19268 JUHA VIRKKI LOUHINNAN MELUSELVITYS PORNAINEN 2005

Transkriptio

1 JUHA VIRKKI LOUHINNAN MELUSELVITYS PORNAINEN 2005 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN HOLLOLA PUH./TEL +358 (0) FAKSI/TELEFAX +358 (0) SÄHKÖPOSTI/E MAIL proy@ristola.com INTERNET VAT No. FI Y tunnus/business ID Kotipaikka/Domicile Hollola

2 JUHA VIRKKI LOUHINNAN MELUSELVITYS PORNAINEN 2005 SISÄLLYS 1 JOHDANTO MELUN OHJEARVOT Ohjearvot ulkona Ohjearvot sisällä MELUNLASKENTA Melunlaskentaohjelma Laskentaoletukset Tulokset TULOSTEN TARKASTELU YHTEENVETO... 5 LIITTEET 1/ Louhinnan aiheuttamat meluvyöhykkeet louhinnan alkutilanteessa 2/ Louhinnan aiheuttamat meluvyöhykkeet louhinnan vaiheessa 1 3/ Louhinnan aiheuttamat meluvyöhykkeet louhinnan vaiheessa 2 4/ Äänen voimakkuuden yksikkö, desibeli

3 1 JUHA VIRKKI LOUHINNAN MELUSELVITYS PORNAINEN JOHDANTO Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy on selvittänyt Pornaisten kunnan Lahan kylässä Laitalan tilalle (R:Nro 1:40) suunnitellun kallion louhinnan aiheuttamaa melua laskennallisesti. Ympäristölupahakemuksen mukaan suunniteltu tuotanto on yhteensä noin t/a. Louhintaa ja murskausta on suunniteltu tehtävän noin 2 3 kk vuodessa. Lähin asuintalo louhinta alueen ympäristössä on noin 350 m etäisyydellä louhinta alueen reunasta. Seuraavaksi lähimmät asuintalot sijaitsevat noin m louhinta alueen reunasta. 2 MELUN OHJEARVOT 2.1 Ohjearvot ulkona Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätös ei koske ampuma ja moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus, katu ja liikennealueilla eikä melusuojaalueiksi tarkoitetuilla alueilla. Seuraavassa taulukossa on esitetty päiväja yöajan ohjearvot ulkona. Jos melu sisältää impulsseja tai ääneksiä tai on kapeakaistaista, mittaustuloksiin lisätään 5 db ennen niiden vertaamista ohjearvoihin. C:\projekti\Pm\ louhinnan meluselvitys.doc

4 2 Taulukko 1. Melun ohjearvot ulkona Alue ja käyttötarkoitus L Aeq, enintään Asumiseen käytettävät alueet 55 db 50 db Virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä 55 db 50 db Hoito tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db 50 db 1) Uudet asuinalueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden 55 db 45 db 1) välittömässä läheisyydessä sekä hoito tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet ja virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet 45 db 40 db 2) 2.2 Ohjearvot sisällä 1) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. L Aeq = melun A painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) Sosiaali ja terveysministeriö julkaisi terveydensuojelulain (734/94) nojalla alkuvuodesta 1997 sisätilojen melutasojen ohjearvot. Seuraavassa taulukossa on esitetty päivä ja yöajan ohjearvot sisätiloissa. Taulukko 2. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen melutason ohjearvot Huoneisto ja huonetila L Aeq, enintään Asuinhuoneet, paitsi keittiö 35 db 30 db Asunnon muut tilat ja keittiö 40 db 40 db Hoito ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat potilashuoneet 35 db 30 db Päiväkodit, lastentarhat, lapsien ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet 40 db 30 db Kokoontumis ja opetushuoneistot luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut huonetilat, joissa edellytetään yleisön saavan puheesta hyvin selvän ilman äänenvahvistuslaitteiden käyttöä. 35 db Muut kokoontumistilat 40 db Työhuoneistot (yleisön kannalta yleisön vastaanottotilat ja toimistohuoneet) 35 db L Aeq = melun A painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) C:\projekti\Pm\ louhinnan meluselvitys.doc

