Henkilöstötilinpäätös

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Henkilöstötilinpäätös"

Transkriptio

1 2011 Henkilöstötilinpäätös Kuva: Ari Järvelä Tampereen kaupunki Hallinto- ja henkilöstöryhmä

2 Sisältö Johdanto... 3 Mikä on henkilöstötilinpäätös...3 Henkilöstöohjelma...3 Henkilöstöohjelman toteutuminen...4 Henkilöstöpanokset... 6 Henkilöstön ja kaupunkilaisten määrän kehitys...7 Henkilöstön ajankäyttö...8 Henkilöstön ikärakenne...8 Henkilöstön tila Sairauspoissaolot...10 Työtapaturmat...12 Työhyvinvointi...13 Kunta 10 -tutkimuksen tulosten käsittely...14 Eläkkeelle jääneet...15 Tasa-arvo...16 Investoinnit henkilöstöön Rekrytointi...17 Soveltuvuusarvioinnit...18 Palkkakustannukset...18 Kokonaisansiot...18 Tuottavuuspalkkio...19 Määräaikaisen henkilökohtaisen lisän kokeilu...20 Työaikapankkikokeilu...20 Kehittäjäpalkinto...20 Työsuhdematkalippu...20 Liikunta- ja virkistysjaosto...20 Henkilöstökassa...21 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus...21 Osaamisen arviointi ja kehityskeskustelut osaamisen johtamisen tukena...21 Esimiestyö ja 360 -esimiesarviointi kehittämisen välineenä...22 Esimiespäivä...23 Mentorointi...23 Omaehtoisen opiskelun kannustinraha...23 Työterveyshuolto...23 Erikoislääkäripalkkion työnantajaetuus...24 Nopeutettu erikoissairaanhoitoon pääsy...25 Varhaisvaiheen avokuntoutus Kunnon kate kurssit...25 Sairauskassa...25 Henkilöstöpäivä...26 Kannen kuva: Koukkuniemen Arja-Liisa Heikkilä, Minna Repo, Satu Tuominen, Marjo Hietala ja Sisko Metso Kehittäjäpalkintojen jakotilaisuudessa Raatihuoneella. Kuva: Ari Järvelä Kuva: Ari Järvelä

3 3 Johdanto Mikä on henkilöstötilinpäätös? Henkilöstötilinpäätöksen lähtökohtana on aina organisaation tehtävä, visio ja strateginen tilanne. Sen tehtävänä on antaa eri sidosryhmille tietoa henkilöstövoimavarojen määrästä, laadusta ja työyhteisön tilasta sekä näiden kehityksestä. Tampereen kaupungin henkilöstötilinpäätös jakautuu kolmeen osaan. Henkilöstöpanokset-luvussa kuvataan henkilöstön määrää ja rakennetta eli sitä, millaisia henkilöstöpanoksia työnantajalla on käytettävissään. Henkilöstön tila -luku sisältää tietoa henkilöstön tilasta ja hyvinvoinnista. Investoinnit henkilöstöön -luku esittelee taas työnantajan panostuksia ja investointeja henkilöstöönsä. Henkilöstöohjelma Kaupunkistrategian henkilöstöohjelma hyväksyttiin vuoden 2010 alussa. Ohjelma täydentää Tampere virtaa -kaupunkistrategiaa. Henkilöstöohjelmassa kuvataan, miten henkilöstöpolitiikalla pyritään tukemaan kaupunkistrategian toteutumista valtuustokaudella Ohjelma sisältää henkilöstöpolitiikan painotukset valtuustokaudella. Henkilöstöohjelman rakenne muodostuu henkilöstöpolitiikan keskeisistä painopisteistä, näille asetetuista tavoitteista ja tavoitteiden saavuttamista kuvaavista mittareista. Lisäksi ohjelma kertoo henkilöstöpolitiikkaan liittyvät merkittävimmät toimintaympäristön haasteet. Henkilöstöohjelma jakaa arvoperustansa kaupunkistrategian kanssa yhteisissä toimintaperiaatteissa. Henkilöstöohjelman valtuustokauden keskeiset painopisteet ovat työhyvinvoinnin edistäminen, johtamisen ja esimiestyön tukeminen sekä työnantajan vetovoimaisuudesta huolehtiminen. Jokaiselle painopisteelle asetettiin tavoitteet ja tavoitteille sen toteutumista kuvaavat mittarit. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain. Tavoitteita asetettiin kaiken kaikkiaan 14 kappaletta. Näistä viisi tavoitetta liittyi työhyvinvoinnin edistämiseen, kolme johtamisen ja esimiestyön tukemiseen ja loput kuusi kappaletta kuului työnantajan vetovoimaisuuden alle. Tavoitteiden toteuma on raportoitu henkilöstötilinpäätöksessä Tammerkoski.

4 4 Henkilöstöohjelman toteutuminen Työhyvinvoinnin edistäminen Tavoitteet Eläköitymisikä nousee Ennenaikaisten eläköitymisten suhteellinen määrä laskee Työn vaarojen arvioinnit on tehty kattavasti Työhyvinvoinnin johtamista tuetaan laatimalla tuotantoaluetasoiset työhyvinvointisuunnitelmat Koettu työn ja työajan hallinta paranee Kuntien eläkevakuutuksen (Kevan) tietojen mukaan Kuel-eläkkeelle jääneiden keski-ikä nousi vuoden ,1 vuodesta 62,7 vuoteen (luvusta poistettu kuntoutustuelle ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet). Vuonna 2011 muiden kuin vanhuuseläkkeiden osuus oli 42,0 % kun se vuonna 2010 oli 45,3 %. Työn vaarojen arviointeja tehtiin vuoden 2011 aikana noin 350 yksikölle tai työyhteisölle. Näistä noin 50 oli kouluille ja päiväkodeille tehtäviä työn vaarojen arviointeja ja terveydellisten olojen selvityksiä. Arviointien kattavuuden ohella seurataan havaittujen puutteiden laatua sekä niihin tehtyjä korjaavia toimenpiteitä. Työhyvinvoinnin suunnitelmat päivitettiin vuoden 2011 aikana. Työhyvinvointimatriisin mukaan koko kau- pungin työhyvinvointi laski vuonna Matriisin tuloksen laskuun vaikutti työtapaturmien määrän kasvu. Työn ja työaikojen hallinta ovat työhyvinvoinnin suunnitelmissa keskeisessä asemassa. Vuoden 2012 aikana toteutettavan Kunta 10 -tutkimuksen kyselyn kautta päästään seuraamaan tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta. Vuonna 2011 toteutetun työhyvinvoinnin johtamisen auditoinnin tulokset osoittavat, että Tampereen kaupunki sijoittuu työhyvinvoinnin johtamisessa niin kuntien kuin suurten kaupunkienkin keskiarvon yläpuolelle. Auditoinnin tulokset toivat esille myös kehittämiskohteita, joihin tulee jatkossa kiinnittää aiempaa suurempaa huomiota. Johtamisen ja esimiestyön tukeminen Tavoitteet Esimiestyön laatu paranee Henkilöstön osaamista on vahvistettu Kaikissa tuotantoyksiköissä toteutetaan kehityskeskustelut Vuoden 2011 loppuun mennessä esimiesarviointiprojektiin oli osallistunut yhteensä 364 esimiestä. Projekti jatkuu projektisuunnitelman mukaisesti. Koulutuksiin käytettiin 156 henkilöä kohti vuonna 2011 (2010: 135 /hlö). Koulutuspäiviä oli vuonna 2011 yhteensä (2010: ). Osaamisen arviointeja SAP-järjestelmän kautta teki vuonna 2011 yhteensä 846 henkilöä( 2010: 725). Kehityskeskustelujen käytyä määrää ja koettua hyödyllisyyttä seurataan Kunta10 -tutkimusten pohjalta joka toinen vuosi. Vuonna 2011 Loorassa julkaistulla kehityskeskustelujen verkkokoulutuksella annetaan valmiuksia onnistuneiden keskustelujen läpikäymiseen. Verkkokoulutus on suunnattu sekä esimiehille että työntekijöille tukemaan aihealueen osaamista tarvittaessa.

