Envimetria Oy me 1(11)

Transkriptio

1 Envimetria Oy me 1(11) Meluselvitys me YMPÄRISTÖMELUMITTAUKSET BJ EKLUND OY:N RÄN- NARSTENIN MURSKAAMOLLA SEKÄ LÄHIMMISSÄ HÄIRIINTYVISSÄ KOHTEISSA Kuva 1. Murskaus käynnissä louhoksella JAKELU J. Eklund, BJ Eklund Oy Envimetria Oy, arkisto

2 Envimetria Oy me 2(11) Sisällysluettelo YMPÄRISTÖMELUMITTAUKSET BJ EKLUND OY:N RÄNNARSTENIN MURSKAAMOLLA SEKÄ LÄHIMMISSÄ HÄIRIINTYVISSÄ KOHTEISSA Yleistä Selvityksen lähtökohdat Lupavelvoitteet Melun yleiset ohjearvot Melulähteiden yleiskuvaus Ympäristöolosuhteet melumittauksien aikana Mittauspisteet Tuotanto-olosuhteet Mittalaitteet ja asetukset Mittausmenetelmät Melun häiritsevyyden arviointi Impulssimainen melu Kapeakaistainen melu Mittauksien kulku Tulokset Arvio melun kapeakaistaisuudesta Arvio melun impulssimaisuudesta Yhteenveto melun erityisestä häiritsevyydestä Johtopäätökset tuloksista Liitteet 1 Mittauskortit (3 kpl)... 11

3 Envimetria Oy me 3(11) 1 Yleistä BJ Eklund Oy:n louhinta-alue sijaitsee Porvoon kaupungissa Mickelsbölen kylässä tiloilla Hornhattas RN:o 6:14 ja Knutsbacka RN:o 7:22. Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat ympäristölupapäätöksen UUS-2008-Y mukaan 540 metrin etäisyydellä etelässä tilalla Västergård RN:o 1:15 ja kaakossa junaradan toisella puolella noin 600 metrin etäisyydellä suunnitellusta louhinta-alueesta. Envimetria Oy suoritti BJ Eklund Oy:n louhinta-alueella melupäästömittauksia sekä imissiotason mittauksia lähimpien rakennuksien pihapiirissä murskaustoiminnan aikana. Ympäristömeluselvitys perustui ympäristöluvassa UUS-2008-Y edellytettyyn mittausvelvoitteeseen. Mittauksista ei voitu laatia erillistä mittaussuunnitelmaa toimeksiannon kiireellisyyden vuoksi. Lupapäätöksen mukaan melumittaussuunnitelma on toimitettava vähintään kaksi viikkoa ennen mittauksen suorittamista Uudenmaan ympäristökeskukselle. Melumittauksista ja raportoinnista vastasi meluasiantuntija Sammy Roiha Envimetria Oy:stä. Toimintamme laadun takaamiseksi Envimetria Oy:llä on käytössä ISO mukainen laatukäsikirja. Koko mittaustoimintamme yleistä laatua arvioitaessa, Envimetria on FINAS akkreditointipalvelun akkreditoima päästömittauslaboratorio T249, EN ISO/IEC (pätevyysalueet esillä osoitteessa 2 Selvityksen lähtökohdat Tämän meluselvityksen painopiste on asetettu häiriintyvissä kohteissa suoritettuihin imissiomittauksiin ympäristöluvassa edellytetyllä tavalla. Mittauksissa tehtiin myös melupäästömittaus lähimmän häiriintyvän kohteen suuntaan. 3 Lupavelvoitteet Koko alueen toiminnoista, liikenne mukaan lukien, aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle alttiissa kohteissa päivällä klo ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä klo ekvivalenttimelutasoa 50 db (LAeq). Murskausta suoritettaessa murskain on sijoitettava niin, että voimakkain ääni ei lähde melulle alttiiden kohteiden suuntaan. Murskattavat materiaalit sekä valmiit tuotekasat on sijoitettava siten, että ne estävät melun leviämisen melulle alttiiden kohteiden suuntiin. Kasojen koko on pidettävä koko murskaustoiminnan ajan riittävän suurena melun haitallisen leviämisen estämiseksi. Louheen murskauksen aiheuttama ekvivalenttimelutaso lähimmissä melulle alttiissa kohteissa tiloilla Västergård RN:o 1:15 ja Skogstorp RN:o 1:21 on mitattava kertaluonteisesti ensimmäisen murskausjakson aikana. Mittaus on suoritettava ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti.

4 Envimetria Oy me 4(11) 3.1 Melun yleiset ohjearvot Valtioneuvoston päätöksen (993/92) melun yleiset ohjearvot on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko 1. Melun ohjearvot Melun keskiäänitason L Aeq enimmäisarvo Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja hoitolaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet Päivällä klo db 55 db Yöllä klo db 45 db 45 db 40 db 4 Melulähteiden yleiskuvaus Toiminnalle tyypillistä melua aiheutuu avolouhoksen pengerlouhintaan liittyvistä työvaiheista. Toimintaan liittyy porausta, räjäytystä ja ylisuurien kivien rikotusta hydraulivasaralla ja kiven murskausta. Hydraulivasaran käyttö on satunnaista, samoin pintamaan poisto. Louhittua kiviä välivarastoidaan murskausalueella. Alueelta louhitaan vuosittain m 3 kalliota. Arvioitu vuosittainen mursketuotanto on tonnia. Louhintaa ja murskausta suoritetaan pääsääntöisesti kevättalvella, keväisin ja syksyisin, kun taas tuotteiden kuljetuksia tehdään ympäri vuoden. Murskausta suoritetaan vuosittain yhteensä 2 3 kk, arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo Kallion porausta ja kiven rikotusta saada luvan mukaan tehdä klo 7 18 ja räjäytyksiä 1 2 kertaa kuukaudessa klo Edellä mainittuja toimintoja ei saa suorittaa arkipyhinä. Mittauspäivänä Sandvik UJ440i esimurskainta syötti CAT 345 C kaivinkone. Sandvik Roadmaster jälkimurskaimen (kartiomurskain) jälkeen järjestelmässä oli käytössä kaksi seulastoa ja useita hihnakuljettimia. Mursketta siirrettiin varastokasoihin Komatsu WA 470 ja CAT 980 G pyöräkuormaajalla. Alueella oli mittauspäivänä CAT 330 C:hen kytketty hydraulivasara. Hydraulivasaraa ei kuitenkaan käytetty mittauspäivänä.