5 3 3 MELUNLASKENTA 3.1 Melunlaskentaohjelma 3.2 Laskentaoletukset Laskennallisissa tarkasteluissa käytettiin Brüel & Kjær Predictor 3.01 melumallinnusohjelmaa, joka on aidosti 3D laskentamalli ja noudattaa pohjoismaista teollisuusmelun laskentamallia. Mallissa otettiin huomioon mm. maastonmuodot sekä maaperän ja kasvillisuuden aiheuttama vaimennus. Maaperä oletettiin vaimentavaksi lukuun ottamatta paljasta kalliopintaa, joka oletettiin ääntä heijastavaksi pinnaksi. Louhinnan aikaiset pääasialliset melulähteet ovat poravaunu, murskain, rikotuksen poravasara ja työkone (pyöräkuormaaja). Näille käytettiin taulukossa 3 esitettyjä äänitehotasoja ja käyttöaikoja. Taulukko 3. Laskennassa käytettyjen melulähteiden äänitehotasot Äänilähde Äänitehotaso (L WA ) Tehollinen käyttöaika päivällä (klo 7 22) Poraus 120 db 7 h Murskain 120 db 15 h Rikotus 115 db 7 h Työkone (2 kpl) 108 db 15 h Äänitehotaso on laitteen melutaso ilmoitettuna yhden neliömetrin pallopinnalle. Äänitehotasoa käytetään melun laskentamalleissa sekä meluntorjunnan suunnittelussa, koska se on melulähteen koosta riippumaton suure. Maastossa tietyltä etäisyydeltä mitattua melutasoa ei pidä sekoittaa äänitehotasoon. Melulähteiden äänitehotasot ja porauksen tehollinen käyttöaika on arvioitu ympäristölupahakemuksen tietojen ja aiempien vastaavien selvitysten perusteella. Tehollista käyttöaikaa laskettaessa on huomioitu poravaunun siirrot ja poraustauot yms. Meluvyöhykkeet louhinnan alkutilannetta lukuun ottamatta on laskettu sillä oletuksella, että murskain on louhoksessa ja sen ympärille (kahdelle sivulle) on kasattu 6 m korkea valli murskeesta. Louhinnan alkutilanne on laskettu siten, että murskain ei ole vielä käynnissä, vaan ainoastaan poraus aiheuttaa melua. C:\projekti\Pm\ louhinnan meluselvitys.doc

6 4 3.3 Tulokset Meluvyöhykkeet on laskettu louhintasuunnitelman mukaisesti siten, että louhinta etenee etelä pohjois suuntaisesti. Laskennassa ei huomioitu alueelta lähtevän murskeen kuljetusten aiheuttamaa melua. Kuljetusten aiheuttama melu rajoittuu huomattavasti pienemmälle alueelle kuin louhinnan ja murskauksen aiheuttama melu. Suunniteltu kuljetusreitti ei kulje lähiasutuksen vierestä, vaan kauempaa, joten sen meluvaikutus lähimpään asutukseen on merkityksetön. Louhinnasta aiheutuvat meluvyöhykkeet muuttuvat hieman sitä mukaa kun louhinta etenee. Laskennassa oletettiin alkutilannetta lukuun ottamatta, että murskaimen ympärille on kasattu murskeesta meluvallit. Louhinnan aikaiset meluvyöhykkeet louhinnan eri vaiheissa on esitetty liitteissä 1 3/. Louhinnan alkuvaiheessa L Aeq 55 db meluvyöhyke ulottuu noin m louhinta alueen ulkopuolelle. L Aeq 50 db meluvyöhyke ulottuu noin m louhinta alueen ulkopuolelle. Louhinnan edettyä vaiheen 1 loppuun ulottuu L Aeq 55 db meluvyöhyke idän suunnassa noin m ja eteläpuolella noin m louhinta alueen ulkopuolelle. L Aeq 50 db meluvyöhyke ulottuu idän suunnassa noin m ja eteläpuolella noin m louhinta alueen ulkopuolelle. Louhinnan edettyä vaiheen 2 loppuun ulottuu L Aeq 55 db meluvyöhyke idän suunnassa noin m ja eteläpuolella noin m louhinta alueen ulkopuolelle. L Aeq 50 db meluvyöhyke ulottuu idän suunnassa noin m ja eteläpuolella noin m louhinta alueen ulkopuolelle. 4 TULOSTEN TARKASTELU Louhinnasta aiheutuvat meluvyöhykkeet muuttuvat hieman sitä mukaa kun louhinta etenee. Meluvyöhykkeet louhinnan alkutilannetta lukuun ottamatta on laskettu sillä oletuksella, että murskaimen ympärille (itäpuolelle) on kasattu 6 m korkea valli murskeesta. Impulssimainen melu koetaan yleensä häiritsevämmäksi kuin tasainen melu. Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (VNP 993/92) tämä on otettu huomioon ns. impulssimaisuuskorjauksena, jossa impulssimaisen melun mitattuun tai laskettuun keskiäänitasoon lisätään + 5 db ennen tuloksen vertaamista ohjearvoon. Impulssimaisuuskorjaus tehdään sille ajalle, jonka melu on impulssimaista. C:\projekti\Pm\ louhinnan meluselvitys.doc