5 5 Työnantajan vetovoimaisuudesta huolehtiminen Tavoitteet Kaupungin houkuttelevuus rekrytointimarkkinoilla kasvaa Rekrytointikanavia monipuolistetaan Tietoisuus työnantajaetuuksista lisääntyy Työvoimapula-alueille riittää hakijoita Henkilöstöä palkitaan tuottavuuden kasvamisesta Laaditaan kaupunkitasoiset palkitsemisen periaatteet Vuonna 2011 suunniteltiin hankkeita työnantajaimagon kehittämiseksi vuoden 2010 lopulla valmistuneen työnantajaimagotutkimuksen pohjalta. Kaupungin kiinnostavuus työnantajana on noussut tasaisesti vuodesta 2008, jolloin hakemuksia tuli 8,6 avointa työpaikkaa kohden. Vuonna 2011 vastaava luku oli 9,4. Sähköisiä rekrytointikanavia on lisätty ja mol.fi -sivuston lisäksi vuonna 2011 otettiin käyttöön Uranuksen ja Duodecimin rekrytointikanavat. Trainee-ohjelman suunnittelu sosiaalialalle on käynnissä, ja tavoitteena on käynnistää ensimmäinen ohjelma syksyllä Uusittuihin työnantajamarkkinointimateriaaleihin lisättiin tietoja työnantajaetuuksista. Tampereen tekijä -videoissa kuvataan laajemmin kaupungin tarjoamia mahdollisuuksia työnantajana ja mahdollisuutta luoda monipuolinen ura vaihtamalla erilaisiin tehtäviin kaupungin sisällä. Rekrytointihaasteellisimpina aloina olivat vuonna 2011 lääkärit, sairaanhoitajat, rakennusmiehet, lastentarhanopettajat, sosiaalityöntekijät, lähihoitajat ja palomiehet. Näihin tehtäviin oli runsaasti paikkoja avoinna mutta hakijamäärä avoinna olevaa vakanssimäärää kohden jäi alle 5 hakijaan. Uusien työntekijöiden palkkaaminen edellä mainituille aloille oli haasteellista myös vuonna Vuosina 2010 ja 2011 vahvistettiin tuotantoaluekohtaiset tuottavuuspalkkiomittarit. Toiminnalliset tavoitteet vuoden 2011 osalta toteutuivat osin, mutta kaupungin tulos ei mahdollistanut tuottavuuspalkkioiden maksamista vuodelta Kehittäjäpalkinto 2011 jaettiin Raatihuoneella Hakemuksia/esityksiä saapui 53 kappaletta, joista palkittiin 20. Palkintosummat olivat euroa. Palkitsemisen tulee olla tavoitteellista toimintaa, jossa palkitsemisen periaatteet ja kriteerit on tunnistettu. Palkitsemisstrategiatyötä on jatkettu vuoden 2011 aikana. Pispalan neuvolassa terveydenhoitaja Heli Korkeamäen asiakkaana Johanna Huohvanainen ja Venla-vauva. Kuva: Ari Järvelä

6 6 Kuva: Ari Järvelä Raatihuone Kukkaisviikolla. Henkilöstöpanokset Tampereen kaupungin palveluksessa työskenteli vuoden 2011 viimeisenä päivänä työntekijää. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden henkilöstömäärä nousi 31 henkilöllä ( henkilöstömäärä oli henkilöä). Vuoden aikana oli merkittävää kausivaihtelua ja neljännesvuosittain tarkasteluna henkilöstömäärä oli korkeimmillaan maaliskuun lopussa, jolloin henkilöstömäärä oli Kausivaihtelut johtuvat erityisesti vuosilomasijaisten ja muun määräaikaisen henkilöstön määrästä. Vakinaisessa palvelussuhteessa työskentelevän henkilöstön määrä oli vuoden 2011 lopussa Vakinaisen henkilöstön määrä nousi edelliseen vuoteen verrattuna 13 työntekijällä (2010: ). Määräaikaisen henkilöstön määrä oli 18 henkilöä suurempi kuin edellisenä vuonna ollen (2010: 2 584). Vakinaisen henkilöstön osuus koko henkilöstömäärästä pysyi samana ollen 82 prosenttia (2010: 82 %). Sijaisten ja muun määräaikaisen henkilöstön osuus oli 17 prosenttia (2010: 16%) ja palkkatuetun henkilöstön 1 prosentti (2010: 2 %). Vakinaisesta henkilöstöstä virkasuhteisia oli henkilöä (2010: 3 244), työsopimussuhteisia kuukausipalkkaisia (toimi) (2010: 7 828) ja tuntipalkkaisia 705 (2010: 785). Henkilöstöstä kokoaikaisia oli 88 prosenttia ( henkilöä) ja osa-aikaisia 12 prosenttia (1 676 henkilöä). 74,0 prosenttia kaupungin henkilöstöstä oli naisia. Naisten osuus henkilöstön määrästä nousi edelleen (2010: 73,5 %). Suurin osa henkilöstöstä kuului kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin, henkilöä. Tämä on 69,6 prosenttia koko henkilöstöstä. Kunnallisen opetusalan sopimuksen piiriin kuului (14,3 %), teknisten sopimuksen (7,8 %) ja tuntipalkkaisten sopimuksen 714 henkilöä (4,9 %). Lääkärisopimuksessa olevia oli 394 (2,7 %) ja muusikoiden sopimuksessa 95 henkilöä (0,7 %). Tuntipalkkaisten sopimuksen piiriin kuuluvien osuus laski, muissa sopimuksissa ei ollut suuria muutoksia verrattuna viime vuoteen.

