ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 1/2013/1 Dnro PSAVI/268/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 1/2013/1 Dnro PSAVI/268/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Iso-Tuohiaavan turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 85/04/1 lupamääräysten tarkistaminen, lisäalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Simo Simon Turvejaloste Oy PL Simo

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 TOIMINNAN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Voimassa oleva ympäristölupa... 3 Alueen kaavoitustilanne... 4 Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön... 4 Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset... 4 Päästöt ja niiden vaikutukset vesistöön... 6 Pöly ja melu Varastointi ja jätteet Ympäristöriskit Muut vaikutukset Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Vahingot Esitys tarkistetuiksi lupamääräyksiksi Hakijan perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine Hakemuksen täydennyksen johdosta pyydetyt lausunnot Hakemuksen täydennyksen johdosta esitetyt muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine hakemuksen täydennyksen johdosta esitettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Korvaukset Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen KORVATTAVA PÄÄTÖS RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perustelut Lisäalueen luvan myöntämisen edellytykset Perustelut toiminnan aloittamista koskevan ratkaisun osalta Lupamääräysten perustelut VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohjeet MUUTOKSENHAKU... 32

3 3 HAKEMUS Simon Turvejaloste Oy on toimittanut Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon hakemuksen, joka koskee Simon kunnan Jokikylässä sijaitsevan 82,4 ha:n Iso-Tuohiaavan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista, ympäristöluvan hakemista 1 ha:n lisäalueelle ja toiminnanaloittamislupaa lisäalueelle. TOIMINNAN SIJAINTI Iso-Tuohiaavan turvetuotantoalue sijaitsee Simon kunnan Jokikylässä noin 35 kilometriä Asemakylästä koilliseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Iso-Tuohiaavan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman ympäristölupapäätöksen nro 85/04/1 ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla antamaan määräykseen, jonka mukaan luvan saajan oli mennessä tehtävä aluehallintovirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa oleva ympäristölupa Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt ympäristöluvan nro 85/04/1 Iso-Tuohiaavan turvetuotantoon 81 hehtaarin alueella. Ympäristöluvan keskeiset lupamääräykset ovat: Tuotantoalueen vedet ovat sulan maan aikana, kun pumppujen jäätyminen ei ole esteenä, johdettava laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän kautta Iso-Tainijokeen. Muuna aikana vedet saadaan johtaa pintavalutuskenttä ohittaen laskeutusaltaiden kautta. Vesiensuojelurakenteisiin saadaan tehdä sellaisia muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityisen tai yleisen edun kannalta. Muutokset on tehtävä Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

4 Luvan saajan on istutettava vuosittain Iso-Tainijokeen lähinnä Suukoskeen vähintään 30 vähintään 20 cm:n mittaista meri- tai järvitaimenen poikasta. Lupapäätökseen sisältyy seuraava määräys: Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turpeen nostoa ja käsittelyä sekä vesien johtamista vesistöön vuoden 2010 jälkeen, mainitun vuoden loppuun mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tuotantomäärästä tuotantokausittain, selvitys toiminnan vaikutuksista, tarkkailua ja mahdollisia erillisselvityksiä koskevin yhteenvedoin sekä ehdotus tarvittavista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Hakemukseen on liitettävä myös selvitys turvetuotannon lopettamisen ajankohdasta sekä yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamisen edellyttämistä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja tuotantoalueen jälkihoidosta sekä muut lupamääräyksessä 14 määrätyt asiat. Lisäksi hakemukseen on liitettävä käyttöpäiväkirjan vuosiyhteenvedot, tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen, selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksessa määrätyt selvitykset. 4 Alueen kaavoitustilanne Alueella voimassa oleva maakuntakaava on Länsi-Lapin seutukaava. Seutukaava sai maakuntakaavan oikeusvaikutukset voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain siirtymäsäännöksen mukaisesti. Kaavassa Iso-Tuohiaapa on merkitty merkinnällä EO 2539, tuotannossa oleva turvetuotantoalue. Lisäksi aluetta koskee seuraava koko seutukaava-aluetta koskeva määräys: Vesistöjen veden laatu, hydrologinen tila, eliöstö ja maisema tai muut ominaisuudet on säilytettävä mahdollisimman luonnontilaisina. Ympäröivä alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Länsi-Lapin maakuntakaava on asetettu vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville huhtikuussa Maakuntakaava kumoaa vahvistuessaan Länsi-Lapin seutukaavan. Maakuntakaavan valmistumistavoitteena on marraskuu Alueelle ei ole laadittu yleis- tai asemakaavaa. Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset Iso-Tuohiaavan turvetuotantoalue on kokonaisuudessaan Vapo Oy:n omistuksessa. Alueen turpeen nosto-oikeus on hakijalla eli Simon Turvejaloste Oy:llä. Hakijalla on sopimus käyttää Metsähallituksen alueella sijaitsevaa pintavalutuskenttää. Iso-Tuohiaavan turvetuotanto aloitettiin vuonna 1984 palaturvetuotannolla. Myöhemmin Iso-Tuohiaavalla on siirrytty jyrsinpolttoturpeen tuotantoon. Päätöksessä nro 85/04/1 Iso-Tuohiaavalle myönnettiin turvetuotannon ympäristölupa 81 hehtaarille. Iso-Tuohiaapa on tarkistusmitattu vuonna 2006 ja silloin pinta-alaksi on tullut 82,4 ha samaiselta alueelta. Kuluneella lupa-

5 kaudella suolta on toimitettu jyrsinpolttoturvetta Kemissä ja Torniossa sijaitseville voimalaitoksille. Iso-Tuohiaavan turvetuotantoalue muodostuu 3 lohkosta, joiden tuotantoala on 77,6 ha, sekä 3 auma-alueesta, joiden yhteisala on 4,8 ha. Tuotantokelpoisen alueen pinta-ala on yhteensä 82,4 ha. Iso-Tuohiaavalle on suunniteltu myös 1 hehtaarin lisäalue, jolloin Iso-Tuohiaavan kokonaispinta-alaksi muodostuu 83,4 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Iso-Tuohiaavan lähiympäristö on pääosin ojitettua suomaata. Iso- Tuohiaavan läheisyydessä sijaitsee kolme tuotannossa olevaa suota: Latva-aapa lähimmillään noin 5 km, Lyypäkinaapa noin 3 km sekä Palosuo noin 4,5 km Iso-Tuohiaavasta luoteeseen. Tainijokeen ei laske Iso- Tuohiaavan lisäksi muiden turvetuotantoalueiden vesiä. Iso-Tuohiaapa sijaitsee Isosydänmaan paliskunnan alueella. Lähin asutus sijaitsee noin 2 kilometrin etäisyydellä Iso-Tuohiaavasta etelään Tainijokisuun varressa. Iso-Tuohiaavan turveuotanto on jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on n m 3. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen. Myös muut turpeen tuotantomenetelmät voivat tulla kyseeseen lohkojen pienentyessä ja mataloituessa. Iso-Tuohiaavalta ei ole poistunut tuotannosta alueita ennusteiden mukaisesti, sillä tuotantomäärät ovat olleet vähäisiä vuosien aikana kysynnän ja tuotantomenetelmän muutoksen vuoksi. Iso-Tuohiaavan turvetuotannon on arvioitu päättyvän vuonna Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Yhtiö kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotona tulee kysymykseen esim. metsittäminen. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet ja pintapuomeilla varustetut kaksi laskeutusallasta sekä pumppausallas ja yksi pintavalutuskenttä. Vedet on johdettu pintavalutuskentälle pumppaamalla sulan maan aikana. Kenttä on rakennettu ojittamattomalle suoalueelle. Pintavalutuskentän pinta-ala on 4,1 ha ja kokonaisvaluma-alue on 100 ha. Kentän pinta-ala on 4,1 % valuma-alueestaan ja tuotantopinta-alasta (82,4 ha) 4,9 %. Hakija on ilmoittanut muuttavansa Iso-Tuohiaavan vesienkäsittelyn ympärivuotiseksi pintavalutukseksi ja tekevänsä sen vaatimat muutokset rakenteisiin tuotantokauden 2013 alkuun mennessä. 5