5 Envimetria Oy me 5(11) 5 Ympäristöolosuhteet melumittauksien aikana Taulukkoon 2 on koottu suoritettujen mittauksien aikaiset keskimääräiset sääolosuhteet. Näytteenottomittauksien aikaiset sääolosuhteet on esitetty liitteissä 1. Taulukko 2. Keskimääräiset ympäristöolosuhteet Pvm Lämpötila Ilmankosteus Ilmanpaine Tuulensuunta ja nopeus C % 1017 hpa heikkoa luoteistuulta, 11:00-13:00 melulähteistä kuuntelupisteisiin Pilvisyys taivas pilvessä 6/8 8/8 Melun kuuluvuus kuultavissa Mittausolosuhteet täyttivät Ympäristöministeriön mittausohjeen 1995 ympäristömelun mittaaminen vaatimukset. Ympäristöministeriön mittausohjeen 1995 mukaan melumittaukset tulee suorittaa tuulen alapuolelta ± 45 kulmassa heikon tai kohtalaisen tuulen vallitessa tai niin, että tuulta ei ole lainkaan. Tuulen nopeus saa olla enintään 5 m/s. 6 Mittauspisteet Mittauspisteet on kuvattu liitteiden 1 mittauskorteissa. Kuvassa 2 on esitetty kaikki mittauspisteet. Mittauspisteet on paikannettu valokuvien ja etäisyysmittauksin maiseman kiintopisteisiin. Liitteissä 1 on esitetty valokuvissa äänen tulosuunta. Mittauspisteiden paikannus on tehty ETRS-TM35FIN koordinaattien avulla. Etäisyydet melulähteisiin on mitattu Bushnell Yardage pro 400:n ja Bosch DLE 75 Professional laser- etäisyysmittarilla. Kuva 2. Mittauspisteet Häiriintyvä kohde Emissio tai Imissiomittauspiste Melulähde Sääasema

6 Envimetria Oy me 6(11) 7 Tuotanto-olosuhteet Mittausperiodin aikana tuotettiin mursketta 210 t/h joka vastaa normaalia tuotantomäärää tuotettaessa 0-32 mm soraa. Alueella oli toiminnassa kohdassa 4 esitetyt kulkuneuvot ja laitteet. Toiminnan voidaan todeta edustaneen normaalia toimintaa. 8 Mittalaitteet ja asetukset Äänenpainetta mitattiin Brüel & Kjær merkkisellä type 2238 melumittareilla, joka täyttää SFS 2877/(IEC 651/804) standardien äänentasomittareille asetetut vaatimukset. Mittalaitteet kalibroitiin ennen ja jälkeen mittausten Envimetria Oy:n Brüel & Kjær:n 4231 vakioäänilähteellä, joka täyttää tarkkuusluokan 1 vaatimukset. Envimetria Oy:n jatkuvassa sisäisessä seurannassa kolmen tarkkuusluokan 1 mittarin mikrofonien taajuusvastetta verrataan säännöllisesti ristiin taajuusalueella 19 Hz 22 khz. Vakioäänilähteessä sekä mittareissa ei ole havaittu vuosittain tehtävissä tarkistuksissa toimenpiteitä vaativia muutoksia. Nykyinen kalibrointitaso on 94,0 db ±0,2 db. Mittalaitteiden ja analysaattoreiden kokonaisepävarmuudeksi arvioimme enintään ± 1 db. Melut mitattiin A-taajuuspainotettuina 5 s ekvivalenttitasoina L eqa ja maksimitasoina L max aikavakion ollessa F Fast, S Slow sekä I impulse. Melu tallennettiin Brüel & Kjær tarkuusäänitasomittareiden aux lähdöstä digitaalisesti ZOOM H2 SD-korttitallentimille 16 bittisenä 44.1 khz näytteenottotaajuudella, josta se siirrettiin PC-työaseman kovalevylle kuunneltavaksi Nuendo 4.0 äänenkäsittelyohjelmalla. Äänitteet kalibroitiin kentällä ennen ja jälkeen 1 khz taajuudella tasolla 94,0 db ±0,2 db. Taajuusanalyysit suoritettiin DSSF3 Realtime Analyzer:lla. Äänitteiden kalibrointi varmennettiin siten, että taajuusspektrien summan täytyi vastata vastaavalta viiteaikaväliltä melumittarilla integroitua keskiäänitasoa. Tuloksien tulkinnassa käytettiin melumittarin mittaamia tuloksia. Mittauksien aikaisten melutapahtumien tunnistus ja arvioinnit suoritettiin vahvistamalla audioeditorin signaali Lexicon I ONIX U22 kuulokevahvistimella ja kuuntelu suoritettiin AKG 701 Reference kuulokkeilla. Tuloksien tarkasteluun valittiin ajankohdat, jolloin tuotanto ja ympäristöolosuhteet olivat olosuhteisiin nähden edustavimmillaan. Viiteaikaväliä rajattiin tarpeen tullen ajankohtaan, jolloin taustamelu (linnut, laineet ja mittaajan liikkeet) oli vähäisintä. Jälkianalyysivaiheessa aikarajatut äänitteet myös kuunneltiin uudelleen impulssimaisuuden, kapeakaistaisuuden ja muun melun selvittämiseksi. 9 Mittausmenetelmät Imissiomittauksissa (altistusmittaukset häiriintyvissä kohteissa) noudatettiin Ympäristöministeriön yleisiä ohjeita (Ohje I 1995). Mittaukset suoritettiin yli 1,5 metrin korkeudella maasta ja riittävän etäisyyden päässä ääntä heijastavien rakenteiden pinnoista lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mittauspisteet sijaitsivat noin metrin etäisyydellä louhoksen melulähteistä.

