ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 105/2013/1 Dnro PSAVI/97/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 105/2013/1 Dnro PSAVI/97/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Varessuon turvetuotantoalueen laajentamista koskeva ympäristölupa ja vesilain mukainen poikkeuslupa, Posio ja Ranua Rasepi Oy Järvenpääntie 24 B KUUSAMO

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, YVA, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Liikenne... 6 Poltto- ja voiteluaineet... 7 Tuotannon jälkeiset toimet... 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 7 Päästöt pintavesiin... 7 Vesistöön johdettavan veden määrä ja laatu... 7 Kuormitus... 8 Päästöt ilmaan... 9 Melu Päästöt maaperään ja pohjaveteen Jätteet TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia ja purkuvesistöön kohdistuva kuormitus Purkuvesistön vedenlaatu Vesistön käyttö Kalasto ja kalastus Virkistyskäyttö Pohjavedet Alueen luonto ja suojelukohteet Tuotantoalueen ja sen lähiympäristön maankäyttö Asutus ja muu rakennettu ympäristö TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja suojelukohteisiin Vaikutus pintavesiin Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Vaikutus vesistön virkistyskäyttöön Pölyn ja melun vaikutukset Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Muut ympäristövaikutukset TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN KORVAUKSET LUONNONTILAISTEN LÄHTEIDEN MUUTTAMINEN LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipide Hakijan vastine ja hakemuksen muutos Katselmus Kuuleminen poikkeuslupahakemuksen johdosta Hakijan vastine Hakemuksen täydennykset MERKINTÄ A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U VESILAIN (264/1961) 1 LUVUN 17 A :N MUKAISTA POIKKEUSTA KOSKEVA RATKAISU YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 39

3 LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan Melu Jätteet ja varastointi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Tarkkailu Kunnossapitovelvoite Istutusvelvoite Korvaus kalastuksen tuoton alenemisesta Porotaloudelle aiheutuvien vahinkojen ehkäiseminen OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA VESILAIN (264/1961) 1 LUVUN 17 A :N MUKAISTA POIKKEUSTA KOSKEVAN RATKAISUN PERUSTELUT YMPÄRISTÖLUPARATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen KORVATTAVA PÄÄTÖS PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohjeet MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Rasepi Oy on toimitetusta hakemuksesta ja sen jälkeen toimitetuista täydennyksistä ilmenevästi hakenut ympäristölupaa Varessuon 112,8 ha:n suuruisen tuotannossa olevan turvetuotantoalueen lisäalueelle, jonka suuruus on 42,8 ha. Rasepi Oy on hakenut vesilain mukaista poikkeuslupaa lähteiden luonnontilan muuttamiseksi. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Varessuon turvetuotantoalue sijaitsee Posion kunnassa. Lähimmät kylätaajamat ovat Pernu noin 10 km:n ja Autti noin 25 km:n päässä tuotantoalueesta. Lisäalue sijaitsee Varessuon tuotannossa olevan turvetuotantoalueen pohjoispuolella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan oltava ympäristölupa. Vesilain (587/2011) 2 luvun 11 :n 1 momentin ja vanhan, vuoden 2011 loppuun saakka voimassa olleen vesilain (264/1961) 1 luvun 17 a :n 1 momentin mukaan lähteen luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Sanottujen lainkohtien 2 momentin mukaan kiellosta voidaan myöntää poikkeus, jos lähteiden suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Poikkeuksesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä aluehallintoviraston luvasta säädetään. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Aluehallintovirasto on vesilain (587/2011) 1 luvun 7 :n 1 momentin ja 2 luvun 11 :n 2 momentin sekä vanhan, vuoden 2011 loppuun saakka voimassa olleen vesilain (264/1961) 1 luvun 17 a :n 2 momentin nojalla toimivaltainen viranomainen käsittelemään lähteen luonnontilan vaarantamista koskevan hakemuksen.

5 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, YVA, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Ympäristölupa Hakijalla on Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 11/08/1 mukainen toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa Varessuon turvetuotantoon. Tuotantoalueen vedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden kautta laskuojiin ja edelleen Vohonjokeen, joka levenee Keski-Voho- ja Ala- Voho -nimisiksi järviksi. Vesistö jatkuu edelleen jokimaisena vesistönä Simojärveen saakka. Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Aluehallintovirasto on pyytänyt Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus) lausuntoa, onko hankkeeseen sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA), kun suunniteltu lisäalue sijaitsee välittömästi Varessuon turvetuotantoalueen (112,8 ha) pohjoispuolella. ELY-keskus on antamassaan lausunnossa (LAPELY/356/07.00/2010) todennut, että ympäristövaikutusten arvioinnista annetun asetuksen (YVA-asetus) 6 :n hankeluettelon kohdan 12) mukaan laajennuksen tulee olla yli 150 ha, jotta hankkeelle tulee tehdä ympäristövaikutusten arviointimenettely. Yhteenlaskettu tuotannossa olevan ja uuden lisäalueen pinta-ala on 161,8 ha. Kuitenkin edellisestä lupamenettelystä on kulunut jo noin 5 vuotta, joten aivan välittömästä turvetuotannon laajentamisesta ei ole kyse eikä näin ollen hankkeelle tarvita YVA-menettelyä. Edelleen Lapin ELY-keskuksen näkemyksen mukaan myöskään Varessuon 49 ha:n lisäalueella ei ole mitään erityistä, jotta YVA-asetuksen 7 :n mukaisesti YVA-menettelyä tulisi soveltaa yksittäistapauksessa. Vuokrasopimus Hakija on vuokrannut hakemuksessa tarkoitetun Varessuon lisäalueen Posion yhteismetsältä. Kaavoitustilanne Hakemuksen ja sen toimitetun täydennyksen (liite 8) mukaan Itä- Lapin maakuntakaava on vahvistettu Maakuntakaavassa Varessuon alue on osaksi merkitty maa- ja metsätalousalueeksi, mutta suunnitellun lisäalueen pohjoisosa sijaitsee valtakunnallisesti merkittävällä matkailualueella (mv 8401). Hakijan mukaan lisäalueen turvetuotanto ei kuitenkaan vaikeuttaisi kaavan aluevarauksen käyttötarkoitusta ottaen huomioon, että Korojoki ja Korouoman virkistysalue sijaitsevat noin 3 km:n etäisyydellä hankealueesta. Alueelle ei ole laadittu yksityiskohtaisempia kaavoja. 5 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Varessuon kuntoonpano turvetuotantoa varten on aloitettu vuonna 2008, ja tuotanto on aloitettu vuonna 2009.

6 Välittömästi tuotantoalueen pohjoispuolella sijaitsevalle suunnitellulle lisäalueelle ei aiemmin ole haettu ympäristölupaa. Lisäalue koostuu neljästä tuotantolohkosta (6 9). Lisäalueen 2 3 vuotta kestävä kuntoonpano alkaisi eristysojien kaivamisella. Sen jälkeen rakennettaisiin laskeutusallas 3 ja pintavalutuskenttä 2. Tuotantoalueelle 20 metrin välein kaivettavien sarkaojien alaosiin kaivettaisiin lietesyvennykset, joiden kautta vedet johdettaisiin lietteenpidättimillä varustettujen päisteputkien kautta kokoojaojastoon, johon on tarkoitus rakentaa yhteensä kaksi virtaamansäätöpatoa/pudotusporrasta. Lisäksi rakennetaan kaksi rumpualitusta, jotta eristysojan vedet eivät sekoitu tuotantoalueen vesiin. Tuotannossa olevalla 112,8 ha:n kokoisella tuotantoalueella turvetta tuotetaan noin m 3 vuodessa. Lisäalueella on tarkoitus tuottaa poltto- ja ympäristöturvetta pääosin imuvaunulla tai vaihtoehtoisesti mekaanisella keräilyvaunulla vuosittain noin m 3. Energiaturve toimitetaan Kuusamoon ja Rovaniemelle. Tuotantovaihe kestää arviolta 20 vuotta. Tuotantopäiviä on vuosittain Varessuon tuotannossa olevan alueen (lohkot 1 5) vedet on ympäristöluvan nro 11/08/1 mukaan johdettava sarkaojarakenteiden, kokoojaojien ja jakokaivon kautta laskeutusaltaille ja ympäri vuoden pintavalutuskentän kautta laskuojaan lohkolta 6 (3,1 ha), auma-alueelta 4 (2,9 ha) ja 1 ha:n laajuiselta muulta alueelta eli yhteensä 7 ha:n suuruiselta alueelta kuivatusvedet johdettaisiin tuotannossa jo olevan alueen laskeutusaltaille 1 ja 2 ja edelleen pintavalutuskentälle 1. Kentän pinta-ala (7,3 ha) on 5,3 % sen valuma-alueen pinta-alasta (137 ha). Yhteensä 49,6 ha:n suuruiselta alueelta (lohkot 7 9, yhteensä 43 ha) kuivatusvedet johdettaisiin pintapuomilla ja mahdollisesti mitta- ja settipadolla varustetulle, noin 680 m 2 :n suuruiselle laskeutusaltaalle 3 ja edelleen ympärivuotisesti 2 ha:n suuruiselle, ojittamattomalle suoalueelle sijoittuvalle pintavalutuskentälle 2. Suunnitellun kentän pinta-ala on 4 % sen valumaalueen pinta-alasta (50 ha). Ojitustoimien jälkeen tulevan tuotantoalueen pinnalta poistetaan pintaturpeet, kannot ja risut. Sarat muotoillaan ja tasataan tuotantoa varten. Pintaturve ja kannot läjitetään joko erilliselle läjitysalueelle tai auma-alueelle. Kannot hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan hakkeena. Hakemuksen täydennyksessä hakija on ilmoittanut laajentavansa laskeutusaltaita 1 ja 2 siten, että niiden kaivutilavuus on noin m 3. Jäljempää ilmenevästi hakija on toimittamassaan vastineessa muuttanut tuotantosuunnitelmaa poistamalla siitä suunnitellun lohkon 7 läntisimmän, noin 3,3 ha:n suuruisen alueen. Muutoksen jälkeen ympäristölupaa haetaan 42,8 ha:n suuruiselle lisäalueelle. Lisäksi auma- ja tukikohta-alueita on yhteensä 2,9 ha. Hakemuksen muutos huomioon ottaen pintavalutuskentän 2 pinta-ala on 4,5 % sen valuma-alueen pinta-alasta (44 ha). 6 Liikenne Turvekuljetukset ajoittuvat yleensä talvikaudelle. Auma-alueet tyhjennetään suoalue kerrallaan. Turpeen toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympärivuorokautisesti. Tuotannossa olevalta 112,8 ha:n kokoiselta tuotantoalueelta turvetta kuljetetaan noin 450 täysperävaunurekkakulje-

7 tusta vuodessa. Lisäalueelta kuljetetaan arviolta 180 täysperävaunurekkakuljetusta vuodessa. Turve kuljetetaan noin 8 km Kaarlojoen metsäautotietä kantatielle 81. Kaarlojoen metsäautotien varressa ei ole asutusta. Kuljetusmatka sekä Rovaniemelle että Kuusamoon on noin 100 km. 7 Poltto- ja voiteluaineet Tuotantoalueen välittömään läheisyyteen rakennetaan tukikohta, joka palvelee tuotantokaluston huolto-, tankkaus- ja säilytyspaikkana. Tukikohdan reunalle rakennetaan polttoaineen varastointi- ja tankkauspaikka traktoreille siten, että vahinkotapauksissa aineet eivät pääse pinta- tai pohjavesiin. Tuotannossa olevalla 112,8 ha:n kokoisella tuotantoalueella polttoöljyä säilytetään kolmessa litran säiliössä. Lisäalueella polttoöljyä säilytetään kahdessa liikuteltavassa, kaksipohjaisessa litran säiliössä. Voiteluaineita säilytetään tukikohta-alueella esimerkiksi varastokontissa. Tuotannossa olevalla 112,8 ha:n kokoisella tuotantoalueella kevyttä polttoöljyä kuluu arviolta litraa vuodessa. Varessuon lisäalueella arvioidaan kuluvan kevyttä polttoöljyä noin litraa ja muita voiteluaineita noin 80 litraa tuotantokauden aikana. Tuotannon jälkeiset toimet Tuotantotoimien päätyttyä alue siistitään ja jälkikäytön kannalta tarpeettomat rakenteet poistetaan. Tuotantoalueelle laaditaan jälkikäyttösuunnitelma ennen tuotannon päättymistä. Yleisin turvetuotantoalueiden jälkikäyttömuoto on metsä- ja maatalouskäyttö. Osa tuotantoalueista voi soveltua lintujärveksi tai kosteikoksi. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Varessuon lisäalueen vesienkäsittelymenetelmät täyttävät hakijan käsityksen mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimukset. Hakija on ilmoittanut noudattavansa toiminnassaan ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP). YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Vesistöön johdettavan veden määrä ja laatu Turvetuotannon keskeiset kuormitteet ovat kiintoaine, ravinteet (fosfori ja typpi) ja liuennut orgaaninen aine, humus. Vedet saattavat lisäksi sisältää runsaasti rautaa, joka yhdessä humuksen ja kiintoaineen kanssa lisää veden väriä ja vähentää veden virkistysarvoa ja käyttökelpoisuutta.

8 8 Kuormitus Varessuolta kuntoonpanovaiheessa (vuosina ) johdetun veden pitoisuudet ja vastaavana aikana (suluissa) Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanovaiheen tarkkailusoilta johdetun veden keskimääräiset pitoisuudet ovat olleet: Vuosi n Kiintoaine mg/l kevät (PPO) (4) (7) kesä ,8 (PPO) (9) (8,8) syksy ,7 (PPO) (3) (4,6) talvi ,9 (PPO) (7) (6,7) kevät ,0 (PPO) (9) (10) kesä ,7 (PPO) (13) (9,7) COD Mn mg/l 21 (35) 19 (48) 20 (38) 12 (42) 14 (30) 26 (69) Kok.N µg/l 670 (1 181) 706 (1 297) 867 (1 259) 810 (1 492) 1200 (1329) 875 (1 739) NH 4 -N µg/l 99 (335) 136 (333) 223 (454) 224 (518) 213 (536) 106 (234) Kok.P µg/l 63 (67) 41 (69) 17 (62) 24 (91) 45 (71) 37 (83) Varessuon jo tuotannossa olevan alueen kuntoonpanovaiheen päästöt ja ympäristölupahakemuksessa (Dnro PSY-2007-Y-51) esitetyt kunnostusvaiheen päästöarviot ovat: Bruttopäästö, kg/vrk Nettopäästö, kg/vrk Vuosi Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 Kok.P Kiintoaine Kok.N Kok.P kevät ,9 0,4 0, ,4 0,31 kesä ,7 0,3 0, ,5 0,05 syksy ,0 0,5 0,04 3 0,9 0 talvi ,0 0,3 0, kevät ,6 0,1 0, ,1 0,11 kesä ,7 68 1,2 0,2 0,05 0 0,6 0,02 arvio, kevät 6, ,4 1,4 0,15 0 4,2 0,1 arvio, kesä 6,9 59 1,5 0,4 0,04 5,0 0,8 0,02 arvio syksy 2,8 39 1,4 0,4 0,04 1,4 0,4 0,02 arvio, talvi 4,3 97 5,0 2,9 0,09 0 3,7 0,04 arvio, vuosi 5,0 82 3,1 1,3 0,08 1,6 2,3 0,05 Varessuon jo tuotannossa olevan alueen ympäristölupahakemuksessa (Dnro PSY-2007-Y-51) arvioidut tuotantovaiheen päästöarviot ovat:

9 9 Tuotantovaihe Bruttopäästö, kg/vrk Kiintoaine COD Mn Nettopäästö, kg/vrk Kok.N NH 4 -N Kok.P Kiintoaine Kok.N Kok.P touko-syyskuu 6,38 32,94 1,77 0,09 0,11 4,18 1,22 0,08 rankkasade 89,00 144,36 9,87 0,61 0,44 81,30 7,93 0,36 Varessuon tuotantovaiheen nettopäästöt ovat keväällä ja kesällä 2008 ylittäneet päästöarvion kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta. Syksyllä 2008 kiintoaineen ja kokonaistypen nettopäästöt ylittivät päästöarvion. Myös keväällä 2009 kiintoaineen nettopäästö ylitti päästöarvion. Muilta osin nettopäästöt ovat olleet ennalta arvioitua pienempiä. Hakemuksen toimitetussa täydennyksessä on arvioitu Varessuon tuotannossa olevalta 112,8 ha:n suuruiselta alueelta ja 44,9 ha:n (pitäisi olla 46,1 ha) suuruiselta lisäalueelta tulevia nettomääräisiä vuotuisia kiintoaine-, fosfori- ja typpipäästöjä. Arviot perustuvat Pohjois-Suomen alueen tuotantovaiheessa olevien, sulanmaan aikaisella pintavalutuksella varustettujen turvetuotantoalueiden keskimääräisiin ominaispäästöihin. Laskelmat on tehty tilanteisiin, joissa a) lisäalue on nykyisessä tilassa, b) lisäalue 1. ojitusvuotena, c) lisäalue on kuntoonpanovaiheessa sekä d) lisäalue on tuotannossa: Kiintoaine, kg/v kg/vrk Kok.N, kg/vrk kg/vrk Kok.P, kg/vrk kg/vrk a) , ,8 34 0,09 b) , ,8 54 0,15 c) , ,4 47 0,13 d) , ,5 45 0,12 Toiminnasta aiheutuvat nettopäästöt on kiintoaineen osalta arvioitu moninkertaisiksi niihin arvioihin verrattuna, joiden perusteella Varessuon ympäristölupa nro 11/08/1 on myönnetty. Myös fosforin osalta nettopäästöjen arvioidaan olevan suurempia kuin lupa myönnettäessä on arvioitu. Päästöt ilmaan Toiminnan pöly- ja melupäästöt aiheutuvat pääasiassa tuotantokoneiden liikkumisesta kuivalla tuotantokentällä (erityisesti kuormaus karheelta), turpeen aumaan ajamisesta sekä turpeen lastauksesta. Pölyn määrään vaikuttavat olennaisesti turpeen maatuneisuus, paikallisolosuhteet, säätila sekä eri tuotantotoimet. Turvepölyn leviämistä on tutkittu muun muassa mittauksin ja erilaisten laskelmien ja mallintamisten avulla. Tutkimusten mukaan viihtyvyyshaittarajan (10 g/m 2 /kk) ylittäviä laskeumia voi aiheutua vielä 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Vielä 300 metrin etäisyydellä turvepöly voi yksistään muodostaa yli puolet haittaa aiheuttavasta pölymäärästä, mutta 500 metrin etäisyydellä ei turvepölyn haittoja voida juurikaan havaita.

