SIUNTION KESKUSTAN KAAVOITUS MELUSELVITYS

Transkriptio

1 SIUNTION KESKUSTAN KAAVOITUS MELUSELVITYS

2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 Esipuhe Selvityksen tavoitteet Menetelmät ja lähtötiedot Alueen kuvaus Menetelmät ja lähtötiedot Ohjearvot Melun leviäminen Laskennallinen melutilanteen tarkastelu Melumittaukset Mittaustulokset Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Kirjallisuusluettelo...9 Liitteet...10

3 (10) Esipuhe Siuntion keskustan meluselvitys on laadittu Siuntion kunnan toimeksiannosta liittyen keskusta-alueen kaavoitukseen. Työstä ovat vastanneet FM Sirpa Jokinen sekä DI Björn Silverfberg. 1 Selvityksen tavoitteet Siuntion keskustaan suunnitellaan uutta asuinaluetta. Tämän työn tarkoituksena on selvittää alueen ympäristömelutasoja ja niiden mahdollista vaikutusta alueen maankäytön suunnitteluun sekä selvittää tarvittavat meluntorjuntatoimet asuinalueen suojaamiseksi melulta. 2 Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Siuntion rautatieaseman kohdalla, radan eteläpuolella. Alueella suunnitellaan uutta asuinaluetta, jossa osassa rakennuksista on myös liiketiloja. Muutamat rakennukset ovat puhtaita liikerakennuksia. Alueen melutasoihin vaikuttaa rautatien aiheuttama melu. Kuva 1. Alueelle suunnitellut uudet asuinrakennukset

4 (10) 3 Menetelmät ja lähtötiedot 3.1 Menetelmät ja lähtötiedot Raideliikenteen melutasot on määritelty CADNA A 3.6 -tietokoneohjelmistolla, joka perustuu yhteispohjoismaiseen raideliikennemelun laskentamalliin. Laskenta huomioi melun leviämiseen vaikuttavat maastonmuodot. Melulaskennoissa on laskettu ulkomelun päivä- ja yöajan keskiäänitasoja. Meluvyöhykkeet on esitetty päivä- ja yöaikana välillä db porrastaen ne 5 desibelin välein. Liikennemääriä koskevat tiedot on saatu VR:ltä. Laskennoissa käytetyt lähtötiedot on esitetty tarkemmin taulukossa 1. Liikennemäärien on oletettu pysyvän nykyisellä tasolla myös ennustetilanteessa. Taulukko 1 Liikennemäärät Helsinki Karjaa rataosuudella Siuntion kohdalla. Junatyyppi Junia Junia (kpl) Junan Junan Nopeus (kpl) päivälltuus yöllä (kpl) pi- (kpl) pituus km/h päi- vällä yöllä Pikajuna IC2-juna Pendolino Lähijuna Alueella suoritettiin myös kolme tuntia kestänyt ympäristömelumittaus yhdellä mittauspaikalla. Ympäristömelumittauksen tulosta käytettiin laskentamallin toiminnan todentamiseen. 3.2 Ohjearvot Laskennoissa saatuja arvoja on verrattu valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista (993/92) (Taulukko 2).

5 (10) Taulukko 2 Melutasojen ohjearvot Melun A-painotetut keskiäänitasot (ekvivalenttitasot), L Aeq, enintään Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet Sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet Opetus- ja kokoontumistilat Liike- ja toimistohuoneet Päivällä klo 7-22 Yöllä klo ) 2) 55 db db 45 db 40 db 3) 35 db 30 db 35 db - 45 db - 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Asuin-, potilas- ja majoitushuoneissa on ohjeena, että ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä alittaa melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvon (klo 7-22) 35 db ja yöohjearvon (klo 22-7) 30 db. Uuden asuinalueen kohdalla taulukossa 2 esitetyistä ohjearvoista sovelletaan sekä ulkona, että sisällä asumiseen käytettyjen alueiden ohjearvoja. Ulkona päiväajan ohjearvo on 55 db ja yöajan ohjearvo 45 db. Sisällä vastaavat ohjearvot ovat 35 db ja 30 db, mutta näitä ohjearvoja tarkastellaan ainoastaan silloin, kun rakennusten julkisivuihin kohdistuu suuria, yli 60 db melutasoja päiväaikaan. 4 Melun leviäminen Melun leviämistä laskettiin nykyisellä liikennemäärällä. Oletuksena oli, ettei liikennemäärä kasva oleellisesti tulevaisuudessa. Laskennoissa on huomioitu maastonmuodot ja nykyiset rakennukset sekä ennustetilanteen laskennassa alueelle suunnitellut rakennukset. Mahdollisesti tarvittava meluntorjunta on tarkoitus mitoittaa siten, että ohjearvojen mukaiset melualueet eivät leviä asuinrakennusten piha-alueiksi tarkoitetuille alueille. Yöajan 45 db melualue on suunnittelua rajoittava, koska yöajan 45 db melualue leviää kauemmas kuin päiväajan 55 db melualue.