7 7 Kuvio 1. Henkilöstö palvelussuhderyhmittäin % Palkkatuettu henkilöstö Määräaikaiset Vakinaiset tuntipalkkaiset Vakinaiset viranhaltijat Vakinaiset kk-palkkaiset Kuvio 2. Henkilöstön palvelussuhdejakauma Vakinaiset tuntipalkkaiset 5 % Määräaikaiset 17 % Vakinaiset viranhaltijat 22 % Palkkatuettu henkilöstö 1 % Vakinaiset kk -palkkaiset 55 % Liki kolme neljästä (74,1 %) kaupungin työntekijästä työskenteli hyvinvointipalveluissa. Hyvinvointipalveluiden työntekijöitä oli vuoden 2011 lopussa Heistä sivistyspalveluissa (koulutus, kulttuuri, päivähoito) työskenteli ja sosiaali- ja terveyspalveluissa henkilöä. Liikelaitosten palveluksessa työskenteli henkilöä, joka on 15,3 prosenttia koko henkilöstön määrästä. Konsernihallinnon henkilöstömäärä oli 688 (4,8 %) ja aluepelastuslaitoksen 577 henkilöä (4,0 %). Konsernipalveluissa työskenteli 273 henkilöä (1,9 %). Henkilöstön ja kaupunkilaisten määrän kehitys Tampereella asui vuoden 2011 lopussa henkilöä. Asukasmäärä nousi edellisvuodesta henkilöllä. Vuoden 2011 lopussa kaupungin asukkaiden määrä suhteessa kaupungin henkilöstömäärään oli hieman suurempi kuin edellisenä vuonna. Jokaista kaupungin henkilöstöön kuuluvaa kohden oli 14,9 asukasta. Vuonna 2010 lopussa vastaava suhdeluku oli 14,8. Taulukko 1. Asukkaita kaupungin henkilöstöä kohti , , , , ,9 Kuvio 4. Henkilöstön ja kaupungin väestön määrä Kuvio 3. Henkilöstömäärä organisaation mukaan 2011 Konsernihallinto 5 % Liikelaitokset 15 % Aluepelastuslaitos 4 % Konsernipalvelut 2 % Väkiluku Henkilöstömäärä Hyvinvointipalvelut 74 % Väestö Henkilöstön määrä

8 8 Henkilöstön ajankäyttö Vuonna 2011 kaupungin henkilöstön kokonaistyöaika oli henkilötyövuotta (2010: ). Kokonaistyöaika lasketaan summaamalla henkilöstöllä vuoden aikana olleet palvelussuhdepäivät huomioimalla työn koko- tai osa-aikaisuus. Vähentämällä kokonaistyöajasta palvelussuhteiden keskeytykset eli poissaolot saadaan tehty työaika. Vuonna 2011 tehty työaika oli henkilötyövuotta (2010: ). Suurin osa poissaoloista oli vuosilomia, joita oli henkilötyövuotta (ilman opettajien kesäkeskeytystä). Sairauspoissaoloja oli 642 henkilötyövuotta, perhevapaita 512 ja muita poissaoloja 563 henkilötyövuotta. Vuosilomien osuus kokonaistyöajasta oli 9,4 prosenttia, sairauspoissaolojen 4,5, perhevapaiden 3,6 ja muiden poissaolojen 3,9 prosenttia. Poissaoloihin sisältyvät myös palkattomat poissaolot. Palkallisia henkilötyövuosia oli , joka on 93,2 prosenttia kokonaistyöajasta. Henkilöstön ikärakenne Kaupungin henkilöstön keski-ikä vuoden 2011 lopussa oli 44,9 vuotta (2010: 44,9). Keski-ikä säilyi edelliseen vuoteen verrattuna ennallaan. Naisten keskiikä laski hieman ollen 44,6 vuotta (2010: 44,8) mutta miesten keski-ikä vastaavasti nousi ollen 45,9 (2010: 45,5). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuoden lopussa oli 47,0 vuotta (2010: 47,0). Vakinaisessa palvelussuhteessa olevien naisten keski-ikä oli 46,8 ja miesten 47,7 vuotta (2010: 46,8 ja 47,3 vuotta). Alle 30-vuotiaiden osuus henkilöstöstä oli 11,5 prosenttia (2010: 11,0 %) vuotiaita oli 20,6 prosenttia (2010: 20,5 %) vuotiaita oli 28,5 prosenttia (2010: 29,3 %) ja vuotiaita oli 30,8 prosenttia (2010: 30,6 %). Kaupungin henkilöstöstä yli 60-vuotiaita oli 8,7 prosenttia (2010: 8,6 %). Alle 30-vuotiaiden osuus on noussut edelliseen vuoteen verrattuna vuotiaiden osuus on pysynyt ennallaan mutta vuotiaiden osuus on laskenut vuotiaiden sekä yli 60-vuotiaiden osuudessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuoden 2011 aikana. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna yli 60-vuotiaiden osuus on noussut selvästi. Seitsemän vuotta sitten vuoden 2004 lopussa yli 60-vuotiaita oli 4,2 prosenttia, kun vuoden 2011 lopussa osuus oli 8,7 prosenttia. Taulukko 2. Henkilöstön kokonaistyöajan jakauma Kokonaistyöaika (htv) Vuosilomat (htv) Sairauspoissaolot (htv) Perhevapaat (htv) Muut poissaolot (htv) Tehty työaika yhteensä (htv) Tehty työaika yhteensä (htv) 79 % Kuvio 5. Ajankäyttö henkilötyövuosina 2011 Vuosilomat (htv) 9 % Sairauspoissaolot (htv) 4 % Kuvio 6. Ajankäytön jakauma 2011 Perhevapaat (htv) 4 % Muut poissaolot (htv) 4 % Perhevapaat (htv) Muut poissaolot (htv) Sairauspoissaolot (htv) Vuosilomat (htv) 0 Tehty työaika yhteensä (htv)

9 9 Kuvio 7. Koko henkilöstön ikärakenne Kuvio 8. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne Kuvio 9. Määräaikaisen henkilöstön ikärakenne Kuviosarja 10. Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne organisaatioittain Hyvinvointipalvelut (keski-ikä 44,4 vuotta N 44,3 M 44,8) Nainen Mies Liikelaitokset (sis. Aluepelastuslaitoksen) (keski-ikä 46,7 vuotta N 46,7 M 46,8) Nainen Mies Konsernihallinto (keski-ikä 45,9 vuotta N 45,6 M 46,6) Konsernipalvelut (keski-ikä 46,5 vuotta N 47,1 M 42,2) Nainen Mies Nainen Mies