10 10 Melu Turvetuotannosta aiheutuvan melun määrää on tutkittu mittauksin, laskelmin ja mallinnuksin. Eri tuotantomenetelmät ja -vaiheet sekä säätila ja olosuhteet vaikuttavat meluhaitan kokemiseen ja määrään. Turvetuotannosta aiheutuva melu vastaa maataloudesta aiheutuvaa konemelua. Tuotantoalueen ympäristö, korkeusolosuhteet, kasvillisuus ja säätila vaikuttavat oleellisesti melun leviämiseen. Turveteollisuusliitto ry on vuonna 2005 asettanut eniten melua aiheuttaville työvaiheille ohjearvot. Päivällä 55 db:n ohjearvo saa ylittyä enintään metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Yöllä 50 db:n ohjearvo saa ylittyä enintään 500 metrin etäisyydellä. Kuljetuksista aiheutuu hetkittäistä liikennemelua kuljetusreitin varrella ympäri vuorokauden. Melun taso on alle 55 db. Kuljetukset ajoittuvat yleensä talvikaudelle. Auma-alueet tyhjennetään yleensä suoalue kerrallaan, jolloin työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Tällöin voi aiheutua hetkellistä meluhaittaa. Niskasen (1998) tutkimuksessa on selvitetty turvetuotannon aiheuttamaa ympäristömelua. Eri tuotanto- ja kuntoonpanomenetelmien melupäästöistä mitattiin ja arvioitiin laskennallisesti pitkäaikaisia keskiäänitasoja. Arviot edustavat sääolosuhteita, joissa melun vaimeneminen oli vähäistä. Eri tuotantovaiheissa melu oli suurimmaksi osaksi traktoreiden aiheuttamaa. Jyrsinturpeen kuormauksessa melutasot olivat suuremmat useamman traktorin käydessä samanaikaisesti. Näiden tuotantovaiheiden aiheuttamat merkittävät melutasot eivät laskennallisen arvioinnin perusteella ulottuneet turvekenttien ulkopuolelle. Turpeen jyrsinnän, palaturpeen haun ja turpeen imuvaununoston (tyyppi I-32) aiheuttamat hetkelliset 55 db:n melualueet ulottuivat metrin etäisyydelle. Käytännössä edellä mainitut tuotantomenetelmät eivät aiheuta tuotantokenttien ulkopuolelle pitkäaikaisia 55 db:n ylityksiä. Turvekentän kuntoonpanojyrsintä ja kuntoonpanoruuvaus aiheuttivat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle saakka. Näiden tuotanto- ja kuntoonpanotoimien tekeminen yöllä (klo 22 07) voi nostaa ympäristön melutasot ohjearvon (50 db) tasolle noin puolen kilometrin etäisyydelle saakka. Toiminnan aiheuttama päiväaikainen keskiäänitaso rajoittuu 55 db:n tasolle tuotantokentän läheisyydessä, metrin etäisyydellä. Turpeen nostaminen JIK-35 -tyypin imuvaunulla aiheutti muita tuotanto- ja kuntoonpanomenetelmiä korkeampia melutasoja. Tämän mallin käyttäminen voi aiheuttaa melutasoille annettujen ohjearvojen ylityksiä noin kilometrin säteellä tuotantoalueen reunoista. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Toiminnasta ei ole arvioitu aiheutuvan päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Jätteet Jäteöljy ja muut mahdolliset vaaralliset jätteet kuljetetaan urakoitsijan hallille Kuusamoon edelleen vaarallisen jätteen keräilypaikalle toimitettavaksi. Tuotannossa olevalla 112,8 ha:n kokoisella tuotantoalueella syntyy aumamuovijätettä kg vuodessa. Se kuljetetaan kaatopaikalle tai jät-

11 teenpolttolaitokseen. Varsinainen sekajäte, noin 500 litraa vuodessa, kerätään 600 litran vetoiseen jäteastiaan, joka tyhjennetään tuotantokauden päätyttyä. Myös lisäalueen toiminnassa syntyvä sekajäte kerätään jäteastiaan, josta se toimitetaan kunnan järjestämän jätekuljetuksen piiriin. Lisäalueella sekajätettä syntyy arviolta 50 kg tuotantokaudessa. Eloperäinen jäte kompostoidaan. Turvetuotannossa syntyy kaivannaisjäteasetuksessa tarkoitettuja kaivannaisjätteitä. Hakemukseen liitetyn kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan nykyisellä tuotantoalueella ja lisäalueella pintamaajätettä syntyy m 3, kantoja ja hakkuutähteitä 600 m 3 ja vesiseulonta- ja selkeytysaltaiden hienoainesta 300 m 3. Ainespuu hakataan ja toimitetaan metsäteollisuuden tarpeisiin. Kivet ja kivennäismaat hyödynnetään tiepenkereissä ja laskeutusaltaiden lietteet sekoitetaan turpeeseen ja hienojakoiseen kivennäismaahan pihamultana hyödynnettäväksi. 11 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia ja purkuvesistöön kohdistuva kuormitus Varessuo sijaitsee Simojoen vesistöalueen Simojärven alueella (64.05). Varessuon valuma-alue kuuluu Vohonjoen valuma-alueeseen (64.055). Noin 15 km:n pituinen Vohonjoki saa alkunsa noin 4,3 km Varessuolta kaakkoon sijaitsevasta Raatelammesta ja sitä ympäröiviltä suo/metsämailta. Vohonjoki laskee Keski-Vohon ja Ala-Vohon kautta Simojärven Isoselän Soppananselälle. Joen valuma-alue on noin 96 km 2. Varessuon laskuoja on pituudeltaan 2,5 km. Ojan valuma tulee Varessuolta ja ympäröivältä ojitetulta suo-/metsämaalta. Laskuoja laskee Vohonjokeen noin 300 metriä ennen sen laskua Keski-Vohojärveen. Laskuojan valuma-alue on noin 10 km 2. Keski-Voho on pinta-alaltaan noin 66 ha. Keski-Vohojärvestä vedet laskevat lyhyen ojan kautta Ala-Vohojärveen. Järven valuma-alue laskukohdassa on noin 47 km 2. Simojärven Isoselän pinta-ala on ha. Sen valuma-alue on noin 467 km 2. Simojärvestä vedet laskevat Kortejärven kautta Simojokeen. Hakemuksen täydennyksessä on esitetty Ylijoen (119) ja Kotiojan (120) valumatietoihin perustuva arvio alapuolisen vesistön keskimääräistä virtaamista eri vuodenaikoina ja koko vuonna: Paikka F (km 2 ) talvi (m 3 /s) kevät (m 3 /s) kesä (m 3 /s) syksy (m 3 /s) koko vuosi (m 3 /s) MQ MNQ MHQ MQ MNQ MHQ MQ MNQ MHQ MQ MNQ MHQ MQ Varessuo laskussa Keski-Vohoon 14 0,1 <0,01 0,9 0,3 <0,01 4,3 0,1 0,00 1,3 0,2 <0,01 1,6 0,2 Ala-Vohon luusua 54 0,2 0,01 3,4 1,2 <0,01 16,9 0,4 0,00 5,1 0,6 0,01 6,1 0,6 Vohonjoen va laskussa Sinojärveen 96 0,4 0,01 5,9 2,1 0,01 29,6 0,7 0,00 9,0 1,1 0,01 10,7 1,1

12 12 Purkuvesistön vedenlaatu Vohonjoen vesistöalueen vedenlaatua on seurattu metsäojituksien tarkkailuun liittyen vuosina Tarkastelussa on mukana myös Simojärven syvänne Soppananselältä (Simojärvi 145). Vedenlaadun seuranta on keskittynyt tuotantoalueeseen nähden yhdelle yläpuoliselle (Vohonjoki 9) ja neljälle alapuoliselle havaintopaikalle. Havaintopaikka Pohjoinen leveys Itäinen pituus Vohonjoki Vohonjoki 3B Keski-Voho Vohonjoki Simojärvi Kokonaisfosforipitoisuuden mukaan Vohonjoen vesi on lievästi rehevää ja Simojärven karua luvun alkuvuosina fosforipitoisuudet ovat olleet hieman korkeampia kuin jakson lopulla. Yläpuolisen havaintopaikan pitoisuudet ovat alhaisempia kuin Varessuon laskuojan alapuolisten havaintopaikkojen pitoisuudet. Tarkastelujakson alkupuolella ( ) ei havaittu suurta vaihtelua kokonaistyppipitoisuuksissa. Havaintopaikalla Keski-Voho 5 kokonaistyppipitoisuus kohosi vuonna 2007 ja on pysynyt samalla tasolla vuoteen 2009 saakka. Vuonna 2008 pitoisuus on ollut keskimääräistä korkeampi myös mainitun kohdan yläpuolisella havaintopaikalla Vohonjoki 9, mutta on laskenut sen jälkeen selvästi. Simojärven havaintopaikalla typpipitoisuus on ollut alhaisempi kuin muilla havaintopaikoilla. Näytteiden typpipitoisuudet ilmenevät karuja olosuhteita. Sameudessa on havaittavissa suurta vaihtelua eri havaintopaikkojen ja eri vuosien välillä. Vohonjoessa arvot ovat normaalilla jokien sameuden tasolla, eikä sameus ole silminnähtävää. Simojärven vedessä ei ole havaittu sameutta tarkastelujakson aikana. Veden väri ei ole vaihdellut paljonkaan Vohonjoen eri havaintopaikkojen välillä. Alhaisimmat väriarvot on mitattu vuonna Väriarvon perusteella vesi on erittäin humuspitoista. Simojärvi on vain lievästi humuspitoinen, eikä väriarvoissa ole suurta vaihtelua eri vuosien välillä. Rautapitoisuudet eivät ole tarkastelujaksolla muuttuneet oleellisesti. Vohonjoen rautapitoisuusarvot ovat olleet korkeita, mikä on tyypillistä humuspitoisille vesille. Simojärven rautapitoisuudet ovat olleet lievästi humuspitoisille vesistöille tyypillisellä tasolla. Kemiallisen hapenkulutuksen arvot ovat olleet tarkkailujakson aikana alueen vesille tyypillisellä tasolla. Veden happamuus on vaihdellut eri vuosina. Vohonjoen yläpuolisella havaintopaikalla on vesi ollut kaikkein happaminta. Havaintojakson alkuvaiheessa happamuusarvot ovat olleet alhaisimmat. Kiintoainepitoisuus on kasvanut kohti Vohonjoen alaosaa. Arvot ovat kuitenkin vesillemme tyypillisellä tasolla. Sähkönjohtavuudessa havaintopaikkojen välillä ei ole suurtakaan vaihtelua.

13 Yhteenvetona voidaan todeta, että tuotantoalueelta alavirtaan vesistöjen vedenlaatu on tyypillisellä tasolla vesistöille, joiden valuma-alue on voimakkaasti metsäojitettua suometsää. Ojituksilla on turvetuotannon kanssa varsin samantyyppiset vaikutukset vedenlaatuun. Varessuon alapuolisia vesiä voidaan luonnehtia väriltään ruskeiksi ja humuspitoisiksi, lievästi reheviksi ja käyttökelpoisuudeltaan hyviksi tai tyydyttäviksi. 13 Vesistön käyttö Kalasto ja kalastus Varessuon lisäalueelta vedet johdetaan laskuojassa Vohonjokeen ja edelleen Keski-Voho- ja Ala-Vohojärveen. Nämä vesialueet ovat pääosin Posion 13 kylän osakaskunnan hallussa. Keski-Voho- ja Ala-Vohojärvi on vuokrattu Pernun osakaskunnalle. Vohonjoen sekä Kesi-Voho- ja Ala-Vohojärven kalastoa ja kalastusta selvitettiin haastattelemalla puhelimitse Pernun osakaskunnan esimiestä. Vohonjoki on pieni joki, jossa kalastus on vähäistä. Kalalajit ovat lähinnä hauki ja ahven. Satunnaisesti joen alaosaan nousee harjusta ja taimenta. Keski-Vohojärvi on kalastuksellisesti tärkein alue. Pernun osakaskunta on istuttanut järveen vuosittain noin 500 yksikesäistä siian poikasta. Ala- Vohojärvellä kalastetaan lähinnä haukea verkoilla. Ala-Voho- ja Keski-Vohojärvellä arvioidaan kalastavan noin 20 henkilöä vuosittain. Keski-Vohojärven vuotuiseksi siikasaaliiksi arvioidaan 100 kg. Kalastus keskittyy verkkopyyntiin kesällä. Talvella Ala- ja Keski- Vohojärvillä pilkitään. Molempien järvien rannoilla on kalastusta palvelevat kotarakennukset. Tiedustelu vuoden 2012 kalastuksesta Hakemukseen on täydennyksenä liitetty Rasepi Oy Keski- ja Ala-Vohon järvien kalastustiedustelu. Pernun osakaskunnan esimies sai tiedustelua varten selville kaksi henkilöä, jotka kalastavat Keski- ja Ala-Vohojärvellä vakituisesti. Heiltä pyydettiin tietoja vuoden 2012 kalastuksesta ja kalansaalista. Toinen tiedusteluun vastanneista henkilöistä oli heinä elokuussa yhteensä kuutena päivänä onkinut Keski-Voholla ahvenia sekä samalla pyytänyt verkoilla muutaman tunnin ajan. Ala-Vohojärvellä vastaaja ei kalastanut kesällä. Syys lokakuussa tiedusteluun vastanneet kalastivat yhdessä pääasiassa mm:n verkoilla, ja tavoitelluin saaliskala oli siika. Syksyllä kalastuspäiviä Keski-Vohojärvellä kertyi kymmenen ja Ala-Vohojärvellä kolme. Keski-Vohojärvessä pyydettiin keskimäärin viidellä verkolla, joiden silmäkoko oli 40 mm. Verkoilla saatu saalis oli 107 kg, mistä haukia oli 43 kg, siikoja 35 kg ja ahvenia 29 kg. Ahvenia saatiin onkimalla 36 kg. Ahvenet olivat kohtalaisen kookkaita. Ala-Vohojärvellä kalastetaan vähemmän kuin Keski-Vohojärvellä, koska kalasto koostuu lähinnä hauesta ja ahvenesta. Vahva haukikanta lienee syynä siihen, että Ala-Vohojärveen ei istuteta siikoja.

14 Ala-Vohojärvelle kirjattiin kolme kalastuspäivää syyskuulle. Pyynnissä käytettiin 50 mm:n verkkoja. Verkoilla saadusta 24 kg:n saaliista haukia oli 16 kg ja ahvenia 8 kg. Onkimalla ahvenia saatiin 13 kg. Kalastajien kommenttien mukaan Keski-Vohojärven hauki- ja ahvenkanta ovat huomattavasti kasvaneet ja siikakanta vähentynyt. Verkot likaantuvat kesällä, mutta se ei ilmeisesti ollut tavanomaista voimakkaampaa. Ala- Vohojärven haukikanta on kasvanut, mutta siikakanta on vähäinen. Tiedustelun johtopäätösten mukaan Keski- ja Ala-Vohojärvellä kalastavien henkilöiden määrä on vähäinen, vakituisesti kalastaa vain kaksi henkilöä. Siian ja ahvenen ohella verkkokalastuksen sivusaaliina saadaan haukea. Pyynti keskittyy Keski-Vohojärveen. Kalastajien kommenttien perusteella verkkojen likaantuminen on ollut sekä Ala- että Keski-Vohojärvessä tavanomaisella tasolla. 14 Virkistyskäyttö Hakemuksesta ei ilmene, että lisäalueelta johdettavien vesien purkureitillä olisi kalastuksen lisäksi muuta virkistyskäyttöä. Pohjavedet Varessuon läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Varessuon lisäalueelta noin 4 km pohjoiseen sijaitsee Ahvenlammen III -luokan pohjavesialue. Alueen luonto ja suojelukohteet Varessuon pohjoisosa eli suunniteltu lisäalue sijaitsee korkeahkojen moreenikankaiden välissä. Suon reuna-alueet on osin ojitettu, ja myös osa tuotantoalueesta sijoittuu metsäojitetulle alueelle. Noin 30 vuotta sitten tehtyä ojitusta on uudistettu ja täydennetty noin 10 vuotta sitten. Suon ja sen lähiympäristön ojitustoimet ovat vaikuttaneet alueen kasvillisuuteen ja kosteusolosuhteisiin. Lisäalueen luontoselvitykset on tehty kesällä 2011, jolloin alueella ei havaittu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja. Myöskään luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittuja eläinlajeja, joista Suomessa esiintyvät lajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 5, ei maastokäynneillä havaittu. Hakemuksen täydennyksen mukaan suunniteltu pintavalutuskenttä 2 sijaitsee lisäalueen kaakkoisosassa. Vallitseva sammalkerros on rämerahkasammalta, mutta kuviolla on myös runsaasti pullosaraa sekä paikoin jouhisaraa. Luontoselvityksen mukaan Varessuon pohjoisosa on luontoarvoiltaan vähäistä, Posion kunnassa tyypillistä suoaluetta. Suunnitellulla lisäalueella sijaitsee kuitenkin kaksi lähteikköä, hakemuksen täydennyksen mukaan lähdettä, joista toinen on tuhoutunut mahdollisesti metsäojitusten seurauksena. Kyseessä oleva tuhoutunut lähde jää lohkojen 7 ja 8 väliselle alueelle. Toinen, lohkon 7 pohjoispuolella ja lohkon 8 länsipuolella sijaitseva lähde sekä lohkon 8 pohjoispuolelle ja lohkon 9 länsi- ja eteläpuolelle sijoittuva pieni lampi (nimetön) on otettu huomioon tuotantoalueen suunnittelussa.

15 Tuotantoalueen lähiympäristössä sijaitsee lisäksi useita muita lähteitä, joiden sijainti on otettu huomioon lisäalueen kuntoonpanosuunnitelmaa laadittaessa niin, että niiden tilaan ei uskota aiheutuvan vaikutuksia. Hakemuksen täydennyksessä hakija on todennut, että suunnitellun lisäalueen läheisyydessä sijaitsee neljä lähdettä, joista yksi on jo tuhoutunut ja muutkin lähistön lähteet ovat menettäneet luonnontilansa niiden lähistöllä suoritettujen metsäojitusten, metsäaurausten ja puustohakkuiden vuoksi. Suunnitellun lisäalueen lähellä sijaitsee kaksi lampea: Vareslampi ja edellä mainittu pienempi lampi. Lisäalueella ei tiettävästi sijaitse muinaismuistoja. Lisäaluetta lähimmät suojelu- ja Natura verkostoon sisällytetyt alueet ovat Korouoman rotkolaakso (S3016), joka sijaitsee noin 5 km etäisyydellä koilliseen sekä Soppanan vanhan metsän alue (4105), joka sijaitsee noin 10 km etelään. Varessuon turvetuotantoalue sijaitsee Simojoen valuma-alueella. Euroopan yhteisöjen komissio on tekemällään päätöksellä hyväksynyt Simojoen (FI ) Natura alueen luontodirektiivin mukaiseksi yhteisön tärkeänä pitämäksi alueeksi (SCI-alue). Alueen suojelun perusteena ovat siellä esiintyvä luontodirektiivin liitteen I luontotyyppi Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit ja eräät liitteen II lajit. Myös Simojärvi (FI ) kuuluu Natura verkostoon luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena, jonka suojelun perusteena ovat luontodirektiivin liitteen I luontotyypeistä karut kirkasvetiset järvet (80 %) ja puustoiset suot (20 %) sekä liitteen II lajeista saukko. 15 Tuotantoalueen ja sen lähiympäristön maankäyttö Varessuon pohjoisosan suunnitellulla lisäalueella ei ole mainittavaa merkitystä lähialueen asukkaille marjastus- tai metsästysalueena. Lisäalueen reuna-alueiden kankaat ovat tehokkaassa metsätalouskäytössä. Puusto on pääosin noin 30 vuotta vanhaa männikköä. Posion yhteismetsä harjoittaa metsätaloutta suunnittelualueen ympäristön alueilla. Varessuon alue kuuluu Posion Livon paliskunnan poronhoitoalueeseen. Suon pohjoisosassa laiduntaa satunnaisesti poroja. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Hakemuksen mukaan lähimmät vakituisesti asutut kiinteistöt sijaitsevat noin 10 km:n etäisyydellä hankealueesta Pernun kylällä. Turvetuotantoalueen omistava Posion Yhteismetsä vuokraa suolta 900 metriä kaakkoon sijaitsevaa metsästysmajaa muun muassa metsästäjille ja marjastajille.

