laskuojaan ja ylivaluntakentän kautta Lyypäkinojaan. Pintavalutuskentän koilliskulmaan voidaan tarvittaessa kaivaa laskuoja ja pengertää alue loppuun asti niin, että mittapadon asentaminen on mahdollista. Uuden laskuojan kaivamiselle on saatava maanomistajan lupa. 6 Vesienkäsittelyn tehostaminen Pintavalutuskentän pumppaamo on tarkoitus muuttaa ympärivuotiseen käyttöön soveltuvaksi. Pumppaamon ohitusmahdollisuus säilytetään mahdollisten häiriö- ja huoltotilanteiden varalta. Tällainen tilanne voi olla esi-

7 merkiksi veden jäätyminen kentälle ja siitä aiheutuva penkereiden rikkoontumisvaara. 7 Päästöt ja niiden vaikutukset vesistöön Vesistö Lyypäkinaapa sijaitsee Simojoen vesistöalueella. Vesistöalueen pinta-ala on km 2 ja järvisyys 5,7 %. Simojoen vesistö on suojeltu voimalaitosrakentamiselta koskiensuojelulailla. Lisäksi Simojoki kuuluu Suomen Natura verkostoon. Se on Tornionjoen ja Kiiminkijoen ohella ainoita jokivesistöjä, joihin Itämeren lohi nousee vielä kudulle. Lyypäkinaapa sijaitsee Simojoen keskiosan alueeseen kuuluvalla Vähä- Tainijoen valuma-alueella. Vähä-Tainijoen valuma-alueen pinta-ala on 39,6 km 2 ja järvisyys 1,19 %. Joen valuma-alue on pääasiassa turvemaata. Hakemuksen mukaan turvetuotantoalueena on 10,4 % valuma-alueen pinta-alasta. Metsäojitetun alueen osuus on 12,3 %. Hankealue muodostaa noin 4,3 % Vähä-Tainijoen valuma-alueesta ja 0,05 % koko Simojoen valuma-alueesta. Vähä-Tainijoki saa alkunsa Lyypäkinaavan pohjoispuolella sijaitsevalta Latva-aavalta, jolla on myös turvetuotantoa. Simojokeen Vähä-Tainijoki laskee noin 11 km alempana. Lyypäkinaavan tuotantoalueen puhdistetut kuivatusvedet johdetaan Vähä-Tainijokeen tuotantoalueen kaakkoiskulmalta lähtevän Lyypäkinojan kautta. Simojoki saa alkunsa Simojärvestä, mistä se virtaa harvaanasuttujen seutujen läpi ja laskee Perämereen Simon keskustan eteläpuolella. Noin km Simojärven alapuolella Simojoki virtaa useiden pienten ja matalien järvien läpi, mutta muutoin vesistöalue on vähäjärvinen, mikä lisää virtaaman vaihtelua. Vähä-Tainijoen ja Simojoen virtaamat on WSFS-vesistömallijärjestelmän perusteella arvioitu seuraaviksi: Vähä-Tainijoki Vähä-Taini- Simojoki Vähä- Lyypäkinaavan joen suu Tainijoen kohdalla kohdalla F = 20,4 km 2 F = 39,6 km 2 F = 2541 km 2 m 3 /s m 3 /s m 3 /s vuosi MNQ 0,03 0,06 5,94 MQ 0,26 0,50 38,1 MHQ 5,72 11,1 432 joulu maalis MQ 0,06 0,12 13,7 kesä syys MQ 0,04 0,08 10,6 MNQ 0,16 0,32 31,3 MHQ 0,62 1,21 93,8

8 Simojoessa on runsaasti koskia. Koskista suurin osa ja lohikannan tärkeimmät elinalueet sijaitsevat joen keski- ja alaosalla. Koskia on perattu uittoa varten pääasiassa 1950-luvulla. Simojoki on kunnostettu uiton loputtua 1970-luvun loppupuolella. Myös tämän jälkeen Simojoella on tehty kunnostuksia, joista merkittävin on Simojoki Life -hankkeen yhteydessä vuosina toteutettu ekologinen kunnostus. Kunnostuksella joki pyrittiin palauttamaan mahdollisimman lähelle perkausta edeltänyttä tilaa. Simojoki Life -hankkeen yhteydessä tehty ekologisen tilan kartoitus osoitti Simojoen ja sen sivujokien olevan pääosin hyvässä tilassa ja ihmisen toiminnan aiheuttamien haittojen olevan paikallisia. Tuotantoalueelta etelään noin 1,3 km:n etäisyydellä sijaitsee Kotalampi. Samalla etäisyydellä lounaassa on Alimmainen Kuivaslampi, noin kilometrin etäisyydellä luoteessa Keskimmäinen Kuivaslampi ja noin 2 km:n etäisyydellä pohjoisessa Ylimmäinen Kuivaslampi. Tuotantoalueen itäpuolella Simojokeen virtaavalle Tainijoelle on matkaa yli 2 km. 8 Päästöt vesistöön Lyypäkinaavalla on tehty suppeaa päästötarkkailua vuosina 2006, 2008 ja Kuivatusvesien laatu on ollut kesäisin parempi kuin Lapin turvetuotantoalueilla keskimäärin. Vuotuisia päästöjä on arvioitu käyttäen hyväksi hakijan ja Vapo Oy:n muiden tuotantoalueiden tarkkailutuloksia. Nettopäästöt on arvioitu vähentämällä bruttopäästöistä taustahuuhtouma, joka laskettiin käyttäen kiintoainepitoisuutta 2 mg/l, kokonaisfosforipitoisuutta 20 µg/l ja kokonaistyppipitoisuutta 500 µg/l. Vuotuiset päästöt Lyypäkinaavan turvetuotantoalueelta ovat olleet vuosina seuraavat: Vuosi Purku- Ves.käs. pinta-ala Bruttopäästöt Nettopäästöt vesistö yht. CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine ha kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v ) pvk , pvk/la , pvk/la pvk/la , keskiarvo 177, keskiarvo , ) kuormitus mitattu kesällä ja laskettu ympärivuotisena pvk:nä Vuoden 2006 päästöt on laskettu ympärivuotisen pintavalutuksen mukaisina, vaikka pintavalutus oli käytössä vain sulan maan aikana. Suunnitellun lisäalueen kuntoonpanovaiheessa kokonaisfosforipäästöjen (brutto, suluissa netto) arvioidaan olevan kaikkiaan noin 25 kg (9 kg), kokonaistyppipäästöjen kg (490 kg) ja kiintoainepäästöjen kg (1 500 kg) vuodessa, kun käytössä on ympärivuotinen pintavalutus. Lisäalueen siirryttyä tuotantovaiheeseen bruttopäästöt ovat arvion mukaan 5 10 % pienemmät kuin kuntoonpanovaiheessa.

9 9 Vesistön muu kuormitus Merkittävimmät kuormittajat koko Simojoen vesistöalueella ovat metsäojitukset ja maatalous. Muita kuormittajia ovat haja- ja loma-asutus sekä turvetuotanto. Yhdyskuntajätevesikuormittajia vesistöalueella on vain Simon taajama lähellä jokisuuta. Luonnonhuuhtouman osuus ravinteiden ainevirtaamasta on yli puolet. Simojoen vesistöalueen pinta-alasta kolmannes on suota. Soita on erityisesti Simojoen keski- ja alaosan alueilla. Vesistöalueen turvetuotanto on keskittynyt vesistöalueen keskiosalle. Vähä-Tainijokeen johdetaan Lyypäkinaavan turvetuotantoalueen kuivatusvesien lisäksi noin 150 ha:n kokoisen Latva-aavan tuotantoalueen kuivatusvedet. Latva-aavan vesienkäsittelyrakenteina ovat olleet laskeutusaltaat, mutta ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemuksen mukaan kuivatusvedet tullaan vastaisuudessa käsittelemään ympärivuotisella pintavalutuksella. Latva-aavan turvetuotantoalueen fosforipäästöiksi (brutto, suluissa netto) vastaisuudessa on arvioitu 25 kg (10 kg) fosforia, 750 kg (380 kg) typpeä ja kg (1 500 kg) kiintoainetta vuodessa, kun käytössä on ympärivuotinen pintavalutus. Nykyisin päästöt ovat merkittävästi suurempia. Vuonna 2010 laaditun ja vuonna 2011 tarkistetun Simojoen vesistöalueen turvetuotannon päästöjä ja vesistövaikutuksia koskevan selvityksen mukaan hakijalla ja Vapo Oy:llä on turvetuotantoa Simojoen vesistöalueella noin ha:lla. Turveruukki Oy:llä ja Rasepi Oy:llä on lisäksi tuotantoa noin 500 ha:lla, joten tuotantoala on yhteensä ha, mikä on noin 0,8 % Simojoen vesistöalueen pinta-alasta. Hakijan ja Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden kokonaispinta-ala Simojoen vesistöalueella on kasvanut vuoteen 2002 asti, minkä jälkeen kokonaispinta-ala on tasaantunut tasolle ha. Tuottajien tarkentama hakijan ja Vapo Oy:n tuotantopinta-ala oli vuoden 2009 lopussa ha. Tuottajien arvion mukaan silloisesta tuotantopinta-alasta poistuu vuoteen 2015 mennessä 444 ha. Tuottajat arvioivat tuotannossa olevan tuolloin 581 ha uutta pinta-alaa, joten vuonna 2015 hakijan ja Vapo Oy:n tuotantopinta-ala Simojoen vesistöalueella olisi ha. Vaikka hakijan ja Vapo Oy:n pinta-aloissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, on turvetuotantoalueiden kokonaispinta-ala kasvanut vuodesta 2003 Turveruukki Oy:n ja Rasepi Oy:n hankkeiden myötä noin 27 %. Pintavalutuksen osuus hakijan ja Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden vesienkäsittelyssä on ollut kasvussa. Vuonna 2009 pintavalutus oli vesienkäsittelymenetelmänä kesäaikana noin 76 %:lla ja ympärivuotisesti noin kolmanneksella pinta-alasta. Arvion mukaan vuonna 2015 ympärivuotinen pintavalutus tulee olemaan käytössä 4/5:lla tuotantoalasta.