10 10 Henkilöstön tila Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen kokonaismäärä henkilötyövuotta kohti jatkoi jo kolmatta vuotta laskuaan vuonna Pudotus vuoteen 2010 verrattuna oli 0,56 päivää henkilötyövuotta kohti koko kaupungin keskiarvon ollessa 17,64 pv/htv. Sairauspoissaoloista kertyi kaikkiaan 642 henkilötyövuotta. Tästä kaupungille aiheutuva menetys henkilöstökuluina vuonna 2011 oli noin 28,9 miljoonaa euroa. Erot kaupungin eri organisaatioiden välillä ovat merkittäviä. Erityisen positiivista sairauspoissaolojen kehitys on ollut Tampereen Vedessä, Tampereen Kaupunkiliikenteessä, Taloushallinnon palvelukeskuksessa ja Tullinkulman Työterveydessä. Hyvinvointipalveluissa sairauspoissaolot ovat hieman lisääntyneet. Ammattiryhmäkohtainen tarkastelu selittää osaltaan organisaatioiden välisiä eroja sairauspoissaolojen määrässä. Yksittäiset ammattinimikkeet on tarkastelussa muutettu Tilastokeskuksen ammattiluokituksen mukaiseksi. Lisäksi tarkasteluun on otettu vain ne ammattiryhmät, joiden osalta henkilötyövuosia on kertynyt yli kaksisataa. Ammattiryhmäkohtaiset erot ovat suuria, mutta ne eivät toisaalta poikkea muista kunnista.. Taulukko 3. Sairauspoissaolopäivät henkilötyövuotta kohti Kalenterivuosi 2009* 2010* 2011 Konsernihallinto 10,79 11,69 10,07 Avopalvelut 20,52 20,64 20,92 Laitoshoito 25,11 26,02 26,20 Erikoissairaanhoito 15,77 14,25 15,93 Päivähoito ja perusopetus 16,53 15,80 15,94 Toisen asteen koulutus 10,19 9,09 9,20 Kulttuuri ja vapaa-aikapalvelut 14,34 10,80 10,66 Taloushallinnon palvelukeskus 15,91 15,88 8,12 Hallintopalvelukeskus 16,05 22,69 18,27 Työllisyydenhoidon palveluyksikkö 5,76 12,82 17,54 Tampereen Infratuotanto 20,21 21,55 22,40 Tampereen Tilakeskus 26,02 24,48 18,51 Tampereen Ateria 31,38 28,26 28,27 Tampereen Logistiikka 12,73 13,71 16,99 Tampereen Kaupunkiliikenne 24,83 18,72 14,91 Tampereen Vesi 25,34 26,64 12,28 Tullinkulman Työterveys 10,40 13,30 7,57 Tampereen Aluepelastuslaitos 20,05 17,23 18,49 KAUPUNKI 19,02 18,20 17,64 *Tampereen Ammattikorkeakoulu ja Tampereen Tietotekniikka Liikelaitos on poistettu vuoden 2009 ja 2010 luvuista.

11 11 Kuvio 11. Sairauspoissaolopäivät henkilötyövuotta kohti suurimmissa ammattiryhmissä aineopettaja keittiöesimies,keittäjä kodinhoitaja koneenhoitaja, kuljettaja lastenhoitaja lastentarhanopettaja luokanopettaja lähihoitaja lääkäri muu asiantuntija muu erityisasiantuntija palomies päällikkö rakennustyöntekijä sairaanhoitaja siivooja sosiaalityöntekijä tekninen asiantuntija toimistotyöntekijä 0,0 5, ,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35, Kuva: Ari Järvelä Toimitusvalmistelija Terttu Nordström sauvakävelyllä Reuharinniemessä.

12 12 Työtapaturmat Työtapaturma- ja vaaratilanteiden ilmoitusten tekemiseen otettiin Tampereella käyttöön Työturva Monitori -työturvallisuustietojärjestelmä alkaen. Ensimmäisenä vuonna tehtiin kaikkiaan yli ilmoitusta. Tavoitteena on ollut madaltaa ilmoituksen tekokynnystä, jotta kaikista työturvallisuuden poikkeamista ja vaaratekijöistä saataisiin yhä tarkempaa tietoa. Tähän tavoitteeseen järjestelmän käyttöönotto on vastannut hyvin. Vuoden 2011 aikana tapahtunut työtapaturmien määrän kasvu voikin osittain selittyä työtapaturmien ilmoitusmenettelyn muutoksella. Tässä tapauksessa etenkin niistä tapaturmista on ilmoitettu aiempaa paremmin, joista ei ole aiheutunut poissaoloa tai poissaolo on ollut lyhytkestoinen. Tulevaisuuden haasteena on olemassa olevan tiedon aiempaa kattavampi hyödyntäminen. Tavoitteena on etenkin ennaltaehkäisevien toimenpiteiden järjestelmällinen toteuttaminen työn vaarojen arviointien ja vaaratilanneilmoitusten pohjalta. Vuoden 2011 aikana tapahtui korvauksia aiheuttaneita työtapaturmia kaikkiaan 897 kappaletta. Näistä neljäsosa (222) tapahtui työmatkoilla eli kodin ja työpaikan välillä. Työtapaturmien määrä nousi edellisvuodesta sadalla (2010: 797). Työtapaturmien aiheuttamien työkyvyttömyyspäivien määrä kasvoi edellisvuodesta 837 päivällä. Yli puolessa työtapaturmista (508) työkyvyttömyyspäiviä kertyi alle 3 työtapaturmaa kohti. Suurimmat vammaluokat olivat nyrjähdykset ja venähdykset (42 %) sekä viilto-, leikkuu-, pinta- ja ruhjevammat (45 %). Tapaturmatiheyttä mitataan tapaturmien määrän suhteessa sekä tuhatta työntekijää että tuhatta henkilötyövuotta kohti. Tapaturmatiheys tuhatta työntekijää kohti mitattuna oli vuonna 2011 koko kaupungin osalta 61,4, konsernihallinnon 26,2, hyvinvointipalveluiden 62,0, liikelaitosten 69,8 sekä palvelukeskusten osalta 33,0. Erot liikelaitosten ja tuotantoalueiden välillä olivat suuria. Liikelaitoksista suurimmat tapaturmatiheydet olivat Tampereen Infratuotannossa, Tampereen Vedessä sekä Tampereen Ateriassa. Alhaisimmillaan tapaturmatiheys oli Tampereen Kaupunkiliikenteessä, Tampereen Logistiikassa sekä Tullinkulman Työterveydessä. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueilla oli tapaturmatiheydessä huomattava ero sivistyspalvelujen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen välillä, tiheys oli lähes kaksinkertainen sosiaali- ja terveyspalveluissa sivistyspalveluihin verrattuna. Tapaturmista aiheutuneet kustannukset, yksinomaan tapaturmavakuutuksen kautta maksettuina korvauksina, olivat vuonna 2011 koko kaupungin osalta euroa (2010: euroa). Vakuutuksen kautta maksetut korvaukset työtapaturmista nousivat euroon tapaturmaa kohti (2010: 1 430). Kuvio 12. Työtapaturmien ja työkyvyttömyyspäivien määrän kehitys Kuvio 13. Työtapaturmat ja työmatkatapaturmien osuus näistä Työtapaturmat yhteensä Näistä työmatkatapaturmia Työtapaturmat Työkyvyttömyyspäivät

