Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Transkriptio

1 Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

2 Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen kehittämisen teemasta vuosina Verkostoitumisen tukeminen keskeinen väline yritysten kilpailukyvyn parantamisessa sekä talouden ja työllisyyden kasvun tukemisessa. Verkostoitumisprojektit toteutettu seudullisten kehittämisyhtiöiden, maakuntaliittojen ja paikallisten tutkimusorganisaatioiden toimesta. Projektien tavoitteet vaihtelevat tarkkaan rajatuista tutkimus- ja kehittämishankkeista laajoihin liiketoiminnan kehittämishankkeisiin.

3 Pilottitutkimus, jonka tavoitteena kokeilla verkostoanalyysin menetelmiä EAKR-ohjelmien verkostoitumista edistävien hankkeiden seurannan ja vaikuttavuuden arvioinnin välineinä. Artikkelin tarkoituksena kuvata pilottitutkimuksessa käytettyjä menetelmiä ja aineistoa, esittää tulkintoja alustavista tutkimustuloksista sekä arvioida tutkimusasetelmaan liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia.

4 Aluetieteellinen tutkimuskirjallisuus osoittaa, että verkostoituminen ja siihen liittyvä osaamisen siirtyminen yritysten välillä on keskeinen tekijä yritysten kasvun sekä tuottavuuden ja siten aluekehityksen selittäjänä. EAKR-ohjelmissa toteutettujen verkostoitumishankkeiden vaikuttavuudesta yritys- tai aluetasolla on vain vähän tutkimuksellista näyttöä. Ohjelmien nykyiset seurantaindikaattorit eivät mittaa projektien vaikutuksia verkottumisen suhteen.

5 Aineisto Sähköinen kysely Keski-Suomen merkittävissä osaamisympäristöjen kehittämisen hankkeissa mukana olleille tai oleville yrityksille. Pyysimme yrityksiä arvioimaan tekemänsä yhteistyön määrää hankkeen muiden yritysten kanssa. Lisäksi pyysimme yrityksiä arvioimaan hankkeen vaikutuksia innovaatiotoimintaan ja hankkeen tuomaa hyötyä yrityksen toiminnalle.

6 Hanketoiminnan vaikutus liiketoimintaan Yhdistimme yritystasolla hankkeeseen osallistuneiden yritysten verkostotoimintaa kuvaavat tiedot yritysten tilinpäätöksistä saatuihin liiketoimintaa kuvaaviin tietoihin. Verkostoitumista edistävien hankkeiden julkisen tuen perusteluina ovat hankkeiden odotettavissa olevat vaikutukset yritysten kilpailukykyyn ja kasvuun. Vaikutus yritysten tuloksellisuuteen verrattuna siihen, että yritys ei osallistuisi hankkeeseen. Hankkeisiin valikoituminen ei ole satunnaista. Yrityksen aktiivisuus verkostotoiminnassa ja liiketoimintamenestys ovat todennäköisesti keskenään kaksisuuntaisessa yhteydessä, mikä tekee vaikutusanalyysit monimutkaisemmiksi.

7 Vertasimme tilinpäätöstietojen avulla hankkeeseen osallistuneiden yritysten ja muiden Keski-Suomen yritysten liiketoimintatietoja. Hankkeisiin osallistuvat yritykset olivat nopeammin kasvavia, kannattavampia ja tuottavampia kuin vertailuyritykset. Vertailun perusteella ei voida vielä päätellä, onko hanke vaikuttanut merkittävästi osallistuvien yritysten kasvuun tai kannattavuuteen.