10 Simojoen vesistöalueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden päästöjä on arvioitu osittain kyseisillä tuotantoalueilla ja osittain muilla Lapin turvetuotantoalueilla tehtyjen mittausten perusteella. Tuotantokauden aikaiset fosforipäästöt (brutto, suluissa netto) ovat olleet hakijan ja Vapo Oy:n turvetuotantoalueilla vuosina keskimäärin 0,7 kg (0,4 kg) vuorokaudessa. Vastaavat typpipäästöt ovat olleet noin 30 kg (21 kg) vuorokaudessa. Kiintoainepäästöt ovat olleet keskimäärin noin 113 kg (60 kg) vuorokaudessa. Päästöt ovat vaihdelleet vuosittain suuresti. Hakijan ja Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden vuotuiset päästöt ovat olleet Simojoen vesistöalueella vuosina seuraavat: 10 VUOSI BRUTTO NETTO fosfori kg/v typpi kg/v kiintoaine kg/v COD Mn kg/v fosfori kg/v typpi kg/v kiintoaine kg/v keskiarvo Simojoen vesistöalueen turvetuotannon bruttopäästöt ovat tarkkailuraporteista ja Vahti-järjestelmästä saatujen tietojen mukaan olleet vuosina kaiken kaikkiaan seuraavat: VUOSI fosfori kg/v typpi kg/v kiintoaine kg/v COD Mn kg/v keskiarvo Vuonna 2015 hakijan ja Vapo Oy:n tuotantoalueiden kokonaisfosforipäästöjen arvioidaan olevan nykyistä pienempiä: vuotuisten fosforipäästöjen (brutto, suluissa netto) arvioidaan olevan 297 kg (129 kg). Typen ja kiintoaineen päästöt tulevat arvion mukaan pienentymään selvästi nykytasosta: kokonaistyppipäästöjen arvioidaan olevan kg (5 500 kg) ja kiintoainepäästöjen kg ( kg) vuodessa. Vuoden 2015 päästöarvioissa ei ole mukana tuotannosta poistuneita alueita. Tuotannosta poistuvat alueet pyritään saamaan jälkikäyttöön kahden vuoden kuluessa laajemman yhtenäisen alueen tuotannon päättymisestä.

11 11 Veden laatu Simojärvestä Simojokeen purkautuva vesi on niukkaravinteista ja luonnostaan humuspitoista, mikä antaa vedelle tyypillisen ruskean värin. Joen humus- ja ravinnepitoisuudet kasvavat huomattavasti jo aivan joen yläosalla. Vedenlaatua on tarkkailtu Vähä-Tainijoessa Lyypäkinaavan ylä- ja alapuolella sekä joen suulla ja Simojoessa Vähä-Tainijoen ylä- ja alapuolella: Havainto- Hapen ph Sähkön- Kiinto- Väri- Sameus KOK- NH4- NO2+3 KOK- PO4- COD FE paikka kyll. johtok. aine luku N N N P P Mn % ms/m mg/l mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Vähä-Tainijoki, P11 Lyypäkinaavan yp ka n = ,0 13,4 5, , minimi 44 6,6 5,3 0, , maksimi 94 7,6 29,0 13, , Vähä-Tainijoki, P7 Lyypäkinaavan ap ka n = ,0 12,0 5, , minimi 66 6,3 4,3 0,5 80 1, maksimi 86 7,5 28,2 19, , Vähä-Tainijoki, P1, Vähä-Tainijokisuu, Lyypäkinaavan ap ka n = ,0 11,9 3, , minimi 54 5,9 1,7 0,3 75 1, maksimi 91 7,8 29,0 11, , Simojoki 39, Vähä-Tainijoen yp ka n = ,7 3,3 3, , , min 61 5,7 1,6 0,2 22 0, ,0 1,0 8,0 1,0 4,6 570 max 100 7,5 7, Simojoki 38, Vähä-Tainijoen ap ka n = ,7 3,6 2, , , min 67 5,1 1,7 0,1 25 0, ,0 0 8,0 1,0 5,1 580 max 102 7,4 8,4 8, , , Vähä-Tainijoessa Lyypäkinaavan purkuojan ylä- ja alapuolella vesi on ollut väriltään tummaa, sameaa ja rautapitoista. Happamuudeltaan se on ollut keskimäärin neutraalia, eikä ph-arvo ole laskenut juurikaan alle kuuden. Veden kokonaistyppipitoisuus on reheville vesille tyypillisellä tasolla, mutta kokonaisfosforipitoisuus kuvaa vain lievää rehevyyttä. Vähä-Tainijoen suulla vedessä on ollut keskimäärin vähemmän ravinteita kuin Lyypäkinaavan tuntumassa. Kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet ajoittain lähes karujen vesien tasoa, kuten myös kokonaisfosforipitoisuudet. Simojoen vesi on keskihumuksista ja ruskeaa. Veden happitilanne on ollut pääosin hyvä. Happamuudeltaan vesi on ollut keskimäärin lähellä neutraalia, mutta kevättulvan aikana ph-arvo tyypillisesti laskee happamien lumensulamisvesien vaikutuksesta. Kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet lievästi reheville vesille tyypillistä tasoa. Simojoen alaosalla vedenlaadun vuodenaikaiset vaihtelut ovat suuria. Simojoen vedenlaadun kehitystä on tarkasteltu ravinteiden ja orgaanisten happea kuluttavien aineiden osalta vuosina Sankakosken ja Alaniemen välisellä alueella. Ravinteiden ja orgaanisten happea kuluttavien aineiden pitoisuuksissa ei ole havaittavissa selviä kehityssuuntia, mutta vuosien välillä on esiintynyt vaihteluita. Vuosina Simojoen fosforipitoisuus on ollut keskimäärin noin 20 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus noin 500 µg/l. Pitoisuudet osoittavat lievää rehevyyttä.

12 Lyypäkinaavalta lähtevässä vedessä on ollut tarkkailutulosten perusteella vähemmän ravinteita ja humusta kuin Vähä-Tainijoen vedessä, joten Lyypäkinaavan kuivatusvedet eivät ole heikentäneet Vähä-Tainijoen vedenlaatua. Vähä-Tainijoen suulla typpipitoisuudet ovat olleet selvästi suurempia kuin Simojoessa. Vähä-Tainijoen alapuolisella Simojoen havaintopaikalla typpipitoisuus onkin ollut keskimäärin suurempi kuin ylempänä Simojoessa. Myös rauta- ja humuspitoisuudet ovat Vähä-Tainijoessa keskimäärin korkeampia kuin Simojoessa ja veden väri siten selvästi tummempi. Seuraavassa on esitetty Lyypäkinaavan turvetuotantoalueen tuotantovaiheen päästöjen aiheuttamat teoreettiset pitoisuuslisäykset alapuolisessa vesistössä: 12 Brutto Netto Pitoisuuslisäykset Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N mg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l Vähä-Tainijoki Lyypäkinaavan kohdalla Koko vuosi 0,91 5, ,67 2,7 124 Vähä-Tainijoen suu Koko vuosi 0,47 2,6 96 0,35 1,4 64 Simojoki Vähä-Tainijoen kohdalla Koko vuosi 0,006 0,03 1,3 0,004 0,02 0,8 Vähä-Tainijoki P11 (Lyypäkinaava yp) Vedenlaatu hankeal.alapuolella 5, Simojoki 39 (Lyypäkinaava yp) Vedenlaatu hankeal.alapuolella 2, Arviossa ei ole otettu huomioon ympärivuotisen pintavalutuksen vaikutuksia päästöihin. Hakijan esittämien päästöarvioiden perusteella laskettuna Lyypäkinaavan vuotuiset fosforipäästöt (netto) pienenisivät 54 %, typpipäästöt 61 % ja kiintoainepäästöt 71 % niistä päästöarvoista, joiden perusteella laskelmat on tehty.

13 Latva-aavan ja Lyypäkinaavan turvetuotantoalueiden tuotantovaiheen päästöjen on arvioitu aiheuttavan yhdessä seuraavat pitoisuuslisäykset: 13 Brutto Netto Pitoisuuslisäykset Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N mg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l Lyypäkinaapa ja Latva-aapa: Lyypäkinojan purkukohta Vähä-Tainijokeen Koko vuosi 1, ,2 5,0 361 Vähä-Tainijoen suu Koko vuosi 0,89 6, ,62 2,6 186 Simojoki Vähä-Tainijoen kohdalla Koko vuosi 0,012 0,08 3,6 0,008 0,03 2,4 Vähä-Tainijoki P11 (Lyypäkinaava yp) Vedenlaatu hankeal.yläpuolella 5, Simojoki 39 (Lyypäkinaava yp) Vedenlaatu hankeal.alapuolella 2, Latva-aavan ja Lyypäkinaavan kuivatusvesien laskennalliset yhteisvaikutukset Vähä-Tainijoen vedenlaatuun purkukohdalla ovat ravinteiden osalta selkeät myös vastaisuudessa. Nettopäästöjen aiheuttama fosforipitoisuuden lisäys on 5 µg/l, typpipitoisuuden 361 µg/l sekä kiintoainepitoisuuden 1,2 mg/l. Näissäkään arvioissa ei ole otettu huomioon sekä Latva-aavalla että Lyypäkinaavalla käyttöön otettavan ympärivuotisen pintavalutuksen vaikutuksia päästöihin. Latva-aavan nettopäästöt pienenisivät hakijan esittämien päästöarvioiden mukaan laskettuna 76 % fosforin ja kiintoaineen osalta ja 54 % typen osalta. Vuonna 2010 laaditun ja vuonna 2011 tarkistetun Simojoen vesistöalueen turvetuotannon päästöjä ja vesistövaikutuksia koskevan selvityksen mukaan turvetuotannon päästöjen vaikutus Simojoen pääuoman ravinnepitoisuuksiin on kaikkiaan hyvin vähäinen, eikä sitä voida erottaa luontaisesta vaihtelusta. Turvetuotannon päästöjen arvioidaan muuttuvan vuoteen 2015 mennessä vain vähän, eikä niiden arvioida muuttavan Simojoen pääuoman vedenlaatua. Pohjaeläimet Vähä-Tainijoen suualueen pohjaeläinyhteisössä esiintyi vuonna 2009 yksilömääräisesti eniten kovakuoriaisia. Myös aiemassa selvityksessä kovakuoriaisia esiintyi runsaasti. Vuonna 2009 alueella havaittiin huomattavasti vähemmän pohjaeläin- ja EPT-lajeja kuin aiemmin tehdyssä selvityksessä. Pohjaeläinyhteisöä voidaan silti pitää Shannon-Wiener -indeksiarvon perusteella erittäin monipuolisena. Aiemmassa selvityksessä kyseinen indeksiarvo oli selvästi pienempi. Vuosina 2002 ja 2009 havaittuja ASPTindeksiarvoja voidaan pitää korkeina, joten niiden mukaan pohjaeläinyhteisö ei ole kärsinyt merkittävästi orgaanisesta kuormituksesta. Vähä-Tainijoen ph on lähellä neutraalia. Paikalla esiintyikin happamoitumiselle herkkiä, purokuoriaisiin kuuluvia Elmis aenea-, Oulimnius tubercu-