16 16 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja suojelukohteisiin Varessuon pohjoisosan lisäalueen kuntoonpano muuttaa hankealueen kasvipeitteettömäksi tasaiseksi turvepintaiseksi maaksi. Tuotannossa olevalla alueella ei ole kasvustoa. Eläimistöstä turvesuolla viihtyvät muun muassa vesilinnut ja teeret. Turvetuotantosuon reuna-alueet ovat kasvistoltaan ja eläimistöltään huomattavasti tuotantoaluetta rikkaampia. Varessuon lisäalueen tuotantoon ottaminen voi vaikuttaa vähäisesti tuotantoalueen keskivaiheilla olevan lähteen tilaan, kun taas suunnitellun tuotantoalueen kaakkoispuolella olevien lähteiden tilaan lisäalueen käyttöönotolla ei uskota olevan vaikutusta. Hakemuksen täydennyksessä hakija on arvioinut lisäalueen turvetuotannon vaikutuksia Vareslammen ja pienemmän, nimettömän lammen tilaan. Hakijan mukaan Vareslampi sijaitsee hydrologisesti Varessuon lisäalueen yläpuolella. Lisäalueen eristysoja sijaitsee lähimpänä Vareslammen eteläpäätä. Eristysojasta lammen rantaan on matkaa noin 90 m. Eristysojan tarkoituksena on estää tuotantoalueen ulkopuolisten vesien sekoittuminen tuotantoalueen vesiin. Eristysojaston vedet johdetaan turvetuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteiden ohi alapuoliseen vesistöön. Yleensä eristysoja kaivetaan normaalina metsäojana, jonka syvyys on noin 1 metri. Edellä sanotunlainen eristysojan kaivaminen saattaa vaikuttaa Vareslammen etelärannan suon olosuhteisiin niin, että suon pintavedet virtaavat nykyistä nopeammin ja johdetusti metsäojastoon. Varsinaiseen Vareslampeen ja sen vedenkorkeuteen hankkeen ojitusten ei uskota aiheuttavan vaikutuksia. Tuotantovaiheessa Vareslampeen voi joissakin sääolosuhteissa kulkeutua ilman kautta turvepölyä, mutta siitä ei uskota aiheutuvan mainittavaa haittaa lammen tilaan. Turvetuotannon konemelu voi vaikuttaa lammella pesiviin tai oleskeleviin vesilintuihin. Vareslammen kalastosta ja kalastuksesta on kysytty maanomistajalta, jonka mukaan lammella ei ole kalastuksellista merkitystä. Vareslammessa on vain suolammille tyypillisiä pieniä ahvenia, joita pilkitään satunnaisesti. Turvetuotannolla ei uskota olevan vaikutuksia lammen kalastoon. Hakemuksen täydennyksen mukaan tuotantolohkon 8 pohjoispuolella ja tuotantolohkon 9 länsi-/eteläpuolella on pääosin umpeenkasvanut pieni lampi tai suorimpi. jonka päälle on kertynyt vettä cm. Lampi/rimpi saattaa ajoittain kuivua, eikä siinä tiettäväsi esiinny kaloja. Myös sen linnusto on vähäinen. Hakemuksen täydennyksen mukaan maastokäynneillä tällä alueelle tavattiin kaksi liroa ja kasveista raatetta. Lähimmät tuotantoalueen eristysojat sijaitsevat noin 60 metrin etäisyydellä, joten lammen/rimmen vesipinta voi laskea, koska lisäalue ympäröi sitä kolmelta ilmansuunnalta. Varessuon turvetuotantoalue sijaitsee noin 14 km:n etäisyydellä Simojärven Natura-alueesta. Vesien johtamisreitillä sijaitsee kaksi pientä järveä. Simojoen Natura-alueelle tuotantoalueelta on vesitse noin 34 km. Varessuon turvetuotannon mahdolliset vaikutukset voivat sanotut etäisyydet huomioon ottaen aiheutua ainoastaan vesistöön joutuvista päästöistä. Hakemuksen täydennyksessä (liite 6, s. 6 7) arvioidut päästöt vesistöön ovat

17 niin pienet, että niillä ei ole merkittäviä vaikutuksia Vohonjoen ravinne- ja kiintoainepitoisuuksiin. Pitoisuudet ovat vähäisiä Vohonjoen laskussa Simojärveen, jossa pitoisuudet alenevat edelleen muun muassa sedimentoitumisesta johtuen. Simojärven laskussa Simojokeen päästöillä ei enää ole minkäänlaisia vaikutuksia. Edellä sanotun perusteella toiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia Simojärvessä tai -joessa. Näin ollen turvetuotannolla tai sitä edeltävillä kuntoonpanotoimilla ei ole vaikutuksia myöskään Simojärven tai -joen suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin, suojelun perusteena oleviin luontodirektiivin liitteen II lajeihin tai lintudirektiivin liitteen I lajeihin eikä alueella säännöllisesti tavattaviin lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomiin muuttolintuihin. 17 Vaikutus pintavesiin Ympäristölupahakemuksessa (Dnro PSY-2007-Y-51) Varessuon 112,8 ha:n kokoisen alueen nettopäästöistä on arvioitu aiheutuvan kuntoonpanoja tuotantovaiheessa seuraavat pitoisuuslisäykset vesistön eri kohdissa: Nettovesistövaikutukset Vaihe Kiintoaine mg/l COD Mn mg/l Kok-N µg/l NH 4-N µg/l Lasku Keski-Vohoon kuntoonpano talvi <0,1 5,9 301,0 181,1 3,6 kevät <0,1 6,3 196,4 22,6 4,5 kesä 0,4 3,3 69,2 16,0 1,3 syksy 0,1 2,5 31,2 <1 2,0 ka 0,1 4,5 149,4 54,9 2,9 Ala-Vohon luusua talvi <0,1 1,5 76,5 46,0 <1 kevät <0,1 1,6 49,9 5,8 1,2 kesä <0,1 0,8 17,6 4,1 <1 syksy <0,1 0,6 7,9 <1 <1 ka <0,1 1,1 38,0 14,0 <1 Vohonjoki laskussa Simojärveen talvi <0,1 0,9 43,5 26,2 <1 kevät <0,1 0,9 28,4 3,3 <1 kesä <0,1 0,5 10,0 2,3 <1 syksy <0,1 0,4 4,5 <1 <1 ka <0,1 0,6 21,6 7,9 <1 Kiintoaine mg/l Kok-N µg/l Kok-P µg/l Varessuon ympäristölupahakemuksessa esitetty arvio päästöjen vaikutuksista Lasku Keski-Vohoon tuotanto touko-syys 0,3 88,3 6,1 rankkasade 1,7 166,8 7,6 Ala-Vohon luusua touko-syys <0,1 22,8 1,6 rankkasade 0,4 42,5 1,9 Vohonjoki laskussa Simojärveen touko-syys <0,1 13,1 0,9 rankkasade 0,2 24,1 1,1 Kok-P µg/l Kuntoonpanovaiheen tarkkailu vuosina Hakemukseen on täydennyksenä liitetty Varessuon turvetuotantoalueen kuntoonpanovaiheen tarkkailun tuloksien yhteenveto vuosilta Sanottu tarkkailu koskee Varessuon auma-alueineen 112,8 ha:n turvetuotantoaluetta, jolla tuotanto on aloitettu vuonna Yhteenvedon mukaan turvetuotantoalueelta johdettavista vesistä aiheutuva vesistökuormitus on voimakkaimmillaan yleensä kuntopanon alkuvaiheessa.

18 Varressuon kuntoonpanon alkuvaiheessa huhtikuussa 2008 veden väriluku sekä rauta-, fosfori- ja humuspitoisuudet olivat laskuojan alapuolisella Vohonjoen havaintopaikalla korkeampia kuin yläpuolisella havaintopaikalla, mutta tarkkailujakson aikana lähes kaikki pitoisuudet ovat laskeneet. Rautapitoisuus on kuitenkin pysynyt laskuojan alapuolisella havaintopaikalla hieman koholla koko tarkkailujakson ajan. Vohonjoen rehevyystaso ei ole muuttunut kuntoonpanovaiheessa. Laskuojan alapuolisella havaintopaikalla kokonaistyppipitoisuus oli kuitenkin kuntoonpanotöiden aikana korkeampi kuin vuosina ja Turvetuotannon lisäksi Vohonjoen vedenlaatuun vaikuttavat alueella tehdyt metsäojitukset. Yhteenvedon mukaan tulosten perusteella voidaan todeta, että Varessuon kuntoonpanotöiden vaikutus Vohonjoen vedenlaatuun on ollut vähäinen. Arvio lisäalueen vaikutuksista Hakija on esittänyt arvioituihin nettopäästöihin perustuvan laskennallisen arvion Varessuon turvetuotantoalueelta ja sen lisäalueelta johdettavien vesien aiheuttamista pitoisuuslisistä keskivirtaamatilanteessa toiminnan eri vaiheissa a) Vohonjoen laskussa Keski- Vohojärveen, b) Vohonjoen laskussa Simojärveen ja c) Simojärven vesien virtauksessa Pajuselälle: a) 18 Vohonjoki laskussa Keski- Vohojärveen (F= 36,5 km 2 ) Nykyinen tuotantoalue + kunnostamaton lisäalue Nykyinen tuotantoalue + lisäalue kuntoonpanossa 1. ojitusvuonna Nykyinen tuotantoalue + lisäalue kuntoonpanossa Nykyinen tuotantoalue + lisäalue tuotannossa Kiintoaine mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l 0,4 2,4 46 0,6 3,8 71 0,5 3,3 62 0,5 3,2 63 b) Vohonjoki laskussa Simojärveen (F= 95,6 km 2 ) Nykyinen tuotantoalue + kunnostamaton lisäalue Nykyinen tuotantoalue + lisäalue kuntoonpanossa 1. ojitusvuonna Nykyinen tuotantoalue + lisäalue kuntoonpanossa Nykyinen tuotantoalue + lisäalue tuotannossa Kiintoaine mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l 0,1 0,9 18 0,2 1,4 27 0,2 1,3 24 0,2 1,2 24

19 19 c) Simojärvi, Isoselkä laskussa Pajuselkään (F= 478,4 km 2 ) Nykyinen tuotantoalue + kunnostamaton lisäalue Nykyinen tuotantoalue + lisäalue kuntoonpanossa 1. ojitusvuonna Nykyinen tuotantoalue + lisäalue kuntoonpanossa Nykyinen tuotantoalue + lisäalue tuotannossa Kiintoaine mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l 0,03 0,2 3,5 0,05 0,3 5,4 0,04 0,3 4,8 0,04 0,2 4,8 Edeltä ilmenevästi Varessuon turvetuotannossa olevalta 112,8 ha:n suuruiselta alueelta ja kuntoonpanovaiheessa lisäalueelta johdettavien vesien aiheuttama keskimääräinen kiintoaineen pitoisuuslisäys Vohonjoen laskussa Keski-Vohojärveen on arvioitu viisinkertaisiksi aiemmassa ympäristölupahakemuksessa (Dnro PSY-2007-Y-51) Varessuon 112,8 ha:n kokoiselta alueelta kuntoonpanovaiheessa johdettavista vesistä aiheutuvaan pitoisuuslisäykseen verrattuna (0,5 mg/l vs. 0,1 mg/l). Tuotantovaiheen pitoisuuslisäyksiä ei ole arvioitu vertailukelpoisella tavalla, mutta nyt arvioitu keskimääräinen kiintoaineen pitoisuuslisäys (0,5 mg/l) on jonkin verran suurempi kuin aiemmassa ympäristölupahakemuksessa arvioitu toukosyyskuun keskimääräinen pitoisuuslisäys (0,3 mg/l). Sanotulla tavalla vertailtuna kokonaisfosforin arvioitu keskimääräinen pitoisuuslisäys on lisäalueen kuntoonpanovaiheessa samaa luokkaa kuin sen aiemmassa ympäristölupahakemuksessa arvioitiin olevan kuntoonpanovaiheessa (noin 3 µg/l). Tuotantovaiheessa kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuuslisäys on noin puolet aiemmin arvioidusta toukosyyskuun keskimääräisestä pitoisuuslisäyksestä (3 µg/l vs. 6 µg/l). Kokonaistypen osalta keskimääräisen pitoisuuslisäyksen on arvioitu jäävän lisäalueen kuntoonpanovaiheessa noin 40 %:iin aiemmin arvioidusta kuntoonpanovaiheen pitoisuuslisäyksestä (62 µg/l vs. 149 µg/l). Tuotantovaiheessa ero arvioidun keskimääräisen pitoisuuslisäyksen ja aiemmin arvioidun touko-syyskuun keskimääräisen pitoisuuslisäyksen välillä on vähäisempi (88 µg/l vs. 63 µg/l). Hakemuksen täydennyksessä esitetyn arvion mukaan lisäalueen kuntoonpanon ensimmäisen vuoden aikana ravinnepitoisuudet saattavat kohota Vohonjoen laskussa Keski-Vohojärveen niin, että vesistönosa muuttuu karun ja lievästi rehevän vaiheilta selkeämmin lievästi reheväksi. Minimiravinnetarkastelun perusteella Keski-Voho on lähellä typpirajoitteisuutta, joten turvetuotannon aiheuttama ravinnelisäys voi näkyä leväkasvun lisääntymisenä sekä hitaana kasvillisuuden runsastumisena. Laskennallisessa arviossa ei kuitenkaan ole otettu huomioon muun muassa typen reaktioita vesistössä, joissa typpeä vapautuu ilmakehään ja sen määrä vedessä vähenee. Muissa toiminnan vaiheissa ravinteiden ja kiintoaineen pitoisuudet pysyvät alhaisina. Lisäksi Keski-Voho- ja Ala-Vohojärvissä pitoisuudet laimenevat. Hakijan mukaan Varessuon nykyiseltä tuotantoalueelta ja lisäalueelta johdettavista vesistä ei aiheudu merkittävää vaikutusta Vohonjoen ravinne- tai kiintoainepitoisuuksiin. Laskennallisen arvion perusteella toiminta ei vaikuta Simojärven Pajuselän tilaan.

20 20 Vesienhoitosuunnitelman huomioonottaminen Vesiensuojelun ja -hoidon yleinen tavoite on jokien, järvien ja rannikkovesien ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Erinomaisiksi ja hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Varessuon suunniteltu lisäalue sijoittuu Kemijoen vesienhoitoalueella Simojoen osa-alueelle Simojoen latva-alueella. Simojoen osa-alueen ravinnekuormituksesta suurin osa on peräisin maa- ja metsätaloudesta. Tällä alueella turvetuotannon aiheuttama vuotuinen fosforikuormitus on 0,36 t ja typpikuormitus 20,2 t. Luonnonhuuhtouman aiheuttama typpikuormitus on 429,6 t ja fosforikuormitus 14,2 t. Simojoen osa-alueella turvetuotanto on keskittynyt joen alajuoksulle. Turvetuotannon osuus vesienhoitoalueen kokonaiskuormituksesta on pieni, mutta paikallisesti sillä voi olla suuri merkitys. Vuonna 2008 Kemijoen vesienhoitoalueella turvetuotannossa oli yli ha, mistä noin puolet sijaitsee Simojoen vesistöalueella. Varessuon lisäalueen arvioitu nettomääräinen fosforipäästö on vajaa 4 % ja typpipäästö runsas 1 % Simojoen osa-alueen turvetuotannon aiheuttamasta kuormituksesta. Turvetuotannon ympäristöhaittoja vähennetään huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella sekä erilaisilla ympäristönsuojeluratkaisuilla. Varessuon lisäalueen vesienkäsittelyssä hyödynnetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakemuksen täydennyksessä (liite 6) on arvioitu hakemuksessa tarkoitettua toimintaa ja Kemijoen vesienhoitosuunnitelman tilatavoitteita vuoteen 2015 saakka. Simojoen pääuoman ekologinen tila on erinomainen. Vohonjoen ekologista tilaa ei ole määritetty. Ravinne- ja kiintoainekuormituksen ei tulisi kasvaa alueilla, joissa vesistön ekologinen tila on hyvä tai erinomainen eikä tila ole vaarassa heikentyä ravinnekuormituksen takia. Näissä vesistön osissa yleensä riittävät nykykäytännön mukaiset toimenpiteet. Erityistä huomiota kuormituksen hallintaan on kiinnitettävä alueilla, joissa on runsaasti vesistöä kuormittavaa toimintaa tai jolla se on perusteltua suojeluarvojen toteuttamiseksi. Tällaisia osa-alueita ovat erityisesti Kemijoen alaosa, Simojoen vesistö sekä Ounasjoen vesistön alajuoksu. Vesienhoitosuunnitelman mukaan uusilla turvetuotantoalueilla ensisijainen vesienkäsittelymenetelmä on pintavalutus. Vesienkäsittelyn tehostamistoimenpiteet arvioidaan aina tapauskohtaisesti lupaharkinnassa tai lupamääräyksiä tarkistettaessa. Vesienhoitokaudella Kemijoen vesienhoitoalueella turvetuotannon kokonaispinta-ala ei pienene, koska tuotannosta poistuneet alueet pyritään korvaamaan uusilla tuotantoalueilla. Hakijan arvion mukaan Varessuon turvetuotanto nyt haettu lisäalue mukaan lukien ei vaaranna nykyisen vesienhoitosuunnitelman tilatavoitteita, koska sanotulta alueelta tuleva ravinnekuormitus ei vaikuttaisi alapuolisen Simojoen tilaan. Pitoisuudet ovat alhaiset jo Vohonjoen laskussa Simojärveen, missä pitoisuudet edelleen vähenevät muun muassa sedimentoitumisesta johtuen. Simojoessa toiminnan vaikutuksia ei enää havaittaisi.