13 13 Työhyvinvointi Terve Tampere työhyvinvoinnin ohjelman toteuttamista jatkettiin. Terve Tampere -työhyvinvoinnin ohjelma määrittelee tavoitteet ja toimenpiteet työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Ohjelma koostuu kahdesta osasta: kaupunkitasoiset tavoitteet ja tukitoimenpiteet työhyvinvoinnin edistämiseksi sekä tuotantoalueiden työhyvinvointisuunnitelmien laatiminen. Työhyvinvoinnin ohjelman pääpaino on neljässä eri teemaalueessa, joiden kautta voidaan vaikuttaa laaja-alaisesti työhyvinvoinnin kehittämiseen. Teema-alueet ovat työssä jaksaminen, osaaminen, työturvallisuus sekä työajan hallinta. Työhyvinvoinnin suunnitelmia käsiteltiin yhteisessä tilaisuudessa konsernihallinnon, liikelaitosten, palvelukeskusten sekä hyvinvointipalveluiden tuotantoalueiden kanssa. Tilaisuudessa käytiin läpi suunnitelmien toteutumista ja käsiteltiin päivitystarpeita. Kaupunkitasoisina toimenpiteinä käynnistettiin uusimuotoinen avokuntoutustoiminta, jonka toteuttaa Tullinkulman Työterveys. Tavoitteena on kuntoutuksen vaikuttavuuden parantaminen sekä jatkotoimenpiteiden aiempaa parempi hallinta. Työhyvinvoinnin parantamiseen tähtää myös nopeutettuun sairaanhoitopalveluihin pääseminen, jonka toteuttamiseksi tehtiin tarvittavat päätökset ja sopimukset. Esimiespäivän teemana oli työhyvinvointi ja henkilöstöyksikkö toimitti 40-sivuisen julkaisun: Työhyvinvointia rakentamassa, tarinoita Terveen Tampereen tekijöiltä. Henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikutuksia seurataan työhyvinvointimatriisilla. Matriisi on koostunut seuraavista mittareista: Sairauspoissaolot, työtapaturmat, varhaiseläkemenoperusteiset maksut, kehityskeskusteluihin liittyvät osaamiskeskustelut sekä keskeisimmät Kunta 10 -tutkimuksen työelämän laatumittarit. Työhyvinvointimatriisilla mitattuna kaupunkitason työhyvinvoinnin taso on noussut. Vuoden 2008 lähtötaso työhyvinvointimatriisilla mitattuna oli 47,5, vuonna 2009 Kuva: Susanna Lyly Mieli rauhoittuu Näsiselkää katsellessa.

14 14 Kuvio 14. Tampereen kaupungin työhyvinvoinnin johtamisen auditointi, kokonaisarvio. Yhteenveto perustuu esimieskyselyn vastauksiin. Jokainen osa-alue on arvioitu suhteessa tutkijan määrittelemään parhaaseen käytäntöön. Osa-alueiden tärkeys Tavoitteiden konkreettisuus Mittarien systemaattinen käyttö Esimiehelle määritetyt vastuut Esimiehen vaikuttamisen kyvykkyys Esimiesrooli eri TYHY-toiminnoissa Lähiesimies Ylin ja keskijohto 90 48,5, vuonna ,5 ja vuonna ,5. Vuoden 2011 osalta matriisin tuloksen laskuun vaikutti työtapaturmien määrän kasvu. Työhyvinvointijohtamisen auditointi Loppusyksyn ja talven aikana toteutettiin työhyvinvoinnin johtamisen auditointiselvitys. Selvityksen tarkoituksena oli arvioida työhyvinvoinnin johtamista, toimintatapoja, esimiestyötä ja henkilöstöjohtamista sekä työhyvinvoinnin tukiprosessien toimintaa. Tukiprosesseiksi luettiin tässä työterveyshuolto, työsuojelu, työpaikkaliikunta, kulttuuri- ja virkistystoiminta, henkilöstöruokailu sekä sisäinen viestintä. Selvitys koostui teemaa koskevien ohjeiden ja muiden asiakirjojen läpikäynnistä, esimiehille tehdystä kyselystä sekä asiantuntijoiden ja ylimmän tuotantojohdon haastatteluista. Näiden pohjalta tuotettiin vertailutietoa muihin organisaatioihin ja parhaisiin työhyvinvointijohtamisen käytäntöihin sekä kehittämisehdotukset. Ulkopuolinen yritys teki selvityksen henkilöstöyksikön ohjauksessa. Selvitys toteutettiin kaupunki- ja yritystasolla. Esimiehille ja johdolle kohdennetulla kyselyllä (N=454) etsittiin esimiesten näkemyksiä työhyvinvoinnin eri osa-alueiden tärkeydestä sekä kartoitettiin kokemuksia hyvinvoinnin johtamisesta. Selvityksen tuloksena tuotettiin raportti työhyvinvointijohtamisen ja -toimintojen nykytilasta. Strategisen työhyvinvoinnin johtamisen auditoinnin tulos on jonkin verran kunta-alan keskiarvoa ja samankokoisia kaupunkeja parempi. Auditoinnin mukaan kaupungin johtamistyön vahvuuksina on, että työhyvinvointia pidetään merkittävänä, mittarit hallitaan ja niitä käytetään sekä esimiehet ovat kyvykkäitä hoitamaan asiaa. Yhtenä kehittämiskohteena tuli esille toimintastrategian ja johtamisen välinen katkos. Lisäksi auditoinnin perusteella esimiesten kokema vastuu työhyvinvoinnista on osittain vääristynyt, tavoitteet ovat epäkonkreettisia, eikä seuranta ole järjestelmällistä. Kunta 10 -tutkimuksen tulosten käsittely Vuoden 2010 Kunta 10 -tutkimuksen kyselyn tulokset saatiin hyödynnettäviksi vuoden 2011 alussa. Ylin johto, johtoryhmät, yhteistyöryhmät ja yksiköiden esimiehet ovat käsitelleet kattavasti tuloksia ja niiden pohjalta tehtyjä toimenpiteitä. Tutkimuksen tulosten liittäminen osaksi työhyvinvointimatriisia on osaltaan lisännyt tulosten hyödyntämistä ylemmällä organisaatiotasolla.

15 15 Mukavaa yhdessäoloa Tammelakeskuksen kahviossa. Kuva: Susanna Lyly Eläkkeelle jääneet Kuvio 15. Eläkkeelle siirtyneet eläkemuodoittain 2011 Työttömyyseläke 2 % Osatyökyvyttömyyseläke 16 % Kuntoutustuki 14 % Työkyvyttömyyseläke 10 % Vanhuuseläke 58 % Vuonna 2011 kaupungilla oli 405 eläketapahtumaa. Luku ei sisällä osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä. Eläkkeelle jääneiden määrä laski edellisestä vuodesta 50 henkilöllä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneet muodostivat suurimman joukon. 58,0 prosenttia eläkkeelle siirtyneistä siirtyi vanhuuseläkkeelle. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 15,8 prosenttia ja kuntoutustuelle siirtyneet 14,3 prosenttia. Eläkkeelle jääneiden määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna kaikissa muissa ryhmissä paitsi osatyökyvyttömyyseläkkeille siirtyneissä, joiden määrä pysyi suurin piirtein ennallaan. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 59,8 vuotta, joka on 0,5 vuotta korkeampi kuin edellisenä vuonna. Koko maan keskiarvo oli sama 59,8 vuotta. Tähän lukuun kuuluvat kuntoutustuelle ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet henkilöt. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 63,6 vuotta, joka on 0,3 vuotta korkeampi kuin vuonna Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä on viidessä vuodessa noussut 1,1 vuodella.