6 6 Päästöt ja niiden vaikutukset vesistöön Vesistö Iso-Tuohiaapa sijaitsee Simojoen vesistöalueella. Vesistöalueen pinta-ala on km 2 ja järvisyys 5,7 %. Simojoen vesistö on suojeltu voimalaitosrakentamiselta koskiensuojelulailla. Lisäksi Simojoki kuuluu Suomen Natura verkostoon. Se on Suomen puolella Tornionjoen ja Kiiminkijoen ohella ainoita jokivesistöjä, joihin Itämeren lohi nousee vielä kudulle. Iso-Tuohiaavan kuivatusvedet johdetaan vesienkäsittelyn jälkeen laskuojalla alapuoliseen vesistöön reittiä laskuoja-metsäoja-tainijoki-simojoki. Matka vesienkäsittelyrakenteilta Tainijokeen on noin 0,5 km ja Simojokeen noin 1,5 km. Valtakunnallisen vesistöaluejaotuksen mukaan hankealue sijoittuu Simojoen vesistöalueen (64) Iso-Tainijoen valuma-alueeseen (64.07) ja tarkemmin Iso-Tainijoen alaosan valuma-alueeseen (64.071). Iso-Tainijoen valuma-alueen (64.07) pinta-ala on 245,23 km 2 (järvisyys 0,69 %). Iso-Tainijoen alaosan valuma-alueen (64.071) pinta-ala on 68,55 km 2 (järvisyys 0,00 %). Iso-Tuohiaavan hankealueen (83,4 ha) osuus Iso-Tainijoen valuma-alueesta on noin 0,3 % ja koko yläpuolisesta Simojoen valuma-alueesta 0,03 %. Virtaamat Tainijoessa laskuojan alapuolella (F ~ 245,23 km 2 ) ja Simojoessa Tainijoen alapuolella (F ~ 2583 km 2 ) on arvioitu SYKE:n vesistömallijärjestelmästä vuosien keskimääräisten virtaamien perusteella seuraavasti: Tainijoen suulla (F= 245,23 km 2 ) Simojoki Tainijoen alap. (F=2 583 km 2 ) m 3 /s m 3 /s koko vuosi MQ 3,1 33,6 joulu maaliskuu MQ 0,9 14,0 kesä syyskuu MQ 2,3 29,1 MNQ 0,6 10,3 MHQ 8,7 87,1 Päästöt vesistöön Iso-Tuohiaavan vaikutustarkkailuun liittyvää vesistötarkkailua on toteutettu vuosina 2007 ja 2009 samaan aikaan, jolloin on toteutettu myös Iso- Tuohiaavan päästötarkkailu. Iso-Tuohiaavan pintavalutuskentältä lähtevä vesi on ollut humuksen ja ravinteiden suhteen vesistövesiä väkevämpää. Vuosien 2007 ja 2009 touko syyskuun havaintotulosten keskiarvot ovat olleet Tainijoessa Iso-Tuohiaavan purkupaikan yläpuolella ph 6,9, COD Mn 21 mg/l, kokonaisfosfori 14 µg/l ja kokonaistyppi 665 µg/l, pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä ph 6,9, COD Mn 40 mg/l, kokonaisfosfori 29 µg/l ja kokonaistyppi 1130 µg/l sekä Tainijoessa Iso-Tuohiaavan purkupaikan alapuolella vastaavasti ph 6,9, COD Mn 23 mg/l, kokonaisfosfori 16 µg/l ja kokonaistyppi 671 µg/l.

7 Iso-Tuohiaavalta tuotantovaiheessa vuosina lähteneet päästöjen keskiarvot arvioituna muiden turvetuotantoalueiden tarkkailutulosten perusteella ovat seuraavat: 7 Ala BRUTTO NETTO ha COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine Keskiarvo kesä kg/vrk ,0 2,7 11 0,0 2,2 7,8 vuosi kg/v , Arvio edellisessä lupahakemuksessa kesä kg/vrk ,0 1,1 4,0 0,0 0,8 1,1 Iso-Tuohiaavan vuosien keskimääräiset kesäaikaiset päästöt ovat olleet suurempia kuin alkuperäisessä ympäristölupahakemuksessa on esitetty. On kuitenkin huomattava, että keskimääräistä vuosien päästötasoa nostavat vuosien 2004 ja 2005 keskimääräistä selvästi suuremmat päästöt. Tämän jälkeen päästötaso on selvästi laskenut. Iso-Tuohiaavan tuotantokunnossa oleva ala on yhteensä 82,4 ha. Suolle on suunniteltu myös 1 hehtaarin lisäalue, jolloin Iso-Tuohiaavan kokonaispinta-alaksi muodostuu 83,4 ha. Iso-Tuohiaavan alue on kokonaisuudessaan sarkaojitettua. Käytännössä peruskuivatus ja kuntoonpano tältä osin on alueella jo suoritettu. Kuntoonpano alueella tarkoittaa kasvillisuuden poistamista sekä kenttien muokkaamista ja muotoilua turvetuotantoa edellyttäviksi. Koska tuotantoalue on jo aikaisemmassa vaiheessa peruskuivatettu ja lisäalue voidaan ottaa pienillä em. kuntoonpanotoimilla tuotantoon, ei kuntoonpanosta aiheudu merkittäviä vesistöpäästöjä. Lisäksi mainitut kuntoonpanotoimet ovat hyvin lyhytaikaisia. Tästä syystä Iso-Tuohiaavan lisäalueen kuntoonpanovaiheen päästöjä ei arvioitu tässä ollenkaan vaan päästöt lisäalueelta voidaan arvioida vastaavan tuotantovaiheessa olevan alueen päästöjä. Iso-Tuohiaavan turvetuotantoalueen valumavedet tullaan käsittelemään ympärivuotisesti pintavalutuskentällä. Hankealueen päästöjä vesistöön voidaan arvioida Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten turvetuotantoalueiden tarkkailuaineiston perusteella. Näillä perusteilla Iso-Tuohiaavan 83,4 hehtaarin alueen tuotantovaiheen vuotuiset bruttopäästöt ovat kg kiintoainetta, 14 kg fosforia ja 426 kg typpeä sekä nettopäästöt 852 kg kiintoainetta, 6 kg fosforia ja 216 kg typpeä. Hakija on arvioinut oman ja Vapo Oy:n turvetuotannon päästöjen pienenevän Simojoen valuma-alueella merkittävästi vuoteen 2015 mennessä tuotantopinta-alan pienentyessä ja vesienkäsittelymenetelmien parantuessa. Veden laatu Alla esitetyssä taulukossa on vedenlaatutietoja Tainijoesta ja Simojoesta 2000-luvulta. Havaintopiste Tainijoki P1 sijaitsee Iso-Tuohiaavan purkupaikan yläpuolella ja Tainijoki P2 alapuolella. Havaintopiste Tainijoki 1 sijaitsee Tainijoen suussa. Havaintopiste Simojoki 6 sijaitsee Tainijoen yhtymiskohdan yläpuolella ja Simojoki 39 alapuolella. Tainijoen havaintopaikoilla vesi on ollut tummaa sekä humus- ja rautapitoista. Veden kiintoainepitoisuudet eivät kuitenkaan ole olleet erityisen korkeita. Veden ph on ollut keskimäärin neutraalia tasoa ja sähkönjohtavuu-

8 det luonnonvesille tyypillisellä tasolla. Fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet havaintopaikoilla välillä 9 29 µg/l ja typpipitoisuudet välillä µg/l. Vedessä on ollut myös runsaasti epäorgaanisia ravinteita. Kesän keskimääräisten ravinnepitoisuuksien perusteella Tainijoki ja Simojoki voidaan luokitella lievästi reheväksi. Tainijoen ja Simojoen eri pisteiden vedenlaadussa ei ole ollut merkittäviä eroja. Taulukossa on esitetty vedenlaatutietoja Tainijoesta ja Simojoesta. 8 Havaintopaikka O 2 O 2 ph kiinto- sähk. väri sameus COD Mn Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe a-kloroaine joht. fylli mg/l kyll.% mg/l ms/m mg Pt/l FNU mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Tainijoki P1 ka (07-09) 8,8 83 6,9 2,4 4, n=8 min 7,9 77 6,3 0,5 2, max 10,0 88 7,4 4,8 7, kesä (VI-IX) 8,5 82 7,1 3,0 5, Tainijoki P2 ka (07-09) 8,6 80 6,9 2,2 5, n=8 min 7,4 72 6,3 0,5 2, max 11,0 87 7,4 5,0 7, kesä (VI-IX) 8,1 78 7,1 2,5 5, Tainijoki 1 ka (02-09) 10,7 88 6,9 1,9 5, , n=41 min 7,9 74 5,9 0,5 1,7 65 1,2 5, max 13,2 95 7,7 5,6 16, , kesä (VI-IX) 8,8 88 7,2 2,2 5, , Simojoki 6 ka (02-09) 10,9 88 6,6 2,4 3, , n=35 min 8,3 71 5,9 0,3 1,6 45 1,2 4, max 13, ,3 17,0 6, , kesä (VI-IX) 9,0 93 6,9 1,4 3,0 91 1, Simojoki 39 ka (00-09) 10,6 87 6,7 3,1 3, , ,6 n=122 min 7,8 61 5,7 0,2 1,6 22 0,5 4, ,0 max 13, ,5 41,0 7, , ,4 kesä (VI-IX) 9,0 91 7,0 2,4 3, , ,6 Iso-Tuohiaavan päästöjen vaikutuksia alapuolisessa vesistössä on arvioitu laimenemissuhteen perusteella Tainijoen suulla sekä Simojoessa Tainijoen alapuolella. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus suoraan laskentakohtaan ottamatta huomioon vesistöjen nykyistä veden laatua ja vesistössä tapahtuvia muutoksia, esim. ravinteiden sitoutumista ja sedimentoitumista.