21 Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Varessuon pohjoisosan suunnitellun lisäalueen turvetuotanto saattaa lisätä verkkojen likaantumista entisestään Keski- ja Ala-Vohojärvellä ja vaikeuttaa siian verkkokalastusta. Turvetuotannon ravinnepäästöistä mahdollisesti aiheutuva rehevöityminen ja happitilanteen heikentyminen voi huonontaa herkimpien kalalajien, kuten siian, elinolosuhteita. Vohonjoen koskialueet rajoittuvat Ala-Vohon alapuoliselle jokiosuudelle, eikä jokea voida pitää merkittävänä lisääntymisjokena Simojärven arvokaloille. Joen valuma-alueen runsas metsäojitus on jo aiemmin lisännyt muun muassa kiintoainepitoisuuksia ja heikentänyt kutupaikkojen tilaa. 21 Vaikutus vesistön virkistyskäyttöön Vohonjoen vesi on luonnostaan humuspitoista, lievästi rehevää ja väriltään ruskeahkoa, mikä vaikuttaa vesistön virkistysarvoon. Lisäalueen tuotantoon ottamisella ei kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vaikutusten lisäksi ole arvioitu olevan vaikutuksia vesistön virkistyskäyttöön. Pölyn ja melun vaikutukset Tuotantoalue sijoittuu asumattomalle seudulle. Näin ollen voidaan arvioida, että turvetuotantotoimista ja turpeen kuljettamisesta aiheutuu tilapäistä melu- ja pölyhaittaa ainoastaan satunnaisesti alueella liikkuville ihmisille. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Toiminnalla ei ole arvioitu olevan vaikutuksia maaperään. Lisäalueen ottamisesta turvetuotantoon ei ole arvioitu aiheutuvan luvan myöntämisen esteenä olevia seurauksia. Asiassa suoritetun katselmuksen jälkeen hakija on hakenut poikkeuslupaa kahden lähteen luonnontilan muuttamiseen jäljempää kohdasta Vesilain (264/1961) 1 luvun 17 a :n mukainen poikkeuslupahakemus ilmenevästi. Muut ympäristövaikutukset Toiminnalla ei ole arvioitu olevan haitallisia vaikutuksia muulle maankäytölle eikä asutukselle. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Ennen toiminnan aloittamista työmaalle hankitaan tarkkailu- ja toimintapäiväkirja sekä nimetään vastuuhenkilö, joka vastaa päiväkirjamerkinnöistä. Vastuuhenkilön yhteystiedot ilmoitetaan Lapin ELY-keskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailuun ryhdytään heti ensimmäisten kuntoonpanotoimien aloittamisen jälkeen. Käyttötarkkailu sisältää päiväkirjan pidon lisäksi puhdistuslaitteiden toiminnan tarkastamista sekä itse toiminnan tarkkailemista. Tarkkailulla varmistetaan, että toiminta on lupamääräysten mukaista ja että päästöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Päiväkirjaan merkitään kaikki tuotantoalueella tapahtuvat toimet päivittäin. Päiväkirjaa säilytetään tuotantoalueen tukikohdassa tai vastuuhenkilön hallussa. Vuosittain

22 tuotantokauden päätyttyä päiväkirjan merkinnöistä laaditaan yhteenveto, joka luovutetaan tarvittaessa ELY-keskukselle. Päästötarkkailulla selvitetään tuotantoalueella tapahtuvien toimien aiheuttama kuormitus ja sen määrä sekä vesienkäsittelyrakenteiden toimivuus. Päästötarkkailu suoritetaan ympäristöluvassa määrätyllä tavalla. Tarkkailu toteutetaan ottamalla ja tutkimalla vesinäytteitä sekä kuntoonpanovaiheen aikana että ensimmäisinä tuotantokausina. Tarkkailunäytteet otetaan pintavalutuskentän alapuoliselta mittapadolta. Näytteet analysoidaan standardien mukaisesti ja tulokset toimitetaan Lapin ELY-keskukselle. Vesistötarkkailu on esitetty hoidettavaksi Lapin alueen turvetuotantoalueiden yhteistarkkailun yhteydessä. Voimassa olevassa yhteistarkkailuohjelmassa ei ole havaintopaikkoja Vohonjoen valuma-alueella eikä Simojärvessä. Vaikutuksia kalastoon tai kalastukseen ei ole esitetty tarkkailtavaksi. Pöly- ja melumittauksia ei ole esitetty tehtäväksi, koska tuotantoalue sijaitsee kaukana asutuksesta. 22 POIKKEUKSELLISET TIL ANTEET JA NIIHIN VAR AUTUMINEN Turvetuotannossa suurimmat ympäristöä vaarantavat riskit ovat tulipalo, poltto- ja voiteluaineiden vuodot ympäristöön sekä vesienkäsittelyrakenteiden rikkoontumisesta aiheutuvat päästöt. Tuotantoalueen henkilöstö koulutetaan ymmärtämään tuotantoalueen riskit sekä oheistetaan toimimaan oikein havaittaessa merkkejä ympäristöä vaarantavista tekijöistä. Varessuon lisäalueelle laaditaan voimassa olevan ohjeiston mukainen turvallisuussuunnitelma, joka hyväksytetään paikallisella paloviranomaisella. Turvallisuussuunnitelmaa noudatetaan kaikissa tuotanto-alueen toiminnoissa. Poltto- ja voiteluaineiden vuodot tapahtuvat yleensä tankkausten yhteydessä. Tukikohta-alue rakennetaan turvepohjaiselle sora-alueelle ja alue eristetään siten, että vuodon sattuessa vuotavat aineet eivät pääse leviämään ojastoon. Vuototapauksista ilmoitetaan tuotantoalueen vastaavalle henkilölle, joka ilmoittaa asiasta edelleen kunnan paloviranomaisille. Tapahtuneen vahingon vaikutukset ympäristölle minimoidaan ja toimitaan paloviranomaisen ohjeiden mukaisesti. Vesienkäsittelyrakenteiden rikkoontuminen voi aiheuttaa päästöjä alapuoliseen vesistöön. Erityisesti rankkasateiden jälkeen tarkastetaan sortumavaarassa olevat allas-, pato- ja pengerrakenteet ja ne korjataan välittömästi, mikäli havaitaan sortumisvaara. Myös havaitut oikovirtaukset tukitaan. Hakijalla on ympäristövahinkovakuutus. KORVAUKSET Toiminnasta voi aiheutua pyydysten likaantumista ja haittaa Keski- Vohojärven siikakannalle. Tämän vuoksi hakija on esittänyt, että se velvoitetaan suorittamaan Pernun osakaskunnalle 100 euron suuruinen vuotuinen korvaus käytettäväksi siikaistutusten tukemiseen.

23 23 LUONNONTILAISTEN LÄHTEIDEN MUUTTAMINEN Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon hakemuksen täydennyksenä vesilain (264/1961) 1 luvun 17 a :n 2 momentissa tarkoitetun poikkeuslupahakemuksen saada muuttaa luonnontilaista lähdettä. Poikkeuksen myöntämisen edellytyksenä on, että luonnontilaisten lähteiden suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Poikkeusluvan hakemisen perusteen osalta hakija on viitannut aluehallintoviraston suorittamaan katselmukseen. Tuolloin todettiin lupahakemuksessa esitetystä poiketen, että suunnitellun lisäalueen lohkojen 7 ja 8 välisellä rämeellä sijaitsevan lähteen vesipinta on laskenut metsäojituksen seurauksena, mutta lähde on kuitenkin edelleen luonnontilaisen kaltainen. Lisäksi katselmuksessa todettiin, että lohkojen 7 ja 8 väliin jäävät lähteet ovat luonnontilaisia. Poikkeuslupahakemukseen on liitetty päivätty, tausta-aineistoon ja maastokartoitukseen perustuva selvitys Rasepi Oy Varessuon lähdeselvitys Peruskartta-aineistoon perustuvasta lähdetietokannasta selvitettiin Varessuon alueen 3. jakotason valuma-alueelle sijoittuvat lähteet. Valuma-alue kuuluu Simojärveen laskevaan Vohonjoen valumaalueeseen (64.055). Lisäksi alueelta otetuista väärävärikuvista pyrittiin löytämään mahdollisia muita, karttoihin merkitsemättömiä lähteitä. Karttatarkastelun perusteella alueelta löydettiin yhteensä 14 lähdettä. Ilmakuvatarkastelun perusteella löydettiin lisäksi yksi lähde, joten tutkittavia kohteita löydettiin yhteensä 15. Maastokartoituksen suoritti biologi FM Britta Hamari Tuolloin sääolosuhteet olivat vaihtelevat, mutta niillä ei ollut vaikutusta kartoituksen toteuttamiseen eikä tuloksiin. Kohteiden luokittelussa käytettiin Meriluodon ja Soinisen (2002) esittämiä määritelmiä. Lähteeksi luokiteltiin avoin, selvärajainen pohjaveden purkautumispaikka ja lähteiköksi useiden toisiinsa liittyvien lähteiden kokonaisuus, joiden välissä on kivennäis- tai turvemaamosaiikkia. Tihkupinnalla tarkoitetaan tässä selvityksessä ohutturpeista maalaikkua tai -laikkuja, joissa pohjavesi tihkuu hajanaisesti maanpintaan. Selvityksen liitteissä on esitetty kohteiden 1 15 kuvaukset (liite 3), sammallajisto (liite 4) ja kuvat (liite 5). Kohteella nro 4 oli laajahko 10 m x 15 m kokoinen kirkasvetinen lampi, jonka pohjavesi- tai lähdevaikutteisuutta ei voitu osoittaa, eikä toisaalta sulkea pois. Kohteella nro 8 oli noin 4 aarin kokoinen kivikko, jonka läheisyydessä oli 2 m x 2 m:n laajuinen tuulenkaadon avaama, veden täyttämä monttu. Kohteella nro 15 ei ollut lähdettä, vaan kirkasvetinen suopuro. Suopuron valumavedet ovat todennäköisesti Syrjäsuon pintavalumavesiä, ja kasvillisuudenkaan perusteella pohjavesivaikutusta ei esiinny. Lisäksi maastokartoituksessa havaittiin, että osa lähteistä oli useasta lähteestä muodostuvia lähteikköjä tai pelkästään erillisiä pohjavesien heikompia purkautumispisteitä, tihkupintoja. Osassa lähteeksi merkityistä kohteista oli pelkästään tihkupintoja. Lähteiden (tai tihkupintojen) luonnontilaisuus oli poikkeuksetta korkea ja ne kaikki ovat luokiteltavissa luonnontilaisiksi tai luonnontilaisen kaltaisiksi kohteiksi. Lähteet ja tihkupinnat sijoittuvat pääosin karujen soiden ja kangasmaiden reunamille ja niiden kasvillisuus edustaa yleensä lievää keskiravinteisuutta. Alueella on ainoastaan yksi meso-eutrofinen lähde.

24 Selvityksen johtopäätösten mukaan tutkituista 15 kohteesta yhdeksällä oli lähde/lähteitä, kolmella tihkupintoja ja kolme kohdetta oli muita kuin pohjavesipurkaumia. Tutkitun valuma-alueen lähteiden luonnontilaisuus on säilynyt korkeana huolimatta laaja-alaisista metsätaloustoimista. Lähteistä seitsemän oli luonnontilaisia ja kaksi luonnontilaisen kaltaisia. Tihkupinnat olivat myös hyvin luonnontilaisuutensa säilyttäneitä. Yhtään lähdettä ei ollut tuhottu esimerkiksi vedenotolla, mikä selittynee alueen syrjäisellä sijainnilla. Muutama lähdekohde oli poikkeuksellisen edustava, vaikka niiden kasvillisuus oli varsin tavanomaista, tyypillisesti lievästi mesotrofiaa ilmentävää. Alueen korkeuserot ja alueen luonne huomioiden on ilmeistä, että kyseisellä valuma-alueella on jonkin verran lähteitä ja tihkupintoja, joita ei ole merkitty peruskarttoihin ja joita ei tässä selvityksessä kartoitettu. Tehty selvitys antaa varsin hyvän yleiskuvan alueen lähteistä ja niiden luonnontilaisuudesta. Tehtyjen havaintojen perusteella voidaan arvioida, että valumaalueella sijaitsevien, kartoittamattomien lähteiden tila on varsin todennäköisesti myös verrattain korkea. 24 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty (täydennyskehotuksen yhteensä 15 kohtaa) ja sen jälkeen (kalastustiedustelu) sekä (poikkeuslupahakemus). Täydennykset on esitetty edellä tämän päätöksen kertoelmaosassa. Hakemusta on lisäksi täydennetty ja muutettu vielä lupahakemuksesta tiedottamisen jälkeen jäljempää tästä päätöksestä ilmenevästi. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Posion ja Ranuan kunnissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Pohjolan Sanomat -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Lapin ELY-keskukselta kalatalousviranomaisena, Posion ja Ranuan kunnilta sekä Posion ja Ranuan kuntien ympäristönsuojelu-, kaavoitus- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1. Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Lisäalueen vesienohjaus Vohonjokeen on esitetty lupahakemuksessa epäselvästi. Tekstissä viitataan 300 metriä Keski-Vohon yläpuolelle Vohonjokeen laskevaan ojastoon, johon ohjataan nykyisen eteläisen tuotantoalueen vedet. Karttatarkastelun perusteella pohjoisen lisäalueen kuivatusvedet kuitenkin näyttäisivät ohjautuvan toiseen, 1,5 km Keski-Vohojärven yläpuolella Vohonjokeen laskevaan ojaan.

25 Vohonjoen tai Keski-Voho- ja Ala-Vohojärven ekologista tai kemiallista tilaa ei ole vesimuodostumien pienen koon takia määritelty Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa. Vohonjoki ja Keski-Vohojärvi todennäköisesti sisällytetään vesienhoitosuunnitelmassa tarkasteltaviin vesimuodostumiin seuraavalla vesienhoitojaksolla (2015). Simojärven ekologinen tila on arvioitu erinomaiseksi, joka on myös järvelle määritelty tavoitetila. Simojärven kemiallinen tila on hyvä. Veden ravinnepitoisuudelle annettujen raja-arvojen perusteella sekä Vohonjoen että Keski-Vohojärven tila on tällä hetkellä hyvä. Vesialueiden tila on kuitenkin jonkin verran heikentynyt metsätalouden kuivatusojituksien ja muun valuma-alueen muokkauksen seurauksena. Tilan heikentyminen näkyy muihin alueen luontaisesti karuihin vesiin verrattuna korkeahkoina ravinnepitoisuuksina. Vesiensuojelutoimien tehokkuuden varmistaminen ravinne- ja kiintoainekuormituksen osalta on siksi tarpeen. Pintavalutuskentän pinta-ala täyttää minimivaatimustason. Pintavalutuskenttä on suunnitelman mukaan ympärivuotisesti toimiva, mikä on kesäaikaista pintavalutusta tehokkaampi ratkaisu. Vesienkäsittely tulee toteuttaa parasta saatavilla olevaa tekniikkaa käyttäen ja vesienkäsittelyrakenteiden toimivuutta tarkkaillen ja ylläpitäen (oikovirtausten estäminen pintavalutuskentällä, laskeutusaltaan ja lietetaskujen tyhjennys tarvittaessa). Lisäalueeksi suunnitellut lohkot ovat osin ojittamatonta suota. Metsäpalvelu Salmelan tekemän luontokartoituksen mukaan alueen hydrologia on muuttunut siinä määrin, ettei sitä voi enää pitää luonnontilaisena. Mikäli ympärivuotinen pintavalutus saadaan toimimaan ongelmitta, Varessuolta alapuolisiin vesiin kohdistuva kuormitus ei merkittävästi heikennä Vohonjoen ja sen järvien nykytilaa. Toiminta ei uhkaa Simojärven tilatavoitteita ja luontoarvoja. Hakemuksessa esitetään, että Varessuon lisäalueen vesistövaikutusten tarkkailu toteutettaisiin Lapin alueen turvesoiden yhteistarkkailun yhteydessä. Tällaista yhteistarkkailua ei kuitenkaan tällä hetkellä ole, eikä toiminnassa olevan tuotantoalueen vaikutuksia alapuoliseen vesistöön nähtävästi tällä hetkellä seurata. Siksi Varessuon turvetuotannon vaikutusten seurannalle tulee laatia ja toteuttaa seurantaohjelma esimerkiksi vuosina toteutetussa kuntoonpanovaiheen tarkkailussa käytettyjä havaintopaikkoja hyödyntäen. Suunnitellusta turvetuotantoalasta yli 50 % on ojittamatonta eli luonnontilaista tai sen kaltaista suota. Soiden luonnontilaisuuden säilyttämisen perusteet ovat uhanalaiset suotyypit (Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2008 (SYKE) -selvitys), rauhoitettu ja uhanalainen suokasvillisuus sekä suolla pesivä linnusto. Luontoselvityksen mukaan alueelta ei ole löydetty uhanalaisia suoluontotyyppejä eikä rauhoitettua ja uhanalaista kasvillisuutta. Alueella yleisin suotyyppi on luontoselvityksen mukaan oligotrofinen lyhytkortinen neva. Selvitysalueen pohjois- ja länsiosissa on mesotrofista rimpinevaa. Alueella on myös rahkarämettä. Vareslammen eteläpuoliset ojittamattomat suot lienevät arvokkaimmat. Suolinnusto on tavanomaista. Lajeja ovat liro, pikkukuovi ja leppälintu. Viitasammakkoselvitys on tehty ja aikaisin aamulla ja myöhään illalla. Alueella ei havaittu viitasammakkoa eikä muitakaan luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajeja. Selvitysmenetelmää ja havaitsijan kokemusta viitasammakon selvittämisestä ei ole mainittu. 25

26 Hertta-rekisterin Eliöt-tietokannan mukaan suunnitellulla turvetuotantoalueella ei ole tiedossa uhanalaisten putkilokasvien, sammalien tai eliöiden esiintymispaikkoja. Suurten petolintujen pesäreviirejä ei ole tuotantoalueen lähiympäristössä. Lähde, jonka luonnontilan muuttaminen on vesilain (587/2011) 2 luvun 11 :n mukaan kielletty, sijoittuu noin 25 metrin etäisyydelle ojitusalueesta ja suunnitellusta turvetuotantoalasta. Kuivatusojituksista mahdollisesti aiheutuvaa lähdealueen muuttumista on selvityksen mukaan vaikea arvioida muun muassa siitä syystä, että pohjavesivirtauksista ja alueen hydrologiasta ei ole tehty tarkempia selvityksiä. Vaikutuksia kohdistunee lähdealueeseen, mutta lähde ei välttämättä kuivu merkittävästi. Luontoselvitys on varsin yleispiirteinen. Siitä eivät ilmene esimerkiksi eri suotyyppien pinta-alatiedot eivätkä luonnontilaisuuden muutokset ja voimakkuus pinta-aloina ja eri suotyyppeihin kohdistuvina alueina. Alueella ei selvityksen mukaan ole erityisiä arvoja luonnon virkistyskäytölle. Selvityksessä mainitaan yleispiirteisesti, että alueella ei ole hillasoita eikä alue sovellu maalintujen (riekko, teeri) tai vesilintujen metsästykseen. Lähialueen riistakolmiolaskennoista ei ole mainintaa, kuten ei myöskään esimerkiksi teeren soidinalueista ja Varessuon ympäristössä harjoitettavista hirvenmetsästyksistä. Puutteista huolimatta luontoselvitystä voidaan pitää niukasti riittävänä. Suunnitellun Varessuon turvetuotantoalueen lisäalueen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. 2. Lapin ELY-keskus / Kalatalousviranomainen Alkuperäisenä lohijokena arvokkaan Simojoen vesistöalueella ei tulisi lisätä turvetuotantoa, koska vesistön arvokalankantojen ja jokiravun elinmahdollisuudet ovat jo heikentyneet joen valuma-alueella sijaitsevan laajamittaisen turvetuotannon ja muun maankäytön, kuten metsäojitusten ja peltoviljelyn seurauksena. Turvetuotannon aiheuttama kuormitushaitta on kalaston kannalta pysyväluonteinen, usean sukupolven yli ajoittuva elinympäristössä tapahtuva muutos, johon sopeutumiseen kalastolla on usein heikot luontaiset edellytykset. Vaikka yksittäiseltä turvesuolta aiheutuva lisäys vesistökuormitukseen voi vaikuttaa laskennallisesti vähäiseltä ja koko tuotannon kuormitukseen suhteutettuna pieneltä, voi sen merkitys vesiluonnon kantokyvyn kannalta olla ratkaiseva. Vähäinenkin lisäys ihmistoiminnan vaikutuksesta luontaista kuormitusta korkeammaksi kohonneeseen kokonaiskuormitukseen saattaa johtaa kantokyvyn ylittymiseen ja siten aiheuttaa vain hitaasti palautuvia tai jopa palautumattomia muutoksia vesiluonnossa ja kalastossa. Vaatimukset, mikäli ympäristölupa lisäalueelle myönnetään 1. Luvan saaja on velvoitettava tarkkailemaan Varessuon turvetuotantoalueen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen. Ehdotus kalataloustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Lapin ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarvittaessa Lapin ELYkeskus voi tarkentaa kalataloustarkkailuohjelmaa. 2. Luvan saaja on velvoitettava korvaamaan turvetuotannosta aiheutuva kalataloudellinen menetys vesialueen omistajille kertakaikkisena korvauk- 26