6 (10) 4.1 Laskennallinen melutilanteen tarkastelu Nykytilanteessa yöajan 45 db meluvyöhyke leviää pahimmillaan 160 metrin etäisyydelle rautatiestä. Suunnittelualue on nykyisin tasaista peltoa ja melun leviämistä rajoittavat pelkästään olemassa olevat rakennukset. Suunnittelualueelle radan varteen on suunniteltu tiivistä asuinrakentamista. Rataa lähinnä olevan asuintalojen julkisivut muodostavat tiiviin muurin. Rakennukset lähinnä rataa ovat 4-kerroksisia, joten ne estävät tehokkaasti melun leviämisen pidemmälle asuinkortteliin. Suunniteltujen rakennusten julkisivuihin ei kohdistu päiväaikana 60 db ylittäviä melutasoja. Siten julkisivujen ääneneristävyydelle ei tarvitse asettaa erityisiä vaatimuksia. 4.2 Melumittaukset Suunnittelualueella suoritettiin melumittaus, jonka tarkoituksena oli varmentaa laskentamallin toiminta. Mittaus suoritettiin yhdellä mittauspaikalla. Mittauspaikalla mitattiin myös mittauksen aikaisia säätietoja siirrettävällä sääasemalla (Vantage Pro). Taulukossa 3 on esitetty mittausten aikaiset sääolosuhteet. Taulukko 3 Mittausten aikaiset sääolosuhteet. Pvm Aika Lämpötila ( C) Ilman kosteus (%) Tuulen nopeus (m/s) Tuulen suunta Ilmanpaine (mbar) :00 8,6 75 0, , :10 8,9 76 0,0 WSW 1010, :20 9,3 76 0,0 WNW 1010, :30 9,6 76 0,0 WNW 1010, :40 9,9 75 0,4 WNW 1010, :50 10,3 75 0,4 WNW 1010, :00 10,8 72 0,9 NW 1010, :10 11,3 70 1,3 N 1010, :20 11,6 69 0,4 N 1010, :30 11,6 66 1,8 N 1010, :40 11,8 67 1,3 N 1010, :50 11,8 66 2,2 N 1010, :00 11,8 65 2,2 N 1010, :10 12,2 62 2,2 N 1010, :20 12,2 63 2,2 N 1010, :30 12,2 60 2,2 N 1010, :40 12,7 62 2,2 N 1010,8 Mittauspaikka sijaitsi noin 120 metrin päässä rautatiestä avoimella pellolla. Mittaus suoritettiin kello 7:30 10:45. Mittauksen aikana sääolosuhteet olivat Ympäristöministeriön mittausohjeen (Ympäristömelun mittaaminen, ohje 1/1995, Ympäristöministeriö) mukaiset. Tuulen suunta vaihteli pohjoisen ja länsilounaan välillä. Mittauksen alussa oli täysin tyyntä, mutta tuuli yltyi ja tuulen nopeus oli kello 9 aikaan puuskissa 5 m/s. Ympäristöministeriön antaman melutasoja koskevan yleisen mittausohjeen (Ympäristömelun mittaaminen, ohje1/1995) mukaan yksittäisen mittauksen tuloksen epävarmuus on 2 db 30 metrin mittausetäisyydellä, 4 db 100 metrin etäisyydellä ja 7 db 500 metrin etäisyydellä. Nämä epävarmuudet koskevat tilanteita, joissa tuulen suunta on melukohteesta mittauspaikan suuntaan 45 asteen sektorissa ja tuulen nopeus alle 5 m/s. Mikäli mittausohjeen mukaiset olosuhteet eivät toteudu tai mittausetäisyydet ovat suuremmat kuin ohjeessa esitetyt suurimmat etäisyydet, katso-