14 latus- ja Limnius volcmari -lajeja sekä Radix peregra -lajin kotiloita ja Sphaerium-suvun simpukoita. Vuonna 2009 Vähä-Tainijoelta havaittiin vesiperhosiin kuuluva saksiseulakaslaji (Hydropsyche saxonica). Laji oli aiemmin luokiteltu IUCN:n uhanalaisuusluokituksen mukaan silmällä pidettäväksi (NT) pohjaeläinlajiksi. 14 Kalastus ja kalasto Simojoki on Tornionjoen ohella ainoa Perämereen laskeva joki, jossa on elinvoimainen alkuperäinen lohikanta. Lohen lisäksi vesistössä tavataan alkuperäisinä kalalajeina muun muassa taimenta, vaellussiikaa, muikkua ja harjusta. Myös ankeriasta tavataan, ja jokisuulla on pyyntivahva nahkiaiskanta. Rapua on esiintynyt koko joessa pyyntivahvana kantana. Vähä- Tainijoella kalastusta harjoittaa vain muutama talous vuosittain, ja saalis on vähäinen. Vähä-Tainijoen koskialueet eivät ole tehokkaan lohikalojen poikastuotannon alueita. Latva-aavan ja Lyypäkinaavan alapuolisten tilojen rantojen ja vesistön käyttöä on selvitetty vuonna 2001 turvetuotantoalueiden naapuritiloille ja Vähä-Tainijoen varressa rantapalstan omistaville talouksille suunnatulla postitiedustelulla. Lomakkeet lähetettiin yhteensä yhdeksän tilan osalta 16 talouteen, joista yhdeksän talouden osalta saatiin vastaus. Talouksista vain kaksi oli kalastanut Vähä-Tainijoessa. Taloudet kalastivat heittokalastusvälineillä sekä mato-ongella ja ilmoittivat saaliikseen yhteensä 3,5 kg haukea, 3 kg ahventa ja 1 kg särkeä. Kalastuspäiviä toinen talouksista ilmoitti kertyneen vuoden aikana noin kymmenen. Kalastusta ja kalankäyttöä haittaavana tekijänä mainittiin useimmin joen ruoppauksen yhteydessä nostettujen kaivumaiden jättäminen levittämättä. Vastausten mukaan jokirannan korkeahko ja pusikoitunut penkka estää tai vaikeuttaa kalastamista. Simojoen lohikantaa on hoidettu istutuksin 1980-luvulta lähtien, mutta kannan elvyttyä istutuksia ei ole tehty vuoden 2005 jälkeen lukuun ottamatta tutkimustarkoituksessa istutettuja pieniä vaelluspoikaseriä. Simojoen keskiosalla tehtiin vuodelta 2009 kalastustiedustelu kaikille Simojokivarren lähialueen rakennetuille kiinteistöille välillä Alaniemi Leppiaho. Tiedustelualueena oli siten noin 45 km jokivartta. Talouksista 44 % (170 taloutta) kalasti Simojoella. Kalastukseen jossakin muodossa osallistui taloudesta keskimäärin 1,8 henkilöä, joten kalastajia oli yhteensä noin 300. Kalastus oli pääasiassa vapa- ja katiskakalastusta. Näiden lisäksi kalastettiin vähän verkoilla ja koukuilla sekä mato- ja pilkkiongilla. Heittovavoilla kalasti yli 70 % kalastajista sekä vetouistelulla ja perhovavoilla neljännes tai kolmannes kalastajista. Katiskoilla kalasti vajaa puolet ja verkoilla reilu 10 % kalastajista. Kalastajilla oli vuonna 2009 käytössä noin 40 harvaa verkkoa, 100 katiskaa ja 300 erilaista heitto- tai vetouisteluvapaa. Näiden lisäksi käytettiin madekoukkuja sekä mato- ja pilkkionkia. Kalastus keskittyi kesään. Talvella kalastettiin madekoukuilla ja pilkkimällä. Verkoilla (solmuväli pääasiassa mm) kalastuspäiviä oli alueesta riippuen keskimäärin taloutta kohden. Katiskoilla kalastettiin keskimäärin 37 päivää sekä heittovavoilla, perhovavoilla ja vetouistelemalla kertaa kesän aikana. Kokonaissaalis oli noin kg, mistä haukea oli puolet ja ahventa neljännes. Madetta ja särkeä saatiin molempia 7 % kokonaissaaliista. Lohta saatiin yhteensä 150 kg eli 5 % kokonaissaalista. Näiden lisäksi saatiin vä-

15 hän harjusta, siikaa ja lahnaa sekä satunnaisesti taimenta. Talouskohtainen keskimääräinen saalis oli 18 kg. Saalis oli selvitysalueen ala- ja yläosalla lajijakaumaltaan melko samanlainen. Pääosa lohesta ja mateesta pyydettiin kuitenkin selvitysalueen alaosalta. Simojoella todettiin rapurutto vuonna 2008, minkä vuoksi joen rapukanta on taantunut voimakkaasti. Kalastustiedusteluun vastanneista 13 oli kokeillut ravustusta kesällä 2009 pienillä mertamäärillä. Heidän kokonaissaaliinsa oli 62 rapua, mistä yhden ravustajan saalis tiedustelualueen yläosalla oli 40 rapua. Kolme ravustajaa ei saanut mitään, ja muilla saalis oli 1 5 rapua. Rapua saatiin satunnaisesti pitkin jokivartta, joten Simojokeen on jäänyt ruton jäljiltä hyvin harva rapukanta. Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin Simojoella turvetuotannon aiheuttamaa kuormitusta, veden heikkoa laatua ja vesistön liettymistä, joita kommentoi keskimäärin yli puolet vastaajista. Metsäojitusten aiheuttamaa kuormitusta, pyydysten likaantumista ja vesikasvien runsautta kommentoi vajaa puolet vastaajista. Kalojen ajoittaisia makuvirheitä kommentoi reilu neljännes vastaajista. Selvitysalueen eri osissa kalastushaittoja kommentoitiin varsin samansuuntaisesti, mutta alaosalla eri haittoja kommentoivat yleisesti useammat kalastajat kuin yläosalla. Viimeisin yhteenvetoraportti Simojoen lohikannan seurantatuloksista on tehty vuosilta Mainittuina vuosina kesänvanhojen luonnossa syntyneiden poikasten tiheydet ovat olleet 5 40 yksilöä aarilla ja vanhempien luonnossa syntyneiden poikasten tiheydet 5 15 yksilöä aarilla. Luonnossa syntyneiden vaelluspoikasten määrä on ollut vastaavana aikana poikasta vuodessa. Simojoen potentiaaliksi on arvioitu noin luonnonsmolttia. Luonnonsmolttien määrä on ollut koko 2000-luvun selvästi suurempi kuin aiemmin. Simojoesta vapavälineillä saatu lohisaalis oli suurimmillaan 1990-luvun loppupuolella, jolloin se oli lähes kg vuodessa. Tuolloin kalastuslupia myytiin vuosittain noin Vuosina lohisaalis on ollut kg vuodessa ja myytyjen kalastuslupien määrä vastaavasti Jatkossa jokeen nousevien lohien määrän on arvioitu vielä kasvavan ja lohisaaliin pysyvän vähintään noin kg:n suuruisena. Turvetuotannon aiheuttamilla päästöillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta veden laadun muutoksia melko hyvin kestävien kevätkutuisten kalalajien, kuten hauen, ahvenen ja särjen, kantoihin. Kevätkutuisista kalalajeista veden laadun suhteen vaateliain on harjus, joka lisääntyy luontaisesti Simojoella. Talvikutuinen made kärsii päästöistä kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Veden laadun suhteen vaatelias on myös syyskutuinen lohi, joka myös lisääntyy luontaisesti Simojoella. Simojoen kokonaiskuormitukseen suhteutettuna Lyypäkinaavan turvetuotannon aiheuttamilla päästöillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta harjuksen, lohen tai Simojoen alaosalta pyydettävän nahkiaisen elinolosuhteisiin. Suo- ja metsäojituksista tulevat valumavedet voivat haitata rapuja lähinnä tukkimalla niiden hienojakoisia kiduksia ja liettämällä suojakoloja. Simojoen kokonaiskuormitukseen suhteutettuna Lyypäkinaavan turvetuotannon aiheuttamien päästöjen ei arvioida olevan esteenä rapukannan mahdolliselle elpymiselle. Lyypäkinaavan turvetuotannon aiheuttamien ravinne- ja kiintoainepäästöjen kalataloudelliset haitat näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina, kuten veden tummuutena, 15