27 sena 461 euroa vuodessa luvan voimassaolon ajan tai niin kauan kuin toiminta turvetuotantoalueen lisäalueella kestää. Vaatimusten perustelut Vohonjoen vesistöalueen vedenlaatua on seurattu metsäojitusten tarkkailuun liittyen vuosina Tarkkailun perusteella arvokalaston lisääntymisen kannalta merkityksellinen kiintoainepitoisuus on ollut ajoittain korkea Vohonjoessa sekä Keski-Vohojärvessä. Lisäalueelta tuleva kuormitus voi edelleen lisätä kiintoainekuormitusta ja äärevöittää myös sen vaihtelua alapuolisessa vesistössä. Varessuon turvetuotannosta aiheutuu haittaa yleiselle kalatalousedulle. Turvetuotannon aiheuttamat päästöt lisäävät kalanpyydysten likaantumista ja limoittumista ja siten vähentävät kalastuksen houkuttelevuutta alapuolisessa Vohonjoessa sekä Keski- ja Ala-Vohojärvessä ja Simojärvessä. Tästä syystä hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia on syytä tarkkailla toiminnan vaikutusalueella. Kalataloudelliseen haittaan nähden ja ottaen huomioon sen, että kysymyksessä on turvetuotannon lisäys kalataloudellisesti arvokkaan Simojoen vesistöalueella, kalataloudellisen korvauksen kohtuullinen suuruus on 10 euroa/ha. Maksu on suoritettava tuotantoon tulevan lisäalueen pinta-alan mukaisesti, joka on 46,1 ha. Luvan hakijan esittämä kalastuskompensaatio on haittaan nähden liian pieni. Edellä määritetty kalatalousmaksu ei kuitenkaan ole riittävän suuri, jotta kalatalousviranomainen voisi toteuttaa hankkeita, joilla turvetuotannosta yleiselle kalatalousedulle aiheutunutta haittaa voitaisiin tehokkaasti ehkäistä tai vähentää Vohonjoessa sekä Keski- ja Ala-Vohojärvessä ja Simojärvessä. Tästä syystä tarkoituksenmukaisin tapa Varessuon turvetuotannon lisäalueen tapauksessa on korvata haitta kertakaikkisesti vesialueen omistajille. On myös otettava huomioon, että vaikutusalueella sijaitsevaan Keski- Vohojärveen istutetaan vuosittain 500 siian kesänvanhaa poikasta Varessuon turvetuotantoalueelle myönnetyn ympäristöluvan nro 11/08/1 mukaisesti. Tämän vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista määrätä tietyn lajin istutusvelvoitetta jo tehtävien istutusten lisäksi. Istutusten lisääminen saattaa, järven koko huomioon ottaen, aiheuttaa ravintokilpailua ja siten haitata järveen jo istutettavien kalojen kasvua ja siten kalantuotantoa. 3. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan ympäristöjaosto Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan ympäristöjaosto Posion kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on lausunnossaan vaatinut lupaharkinnassa otettavaksi huomioon, että hakemukseen liitetyn ilmakuvan perusteella osa lisäalueesta on ojittamatonta suota ja että soiden ja turvemaiden vastuullisesta ja kestävästä käytöstä ja suojelusta annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan soita merkittävästi muuttava uusi maankäyttö ja sen valmistelu kohdennetaan ojitetuille tai luonnontilaltaan muuten merkittävästi muuttuneille soille. Hakemuksessa ei ole esitetty vesistötarkkailua. Lupapäätökseen on liitettävä yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma. Tarkkailussa on oltava ainakin pintavalutuskentältä purkautuva vesi, vesien purkupaikan ylä- ja alapuolinen Vohonjoki sekä Keski-Vohojärven syvänne. Järven tarkkailu on tar- 27

28 4. Ranuan kunnanhallitus peen, koska sen vedenlaatu ei vaihtele yhtä voimakkaasti kuin virtaavan veden. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan ympäristöjaosto Posion kunnan terveydensuojeluviranomaisena on todennut, että se ei anna lausuntoa hakemuksen johdosta. Ranuan kunnanhallitus on Ranuan kunnan edustajana lausunut, että lisäalueen käyttöönotolla ei merkittävästi lisätä puhdistettujen tuotantoalueen kuivatusvesien vaikutusta laskuvesistöön eikä turvetuotannon vaikutusta ympäristöön. 5. Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunta Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunta Ranuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on todennut, että Varessuolta vedet johdetaan Vohonjoessa Ranuan kunnassa sijaitsevan Simojärven eteläisimpään altaaseen. Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman ja sitä täydentävän toimenpideohjelman mukaan Simojärven tämän osan tila on luokiteltu erinomaiseksi. Varessuon turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteiden tulee olla parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia ja sellaisia, että Simojärven erinomainen tila ei heikkene. Lähimmät loma-asunnot Ranuan kunnan alueella sijaitsevat Ristijärven rannalla ja Rovaniemen kaupungin alueella Karjalanjärven rannalla. Sanotut rakennetut alueet sijaitsevat noin 7 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta, joten toiminnasta ei aiheutune niille pöly- tai meluhaittaa. Ranuan kunnan tai Rovaniemen kaupungin alueella ei sijaitse sellaisia pohjavesialueita tai suojelukohteita, joihin toiminnalla ennalta arvioiden olisi haitallisia vaikutuksia Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunta Ranuan kunnan terveydensuojeluviranomaisena on todennut, että sillä ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. 28 Muistutukset ja mielipide 6. Posion 13 kylän osakaskunta Osakaskunta on ilmoittanut hyväksyvänsä haetun tuotantoalueen laajentamisen, mutta hakija esittämä 100 euron kalatalousmaksu, oikeastaan korvaus, on korotettava euron suuruiseksi. Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Vohonjoen tila on tyydyttävä kiintoainekuormituksen ja liettymisen takia, ja harjuksen ja taimenen lisääntymisalueet on käytännössä menetetty. Vohonjoen latvaosaan sijoittuva turvetuotantoalue on ollut tuhoisa kala- ja rapukannoille. Turvetuotannon päästöjen vaikutukset ulottuisivat Vohonjoen lisäksi myös Keski- ja Ala-Vohojärviin sekä Simojärveen. Vohonjoen valuma-alueelle osuvien rankkasateiden jälkeen Vohonjoessa tulee ruskeaa vettä Simojärveen saakka. Ruskea vesi on karkottanut harjuksen, siian ja taimenen Vohonjoen vesistöstä.

29 Vesienhoitosuunnitelman mukaan Simojoen pilaantumisen vähentäminen edellyttää kuormituksen vähentämistä. Varessuolle esitetyistä vesienkäsittelymenetelmistä huolimatta hakemuksen mukainen toiminta lisäisi Vohonjokeen kohdistuvaa kuormitusta. Muistuttaja on vuokrannut Vohojärvien kalastusoikeuden Pernun osakaskunnalle, joka on istuttanut omilla varoillaan siikaa Vohonjoen valumaalueen vesistöihin jo vuosikymmenien ajan. Tämä työ vaikeutuu, koska hakemuksen mukainen toiminta lisää kuormitusta vesistöön. 7. Pernun yhteisten kalavesien osakaskunta Muistuttaja on vesialueiden vuokraajana ilmoittanut yhtyvänsä vesialueen omistajan, Posion 13 kylän osakaskunnan muistutukseen ja siinä esitettyihin vaatimuksiin. 8. Lapin luonnonsuojelupiiri ry Mielipiteen esittäjän mukaan lisäaluetta koskeva hakemus on hylättävä, koska toiminta olisi tältä osin ympäristönsuojelulain 5, 6, 41, 42 ja 50 :n, vesienhoitolain 21 :n sekä vesilain (264/1961) 1 luvun 17 a :n (uuden vesilain (587/2011) 2 luvun 11 :n) vastainen. Lisäksi hanke olisi ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 4 :n vastainen. Mielipiteen esittäjä on perustellut vaatimuksiaan seuraavasti: Ympäristövaikutusten arviointimenettely Hankkeelle ei tule myöntää ympäristölupaa muun muassa puuttuvan ympäristövaikutusten arvioinnin takia Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 4 :n mukaan arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 1 momentissa tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan tai laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa on sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, otettava huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. Asetuksen 7 :n mukaan erityisesti tarkasteltavia ominaisuuksia ovat muun muassa 2) hankkeen sijainti ja 2 c) luonnon sietokyky. Lapin ELY-keskus on lausunnossaan todennut, että hankkeeseen ei tarvitse soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, koska Varessuon ensimmäisestä vaiheesta on kulunut viitisen vuotta eikä virasto katso hankkeita samaksi kokonaisuudeksi. Lapin luonnonsuojelupiiri ry on eri mieltä. Jo noston piirissä oleva turpeenottoalue ja lisäalue ovat samaa yhtenäistä Varessuota. Osa-alueiden kokonaispinta-ala ylittää ympäristövaikutusten arviointilain mukaisen hankerajan 150 ha. Vaikka vuokrasopimus on tehty lisäalueesta erikseen, on pääteltävissä, että hanke on tarkoituksellisesti jaksotettu kahdeksi erilliseksi vaiheeksi. Pilkkomalla hanke kahteen osaan on vältetty parisen vuotta kestävä vaikutustenarviointimenettely vaihtoehtoineen ja osallistumismahdollisuuksineen ja vaatimuksineen. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä yksi vertailtava vaihtoehto olisi luultavasti ollut hankkeen toteuttaminen porrastetusti, 29

30 jolloin oltaisiin erityisesti vertailtu tyhjennyskuivatuksen vesistökuormituksen hajauttamista useammalle vuodelle. Hanke toteutetaankin porrastetusti. Kun eteläisempi 112 ha:n alue on saatu kuivattua ja ''valmisteltua tuotantoon'', haetaan välittömästi lupaa lisäalueen kuivatukseen. Pilkkomisella on mitä ilmeisimmin arveltu myös luvansaannin todennäköisyys suuremmaksi kuin jos olisi haettu lupaa koko alueelle samanaikaisesti. Selvilläolovelvoite ei täyty puutteellisten selvitysten takia Varessuo on ollut ennen turpeenoton aloittamista suurelta osin luonnontilainen suo, vaikkakin metsätalouden reunaojitukset ovat jonkin verran muuttaneet suon hydrologiaa. Luvanhaun kohteena oleva suon pohjoisosa on edelleen pääosin luonnontilainen ja paikoin hyvinkin vetinen. Lisäksi suolla ja sen reunaosissa on lähteitä ja lähdepuroja. Suon luonnonarvoja on kuitenkin lupahakemuksen perusteella vaikea päätellä. Luontoselvitys on tehty ammattitaidottomasti, joten hankkeesta vastaava ei ole ympäristönsuojelulain 5 :ssä edellytetyllä tavalla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista eikä niitä voida siksi myöskään lupaharkinnassa ottaa riittävästi huomioon. Varessuon lisäalueen luontoselvityksen tiedot on merkittäviltä osin kopioitu vuonna 2008 luvan saaneen Varessuon turpeenottohankkeen luontoselvityksestä, joka on laadittu vuonna 2006 ja josta on vastannut Luontoosuuskunta Aapa. Lisäaluetta koskevassa hankkeen luontoselvityksessä mainitaan käydyn maastossa, mutta sieltä on palattu takaisin lähes tyhjin käsin. Ammattitaitoa ei ole ollut havaintojen tekoon eikä suotyyppien ja lajien määrittämiseen. Selvitys ei näin ollen vastaa niihin kysymyksiin, joita siinä on asetettu. Raportissa ei kerrota menetelmiä eikä havaintoja lajeista (linnut, kasvit, luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit, suotyypit) muilta osin kuin mitä on voinut aiemmasta selvityksestä kopioida. Arvioita uhanalaisista luontotyypeistä tai lajeista ei selvityksessä voi ollakaan, kun mitään ei ole havaittu. Siitä huolimatta selvityksessä ilmoitetaan toistuvasti, ettei vaikutuksia uskota olevan. Suo on esimerkiksi potentiaalinen viitasammakon esiintymisalue. Lajin mahdollisen esiintymisen selvittäminen edellyttää oikea-aikaista maastoselvitystä. Viitasammakon ohella alueella on mahdollisesti muitakin luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja, kuten esimerkiksi luhtakultasiipi. Tämän harvinaisen lajin pääesiintymäalue on nykyisin Pohjois-Suomessa. Viimeaikaiset havainnot ovat Kuusamosta. Kirjallisuustietojen mukaan laji elää kosteapohjaisissa ja avoimissa elinympäristöissä, kuten lettosoilla ja luhtarannoilla. Turpeenotto tulee ohjata ojitetuille soille Ympäristönsuojelulain 4 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittaja vastaa vaikutuksien ennaltaehkäisystä muun muassa toiminnan sijoituspaikan valinnalla (YSL 6 ). Varessuon eteläosan kuivattaminen turpeennostoa varten oli vastoin valtakunnallista alueidenkäyttötavoitetta, joka velvoittaa ohjaamaan turpeennoston jo ojitetuille tai muutoin luonnontilansa menettäneille turv le. Kuivatusta ei tule enää jatkaa suon pohjoisosalla, joka on säilyttänyt pääosin hyvin hydrologiansa ja jossa on monenlaisia luontoarvoja, kuten vesilain suojaamia 30

31 lähteitä ja lähdepuroja. Luonnontilaisen suon kuivattaminen aiheuttaa turvesoista mittavimmat vesistöpäästöt. Alapuoliseen vesistöön ei lisäkuormitusta Ympäristönsuojelulain 50 :n mukaan luvassa on 42 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista. Kuivatusvedet johdettaisiin reittiä laskuoja Vohonjoki Keski-Voho Ala- Voho Simojärvi (Vohonselkä). Vesistö kuuluu Kemijoen vesienhoitoalueeseen. Koko vesienhoitoalueella tavoitteena on enintään nykytason suuruinen ravinne- ja kiintoainekuormitus siellä, missä vallitsee vesien hyvä ekologinen tila ja erinomainen tai hyvä tila ei ole vaarassa heikentyä ravinnekuormituksen seurauksena. Näissä vesissä yleensä riittävät nykykäytännön mukaiset toimenpiteet. Erityistä huomiota kuormituksen hallintaan tulisi kiinnittää sellaisilla alueilla, joille on keskittynyt runsaasti vesistöjä kuormittavaa toimintaa tai joilla vesistön suojeluarvojen turvaaminen edellyttää sitä. Tällaisia osa-alueita vesienhoitoalueella ovat erityisesti Kemijoen alaosa, Simojoen vesistö sekä Ounasjoen vesistön alajuoksu. Kemijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa pintavesille vuoteen 2015 todetaan, että vesienhoitoalueen turvetuotantopinta-ala on yli hehtaaria, mistä noin puolet sijaitsee Simojoen vesistöalueella. Simojärvi on Natura-ohjelmassa suojeltu karuna kirkasvetisenä järvenä ja Simojoki kalastollisesti arvokkaana rakentamattomana jokireittinä ja toimenpideohjelmassa lisäksi merkittävänä vaelluskalajokena. Simojärven ja Simojoen ekologinen tila on erinomainen, jollaisena sen tulee säilyä. Turpeenoton keskittymisen ohella Simojoen valuma-alueella on runsaasti metsäojitusta. Vesistöön kohdistuvan kuormituksen arviointi pohjaa pääosin Pohjois- Suomen tarkkailusoiden keskimääräisiin kuormituslukuihin. Arvioinnissa ei ole otettu huomioon suo- tai vesistökohtaisia ominaispiirteitä eikä täydennetty arvioita ottamalla huomioon muun muassa ojittamattomien ja vetisten alueiden tyhjennyskuivatuksen kuormitusvaikutusta tai eristysojan ulkopuolisia, kuivatuksen aiheuttamia virtausten muutoksia ja kuormitusta. Vesienkäsittelyn pääkeinon, pintavalutuskentän, toimivuus jää arvailujen varaan. Kentästä on vaadittu lisätietoja, mutta niitä ei täydennyksessä ole. Siinä vain todetaan, että pintavalutuskentällä kasvaa rämerahkasammalta ja pullo- ja jouhisaraa. Vuoden 2010 Maanmittauslaitoksen karttapaikan ilmakuvan mukaan pintavalutuskenttä sijoittuisi ojittamattomalle alueelle, jolla näkyy olevan noroja tai piilopuroja. Se saattaa olla myös luhtainen, jolloin mitään imeytymistä suon pintakerroksiin ei tapahdu. Alueen eteläreunalla suunnitellun pintavalutuskentän ja nykyisen turpeennostoalueen välissä kulkee metsäoja, mutta senkään vaikutuksista pintavalutuskentäksi suunnitellulle suon osalle ei ole tietoa. Epävarmuutta on myös siitä, miten pohjaveden lasku tehokkaan kuivatuksen seurauksena vaikuttaisi Vareslampeen. Eristysoja tulisi hakemuksen mukaan 90 metrin etäisyydelle lammesta. Hakemuksessa todetaan, että varsinaiseen Vareslampeen ja sen vesipintaan hankkeeseen liittyvistä ojituksista ei uskota olevan vaikutusta, kuten ei turvepölystäkään. Vaikutusten arviointi ei voi olla uskon asia, vaan se edellyttää selvityksiä, jotka nyt kokonaan puuttuvat. Vareslammen etelärannan suon olosuhteisiin ojituksen arvellaan vaikuttavan kuitenkin muun muassa siten, että suon pinta- 31

32 vedet virtaisivat nykyistä nopeammin ja johdetusti metsäojastoon. Suon eteläreunalla ei ole metsäojitusta. Veden virtaus eristysojaa pitkin metsäojastoon todennäköisesti lisääntyisi, mutta sen voimakkuutta ei arvioida. Eteläreuna saattaa olla pinnanmyötäisesti umpeenkasvanut osa lampea (karttapaikan ilmakuvan perusteella). Hakemuksen maastotieto on liian vähäistä todellisen arvion tekemiseen vaikutuksista lammen tilaan. Hakemuksen mukaan alapuoliset vesistöt ovat lievästi reheviä, mutta hakemuksesta puuttuvat muun muassa tiedot Simojärven Vohonselän tilasta. Hankkeen aiheuttama lisäkuormitus kohdistuisi suojellun Simojärven Vohonselkään. Hakemuksen mukaan hankkeen vaikutuspiirissä on myös vesilain suojaamia lähteitä ja lähdepuroja, mutta niiden tilan muuttamiseksi ei haeta poikkeuslupaa. Lähteiden tilasta annetaan ristiriitaista tietoa, ja tieto hankkeen vaikutuksista siihen on olematonta. Hankkeen vaikutukset voivat olla vesilain vastaisia, jolloin hankkeen toteuttaminen edellyttäisi poikkeuslupaa. Varessuon lisäalueelle ei ole luvanmyöntämisedellytyksiä, koska hankkeesta mitä ilmeisimmin aiheutuisi ympäristönsuojelulain 42 :n vastaista merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa sekä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista ja yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. 32 Hakijan vastine ja hakemuksen muutos Hakija on toimittanut aluehallintovirastolle vastineensa lausuntojen, muistutusten ja mielipiteen johdosta. 1. Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Lisäalueen vedet on tarkoitus johtaa pintavalutuskentältä nykyiseen eristysojastoon ja edelleen samaan purkupaikkaan kuin jo tuotannossa olevan alueen vedet. Hakija on ilmoittanut muuttavansa hakemussuunnitelmaa siten, että suunnitellun lisäalueen luoteisosasta poistetaan suunnitellun lohkon 7 läntisin, 3,3 ha:n suuruinen osa-alue. Kysymyksessä on lähimpänä Vareslampea sijaitseva lisäalueen osa, jonka luontoarvot ovat suurimmat. Muutoksen jälkeen lähin lisäalueen yhteyteen kaivettava eristysoja sijaitsee 150 metrin etäisyydellä Vareslammesta Hakija on pyytänyt, että lupaviranomainen määrää lisäalueen kuntoonpanon ja tuotannon aikaiset vesistövaikutustarkkailut. Havaintopaikkoina voidaan käyttää vuosien tarkkailun aikaisia havaintopaikkoja. Hakijan mukaan Varessuon luontoselvitys on tehty asianmukaisesti. Suunnittelija on käynyt alueella kerran ja luontoselvittäjä kaksi kertaa, ja hän onraportoinut tekemänsä havainnot. Luontoselvittäjällä on 30 vuoden kokemus luonnon havainnoimisesta. Lähes puolet suunnitellusta lisäalueesta sijaitsee ojittamattomalla suoalueella. Toisaalta olemassa olevan metsäojaston lisäksi on otettava huomioon, että suoalueen yläosan ojittamattomalle kapealle suoalueelle on johdettu metsäojien ja -aurausten vesiä, jotka ovat muuttaneet suoluontoa ja suon hydrologiaa siten, että kysymyksessä olevia alueita ei voida pitää luonnontilaisina.