16 16 Taulukko 4. Kunnallisen eläkelain mukaiselle eläkkeelle siirtyneet Yhteensä (pl. Oae) Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Osa-aikaeläke Taulukko 5. Kunnallisen eläkelain mukaiselle eläkkeelle siirtyneiden keski-iät Yhteensä (pl. Oae) 58,5 58,8 59,4 59,3 59,8 Vanhuuseläke 62,5 62,7 63,3 63,3 63,6 Työkyvyttömyyseläke 57,7 56,6 56,7 56,9 57,5 Kuntoutustuki 50,9 50,3 49,3 49,2 49,1 Osatyökyvyttömyyseläke 55,9 56,6 57,0 56,4 56,6 Työttömyyseläke 60,4 60,2 60,1 60,6 61,7 Eläkkeelle jääneiden tiedot koskevat Kunnallisen eläkelain (KuEL) mukaiselle eläkkeelle siirtyneitä. Tiedot on poimittu Kevan tilastoista. Tasa-arvo Tasa-arvon edistäminen on osa henkilöstöpolitiikkaa ja henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämistä. Tasa-arvosuunnitelma vuosille sisältää tasa-arvolain mukaisesti arvion aikaisemmasta tasa-arvosuunnitelmasta, selvityksen tasa-arvon nykytilanteesta ja palkkavertailusta sekä tavoitteet vuosille koskien tasa-arvon edistämistä. Tavoitteet liittyvät työajan hallinnan lisäämiseen, esimiehen toimintaan sekä samapalkkaisuuden edistämiseen. Toimintayksiköillä on nimetyt vastuuhenkilöt, joille vuosittainen tasa-arvosuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden seuranta ja raportointi on vastuutettu. Vuonna 2011 toimintayksiköissä toteutettiin erilaisia hankkeita ja toimenpiteitä liittyen työajan hallintaan sekä esimiesten toimintaan. Työajan hallinnan osalta esille nousivat esimerkiksi työaikaautonomian ja Timecon -työajanseurantajärjestelmän käyttöönotto sekä saldovapaiden käyttö, jotka edistävät tasa-arvoista kohtelua ja henkilöstön omien työvuorojen hallintaa. Esimiesten toiminnassa esille nousivat erityisesti työyhteisökokouksien pitäminen, kehityskeskustelujen käyminen sekä 360º -esimiesarviointiin osallistuminen. Lisäksi vuosittain seurataan naisten osuutta henkilöstöstä ja johtavassa asemassa työskentelevistä. 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kuvio 16. Naisten osuus henkilöstöstä ja johtavassa asemassa työskentelevistä Naisten osuus henkilöstöstä Naisten osuus johtavassa asemassa työskentelevistä

17 17 Investoinnit henkilöstöön Rekrytointi Tampereen kaupungin rekrytoinnin palvelupiste TampereRekry muutti Tietotaloon, Naulakadulle. Uudet tilat mahdollistavat paremmin pienimuotoisten rekrytointitapahtumien järjestämisen. TampereRekryssä annetaan neuvontaa työnhakijoille kaupungin työpaikoista ja sijaisrekisteristä. Merkittävin etu oli sisäisten ja ulkoisten rekrytointipalvelujen keskittyminen samaan palvelupisteeseen. Avoimia työpaikkoja julkaistiin ulkoisessa haussa yhteensä 670 kpl ja hakemuksia näihin tuli yhteensä kpl. Tampereen kaupunki työnantajana kiinnostaa työnhakijoita, saapuneita hakemuksia vuonna 2011 oli yhteensä Keskimäärin hakemuksia avoimeen työpaikkaan tuli 9,4. Sisäisessä haussa puolestaan oli yhteensä 252 työpaikkaa, joihin hakemuksia tuli kappaletta. Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen toiminnan tehostamisohjelma aiheutti muutoksia rekrytointikäytänteisiin. Avautuvia tehtäviä tarjottiin ensisijaisesti uudelleensijoitettaville henkilöille ennen kuin työpaikat laitettiin sisäiseen tai ulkoiseen hakuun. Avoimia kesätyöpaikkoja oli yli 350 ja hakemuksia niihin tuli kappaletta. Sijaisrekisteri on Tampereen kaupungin sähköinen sijaisrekrytointijärjestelmä, johon sijaiset jättävät internetin kautta hakemuksensa. Vuonna 2011 rekisteriin kirjautui uutta työnhakijaa. Varauksia järjestelmän kautta tehtiin kappaletta. Alle kuuden kuukauden sijaisuuksia oli kappaletta. Näistä oli 1 5 vuorokauden mittaisia. Sijaisuuksia on ollut eniten opetuksen, päivähoidon ja hoitoalan tehtäviin. Kaupunki osallistui yhteensä 12 erilaiseen työnantaja- ja rekrytointitapahtumaan vuonna Näistä osa oli hoitotyön rekrytointiin erikoistuneita tapahtumia ja osa yleisiä rekrytointitapahtumia. TampereRekryn tiloissa järjestettiin yhteensä kolme kohdennettua rekrytointitapahtumaa. Lisäksi järjestettiin Päivä pormestarina -tapahtuma, jossa esiteltiin ammatteja ja Tampereen kaupunkia työnantajana kaupungin kaikille kahdeksasluokkalaisille, joita oli noin Taulukko 6. Rekrytoinnin tunnusluvut Avoimet työpaikat sisäiset ulkoiset Yhteensä Saapuneet hakemukset sisäiset ulkoiset Yhteensä Saapuneita hakemuksia/ avoin työpaikka 8,6 7,4 9,5 9,4 Sijaisrekisterin hakijat Sijaisrekisterin varaukset