16 pyydysten likaantumisena, kalojen makuvirheinä ja pohjan liettymisenä. Näitä kalastushaittoja on esiintynyt myös Simojoella jo pitkään, ja niitä esiintyisi myös ilman Lyypäkinaavan turvetuotannosta aiheutuvia päästöjä, jotka kuitenkin osaltaan vahvistavat niitä. Käytännössä Lyypäkinaavan turvetuotannon vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muiden samaan suuntaan vaikuttavien tekijöiden, kuten maa- ja metsätalouden, muun turvetuotannon ja asutuksen, vaikutuksista. 16 Ekologinen tila Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Simojoen ekologinen tila on erinomainen ja sivujokien tila hyvä. Kaikkien sivujokien tilaa ei kuitenkaan ole luokiteltu, ei myöskään Vähä-Tainijoen. Vesienhoidon tavoitteena Simojoen vesistössä on nykyisen tilan säilyttäminen huolehtimalla siitä, että vesistöön kohdistuva ravinne- ja kiintoainekuormitus on enintään nykyisen suuruinen. Vesienhoitoalueen toimenpideohjelman mukaan tavoitetila on turvattu nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä. Hakijan arvion mukaan Lyypäkinaavan kuivatusvesien vaikutukset alapuolisessa vesistössä ovat niin vähäisiä, että ne eivät ole esteenä Simojoen erinomaisen ekologisen tilan säilyttämiselle. Pöly ja melu Tuotantotoiminnan seurauksena turvepölyä voi ajoittain kulkeutua tuotantoalueen lähiympäristöön. Lähin vakituinen asutus sijaitsee noin 2,8 km:n etäisyydellä Lyypäkinaavalta, joten pölystä ei arvioida aiheutuvan naapurikiinteistöjen käytölle kohtuutonta rasitusta. Lyypäkinojalla on todennäköisesti havaittavissa pölylaskeumia, mutta ojan ravinnekuormitukseen niillä ei ole merkittävää vaikutusta. Vähä-Tainijokeen on matkaa noin 500 metriä, Kotalampeen sekä Kuivaslampiin vähimmillään noin kilometri. Niissä voi epäedullisissa olosuhteissa olla havaittavissa pölylaskeumia, mutta niillä ei ole merkittävää vaikutusta ravinnekuormitukseen. Melulle asetetut ohjearvot eivät muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteella tule ylittymään hankealueen ympäristössä sijaitsevissa asutuissa kohteissa. Turpeen toimitus asiakkaille tapahtuu pääasiassa talviaikaan. Vuosittain ajetaan noin 660 kuormaa, joten liikennemääräksi saadaan noin ajokertaa. Turve toimitetaan työmaatietä myöten Pohjoispuolentielle ja siitä Ranuantietä myöten 4-tielle ja edelleen käyttökohteisiin. Lastauksessa kertyvä turvepöly lentää pois turverekkojen päältä ennen asutulle alueelle saapumista. Mikäli turvetoimituksia on kuivana kesäaikana, soratien pölyämistä voidaan vähentää tien suolaamisella. Teiden pölyämisen aiheuttama haitta on näin ollen epätodennäköinen. Liikenteen mahdolliset meluhaitat kohdistuvat kolmeen Tainijoen asutusalueella tien varrella sijaitsevaan vakituiseen asumukseen. Simo Ranuatiellä turvekuljetukset sulautuvat muun raskaan liikenteen sekaan. Varastointi ja jätteet Polttoaineita säilytetään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja jotka on valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön eivätkä pohjaveteen. Lyypäkinaavan välipumppaamolla on kaksi noin

17 1 500 litran säiliötä. Pääpumppaamolla on yksi noin litran säiliö. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin litraa. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle litraa. Säiliöitä täytetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 500 litraa ja muita voiteluaineita noin 109 kg. Voiteluaineita varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Tarvittaessa varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin kg. Tuotannossa arvioidaan vuodessa syntyvän 500 litraa jäteöljyjä, 84 kg kiinteää öljyjätettä, 25 kg akkuja, litraa sekajätettä, kg aumamuovia ja 330 kg rautaromua. Jäteöljy, muut ongelmajätteet ja sekajäte toimitetaan erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin. Keruupaikoista sekajäte toimitetaan kaatopaikalle ja ongelmajätteet asianmukaiseen laitokseen. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja niitä varastoidaan tuotantoalueella niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Kannot ja muu puuaines välivarastoidaan tuotantoalueella ja käytetään biopolttoaineena. Kivet käytetään teiden rungoissa, sijoitetaan syrjään tai jätetään paikoilleen. Ojien kaivusta syntyneet mineraalimaat käytetään taimikoiden kasvupohjana tai pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Laskeutusaltaista nostettu liete siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeena tai käytetään maisemoinnissa. 17 Ympäristöriskit Työmaalle laaditaan pelastusviranomaisille toimitettava, vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalle ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesienkäsittelyrakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan alueelliselle ELY-keskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalla on ympäristövahinkovakuutus. Muut vaikutukset Lyypäkinaavan läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita, mutta suo laskee vetensä Simojokeen, joka kuuluu Simojoen Natura verkostoon. Lyypäkinaavan turvetuotannosta ei ole todettu aiheutuneen merkittäviä haitallisia vaikutuksia Simojoen Natura-alueen suojeluperusteena oleville luontotyypeille tai lajeille. Pitkien etäisyyksien vuoksi hankekohteella ei ole vaikutuksia pohjavesialueisiin eikä lähikiinteistöjen veden käyttöön.

18 Hankealue on vanhaa turvetuotantoaluetta, joten hankkeesta ei välittömästi aiheudu muutoksia maisemaan. Tuotannon päättymisen jälkeen maisema muuttuu, kun alue siirtyy muuhun käyttöön. Alueelle kaivetut ja kaivettavat ojat ja altaat lisäävät vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Kunnostus- ja tuotantotoiminnan aikana alueella ei voi metsästää, mutta tuotantokauden ulkopuolella se on mahdollista. Turvetuotantoalueilla viihtyviä metsästettäviä lajeja ovat hirvi, jänis, teeri, telkkä, sinisorsa ja tavi. Turvetuotantoa varten rakennettu tiestö lisää niin metsästäjien kuin marjastajienkin kulkumahdollisuuksia. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita, joihin toiminnalla olisi vaikutuksia. Toiminta ei myöskään vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu osin turvetuotantoon ja metsä- ja maatalouteen. Hankealueen turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät urakoitsijoita välittömästi noin kymmenen henkilötyövuotta. Välillisiä työpaikkoja syntyy likimain saman verran muun muassa voimalaitoksissa sekä laitevalmistuksessa ja -huollossa. 18 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Alueelle suunnitellut rakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset alueen sijainti huomioon ottaen. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailulla. Käyttötarkkailun tarkoitus on tuottaa kirjattua taustatietoa toiminnoista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista, kuten ojituksista, tuotannosta, vesiensuojelutöistä, näytteenotosta, mahdollisista valituksista ja sääoloista. Päästötarkkailu tuottaa hankekohtaista tietoa päästöjen määrästä ja vaikutustarkkailu vaikutuksista ympäristössä. Vahingot Hakija on arvioinut, että Lyypäkinaavan turvetuotannon päästöistä ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Simojoen vesistön nykyinen tila, merkittävä kalataloudellinen arvo ja vesistöalueen turvetuotanto kokonaisuudessaan huomioon ottaen hakija on kuitenkin katsonut, että päästöjen kalataloudelliset haittavaikutukset edellyttävät kompensaatiotoimia. Hakija on esittänyt 200 euron suuruisen vuotuisen kalatalousmaksun määräämistä käytettäväksi haittojen ehkäisemiseen. Esitys tarkistetuiksi lupamääräyksiksi Hakemukseen on liitetty Lyypäkinaavan turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma sekä Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille Hakija on esittänyt, että Lyypäkinaavan turvetuotantoalueen voimassa olevassa ympäristöluvassa määrätty kalatalousvelvoite muutettaisiin velvoitteen rahallista arvoa vastaavaksi kalatalousmaksuksi. Kalatalousvelvoitteen rahallinen arvo on hakijan ilmoituksen mukaan 200 euroa vuodessa.

19 Hakija on perustellut esitystään kalatalousvelvoitteen muuttamisesta kalatalousmaksuksi sillä, että kalatalousmaksulla kalanhoitotoimia voidaan tehdä ja istutuslajia muuttaa joustavasti vesialueen omistajien ja ELYkeskuksen sopimalla tavalla. Esimerkiksi istutusten tuloksellisuudesta saatavaa uutta tutkimustietoa voidaan soveltaa lupakauden aikana nopeasti istutuskäytäntöön. Erityisesti pienten velvoitteiden hoidossa kalatalousmaksun käyttö on joustavaa: istutukset voidaan tehdä maksetuilla kalatalousmaksuvaroilla suuremmissa erissä määrävuosin. 19 Hakijan perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Toiminnanaloittamislupa voidaan ympäristönsuojelulain 101 :n ja sen perustelujen mukaan myöntää vain perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakijan on asetettava hyväksyttävä vakuus ympäristön saattamisesta ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Hakijan on tarpeen saada uutta tuotantopinta-alaa korvaamaan tuotannosta poistuneita alueita. Toiminnanaloittamislupahakemus koskee pientä, 20,1 ha:n kokoista lisäaluetta, joka sijoittuu nykyisen tuotantoalueen sisäpuolelle. Tästä syystä alueen valmistelutöiden aloittaminen ei aiheuta sellaisia muutoksia ympäristöön, että muutoksenhaku niiden johdosta tulisi hyödyttömäksi. Vakuudeksi hakija on esittänyt euron omavelkaista takausta. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan muun muassa yhteenvedoilla käyttöpäiväkirjoista ja tuotantomääristä, päästöjen vähentämismahdollisuuksia koskevalla selvityksellä, arviolla tuotannosta poistuvista alueista lohkoittain, arvioilla päästöjen kehittymisestä sekä asianosaistiedoilla. Hakija on täydentänyt hakemustaan uusilla päästö- ja vaikutusarvioilla ja luontoselvityksillä, tiedoilla vesienkäsittelyn tehostamisesta ja luontoselvityksiä koskevilla täsmennyksillä, linnustoselvityksen tarpeellisuutta koskevalla lausunnolla sekä Lyypäkinjärven puoleisen lisäalueen linnustoa koskevalla selvityksellä. Tarkempi selostus täydennyksistä on esitetty edellä tämän päätöksen kertoelmaosassa. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Simon kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Lapin Kansa -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Lapin ELY-keskukselta, Simon kunnalta sekä Simon kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta.