9 Iso-Tuohiaavan kuivatusvesien aiheuttamat pitoisuuslisäykset alapuolisilla vesialueilla kesän ja koko vuoden keskimääräisessä virtaamatilanteessa ovat seuraavat: 9 Tainijoen suulla Q m 3 /s kok. P µg/l kok.n µg/l kiintoaine mg/l NETTO kok. P µg/l kok.n µg/l kiintoaine mg/l kesäaika MQ 2,3 0,1 3,6 0,0 0,0 2,0 0,0 koko vuosi MQ 3,1 0,1 4,1 0,0 0,0 2,8 0,0 Simojoki Tainijoen alap. Q m 3 /s kok. P µg/l kok.n µg/l kiintoaine mg/l NETTO kok. P µg/l kok.n µg/l kiintoaine mg/l kesäaika MQ 29,4 0,0 0,3 0,0 0,0 0,2 0,0 koko vuosi MQ 33,6 0,0 0,4 0,0 0,0 0,3 0,0 Tainijoen suulla (F~245,23 km 2 ) tuotannosta aiheutuvat nettopäästöt kohottavat laskennallisesti veden kokonaisfosforipitoisuutta vuositasolla keskimäärin 0,0 µg/l, kokonaistyppipitoisuutta 2,8 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,0 mg/l. Kesäaikana pitoisuuslisäykset ovat fosforille 0,0 µg/l, typelle 2,0 µg/l ja kiintoaineelle 0,0 mg/l. Tuotannosta aiheutuvat nettopäästöt kohottavat veden kokonaistyppipitoisuutta laskennallisesti nykyisestä tasosta noin 0,5 %. Iso-Tuohiaavan kuivatusvesien vaikutus Tainijoen kokonaisfosfori- ja kiintoainepitoisuuteen on laskelmien perusteella marginaalinen. Simojoessa Tainijoen alapuolella (F~2583 km 2 ) Iso-Tuohiaavan kuivatusvesien vaikutus ravinne- ja kiintoainepitoisuuksiin on laskelmien perusteella marginaalinen. Iso-Tuohiaavan kuormitusvaikutukset Tainijoessa ja Simojoessa ovat laskentaan perustuvan arvioinnin perusteella vähäiset. Tuotannosta aiheutuvia pitoisuuslisäyksiä ei voida erottaa jokien luontaisesta vaihtelusta eivätkä ne lisää jokien rehevyyttä. Iso-Tuohiaavan tuotantoalueen alapuolella Tainijoen suualueen lähistöllä ja Simojoen varrella on asutusta. Iso-Tuohiaavan kuivatusvedet eivät normaalissa tuotantovaiheessa muuta purkureitin tilaa. Vaikutukset alapuoliseen vesistöön jäävät arvion perusteella vähäisiksi, eikä toiminnasta aiheudu korvattavaa virkistyshaittaa. Pohjaeläimet Tainijoen alaosan pohjaeläimistön tilaa ei ole selvitetty ja alueelta ei ole saatavilla pohjaeläintuloksia. Selvitysten mukaan Iso-Tuohiaavan purkupisteen yläpuolisen Rovakosken pohjaeläimistön monimuotoisuutta voidaan pitää melko matalana. Pohjaeläinyhteisö ei ole kuitenkaan kärsinyt ASPT -indeksillä mitattuna oleellisesti orgaanisesta kuormituksesta. Alueelta on havaittu mm. Suomessa harvinaisena pidetty päivänkorentolaji Baetis digitatus.

10 10 Kalasto ja kalastus Tainijoen Rovakoskella (noin 5 km jokisuulta) todettiin v tehdyissä sähkökoekalastuksissa, että harjus lisääntyy koskella merkittävässä määrin eli kesänvanhoja poikasia oli 5,7 kpl aarilla. Lohen poikasia ei Tainijoella esiintynyt. Simojokeen Sankalan alueelle on istutettu v kesänvanhaa harjusta 1000 kpl. Iso-Tuohiaavan kuormituksen kalataloudellisena kompensaationa Tainijoen suualueelle on istutettu pieniä määriä meritaimenen poikasta. Kalastustiedustelun mukaan Simojokivarren talouksista välillä Alaniemi Leppiaho kalasti v Simojoella 44 % eli yhteensä 170 taloutta. Kalastukseen jossakin muodossa osallistui taloudesta keskimäärin 1,8 henkilöä, joten kalastajia oli yhteensä noin 250. Kalastus oli pääasiassa vapa- ja katiskakalastusta. Näiden lisäksi kalastettiin vähän verkoilla ja koukuilla sekä mato- ja pilkkiongilla. Heittovavoilla kalasti yli 70 % kalastajista sekä vetouistelulla ja perhovavoilla neljännes kolmannes kalastajista. Katiskoilla kalasti vajaa puolet ja verkoilla reilu 10 % kalastajista. Kalastus keskittyi kesään. Talvella kalastettiin madekoukuilla ja pilkkimällä. Tiedusteluun vastanneista vain 2 kalasti verkoilla kevättalvella. Verkoilla (# pääasiassa mm) kalastuspäiviä oli alueesta riippuen keskimäärin taloutta kohden. Katiskoilla kalastettiin keskimäärin 37 päivää sekä heittovavoilla, perhovavoilla ja vetouistelemalla kertaa kesän aikana. Kokonaissaalis Simojoella välillä Alaniemi Leppiaho oli noin kg, josta haukea oli puolet ja ahventa neljännes. Madetta ja särkeä saatiin molempia 7 % kokonaissaaliista. Lohta saatiin yhteensä 150 kg eli 5 % kokonaissaalista. Näiden lisäksi saatiin vähän harjusta, siikaa ja lahnaa sekä satunnaisesti taimenta. Talouskohtainen keskimääräinen saalis oli 18 kg. Saalis oli selvitysalueen ala- ja yläosalla lajijakaumaltaan melko samanlainen. Pääosa lohesta ja mateesta pyydettiin kuitenkin selvitysalueen alaosalta. Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin Simojoella turvetuotannon kuormitusta, veden heikkoa laatua ja vesistön liettymistä, joita kommentoi keskimäärin yli puolet vastaajista. Metsäojitusten kuormitusta, pyydysten likaantumista ja vesikasvien runsautta kommentoi vajaa puolet vastaajista. Kalojen ajoittaisia makuvirheitä kommentoi reilu neljännes vastaajista. Selvitysalueen eri osissa kalastushaittoja kommentoitiin varsin samansuuntaisesti kuitenkin siten, että alaosalla eri haittoja kommentoivat yleisesti useammat kalastajat kuin yläosalla. Simojoella todettiin rapurutto v. 2008, minkä vuoksi rapukanta on taantunut joella voimakkaasti. Kalastustiedusteluun vastanneista ravustusta oli kokeillut kesällä 2009 pienillä mertamäärillä yhteensä 13 henkilöä. Rapua saatiin satunnaisesti pitkin jokivartta, joten Simojokeen on jäänyt ruton jäljiltä hyvin harva rapukanta. Simojokeen on istutettu viime vuosina kesänvanhaa harjusta. Simojoen lohikantaa on hoidettu istutuksin 1980-luvulta lähtien, mutta kannan elvyttyä istutuksia ei ole tehty v jälkeen lukuun ottamatta tutkimustarkoituksessa istutettavia pieniä vaelluspoikaseriä. Vuosina kesänvanhojen luonnossa syntyneiden poikasten tiheydet ovat olleet tasoa 5 40 yks./aari ja vanhempien luonnossa syntyneiden poikasten tiheydet tasoa 5 15 yks./aari. Luonnossa syntyneiden vaelluspoikasten määrä on ollut vastaavana aikana kpl vuodessa. Simojoen potentiaaliksi on arvioitu noin luonnonsmolttia. Luonnonsmolttien määrä on ollut koko 2000-luvun selvästi suurempi kuin aiemmin.

11 Simojoesta vapavälineillä saatu lohisaalis oli suurimmillaan 1990-luvun loppupuolella ollen vajaa kg vuodessa. Tuolloin kalastuslupia myytiin noin kpl. V lohisaalis on vaihdellut välillä kg ja myytyjen kalastuslupien määrä vastaavasti välillä Asiantuntija-arvion mukaan jatkossa jokeen nousevien lohien määrä todennäköisesti vielä kasvaa, joten lohisaalis pysyy vähintään nykyisen suuruisena (noin kg) tai jopa kasvaa. Simojoen ja Tainijoen alaosan kalasto koostuu pääasiassa veden laadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista kalalajeista kuten hauki, ahven ja särki, joiden kantoihin turvetuotannon kuormituksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Kevätkutuisista kalalajeista veden laadun suhteen vaateliain on harjus, joka lisääntyy luontaisesti Simojoella ja Tainijoella. Veden laadun suhteen vaatelias on myös syyskutuinen lohi, joka myös lisääntyy luontaisesti Simojoella. Simojoen kokonaiskuormitukseen suhteutettuna Iso-Tuohiaavan kuormituksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta harjuksen, lohen tai Simojoen alaosalta pyydettävän nahkiaisen elinolosuhteisiin. Iso-Tuohiaavan alapuolinen Tainijoki on kalataloudellisesti vähämerkityksellisempi kuin pääuoma. Se voi edelleen toimia kevätkutuisten kalalajien elinalueena. Suo- ja metsäojituksista tulevat valumavedet voivat haitata rapuja lähinnä tukkimalla niiden hienojakoisia kiduksia ja liettämällä suojakoloja. Simojoella on ollut 2000-luvulla pyyntivahva rapukanta, mutta joella todettiin rapurutto v. 2008, minkä vuoksi rapukanta on taantunut joella voimakkaasti. Simojoen kokonaiskuormitukseen suhteutettuna Iso-Tuohiaavan kuormituksen ei arvioida olevan esteenä rapukannan mahdolliselle elpymiselle. Iso-Tuohiaavan turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Tainijoen alaosan ja Simojoen veden laatuun. Kuormituksen kalataloudelliset haitat näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina kuten mm. veden tummuus, pyydysten likaantuminen, kalojen makuvirheet ja pohjan liettyminen. Näitä kalastushaittoja on esiintynyt Simojoella jo pitkään ja niitä esiintyisi myös ilman Iso-Tuohiaavan kuormitusta, joka kuitenkin osaltaan vahvistaa niitä. Käytännössä Iso-Tuohiaavan vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot ja asutus. 11 Ekologinen tila Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Iso- Tuohiaavan turvetuotantohankkeen purkuvesistönä olevan Tainijoen tila on ekologisen luokittelun mukaan hyvä ja Simojoen erinomainen. Vesienhoidon tavoitteena Tainijoella on hyvä tila ja Simojoella erinomainen tila. Ohjelman mukaan molemmissa joissa hyvä tavoitetila on saavutettu ja turvattu nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä. Hakijan mukaan Iso-Tuohiaavan turvetuotantoalueen vaikutukset alapuoliseen vesistöön arvioidaan melko vähäisiksi. Myös hankkeen vaikutukset kalastoon arvioidaan vähäisiksi. Iso-Tuohiaavan turvetuotantohankkeen ei em. perustein katsota heikentävän alapuolisten vesistöjen nykyistä tilaa tai tavoitteita.