7 Envimetria Oy me 7(11) Melupäästön määritykseen sovellettiin Nordtest (NT ACOU 080) standardia ja Ympäristöopasta 53: Maansiirtokoneiden äänitehotason pikamittausmenetelmä, joka perustuu yleisiltä osiltaan EY-direktiivin 86/662/ETY ja standardeihin ISO (E), ISO 6395:1988 (E) ISO (E) ja ISO 4871:1996 (E). Säätiedot mitattiin tuotantoalueella omalla Dawis Vantage Pro sääasemalla. Sääasema tallensi säähavaintojen keskiarvoja 1 minuutin välein (sademäärä, ilmankosteus, lämpötilan tuulen nopeus ja suunta). Etäisyydet melulähteisiin mitattiin Bushnell Yardage pro 400:n ja Bosch DLE 75 Professional laser- etäisyysmittarilla. Sääaseman sijainti on esitetty kartoissa vihreillä palloilla. 10 Melun häiritsevyyden arviointi Häiritsevyyden arviointia tehdään siellä, missä asuu tai oleskelee ihmisiä. Melu, joka sisältää kapeakaistaisen komponentin tai on luonteeltaan impulssimaista, koetaan yleisesti muuta melua häiritsevämpänä ja se huomioidaan tavallisesti tuloksien käsittelyssä. Melun impulssimaisuus ja kapeakaistaisuus on tapaus- ja paikkakohtainen ja vaatii siten aina oman häiriintyvästä kohteesta käsin tehdyn erityistarkastelun. Ympäristömelun perusstandardissa ISO 1996 on määritelty mittaluku meluarviotaso L Ar (L Ar = L eqa + K 1 + K 2 ) joka saadaan, kun keskiäänitasoon lisätään impulssi- ja kapeakaistaisuuskorjaukset ennen tuloksen vertaamista ohjearvoon. Jos tarve laatukorjaukseen esiintyy selkeästi periodimaisesti (esim. murskaus luetaan osaksi tehtaan prosessia), voidaan tämä ottaa korjauksessa huomioon Impulssimainen melu Esimerkkinä impulssimaisesta melusta on paalutuskoneet, kivenmurskaus lähietäisyydeltä, raskaiden metallikappaleiden käsittely, naulaus, pyöräkuormaajan kauhan kolahtelut jne. Yksittäiset satunnaiset häiriintyvässä kohteessa havaitut kolahdukset eivät vielä tee vielä melusta impulssimaista. Lähtökohtaisesti melun tulisi olla myös aistinvaraisesti selvästi iskumaista tai tasaista melua (vrt. laajakaistainen kohina) häiritsevämpää, ennen kuin tuloksen korottamista 5 db:llä voidaan pitää perusteltuna. Envimetria Oy mittaa melun impulssimaisuutta jatkuvatoimisesti, jolloin voidaan saada käsitys melun impulssimaisuuden ajallisesta vaihtelusta ja sen voimakkuudesta. Kun tunnetaan melun impulssimaisuuden ajallinen edustavuus, voimakkuus sekä laitoksen melua tuottavien toimintojen käyntiajat, voidaan arvioida tutkittavan melun luonnetta häiriintyvässä kohteessa. Melun iskumaisuutta arvioidaan mittaamalla äänenpaineen hetkellisesti korkeinta tehollista (RMS) arvoa kuuloa jäljittelevällä (A) taajuuspainotuksella aikapainotuksella (I, Impulse) ja (S, slow) - vasteiden LAIMax ja LASMax erotuksen kuvatessa melun impulssimaisuutta. Mittausteknisesti näiden vasteiden erotus voi olla korkeintaan 15 db. LAIMax vasteessa melumittari reagoi nopeasti äänenpaineen nousuun ja laskee hitaasti, kun taas LASMax vasteessa mittari reagoi sekä äänenpaineen nousuun että laskuun hitaasti. Mittaustapa on jäänne aikakaudelta, jolloin melumittareissa oli vielä neulaosoitin, jolloin huippuarvon lukemiseksi osoitinta jouduttiin hidastamaan, jotta huippuarvo oli luettavissa.

