TAMPEREEN KAUPUNKI AARIKKALAN LUMENVASTAANOTTOPAIKAN MELUMITTAUKSET JA MALLINNUS. Vastaanottaja Tampereen kaupunki. Asiakirjatyyppi Mittausraportti

Transkriptio

1 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä TAMPEREEN KAUPUNKI AARIKKALAN LUMENVASTAANOTTOPAIKAN MELUMITTAUKSET JA MALLINNUS

2 TAMPEREEN KAUPUNKI AARIKKALAN LUMENVASTAANOTTOPAIKAN MELUMITTAUKSET JA MALLINNUS Päivämäärä 25/03/2013 Laatija Tarkastaja Kuvaus Jussi Kurikka-Oja Timo Korkee Raportti Viite Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE P F

3 AARIKKALAN LUMENVASTAANOTTOPAIKAN MELUMITTAUKSET JA MALLINNUS SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Lähtökohdat Kohteen sijainti Toiminta lumen vastaanottopaikalla mittaushetkellä Melutason arviointi 2 3. Melumittaukset Ympäristömelumittaukset Melupäästömittaukset Mittauslaitteisto Säätila 4 4. Melun leviämisen mallinnus Yleistä Maastomalli Melulähteet 5 5. Tulokset Ympäristömelumittaukset Melun leviämisen mallinnus 7 6. Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet 8 LIITTEET Liite 1 Mittauspöytäkirjat (4 sivua) Liite 2 Melualuekuvat (8 sivua) Tämä raportti sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 06/2012 aineistoa

4 AARIKKALAN LUMENVASTAANOTTOPAIKAN MELUMITTAUKSET JA MALLINNUS 1 1. JOHDANTO Aarikkalan lumen vastaanottopaikka sijaitsee Hakametsän kaupunginosassa Tampereella. Tässä työssä tehtiin lumen vastaanoton melumittaukset Aarikkalankadun asuinrakennusten läheisyydessä sekä lumen vastaanoton melumallinnus. Työn on tilannut Tampereen kaupunki, jossa yhteyshenkilöinä toimivat Heikki Koskinen ja Petri Leppänen. Ramboll Finland Oy:ssä työn projektipäällikkönä toimi Timo Korkee, suunnittelijana Jussi Kurikka-Oja. 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kohteen sijainti Kohteen sijainti esitetään kuvassa 2.1 Lumen vastaanotto Kuva 2.1. Kohteen sijainti 2.2 Toiminta lumen vastaanottopaikalla mittaushetkellä Tampereen kaupungin toimittamien tietojen perusteella alueelle tuodaan talven aikana noin kuormaa lunta. Melumittauksia varten lumen vastaanottoalue avattiin tilapäisesti väliseksi ajaksi. Vastaanottoalue oli ollut muuten suljettuna helmikuun lopusta lähtien. Vastaanottoalueelle oli tuotu maksimimäärä lunta jo ennen mittauksia. Tästä johtuen toiminta painottui sisäänajotien päähän lähelle asuinrakennuksia. Mittaajan havaintojen mukaan lumikuormia tuotiin alueelle noin kolmen minuutin välein. Vastaanottopaikalla käytettiin pyöräkuormaajaa ja kaivinkonetta lumen siirtelyyn, lumikuormat tuotiin alueelle kuorma-autoilla.

5 AARIKKALAN LUMENVASTAANOTTOPAIKAN MELUMITTAUKSET JA MALLINNUS 2 Kuva 2.2. Työkoneet vastaanottopaikalla 2.3 Melutason arviointi Valtioneuvosto on antanut päätöksen yleisistä melutason ohjearvoista v (VNp 993/92). Päätöksen mukaan melutaso ei saa ylittää taulukossa 2.1 esitettyjä arvoja. Ohjearvot tarkoittavat A-taajuuspainotettua keskiäänitasoa, L Aeq klo 7-22 ja klo Ohjearvon määrittely tarkoittaa keskimelutasoa eli ekvivalenttimelutasoa koko ohjearvon aikavälillä. Siten lyhytaikaiset ohjearvon desibelirajan ylitykset eivät välttämättä aiheuta päätöksessä tarkoitetun ohjearvon ylittymistä, mikäli aikaväli sisältää myös hiljaisempia ajanjaksoja. Taulukko 2.1. VNp 993/92 mukaiset yleiset melutason ohjearvot Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), L Aeq, ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet 4), leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet enintään Päivällä klo 7-22 Yöllä klo ) 2) 55 db 50dB 45 db 40 db 3) 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja

6 AARIKKALAN LUMENVASTAANOTTOPAIKAN MELUMITTAUKSET JA MALLINNUS 3 Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Maksimiäänitasoille (L AFmax ) ei ole olemassa virallisia ohjearvoja. Muun muassa WHO:n mukaan tulisi pyrkiä siihen, ettei maksimiäänitaso ei ylittäisi 45 db asuintiloissa. 3. MELUMITTAUKSET Alueella suoritettiin sekä ympäristömelumittauksia että melupäästömittauksia melumallinnuksen lähtötiedoiksi. Mittaustulokset edustavat mittausajankohdan tilannetta vastaanottoalueella niissä sääolosuhteissa, joissa mittaukset suoritettiin. 3.1 Ympäristömelumittaukset Mittaukset tehtiin välisenä aikana. Ympäristömelua mitattiin neljästä pisteestä. Mittaukset suoritettiin valvottuina, jolloin mittaaja oli paikalla valvomassa mittauksen kulkua ja melulähteen toimintaa mittauspisteessä. Mittauspisteiden sijainti esitetään kuvassa 3.1. Mittauspiste 3 Mittauspiste 2 Mittauspiste 4 Mittauspiste 1 Kuva 3.1. Mittauspisteiden sijainti Ympäristömelussa ei mittaajan kuulohavaintojen perusteella ollut merkittäviä ajallisia vaihteluita. Mittaukset toteutettiin lyhytaikaisina, valvottuina mittauksina, mittausjakson pituus vaihteli 15 minuutista 1,5 tuntiin mittauspisteittäin. Mittaaja seurasi vastaanottoalueen tapahtumia mittauksen aikana. Vastaanotto oli käynnissä koko mittausjakson ajan lyhyitä taukoja lukuun ottamatta. Mittaukset tehtiin ensimmäisen kerroksen ulko-oleskelutilojen kohdilla noin 1,5-2 metrin korkeudelta. Pisteessä 4 mitattiin lisäksi 2. kerroksen parvekkeen tasalta. 3.2 Melupäästömittaukset Melupäästömittaukset suoritettiin soveltuvin osin Nordtestin julkaisemalla menetelmällä Nordtest NT ACOU 080 "shpere", jossa mittauspisteet sijaitsevat melulähdettä ympäröivällä kuvitellulla puoli pallon pinnalla. Tuloksena ilmoitetaan äänilähteen äänitehotaso (L WA ) oktaavikaistoittain.