20 20 Lausunnot 1. Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on edellyttänyt, että Lyypäkinaavan vesienkäsittelyssä käytetään parasta saatavilla olevaa tekniikkaa ja että vesienkäsittelyrakenteiden toimivuutta tarkkaillaan ja ylläpidetään muun muassa estämällä oikovirtaukset sekä tyhjentämällä laskeutusaltaat ja lietetaskut tarvittaessa. Lyypäkinaavalta alapuoliseen vesistöön johdettujen vesien ravinne- ja kiintoainepitoisuudet ovat olleet pienempiä kuin Lapin alueen turvetuotantoalueilla keskimäärin. Pintavalutuskentän pinta-ala täyttää minimivaatimustason. Pintavalutuskenttä aiotaan muuttaa ympärivuotisesti toimivaksi. Pohjois-Suomessa typen ominaiskuormitus on ympärivuotisella pintavalutuskentällä noin 50 % pienempi kuin sulan maan aikaisella pintavalutuskentällä, joten tuotantoalueen vesienkäsittelyn voidaan olettaa paranevan. Lisäalueeksi suunnitellut lohkot ovat osin ojittamatonta suota. Kyseessä oleva ojittamaton alue sijaitsee kuitenkin jo toiminnassa olevien lohkojen välissä ja laitamilla. Tämän takia alueen luontotyyppi on muuttunut siinä määrin, ettei sitä voi enää pitää luonnontilaisena. Toiminnan aikana tuotannosta on jo poistunut alueita yhteensä 36,2 hehtaaria, joten lisäalue ei lisää tuotantovolyymia, vaan korvaa poistunutta tuotantopinta-alaa. ELYkeskuksen mukaan hankkeen toteuttamiselle ei ole luontotyyppi- tai lajisuojelun kannalta estettä. Mikäli hakemussuunnitelmassa esitetyt vesienkäsittelytoimet saadaan toimimaan, hanke ei todennäköisesti myöskään heikennä Simojoen Natura-alueen varausperusteena olevia luontoarvoja. ELY-keskus on kuitenkin edellyttänyt luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Natura-arvioinnin tarpeellisuuden selvittämistä. Vähä-Tainijoen tila on selvästi heikentynyt intensiivisen kuivatusojituksen ja turvetuotannon seurauksena. Selvimmin tilan heikentyminen näkyy kokonaistyppipitoisuudessa, joka ylittää pienille turvemaiden joille määritetyn hyvän ja tyydyttävän tilan raja-arvon (900 µg/l). Vähä-Tainijoen vedenlaatuun vaikuttavat Lyypäkinaavan lisäksi Latva-aavan turvetuotantoalueen päästöt. Simojoen turvetuotannon päästöjä ja vesistövaikutuksia käsitelleessä selvityksessä Latva-aavan ja Lyypäkinaavan päästöjen arvioitiin lisäävän alapuolisen Vähä-Tainijoen kokonaistyppipitoisuutta noin 175 µg/l. Vesienkäsittelyn parantaminen varsinkin typpikuormituksen osalta on siksi tarpeen. Lyypäkinojan ja Vähä-Tainijoen ekologista tai kemiallista tilaa ei ole määritelty, mutta seuraavalla vesienhoitojaksolla niiden tilaa tullaan tarkastelemaan. Simojoen ekologinen tila on määritelty erinomaiseksi, ja tavoitteena on tilan säilyminen erinomaisena. Mikäli ympärivuotinen pintavalutus saadaan toimimaan ongelmitta, Lyypäkinaavalta alapuolisiin vesiin kohdistuva kuormitus todennäköisesti vähenee. Hanke ei näin ollen merkittävästi heikennä alapuolisten vesimuodostumien tilaa ja luontoarvoja eikä vaaranna Simojoen erinomaisen ekologisen tilan säilymistä. ELY-keskus on ilmoittanut tehneensä Lyypäkinaavan turvetuotantoalueelle tarkastuskäynnit vuosina 2003 ja Vuoden 2003 tarkastuksessa toiminnanharjoittajalle on annettu kehotus korjata pintavalutuskentän padon länsiosan murtuma ja laskeutusaltaan sortuma. Toiminnanharjoittaja on tehnyt korjaukset tarkastuksen jälkeen. Vuoden 2007 tarkastuksessa toiminnasta ei ollut huomauttamista. ELY-keskukselle ei ole tullut valituksia Lyypäkinaavan turvetuotannosta.

21 21 2. Lapin ELY-keskus / Kalatalous ELY-keskus kalatalousviranomaisena ei ole pitänyt turvetuotannon lisäämistä Simojoen vesistöalueella suotavana. Se on todennut, että alkuperäisenä lohijokena arvokkaan Simojoen arvokalankantojen ja jokiravun elinmahdollisuudet ovat jo entuudestaan heikentyneet laajamittaisen turvetuotannon ja muun maankäytön, kuten metsäojitusten ja peltoviljelyn seurauksena. Turvetuotanto aiheuttaa kalojen elinympäristössä usean sukupolven yli ulottuvan, pysyväluonteisen muutoksen, johon sopeutumiseen kalastolla on usein heikot luontaiset edellytykset. Vaikka yksittäisen turvetuotantoalueen aiheuttama vesistön kuormituksen lisäys voi vaikuttaa laskennallisesti vähäiseltä ja koko tuotannon kuormitukseen suhteutettuna pieneltä, sen merkitys voi vesiluonnon kantokyvyn kannalta olla ratkaiseva. Vähäinenkin lisäys luontaista kuormitusta korkeammaksi kohonneeseen kokonaiskuormitukseen saattaa johtaa kantokyvyn ylittymiseen ja siten aiheuttaa hitaasti palautuvia tai jopa palautumattomia muutoksia vesiluonnossa ja kalastossa. Siinä tapauksessa, että Lyypäkinaavan turvetuotantoalueelle myönnetään ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, ELY-keskus on edellyttänyt seuraavien näkökohtien ja vaatimusten huomioonottamista: Luvan saajalle on määrättävä velvoite tarkkailla Lyypäkinaavan turvetuotantoalueen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen. Tarvittaessa Lapin ELY-keskus voi tarkentaa kalataloustarkkailuohjelmaa. Luvan saajalle on määrättävä vuotuinen 850 euron suuruinen kalatalousmaksu. Kalatalousmaksu tulee käyttää arvokalojen ja jokiravun elinympäristöjen ja lisääntymisalueiden hoito- ja kunnostustoimenpiteisiin Lyypäkinaavan turvetuotannon vaikutusalueella Vähä-Tainijoessa tai Simojoessa. Kalatalousmaksu tai osa siitä voidaan käyttää myös edellä mainittua aluetta koskevan kalataloudellisen käyttösuunnitelman laadintaan. Maksua tai osaa siitä voidaan käyttää myös istutusvelvoitteeseen Lapin ELYkeskuksen ja luvan saajan sopimalla tavalla sekä alueen osakaskuntia kuullen. Luvan saajalle määrättävät vuosittaiset kalatalousmaksut voidaan yhdistää alueen muihin velvoitteisiin ja maksuja voidaan kerryttää yhteen enintään viideltä vuodelta kerrallaan. Kalatalousmaksun lisäksi luvan saaja on määrättävä maksamaan maksun käytön suunnittelusta aiheutuvista kustannuksista euron suuruinen kertakorvaus. Vaihtoehtoisesti luvan saajan on itse laadittava ja esitettävä Lapin ELY-keskuksen vahvistettavaksi yksityiskohtainen suunnitelma kalatalousmaksun käytöstä ja toimeenpanosta sekä mahdollisesta yhdistämisestä alueen muihin kalatalousmaksuihin. Suunnitelma on esitettävä sinä vuotena, jona päätös tulee lainvoimaiseksi. ELY-keskus on perustellut vaatimuksiaan selvityksillä, joiden mukaan Lyypäkinaavan turvetuotantoalueen päästöjen vaikutukset ilmenevät Vähä- Tainjoessa ja Simojoessa muun muassa veden tummuutena, pyydysten likaantumisena, kalojen makuvirheinä ja pohjan liettymisenä. Lisääntymisalueiden liettyminen heikentää etenkin arvokalojen elinmahdollisuuksia, sillä vesistön pohjalla oleva mäti ja vastakuoriutuneet pienpoikaset voivat tukehtua pohjalle liettyvän kiintoaineen alle. Turvetuotannon aiheuttamat haitat heikentävät myös kalastuksen houkuttelevuutta Vähä-Tainijoessa ja Simojoessa. Kalatalousmaksun avulla toiminnasta kalakannalle ja kalastukselle aiheutuvaa haittaa voidaan ehkäistä.