12 12 Pöly ja melu Tuotantotoiminnan seurauksena voi ajoittain kulkeutua turvepölyä tuotantoalueen lähiympäristöön. Lähin vakituinen asutus sijaitsee noin 2 kilometrin etäisyydellä Iso-Tuohiaavalta, joten toiminnasta ei arvioida aiheutuvan naapurikiinteistöjen käytölle kohtuutonta rasitusta pölyn muodossa. Hankealueelta länteen noin 0,5 km etäisyydellä sijaitsee Vähä-Tainijoki ja kaakkoon noin 0,5 km etäisyydellä Tainijoki. Hakijan arvion mukaan näihin ei kulkeudu turvepölyä haitallisia määriä. Vesistössä pölylaskeuma voi keräytyä hetkellisesti veden pinnalle ja tuulen vaikutuksesta keräytyä lautaksi ja ajautua rantaan. Tällöin turvepöly voidaan kokea likaavana aiheuttaen lyhytaikaista viihtyvyyshaittaa. Turvepölyn ei ole osoitettu aiheuttaneen vesistöjen rehevöitymistä tai madaltumista. Myöskään ympäröiville metsämaille kulkeutuvasta turvepölystä ei ole haittaa. Melulle asetetut ohjearvot eivät muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteella tule ylittymään hankealueen ympäristössä sijaitsevissa asutuissa kohteissa. Kuljetusreitin varteen työmaatielle ei sijoitu asutusta. Iso-Tuohiaavan tuotanto lisää liikennettä asutetulla alueella lähinnä Simojoen Pohjoispuolentiellä ja Ranuan tiellä (924). Varastointi ja jätteet Polttoaineita säilytetään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön eivätkä pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on n l. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle l. Säiliöitä täytetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä n. 250 l ja muita voiteluaineita noin 42 kg. Voiteluaineita varastoidaan tukikohtaalueella niille varatuissa paikoissa. Tarvittaessa varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin kg. Tuotannossa arvioidaan vuodessa syntyvän jäteöljyjä 250 l, kiinteää öljyjätettä 42 kg, akkuja 13 kg, sekajätettä l, aumamuovia kg ja rautaromua 167 kg. Jäteöljy, vaaralliset jätteet ja sekajäte toimitetaan erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin. Keruupaikoista sekajäte toimitetaan kaatopaikalle ja jäteöljy ja vaaralliset jätteet asianmukaiseen laitokseen. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja niitä varastoidaan tuotantoalueella niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Kannot ja muu puuaines välivarastoidaan tuotantoalueella ja käytetään biopolttoaineena. Kivet käytetään teiden rungoissa, sijoitetaan syrjään tai jätetään paikoilleen. Ojien kaivusta syntyneet mineraalimaat käytetään taimikoiden kasvupohjana tai pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Laskeutusaltaista nostettu liete siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeena tai käytetään maisemoinnissa.

13 13 Ympäristöriskit Työmaalla on pelastussuunnitelma, jota päivitetään vuosittain. Työmaalle on myös nimetty paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesienkäsittelyrakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan Lapin ELY-keskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalla on ympäristövahinkovastuuvakuutus. Muut vaikutukset Iso-Tuohiaavan läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita eikä luokiteltuja pohjavesialueita, mutta suo laskee vetensä Simojokeen, joka kuuluu Simojoen Natura verkostoon. Iso-Tuohiaavan turvetuotannosta ei ole todettu aiheutuneen merkittäviä haitallisia vaikutuksia Simojoen Naturaalueen suojeluperusteena oleville luontotyypeille tai lajeille eikä hakija näe tarpeelliseksi tehdä luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamaa Naturaarviointia. Hankealue on vanhaa turvetuotantoaluetta. Hankkeesta ei siten välittömästi aiheudu muutoksia maisemaan. Tuotannon päättymisen jälkeen alue siirtyy muuhun käyttöön (metsätalous, viljely tms.), jolloin maisemassa tapahtuu vastaava muutos. Alueelle kaivetut ja kaivettavat ojat ja altaat lisäävät vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Kunnostus- ja tuotantotoiminnan aikana alueella ei voi metsästää, mutta tuotantokauden ulkopuolella se on mahdollista. Turvetuotantoalueilla esiintyviä metsästettäviä lajeja ovat hirvi, jänis, teeri, telkkä, sinisorsa ja tavi. Turvetuotantoa varten rakennettu tiestö lisää niin metsästäjien kuin marjastajienkin kulkumahdollisuuksia. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita, joihin toiminnalla olisi vaikutuksia. Toiminta ei myöskään vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu osin metsä- ja maatalouteen. Hankealueen turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät urakoitsijoita välittömästi noin 5 henkilötyövuotta, mikä harvaan asutuilla seuduilla on erityisen tärkeää. Välillisiä työpaikkoja syntyy likimain saman verran voimalaitoksissa, laitevalmistuksessa ja -huollossa, tutkimuksessa, konsulttipalveluissa ja julkishallinnossa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakija on ilmoittanut muuttavansa Iso-Tuohiaavan vesienkäsittelyn ympärivuotiseksi pintavalutukseksi ja tekevänsä sen vaatimat muutokset rakenteisiin tuotantokauden 2013 alkuun mennessä. Näillä muutoksilla alueelle

14 suunnitellut rakenteet ovat alueen sijainti huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. 14 Vahingot Hakija on arvioinut, että Iso-Tuohiaavan turvetuotannon päästöistä ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Simojoen vesistön nykyinen tila, merkittävä kalataloudellinen arvo ja vesistöalueen turvetuotanto kokonaisuudessaan huomioon ottaen hakija on kuitenkin katsonut, että päästöjen kalataloudelliset haittavaikutukset edellyttävät kompensaatiotoimia. Hakija on esittänyt 70 euron suuruisen vuotuisen kalatalousmaksun määräämistä käytettäväksi haittojen ehkäisemiseen. Esitys tarkistetuiksi lupamääräyksiksi Hakemukseen on liitetty Iso-Tuohiaavan turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma sekä Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille Hakija on esittänyt, että Iso-Tuohiaavan turvetuotantoalueen voimassa olevassa ympäristöluvassa määrätty kalatalousvelvoite, arvoltaan noin 60 euroa vuodessa, muutettaisiin 70 euron suuruiseksi vuotuiseksi kalatalousmaksuksi. Hakija on perustellut esitystään kalatalousvelvoitteen muuttamisesta kalatalousmaksuksi sillä, että kalatalousmaksulla kalanhoitotoimia voidaan tehdä ja istutuslajia muuttaa joustavasti vesialueen omistajien ja ELYkeskuksen sopimalla tavalla. Esimerkiksi istutusten tuloksellisuudesta saatavaa uutta tutkimustietoa voidaan soveltaa lupakauden aikana nopeasti istutuskäytäntöön. Erityisesti pienten velvoitteiden hoidossa kalatalousmaksun käyttö on joustavaa, kun esimerkiksi istutukset voidaan tehdä maksetuilla kalatalousmaksuvaroilla suuremmissa erissä määrävuosin. Hakijan perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Toiminnanaloittamislupa voidaan ympäristönsuojelulain 101 :n mukaan myöntää vain perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakijan on asetettava hyväksyttävä vakuus ympäristön saattamisesta ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Toiminnanaloittamislupahakemus koskee pientä lisäaluetta (1 ha), joka sijoittuu välittömästi nykyisen tuotantoalueen yhteyteen. Koska lisäalue on pieni ja ojitettu sekä sijoittuu välittömästi nykyisen tuotantoalueen yhteyteen reunaojien sisäpuolelle, ei alueen valmistelu tuotantoon aiheuta sellaisia muutoksia ympäristöön, että muutoksenhaku niiden johdosta tulisi hyödyttömäksi. Hakija esittää vakuudeksi tuhannen (1 000,00) euron vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena.

15 15 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan selvityksellä tuotantoalueen pinta-alatietojen eroavuudesta, selvityksellä lisäalueen luontoarvoista, lisätiedoilla pintavalutuskentästä, teknis-taloudellisella selvityksellä mahdollisuudesta toteuttaa ympärivuotinen pinta-valutus ja arviolla sanotun toimenpiteen vaikutuksista päästöihin sekä vesialueen omistajien yhteystiedoilla. Lisäksi hakija on toimittamansa selityksen yhteydessä täydentänyt hakemustaan toimittamalla selostuksen Iso-Tuohiaavan Natura-arvioinnin tarvearvioinnista ja raportin Turvetuotannon päästöt ja vesistövaikutukset Simojoen vesistöalueella. Samalla hakija on ilmoittanut siirtyvänsä Iso-Tuohiaavan turvetuotantoalueen vesienkäsittelyssä ympärivuotisesti pintavalutukseen ja tekevänsä tarvittavat muutokset vesienkäsittelyrakenteisiin tuotantokauden 2013 alkuun mennessä. Tiedot täydennyksistä on otettu huomioon tämän päätöksen kertoelmaosassa. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Simon kunnassa sekä kirjeitse niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Lounais-Lappi -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Lapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELYkeskus) Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja kalatalousyksiköltä sekä Simon kunnalta ja Simon kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1. Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue ELY-keskus on huomauttanut, että Natura verkostoon kuuluvan Simojoen (FI , SCI-alue) suojelun perusteena ovat siellä esiintyvä luontodirektiivin liitteen I luontotyyppi Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit ja liitteen II lajit kirjojokikorento sekä jokihelmisimpukka. Ympäristölupahakemuksessa olisi tullut asianmukaisesti arvioida hankkeen vaikutukset Simojoen Natura 2000-alueen luonnonarvoille ja perustella, mikäli arvioinnissa siihen päädytään, ettei vaikutuksia luonnonarvoille aiheudu. Lupaharkinnassa tulee huomioida se, että Simojoen Natura -alue sisältyy vesipuitedirektiivin artikla 6 mukaiseen rekisteriin (ns. suojelualuerekisteri). Rekisteriin liittäminen ei tuo uusia juridisia lisäsuojeluvelvoitteita Natura alueelle. Alueen ottaminen rekisteriin korostaa kuitenkin sen merkitystä ja huomioonottamista vesienhoitosuunnittelussa ja lupaprosesseissa. Turvetuotantoalueen alapuolisen Tainijoen (vesistöaluejaossa ja vesienhoitosuunnitelmassa Iso Tainijoen nimellä) ekologinen tila on arvioitu Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa hyväksi. Tainijoen tavoitetilaksi on määritelty hyvä, eli vesialueen nykytila tulee säilyttää. Tainijoki laskee Simojokeen, jonka ekologinen tila on arvioitu erinomaiseksi, joka on myös joelle määritelty tavoitetila. Turvetuotantoalueen tuotantovaiheen ravinne- ja kiintoainepäästöt ylittivät selvästi lupahakemuksessa arvioidut kuormitustasot. Kuor-