7 AARIKKALAN LUMENVASTAANOTTOPAIKAN MELUMITTAUKSET JA MALLINNUS 4 Tulos ilmoittaa lähteen äänitehon suhteellisena desibeliarvona. Esimerkiksi 20 metrin etäisyydellä melulähteestä mitattu äänitehotaso 80 db antaa äänilähteelle äänitehotasoksi 114 db. Mittauskalustona mittauksissa käytettiin luokan 1 mukaista äänitasomittaria (Norsonic 118). Mittaus suoritettiin 1/3 oktaavikaistoittain taajuuskaistoille 6,3 Hz 20 khz. Melulähteen impulssimaisuutta tai kapeakaistaisuutta tarkasteltiin mittausten aikana. Mikäli kuulohavainnon perusteella oli syytä olettaa äänen olevan impulssimainen tai kapeakaistainen se tarkistettiin mittaamalla. Lumen käsittelystä aiheutuvat äänet eivät etupäässä ole impulssimaisia. Ainut selvästi impulssimainen ääni aiheutuu pyöräkuormaajan kauhan kolahtelusta. Pyöräkuormaajan laskennalliseen äänitehotasoon on tehty impulssikorjaus + 5 db. Kapeakaistaisia äänilähteitä ei havaittu. Mallinnettaessa impulssimaista tai kapeakaistaista melua, tulee muistaa että pohjoismainen teollisuusmelumalli ei huomioi impulssimaisuuden tai kapeakaistaisuuden vähenemistä etäisyyden kasvaessa, vaan impulssikorjaus on koko laskenta-alueessa yhtä suuri. Todellisuudessa impulssimaisuus ja kapeakaistaisuus vähenee ja lopulta poistuu kokonaan etäisyyden kasvaessa. Tämän takia impulssikorjatut tai kapeakaistakorjatut melualuekartat antavat todellisuutta suuremman melutason etäällä äänilähteestä. Impulssimaisen melun mallintamisen hankaluuden takia melutasot on esitetty sekä impulssikorjattuina että ilman impulssikorjausta. 3.3 Mittauslaitteisto Mittauksissa käytettiin seuraavia mittareita: Sinus SoundBook, johon kytkettiin Microtech MV210/MK250 esivahvistin-mikrofoniyhdistelmä sekä Norsonic N118:aa. Laitteisto kalibroitiin ennen mittauksia ja mittausten jälkeen Norsonic N-1254 äänitasokalibraattorilla. 3.4 Säätila Säätilalla on vaikutusta ympäristömelumittausten tuloksiin, kun mittausetäisyydet ovat suuria. Melupäästömittauksiin säätilalla ei ole juurikaan vaikutusta. Mittausajan säätilaa seurattiin mittaajan havaintojen ja Ilmatieteen laitoksen Tampereen alueen havaintoasemien avulla. Vallitseva tuulen suunta oli koillisen-idän välillä, nopeus 1-3 m/s, lämpötila -8 astetta, ilman suhteellinen kosteus 58 %, pilvisyys 7/8. Mittausohjeen mukaan tuulen suunnan tulisi olla +/- 45 asteen sektorissa melulähteestä mittauspisteeseen päin. Tämä ehto ei toteudu pisteissä 1 ja MELUN LEVIÄMISEN MALLINNUS 4.1 Yleistä Melun laskennallinen leviäminen mallinnettiin Soundplan 7.1 ohjelmistoa käyttäen. Melualuelaskennat suoritettiin pohjoismaisilla tie- ja teollisuusmelun laskentamalleilla. Ohjelma on ns. 3D-malli, jossa laskennat suoritetaan kolmiulotteisessa maastoaineistossa. Maastoaineisto sisältää laskenta-alueen korkeustiedon, rakennuskannan, akustisesti kovat pinnat sekä muun tarvittavat tiedot. Melulähteet sijoitetaan malliin äänitehotaso-, suuntaavuus- ja käyttöaikatietoineen pistemäisiksi-, viivamaisiksi- tai aluelähteiksi riippuen lähteen luonteesta. Malli laskee melutasot ympäristössä ottaen huomioon mm. etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset sekä maanpinnan absorptio- ominaisuudet. Pohjoismaisissa laskentamalleissa oletuksena on ns. vähän ääntä vaimentavat olosuhteet, eli lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteisiin päin. Laskentatuloksissa esitetyt melualueet eivät siis todellisuudessa esiinny kaikkialla yhtä laajoina samanaikaisesti, vaan laskentatulos kuvaa ää-

8 AARIKKALAN LUMENVASTAANOTTOPAIKAN MELUMITTAUKSET JA MALLINNUS 5 nen etenemistä laskentaoletuksen mukaisessa myötätuuliolosuhteessa. Vastatuulen puolella äänitasot ovat laskentatulosta alhaisempia. Lisätietoja ohjelmasta löytää tarvittaessa osoitteesta Maastomalli Maastomalli laadittiin Maanmittauslaitoksen 2m korkeusmallin ja Maastotietokannan tietojen perusteella. Käytetty korkeusjärjestelmä on N60. Mallinnuksessa vastaanottoalueella olevan lumen pinta on mallinnettu tasoon +90 m, mikä tarkoittaa, että alueelle olisi tuotu noin 3,5 4,0 m lunta. Lähtöaineisto ei sisältänyt lumen vastaanottoalueen pohjois-reunalla olevaa meluvallia. Melumallin harja on mallinnettu korkoon +90,75 m. Melulähteiden (kuorman purku, kaivinkone, pyöräkuormaaja) akustisena korkeustasona on käytetty lumenpinta + 2 m tasoa eli korkeutta n. +92 m. Mallinnustilanteessa melulähteet ovat siten alueen reunalla olevan meluvallin yläpuolella. Maaston korkeus vaihtelee lumen vastaanoton edetessä ja mallinnustilanne kuvaa tilannetta keväällä. 4.3 Melulähteet Liikenne lumen vastaanottoalueelle määriteltiin Tampereen kaupungin toimittamien tietojen perusteella vuoden 2012 kuormien määrän mukaan. Näiden tietojen perusteella alueelle on saapunut keskimäärin 850 kuormaa viikossa, 121 kuormaa päivässä. Vastaanottoalueen aukioloaika on klo Tietojen pohjalta raskaan liikenteen edes-takaiseksi liikennemääräksi alueelle tulee KVL ras 243 ajoneuvoa/vrk, joista päivä-aikaan ajoneuvoa/h ja yöajan (klo 22-07) kahdelle tunnille (klo 05-07) 2 ajoneuvoa/h. Kaivinkone ja pyöräkuormaaja toimivat alueella jatkuvasti aukioloaikoina. Kuorman purkuja tapahtuu aukioloaikana noin 8 minuutin ajan tuntia kohden. Kaivinkoneen, pyöräkuormaajan ja kuorman purun melupäästöinä käytettiin ympäristömelumittauksen yhteydessä määriteltyjä melupäästöjä:

9 AARIKKALAN LUMENVASTAANOTTOPAIKAN MELUMITTAUKSET JA MALLINNUS 6 Melupäästömittaukset: Kuorman purku, L WA 97 db Kaivuri, L WA 99 db Pyöräkuormaaja, L WA 102 db, 107 db (Impulssikorjattu melupäästö) 5. TULOKSET 5.1 Ympäristömelumittaukset Mittaajan tekemien havaintojen perusteella toiminta-alueen melu on suhteellisen tasaista. Pyöräkuormaajan kauhan kolahtelu aiheuttaa kuitenkin impulssimaista ääntä, jonka johdosta mittaustuloksiin on lisätty impulssimaisuuskorjauksena + 5 db. Ympäristömelumittaustulokset pisteittäin: Mittauspiste 1, A-painotettu keskiäänitaso L Aeq 48 db, impulssikorjattu keskiäänitaso L Aeq 53 db, maksimimelutasojen (5 kpl keskiarvo) L AFmax 63 db. Mittausepävarmuus +/- 10 db tuulen suunnasta johtuen. Mittauspiste 2, A-painotettu keskiäänitaso L Aeq 53 db, impulssikorjattu keskiäänitaso L Aeq 58 db, maksimimelutasojen (5 kpl keskiarvo) L AFmax 65 db. Mittausepävarmuus +/- 10 db tuulen suunnasta johtuen. Mittauspiste 3, A-painotettu keskiäänitaso L Aeq 53 db, impulssikorjattu keskiäänitaso L Aeq 58 db, maksimimelutasojen (5 kpl keskiarvo) L AFmax 66 db. Mittausepävarmuus +/- 2 db sisältäen mittalaitteesta ja mittausetäisyydestä johtuvan epävarmuuden. Mittauspiste 4, 1. kerros: A-painotettu keskiäänitaso L Aeq 55 db, impulssikorjattu keskiäänitaso L Aeq 60 db, maksimimelutasojen (5 kpl keskiarvo) L AFmax 67 db. 2. kerros: A-painotettu keskiäänitaso L Aeq 56 db, impulssikorjattu keskiäänitaso L Aeq 61 db, maksimimelutasojen (5 kpl keskiarvo) L AFmax 69 db. Mittausepävarmuudet +/- 2 db sisältäen mittalaitteesta ja mittausetäisyydestä johtuvan epävarmuuden. Mittausepävarmuus on määritelty Ympäristöministeriön mittausohjeen 1/1995 mukaisesti 90 % luotettavuustasolla. Mittauspistekohtaiset pöytäkirjat esitetään liitteessä 1. Koska vastaanottoalueen päiväajan melussa ei ole suuria ajallisia vaihteluita, toiminta-aikana saatuja mittaustuloksia voidaan verrata suoraan VNp 993/92 mukaisiin ohjearvoihin. Yö-ajan osalta tuloksia verratessa tulee huomioida vastaanottoalueen toiminta-aika 05-22, jolloin yöajalla toimintaa on kaksi tuntia. Aikavälin 22-5 hiljaisen ajan vaikutus mittaustulokseen on -6,53 db. Ohjearvoihin verrattavat tulokset esitetään taulukossa 5.1.