8 Yritysten verkostoaseman tunnistaminen Keskeisyys verkostossa kaksi eri lähestymistapaa Verkoston toimijoiden suorien ja epäsuorien yhteyksien laskemiseen perustuvien keskeisyyslukujen periaatteena on, että verkoston keskeinen toimija on jollain tavalla lähellä verkoston kaikkia muita toimijoita. Keskeisiä toimijoita ovat muiden toimijoiden väliin sijoittuvat ja siten esimerkiksi tiedonkulkua säätelevät toimijat. Missä määrin tietty toimija sijoittuu muita toimijoita yhdistäville poluille? Välittäjäasemassa toimiminen suhteessa toimialan perusteella muodostettuihin ryhmiin. Alaryhmät, joissa toimijat intensiivisemmin yhteydessä toisiinsa kuin verkoston muihin jäseniin. Päällekkäisjäsenyys useammissa ryhmissä yritysryhmissä innovaatiotoiminnan rakenteellisena perustana toimivat yhtenäisten ryhmien leikkauspisteet, joissa toimijoilla on pääsy moninaisiin resursseihin.

9 Pilottihankkeen verkosto = Kone- ja laiteteollisuus = Puu- ja huonekaluteollisuus = Palvelualat

10 Verkostoaseman tilastollinen merkitsevyys Verkostoaseman yhteys yritysten liiketoimintaa kuvaaviin lukuihin. Mahdollista korkeimman vastausprosentin hankkeen osalta. Muodostimme regressiomallin, jossa verkostoasemaa kuvaavat muuttujat selittävinä tekijöinä. Selitettävinä tekijöinä: Tuottavuuden kasvu kuvaa yrityksen kilpailukyvyn paranemista, joka on verkostoitumista edistävien hankkeiden keskeinen tavoite. Tuottavuuden taso koko tarkastelujakson aikana. Henkilöstömäärän muutos. Yritysten verkostotoiminnasta saama lisäarvo. Selittäviä taustatekijöitä yrityksen koko, toimiala ja hankkeeseen mukaan tulon hetki. Selitettäessä tuottavuuden muutosta selittäväksi tekijäksi on myös otettu tuottavuuden taso hanketta edeltävänä aikana.

11 Alustavia havaintoja Keskeisyys välillisyytenä ymmärrettynä selittää tilastollisesti merkitsevästi tuottavuuden muutosta minkälaista tietoa verkostoissa liikkuu? Tuottavuuden kasvu on negatiivisessa yhteydessä tuottavuuden tasoon ennen hanketta (rajatuottavuuden aleneminen). Tuottavuuden tason vaikutus sijaintiin verkostossa vaatii lisäanalyysiä. Välillisyysluku ei selitä tuottavuuden tasoa. Jäsenyys verkoston useammissa alaryhmissä ennustaa korkeampaa tuottavuuden tasoa tilastollisesti merkitsevästi. Välillisyysluku ennustaa henkilöstömäärän kasvua. Suuremmat yritykset kasvoivat hankkeen aikana todennäköisemmin. Välittäjänä toimiminen suhteessa toimialan perusteella muodostettuihin ryhmiin ennustaa positiivisempaa näkemystä hankkeesta. Välillisyysluku ennustaa uusien asiakkuuksien löytämistä. Puu- ja huonekaluteollisuuden yritykset ovat vähemmän tyytyväisiä kehittämistoimiin liittyviin tavoitteisiin.

12 Johtopäätökset Tutkimustulokset alustavia. Transaktioverkostoissa keskeisen verkostoaseman merkitsevyys ennustettaessa tuloksellisuutta viittaa siihen, että projekti on tarjonnut yrityksille resursseja. Missä määrin hankeverkosto heijasti yritysten laajempia yhteistyöverkostoja tai jo ennen hanketta muodostettuja verkostoja? Ajallisen ulottuvuuden lisääminen analyysiin mahdollistaisi verkostojen muodostamisen tarkastelun. Asetelmassa voitaisiin huomioida myös esimerkiksi muut organisaatiot, yrityksen ikä, yrityksen mahdollisesti saamat muut kehittämisavustukset jne. Verkostoanalyysin avulla voidaan tunnistaa rakenteita, jotka eivät ole näkyvissä toimintaan osallistuville. Analyysimenetelmien hyödyntäminen hankkeiden suunnittelussa. Tiedonkeruun haasteet. Verkostoanalyysin mahdollisuudet arviointityölle laajemmin.