16 mitus kuitenkin laski vuosikymmenen loppuun mennessä, ja vuosina päästöt vastasivat arvioita tai alittivat arvioidun tason. Lupahakemuksen kohteena olevan lisäalueen koko on pieni, eikä sen liittäminen nykyään tuotannossa olevaan alueeseen nosta merkittävästi alapuoliseen vesistöön kohdistuvaa kuormitusta. Lisäalue on jo ojitettu ja peruskuivatettu, joten uuden alueen kuntoonpanokaan ei aiheuta voimakasta kuormitusta. Nykyään toiminnassa olevan turvetuotantoalueen toiminnan volyymi ei myöskään oleellisesti muutu lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä. Siksi toiminnan ei voi katsoa uhkaavan Tainijoelle ja Simojoelle vesienhoitosuunnitelmassa asetettuja tilatavoitteita tai Simojoen suojeluarvoja. Turvetuotantoalueiden vesienkäsittely tulee toteuttaa parasta saatavilla olevaa tekniikkaa käyttäen ja vesienkäsittelyrakenteiden toimivuutta tarkkaillen ja ylläpitäen. Teknisiä ja taloudellisia mahdollisuuksia ympärivuotisen pintavalutuksen toteuttamiseen tulee vahvasti harkita, sillä arvion perusteella tehostettu tekniikka pienentää ravinne- ja kiintoainepäästöjä huomattavasti. Tehostetulla pintavalutuksella saavutettu hyöty korostuu vesiensuojelullisesti ongelmallisten, eroosiota lisäävien olosuhteiden vallitessa (sateiset kesät, leudot talvet). Lapin ELY-keskus (Lapin ympäristökeskus) on tehnyt vuosina 2003 ja 2007 tarkastuskäynnit Iso-Tuohiaavan turvetuotantoalueelle. Vuoden 2003 tarkastuksessa on annettu toimenpidekehotus laskeutusaltaan puhdistuksesta ja toimintakuntoon laittamisesta. Vuoden 2007 tarkastuksessa laskeutusaltaasta oli puuttunut pintapuomi. Lapin ELY-keskukselle (Lapin ympäristökeskukselle) ei ole tullut paikallisilta tahoilta valituksia Iso- Tuohiaavan turvetuotannon toiminnasta. Iso-Tuohiaavan turvetuotantoalueen vaikutusalueella ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin asutus sijaitsee noin 2 km:n etäisyydellä turvetuotantoalueesta, joten ELY-keskuksen arvion mukaan toiminnan aiheuttamasta pölystä tai melusta ei arvioida aiheutuvan asutukselle kohtuutonta rasitusta. 2. Lapin ELY-keskus / Kalatalous ELY-keskus kalaviranomaisen ei pidä suositeltavana, että alkuperäisenä lohijokena arvokkaan Simojoen vesistöalueella lisätään turvetuotantoa tilanteessa, jossa vesistön arvokalankantojen ja jokiravun elinmahdollisuudet ovat jo entuudestaan heikentyneet joen valuma-alueella sijaitsevan laajamittaisen turvetuotannon ja muun maankäytön, kuten metsäojitusten ja peltoviljelyn seurauksena. seurauksena. Erityisesti on painotettava sitä seikkaa, että turvetuotannon aiheuttama kuormitushaitta on kalaston kannalta pysyväluonteinen, usean sukupolven yli ajoittuva elinympäristössä tapahtuva muutos, johon sopeutumiseen kalastolla on usein heikot luontaiset edellytykset. Vaikka yksittäisen turvesuon aiheuttama lisä vesistökuormitukseen voi vaikuttaa laskennallisesti vähäiseltä ja koko tuotannon kuormitukseen suhteutettuna pieneltä, voi sen merkitys vesiluonnon kantokyvyn kannalta olla ratkaiseva. Vähäinenkin lisäys ihmistoiminnan vaikutuksesta luontaista kuormitusta korkeammaksi kohonneeseen kokonaiskuormitukseen saattaa johtaa kantokyvyn ylittymiseen ja siten aiheuttaa vain hitaasti palautuvia tai jopa palautumattomia muutoksia vesiluonnossa ja kalastossa. 16

17 Mikäli Iso-Tuohiaavan turvetuotantoalueelle myönnetään ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, on seuraavat näkökohdat ja vaatimukset otettava huomioon: Luvan saajalle on määrättävä velvoite tarkkailla Iso-Tuohiaavan turvetuotantoalueen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen. Tarvittaessa Lapin ELY-keskus voi tarkentaa kalataloustarkkailuohjelmaa. Luvan saajalle on määrättävä vuotuinen 417 euron kalatalousmaksu. Kalatalousmaksu tulee käyttää arvokalojen ja jokiravun elinympäristöjen ja lisääntymisalueiden hoito- ja kunnostustoimenpiteisiin Iso-Tuohiaavan turvetuotannon vaikutusalueella Tainijoessa tai Simojoessa. Kalatalousmaksu tai osa siitä voidaan käyttää myös edellä mainittua aluetta koskevan kalataloudellisen käyttösuunnitelman laadintaan. Maksua tai osaa siitä voidaan käyttää myös istutusvelvoitteeseen Lapin ELY-keskuksen ja luvan saajan sopimalla tavalla sekä alueen osakaskuntia kuullen. Luvan saajalle määrättävät vuosittaiset kalatalousmaksut voidaan yhdistää alueen muihin velvoitteisiin ja maksuja voidaan kerryttää yhteen enintään 5 vuodelta kerrallaan. Kalatalousmaksun lisäksi luvan saaja on määrättävä maksamaan kertakorvauksena 3500 euroa kalatalousmaksun käytön suunnittelusta aiheutuvia kustannuksia. Vaihtoehtoisesti luvan saajan on itse laadittava ja esitettävä Lapin ELY-keskuksen vahvistettavaksi yksityiskohtainen suunnitelma kalatalousmaksun käytöstä ja toimeenpanosta sekä mahdollisesta yhdistämisestä alueen muihin kalatalousmaksuihin. Suunnitelma on esitettävä päätöksen lainvoimaiseksi tulovuotena. Perusteluina yllä esitettyihin vaatimuksiin lausunnon antaja on esittänyt, että Iso-Tuohiaavan turvetuotantoalueen vaikutusalueella tehdyn kalastustiedustelun perusteella kalastusta alueella eniten haittaavat tekijät liittyvät turvetuotannon kuormitukseen, heikkoon vedenlaatuun ja vesistön liettymiseen. Lisääntymisalueiden liettyminen heikentää etenkin arvokalojen elinmahdollisuuksia, sillä vesistön pohjalla oleva mäti tai vastakuoriutuneet pienpoikaset voivat tukehtua pohjalle liettyvän kiintoaineen alle. Tainijoella tehtyjen sähkökoekalastusten perusteella kevätkutuinen harjus lisääntyy vesistössä edelleen luontaisesti. Näin ollen on vaarana, että turvetuotantoalueelta laskettavat kevätaikaiset, muuta vuotta huomattavasti suuremmat ja luonnonkuormituksen lisäksi tulevat, kiintoainepäästöt haittaavat harjuksen lisääntymistä Iso-Tuohiaavan alapuolisessa vesistössä. Turvetuotannon aiheuttamat vesistöpäästöt lisäävät myös kalanpyydysten likaantumista ja limoittumista ja siten vähentävät kalastuksen houkuttelevuutta Tainijoessa ja Simojoessa. Tämän vuoksi luvan saajalle tulee määrätä tarkkailuvelvoite sekä kalatalousmaksu, jolla toiminnasta aiheutuvaa haittaa Iso-Tuohiaavan turvetuotannon vaikutusalueen kalakannalle ja kalastukselle voidaan ehkäistä. Kalatalousviranomainen katsoo, että kalataloudelliseen haittaan nähden kalatalousmaksun kohtuullinen suuruus on 5 euroa hehtaarilta. Maksu on suoritettava tuotannossa olevan alueen sekä haetun lisäalueen pinta-alan mukaan, joka näin laskettuna on 83,4 hehtaaria. Luvan hakijan esittämä kalatalousmaksu on haittaan nähden liian pieni. Kalatalousmaksusta aiheutuu viranomaiselle 3500 euron kustannus kalatalousasiantuntijan työnä tehdystä maksun käytön suunnittelusta. Luvan saaja tulee tämän vuoksi velvoittaa itse laatimaan suunnitelma maksun käy- 17