7 (10) taan mittausepävarmuudeksi 10 db (Ympäristöministeriö 1995). Tässä työssä tehdyn mittauksen mittausepävarmuutena voidaan siis pitää 4 desibeliä Mittaustulokset Mittauspiste ja mittaustulos esitetään kuvassa 2 nykytilanteen päiväajan laskennallisten melualueiden kanssa ja kuvassa 3 yöajan laskennallisten melualueiden kanssa. Mittaustulos on normeerattu vastaamaan keskimääräistä junien liikennemäärää päivällä ja yöllä (laskennassa käytettyä liikennemäärää). Junan ohittaessa mittauspaikan aiheutui hetkellisesti melko korkeitakin noin 70 db melutasoja, vaikka keskiäänitasot jäävät alhaisiksi liikenteen vähyyden vuoksi. Ympäristömelumittauksen tulos vahvistaa laskennallisten melutasojen olevan oikeaa suuruusluokkaa (kuva 2 ja 3). Mitattu tulos oli muutaman desibelin pienempi kuin laskennallinen tulos. Tämä johtunee junien oletettua pienemmästä nopeudesta. Laskennallisessa tarkastelussa ei huomioitu sitä, että junat ajavat aseman kohdalla hitaampaa kuin muualla. Lähijunien nopeutena laskennassa käytettiin 80 km/h, vaikka lähijunat pysähtyvät Siuntion asemalla ja mittauksen aikaisten kokemusten mukaan lähijunien aiheuttama melutaso ei juuri noussut taustamelun yläpuolelle. Lähijuna aiheuttaa kuitenkin kolinaa, joka mahdollisesti koetaan häiritseväksi, vaihtaessaan sivuraiteelle aseman kohdalla.

8 (10) Kuva 2: Laskennalliset melualueet nykytilanteessa päiväaikana (L Aeq,klo 7-22 ) sekä mittauksella saatu keskiäänitaso päiväaikana. Mittauspaikan sijainti (punainen ympyrä) ja mittauksella saatu tulos on merkitty kuvaan. Laskennalliset melualueet on merkitty värillisillä 5 db meluvyöhykkeillä.

9 (10) Kuva 3: Laskennalliset melualueet nykytilanteessa yöaikana (L Aeq,klo 22-7 ) sekä mittauksella saatu keskiäänitaso yöaikana. Mittauspaikan sijainti (punainen ympyrä) ja mittauksella saatu tulos on merkitty kuvaan. Laskennalliset melualueet on merkitty värillisillä 5 db meluvyöhykkeillä. 5 Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Tässä selvityksessä on tarkasteltu laskennallisesti Siuntion keskustan alueen melutasoja, joita rautatieliikenne aiheuttaa. Tämän tarkastelun tavoitteena oli arvioida meluntorjunnan tarve ja keinot. Laskentojen perusteella melutasojen voidaan sanoa olevan ohjearvojen mukaiset suunnitellulla asuinalueella. Kun asuinrakennukset toteutetaan suunnitellulla tavalla, toimivat radan varren korkeat ja yhtenäiset rakennusten julkisivut meluesteenä. Junaliikenteen keskiäänitasot jäävät mataliksi liikenteen vähäisyyden vuoksi. 6 Kirjallisuusluettelo Nordic Council of Ministers 1996: Railway Traffic Noise Nordic Prediction Method. Tema Nord 1996: 524.

10 (10) Ympäristöministeriö, Ympäristöopas 5/1996: Raideliikennemelun mittaaminen. - Ympäristöministeriö, ympäristönsuojelu. Ympäristöministeriö 1995: Ympäristömelun mittaaminen. - Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto. Ohje 1/1995. Liitteet Kartta 1: Keskiäänivyöhykkeiden leviäminen nykyisellä maankäytöllä päiväaikana (klo 7 22) Kartta 2: Keskiäänivyöhykkeiden leviäminen nykyisellä maankäytöllä yöaikana (klo 22 7) Kartta 3: Keskiäänivyöhykkeiden leviäminen ennustetulla maankäytöllä päiväaikana (klo 7 22) Kartta 4: Keskiäänivyöhykkeiden leviäminen ennustetulla maankäytöllä yöaikana (klo 22 7)