10 AARIKKALAN LUMENVASTAANOTTOPAIKAN MELUMITTAUKSET JA MALLINNUS 7 Taulukko 5.1. Mittaustulokset päivä- ja yöajalle. Mittauspiste 1 Mittauspiste 2 Mittauspiste 3 Mittauspiste 4 2m Mittauspiste 4 5m Aika Keskiäänitaso L Aeq, db Mittaustulos/Impulssikorjattu mittaustulos Päivä /53 *) 53/58 *) 53/58 55/60 56/61 Yö /46 *) 46/51 *) 46/51 48/53 49/54 *) Mittausepävarmuus 10 db, muissa 2 db. Mittauspisteissä 1-2 päiväajan keskiäänitaso on mittausepävarmuus huomioituna ohjearvon tasalla ilman impulssimaisuutta ja impulssimaisuus huomioituna. Mittaustuloksesta, joka on ohjearvon tasalla, ei voida sanoa ylittääkö tai alittaako se ohjearvon. Mittauspisteessä 3 päiväajan keskiäänitaso on mittausepävarmuus huomioitu alle päiväajan ohjearvon ilman impulssimaisuutta. Impulssimaisuus huomioituna tulos on ohjearvon tasalla. Mittauspisteissä 4 (I ja II krs.) päiväajan keskiäänitaso on mittausepävarmuus huomioituna ohjearvon tasalla ilman impulssimaisuutta. Impulssimaisuus huomioituna tulos ylittää päiväajan ohjearvon. Yöajan ohjearvoon verrattaessa keskiäänitaso pisteissä 1-2 on mittausepävarmuus huomioituna ohjearvon 50 db tasalla ilman impulssimaisuutta ja impulssimaisuus huomioituna. Pisteessä 2 yöajan keskiäänitaso ei ylitä ohjearvoa ilman impulssimaisuutta, impulssimaisuus huomioituna yöajan keskiäänitaso on ohjearvon tasalla. Mittauspisteissä 4 (I ja II krs.) yöajan keskiäänitaso ilman impulssimaisuutta on ohjearvon tasalla. Impulssimaisuus huomioiden keskiäänitaso ylittää ohjearvon. 5.2 Melun leviämisen mallinnus Mallintamalla tutkittiin kahta eri mallinnustilannetta, nykytilannetta sekä tilannetta, jossa melusuojausta on parannettu. Kumpikin tilanne tutkittiin ilman impulssimaisuutta sekä impulssimaisuus huomioituna. Melumallinnuksen tulokset esitetään melualuekuvissa 1-8 (liite 2). Laskentakuvat on tehty siten, että tuloksia voidaan verrata suoraan päivä- ja yöajan ohjearvoihin. Kuvassa 1 esitetään nykytilanteen päiväajan keskiäänitaso ilman impulssimaisuutta 2m korkeudella maanpinnasta, vastaava kuva yöajalta esitetään kuvassa 2. Kuvat 3-4 vastaavista tilanteista, kun impulssimainen melulähde on huomioitu. Kuvassa 5 esitetään päiväajan keskiäänitaso tilanteessa, jossa melusuojausta on parannettu, vallin korkeuden ollessa 4,5 m lumen vastaanottopaikan korkeuteen nähden (taso noin +92,5m). Vastaava yöajan kuvaaja esitetään kuvassa 6. Kuvat 7-8 vastaavista tilanteista, kun impulssimainen melulähde on huomioitu.