33 Tuotantoalueen läheisyydessä, lohkon 7 pohjoispuolella, sijaitsevasta lähteestä on olemassa olevaan metsäojaan matkaa 25 metriä. Lisäalueen turvetuotantoa varten kaivettava eristysoja sijaitsee noin 50 metrin etäisyydellä sanotusta lähteestä. Lisäksi on otettava huomioon se, että lähin oja kaivetaan paksuun turvemaahan metrin syvyyteen, lähteen virtaussuunnan alapuolelle. Sanotut seikat huomioon ottaen hakija ei usko lähteen tilan muuttuvan. 2. Lapin ELY-keskus / kalatalousviranomainen Tehtyjen selvitysten ja arvioiden perusteella Varessuon turvetuotannosta ei aiheudu vähäistä suurempia, merkittäviä vaikutuksia Vohonjoen kalastolle tai kalastukselle. Erillinen kalataloustarkkailusuunnitelma on hakijan mielestä tarpeeton. Kalatalousviranomaisen vaatimuksen mukaisesti turvetuotannosta mahdollisesti aiheutuva haitta voidaan määrätä korvattavaksi vesialueiden omistajille käyttäen korvausperusteena 10 euroa hehtaarilta vuodessa. 3. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan ympäristöjaosto Hakija on viitannut 1. Lapin ELY-keskuksen lausunnon johdosta esittämäänsä. 6. Posion 13 kylän osakaskunta Varessuon tuotannossa olevalle alueelle on myönnetty ympäristölupa vuonna Jo tuolloisissa selvityksissä on todettu, että Vohonjoki ei ole merkittävä harjuksen tai taimenen lisääntymisjoki. Näitä lajeja tavataan Vohonjoessa satunnaisesti. Selvitykset osoittavat, että tuotantoalueen kuntoonpaneminen ei ole hävittänyt näitä lajeja Vohonjoesta. Vohonjoki alkaa suoalueelta, joten sen vesi on suoperäistä. Varessuon tuotantoalueen vedet puhdistetaan parhaalla mahdollisella puhdistustekniikalla, ympärivuotisella pintavalutuksella. Kalataloudelle aiheutuvien haittojen korvaamisen osalta hakija on viitannut 2. Lapin ELY-keskuksen kalatalousviranomaisena antaman lausunnon johdosta esittämäänsä. 8. Lapin luonnonsuojelupiiri ry Väite hankkeen jaksottamisesta hanke tarkoituksella kahdeksi eri vaiheeksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyn välttämiseksi ei pidä paikkaansa. Vuonna 2007 alueen turvevarat eivät olleet hakijan tiedossa. Geologian tutkimus-keskus on tutkinut ne vuonna Lisäksi hakija on selvittänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarvetta. Lapin ELY-keskuksen mukaan sanottua menettelyä ei tarvita. Hakijan mukaan Varessuon luontoselvitys on tehty asianmukaisesti. Suunnittelija on käynyt alueella kerran ja luontoselvittäjä kaksi kertaa, ja hän on raportoinut tekemänsä havainnot. Luontoselvittäjällä on 30 vuoden kokemus luonnon havainnoimisesta. Raporttiin ei voida laittaa olettamuksia eikä merkintöjä siitä, mitä ei ole havaittu. Osa suunnitellusta lisäalueesta sijaitsee ojittamattomalla alueella, mutta samalla on otettava huomioon, että ympäristössä tehdyt metsäojitukset ja metsäpohjan käsittely ovat vaikuttaneet suon ja sen lähiympäristön alkuperäiseen kasvillisuuteen sekä suon hydrologiaan. Näin ollen suota ei voida enää pitää luonnontilaisena. 33

34 Luonnonsuojelupiirin lausumaan suon yläosan vetisyydestä hakija on todennut, että se johtuu metsäojaston vesien purkautumisesta suoraan suolle. Hakija on ilmoittanut olevansa luonnonsuojelupiirin kanssa samaa mieltä Vareslammen eteläpuolisen suoalueen luontoarvoista. Tämän mukaisesti hakija on poistanut hakemussuunnitelmasta noin 3,3 ha:n suuruisen osan tuotantoalueen länsiosasta. Muutoksen myötä tuotantoalueen eristysojan etäisyys Vareslampeen on 187 m. Hakijan käyttämän konsultin laatiman vesistövaikutusarvion mukaan lisäalueelta tulevat päästöt eivät vaaranna vesienhoitosuunnitelman tilatavoitteita eikä hankkeen toteuttamisella ole vaikutusta Simojärven tai -joen Natura-alueeseen. Hankkeella ei ole vaikutuksia Simojärvessä tai -joessa. 34 Katselmus Hakijalle, asianomaisille viranomaisille sekä muistutuksen tai mielipiteen tehneille asianosaisille on lähetetty kutsu katselmukseen ja samalla tiedoksi hakijan toimittama vastine ja hakemuksen täydennyksenä toimittama asiakirja Keski- ja Ala-Vohon järvien kalastustiedustelu. Aluehallintovirasto on suorittanut asiassa katselmuksen. Tehtyjen havaintojen perusteella Lapin ELY-keskuksen edustajat lausuivat, että suunnitellun lisäalueen lohkojen 7 ja 8 välissä sijaitsee luonnontilainen lähde ja lohkon 7 pohjoispuolella luonnontilaisen kaltainen lähde. Jälkimmäiseen liittyy lähteen osaksi katsottava lähdepuro, joka ulottuu suunnitellun lohkon 7 alueelle. Lapin ELY-keskuksen edustaja ilmoitti toimittavansa aluehallintovirastoon selvityksen mainittujen lähteiden kasvillisuudesta. Selvitys on liitetty katselmuspöytäkirjan liitteeksi 2. Suunnitellun tuotantolohkon 7 pohjoispuolella sijaitsevan Vareslammen etelärannan alueella hakijan edustaja totesi, että hakijan vastineeseen liitetyn hakemuksen muutoksen jälkeen tuotantolohkon 7 reunaoja sijaitsisi vähintään 150 metrin etäisyydellä Vareslammen eteläosasta. Suunnitellun tuotantolohkon 8 pohjoispuolella ja lohkon 9 länsi- ja eteläpuolella sijaitsevan lammen (nimetön) alueeksi arvioitiin 30 m x 30 m. Paikalla todettiin, että lampi saattoi olla jo kesävedenkorkeudessa. Lammen eteläosassa kepillä mitaten todettiin, että vajaan metrin etäisyydellä rannasta vesisyvyys oli 1 1,5 metriä. Havaintojen perusteella esitettiin epäily, että hakemuksessa esitetystä poiketen lampi ei välttämättä kuivu kesällä. Posion 13 kylän osakaskunnan edustajan mukaan sekä Vareslammen että tuotantolohkojen 8 ja 9 lähistöllä sijaitsevan lammen (nimetön) virkistyskäyttö kalastukseen on vähäistä. Hakemuksessa tarkoitetulla lisäalueella kuljettaessa keskusteltiin luontoselvityksiltä edellytettävistä laatuvaatimuksista ja erityisesti tässä asiassa tehdyistä luontoselvityksistä. Suunnitellun pintavalutuskentän nykyisiin olosuhteisiin tutustumisen jälkeen Lapin ELY-keskuksen edustaja totesi, että tässä tapauksessa enemmän viitasammakkoselvityksen tekeminen ei ole välttämätöntä.

35 Katselmuksessa keskusteltiin lisäksi vesilain (264/1961) 1 luvun 17 a :n mukaisesta menettelystä koskien poikkeusluvan hakemista luonnontilaisen tai luonnontilaisen kaltaisen lähteen muuttamiseen. Katselmuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Aluehallintovirasto on lähettänyt katselmuspöytäkirjan katselmukseen kutsutuille tiedoksi ja varannut tilaisuuden huomautusten tekemiseen sen johdosta viimeistään Huomautuksia ei ole tehty. 35 Kuuleminen poikkeuslupahakemuksen johdosta Aluehallintovirasto on varannut Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Posion ja Ranuan kuntien ympäristösuojeluviranomaisille, Posion 13 kylän osakaskunnalle, Pernun yhteisten kalavesien osakaskunnalle sekä Lapin luonnonsuojelupiiri ry:lle tilaisuuden täydentää asiassa antamiaan lausuntoja, muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä lähteiden tilan muuttamista koskevan poikkeuslupahakemuksen sekä siihen liitetyn selvityksen Varessuon lähdeselvitys 2013 johdosta viimeistään Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskuksen mukaan tässä tapauksessa lähteitä luokiteltaessa tulisi käyttää ensisijaisesti biologisia perusteita, sitten vesilain määritelmiä ja vasta sitten metsälain tulkintaa koskevaa määritelmää. Kyseessä olevassa selvityksessä luokittelun pohjana oli metsälain tulkinta. Jos halutaan käyttää eri tulkintoja siitä, mitä lähteet ovat, tulee lähtökohtaisesti selvittää, miten tulkinnat eroavat biologisesta luontotyypin määritelmästä. Selvityksestä jäi mielikuva, että tihkupintoja ei pidetty lähdeluontotyyppinä. Vesilaissa pohjavesiesiintymällä tarkoitetaan kyllästyneeseen vyöhykkeeseen yhtenäisenä vesimassana varastoitunutta pohjavettä. Tihkupintakin on vedellä kyllästynyt vyöhyke. ELY-keskus on lisäksi huomauttanut, että Tulokset ja Johtopäätökset -osioissa mainitut tihkupintojen määrät poikkeavat toisistaan. Myös kirjallisuusluettelon olisi syytä aina olla näkyvissä, jotta asioihin perehtymätön voisi ymmärtää, onko käytetty kirjallisuus asianmukaista. Käytetty lähdeteos oli Markku Meriluoto ja Timo Soininen 2002: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Koska EU:n direktiivissä luontotyyppien luokittelu ja niiden arviointi perustuu biologiseen tarkasteluun, olisi ollut suositeltavaa käyttää luontotyyppipohjalta asiaa lähestyvää kirjallisuutta siis puhtaasti biologista (esimerkiksi R. Juutinen ja J.S. Kotiaho 2009: Lähteikköjen luonnontilan ja sammaliston pitkäaikaismuutos. Suomen ympäristö). Edellä mainittuja seikkoja lukuun ottamatta työ on ELY-keskuksen näkemyksen mukaan asiantuntevasti ja hyvin tehty. Saadun selvityksen perusteella Lapin ELY-keskus on katsonut, että vesilain 2 luvun 11 :n mukainen poikkeamislupa voidaan myöntää. ELYkeskus on kuitenkin pitänyt tärkeänä, että esimerkiksi suoja-aluein varmistetaan, että hankkeen vaikutukset lähteisiin jäävät mahdollisimman pieniksi.

36 36 8. Lapin luonnonsuojelupiiri ry Lapin luonnonsuojelupiiri ry on katsonut, että Varessuon lisäaluetta koskeva ympäristölupahakemus tulee hylätä. Hanke vaarantaa alueen lähdeluonnon edustavuutta, hakemuksen luontoselvitykset ovat asiantuntemattomia ja ne on laadittu selvästi hanketta puoltaviksi. Vesienkäsittelyn toimivuuden kannalta hanke sisältää sellaisia riskitekijöitä, joita suurimpien virtaamien olosuhteissa ei pystytä hallitsemaan. Lähteikköselvityksessä on jonkin verran ristiriitaisia tietoja löydettyjen lähteiden määrästä, mutta karttaliitteen mukaan alueelta on löytynyt lähteeksi luokiteltavaa kohdetta yhdeksän, joista kaksi (kohteet 13 ja 14) sijaitsee aikaisemmassa katselmustoimituksessa todetun mukaisesti suunnitellulla turvetuotantoalueella. Lähdeselvityksen perusteella kohteiden tarkempi vertaileminen on mahdotonta, sillä lähteiden sammallajistoa ei ole eritelty kohteittain. Selvityksen tekijän mukaan lähteiden luonnontilaisuus oli yleensä hyvää luokkaa, ravinteisuuden edustaessa lievää keskiravinteisuutta ja ainoastaan yhden kohteen yltäessä meso-eutrofiaan. Varessuon lisäalueen katselmuksessa mukana olleet biologi ja lähdeasiantuntija luokittelivat lähteen 13 mesotrofiseksi ja lähteen 14 mesoeutrofiseksi. Lähdekartoituksen tekijältä on jäänyt huomaamatta lähteen 13 lähdepuro, vaikka se näkyy niin kartoilla, ilmakuvissa kuin luonnossakin. Lähteen 14 osalta kartoittaja, mainitsee vain kolme pientä vierekkäistä lähdettä, mutta ei mainitse niiden alapuolella sijaitsevaa, halkaisijalta noin 10 metriä olevaa tihkupintaa, enempää kuin sen ravinteisuuttakaan. Kaiken kaikkiaan voitaneen kuitenkin arvioida, että lisäalueella sijaitsevat lähteet edustavat luontoarvoiltaan kartoitusalueen lähteiden hyvää keskitasoa. Lukumääräisesti ne edustavat yli viidennestä kartoitusalueen lähteistä ja kolmannesta Varessuon alueen lähteistä. Hakijan mielestä tällainen lähdeluonnon alueellinen heikentäminen ei ole merkittävää, vaan vesilain 2 luvun 11 :n mukainen poikkeuslupa tulee myöntää. Lapin luonnonsuojelupiiri ry:n näkemyksen mukaan molemmilla laskentatavoilla alueen lähdeluonnon monimuotoisuus vaarantuu mahdollisen turvetuotannon vuoksi huomattavasti, eikä vesilain mukaisen poikkeusluvan myöntämiselle Varessuon lisäalueelle ole edellytyksiä. Lapin luonnonsuojelupiiri ry on jo aikaisemmin kritisoinut Varessuon lisäalueen luontoselvitysten puutteita. Niihin hakija ei ole toimittanut minkäänlaisia lisäselvityksiä. Ei ole mitenkään uskottavaa, ettei ammattitaitoinen linnustokartoittaja löydä parhaana pesimäaikana luonnontilaiselta, paikoin hyvin märältä suolta kuin kaksi suolla pesivää lajia, liron ja pikkukuovin. Näin kuitenkin luontokartoituksen tekijä on väittänyt. Alueen katselmuksessa suolla havaittiin muutaman iltapäivän tunnin aikana, joka on lintuhavainnoinnin kannalta huonointa mahdollista vuorokaudenaikaa, liron ja pikkukuovin lisäksi kalalokki, valkoviklo ja niittykirvinen. Luotettavin tulos lintukartoituksissa saadaan, kun se tehdään aamulla klo 3 8, jolloin linnut ovat aktiivisimmillaan. Tällöin yhdellä kartoituskerralla voidaan havaita % alueen linnustosta. Varessuon lisäalueen luontoselvityksessä kartoituksen kelloaikaa ei mainita. Myös lisäalueen hydrologisesta tilasta annetaan toivoton kuva: sen mukaan tutkimusalue on hydrologisesti muuttunutta suota ja sen luonnontila on häiriintynyt kauttaaltaan.

37 Varessuon pinta laskee voimakkaasti etelään päin mentäessä, joten selvitysalueen hydrologiaan vaikuttavat lähinnä suon luoteis-, pohjois- ja itäosan kivennäismailta tulevat vedet. Muutamaa suon koillisosan perukkaan laskevaa metsäojaa lukuun ottamatta tämä laaja alue on ojittamatonta, joten aapasuon kehitykselle välttämätön suon ja kivennäismaan hydrologinen ja ravinnetaloudellinen yhteys ja luonnontila on lähes häiriintymätön. Suon vetisyys johtuu lähinnä viettäviltä kivennäismailta valuvista pintavesistä, mutta myös pohjavesiä voi purkautua suolle muuallakin kuin havaittuihin lähteisiin. Merkittäviä muutoksia ojituksista on aiheutunut ainoastaan lisäalueen eteläosan kahdella ojitusalueella, mutta niidenkään vaikutus ei yllä paljoa laitaojien ulkopuolelle. Kaiken kaikkiaan Varessuon lisäalueen luontoselvityksestä, sen tuloksista ja sananvalinnoista paistaa lähinnä luontokartoittajan halu miellyttää selvityksen tilaajaa, eikä se anna hankkeesta vastaavalle tai lupaviranomaiselle ympäristönsuojelulain 4, 5 ja 6 :ssä edellytettyjä tietoja hankkeen ympäristövaikutuksista. Kevään katselmuksessa ilmeni, että lisäalueen vedet on tarkoitus laskea pintavalutuskentän 2 jälkeen Varessuon käytössä olevan turvekentän ojaston kautta Vohonjokeen. Tällöin kertaalleen puhdistetut jätevedet joutuvat kulkemaan pitkän matkan pölyävän turvekentän kautta, mikä voi suurelta osin kumota pintavalutuskentän 2 puhdistusvaikutuksen ja aiheuttaa vanhalle pintavalutuskentälle ylimääräistä kuormitusta. Tällaisia yhdistelmiä on jo käytössä muillakin soilla ja on kokemuksia siitä, että viimeisen, vesistöön johtavan kentän toimivuus on selvästi huonompaa kuin ylempänä sijaitsevien. Viimeisen kentän toimivuus kuitenkin ratkaisee turvesuon aiheuttaman vesistökuormituksen määrän. Varessuon vesienkäsittelyrakenteiden toimivuutta voi edelleen heikentää se, että suunniteltu lisäalue ja etenkin lohko 7 viettävät voimakkaasti alaspäin. Tällainen turvekenttä on eroosioherkkää, ja rankkasade voi aiheuttaa pintavalutuskentällä tulvimista, mikä heikentää sen puhdistustehoa. Kevättulvan olosuhteissa virtaamat tulevat todennäköisesti olemaan niin voimakkaita, että pintavalutuskentällä ei ole minkäänlaista puhdistustehoa. Lohkon 7 kuivattaminen ja turpeen poisto voivat vaarantaa myös Vareslammen vedenpinnan säilymisen. Mikäli korkealla sijaitsevan lammen vedet lähtevät liikkeelle, seurauksena voi olla myös arvaamattoman suurten kiintoainepäästöjen syntyminen. Kokonaisuutena Varessuon lisäalueen ominaisuuksiin, pinnanmuotoihin ja vesienjohtamistapaan sisältyy niin suuria vesiensuojelullisia riskejä, että ne nousevat ympäristöluvan myöntämisen esteiksi. 37 Hakijan vastine Hakija on antanut vastineen poikkeuslupahakemuksen johdosta annetuista Lapin ELY-keskuksen lausunnon täydennyksestä sekä Lapin luonnonsuojelupiiri ry:n mielipiteen täydennyksestä. 1. Lapin ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Hakija on pahoitellut, että lähdeselvityksen tehnyt konsultti on käyttänyt luokittelun pohjana virheellisesti metsälain mukaista luokittelua eikä biologista luokittelua, niin kuin olisi pitänyt. Selvitys on kuitenkin tehty asiantuntijoiden toimesta perusteellisesti ja hyvin. Suunnitelmassa on jo huomioitu