7 5 Melun impulssimaisuus vähenee etäisyyden kasvaessa ja sellainen melu, joka on impulssimaista lähellä melulähdettä, ei välttämättä ole enää impulssimaista satojen metrien päässä. Erityisesti, jos näköyhteys katkeaa melulahteen ja häiriintyvän kohteen välillä (esim. melueste) on epätodennäköistä että melu on enää satojen metrien etäisyydellä impulssimaista tai kapeakaistaista. Murskauksen ja louhinnan melu ei normaalisti sisällä kapeakaistaisia elementtejä, joten kapeakaistaisuuskorjausta ei sovelleta tässä tapauksessa. Lähin asuintalo selvitysalueella sijaitsee noin 350 m etäisyydellä louhinta alueesta itään. Tällä etäisyydellä melun impulssimaisuus vähenee ja jopa häviää. Joissakin tilanteissa on mitattu impulssimaista melua vastaavalta etäisyydeltä muissa vastaavissa kohteissa. Tuolloin louhinnan porauksen ja murskaimen aiheuttama melu ei ole enää ollut impulssimaista, mutta ylisuurten lohkareitten rikotuksen aiheuttama melu oli. Koska rikotus on toiminnassa arviolta 7 h/vrk, lisätään impulssimaisuuskorjaus tuolle ajalle. Näin ollen impulssimaisuuskorjaus päiväajan keskiäänitasoon on + 3 db. Tällöin ohjearvoon verrannollinen keskiäänitaso lähimmän asuintalon kohdalla on 55 db, joka on yhtä suuri kuin päiväajan ohjearvo. Rikotuksen melua on vaikea torjua meluesteillä, sillä rikotus tapahtuu yleensä aivan rintauksen juurella ja siihen on esim. kiviaineksista hyvin vaikea rakentaa meluvallia. Toisaalta louhoksen seinämät toimivat meluesteenä rikotuksen melulle. Murskain tulee sijoittaa louhoksen pohjalle heti, kun se on teknisesti ja työturvallisuuden kannalta mahdollista. Tällöin louhoksen seinämät toimivat meluesteenä murskaimen melulle. Louhoksen seinämistä huolimatta tulee murskaimen itäpuolelle kasata murskeesta vähintään 6 m korkea valli meluesteeksi. Vallin tulee olla niin lähellä murskainta kuin on murskaimen toiminnan kannalta mahdollista, jotta sen estevaikutus olisi mahdollisimman tehokas. 5 YHTEENVETO C:\projekti\Pm\ louhinnan meluselvitys.doc Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy on selvittänyt Pornaisten kunnan Lahan kylässä Laitalan tilalle (R:Nro 1:40) suunnitellun kallion louhinnan aiheuttamaa melua laskennallisesti. Lähin asuintalo louhinta alueen ympäristössä on noin 350 m etäisyydellä louhinta alueen reunasta. Seuraavaksi lähimmät asuintalot sijaitsevat noin m louhinta alueen reunasta. Lähimmän asuintalon kohdalla laskennalliset päiväajan melutasot louhinnan eri vaiheissa ovat L Aeq db. Koska rikotus aiheuttaa impulssimaista melua ja se on toiminnassa arviolta 7 h/vrk, lisätään impulssimaisuuskorjaus tuolle ajalle. Näin ollen impulssimaisuuskorjaus päiväajan keskiäänitasoon on + 3 db. Tällöin ohjearvoon verrannollinen keskiäänitaso lähimmän asuintalon kohdalla on 55 db, joka on yhtä suuri kuin päiväajan ohjearvo.