22 Luvan hakijan esittämä kalatalousmaksua ELY-keskus on pitänyt liian pienenä. Kalataloudelliseen haittaan nähden kohtuulliseksi maksuksi ELYkeskus on katsonut 5 euroa hehtaarilta. Kalatalousasiantuntijan työnä tehtävästä maksun käytön suunnittelusta aiheutuu viranomaiselle euron kustannus. Luvan saaja tulee tämän vuoksi velvoittaa itse laatimaan suunnitelma maksun käytöstä tai vaihtoehtoisesti korvaamaan suunnittelusta aiheutuvat kustannukset. Pelkän kalatalousmaksun määrääminen ilman edellä mainittua, luvan saajalle asetettavaa velvoitetta johtaa siihen, että vastuu toimenpiteiden suunnittelusta siirretään haitan aiheuttajalta viranomaiselle. Tällöin haitan aiheuttajalle kuuluvat kustannukset tulevat kohtuuttomasti valtion maksettaviksi. Vähä-Tainijoen nykyisen tilan perusteella ei ole tarkoituksenmukaista jatkaa voimassa olevaa istutusvelvoitetta, jota on toteutettu Simojoen luontaiseen kalastoon kuulumattoman meritaimenen istuttamisella. Myöskään esimerkiksi harjuksen istutusvelvoite ei olisi tarkoituksenmukainen, koska Simojoessa jo esiintyy oma paikallisiin olosuhteisiin sopeutunut ja luontaisesti lisääntyvä harjuskanta. Lyypäkinaavan turvetuotantoalueen kalastolle ja kalastukselle aiheuttama haitta onkin perusteltua ehkäistä kalatalousmaksun avulla. Turvetuotannon aiheuttamien kalataloudellisten haittojen korvaamiseksi tarkoituksenmukaisinta on suunnata velvoitehoito kalojen luontaisen lisääntymiskierron palauttamiseen ja ylläpitämiseen elinympäristöön kohdistuvien hoito- ja kunnostustoimenpiteiden avulla. Kalatalousmaksua tulee voida käyttää osana Lyypäkinaavan turvetuotannon vaikutusalueella Vähä- Tainijoessa tai Simojoessa tehtävien, vesistön kalataloudellista tilaa parantavien hankkeiden rahoitusta. Tällaisia hankkeita voivat olla muun muassa liettymien poistaminen, lisääntymisalueiden puhdistaminen ja kutusoraikoiden ja poikaskivikoiden kunnostaminen tai rakentaminen. Maksua tulee voida käyttää myös vastinrahana esimerkiksi kalataloutta edistävissä kunnostushankkeissa haettaessa ulkopuolista rahoitusta. Tarvittaessa sitä tulee voida käyttää myös kalojen tai jokirapujen istuttamiseen. Maksun käytöstä kuullaan vesialueen omistajia. Kalatalousmaksun kerryttäminen yhteen usealta vuodelta on perusteltua, koska ympäristöön kohdistuva hoito- ja kunnostustoimenpide on usein laajamittainen ja siten kertakustannukseltaan esimerkiksi yhden vuosittaisen kalanistutuksen kustannuksia korkeampi. Vaikutukseltaan se on pitkäaikainen, joten toimenpidettä ei ole tarpeen tehdä joka vuosi. Lisäksi maksun käyttösuunnitelma on laadittava riittävän pitkäksi ajaksi, jotta siinä voidaan ottaa huomioon arvokalojen luonnollinen lisääntymiskierto ja sen onnistumisen seuranta. 3. Simon kunnan ympäristölautakunta Ympäristölautakunnalla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta. 4. Kemin kaupungin ympäristöjaosto Ympäristöjaostolla on Simon kunnan terveydensuojeluviranomaisena edellyttänyt, että turpeen kuljetuksista aiheutuvat pölyhaitat minimoidaan peittämällä kuormat huolellisesti. Liikenteestä aiheutuvaa meluhaittaa voidaan tarvittaessa vähentää ajoittamalla kuljetukset päiväaikaan. Muutoin ympäristöjaostolla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta. 22

23 23 Muistutukset 5. Simojoen kalastusalue Muistuttaja on vaatinut ensisijaisesti hakemuksen hylkäämistä. Toissijaisesti se on vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan aiheuttamansa haitat, vahingot ja muut edunmenetykset. Muistuttaja on vastustanut toiminnanaloittamisluvan myöntämistä. Korvauksena (oikeastaan kompensaationa) muistuttaja on vaatinut ensisijaisesti 521,25 euron suuruista, Lapin ELY-keskukselle vuosittain maksettavaa kalatalousmaksua, joka on tarkistettava viiden vuoden välein elinkustannusindeksin muutoksella. Siinä tapauksessa, että joku Simojoen osakaskunta tai muu vesialueen omistaja esittää oman muistutuksen tai vaatimuksen, kalastusalueen vaatimus on sen vesialueen osalta toissijainen. Vahinkojen toteamiseksi on vaadittu riittävää päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailua, joka sisältää muun muassa säännölliset uoman sedimentoitumisseurannat Vähä-Tainijoen suun ylä- ja alapuolisella Simojoen suvannolla sekä sähkökoekalastukset lohikalojen poikastuotannon onnistumisen selvittämiseksi. Vedenlaatua tulee mitata jatkuvatoimiseen seurantaan kehitetyillä mittauslaitteilla. Ainakin veden happamuutta, fosforipitoisuutta, sähkönjohtavuutta ja kiintoainepitoisuutta tulee mitata. Muistuttaja on katsonut, että ravinteita ei voida poistaa turvetuotannon kuivatusvesistä nykyaikaisillakaan vesienkäsittelymenetelmillä kemiallista saostusta lukuun ottamatta ja että ravinnepäästöjen hillitsemiseksi on käytettävä kaikki käytettävissä olevat keinot. Myös kiintoaineen joutumista alapuoliseen vesistöön on etenkin tulva-aikoina vähennettävä nykyistä tehokkaammin. Ensisijaisen vaatimuksensa perusteluna muistuttaja on esittänyt, että hakemuksen mukainen toiminta vaarantaa alapuolisen Simojoen sopivuuden lohikalojen poikastuotantoon ja mitätöi vesistöön jo tehdyt kalataloudelliset kunnostukset. Myös joen muu kalastukseen liittyvä virkistyskäyttöarvo vähenee. Muistuttaja on todennut, että laajamittaisessa Simojoen pääuoman koskikunnostusprojektissa on vuosina kunnostettu yhteensä 155 ha lohen ja taimenen poikastuotanto- ja lisääntymisalueita. Kunnostuksen avulla muun muassa merilohen luonnollinen lisääntyminen saatiin kansainvälisen Itämeren kalastuskomission Salmon Action Plan (SAP) -suojeluohjelman mukaiselle tasolle. Vuonna 2010 päivitetyn kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan joen poikastuotanto pyritään valtion kalanviljelyn piiriin kuuluvilla elvytysistutuksilla nostamaan SAP-tavoitetasolle, joka on vähintään puolet joen arvioidusta alkuperäisestä poikastuotantopotentiaalista. Simojoelta tulee näin ollen lähteä noin vaelluspoikasta (smolttia) vuodessa. Tavoitetaso on pääosin saavutettu viime vuosina, ja istutuksista on pidättäydytty. Perämereen laskevien jokien istutusten tuloksellisuus ei ole ollut erityisen hyvä, vaan niillä on lähinnä pysytty estämään lohikannan häviäminen. Simojoki on kalataloudellisesti merkittävä jokikalastuskohde ennen kaikkea alkuperäisten vaelluskalakantojen vuoksi. Myös harjuskanta on kunnostuksen ansiosta vahvistunut. Rapukannan tilanne on tällä hetkellä heikko muun muassa jokiuoman liettymisen vuoksi, ja kannan elpyminen voi kestää vuotta. Viime vuonna lohikalojen nousu merestä taantui merkittävästi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Tilanne on erittäin huolestuttava, ja

24 lohi- ja rapukantojen säilymisen varmistamiseksi kaikkea Simojoen tilaa heikentävää toimintaa on vältettävä. Simojoen ekologinen tila on vesienhoitosuunnitelman mukaan erinomainen. Tilaa heikentää kuitenkin erityisesti veden korkea fosforipitoisuus ja humusmäärä. Tavoitteena on säilyttää joen ekologinen tila erinomaisena. Muistuttajan mukaan hanke tulisi heikentämään Simojoen tilaa, joten se on vesienhoidon tavoitteiden vastainen. Muistuttaja on katsonut, että toisin kuin hakemuksessa esitetään, turvetuotantoalueiden haittavaikutukset ovat käytännössä lähes poikkeuksetta osoittautuneet merkittäviksi. Pintavalutuskentän käyttö sulan maan aikana vähentää haittoja, mutta kevättulva huuhtoo kiintoaineen ja ravinteet tehokkaasti laskeutusaltaista ja pintavalutuskentiltä alapuoliseen vesistöön. Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan humuksen huuhtoutuminen on Simojoen vesistöalueella ollut 1990-luvulla 40 % suurempaa kuin 1980-luvulla. Toissijaista vaatimustaan muistuttaja on perustellut vedenlaadun huonontumisesta aiheutuvalla, kalojen ja rapujen lisääntymis- ja elinpaikkojen tuhoutumiseen johtavalla uoman liettymisellä ja mataloitumisella etenkin Simojoessa. Nykyiset tarkkailumenetelmät eivät muistuttajan mukaan ole osoittautuneet riittäviksi esimerkiksi kiintoaineen kulkeutumisen mittaamiseen. Muistuttaja on todennut, että jokiuoman palauttaminen turvetuotannon päätyttyä nykyisen tasoiseksi on erittäin kallista. Muistuttajan vaatima kalatalousmaksu perustuu suuruudeltaan arvioon kalastuksen tuoton vähenemästä tuotantoalueen alapuolisella Vähä- Tainjoella ja Simojoella (271,25 euroa), arvioon lupamyyntitulojen vähenemisestä (150 euroa), arvioon kalanistutusten järjestämisen ja valvonnan kustannuksista (100 euroa) sekä muihin hakemuksesta tarkemmin ilmeneviin perusteisiin. 6. Sankalan yhteisen kalaveden osakaskunta Osakaskunta on vaatinut, että hakijalle määrätään hankkeesta aiheutuvan kalatalousvahingon estämiseksi vuotuinen, koko tuotantoajan jatkuva harjuksen tai meritaimenen istutusvelvoite. Vaatimustaan osakaskunta on perustellut Simojoen vesistöalueella aloitetuilla erityisillä vaelluskalakantojen elvytystoimenpiteillä. Osakaskunta on edellyttänyt myös luonnonsuojelulain 65 :n mukaista arviointia hankkeen vaikutuksista Simojoen Natura alueen luonnonarvoihin. Lyypäkinaavan ja muiden Simon kunnassa sijaitsevien turvetuotantoalueiden kuivatusvesien mukana kulkeutuu osakaskunnan mukaan hienojakoista turvepölyä, joka laskeutuu Simojoen vesistöön. Turvetuotannosta ja tuotantoalueiden kuntoonpanosta aiheutuvat päästöt myös rehevöittävät Simojokea. Turvetuotannon vaikutukset eivät rajoitu vain Vähä-Tainijokeen, kuten hakija väittää, vaan ulottuvat koko Simojoen vesistöön. Uutta turvetuotantoaluetta valmistellaan Tainivaaranaavalla, mistä kuivatusvedet kulkeutuvat Tainijoen kautta Simojokeen. Luvallisena verkkokalastusaikana verkkoja ei kannata pitää pyynnissä kuin korkeintaan tunnin tai kaksi. Sinä aikana verkot liettyvät pyyntikelvottomiksi, ja ne on huuhdottava ennen kuin ne voi viedä uudestaan pyyntiin. Kalakannatkin kaikkoavat päästöjen vuoksi. 24