38 riittävät suoja-alueet Vareslampeen, nimettömään lampeen sekä lohkon 7 pohjoispuolella sijaitsevaan varsinaiseen lähteeseen. Hakijan mukaan vesilain 2 luvun 11 :n mukainen poikkeamislupa voidaan myöntää valuma-alueelta tehtyyn lähdeselvitykseen perustuen. 8. Lapin luonnonsuojelupiiri ry Hakijan mukaan poikkeamislupa tulee myöntää, koska alueella sijaitsee useita lähteitä. Vaikka hankkeen myötä niistä kahden tila voi muuttua, jää alueen läheisyyteen useita luonnontilaltaan parempia lähteitä, joiden tila ei hankkeen myötä vaarannu. Linnusto- ja luontokartoitusta on kommentoitu aikaisemmin annetuissa vastineissa hakijan mielestä riittävästi. Hakija on toimitettuun vastineeseensa viitaten todennut jo suostuneensa poistamaan Vareslammen eteläpuolelle sijoittuvan lohkon 7 länsiosan muun muassa hydrologisin perustein. Hakijan mukaan koko suon hydrologista tilaa ei voida pitää luonnontilaisena. Aluetta ympäröivät moreenikankaat on jo aiemmin syväaurattu metsänkasvun edistämiseksi ja näiltä kankailta valuvat pintavedet ovat muuttaneet suoalueen luonnontilaa ja hydrologiaa. Eniten suon hydrologiseen tilaan on kuitenkin vaikuttanut suon keskelle, lähinnä lohkolle 8, sijoittuva laaja metsäojitusten alue. Hakijan mukaan hanke ei vaikuta Vareslammen tilaan, sillä turvetuotantoalueen eristysoja sijaitsee lähimmillään 187 metrin etäisyydellä. Kun lisäksi otetaan huomioon, että tuotantolohkon 7 ja Vareslammen välillä sijaitsee matalaturpeinen kangasalue, ei lammen tulvimisvaaraa ole eikä lammen veden korkeusasema hankkeen myötä muutu. Tuotantolohkon 7 kaltevuus on myös hakijan mukaan haasteellinen. Sen vuoksi suunnitelmassa on ojasuuntia mietitty ja sanotun lohkon sarkaojiin on esitetty padottava päisteputkitus auman 4 pohjoispuolelle. Myös kokoojaojiin on esitetty virtaamaa hidastavia ja eroosiota vähentäviä virtaamansäätöpatoja. Toisin kuin luonnonsuojelupiiri on väittänyt, pintavalutuskentältä 2 vesiä ei johdettaisi pöllyävien turvekenttien läpi purkupaikalle. Hakija on esittänyt, että pintavalutuskentältä 2 vedet johdetaan Varessuon nykyisen tuotantoalueen eristysojastoon, jossa virtaa vain puhtaita tai puhdistettuja vesiä. Hakijan mukaan erillistä purkupaikkaa parempi vaihtoehto on, että purkupaikka alapuoliseen vesistöön on sama kuin kuin Varessuon nykyisen tuotantoalueen vesillä. Lohkon 6 vedet puhdistetaan pintavalutuskentällä 1. Hakijan mukaan Lapin luonnonsuojelupiiri ry ei ole esittänyt mitään uutta erityissyytä, miksi haettua poikkeamislupaa ei voitaisi myöntää. 38 Hakemuksen täydennykset Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon ajantasaisen Varessuon lisäalueen kuntoonpanosuunnitelmakartan, ajantasaisen tuotantosuunnitelmakartan hakemusasiakirjoihin liitettävänä versiona ja päätöksen liitteeksi liitettävänä versiona sekä vesienjohtamisreittikartan Vohonjokeen.

39 Hakija on , ja toimittanut aluehallintovirastoon Varessuon tuotannossa olevaa aluetta koskevia tietoja sekä hakemuksessa päästöjen laskennassa käytettyjä virtaamatietoja. 39 MERKINTÄ 1. Aluehallintovirasto on päättänyt, että asian esittelijäksi määrätty ympäristöylitarkastaja on esittämillään perusteilla esteellinen esittelemään asian. 2. Asiaa ratkaistaessa esillä ovat olleet ympäristölupaviraston päätökseen nro 11/08/1 liittyvät asiakirjat. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U VESILAIN (264/1961) 1 LUVUN 17 A :N MUK AISTA POIKKEUSTA KOSKEVA RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Rasepi Oy:lle vesilain (264/1961) 1 luvun 17 a :n 2 momentin mukaisen poikkeuksen kiellosta muuttaa Varessuon suunnitellun lohkon 7 pohjoispuolella sijaitsevaa lähdettä lähdepuroineen sekä lohkojen 7 ja 8 välisellä alueella sijaitsevaa lähdettä niin, että niiden säilyminen luonnontilaisena tai luonnontilaisen kaltaisena vaarantuu. YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Rasepi Oy:lle ympäristöluvan Posion kunnassa sijaitsevan Varessuon turvetuotantoalueen laajentamiseen. Lisäalueen tuotantopinta-ala on 42,8 ha. Tuotantoalueen pinta-ala on kaikkiaan 155,6 ha. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä, jotka korvaavat ympäristölupapäätöksen nro 11/08/1 lupamääräykset kokonaisuudessaan. Toiminnan laajentumisesta aiheutuvat kalasto- ja kalastusvahingot velvoitetaan korvaamaan vesialueen omistajalle suoritettavalla korvauksella lupamääräyksestä 20 ilmenevästi. Ennalta arvioiden laajentamisesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa toimenpitein estettävää, hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Ympäristölupapäätöksen nro 11/08/1 määräys jättää lupamääräysten tarkistamishakemus vuoden 2018 loppuun mennessä muutetaan siten, että sanottu hakemus on jätettävä vuoden 2023 loppuun mennessä.

40 40 LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisem iseksi Päästöt pintavesiin 1. Varessuon lohkojen 1 5 vedet ja osa lohkon 6 vesistä on johdettava tämän päätöksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan 1 kautta Vohonjokeen. Osa lohkon 6 vesistä sekä lohkojen 7 9 vedet on johdettava sanotun kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan 2 kautta Vohonjokeen. 2. Tuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen täydennyksenä toimitetun tuotantosuunnitelmakartan Varessuo ja lisäalue. Tuotantosuunnitelmakartta MK 1: mukaisesti sarkaoja-rakenteiden, virtaamansäätöpatojen, laskeutusaltaiden 1 3 kautta sekä käsiteltävä ympärivuotisesti pintavalutuskenttien 1 ja 2 avulla. Sarkaojien päissä tulee olla lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Lisäalueen lohkon 7 sarkaojissa on oltava ylimääräiset padottavat päisteputket auman 4 kohdalla. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Varessuon tuotannossa jo olevan alueen laskeutusaltaita 1 ja 2 on laajennettava Lapin ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla niin, että niiden mitoitus on riittävä ottaen huomioon edellä sanotun mukaisesti lisäalueelta johdettavat vedet ja että kummankin laskeutusaltaan tilavuus on hakemuksen täydennyksestä (liite 7) ilmenevästi vähintään m 3. Laskeutusallas 3, laskeutusaltaiden 1 ja 2 laajennus sekä pintavalutuskenttä 2 on tehtävä ja otettava käyttöön ennen lisäalueen kuntoonpanoa. Lisäalueen kuntoonpanon yhteydessä likaantuvat vedet on johdettava vesistöön laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien kautta. Auma-alueiden ja ojien väliin tulee jättää riittävä suojakaista, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Eristysojia kaivettaessa on käytettävä kaivukatkoja ja vedet on johdettava pintavaluntana vesistöön, jos se on mahdollista. Kuntoonpanon aloittamisesta on ilmoitettava ennakkoon Lapin ELYkeskukselle. Vesienkäsittelyrakenteille on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava ELY-keskukselle.

41 3. Pintavalutuskentillä 1 ja 2 on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna vähintään seuraavat puhdistustehot tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: 41 Puhdistusteho Lähtevän veden pitoisuus Kiintoaine 50 % 8 mg/l Kokonaisfosfori 50 % 40 µg/l Kokonaistyppi 20 % µg/l Puhdistusteho lasketaan ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Mikäli tarkkailun perusteella pintavalutuskentän puhdistusteho ei täytä puhdistusteho- ja pitoisuusvaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti Lapin ELY-keskukselle ja Posion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos puhdistusteho on seuraavanakin vuonna tehovaatimuksia pienempi ja lähtevän veden pitoisuus vaadittua suurempi, luvan saajan on toimitettava sitä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa. 4. Kaivumaat on muotoiltava ympäristöön sopiviksi ja on huolehdittava siitä, ettei niiden taakse jää haitallisia vettymisalueita. Ojien ulottamista kivennäismaahan on vältettävä. Ojituksista, jotka ulottuvat kivennäismaahan, on ilmoitettava etukäteen ELY-keskukselle. Työt on muutoinkin tehtävä niin ja sellaisena aikana, että niiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 5. Kuntoonpanosuunnitelmaan ja vesienkäsittelyrakenteisiin saa Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä muutoksia, joilla ei ole haitallista vaikutusta yleiseen tai yksityiseen etuun. 6. Vesienkäsittelyrakenteet ja -laitteet sekä tuotantoalueen vesien laskuojat on pidettävä kunnossa ja niiden toimivuus on tarkastettava säännöllisesti. Sarkaojat sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä. Mahdolliset kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaat ja lietesyvennykset on tyhjennettävä myös kuntoonpano-vaiheessa lietetilan täytyttyä, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä. Poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse takaisin altaisiin tai ojastoon taikka vesistöön. Pintavalutuskentän toimintaa on tarkkailtava. Mahdolliset oikovirtaukset on estettävä padotuksin tai muilla toimenpiteillä. Rakenteiden ja laitteiden toimivuudesta ja altaiden sekä syvennysten tyhjennyksestä on tiedot merkittävä käyttöpäiväkirjaan ja annettava tarvittavat tiedot Lapin ELY-keskukselle. Vesienkäsittelyrakenteiden ja -laitteiden sekä ojastojen kunnosta ja puhdistamisesta on huolehdittava myös tuotannon keskeytysten aikana. 7. Massansiirtoja ja matalakenttäojituksia sekä niihin liittyviä tuotantosuunnitelmasta poikkeavia vesienkäsittelyrakenteita ja vesienjohtamisjärjestelyjä koskevat suunnitelmat on esitettävä ennakkoon Lapin ELY-keskuksen hyväksyttäväksi sekä lähetettävä tiedoksi Posion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

42 42 Päästöt ilmaan 8. Tuotantotoimet sekä turpeen varastointi, käsittely ja kuljetus on suunniteltava ja ajoitettava niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Tuotannossa on mahdollisuuksien mukaan käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia koneita ja laitteita. Pölyävät työvaiheet on keskeytettävä tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s. Melu 9. Kuntoonpano, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä niin, että niistä ei aiheudu kohtuutonta melua. Jätteet ja varastointi 10. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemuksessa (s. 9) ja sen toimitetussa täydennyksessä esitettyä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle. 11. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Pysyvästi paikalleen sijoitettujen polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 12. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Posion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 14. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta vähintään kahden vuoden ajan ja sen jälkeenkin, kunnes alueet on siirretty pysyvästi muuhun käyt-

43 töön tai ne ovat kasvipeitteisiä. Luvan saajan on esitettävä ELYkeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 15. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Lapin ELY-keskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Alueelle voidaan jättää jälkikäyttöä ja vesienkäsittelyä tukevia rakenteita, kuten esimerkiksi päisteputkia. Poltto- ja voiteluaineiden sekä jäteöljyjen varastointi- ja käsittelypaikoilla tulee varmistaa, että maaperä on öljyhiilivedyistä puhdas. Vesienkäsittelyä sekä päästö- ja vaikutustarkkailua sekä vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapitoa on jatkettava kahden vuoden ajan ja sen jälkeenkin, kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön tai se on kasvipeitteinen. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista 43 Tarkkailu 16. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 17. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan sekä kalastoon ja kalastukseen Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Lapin alueen turvetuotannon päästöjen vaikutuksia seurataan vuosiksi laaditun Vapon ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti. Varessuon vaikutustarkkailu voidaan liittää osaksi tätä ohjelmaa täydentämällä sitä sekä veden laadun että kalaston ja kalastuksen tarkkailun osalta. Ehdotukset ohjelman täydentämiseksi on toimitettava Lapin ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Ehdotus uudeksi vaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Lapin ELYkeskukselle hyvissä ajoin ennen tarkkailuohjelman voimassaolon päättymistä. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Vesistö- ja kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Lapin ELYkeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja kalatalousviranomaiselle, Posion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Suolijärven kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoite 18. Luvan saajan on tarvittaessa osallistuttava laskuojien sekä niiden ja Vohonjoen yhtymäkohdan alueen kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta.

44 44 Istutusvelvoite 19. Luvan saajan on istutettava vuosittain 500 vähintään 10 cm:n pituista siikaa Keski-Vohojärveen Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Istutuksen toteuttamisesta on kuultava vesialueen omistavaa Posion 13 kylän osakaskuntaa ja järven kalastusoikeuden vuokrannutta Pernun yhteisten kalavesien osakaskuntaa. Korvaus kalastuksen tuoton alenemisesta 20. Luvan saajan on maksettava Pernun yhteisten kalavesien osakaskunnalle Vohonjoen sekä Keski-Voho- ja Ala-Vohojärven kalastuksen tuoton alenemisesta 428 euroa vuodessa. Korvaus on suoritettava Pernun yhteisten kalavesien osakaskunnalle ensimmäisen kerran siltä vuodelta, jona Varessuon lisäalueen kuntoonpano ja vesien johtaminen Vohonjokeen on aloitettu. Sanotulta vuodelta korvaus on suoritettava kuukauden kuluessa vesien johtamisen aloittamisesta ja seuraavilta vuosilta asianomaisen vuoden tammikuun loppuun mennessä (eräpäivä). Eräpäivän jälkeen suoritetulle korvaukselle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, joka on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva korkolain 12 :ssä tarkoitettu viitekorko. Porotaloudelle aiheutuvien vahinkojen ehkäiseminen 21. Kokoojaojien ja sarkaojien yläpäät on luiskattava pituussuunnassa vähintään kaltevuuteen 1:1,5 ojiin joutuvien porojen ylöspääsyn helpottamiseksi. Vastaavanlaiset luiskat on tehtävä metrin välein niiden eristys-, reuna- ja kokoojaojien sivuluiskiin sekä sammutusvesialtaiden ja muiden kaivantojen yhdelle sivulle siltä osin kuin niiden luiskat ovat kaltevuutta 1:1,5 jyrkempiä. Toimenpiteitä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, mikäli luvan saaja sopii asian muutoin asianomaisen paliskunnan kanssa. OHJAUS ENNAKOIMATTOM AN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä aluehallintovirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. VESILAIN (264/1961) 1 LUVUN 17 A :N MUK AISTA POIKKEUSTA KOSKEVAN RATKAISUN PERUSTELUT Hankkeen vaikutukset lähteisiin Varessuon lisäalueen lohkon 7 pohjoispuolella sijaitseva lähde on asiassa suoritetussa katselmuksessa saadun selvityksen mukaan luonnontilaisen kaltainen ja siten katsottava luonnontilaiseksi lähteeksi. Tämä lähde ei sijaitse Varessuon lisäalueella eikä siihen näin ollen ole tarvetta kajota. Lähteeseen liittyy kuitenkin luonnontilainen lähdepuro, joka on katsottava lähteen osaksi. Lähdepuro ulottuu lisäalueen lohkolle 7, joten sanotun lohkon tuotantoon ottaminen edellyttää lähteen osan eli lähdepuron luonnontilan muuttamista, oikeastaan hävittämistä.

45 Asiassa suoritetussa katselmuksessa todettiin lisäksi, että Varessuon lisäalueen lohkojen 7 ja 8 välisellä alueella sijaitsee luonnontilainen lähde useine purkautumispintoineen. Varessuon lisäalueen tuotantoon ottaminen muuttaisivat tämän lähteen luonnontilan, oikeastaan tuhoaisivat lähteen. Poikkeuslupahakemus Hakija on hakenut aluehallintovirastolta vesilain (587/2011) 2 luvun 11 :n 21 momentissa tarkoitettua poikkeuslupaa edellä sanottujen lähteiden luonnontilan muuttamiseksi. Sovellettava lainsäädäntö Ympäristölupahakemuksen vireilletulo ja vesilain (587/2011) 19 luvun 3 :n 1 momentin voimaantulosäännös huomioon ottaen aluehallintovirasto ratkaisee lähteiden luonnontilan muuttamista koskevan poikkeuslupahakemuksen vesilain (264/1961) 1 luvun 17 a :n mukaisesti. Vuoden 2011 loppuun saakka voimassa olleen vesilain (264/1961) 1 luvun 17 a :n (1391/2009) 1 momentin mukaan luonnontilaista lähdettä ei saa muuttaa niin, että sen säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Sanotun lainkohdan 2 momentin mukaan aluehallintovirasto voi yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksen 1 momentin kiellosta, jos momentissa tarkoitettujen lähteiden suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Poikkeusluvan myöntämisen edellytykset Vesilain 1 luvun 17 a on alun perin säädetty osana luonnonsuojelulainsäädännön uudistamista (1105/1996). Luonnonsuojelulainsäädännön uudistamiseksi annetun hallituksen esityksen (HE 79/1996) yksityiskohtaisissa perusteluissa lausuttiin vesilakiin (264/1961) lisättäväksi esitetyn 1 luvun 17 a :n osalta: Lähteet tai lähteiköt ovat pohjavesien purkautumispaikkoja usein harjujen ja mäkien rinteillä tai juurella. Niiden ominaisuuksiin kuuluu veden alhainen ja läpi vuoden tasainen lämpötila. Lähteiden ravinne- ja lämpötalous sekä hydrologia aiheuttavat poikkeukselliset olosuhteet ja elättävät juuri niille ominaista eliölajistoa. Lähteissä ja niiden ympäristössä kasvillisuus, erityisesti sammallajisto, on monipuolista sisältäen useita uhanalaisiakin lajeja. Maassamme on alunperin ollut paljon luonnonvaraisia lähteitä, mutta soranoton, kaivojen rakentamisen, ojitusten ja muiden toimenpiteiden johdosta niitä on enää jäljellä hyvin vähän. Näistä syistä ehdotetaan, että luonnontilaisilla lähteillä olisi koko maassa sama suoja kuin edellä luonnontilaisilla uomilla. Luonnontilaisten uomien (1 luku 15 a ) osalta edellä mainitussa hallituksen esityksessä todetaan: Koska tapauksia voi olla hyvinkin erilaisia, olisi edellä tarkoitetun sääntelyn oltava joustavaa. Tämän vuoksi ehdotetaan pykälän 2 momentissa, että vesioikeus voisi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen mainituista kielloista, jos pykälässä tarkoitettujen pienvesien suojelutavoitteet eivät mainittavasti vaarannu. Vaarantumista olisi tulkittava samalla tavoin kuin luonnonsuojelulakiehdotuksen 31 :ssä... Luonnonsuojelulain 31 :n osalta edellä mainitussa hallituksen esityksessä todetaan: 31. Poikkeamisvalta. Pykälän mukaan alueellinen ympäristökeskus voisi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen 29 :n 1 momentin kiellosta. Tietty toimenpide voitaisiin siten sallia, kunhan kyseisen luontotyypin suojelutavoitteet kokonaisuutena tarkastellen eivät ratkaisun kautta huomattavasti vaarannu. Sen lisäksi voitaisiin toimenpide sallia, jos 45

46 luontotyypin suojelu estää yleisen edun kannalta erittäin tärkeän hankkeen tai suunnitelman toteuttamisen. Natura 2000-alueiden osalta on luonnollisesti otettava huomioon 66 :stä johtuvat rajoitukset. Asiassa saatu selvitys ja poikkeusluvan myöntäminen Asiassa suoritetusta katselmuksesta laaditusta pöytäkirjasta, erityisesti sen liitteenä 2 olevasta lähdesammalselvityksestä, ilmenevien tietojen perusteella voidaan arvioida, että poikkeuslupahakemuksen kohteena olevilla kahdella lähteellä ei ole poikkeuksellisia luonnonsuojelullisia arvoja kasvillisuuden tai muullakaan perusteella. Toisaalta poikkeuslupahakemukseen liitetystä lähdeselvityksestä ilmenee, että Varessuon alueen 3. jakotason valuma-alueelle sijoittuu useita muitakin luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia lähteitä. Lähteiden olosuhteista saatu selvitys ja toisaalta edellä mainitulla valumaalueella sijaitsevat muut luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset lähteet huomioon ottaen aluehallintovirasto arvioi, että poikkeuslupahakemuksessa tarkoitetun kahden lähteen luonnontilan muuttamisesta, oikeastaan toisen lähteen hävittämisestä kokonaan ja toisen osittain, ei kokonaisuutena tarkastellen aiheudu lähteiden suojelutavoitteiden huomattavaa vaarantumista. Näin ollen haettu poikkeuslupa voidaan myöntää. 46 YMPÄRISTÖLUPARATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Kyseessä on luvan saaneen Varessuon turvetuotantoalueen toiminnan laajentaminen tavalla, joka edellyttää ympäristölupaa. Tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja tai luontotyyppejä. Lisäalueella sijaitsee lähde ja myös sen lähistöllä sijaitsee lähde, jonka osaksi katsottava lähdepuro ulottuu lisäalueelle. Tällä päätöksellä aluehallintovirasto myöntää luvan hakijalle vesilain (264/1961) 1 luvun 17 a :n 2 momentin mukaisen poikkeuksen kiellosta muuttaa sanottuja lähteitä, osittain oikeastaan tuhota niiden luonnontila. Sekä jo tuotannossa olevalta 112,8 ha:n kokoiselta että 42,8 ha:n kokoiselta lisäalueelta johdettavat vedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella. Useissa tapauksissa turvetuotantoalueen pintavalutuskentän toiminnan on todettu tehostuneen sen oltua käytössä joitakin vuosia. Näin voidaan olettaa tilanteen olevan myös Varessuon turvetuotantoalueen tapauksessa. Mitoitusvaatimukset täyttävä lisäalueen pintavalutuskenttä 2 sijaitsee ojittamattomalla alueella ja sen toiminnalle on asetettu puhdistustehovaatimukset tai vaihtoehtoisesti lähtevälle vedelle enimmäispitoisuudet. Ottaen huomioon hakemuksessa esitetyt ja muut käytettävissä olevat tiedot jo tuotannossa olevalta alueelta aiheutuneista ja aiheutuvista päästöistä aluehallintovirasto katsoo, että sanotut puhdistustehovaatimukset tai niille vaihtoehtoiset enimmäispitoisuusrajat on merkittävän pilaantumisen ehkäisemiseksi asetettava myös pintavalutuskentän 1 toiminnalle. Näin määrättynä vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset.