8 6 Louhinnan kaikissa vaiheissa tulee murskaimen itäpuolelle kasata murskeesta vähintään 6 m korkea valli meluesteeksi. Vallin tulee olla niin lähellä murskainta kuin on murskaimen toiminnan kannalta mahdollista, jotta sen estevaikutus olisi mahdollisimman tehokas. Murskain tulee sijoittaa louhoksen pohjalle heti, kun se on teknisesti ja työturvallisuuden kannalta mahdollista. Tällöin myös louhoksen seinämät toimivat meluesteenä murskaimen melulle. Em. toimenpiteet huomioituna melutasot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa eivät laskennan mukaan ylitä päiväajan ohjearvoa missään louhinnan vaiheessa, vaikkakin louhinta alueen itäpuolella olevan lähimmän asuintalon kohdalla louhinnan aikaiset melutasot ovat ohjearvon tuntumassa. Hollolassa 28. päivänä heinäkuuta 2005 INSINÖÖRITOIMISTO PAAVO RISTOLA OY Eerik Järvinen tutkija Janne Ristolainen tutkimusinsinööri C:\projekti\Pm\ louhinnan meluselvitys.doc

9 Louhinnan meluvyöhykkeet 1/ Alkutilanne LEGEND period: 45 db(a) 50 db(a) 55 db(a) 60 db(a) Day period alkutilanne 0 m 200 m scale = 1 : origin = , Industrial Noise DAL 32, Louhinta Halkokallio m alkutilanne, Predictor Type 7810 V3.00

10 Louhinnan meluvyöhykkeet 2/ Vaihe 1 LEGEND period: 45 db(a) 50 db(a) 55 db(a) 60 db(a) Day period vaihe1, murskain louhoksessa 0 m 200 m scale = 1 : origin = , Industrial Noise DAL 32, Louhinta Halkokallio m vaihe1, murskain louhoksessa, Predictor Type 7810 V3.00

11 Louhinnan meluvyöhykkeet 3/ Vaihe 2 LEGEND period: 45 db(a) 50 db(a) 55 db(a) 60 db(a) Day period vaihe2 0 m 200 m scale = 1 : origin = , Industrial Noise DAL 32, Louhinta Halkokallio m vaihe2, Predictor Type 7810 V3.00

12 LIITE 4/ ÄÄNEN VOIMAKKUUDEN YKSIKKÖ, DESIBELI Äänen voimakkuutta esitetään käyttämällä yksikköä desibeli (db). Usein desibelilukeman perässä on yksikkö A. Kyseessä on tapa painottaa äänen taajuusjakaumaa siten, että se vastaa ihmiskorvan reagointia ääneen. Desibeli on logaritminen yksikkö, jonka laskutoimitukset eroavat tavallisesta yhteen ja vähennyslaskusta. Desibelejä lasketaan yhteen laskukaavalla L kok = 10 log (10 0,1L ,1L ) L = äänitaso Esimerkiksi 50 db + 50 db = 53 db. Seinän tai ikkunan aiheuttaman äänen vaimennuksen voi taas vähentää suoraan vähennyslaskulla, esimerkiksi 55 db 30 db = 25 db. Seuraavassa on esimerkkejä erilaisten äänien desibelitasoista: Kuulokynnys 0 db Rannekello (1 m) 20 db Hiljainen metsä db Kuiskaus (1 m) 30 db Keskustelu (1 m) db Vilkasliikenteinen katu (2 m) db Kivipora (7 m) 100 db Konsertti (forte) 110 db Rock konsertti db Kipukynnys 130 db Suihkukone (2 m) 140 db C:\projekti\Pm\ louhinnan meluselvitys.doc