25 Lohi, taimen ja harjus lisääntyvät Simojoen vesistössä luontaisesti. Lohen nousu jokeen on vähentynyt vuosittain 300 yksilöllä. Vuonna 2011 noin 800 lohta nousi jokeen. Osakaskunta epäilee, ettei Simojoen ekologinen tila ole kutemaan nousevien lajien kannalta suotuisa. Jos joen tila olisi hyvä, rapukin viihtyisi joessa. Suoritetussa koeravustuksessa (40 mertaa x kaksi vuorokautta) saaliiksi saatiin kolme rapua. Rakentamiselta suojattu Simojoen pääuoma on osakaskunnan mukaan kohta luokiteltava ekologiselta tilaltaan välttäväksi, eikä joen kemiallinen tila ole yhtään parempi. Vaikka kevätkutuiset kalalajit, kuten hauki, ahven ja särki, kestävät hakijan arvion mukaan hyvin Simojoessa tapahtuvia muutoksia, ei näitä kalalajeja ole saalistilastoissa ilmoitettavaksi. Virkistys- ja kalastusmatkailija ei tule joelle näiden kalalajien takia, vaan puhdasta ja kirkasta vettä vaativan lohen vuoksi. Yhteislupa-alueella (yksityisvedet) vieraili vuonna 2003 noin kalastajaa. Määrä on 2000-luvulla vähentynyt, ja nykyisin se on noin kalastajaa vuodessa. Hakemuksen mukaan Lyypäkinaavan turvekuljetusten meluhaitat rajoittuvat Tainijoen tien varrella olevaan asutukseen. Ranuantien liikenne lisääntyy kuitenkin aina uuden turvetuotantoalueen avaamisen jälkeen. Esimerkiksi osakaskunnan puheenjohtajan kodin ohittaessaan rekka aiheuttaa eteisvärinän, eli talon eteinen tärisee ohikulkevasta raskaasta liikenteestä. Turvetuotannon kuljetuksista aiheutuva liikennetiheys kyseisellä tiellä on niin suuri, että ajoneuvo ohittaa talon keskimäärin joka neljäs minuutti. 25 Hakijan vastine Hakija on toimittanut aluehallintovirastolle vastineensa lausuntojen ja muistutusten johdosta. 1. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Ympäristö luonnonvarat Hakija on katsonut, että hankkeesta ei aiheudu vaikutuksia Simojoen Natura-alueelle ja esittänyt Natura-arvioinnin tarpeellisuuden selvittämistä koskevan vaatimuksen johdosta seuraavaa: Simojoen Natura-alue sisältyy Natura-verkostoon luontodirektiivin perusteella (SCI-alueena). Alueen suojeluperusteena ovat 1) luontodirektiivin liitteen I luontotyyppi Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit sekä 2) luontodirektiivin liitteen II lajit kirjojokikorento ja uhanalainen nilviäislaji. Koska kyseessä on SCI-alue, Natura-vaikutusten arviointivelvollisuus ei koske alueella tavattavia lintudirektiivin liitteen I lajeja, joita tietolomakkeessa on mainittu viisi. Arvioinnin piiriin kuuluvat suojeluperusteena olevalle luontotyypille ominaiset lajit merilohi, järvilohi, järvitaimen, meritaimen ja toutain. Simojoessa ei tavata järvilohta eikä toutainta. Hakija on vastineeseen liittämäänsä, Simojoen veden laadun nykytilaa ja vesistön ekologista tilaa sekä turvetuotannon päästöjä ja vesistövaikutuksia koskevaan selvitykseen viitaten todennut, että hankkeen arvioidut vesistövaikutukset ovat koko Simojoen Natura-alueen mittakaavassa vähäisiä. Simojoen kokonaiskuormitukseen suhteutettuna Lyypäkinaavan turvetuotantoalueen kuormituksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta luontotyypille Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit. Hanke ei suunnitelman mukaisesti toteutuessaan suoranaisesti muuta Simojoen Natura-alueen suojeluperusteina olevien eläinlajien (kirjojokikorento ja uhanalainen nilviäinen) fyysisiä elinympäristöjä itse Natura-alueella.

26 Hankkeen vesistövaikutukset jäävät koko Natura-alueen mittakaavassa niin vähäisiksi, ettei niillä ole käytännön vaikutuksia lajien nykyisiin elinympäristöihin. Myöskään hankkeen mahdolliset pöly- ja meluvaikutukset eivät vaikuta tarkasteltaviin lajeihin heikentävästi. Simojoen kokonaiskuormitukseen suhteutettuna turvetuotantoalueiden kuormituksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta myöskään luontotyypille ominaisten lajien (merilohi, meritaimen ja järvitaimen) elinolosuhteisiin Simojoella. Täydennyksenä perusteluihinsa hakija on viitannut vastineeseen liittämäänsä otteeseen läheisen Iso-Tuohiaavan Natura-arvioinnin tarvearvioinnista Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Kalatalous Hakija on viitannut hakemuksessa ja sen täydennyksessä esittämäänsä ja todennut ympärivuotiseen pintavalutukseen perustuvan vesienkäsittelyn vähentävän vesistöön kohdistuvia päästöjä ja pienentävän kalataloudellisia haittavaikutuksia. Päästöjä vähentää lisäksi vanhan tuotantopinta-alan poistuminen tuotannosta. Suunniteltu 20,1 ha:n lisäalue liittyy nykyiseen tuotantoalueeseen, ja hakijan mukaan se on siksi tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön. Arviot vaikutuksista Simojokeen on tehty paitsi Lyypäkinaavan, myös koko Simojoen vesistöalueen turvetuotannon osalta. Hakijan mukaan kalataloudellinen haitta voidaan estää hakijan esittämän 200 euron suuruisen vuotuisen kalatalousmaksun käytöllä. Yleisesti vallitsevan käytännön mukaan maksua voidaan käyttää paitsi istutuksiin, myös elinympäristöjen ja lisääntymisalueiden hoito- ja kunnostustoimenpiteisiin sekä kalataloudellisen käyttösuunnitelman laadintaan. Perusteita erillisen euron suuruisen kertakorvauksen tai suunnitelman laatimisvelvoitteen asettamiselle ei hakijan mukaan ole. 5. Simojoen kalastusalue Hakija on katsonut, ettei asiassa ole ilmennyt seikkoja, jotka olisivat ympäristöluvan myöntämisen esteenä. Ympärivuotiseen pintavalutukseen perustuva vesienkäsittely on hakijan mukaan oikein suunniteltu ja edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Suurimmalla osalla Simojoen vesistöalueen turvetuotantoalueista ympäristölupien lupamääräykset ovat tarkistettavana, ja vireillä on myös uutta tuotantoalaa koskevia hakemuksia. Näiden alueiden vesienkäsittelyssä siirrytään sulan maan aikaisesta pintavalutuksesta ympärivuotiseen pintavalutukseen. Turvetuotannon kuormitus tuleekin laajennusalueiden käyttöönotosta huolimatta merkittävästi pienenemään nykyisestä. Myös kalataloudelliset haittavaikutukset tulevat pienenemään, ja haitat voidaan estää hankekohtaisesti määrättävien vuotuisten kalatalousmaksujen käytöllä. Esittämäänsä 200 euron suuruista vuotuista kalatalousmaksua hakija on pitänyt riittävänä kalataloudellisen haitan estämiseksi. Hakija on pitänyt tavanomaisia tarkkailumääräyksiä riittävinä hankkeen vaikutusten selvittämiseksi. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu Simojoessa liettymistä, jota olisi tarpeen tarkkailulla selvittää.

27 27 6. Sankalan yhteisen kalaveden osakaskunta Hakija on viitannut hakemuksessa ja sen täydennyksessä sekä edellä Lapin ELY-keskuksen lausuntojen johdosta esittämäänsä. MERKINTÄ Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 04/0069/3 tarkentanut Lyypäkinaavan voimassa olevan ympäristölupapäätöksen kalatalousvelvoitetta koskevaa lupamääräystä. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on tänään antamallaan päätöksellä nro 64/12/1 tarkistanut Latva-aavan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräykset ja myöntänyt Simon Turvejaloste Oy:lle ympäristöluvan 5,6 ha:n kokoisen lisäalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Simon kunnassa. Latva-aavan turvetuotantoaluetta koskevan hakemusasian asiakirjat ovat olleet esillä tätä asiaa ratkaistaessa. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristölupamääräysten tarkistamista koskeva ratkaisu ja lisäalueen ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto tarkistaa Lyypäkinaavan turvetuotantoalueelle myönnetyn, toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan nro 60/03/1 lupamääräykset sekä myöntää Simon Turvejaloste Oy:lle ympäristöluvan kahden, yhteensä 20,1 ha:n kokoisen lisäalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 169,6 ha. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Kuntoonpanotyöt Lentokoneniemen pohjoispuolisella 5,5 ha:n kokoisella lisäalueella voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta, jos luvan saaja asettaa euron vakuuden Lapin ELY-keskukselle ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Aluehallintovirasto hylkää luvan saajan pyynnön aloittaa toiminta Lyypäkinjärven puoleisella 14,6 ha:n kokoisella lisäalueella. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava tämän päätöksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen Lyypäkinojan kautta Vähä-Tainijokeen.