11 AARIKKALAN LUMENVASTAANOTTOPAIKAN MELUMITTAUKSET JA MALLINNUS 8 6. YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET Mittaus- ja mallinnustilanteet kuvaavat Aarikkalankadun asutuksen kannalta pahinta mahdollista tilannetta, koska lumen vastaanotto tapahtui asutukseen nähden alueen lähimmässä kohdassa. Muissa tilanteissa melutasot ovat todennäköisesti matalampia. Mittausten ja mallinnuksen mukaan keskiäänitaso lähimpien asuintalojen ulko-oleskelualueilla voi olla ohjearvon tasalla tai lievästi sen yli. Ylitys on selvempää jos huomioidaan pyöräkuormaimen aiheuttama satunnainen impulssimainen kolina. Impulssimaisuus aiheutui kuormaajan kauhan kolinasta kauhaa tyhjennettäessä (ravistelu). Jos lumen siirrot vastaanottoalueella on mahdollista toteuttaa vaihtoehtoisilla työmenetelmillä (ei impulssimaisuutta), voidaan melutasojen arvioinnissa käyttää impulssikorjaamattomia tuloksia. Suurimmat mitatut hetkelliset maksimimelutasot pihamailta olivat alle 70 db (L AFmax ). Maksimimelutasot eivät ylitä mitatulla maksimiäänitasolla sisätiloissa 45 db:a normaalilla julkisivurakenteella. Meluvallin korotus ja pidennys alentaa melutasoja asuintalojen pihamailla. Vallin korkeus tulisi olla noin 2,5 metriä lumitäyttöä korkeampi, jotta vallin harja estäisi lumitäytön päällä olevan kaivinkoneen äänen leviämisen lähimpien asuintalojen pihamaalle. Vastaanottoaluetta täytettäessä lumesta voidaan rakentaa tilapäisiä meluvalleja asutuksen suojaksi, kuten mittaustilanteessa oli tehty kaivinkoneelle.

12 LIITE 1 1.MITTAUSPÖYTÄKIRJAT (4 SIVUA) 1-1

13 Tampereen kaupunki Aarikkalan lumenvastaanottopaikan melumittaukset Ympäristömelumittauspöytäkirja LIITE 1/ JKO Ajankohta: Mitattava kohde: Mittauspaikka: Etäisyys kohteeseen: Valokuva mittauspaikalta: (18 min) Lumen vastaanotto Aarikkalankatu, Tampere 60 m Mittaaja: Laitteisto: Kalibrointi: Menettely: Jussi Kurikka-Oja Mittauspiste kartalla: Norsonic 118 (sarjanumero 30556), tuulisuoja, jalusta , 113,8 db (Nor 1181 kalibraattorilla) Aikavakio F/I/S, taajuuspainotus A, tallennusväli 1 s Mikrofonin korkeus maasta 1,5 m Mittauspiste Tuuli Mittausolosuhteiden kuvaus: Mittausajankohtana lumenajo oli käynnissä. Kuormia purettiin mittaajan havaintojen mukaan noin kolmen minuutin välein. Vastaanottoalueella käytettiin kaivinkonetta ja pyöräkuormaajaa lumen siirtelyyn. Mittauspisteestä ei ollut näköyhteyttä purkupaikalle, pyöräkuormaaja ja kuorma-autot jäivät meluvallin taakse. Kaivinkone oli lumikasan päällä, lumen muodostamassa poterossa purkupaikkaa noin 5 m korkeammalla. Lumen vastaanoton äänet kuuluivat selvästi mittauspisteeseen, melu sisältää ajoittain myös impulssimaisia komponentteja. Tuulen suunta mittausohjeen vastainen. Säätila: Ilma Lämpötila Ilmanpaine Ilmankosteus Suunta Nopeus [ C] [hpa] [%] [ ] [m/s] /8 Säätiedot Ilmatieteenlaitoksen Tampereen seudun säähavaintojen sekä mittaajan havaintojen perusteella. Tuuli Pilvisyys Mittausohjeen mukaiset sääolot Mittaustulokset: Toiminnan aiheuttama keskiäänitaso (LAeq, db) Impulssikorjattu keskiäänitaso (LAeq, db) 48 Mahdollisten häiriöäänien vaikutus poistettu 53 Sisältää myös impulssi- ja kapeakaistaisuuskorjaukset Maksimiäänitaso (LAFmax, db) 63 5 suurimman mittauskohteen LAFmax-piikin keskiarvo Mittauksen epävarmuustaso: ± 10 db Mittausohjeen vastaisesta tuulensuunnasta johtuva Kuvaaja äänitason vaihtelusta mittausaikana: LAeq (db) LAFmax (db) :08 9:09 9:10 9:11 9:12 9:13 9:14 9:15 9:16 9:17 9:18 9:19 9:20 9:21 9:22 9:23 9:24 9:25 Aika