18 töstä tai vaihtoehtoisesti korvaamaan suunnittelusta aiheutuvat kustannukset. Pelkän kalatalousmaksun määrääminen ilman luvan saajalle asetettua edellä mainittua velvoitetta johtaa siihen, että vastuu toimenpiteiden suunnittelusta siirretään haitan aiheuttajalta viranomaiselle. Tällöin haitan aiheuttajalle kuuluvat kustannukset tulevat kohtuuttomasti valtion maksettaviksi. Iso-Tuohiaavan turvetuotantoalueen kalastolle ja kalastukselle aiheuttama haitta on perusteltua korvata kalatalousmaksuna, koska Tainijoen nykyisen tilan perusteella ei ole tarkoituksenmukaista jatkaa voimassa olevaa istutusvelvoitetta, jota on toteutettu Simojoen luontaiseen kalastoon kuulumattoman meritaimenen istuttamisella, tai määrätä muuta suoraa istutusvelvoitetta tietylle kalalajille, kuten harjukselle, josta Simojoessa jo esiintyy oma paikallisiin olosuhteisiin sopeutunut ja luontaisesti lisääntyvä kanta. Turvetuotannon aiheuttamien kalataloudellisten haittojen korvaamisessa tarkoituksenmukaisinta on velvoitehoidon suuntaaminen kalojen luontaista elinkiertoa tukevaksi siirtämällä painopiste istutuksista kalojen luontaisen lisääntymiskierron palauttamiseen ja ylläpitämiseen elinympäristöön kohdistuvien hoito- ja kunnostustoimenpiteiden avulla. Tämä toteutuu, kun kalatalousmaksu voidaan käyttää osana Iso-Tuohiaavan turvetuotannon vaikutusalueella Tainijoessa tai Simojoessa tehtävien kalataloudellista tilaa parantavien hankkeiden, kuten liettymien poistamisen, lisääntymisalueiden puhdistamisen ja kutusoraikkojen ja poikaskivikoiden kunnostamisen tai rakentamisen ym., rahoitusta, tai kun maksua voidaan käyttää myös vastinrahana esimerkiksi kalataloutta edistävissä kunnostushankkeissa haettaessa ulkopuolista rahoitusta, tai kun maksua voidaan käyttää tarvittaessa myös kalojen tai jokirapujen istuttamiseen, ja maksun käytöstä kuullaan vesialueen omistajia. Kalatalousmaksun kerryttäminen yhteen usealta vuodelta on perusteltua siitä syystä, että ympäristöön kohdistuva hoito- ja kunnostustoimenpide on usein laajamittainen ja siten kertakustannukseltaan esimerkiksi yhtä vuosittaista kalanistutusta korkeampi sekä vaikutukseltaan pitkäaikainen, joten sen suorittaminen ei ole tarpeellista joka vuosi. Lisäksi maksun käyttösuunnitelma on laadittava riittävän pitkäksi ajaksi, jotta siinä voidaan ottaa huomioon arvokalojen luonnollinen lisääntymiskierto ja sen onnistumisen seuranta. 3. Simon kunnan ympäristölautakunta Ympäristölautakunnalla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta. 4. Kemin kaupungin ympäristöjaosto Ympäristöjaos Simon kunnan terveydensuojeluviranomaisena on lausunut, että lähimmät vakituiset asukkaat sijaitsevat alle kahden kilometrin etäisyydellä Iso-Tuohiaavasta. Suon läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita. Hakemuksessa ei ole päivitettyjä tietoja lähitilojen tilanteesta mm. käytössä olevista kaivoista. Asutus sijaitsee niin etäällä Iso-Tuohiaavan turvetuotantoalueesta, että turvetuotannosta aiheutuvat pöly- ja meluhaitat jäävät pieniksi. Ympäristöjaoksella ei ole huomautettavaa ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta eikä lisäaluetta koskevasta ympäristöluvasta ja toiminnanaloittamisluvasta. 18

19 19 Muistutukset ja mielipiteet 5. Simojoen kalastusalue Muistuttaja on ensisijaisesti vaatinut, että hakemus hylätään. Mikäli ympäristölupavirasto kuitenkin katsoo, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, muistuttaja on vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan kaiken aiheuttamansa haitan, vahingon ja muut edunmenetykset. Toiminnan aloittamiseen ei tule antaa lupaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Korvaukset on määrättävä ensisijaisesti 830 euron vuotuisena kalatalousmaksuna, joka on maksettava Lapin ELY-keskukselle. Korvaussumma tulee sitoa elinkustannusindeksiin ja se on tarkistettava viiden vuoden välein. Vahinkojen toteamiseksi on määrättävä riittävä päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu myös Simojoen pääuomassa, joka sisältää mm. säännölliset uoman sedimentoitumisseurannat Tainijoen suun alapuolisella Simojoen suvannolla ja koskella, sekä sähkökoekalastukset lohikalojen poikastuotannon onnistumisen selvittämiseksi. Turvetuotannon kuivatusvesistä ravinteita ei voida poistaa nykyaikaisillakaan vesiensuojelumenetelmillä ilman kemiallista saostusta, joten Simojoen rehevöitymiskehityksen kannalta on oleellista, että kaikki käytössä olevat keinot käytetään ravinnepäästöjen hillitsemiseksi. Kiintoaineiden joutumista alapuoliseen vesistöön on estettävä myös tulva-aikoina ympärivuotisen pintavalutuskentän rakentamisella ja käyttöönotolla. Perustelunaan hakemuksen hylkäämiselle muistuttaja on esittänyt, että Simojoen pääuomassa on vuosina toteutettu laajamittainen koskikunnostusprojekti, jossa kunnostettiin lohen ja taimenen poikastuotanto- ja lisääntymisalueita yhteensä 155 ha:n alalta. Kunnostuksen seurauksena mm. merilohen luonnollinen lisääntyminen saatiin kansainvälisen Itämeren kalastuskomission Salmon Action Plan (SAP) -suojeluohjelman mukaiselle tasolle. Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman (päivitetty v. 2010) kohdassa Lohi on kirjoitettu seuraavasti: Valtion kalanviljelyn piiriin (RKTL) kuuluvilla elvytysistutuksilla pyritään nostamaan joen poikastuotanto SAPtavoitetasolle, joka on vähintään puolet joen arvioidusta alkuperäisestä poikastuotantopotentiaalista. Näin ollen Simojoelta tulee lähteä vaelluspoikasia (smoltteja) noin smolttia vuodessa. Tavoitetaso on pääsääntöisesti saavutettu viime vuosina ja istutuksista on pidättäydytty viime vuosina. Perämereen laskevien jokien istutusten tuloksellisuus ei ole ollut erityisen hyvä, vaan istutuksilla on lähinnä pystytty estämään lohikannan häviäminen. Rakentamattomana ja koskiensuojelulailla sekä Natura-alueena suojeltuna jokivesistönä Simojoki on kalataloudellisesti merkittävä jokikalastuskohde ennen kaikkea alkuperäisten vaelluskalakantojen vuoksi. Myös harjuskanta kunnostuksen seurauksena vahvistui. Rapukannan tilanne on tällä hetkellä heikko johtuen mm. jokiuoman liettymisestä. Kannan elpyminen voi kestää vuotta. Viime vuonna lohikalojen nousu merestä taantui merkittävästi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Tilanne on erittäin huolestuttava, joten Simojoessa on vältettävä ennen mainittujen syidenkin vuoksi kaikkea sen tilaa heikentävää toimintaa lohi- ja rapukantojen säilymisen varmistamiseksi. Vesienhoitosuunnitelman mukaan Simojoen ekologinen tila on erinomainen. Tilaa heikentää kuitenkin erityisesti veden korkea fosforipitoisuus ja humusmäärä. Vesienhoitosuunnitelmassa on tavoitteena säilyttää Simojo-

20 en tila erinomaisena. Hanke tulisi heikentämään Simojoen tilaa, joten se on vesienhoidon tavoitteen vastainen. Hakemuksessa esitetään, että ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että turvetuotantokenttien haittavaikutukset ovat toiminnan jatkuessa lähes poikkeuksetta osoittautuneet merkittäviksi. Pintavalutuskentän käyttö sulan maan aikana vähentää haittoja, mutta kevättulva huuhtoo laskeutusaltaista tehokkaasti kiintoaineen ja ravinteet alapuoliseen vesistöön. Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen lisää humusta Pohjois-Suomen vesistöissä. SYKE havaitsi tutkimuksessaan, että Simojoen vesistöalueella humuksen eli orgaanisen aineksen huuhtoutuminen lisääntyi 1990-luvulla noin 40 % verrattuna 1980-lukuun. Edellä mainittuun viitaten muistuttaja on katsonut, että lupaa ei tule myöntää, sillä haetun luvan mukainen toiminta vaarantaa alapuolisen Simojoen sopivuuden lohikalojen poikastuotantoon ja mitätöi vesistöön jo tehdyt kalataloudelliset kunnostukset. Myös muu kalastukseen liittyvä virkistyskäyttöarvo vähenee. Perustelunaan toissijaiselle korvausvaatimukselle muistuttaja on esittänyt, että korvausvaatimus perustuu vedenlaadun huonontumiseen, sekä kalojen ja rapujen lisääntymis- ja elinpaikkojen liettymiseen ja jokiuoman haitalliseen mataloitumiseen etenkin Simojoessa. Jo pienikin liettymisen lisääntyminen aiheuttaa kutu- ja suojapaikkojen häviämisiä. Hakemuksessa ei ollut esitetty Simojoen osalta haittakorvauksia, joita kuitenkin tulee hakemussuunnitelmankin mukaan. Lopputuloksena on rapujen ja kalojen lisääntymis- ja elinalueiden tuhoutumista, jota on toimenpitein estettävä. Nykyiset tarkkailumenetelmät eivät käytännössä ole osoittautuneet riittäviksi esimerkiksi kiintoainesten kulkeutumisten mittaamiseen. Jokiuoman palauttaminen turvetuotantoalueen käytön loputtua nykytilan tasoiseksi on erittäin kallista. Hintaan vaikuttavat mm. suunnittelukustannukset, ympäristölupamaksut, rannanomistajille maksettavat haittakorvaukset ja suurimpana monivaiheiset vesirakennustyöt erikoiskoneilla ja -laitteilla. Erikoiskoneita ovat mm. puhdistustyöhön sopivat imuruoppauskalustot ja -laitteina suojapuomit. Hakemuksessa ei ole esitetty myöskään korvausta vesialueen omistajille istutusten valvonnan osalta. Valvontakustannukset tulevat viimeistään kunnostustöiden myötä. Muistuttaja on esittänyt em. perustelujen mukaan 830 euron vuotuisen korvausmäärän määräämistä luvan hakijalle. 20 Hakijan vastine Hakija on ja Lapin ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen osalta aluehallintovirastoon toimittamassaan vastineessa esittänyt seuraavaa: 1. Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Hakija on lausunut, että vesienkäsittely pintavalutuksella muutetaan ympärivuotiseksi. Pumppaamorakenteet muutetaan ympärivuotisesti toimiviksi. Pintavalutuskentän rakenteiden muuttaminen sen sijaan ei ole penkkojen korotuksen osalta mahdollista kentän länsireunan osalta, sillä pintavalutuskenttä ja sen reuna-alueet ovat hyvin vetisiä. Pumppaamorakenteet muutetaan ympärivuotisesti toimiviksi tuotantokauden 2013 alkuun mennessä.