28 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitekohdassa 7 olevan piirustuksen "Lyypäkinaapa, Simo" MK 1: mukaisesti sarkaojarakenteiden, kahden laskeutus-/pumppausaltaan, yhden laskeutusaltaan ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Pintavalutuskentän ympärivuotiseen käyttöön tarvittavat rakenteet on tehtävä ja otettava käyttöön mennessä ja rakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Simon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Turvekuormat on peitettävä huolellisesti pölyämisen vähentämiseksi. 6. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty ). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Lapin ELYkeskukselle. 28

29 7. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Pysyvästi paikalleen sijoitettujen polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 8. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 9. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Simon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 10. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 11. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan sekä kalastoon ja kalastukseen Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailussa sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailussa voidaan vuoden 2015 loppuun asti noudattaa vuosiksi laadittua Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Ehdotus uudeksi vaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Lapin ELYkeskukselle hyvissä ajoin ennen tarkkailuohjelman voimassaolon päättymistä. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Vesistötarkkailun sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun vuosiraportit on toimitettava Lapin ELY-keskukselle, Simon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Simojoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet 12. Luvan saajan on tarvittaessa osallistuttava Lyypäkinojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 13. Luvan saajan on tarvittaessa osallistuttava vaikutusosuutensa suhteessa mahdollisten liettymien poistamiseen Vähä-Tainijoesta. 29

30 30 Kalatalousmaksu 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 850 euroa kalatalousmaksua Lapin ELY-keskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, ellei maksua ole vielä siltä vuodelta suoritettu. Maksun käytössä on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELYkeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Lapin ELY-keskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Lapin ELY-keskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Lapin ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupamääräysten tarkistamisen perustelut Kyseessä on Lyypäkinaavan turvetuotantoalueen toiminnalle myönnetyn ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisasia. Toiminnassa ei tapahdu oleellisia muutoksia aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan ja päästöihin verrattuna, ja ennalta arvioiden toiminnasta aiheutuvat päästöt vähenevät. Näiden tarkistettujen lupamääräysten mukainen turvetuotantoalueen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toimittaessa lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista.

31 Turvetuotannon jatkaminen Lyypäkinaavan tuotantoalueella ei vaaranna Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaista tavoitetta säilyttää Simojoen erinomainen ekologinen tila. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu, lisätty tai poistettu siten, että määräykset kokonaisuudessaan vastaavat nykyään turvetuotantoalueiden toiminnalle myönnettyjen ympäristölupapäätösten linjauksia. Lisäksi tähän lupamääräysten tarkistamista koskevaan päätökseen on selkeyden vuoksi sisällytetty myös sellaiset aiemman ympäristöluvan lupamääräykset, joita ei ole ollut tarpeen tarkistaa. Toimittaessa tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. 31 Lisäalueen luvan myöntämisen edellytykset Lyypäkinaavan kahdesta, yhteensä 20,1 ha:n suuruisesta lisäalueesta toinen on ojittamaton ja toinen sarkaojitettu. Molemmat sijaitsevat välittömästi lohkon 3 yhteydessä. Koska alueet ovat jo ojituksen ja turvetuotannon vaikutuspiirissä olon vuoksi menettäneet luonnontilaisuutensa, niillä ei voida katsoa olevan erityisiä luonnonarvoja. Alueelta johdettavat vedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuksella. Vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Valtioneuvoston antamassa päätöksessä Euroopan yhteisön Natura verkoston Suomen ehdotuksen hyväksymisestä on käsitelty turvetuotantoa. Turvetuotannon oikeusvaikutuksista on todettu, että Natura verkostoon on sisällytetty alueita, joiden välittömässä läheisyydessä on turvetuotannossa olevia tai siihen varattuja ja hankittuja soita. Turvetuotantoa näillä soilla on pidettävä valtakunnallisen energiahuollon kannalta tarpeellisena ja näillä soilla voidaan turvetuotantoa harjoittaa. Suojelun kannalta riittävän tehokkaasti käsitellyt tuotantoalueen kuivatusvedet voidaan johtaa tällaisilta alueilta myös Natura verkostoon kuuluvaan vesistöalueeseen tai suojelusuolle. Aluehallintovirasto pitää hakemusasiakirjoissa olevaa selvitystä Lyypäkinaavan lisäalueen vaikutuksista riittävänä sen arvioimiseksi, edellyttääkö hanke luonnonsuojelulain 65:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun arviointi- ja lausuntomenettelyn suorittamista. Ennalta arvioiden olemassa olevan tuotantoalueen ja lisäalueen kokonaispäästöt vähenevät. Aluehallintoviraston arvion mukaan Lyypäkinaavan lisäalueen kuntoonpanosta ja turvetuotannosta sekä vesien johtamisesta ympärivuotisesti käytössä olevan pintavalutuskentän kautta vesistöön ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia niihin luontoarvoihin, joiden vuoksi Simojoen pääuoma on liitetty Natura ohjelmaan. Sen vuoksi luonnonsuojelulain 65 :ssä tarkoitettu arviointi ei ole tarpeen. Päästöjä tarkkaillaan koko kuntoonpanovaiheen ajan ja tuotantovaiheessa kahden vuoden ajan lupakauden aikana.

32 Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Kun otetaan huomioon Lyypäkinaavan ja sen ympäristön tila ja käyttö, lisäalueen turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. 32 Perustelut toiminnan aloittamista koskevan ratkaisun osalta Toiminnanaloittamislupa edellyttää perusteltua syytä. Vapo Oy:llä on lainvoimainen, vuonna 2003 myönnetty lupa turvetuotantoon 180 ha:n alueella. Osa tuotantoalueesta on turpeen loppumisen vuoksi poistettu käytöstä. Tuotannossa olevalla alueella vesien käsittely tehostuu. Lentokoneniemen pohjoispuolinen 5,5 ha:n kokoinen lisäalue on kokonaan sarkaojitettu. Toiminta on tällä lisäalueella mahdollista aloittaa niin, että toiminta-alueen kokonaispäästöt ennalta arvioiden vähenevät. Aluehallintovirasto katsoo näin ollen, että toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta on perusteltu syy, ja että lupa toiminnan aloittamiseen tällä osa-alueella voidaan myöntää. Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Näin ollen päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Kuntoonpanotöiden aloittaminen Lyypäkinjärven puoleisella, 14,6 ha:n kokoisella ojittamattomalla lisäalueella ennen kuin päätös on lainvoimainen voi tehdä muutoksenhaun hyödyttömäksi. Kuntoonpanovaiheessa aiheutuu vesistöön päästöjä, joita ei voida poistaa. Näin ollen toiminnan aloittamiseen tällä osa-alueella ei voida myöntää lupaa. Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 5. Määräykset 6 ja 7 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi.

33 Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 8 ja 9. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 10 ja 11 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 12 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien liettymien poistamisessa. Lupamääräys 13 on tarpeen turvetuotannosta mahdollisesti aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Lupamääräys 14 on tarpeen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. 33 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. 2. Lapin ELY-keskuksen kalatalousyksikön kalataloustarkkailua koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksestä 11 ilmenevästi ja kalatalousmaksua koskeva vaatimus lupamääräyksestä 14 ilmenevästi. Maksun käytön suunnittelusta aiheutuvista kustannuksista maksettavaa euron kertakorvausta koskeva vaatimus on hylätty lakiin perustumattomana. 4. Kemin kaupungin ympäristöjaoston vaatimus turvekuormien peittämisestä on otettu huomioon lupamääräyksestä 5 ilmenevästi. 5. Simojoen kalastusalueen luvan epäämistä koskevan vaatimuksen osalta viitataan ympäristölupamääräysten tarkistamista ja lisäalueen ympäristölupaa koskeviin ratkaisuihin ja niiden perusteluihin. Toiminnanaloittamisluvan epäämistä koskeva vaatimus on toiminnanaloittamislupaa koskevasta ratkaisusta ja sen perusteluista ilmenevästi otettu osittain huomioon. Tarkkailua koskevan vaatimuksen osalta viitataan lupamääräyksiin 10 ja 11 sekä niiden perusteluihin. Vesienkäsittelyä koskevien vaatimusten osalta viitataan ympäristölupamääräysten tarkistamista koskevan ratkaisun perusteluihin sekä lupamääräyksiin 1 4 ja niiden perusteluihin. 6. Sankalan yhteisen kalaveden osakaskunnan istutusvelvoitetta koskevan vaatimuksen osalta viitataan lisäalueen luvan myöntämisen edellytyksiä koskevaan kohtaan ja lupamääräykseen 14 sekä sen perusteluihin. Luonnonsuojelulain 65 :n mukaista arviointia koskeva vaatimus hylätään Lyypäkinaavan turvetuotantoalueen vesienkäsittelyn tehostumisen ja päästöjen vähenemisen takia perusteettomana.

34 34 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 60/03/1 myönnetty lupa on edelleen voimassa toistaiseksi. Lisäalueen lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. KORVATTAVA PÄÄTÖS Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antama päätös nro 60/03/1, sellaisena kuin se on Vaasan hallinto-oikeuden antamalla päätöksellä nro 04/0069/3 muutettuna voimassa, luparatkaisua lukuun ottamatta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti, 45 a, 46 1, 2 ja 4 momentti, 52, 55, 56, 90, 100, 101 ja 103 a

35 35 Vesilaki 2 luku 22 1 ja 3 momentti Jätelaki 4, 6, 15 ja 19 Eräistä naapuruussuhteista annettu laki 17 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Maksun määräämisessä sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimassa ollutta maksuasetusta. Alla mainitun valtioneuvoston asetuksen nro 1145/2009 mukaan ha:n turvetuotantoaluetta koskevan hakemusasian käsittelymaksu on euroa. Lupamääräysten tarkistamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta, tässä tapauksessa siis euroa. Lisäalue muodostuu kahdesta erillään olevasta alueesta, joiden pinta-ala on yhteensä 20,1 ha. Alla mainitun valtioneuvoston asetuksen nro 1145/2009 mukaan alle 30 ha:n turvetuotantoaluetta koskevan hakemusasian käsittelymaksu on euroa. Maksu lupamääräyksen tarkistamisesta on euroa ja lisäalueen ympäristöluvasta euroa eli yhteensä euroa. Koska maksu ylittää ha:n turvetuotantoaluetta koskevan hakemusasian käsittelymaksun euroa, peritään maksu edellä määrätyn suuruisena. Oikeusohjeet Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina (1572/2011) 7 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

36 36 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jorma Rantakangas Satu Kouvalainen Päätöksen on tehnyt ympäristöneuvos Jorma Rantakangas. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Satu Kouvalainen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh tai SKK/es Liitteet Päätös Tiedoksi Liite 1. Valitusosoitus Liite 2. Kartta Liite 3. Tarkkailuohjelma Hakija Suomen ympäristökeskus Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Lapin ELY-keskus / Kalatalous Simon kunta Simon kunta / Kaavoitusviranomainen Simon kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen Simon kunnan terveydensuojeluviranomainen / Kemin kaupunki, ympäristöterveysvalvonta

37 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

38 Liite 2 1