14 Tampereen kaupunki Aarikkalan lumenvastaanottopaikan melumittaukset Ympäristömelumittauspöytäkirja LIITE 2/ JKO Ajankohta: Mitattava kohde: Mittauspaikka: Etäisyys kohteeseen: Valokuva mittauspaikalta: (18 min) Lumen vastaanotto Aarikkalankatu, Tampere 90 m Mittaaja: Laitteisto: Kalibrointi: Menettely: Jussi Kurikka-Oja Mittauspiste kartalla: Norsonic 118 (sarjanumero 30556), tuulisuoja, jalusta , 113,8 db (Nor 1181 kalibraattorilla) Aikavakio F/I/S, taajuuspainotus A, tallennusväli 1 s Mikrofonin korkeus maasta 1,5 m Mittauspiste Tuuli Mittausolosuhteiden kuvaus: Mittausajankohtana lumenajo oli käynnissä. Kuormia purettiin mittaajan havaintojen mukaan noin kolmen minuutin välein, hiljainen jakso noin minuutin verran kelloo Vastaanottoalueella käytettiin kaivinkonetta ja pyöräkuormaajaa lumen siirtelyyn. Mittauspisteestä ei ollut näköyhteyttä purkupaikalle, pyöräkuormaaja ja kuorma-autot jäivät meluvallin taakse. Kaivinkone oli lumikasan päällä, lumen muodostamassa poterossa purkupaikkaa noin 5 m korkeammalla. Lumen vastaanoton äänet kuuluivat selvästi mittauspisteeseen, melu sisältää myös impulssimaisia komponentteja. Mittauksen alku- ja loppupäässä kiinteistöhuollon työkoneita Aarikkalankadulla. Tuulen suunta mittausohjeen vastainen. Säätila: Ilma Lämpötila Ilmanpaine Ilmankosteus Suunta Nopeus [ C] [hpa] [%] [ ] [m/s] Pilvisyys /8 Säätiedot Ilmatieteenlaitoksen Tampereen seudun säähavaintojen sekä mittaajan havaintojen perusteella. Tuuli Mittausohjeen mukaiset sääolot Mittaustulokset: Toiminnan aiheuttama keskiäänitaso (LAeq, db) Impulssikorjattu keskiäänitaso (LAeq, db) 53 Mahdollisten häiriöäänien vaikutus poistettu 58 Sisältää myös impulssi- ja kapeakaistaisuuskorjaukset Maksimiäänitaso (LAFmax, db) 65 5 suurimman mittauskohteen LAFmax-piikin keskiarvo Mittauksen epävarmuustaso: ± 10 db Mittausohjeen vastaisesta tuulensuunnasta johtuva Kuvaaja äänitason vaihtelusta mittausaikana: LAeq (db) LAFmax (db) :28:24 9:29:24 9:30:24 9:31:24 9:32:24 9:33:24 9:34:24 9:35:24 9:36:24 9:37:24 9:38:24 9:39:24 9:40:24 Aika

15 Tampereen kaupunki Aarikkalan lumenvastaanottopaikan melumittaukset Ympäristömelumittauspöytäkirja LIITE 3/ JKO Ajankohta: Mitattava kohde: Mittauspaikka: Etäisyys kohteeseen: Valokuva mittauspaikalta: (30 min) Lumen vastaanotto Aarikkalankatu, Tampere 110 m Mittaaja: Laitteisto: Kalibrointi: Menettely: Jussi Kurikka-Oja Mittauspiste kartalla: Norsonic 118 (sarjanumero 30556), tuulisuoja, jalusta , 113,8 db (Nor 1181 kalibraattorilla) Aikavakio F/I/S, taajuuspainotus A, tallennusväli 1 s Mikrofonin korkeus maasta 1,5 m Mittauspiste Tuuli Mittausolosuhteiden kuvaus: Mittausajankohtana lumenajo oli käynnissä. Kuormia purettiin mittaajan havaintojen mukaan noin kolmen minuutin välein. Vastaanottoalueella käytettiin kaivinkonetta ja pyöräkuormaajaa lumen siirtelyyn. Mittauspisteestä näköyhteys purkupaikalle. Kaivinkone oli lumikasan päällä, lumen muodostamassa poterossa purkupaikkaa noin 5 m korkeammalla. Lumen vastaanoton äänet kuuluivat selvästi mittauspisteeseen, melu sisältää myös impulssimaisia komponentteja. Säätila: Ilma Lämpötila Ilmanpaine Ilmankosteus Suunta Nopeus [ C] [hpa] [%] [ ] [m/s] Pilvisyys /8 Säätiedot Ilmatieteenlaitoksen Tampereen seudun säähavaintojen sekä mittaajan havaintojen perusteella. Tuuli Mittausohjeen mukaiset sääolot Mittaustulokset: Toiminnan aiheuttama keskiäänitaso (LAeq, db) Impulssikorjattu keskiäänitaso (LAeq, db) 53 Mahdollisten häiriöäänien vaikutus poistettu 58 Sisältää myös impulssi- ja kapeakaistaisuuskorjaukset Maksimiäänitaso (LAFmax, db) 66 5 suurimman mittauskohteen LAFmax-piikin keskiarvo Mittauksen epävarmuustaso: ± 2 db Mittarin ja etäisyyden aiheuttama epävarmuus Kuvaaja äänitason vaihtelusta mittausaikana: LAeq (db) :46 9:47 9:48 9:49 9:50 9:51 9:52 9:53 9:54 9:55 9:56 9:57 9:58 9:59 10:00 10:01 10:02 10:03 10:04 10:05 10:06 10:07 10:08 10:09 10:10 10:11 10:12 10:13 10:14 10:15 10:16 10:17 Aika

16 Tampereen kaupunki Aarikkalan lumenvastaanottopaikan melumittaukset Ympäristömelumittauspöytäkirja LIITE 4/ JKO Ajankohta: Mitattava kohde: Mittauspaikka: Etäisyys kohteeseen: (1h 24 min) Aarikkalankatu, Tampere 70 m Mittaaja: Laitteisto: Kalibrointi: Menettely: Jussi Kurikka-Oja Lumen vastaanotto Sinus SoundBook + MTG , 113,8 db (Nor 1181 kalibraattorilla) Aikavakio F/I/S, taajuuspainotus A, tallennusväli 1 s Mikrofonin korkeus maasta 1,5 m/4,5 m Valokuva mittauspaikalta: Mittauspiste kartalla: Mittauspiste Tuuli Mittausolosuhteiden kuvaus: Mittausajankohtana lumenajo oli käynnissä. Kuormia purettiin mittaajan havaintojen mukaan noin kolmen minuutin välein. Vastaanottoalueella käytettiin kaivinkonetta ja pyöräkuormaajaa lumen siirtelyyn. Mittauspisteestä näköyhteys purkupaikalle. Kaivinkone oli lumikasan päällä, lumen muodostamassa poterossa purkupaikkaa noin 5 m korkeammalla. Lumen vastaanoton äänet kuuluivat selvästi mittauspisteeseen, mukana myös impulssimaisia ääniä. Mittauspisteessä mitattiin sekä 1. kerroksen että 2. kerroksen tasalta. Säätila: Ilma Tuuli Lämpötila Ilmanpaine Ilmankosteus Suunta Nopeus Pilvisyys [ C] [hpa] [%] [ ] [m/s] Mittausohjeen mukaiset sääolot /8 Säätiedot Ilmatieteenlaitoksen Tampereen seudun säähavaintojen sekä mittaajan havaintojen perusteella. Mittaustulokset: 1. kerros/2. kerros Toiminnan aiheuttama keskiäänitaso (LAeq, db) Impulssikorjattu keskiäänitaso (LAeq, db) 55/56 Mahdollisten häiriöäänien vaikutus poistettu 60/61 Sisältää myös impulssi- ja kapeakaistaisuuskorjaukset Maksimiäänitaso (LAFmax, db) 67/69 5 suurimman mittauskohteen LAFmax-piikin keskiarvo Mittauksen epävarmuustaso: ± 2 db Mittarin ja etäisyyden aiheuttama epävarmuus Kuvaaja äänitason vaihtelusta mittausaikana: 70 LAeq (db) LAFmax (db) Mittauskorkeuden muutos kerroksen tasa 2. kerroksen tasa 30 9:24 9:28 9:32 9:36 9:40 9:44 9:48 9:52 9:56 10:00 10:04 10:08 10:12 10:16 10:20 10:24 10:28 10:32 10:36 10:40 10:44 Aika

17 LIITE 2 2.MELUALUEKUVAT (8 SIVUA) 2-1

18

19

20

21

22

23

24

25