47 Tässä tapauksessa ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä vesistöön joutuvien päästöjen osalta on, että jo tuotannosta olevan 112,8 ha:n kokoisen alueen sekä 42,8 ha:n suuruisen lisäalueen toiminnasta ei aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista. Asiassa saadun selvityksen mukaan hakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuvat kiintoaine- ja kokonaisfosforipäästöt tulevat olemaan suurempia kuin toimintaan myönnetyn ympäristölupapäätöksen hakemusasiakirjoissa (Dnro PSY-2007-Y-51) arvioidut päästöt. Päästöistä vesistössä aiheutuvat pitoisuuslisäykset ovat kuitenkin absoluuttisesti arvioituina samaa suuruusluokkaa kuin lupaa myönnettäessä on edellytetty. Lisäksi aluehallintovirasto on ottanut huomioon, että päästöt on arvioitu sulan maan aikaisen pintavalutuksen ominaispäästöjen perusteella, vaikka Varessuon turvetuotantoalueen vesienkäsittely perustuu ympärivuotiseen pintavalutukseen. Ympärivuotisella pintavalutuksella varustettujen turvetuotantoalueiden päästöt ovat keskimäärin merkittävästi pienempiä kuin sulan aikaisella pintavalutuksella varustettujen. Vohonjoki laskee Keski-Vohojärven ja Ala-Vohojärven kautta Simojärveen, joka sijaitsee noin 10 km:n etäisyydellä Varessuolta. Aluehallintovirasto katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella, että lisäalueen turvetuotantoon ottaminen ei, kun huomioon otetaan myös Varessuolla jo harjoitettava turvetuotanto, luonnonsuojelulain 65 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura verkostoon sisällytetyn Simojärven (FI ) alueen niitä luonnonarvoja (alueellisesti merkittävä karu kirkasvetinen järvi), joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 ja siihen liittyvän toimenpideohjelman mukaan vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on pintavesien hyvän tai erinomaisen tilan turvaaminen pääosin nykykäytännön mukaisin toimin ja osittain lisätoimin. Koko vesienhoitoaluetta koskevana ravinne- ja kiintoainekuormituksen tavoitteena on enintään nykytason suuruinen kuormitus siellä, missä vallitsee vesien hyvä ekologinen tila ja erinomainen tai hyvä tila ei ole vaarassa heikentyä ravinnekuormituksen seurauksena. Näissä vesissä yleensä riittävät nykykäytännön mukaiset toimenpiteet. Erityistä huomiota kuormituksen hallintaan tulisi kiinnittää sellaisilla alueilla, joille on keskittynyt runsaasti vesistöjä kuormittavaa toimintaa tai joilla vesistön suojeluarvojen turvaaminen edellyttää sitä. Tällaisia osa-alueita vesienhoitoalueella ovat erityisesti Kemijoen alaosa, Simojoen vesistö sekä Ounasjoen vesistön alajuoksu. Vesienhoitoalueen suuriin humusjärviin kuuluvan Simojärven ekologinen tila on erinomainen. Vohonjoen, Keski-Vohojärven ja Ala-Vohojärven ekologista tilaa ei ole luokiteltu. Simojärveen laskeva Vohonjoki on kuitenkin tärkeä Simojärven taimenen lisääntymis- ja poikastuotantoalue. Vohonjoen kunnostushankkeessa luvan hakijana on Lapin TE-keskuksen kalatalousyksikkö, nykyisin Lapin ELY-keskus/ kalatalous. Vohonjoen kunnostaminen on suunniteltu toteutettavaksi vuosina Turvetuotannon osalta toimenpideohjelmassa todetaan, että vesienhoitokaudella turvetuotantopinta-alat pysyvät vähintään nykyisellä tasolla siten, että uusilla alueilla pyritään korvaamaan tuotannosta poistuvat. Turvetuotantopinta-alat voivat myös kasvaa, mikäli lähiaikojen energiataloudelliset ratkaisut tukevat turvetuotannon lisäämistä. Arvioidun kysynnän kasvun perusteella turvetuotantopinta-alan on laskettu kasvavan koko Lapin alueella noin ha. Mikäli pinta-alojen suhde vesienhoitoalueittain pysyy samana, pinta-ala kasvaisi Kemijoen vesienhoitoalueella noin 970 ha. 47

48 Simojoen vesistöalueella turvetuotannon osalta riittäviksi on katsottu nykykäytännön mukaiset toimenpiteet. Uusilla alueilla pintavalutuskenttä on ensisijainen vesiensuojelumenetelmä. Turvetuotannon toimenpiteet ovat yleensä nykykäytännön mukaisia. Kemiallinen käsittely voi olla nykykäytännön mukainen toimenpide tai lisätoimenpide. Lapin alueella kemiallista käsittelyä ei ole toistaiseksi arvioitu tarvittavan. Edellä mainitut vesienhoitosuunnitelmassa ja siihen liittyvässä toimenpideohjelmassa mainitut seikat huomioon ottaen aluehallintovirasto katsoo, että tämän päätöksen mukainen toiminta ei vaaranna vesienhoidon mukaista tavoitetta säilyttää Simojärven erinomainen ekologinen tila. Toiminnan päästöjä tarkkaillaan koko lupakauden ajan. Kalatalousviranomaisen hakemuksen johdosta antamassa lausunnossa esitetyn perusteella aluehallintovirasto arvioi, että lisäalueen turvetuotannosta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvaa haittaa ei ole tarkoituksenmukaista määrätä ehkäistäväksi tai vähennettäväksi toimenpitein ja että kalatalousvelvoiteen sijaan määrättävä kalatalousmaksu olisi määrältään niin vähäinen, ettei sitä maksua tässä tapauksessa ole tarkoituksenmukaista määrätä. Lisäalueen turvetuotannosta voi osaltaan aiheutua kalastuksen tuoton alenemista muun muassa pyydysten likaantumisesta johtuen. Tämän vuoksi luvan saaja velvoitetaan suorittamaan lupamääräyksestä 20 ilmenevä korvaus kalastuksen tuoton alenemisesta. Lisäalue ei sijaitse asemakaava-alueella. Hankkeen toteuttamiselle ei ole kaavoituksellista estettä. Kun otetaan huomioon Varessuon ja sen ympäristön tila ja käyttö turvetuotantoalueen laajentamisesta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista - ottaen huomioon myös, että Vohonjoki on edellä vesienhoitosuunnitelmasta ja siihen liittyvästä toimenpideohjelmasta ilmenevästi tärkeä Simojärven taimenen lisääntymis- ja poikastuotantoalue - tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. 48 Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä noudattaen on annettu lupamääräykset 1 7. Uusien turvetuotantoalueiden vesienkäsittelyssä parhaana käyttökelpoisena tekniikkana pidetään yleisesti ympärivuotista pintavalutusta tai vesien kemiallista puhdistusta. Pintavalutusmenetelmässä tuotantoalueelta johdettavat vedet valutetaan lähtökohtaisesti pinnaltaan koskemattoman suoalueen yli. Varessuolta vedet johdetaan ympäri vuoden kahden pintavalutuskentän kautta ennen laskuojiin johtamista. Hakijan pyynnöstä poiketen lisäalueen pintavalutuskentältä 2 vesiä ei saada johtaa samaan laskuojaan kuin Varessuon tuotannossa jo olevan alueen pintavalutuskentältä 1. Lupamääräyksestä 1 ilmenevästi lisäalueen pintavalutuskentältä 2 vedet määrätään johdettavaksi noin 2,5 km:n matka

49 laskuojassa Vohonjokeen kohdalla, joka sijaitsee lähes 1 km ylävirtaan Varessuon nykyisen laskuojan suulta. Määräys on tarpeen, jotta pintavalutuskentältä 2 johdettavat vedet eivät altistu Varessuon tuotannossa olevan alueen pölypäästöille. Lisäalueen lohkon 7 kaltevuudesta johtuen on tarpeen antaa lupamääräyksestä 2 ilmenevä, ylimääräisiä päisteputkia koskeva velvoite. Pintavalutuskenttien toiminnan varmistamiseksi on tarpeen antaa lupamääräyksestä 3 ilmenevät puhdistustehovaatimukset tai niille vaihtoehtoiset pintavalutuskentiltä lähtevän veden pitoisuusvaatimukset. Lupamääräykset 8 ja 9 ovat riittävät pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi, kun otetaan huomioon Varessuon ympäristön olosuhteet, erityisesti tuotantolohkon 7 luoteis-/pohjoispuolella sijaitsevan Vareslammen sekä tuotantolohkojen 8 ja 9 lähistöllä sijaitsevan lammen (nimetön) tila ja vesialueen omistajan katselmuksessa esittämät tiedot niiden käytöstä. Lupamääräykset 10 ja 11 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain (1072/1993) 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 12 ja 13. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräykset 14 ja 15 ovat tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 16 ja 17 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Pintavalutuskentän puhdistustehoa on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toteutuvako kentälle asetetut puhdistustehovaatimukset. Sen lisäksi, mitä lupamääräyksen 3 viimeisessä kappaleessa on määrätty, voi valvontaviranomainen tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 18 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Istutusvelvoitteen lisäksi lupamääräyksessä 20 on asetettu, koska ympäristölupapäätöksen nro 11/08/1 lupamääräyksessä 17 asetettu istutusvelvoite on tarpeen pitää voimassa Varessuon vesien johtamisesta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen kompensoimiseksi. Lisäksi lupamääräyksestä 20 ilmenevästi kalastuksen tuoton aleneminen Vohonjoessa, Keski-Vohojärvessä ja Ala-Vohojärvessä määrätään korvattavaksi kalatalousviranomaisen vaatiman ja hakijan hyväksymän suuruise- 49

50 na. Korvaus määrätään suoritettavaksi kalastusoikeuden haltijalle. Lisäksi aluehallintovirasto toteaa, että ennalta arvioiden sanotun kalaveden arvo tuottoperusteena ei vähene niin, että siitä olisi suoritettava korvaus vesialueen omistajalle. Lupamääräys 21 on tarpeen porotaloudelle aiheutuvien vahinkojen välttämiseksi. 50 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä aluehallintovirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Lapin ELY-keskuksen vaatimukset on otettu huomioon ympäristöluparatkaisusta, vesilain (264/1961) 1 luvun 17 a :n mukaista poikkeusta koskevasta ratkaisusta ja lupamääräyksistä sekä niiden perusteluista ja tämän päätöksen liitteenä 3 olevista tarkkailumääräyksistä ilmenevästi. 2. Lapin ELY-keskuksen kalatalousviranomaisena esittämät vaatimukset on otettu huomioon ympäristöluparatkaisusta, lupamääräyksistä 17 ja 20 sekä niiden perusteluista ja tämän päätöksen liitteenä 3 olevista tarkkailumääräyksistä ilmenevästi. 3. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan ympäristöjaoston esittämät vaatimukset on otettu huomioon ympäristöluparatkaisusta, lupamääräyksistä 16 ja 17 sekä niiden perusteluista ja tämän päätöksen liitteenä 3 olevista tarkkailumääräyksistä ilmenevästi. 5. Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunnan esittämät vesienkäsittelyä ja toiminnan vaikutuksia koskevat vaatimukset on otettu huomioon ympäristöluparatkaisusta ja lupamääräyksistä sekä niiden perusteluista ilmenevästi. 6. Posion 13 kylän osakaskunnan ja 7. Pernun yhteisten kalavesien osakaskunnan vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksestä 20 ja sen perusteluista ilmenevästi. 8. Lapin luonnonsuojelupiiri ry:n esittämien luontoselvityksiä koskevien vaatimusten osalta aluehallintovirasto toteaa, että asiassa esitetyt kasvillisuus- ja eläinlajiselvitykset ovat niukat, mutta riittävät asian ratkaisemiseksi. Asiassa suoritetussa katselmuksessa tehtyjen havaintojen perusteella aluehallintovirasto katsoo, että luontoselvityksen laatiminen pintavalutuskentän 2 alueelta ei tässä tapauksessa ole tarpeen. Lähteiden osalta aluehallintovirasto katsoo, että katselmuksessa sekä lähteitä koskevassa poikkeuslupahakemuksessa on saatu riittävä selvitys asian ratkaisemiseksi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn osalta aluehallintovirasto toteaa, että ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 17 :n 2 momentin mu-

51 kaan se, jolla muutoin on oikeus hakea päätökseen valittamalla muutosta, voi valituksessaan vedota siihen, että arviointimenettelyä ei ole suoritettu. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen hylkäämistä koskevat vaatimukset ympäristöluparatkaisussa, vesilain (264/1961) 1 luvun 17 a :n mukaista poikkeusta koskevassa ratkaisussa ja lupamääräyksissä sekä niiden perusteluissa lausuttuun viitaten. Pintavalutuskentän toimivuuden osalta aluehallintovirasto toteaa, että pintavalutuskentällä 2 on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna lupamääräyksestä 3 ilmenevät puhdistustehot tai lähtevän veden pitoisuudet. Toiminnan vaikutuksista Vareslammen vedenkorkeuteen aluehallintovirasto toteaa, että tämän päätöksen mukaisesta Varessuon lisäalueen turvetuotantoon ottamisesta ei asiassa saatu selvitys, mukaan lukien suoritetussa katselmuksessa tehdyt havainnot, todennäköisesti aiheudu Vareslammen vedenkorkeuden alenemista. Aluehallintovirasto toteaa vielä, että asiassa ei ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella Varessuon lisäalueen turvetuotantoon ottamisesta aiheutuisi erityisten luonnonolosuhteiden heikentymistä hankkeen vaikutusalueella. 51 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa sekä vesien johtamista vesistöön vuoden 2023 jälkeen, mainitun vuoden loppuun mennessä tehtävä aluehallintovirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Lupamääräysten tarkistamisajankohta on määrätty ottaen huomioon, että tässä päätöksessä toiminnalle on asetettu vallitsevan ratkaisukäytännön mukaiset päästö- ja muut määräykset. Hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tuotantomääristä tuotantokausittain, selvitys vesien käsittelyn tehokkuudesta ja lupakauden aikaisesta vesistökuormituksesta sekä arvio tulevasta kuormituksesta, selvitys toiminnan vaikutuksista sekä tarkkailua ja mahdollisia erillisselvityksiä koskeva yhteenveto sekä ehdotus tarvittavista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Hakemuksessa on myös esitettävä käyttöpäiväkirjan vuosiyhteenvedot. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen, sekä soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksessa määrätyt selvitykset.

52 52 KORVATTAVA PÄÄTÖS Tämä päätös korvaa lupapäätöksen nro 11/08/1 luparatkaisua lukuun ottamatta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä toiminnan aloittamista. Sitä ennen on noudatettava ympäristölupaviraston päätöksen 11/08/1 lupamääräyksiä. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 28 3 momentti, 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti, 45 a, 46 1, 2 ja 4 momentti, 50 2 momentti, 52 3 momentti, 55 2 ja 3 momentti, 90, 100 ja 103 a Vesilaki 2 luku 22 1 momentti (553/1994) Vesilaki (264/1961) 1 luku 17 a 2 momentti Vesilaki (587/2011) 19 luku 3 1 momentti Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15 ja 19 Jätelaki (646/2011) momentti Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta 5 2 momentti ja 7 1 momentti Korkolaki 4 1 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Perustelut Käsittelymaksun määräämiseen sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimassa olleita säännöksiä.

53 Alla mainitun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hehtaarin laajuista turvetuotantoaluetta koskevan hakemusasian käsittelymaksu on euroa. Asiassa käsittelyssä on ollut kysymys toiminnan olennaisesta muuttamisesta (ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentti), jolloin lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Jos kuitenkin asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, peritään taulukon mukainen maksu. Tässä tapauksessa asian käsittelyn vaatima työmäärä on vastannut uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä ottaen erityisesti huomioon hakemuksen useat käsittelyvaiheet, joissa hakemusta on täydennetty ja muutettu. Käsittelymaksu on näin ollen euroa. 53 Oikeusohjeet Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) 7 2 momentti

54 54 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Satu Kouvalainen Valtteri Niskanen Päätöksen on tehnyt ympäristöneuvos Satu Kouvalainen. Asian on esitellyt ympäristölakimies Valtteri Niskanen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh tai VN/es Liitteet Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Kartta Liite 3 Tarkkailusuunnitelma Päätös Jäljennös Hakija Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Lapin ELY-keskus / Kalatalous Posion kunta Posion kunnan kaavoitusviranomainen Posion kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomainen / Kuusamon kaupunki, Ympäristöjaosto Ranuan kunta Ranuan kunnan kaavoitusviranomainen Ranuan kunnan terveydensuojeluviranomainen / Rovaniemen kaupunki, Ympäristöterveydenhuolto Ranuan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen / Rovaniemen kaupunki, Ympäristövalvonta Lapin liitto Suomen ympäristökeskus

55 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

56 1 Liite 2 (Kartta ei ole mittakaavassa)