21 Tarkastuksissa todetut puutteet vesienkäsittelyrakenteissa on korjattu. Vuonna 2007 tarkastuksessa puuttunut pintapuomi on tarkastuksen jälkeen asennettu paikoilleen. Hakija on esittänyt erillisessä selvityksessä perustelut sille, että vaikutuksia Simojoen Natura-alueelle ei aiheudu Lapin ELY-keskus / Kalatalous Hakija on todennut esittäneensä Iso-Tuohiaavan turvetuotantoa koskevan vesienkäsittelyn tehostamisratkaisun, joka on ympärivuotinen pintavalutus. Suunnitelmat kattavat olemassa olevan tuotantoalueen ja 1 ha:n laajennusalueen. Lisäalue liittyy nykyiseen tuotantoalueeseen ja on siksi tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön. Vaikutusarviot Simojokeen on tehty paitsi hakemusta koskevalta alueelta, myös koko Simojoen valuma-alueen turvetuotannon osalta. Haittavaikutukset kalastoon ja kalastukseen tulevat pienenemään vesienkäsittelyn tehostuessa ja vesistökuormituksen vähentyessä. Tarkkailun osalta hakijalla ei ole huomauttamista. Kalastoon ja kalastukseen kohdistuva haitta voidaan estää vuosittain suoritettavan kalatalousmaksun käytöllä. Hakija on hakemuksessa arvioinut, että Iso-Tuohiaavan toiminnasta aiheutuva kalataloudellinen haitta voidaan korvata 70 euron vuotuisella kalatalousmaksulla. Vuosittain maksettavaa kalatalousmaksua voidaan lausunnon antajankin mukaan käyttää paitsi istutuksiin myös elinympäristöjen ja lisääntymisalueiden hoito- ja kunnostustoimenpiteisiin sekä kalataloudellisen käyttösuunnitelman laadintaan. Tämä on hakijan mukaan yleisesti vallitseva käytäntö. Perusteita erillisen euron kertakorvaukseen tai suunnitelman laatimisvelvoitteen asettamiselle ei ole. Hakija viittaa lisäksi hakemuksessa, sen täydennyksessä ja aiemmassa vastineessa esittämäänsä. 3. Simon kunnan ympäristölautakunta ja 4. Kemin kaupungin ympäristöjaosto Hakijalla ei ole huomauttamista. 5. Simojoen kalastusalue Hakija on lausunut, että hakemuksessa ja sen täydennyksessä esitettyihin selvityksiin ja edellä kohdassa 1) todettuun viitaten luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Korvausten osalta hakija viittaa hakemuksessa esittämäänsä 70 euron vuotuiseen kalatalousmaksuun. Hakemuksen täydennyksen johdosta pyydetyt lausunnot Aluehallintovirasto on varannut Lapin ELY-keskukselle tilaisuuden vastineen antamiseen hakijan selityksen yhteydessä toimittamien kahden selvityksen osalta ja aiemmin antamansa lausunnon täydentämiseen.

22 22 6. Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on lausunut että, ELY-keskuksen antaman lausunnon perusteella ympäristölupahakemusta on täydennetty Natura-arvioinnin tarveharkinnalla. Hankkeen vaikutuksia Simojoen Natura 2000-alueelle tulee tarkastella yksin ja yhdessä muiden hankkeiden kanssa sen mukaan, millaisia ovat vaikutukset alueen suojeluperusteena oleville luonnonarvoille. Alueen suojeluperusteena ovat 1) luontotyyppi Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit; 2) kirjojokikorento; ja 3) jokihelmisimpukka (uhanalainen laji, jonka esiintymätiedot eivät ole julkisia). Veden laadussa tapahtuvat muutokset voivat heikentää sekä jokihelmisimpukan että kirjojokikorennon esiintymistä alueella, joten vaikutustarkastelun lähtökohtana on hankealueen sijainti / etäisyys lajien tiedossa olevista esiintymäalueista. Molempien lajien tunnetut esiintymät sijaitsevat Simojoessa ylävirran puolella, joten hankkeella ei ole vaikutuksia kyseisten lajien elinympäristöihin. Turvetuotantohankkeen vaikutukset luontotyypille Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit voivat ilmetä veden laadun muutoksina. Lisäksi on otettava huomioon myös mahdolliset luontotyypin ominaisille lajeille aiheutuvat vaikutukset ja hankkeiden yhteisvaikutukset. Toiminnanharjoittajan teettämän Natura-tarveharkinnan ja "Turvetuotannon päästöt ja vesistövaikutukset Simojoen vesistöalueella" -selvityksessä on asianmukaisesti kuvattu luontotyypille aiheutuvia vaikutuksia. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Iso-Tuohiaavan turvetuotantohankkeen vaikutukset eivät ole alueen suojeluperusteena oleville lajeille, luontotyypille ja alueen eheydelle merkittävästi heikentäviä. Iso-Tuohiaavan kuivatusvesien puhdistusmenetelmän muuttaminen ympärivuotisen pintavalutuskentän kautta tuotantokauden 2013 alkuun mennessä on merkittävä parannus aikaisempaan ja se edustaa parasta saatavilla olevaa tekniikkaa. Pintavalutuskentän toimivuutta tulee kuitenkin huolella tarkkailla ja ylläpitää. Hakemuksen täydennyksen johdosta esitetyt muistutukset ja mielipiteet Aluehallintovirasto on varannut Simojoen kalastusalueelle tilaisuuden vastineen antamiseen hakijan selityksen yhteydessä toimittamien kahden selvityksen osalta. Samalla aluehallintovirasto on varannut Simojoen kalastusalueelle tilaisuuden täydentää muistutustaan. 7. Simojoen kalastusalue Muistuttaja on ilmoittanut pysyvänsä antamassaan vaatimuksessa muutoin paitsi, jos jokin osakaskunta on tehnyt oman korvaushakemuksen omalta alueeltaan, niin se on ensisijainen vaatimus sen osakaskunnan alueella ja Simojoen kalastusalueen vaatimus toissijainen. Lisäksi muistuttaja on esittänyt, että turvetuotantoalueen päästöt huonontavat koko alapuolisen Simojoen vedenlaatua ja liettävät uomaa. Simojoen vesienhoitosuunnitelma ei toteudu turvetuotantoalueiden päästöjen lisääntyessä. Alapuolisen vesialueen pinta-ala on noin 630 ha ja alue on myös lohen ja taimen kannalta merkittävin osa Simojoesta. Hakija ei ole yksilöinyt vesialueiden omistajakohtaisesti haittoja ja korvauksia. Muistuttaja on esittänytkin, että haitat on korvattava kalatalousmaksuna, joka on makset-

23 tava Lapin ELY-keskukselle. Korvaussumma perustuu vesialueen suureen pinta-alaan ja kalataloustuottomenetyksiin. Turvetuotantoalueelta johdettavat humuspitoiset vedet (päästöt) huonontavat koko sen alapuolisen Simojoen vedenlaatua ja siten heikentävät kalojen elinoloja Perämereen saakka. Vesialue 630 hehtaaria (Tainijoen suun ja Perämeren välinen Simojoen vesialue) Vuosittainen kalatuotanto on 25 kg/ha Kalan keskihinta 10 euroa kilolta (Simojokeen koko matkalle nousee Perämerestä merilohta ja meritaimenta, jotka nostavat kalojen keskihintaa) Haitta-aste on 0,075 %. (Iso-Tuohiaavan osuus) Pyyntikustannukset ovat 30 % kalan hinnasta. 23 Vuotuiseksi haittasummaksi muodostuu näin 826,88 euroa. Hakijan vastine hakemuksen täydennyksen johdosta esitettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin Hakija on aluehallintovirastoon toimittamassaan vastineessa esittänyt seuraavaa: 6. Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Hakijalla ei ole huomauttamista 7. Simojoen kalastusalue Hakija on lausunut, ettei asiassa ole ilmennyt seikkoja, jotka olisivat ympäristöluvan myöntämisen esteenä. Kuivatusvesien puhdistaminen on teknisesti oikein suunniteltu. Pääosalta Simojoen valuma-alueella sijaitsevista turvetuotantoalueista ympäristölupien lupamääräykset ovat tarkistettavana ja vireillä on myös uutta tuotantoalaa koskevia hakemuksia. Näillä alueilla siirrytään kuivatusvesien sulan ajan pintavalutuksella puhdistamisesta ympärivuotiseen puhdistukseen, mikä johtaa siihen, että laajennusalueiden käyttöönotosta huolimatta turvetuotannosta peräisin oleva kuormitus tulee pienenemään merkittävästi nykytasosta. Suunniteltu kuivatusvesienkäsittely on parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Haitat kalastolle ja kalastukselle tulevat pienenemään. Haitta voidaan estää hankekohtaisesti määrättävillä vuotuisilla kalatalousmaksuilla. Hakijan esittämän vuotuisen kalatalousmaksun käyttäminen on ollut ja on vastaisuudessakin riittävä estämään hankkeesta aiheutuva haitta kalastolle ja kalastukselle. Tavanomaiset tarkkailumääräykset ovat riittävät hankkeen vaikutusten selvittämiseksi. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu Simojokeen liettymiä, joita olisi tarpeen tarkkailulla selvittää. Hakija on myös viitannut hakemuksessa, sen täydennyksessä ja aiemmassa vastineessa esittämäänsä.

24 24 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto tarkistaa Iso-Tuohiaavan turvetuotantoalueelle myönnetyn ympäristöluvan nro 85/04/01 lupamääräykset sekä myöntää Simon Turvejaloste Oy:lle ympäristöluvan yhteensä 1 ha:n kokoisen lisäalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 83,4 ha Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Kuntoonpanotyöt tuotantolohkoon 1 liittyvällä 1,0 ha:n kokoisella lisäalueella voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta, jos luvan saaja asettaa euron vakuuden Lapin ELY-keskukselle ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava päätöksen liitteenä 2 olevan piirustuksen mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan ja metsäojan kautta Tainijokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä päätöksen liitteenä 2 olevan piirustuksen mukaisesti sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän käsittelyn avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Pumppaamorakenteisiin ja pintavalutuskentälle on tehtävä ne muutostyöt, jotka ovat tarpeen pintavalutuskentän ympärivuotiselle toiminnalle mennessä. Rakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Simon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.

25 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 5. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Turvekuormat on peitettävä huolellisesti pölyämisen vähentämiseksi. Pölyn leviäminen Tainijokeen ja Vähä-Tainijokeen tulee estää tarvittaessa keskeyttämällä työt lähilohkoilla silloin, kun tuuli käy tuotantoalueelta vesistöihin päin. 6. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Simon kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jäte-huolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty ). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Lapin ELYkeskukselle. 7. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Pysyvästi paikalleen sijoitettujen polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 8. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien öljy- ja polttoainevuotojen sekä onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 9. Toiminnan häiriö- ja poikkeustilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Lapin ELYkeskukselle ja Simon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 10. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. 25

26 Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 11. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan sekä kalastoon ja kalastukseen Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailussa sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailussa voidaan vuoden 2015 loppuun asti noudattaa vuosiksi laadittua Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Ehdotus uudeksi vaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Lapin ELYkeskukselle hyvissä ajoin ennen tarkkailuohjelman voimassaolon päättymistä. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Vesistötarkkailun sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun vuosiraportit on toimitettava Lapin ELY-keskukselle, Simon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Simojoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 12. Luvan saajan on tarvittaessa osallistuttava vaikutusosuutensa suhteessa mahdollisten liettymien poistamiseen Tainijoesta. 13. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 420 euroa kalatalousmaksua Lapin ELY-keskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, ellei maksua ole vielä siltä vuodelta suoritettu. Maksun käytössä on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 14. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELYkeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Lapin ELY-keskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen aluei- 26

27 den tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Lapin ELY-keskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Lapin ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 27 Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Lisäalueen lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. KORVATTAVA PÄÄTÖS Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antama päätös nro 85/04/1 luparatkaisua lukuun ottamatta.

28 28 RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perustelut Kyseessä on Iso-Tuohiaavan turvetuotantoalueen toiminnalle myönnetyn ympäristöluvan nro 85/04/1 lupamääräysten tarkistamisasia. Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu aluehallintoviraston antamassa päätöksessä. Toiminnassa ei tapahdu oleellisia muutoksia aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan verrattuna. Vesienkäsittelyä tehostetaan ottamalla käyttöön ympärivuotinen pintavalutus. Vesienkäsittelyn tehostamisella vähennetään toiminnasta aiheutuvia päästöjä. Tarkistettujen lupamääräysten mukainen turvetuotantoalueen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Tainijoen tila on ekologisen luokittelun mukaan hyvä ja Simojoen erinomainen. Vesienhoidon tavoitteena Tainijoella on hyvä tila ja Simojoella erinomainen tila. Ohjelman mukaan molemmissa joissa hyvä tavoitetila on saavutettu ja turvattu nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä. Iso-Tuohiaavan turvetuotantoalueen vaikutukset alapuoliseen vesistöön ja kalastoon arvioidaan vähäisiksi. Iso-Tuohiaavan turvetuotantohankkeen ei edellä mainityin perustein katsota heikentävän alapuolisten vesistöjen nykyistä tilaa tai tavoitteita. Toimittaessa lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista toiminnan sijaintipaikan olosuhteissa. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu, lisätty tai poistettu siten, että määräykset kokonaisuudessaan vastaavat nykyään turvetuotantoalueiden toiminnalle myönnettyjen ympäristölupapäätösten linjauksia. Lisäksi tähän lupamääräysten tarkistamista koskevaan päätökseen on selkeyden vuoksi sisällytetty myös sellaiset aiemman ympäristöluvan lupamääräykset, joita ei ole ollut tarpeen tarkistaa. Toimittaessa tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Hakija on arvioinut toiminnan jatkuvan vuoteen 2028 saakka. Toimintaaika, toiminnan laajuus ja vesienkäsittelyn taso huomioon ottaen lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on määrätty toimitettavaksi aluehallintovirastolle viimeistään Lisäalueen luvan myöntämisen edellytykset Hakija on hakenut ympäristölupaa yhteensä 1,0 ha lisäalueen turvetuotantoon. Lisäalue liittyy välittömästi tuotantolohkoon 1 eikä sieltä ole havaintoja merkittävistä luontoarvoista. Alue on ojitettu ja peruskuivatettu. Lisäalueen kuormitus on vähäinen ja alue on tarkoituksen mukaista liittää turvetuotantoon.

29 29 Perustelut toiminnan aloittamista koskevan ratkaisun osalta Tuotantoon suunniteltu 1 ha:n lisäalue liittyy välittömästi nykyiseen tuotantoalueeseen ja on ojitettu ja peruskuivatettu. Toiminta on tällä lisäalueella mahdollista aloittaa niin, että toiminta-alueen kokonaispäästöt eivät lisäänny. Aluehallintovirasto katsoo näin ollen, että toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta on perusteltu syy, ja että lupa toiminnan aloittamiseen tällä osa-alueella voidaan myöntää. Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Näin ollen päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Vesienkäsittelyä tehostetaan siirtymällä ympärivuotiseen pintavalutukseen. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 5. Määräykset 6 ja 7 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 8 ja 9. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 10 ja 11 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen toiminnan ja sen päästöjen ja vaikutusten asianmukaisen tarkkailun varmistamiseksi. Ne ovat tarpeen myös valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräys 12 on tarpeen turvetuotannosta mahdollisesti aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Lupamääräys 13 on tarpeen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 14 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi.

30 30 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN 1 ja 6 Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. 2. Lapin ELY-keskuksen kalatalousyksikön kalataloustarkkailua koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksestä 11 ilmenevästi ja kalatalousmaksua koskeva vaatimus lupamääräyksestä 13 ilmenevästi. Vesilain (264/1961) kalatalousmaksua koskevat säännökset eivät mahdollista kalatalousmaksun käytön suunnittelusta ja hallinnoinnista viranomaiselle aiheutuvien kustannusten määräämistä luvan saajan maksettavaksi, joten tätä koskeva euron kertakorvausvaatimus on hylätty. 5. ja 7. Simojoen kalastusalueen luvan ja toiminnanaloittamisluvan epäämistä koskevan vaatimuksen osalta viitataan ympäristölupamääräysten tarkistamista ja lisäalueen ympäristölupaa koskeviin ratkaisuihin, ratkaisuun toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta sekä niiden perusteluihin. Vesienkäsittelyä koskevien vaatimusten osalta viitataan ympäristölupamääräysten tarkistamista koskevan ratkaisun perusteluihin sekä lupamääräyksiin 1 4 ja niiden perusteluihin. Vesienkäsittelyä on määrätty tehostettavaksi siirtymällä ympärivuotiseen pintavalutukseen. Vaatimukset kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen korvaamisesta on otettu huomioon lupamääräyksessä 13. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti, 45 a, 46 1, 3 ja 4 momentti, 52 1 momentti, 55 2 momentti, 101 ja 103 a Vesilaki (264/1961) 2 luku 22 1 ja 3 momentti Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15 ja 19 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään euroa.

31 Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. 31 Perustelut Maksun määräämisessä sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimassa ollutta maksuasetusta. Alla mainitun valtioneuvoston asetuksen nro 1145/2009 mukaan ha:n turvetuotantoaluetta koskevan hakemusasian käsittelymaksu on euroa. Lupamääräysten tarkistamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta, tässä tapauksessa siis euroa. Lisäalueen pinta-ala on yhteensä 1,0 ha. Lisäalueen osalta käsittelyn työmäärä on ollut 10 tuntia ja siten maksuksi määräytyy 10 x 48 euroa = 480 euroa. Maksu lupamääräyksen tarkistamisesta on euroa ja lisäalueen ympäristöluvasta 480 euroa eli yhteensä euroa. Oikeusohjeet Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina (1572/2011) 7 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

32 32 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Juhani Itkonen Hannu Puranen Päätöksen ovat tehneet ympäristöneuvokset Juhani Itkonen ja Hannu Puranen (esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh tai HP/es Liitteet Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Kartta Liite 3 Tarkkailuohjelma Päätös Tiedoksi Hakija Suomen ympäristökeskus Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Lapin ELY-keskus / Kalatalous Simon kunta Simon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Simon kunnan terveydensuojeluviranomainen / Kemin kaupunki, Ympäristöterveysvalvonta

33 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1-3, 1. kerros postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

34 Liite 2 1