18 18 Soveltuvuusarvioinnit Kaupungin johtoon ja keskijohtoon rekrytoitavien esimiesten ja asiantuntijoiden soveltuvuusarvioinneissa tehtiin yhteistyötä ulkopuolisen yhteistyökumppanin kanssa. Näissä soveltuvuusarvioinneissa kävi vuonna 2011 yhteensä 70 henkilöä ja haastattelupalvelua käytettiin 16 hakijan osalta. Lähiesimiesten valinnassa käytettiin apuna kaupungin henkilöstöön kuuluvien Thomas-koulutettujen osaamista analysoinnissa. Hallintopalvelukeskus teki Thomas-analyysin viime vuonna 70 henkilölle ja lisäksi seitsemän työn analyysiä. Palkkakustannukset Palkkakustannuksilla tarkoitetaan työnantajan palvelussuhteessa olevalle henkilöstölle maksamaa korvausta tehdystä työstä. Niihin sisältyvät säännölliset ansio-, lisä- ja ylityökorvaukset, lomaraha ja lomapalkat, palkallisen poissaoloajan palkkakustannukset sekä muut tehtyyn työhön liittyvät palkkakustannukset. Palkkioilla tarkoitetaan ennakkoperintärekisteriin kuulumattomien yrittäjien ja ammatinharjoittajien toimeksiantopalkkioita, luottamushenkilöiden kokouspalkkioita sekä työsuorituksesta maksettuja palkkioita ja korvauksia eli ns. työkorvauksia, jotka eivät perustu palvelussuhteisiin. Näitä ovat esimerkiksi luento- ja esiintymispalkkiot sekä luottamushenkilöiden vuosipalkkiot ja ansionmenetyskorvaukset. Vuonna 2011 palkka- ja palkkiokustannukset olivat yhteensä 456,7 miljoonaa euroa, henkilöstösivukuluineen 602,6 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut muodostivat 44 prosenttia kaupungin toimintakuluista. Henkilöstökulut nousivat edelliseen vuoteen verrattuna 4,2 prosenttia. Kokonaisansiot Tilastokeskuksen keräämän lokakuun 2011 tilastoaineiston mukaan kokonaisansiot olivat Tampereella sopimusaloittain seuraavat: kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (Kvtes) euroa kuukaudessa, kunnallisessa opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa (Ovtes) euroa, kunnallisessa teknisen henkilöstön virka- ja työehtoso-pimuksessa (Ts) euroa ja kunnallisessa lääkärien virkaehtosopimuksessa (Ls) euroa kuukaudessa. Kokoaikaisen henkilöstön kokonaisansiot olivat yhteensä keskimäärin euroa kuukaudessa, naisten euroa ja miesten euroa kuukaudessa. Verrattuna edelliseen vuoteen kokonaisansiot nousivat. Tähän vaikuttivat suurelta osin tehdyt valtakunnalliset palkkaratkaisut. Sopimusmääräyksiin perustuvien vuoden 2011 palkantarkistusten kustannus- Taulukko 7. Henkilöstökulut milj. euroa Palkat ja palkkiot 458,8 439,3 456,7 Eläkekulut 116,9 113,6 117,7 Muut henkilösivukulut 29,9 25,3 28,2 Yhteensä 605,6 578,2 602,6 Taulukko 8. Kokonaisansioiden keskiarvot KVTES OVTES TS LS Koko kaupunki Naiset Miehet

19 19 Kuva: Susanna Lyly Jorma Narvi ja Jukka Vigren Aluepelastuslaitokselta opastavat rasvapalon sammuttamisen oikeaoppista tekniikkaa Henkilöstöpäivän yhteydessä. vaikutuksen on sopimusneuvotteluiden yhteydessä laskettu olevan yhteensä 1,3 prosenttia. Palkkoja korotettiin alkaen yleiskorotuksella, joka oli lääkäreillä 1,38 prosenttia ja muilla sopimusaloilla 1,2 prosenttia sekä 0,8 prosentin suuruisella järjestelyerällä, jota oli sovellettavasta virka- ja työehtosopimuksesta riippuen paikallisesti jaettavana 0,44 0,8 prosenttia. Muutoin erä käytettiin keskitetysti. Lisäksi toukokuussa 2011 maksettiin euron suuruinen kertaerä sovellettavasta virka- ja työehtosopimuksesta riippuen. Tuottavuuspalkkio Vuoden 2011 tuottavuuspalkkiossa palkitsemiseen käytettävä rahamäärä sidottiin kaupungin tilikauden tulokseen siten, että jaettavaa saattoi muodostua vain, mikäli kaupungin tilikauden tulos sen mahdollisti. Palkkioina voitiin jakaa enintään 1 % vuoden 2011 alkuperäisen talousarvion palkkasummasta. Kaupunkitasolla tämä oli enimmillään 4,427 milj. euroa. Kaupungin tuloksesta syntyvä euromäärä tuli jakaa toimintayksiköille (konsernihallinto, palvelukeskukset, hyvinvointipalveluiden tulosalueet, liikelaitokset ja aluepelastuslaitos) niiden henkilötyövuosien suhteessa. Kullekin edellä mainitulle toimintayksikölle asetettiin vähintään kolme tuottavuutta kuvaavaa mittaria omine tavoitetasoineen. Työhyvinvoinnin paraneminen oli koko organisaatiota koskeva tavoite. Mittarina käytettiin työhyvinvointimatriisia, joka koostuu seuraavista mittareista: sairauspoissaolot, työtapaturmat, varhaiseläkemenoperusteiset maksut, osaamiskeskustelujen käynti osana kehityskeskusteluja sekä neljä Kunta 10 -tutkimuksen työelämän laatua kuvaavaa mittaria. Kunta 10 -tutkimus toteutetaan joka toinen vuosi, joten niiden osalta matriisi pysyi samana vuonna Muina tavoitteina olivat taloudellisen tuloksen toteutuminen eli toteutuneen tuloksen vertaaminen vuosisuunnitelmaan ja liikelaitoksilla liikeylijäämän ylittyminen sekä jokin laitoksen oman toiminnan kehittymistä kuvaava tavoite. Palkitsemiseen käytettävä rahamäärä yksiköissä syntyi em. tavoitteiden toteutuessa. Myös johdolle laadittiin palkitsemisjärjestelmä, jonka tavoitteet olivat samat kuin henkilöstön. Vuosisuunnitelman edellyttämää tulosta ei kaupunkitasolla kuitenkaan saavutettu. Näin ollen tuottavuuspalkkioita ei vuoden 2011 osalta voitu maksaa, vaikka edellä mainitut yksikkökohtaiset tavoitteet osin toteutuivatkin.