8 Envimetria Oy me 8(11) Vasteiden LAIMax ja LASMax erotuksen ollessa yli 5 db, voidaan melu tulkita lievästi impulssimaiseksi ja ollessaan yli 10 db voimakkaasti impulssimaiseksi. Impulssimaisuus vähenee etäisyyden kasvaessa ja impulssimaisuuden kriteerin (LAIMax ja LASMax 5 db) täyttymiseen vaikuttaa paljon myös taustamelun laatu ja voimakkuus Kapeakaistainen melu Esimerkkeinä kapeakaistaisesta melusta on mm. kompressorit, turbiinit, keskuspölynimurien poistoilmakanavat, ääninuohous jne. Yleisesti ottaen kapeakaistaisuuden arvioinnissa on huomattava, että melun tulisi olla myös aistinvaraisesti tulkittavissa kapeakaistaiseksi esim. aistinvaraisesti vinkuvaksi, ulinaksi tai soinnilliseksi ennen kuin tuloksen korottamista 5 db:llä voidaan pitää täysin perusteltuna. Ympäristöministeriön mittausohjeessa on ohje taajuusjakauman tulkinnasta: jos taajuusjakaumassa yhdenkin terssikaistan äänenpaineentaso painottamattomassa spektrissä on vähintään 5 db korkeampi kuin kyseisen kaistan ylä- tai alapuolella olevan terssikaistan äänenpaineentaso, melu voidaan tulkita kapeakaistaiseksi. Annettu ohje on yleisluonteisuudessa väljä, eikä se ota esimerkiksi kantaa taajuuteen ja tai kaistan voimakkuuteen suhteessa keskimääräiseen kuulokynnykseen. Tämän vuoksi melun häiritsevyyden tulkinnassa nojaudutaan aina jossakin määrin meluasiantuntijan näkemykseen. Tästä syystä pyrimme hyödyntämään mittauspaikoilla tehtyjä aistinvaraisia kuulohavaintoja ja rekonstruoimaan tarvittaessa melumittarin tallentamat kalibroidut ääninäytteet kuunteluhuoneessa uudelleen kuunneltavaksi. Häiriintyvissä kohteissa kokonaismelun kapeakaistaisen melun häiritsevyyden arviointi on haasteellisempaa, koska melun taajuusjakauma voi vaihdella paljon ajallisesti ja paikallisesti monesta olosuhdesyystä. Syynä voi olla esim. koneiden pyörimisnopeuden muutokset, jolloin jokin äänes on juuri kaistojen välissä tai se siirtyy hiljalleen terssikaistojen välillä. Tällöin voi olla tarpeen tehdä kertaluokkaa tarkempia (esim. 1/6 tai 1/12 oktaavianalyysejä) kapeakaistaisuuden arvioimiseksi. Juurikin tästä syystä häiritsevyyden arviointiin liittyy läheisesti melulähteisiin ja alueeseen tutustuminen. Toinen merkittävä kapeakaistaisen melun häiritsevyyden arviointiin liittyvä asia liittyy pienten taajuuksien kuulokynnykseen ja kuulon rajalliseen kykyyn eritellä melun pientaajuisia komponentteja toisistaan. Melussa pienillä taajuuksilla lähekkäin sijaitsevat osaäänet kuulo pyrkii käsittelemään enemmän yhtenä kokonaisuutena. Ilmiöön liittyy ns. kriittisenkaistan käsite. Esimerkiksi alle 500 Hz taajuuksilla kriittisen kaistanleveys on noin 100 Hz ja tätä korkeammilla taajuuksilla hieman 1/3 oktaavi terssikaistaa kapeampi. Toisin sanoen esim. kuljettimen hihnan vinkuminen Hz taajuusalueella on kapeakaistaisuudessaan aistinvaraisesti todennäköisesti häiritsevämpää, kun esimerkiksi tasainen dieselmoottorin ääni Hz alueella.

9 Envimetria Oy me 9(11) 11 Mittauksien kulku Sään suhteen otollista mittaushetkeä päivystettiin noin viikko, tavoitteena edustavat tuuliolosuhteet. Mittaukset aloitettiin asentamalla sääasema tuotantoalueelle klo 11. Seuraavaksi suoritettiin melupäästömittaus pisteestä joka edusti lähimmän häiriintyvän kohteen suuntaa ja josta oli näköyhteys kaikkiin melulähteisiin. Tämän jälkeen otettiin valokuvia melulähteistä lähietäisyydeltä. Tämän jälkeen suoritettiin imissiomittauksia lähimmästä häiriintyvästä kohteesta louhoksen kaakkoispuolelta (junaradan vieressä oleva rakennus, Västergårdintie 135). Tämän jälkeen palattiin tuotantoalueelle tarkastamaan tuotantotilanne ja siirtämään sääasema häiriintyvään kohteeseen (Västergårdintie 183) tuotantoalueen eteläpuolelle. Västergårdintie 183:ssa asukas seurasi melumittauksien kulkua. Mittaukset sujuivat suunnitellulla tavalla. 12 Tulokset Mittauskorteissa (liite 1) on esitetty lähimmissä häiriintyvissä kohteissa suoritettujen imissiomittauksien ja melupäästömittauksen yksityiskohtaiset tulokset. Liitteen 1 tiedoista on tehdyt yhteenvedot, jotka on esitetty alla olevassa taulukoissa 3. Taulukko 3. Emissio- ja imissiomittaustulokset sekä arvio käyntiaikakorjaamattomasta enimmäistasoista perustuen melun etenemiseen ilman esteitä. Liite 1 Mittauspiste ja olosuhteet LAeq Arvioitu enimmäistaso L WA häiriintyvässä db kohteessa I klo Häiriintyvä kohde (Västergårdintie ) Murskaustoiminta käynnissä etäisyys melulähteisiin n. 660 m, heikko tuuli melulähteistä kuuntelupisteeseen, Murskausmelu kuultavissa, lintuja I klo Häiriintyvä kohde (Västergårdintie 183) Murskaustoiminta käynnissä etäisyys melulähteisiin n. 670 m, heikko tuuli lähes suoraan melulähteistä kuuntelupisteeseen, Murskausmelu kuultavissa 49 E klo Koko murskaustoiminnan melupäästö lähimmän häiriintyvän kohteen suuntaan. Etäisyys keskimäärin melulähteisiin noin 80 m * kaikki taulukossa esitetyt tulokset ovat käyntiaikakorjaamattomia, eikä niistä ole vähennetty taustamelun vaikutusta (linnut tuulikohina jne). LAeq, ekvivalentti A-äänitaso (keskiäänitaso, ekvivalenttitaso) L Aeq [db] kuvaa äänipaineen tehollisarvoa "rootmeansqeure" jossa neliöön korotus painottaa hetkellisiä voimakkaita ajanhetkiä. Keskiäänitasoa ei tule sekoittaa keskiarvoon. Keskiäänitasoa kuvaa tuloksen painottuminen korkeiden tasojen suuntaan esimerkin mukaan: jos melutaso nousisi tasaisesti 40 db:stä 55 db desibeliin 15 tunnin aikana, olisi keskiäänitaso kyseiseltä viiteaikaväliltä 50 db. Asia on esitetty havainnollistaaksemme keskiäänitason käsitettä. Mittaustulosten LFMax, LSMax, LIMax- taso ilmoittaa lukuarvon, joka kuvaa äänekkyyden suurinta arvoa mittausajalta. Melun impulssimaisuutta on tulkittu LAIMax LASMax erotuksen avulla.

10 Envimetria Oy me 10(11) 12.1 Arvio melun kapeakaistaisuudesta Missään näytteessä ei havaittu aistinvaraisesti kapeakaistaisuutta. Mittausteknisesti kohde (Västergårdintie 131) terssispektrissä havaittiin 80 Hz kohdalla lievää kapeakaistaisuutta. Aistinvaraisesti melu ei kuitenkaan kuulostanut kapeakaistaiselta johtuen melun painottumisesta keskiäänille, suhteellisen matalasta kaistan voimakkuudesta sekä kuulon huonommasta erottelukyvystä pienillä taajuuksilla. Tuloksia ei ole konsultin näkemyksen mukaan tarvetta korjata kapeakaistaisuuden suhteen Arvio melun impulssimaisuudesta Murskausmelu todettiin louhoksen reunalla lievästi impulssimaiseksi. Koska murskaus tapahtuu osittain louhoksen suojassa, impulssimaisuutta oli havaittavissa lievänä vain lähimmässä häiriintyvissä kohteessa louhosalueen kaakkoispuolella. Västergårdintie 131:n mittaustulokseen on siten sisällytetty 5 db impulssimaisuuskorjaus. On kuitenkin todennäköistä että jos melu ei etene myötätuuleen, ei melun impulssimaisuus kriteeri täyty Yhteenveto melun erityisestä häiritsevyydestä Yhteenvetona voidaan todeta, että missään imissiomittauspisteessä melu ei ollut aistivaraisesti tulkittavissa kapeakaistaiseksi. Tehdyn selvityksen perusteella impulssikorjaus tehdään tässä yhteydessä vain Västergårdintie 131:n mittaustulokseen. 13 Johtopäätökset tuloksista Kun tuloksissa huomioidaan häiritsevyyskorjaukset, on normaalin toiminnan aikainen käyntiaikakorjaamaton melutaso molemmissa häiriintyvissä kohteissa myötätuuliolosuhteissa 49 dba. Jos murskaustoiminnan yhteydessä alueella suoritetaan myös porausta, nousee kokonaismelutaso häiriintyvissä kohteissa arviolta noin 2 db. Arvio perustuu nykyaikaisen poravaunun (esim. Atlas ROC D3) melupäästöön vastaavilla etäisyyksillä. Selvityksen perusteella murskaustoiminta yhdessä porauksenkaan kanssa, ei ylitä päiväajan ohjearvoja. Murskaustoiminnan melua kokonaisuutena tarkastellessa, tulee huomioida, että toiminta alueella on periodimaista ja, että mitatut tulokset edustavat todennäköisesti keskimääräistä korkeampaa melutasoa, vallitsevat tuulensuunnat huomioon ottaen. Lisäksi on huomattava, että murskaustoiminnan ensimmäinen tunti (klo 6-7) sijoittuu yöaikaan. Vaikka yhden tunnin täysi toiminta yöaikaan ei laskennallisesti ylittäisikään yöajan ohjearvoa, on hyvä huomioida esteiden varjovaikutus häiriintyvien kohteiden suuntaan, niin kuin nyt on toimitukin. Maaston laatu/muodot, louhoksen reunat ja murskekasat vaikuttavat meluselvityksen perusteella louhostoiminnan melun etenemiseen lähimpien häiriintyvien kohteiden suuntaan. Melupäästömittauksen perusteella (karkea-arvio) em. tekijät vaimentavat yhteensä melua koilliseen noin 12 db ja etelään 7 db..

11 Envimetria Oy me 11(11) Envimetria Oy Sammy Roiha meluasiantuntija Mika Rintala toimitusjohtaja 14 Liitteet 1 Mittauskortit (3 kpl)

12 IMISSIOMITTAUS Lähin häiriintyvä kaakossa Meluselvitys me LIITE 1 - I 1 BJ-Eklund Oy - MICKELSBÖLE Murskaus käynnissä PAIKANNUS JA MITTAUSAJANKOHTA KOOSTE HAVAINNOISTA MITTAUSPAIKALLA JA ARVIO AKSUTIIKASTA YMPÄRISTÖSSÄ Lähin osoite (MML) Västergårdintie 131 Merkittävin melulähde, tutkittavan äänen tulosuunta Pvm, aloitus- ja lopetusaika :42:18 11:52:33 ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit P: I: Heikko tuuli 1,7 m/s noin 45 astetta melulähteestä mittauspisteeseen, musrkaus kuuluu, lintujen ääniä Etäisyys melulähteisiin (MML) 660 m Melussa ei kuulohavaintojen perusteella kapeakaistaisuutta, lievää impulssimaisuutta, satunnaisesti Mikrofonin korkeus maanpinnasta 1,8 m Mittaustulossaattaa sisältää lievän heijastuksen talon seinästä (arviolta 1-1,5 db) Kokonaismittausaika h:mm:ss 0:10:20 MELUMITTAUS- JA ANALYYSITULOKSET (LAeq ja LAFMax) LAeq (ohjearvoon verrattava) 49 db Tuloksesta ei ole vähennetty taustamelua, tulos edustaa jatkuvaa toimintaa LAeq (Taustamelu äänitteeltä) -6 db 10 min -,0 db taustamelu vähennys (tehty terssianalyysin perusteella) LAeq (äänitteeltä) 44,0 db 10 min LAeq (imp. Korj. osanäytteisiin) 46,5 db 10 min Melun imp. korjaus perustuen 5 s osa-altistusnäytteisiin korjaus + 2,5 db LAeq (imp. Korj. kokojaksolle) 49,0 db 10 min Melun impulssimaisuuskorjaus koko jaksolle + 5 db Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan (LAIMax-LASMax) LAeq (raakatulos) 44,0 db 10 min Käyntiaika Louhintatoiminnan ollessa käynnissä klo 6-22 Äänekkyyden hetkellinen maksimi LAFMax 56,4 db Melun kapeakaistaisuus (perustuen terssianalyysiin) EI MELUMITTARIN Brüel & Kjær type 2238 ASETUKSET ÄÄNITYSLAITTEISTO JA ASETUKSET (Melumittari Brüel & Kjær 2238 mediator ja YMEC DSSF3) Mittausalue db Äänitteiden lukumäärä / äänitysaika sekunteina 1 kpl 620 äänitysaika (s) Tallennus/integrointiväli (s) 5 Äänitysformaatti / Melun analysoinnissa käytetty ohjelma Wave (PCM) khz/16 bit / YMEC DSSF3 Realtime Analyzer Äänitteen ja melumittarin kalibrointi B&K4231 vakioäänilähde 94,0 db ±0,2 db Signaalitie melun äänityksessä B&K 2238 AUX1 ZOOM H2 SD Korttitallennin Kalibrointi pvm: ennen ja jälkeen mittausksen Signaalitie melun toistamisessa Nuendo 4.0 LEXICON IONIX U22 SOVELLETUT OHJEET SÄÄOLOSUHTEET MITTAUSPISEESSÄ AVOIMELLA PAIKALLA (Lähde: oma sääasema) Ympäristöministeriön mittausohje 1995 Tuulennopeus keskimäärin 1,7 m/s 2,2 m/s (MAX) Tuulen suunta luode (melulähteestä kuuntelupisteeseen noin 45 ) Ilmanpaine, lämpötila, ilman suhteellinen kosteus % 1017 hpa 3 C 81 % Pilvisyys 8/8-8/6 Mittauspiste kartalla TUULIRUUSU (suuntajakauma) 11:52:33 NW NNW N NNE NE 1,7 m/s WNW 40 ENE 20 W 0 E WSW ESE SW SE SSW S SSE TERSSIANALYYSI min Murskaus käynnissä Kokonaismelun mittausaika (s) LIN painottamaton LINTUJA A-suodatettu 20 kokonaismelu , k 1,25k 1,6k 2k 2,5k 3,15k 4k 5k 6,3k 8k 10k 12,5k 16k 20k LIN painottamaton A-suodatettu kokonaismelu IMISSIOMITTAUS Lähin häiriintyvä kaakossa Keskiäänitason LAeq ja LAFMax-tason vaihtelu mittauksen aikana BJ-Eklund Oy - MICKELSBÖLE 660 m Murskaus käynnissä ######## 11:42 11:52 Sarja2 Sarja1 Sarja :42:18 11:42:28 11:42:38 11:42:48 11:42:58 11:43:08 11:43:18 11:43:28 11:43:38 11:43:48 11:43:58 11:44:08 11:44:18 11:44:28 11:44:38 11:44:48 11:44:58 11:45:08 11:45:18 11:45:28 11:45:38 11:45:48 11:45:58 11:46:08 11:46:18 11:46:28 11:46:38 11:46:48 11:46:58 11:47:08 11:47:18 11:47:28 11:47:38 11:47:48 11:47:58 11:48:08 11:48:18 11:48:28 11:48:38 11:48:48 11:48:58 11:49:08 11:49:18 11:49:28 11:49:38 11:49:48 11:49:58 11:50:08 11:50:18 11:50:28 11:50:38 11:50:48 11:50:58 11:51:08 11:51:18 11:51:28 11:51:38 11:51:48 11:51:58 11:52:08 11:52:18 11:52: Impulssimaisuus

13 IMISSIOMITTAUS Lähin häiriintyvä etelässä Meluselvitys me LIITE 1 - I 2 BJ-Eklund Oy - MICKELSBÖLE Murskaus käynnissä PAIKANNUS JA MITTAUSAJANKOHTA KOOSTE HAVAINNOISTA MITTAUSPAIKALLA JA ARVIO AKSUTIIKASTA YMPÄRISTÖSSÄ Lähin osoite (MML) Västergårdintie 183 Merkittävin melulähde, tutkittavan äänen tulosuunta Pvm, aloitus- ja lopetusaika :27:39 :3 12:38:49 ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit P: I: Heikko tuuli noin 22 melulähteestä mittauspisteeseen, murskaus kuuluu Etäisyys melulähteisiin (MML) 670 m Melussa ei kuulohavaintojen perusteella kapeakaistaisuutta tai impulssimaisuutta Mikrofonin korkeus maanpinnasta 1,8 m Kokonaismittausaika h:mm:ss 0:11:19 MELUMITTAUS- JA ANALYYSITULOKSET (LAeq ja LAFMax) LAeq (ohjearvoon verrattava) 49 db Tuloksesta ei ole vähennetty taustamelua, tulos edustaa jatkuvaa toimintaa LAeq (Taustamelu äänitteeltä) -1 db 11 min -,0 db taustamelu vähennys (tehty terssianalyysin perusteella) LAeq (äänitteeltä) 49,0 db 11 min LAeq (imp. Korj. osanäytteisiin) 49,4 db 11 min Melun imp. korjaus perustuen 5 s osa-altistusnäytteisiin korjaus + 0,2 db LAeq (imp. Korj. kokojaksolle) 49,2 db 11 min Melun impulssimaisuuskorjaus koko jaksolle + 5 db Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan (LAIMax-LASMax) LAeq (raakatulos) 49,2 db 11 min Käyntiaika Louhintatoiminnan ollessa käynnissä klo 6-22 Äänekkyyden hetkellinen maksimi LAFMax 56,9 db Melun kapeakaistaisuus (perustuen terssianalyysiin) EI MELUMITTARIN Brüel & Kjær type 2238 ASETUKSET ÄÄNITYSLAITTEISTO JA ASETUKSET (Melumittari Brüel & Kjær 2238 mediator ja YMEC DSSF3) Mittausalue db Äänitteiden lukumäärä / äänitysaika sekunteina 1 kpl 680 äänitysaika (s) Tallennus/integrointiväli (s) 5 Äänitysformaatti / Melun analysoinnissa käytetty ohjelma Wave (PCM) khz/16 bit / YMEC DSSF3 Realtime Analyzer Äänitteen ja melumittarin kalibrointi B&K4231 vakioäänilähde 94,0 db ±0,2 db Signaalitie melun äänityksessä B&K 2238 AUX1 ZOOM H2 SD Korttitallennin Kalibrointi pvm: ennen ja jälkeen mittausksen Signaalitie melun toistamisessa Nuendo 4.0 LEXICON IONIX U22 SOVELLETUT OHJEET SÄÄOLOSUHTEET MITTAUSPISEESSÄ AVOIMELLA PAIKALLA (Lähde: oma sääasema) Ympäristöministeriön mittausohje 1995 Tuulennopeus keskimäärin 2,6 m/s 3,6 m/s (MAX) Tuulen suunta luode (melulähteestä kuuntelupisteeseen noin 22 ) Ilmanpaine, lämpötila, ilman suhteellinen kosteus % 1017 hpa 3 C 81 % Pilvisyys 8/8-8/6 Mittauspiste kartalla TUULIRUUSU (suuntajakauma) 12:38:49 NW NNW N NNE NE 2,6 m/s WNW 40 ENE 20 W 0 E WSW ESE SW SE SSW S SSE TERSSIANALYYSI min Murskaus käynnissä Kokonaismelun mittausaika (s) LIN painottamaton A-suodatettu 20 kokonaismelu , k 1,25k 1,6k 2k 2,5k 3,15k 4k 5k 6,3k 8k 10k 12,5k 16k 20k LIN painottamaton A-suodatettu kokonaismelu IMISSIOMITTAUS Lähin häiriintyvä etelässä Keskiäänitason LAeq ja LAFMax-tason vaihtelu mittauksen aikana BJ-Eklund Oy - MICKELSBÖLE 670 m Murskaus käynnissä ######## 12:27 12:38 Sarja2 Sarja1 Sarja Mittaajan liikkeitä :27:39 12:27:49 12:27:59 12:28:09 12:28:19 12:28:29 12:28:39 12:28:49 12:28:59 12:29:09 12:29:19 12:29:29 12:29:39 12:29:49 12:29:59 12:30:09 12:30:19 12:30:29 12:30:39 12:30:49 12:30:59 12:31:09 12:31:19 12:31:29 12:31:39 12:31:49 12:31:59 12:32:09 12:32:19 12:32:29 12:32:39 12:32:49 12:32:59 12:33:09 12:33:19 12:33:29 12:33:39 12:33:49 12:33:59 12:34:09 12:34:19 12:34:29 12:34:39 12:34:49 12:34:59 12:35:09 12:35:19 12:35:29 12:35:39 12:35:49 12:35:59 12:36:09 12:36:19 12:36:29 12:36:39 12:36:49 12:36:59 12:37:09 12:37:19 12:37:29 12:37:39 12:37:49 12:37:59 12:38:09 12:38:19 12:38:29 12:38:39 12:38: Impulssimaisuus

14 EMISSIOMITTAUS lähimmän häiriintyvän kohteen suuntaan Meluselvitys me LIITE 1 - E 1 BJ-Eklund Oy MICKELSBÖLE HORNHATTAS, KNUTSBACKA 6:14, 7:22 Murskaustoiminta-kokonaisuus PAIKANNUS JA MITTAUSAJANKOHTA KOOSTE HAVAINNOISTA MITTAUSPAIKALLA JA ARVIO AKUSTIIKASTA YMPÄRISTÖSSÄ Lähin osoite (MML) Västergårdintie 161 Merkittävin melulähde äänen tulosuunta Päivämäärä, mittausaikaväli :16:12 11:26:12 Maanpinnan laatu melulähteen ja kuuntelupisteen välillä sora / kova Paikannus ETRS-TM35FIN koordinaatit P: I: Taustamelu ja äänen heijastuminen ei Etäisyys imissiomittauspisteeseen 660 m MITTAUSTULOKSET (Melumittari Brüel & Kjær 2238 mediator) MELULÄHTEEN KUVAUS Mittauksien lukumäärä M24 Melulähteet cat 330 c ei käytössä, cat 345 c kaivinkone, seulastot, Mittausaika 0:10:02 esimurskain sandvik UJ440i, komatsu WA 470 ja LAeq(raakatulos) 72,2 db 0:10:02 CAT 980 G pöyräkourmaaja ja sandvik jälkimurskauin LAFMax 80 db Melun luonne ja käyntiaika Louhintatoiminnan ollessa käynnissä klo 6-22 LAeq(10 min) 73,5 db (imp. korjaus 5 s näytteisiin) Melun impulssimaisuuskorjaus vain niille 5 s. osa-altisunnäytteille jolloin melun LAIMax-LASMax 5 db LAeq(10 min) raakatulos + 5 db 77,2 db (imp. korjaus koko jaksolle) Melun impulssimaisuuskorjaus koko jaksolle + 5 db Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan (LAIMax-LASMax) MELUMITTARIN ASETUKSET Brüel & Kjær type 2238 ÄÄNITYSLAITTEISTO JA ASETUKSET Mittausalue db Äänitteiden lukumäärä / äänitysaika sekunteina 1 kpl 604 äänitysaika (s) Tallennusväli (t:m:s) 0:05 Data ja äänitetunnus F241A0L0 Äänikentän tyyppi Vapaakenttä Äänitysformaatti Wave (PCM) khz/16 bit Tuulisuoja korjaus On Melun analysoinnissa käytetty ohjelma YMEC DSSF3 Realtime Analyzer Äänitteen ja melumittarin kalibrointi B & K 4231 vakioäänilähde 94,0 db ±0,2 db Signaalitie melun äänityksessä B&K 2238 AUX1 ZOOM H2 16 bit 44.1kHz (sd-kortti) Kalibrointi pvm: Ennen ja jälkeen mittausksen Signaalitie melun toistamisessa Nuendo 4.0 LEXICON IONIX U22 AKG 701 reference ÄÄNITEHON MÄÄRITYS SÄÄOLOSUHTEET MITTAUSHETKELLÄ (Lähde: oma sääasema) Sovellettu mittausstandardi Nordtest ACOU 080 Tuulen suunta Luode Mikrofonin korkeus ja pistemäärä 2 1 kpl Tuulennopeus 2 m korkeudella 1,0 m/s m/s (MAX) Mikrofonin etäisyys melulähteestä ¼ P Ilmanpaine, lämpötila, ilman suhteellinen kosteus % 1017 hpa 4 C 75 % Mikrofonin etäisyys melulähteestä ½ P 81 m keskimäärin Pilvisyys 6/8 Mittauspinnan pinta-ala ja tyyppi m² puolipallo Muut huomiot: Äänitehotaso LWA 118 db TERSSIANALYYSI MITTAUSPINNALTA LIN (fysikaalinen mittaus) A-suodatettu (kuuloa jäljittelevä) k 12, 8k 5k 3,1 2k 1, ,5 20 LASKENNALLINEN ENIMMÄISARVIO MELUN LEVIÄMISESTÄ (ei huomioi maastoa tai esteitä) Arvio LAeq tasosta lähimmän asutuksen luona 56 db LWA äänitehotason oktaavikaistat Hz 31,5 Hz 63 Hz 125 Hz 250 Hz 500 Hz 1 khz 2 khz 4 khz 8 khz 16 khz m akrekaattiin 79 m pisteeseen johon kivet putoavat esimurskaimessa 81 m jälkimurskaimeen 95 m kauimmaiseen seulaan 51 m lastauspaikkaan (takana) Kuva otettu louhoksen reunalta jotta melulähteet näkyvät kuvassa. Louhoksen reunat estävät melun leviämistä ainakin lähimmän häiriintyvän kohteen suuntaan. KESKIÄÄNITASON LAeq ja LAFMax- TASON VAIHTELU MELULÄHTEEN LÄHEISYYDESSÄ EMISSIOMITTAUS lähimmän häiriintyvän kohteen suuntaan 81 m mikrofonin etäisyys arvioidusta akustisesta keskipisteestä P: P cat 330 c ei käytössä, cat 345 c kaivinkone, seulastot, I: CAT 980 G pöyräkourmaaja ja sandvik jälkimurskauin Sarja2 Sarja1 Sarja3 11:16:12 11:16:27 11:16:42 11:16:57 11:17:12 11:17:27 11:17:42 11:17:57 11:18:12 11:18:27 11:18:42 11:18:57 11:19:12 11:19:27 11:19:42 11:19:57 11:20:12 11:20:27 11:20:42 11:20:57 11:21:12 11:21:27 11:21:42 11:21:57 11:22:12 11:22:27 11:22:42 11:22:57 11:23:12 11:23:27 11:23:42 11:23:57 11:24:12 11:24:27 11:24:42 11:24:57 11:25:12 11:25:27 11:25:42 11:25:57 11:26: Impulssimaisuus