20 20 Kuva: Ari Järvelä Koneasentaja Kimmo Vuorenmaa Infratuotannon Korjaamopalveluista moottorisahan kaasuttajaa korjaamassa. Määräaikaisen henkilökohtaisen lisän kokeilu Taloushallinnon palvelukeskuksessa ja Tullinkulman Työterveydessä aloitettiin kokeiluluonteisesti määräaikaan perustuvien arviointijärjestelmän mukaisten henkilökohtaisten lisien käyttö soveltaen Kvtes:n säännösten lisäksi myös Aalto-yliopiston ja Tampereen kaupungin yhteistyön ns. Tapasryhmän myötä syntyneitä arviointikriteereitä. Kokeilu päättyy 2014 lopussa, jolloin arvioidaan yhteisesti neuvotteluosapuolten ja ao. yksiköiden kesken sen jatkamis- ja laajentamismahdollisuudet. Työaikapankkikokeilu Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksessa on paikallisesti sovittu tuntipalkkaista henkilöstöä koskevasta työaikapankkikokeilusta. Järjestelmällä haluttiin luoda edellytyksiä töiden kausiluontoisuuden huomioon ottamiseen työaikasuunnittelussa ja näin tukea liikelaitoksen kehittämistoimenpiteitä. Kokeilun aikana osallistuminen on ollut vähäistä. Tämän vuoksi vuoden 2011 aikana neuvoteltiin työaikapankkikokeilun jatkamisesta edelleen kahdeksi vuodeksi ja suunniteltiin toimenpiteitä sen houkuttelevuuden lisäämiseksi. Jatkamisesta sovittiin 2012 alkuvuodesta. Kehittäjäpalkinto Pormestari jakoi kehittäjäpalkinnot kuudennen kerran toukokuussa Hakemuksia ja esityksiä kehittäjäpalkinnoksi tuli kaikkiaan 53 kappaletta. Kehittämishankkeet ja -ideat käsittelivät laajasti palvelutuotannon eri alueita ja esitysten taso oli hyvä. Palkinnon yhteissumma euroa jaettiin 20 hakemukselle/ esitykselle ja palkintosummat olivat euron suuruisia. Työsuhdematkalippu Joukkoliikenteen työsuhdematkalipusta kaupungin henkilöstö voi saada enintään 9,50 euron suuruisen tuen kuukautta kohti. Vuodessa tuki voi olla enintään 114 euroa. Vuoden 2011 aikana Tampereen kaupungin henkilöstöstä työsuhdelippuetuutta hyödynsi eri henkilöä (v aikana henkilöä). Kustannukset olivat yhteensä euroa. Liikunta- ja virkistysjaosto Liikunta- ja virkistysjaosto sai päättyneellä kaudella 2011 yhteensä 377 toimintatukihakemusta, joista 141 koski jatkuvaa toimintaa ja 236 kertaluonteisia hankkei-

2014 Henkilöstötilinpäätös

2014 Henkilöstötilinpäätös 2014 Henkilöstötilinpäätös TAMPEREEN KAUPUNGIN JULKAISUJA TOIMINTA JA TALOUS 2015 Sisältö Johdanto...4 Henkilöstöpanokset...6 Henkilöstömäärä...6 Palkalliset henkilötyövuodet...8 Tehty työaika...8 Henkilöstön

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1 Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 2.2. Henkilötyövuosi 4 2.3. Henkilöstön määrä

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT tunnus. Välittäjämme (Liaison Technologies Oy) tunnus: 003708599126.

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT tunnus ja y tunnuksemme on 0211675 2. Välittäjämme (Liaison

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kaupunginhallitus 16.5.2016 Kaupunginvaltuusto 13.6.2016 2 JOHDANTO Tämä henkilöstöraportti on järjestyksessä seitsemästoista Orimattilan kaupungin henkilöstöraportti. Henkilöstöraportin

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla

Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla Toteutus Tableau-ohjelmistolla Tampereen kaupunki Konsernihallinto, controller Riikka Hannelius 1 Tampereen kaupungin organisaatio 1.6.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 JUANKOSKEN KAUPUNKI Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 Vuoden 2014 alusta tuli voimaan Laki taloudellisesta tuesta ammatillisen osaamisen kehittämisestä sekä muutos Lakiin työnantajan ja henkilöstön

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Velvoite henkilöstö- ja koulutussuunnitelman Taustalla: laatimiseen valtion virastoissa Ammatillisen osaamisen kehittämisen lakipaketti (HE 99/2013) Laki taloudellisesti

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2 1.1 Henkilöstön määrä 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma 4 1.4 Henkilöstön ikä 6 1.5 Henkilöstökulut

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

Tilastoesite syyskuu 2012. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi

Tilastoesite syyskuu 2012. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi Tilastoesite syyskuu 2012 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kt.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2011 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2 595 3 642 3 016

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia

Lisätiedot

Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki

Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki Mistä on kyse? Vertailutietopankki on kuntatyönantajille tarkoitettu ilmainen palvelu, johon kirjaudutaan omilla tunnuksilla. 2 Mistä on kyse? Tavoitteena on

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2015

Henkilöstöraportti 2015 Kunnanhallitus 2.5.2016 109 Yt-toimikunta SISÄLLYSLUETTELO HENKILÖSTÖRAPORTTI... 3 JOHDANTO... 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT... 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 Henkilöstö hallinnonaloittain... 4 Henkilötyövuodet...

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 TAUSTAA Kunnan toimialalla henkilöstö on tärkein resurssitekijä. Menestykseen kunta tarvitsee motivoituneen ja osaavan henkilöstön. Valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttaminen

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki TYÖHYVINVOINTI Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen Neljän kunnan liitos Toiminta-ajatus: Henkilöstö- ja koulutuspolitiikan keinoja hyväksi käyttämällä luoda henkilökunnalle edellytykset hyvän palvelun tuottamiseen

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017 HALLITUS 40 03.03.2014 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017 105/01/01/01/2014 HALL 40 Taustaa Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan HUS:n henkilöstömäärä oli 31.12.2013

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 4.2.2009 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2008 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Perheystävällisyyden alkukartoitus

Perheystävällisyyden alkukartoitus Perheystävällisyyden alkukartoitus 1. Taustatiedot Tämän dokumentin tarkoituksena on toimia pohjana työpaikan perheystävällisyyden alkukartoituksen tekemiselle ja ohjata kehittämissuunnitelman laatimista.

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Henkilöstöohjelma. Kaupunkistrategiaa toteuttava kaupunginhallituksen toteutusohjelma vuosille 2006 2008. Kaupunginhallitus hyväksynyt 30.1.

Henkilöstöohjelma. Kaupunkistrategiaa toteuttava kaupunginhallituksen toteutusohjelma vuosille 2006 2008. Kaupunginhallitus hyväksynyt 30.1. Kaupunginhallitus hyväksynyt 30.1.2006 Henkilöstöohjelma Kaupunkistrategiaa toteuttava kaupunginhallituksen toteutusohjelma vuosille 2006 2008 KH 30.1.2006 Tampereen kaupunki Henkilöstöohjelma Toimintaympäristö

Lisätiedot

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015 Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015 Konserniesikunta, Henkilöstöyksikkö Yhteenveto Kaupungin henkilöstömäärän kehitys on ollut hyvin hallinnassa. Henkilöstömäärä 31.12.2015 oli 14 101, kun se vuoden

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel. Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2008 2 1. TASA-ARVON EDISTÄMISVELVOITE Tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.1987 (Laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta 8.8.1986/609). Lain tavoitteena on estää

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

1 Henkilöstön määrä ja rakenne

1 Henkilöstön määrä ja rakenne HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 1.1 Henkilöstön määrä... 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma... 5 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 5 1.4 Henkilöstön ikä... 7 1.5

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5)

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2010 2011) allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukaisten palkantarkistusten soveltamisohjeet Yleistä Yleiskorotus

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot