Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa"

Transkriptio

1 Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa CxO Mentor Oy tutki hankesalkun hallintaa, projektitoimiston toimintaa ja kokonaisarkkitehtuurityötä maalis-huhtikuussa 2012 toteutetussa tutkimuksessaan. Tutkimukseen saatiin kaikkiaan 185 vastausta henkilöltä. Vastaukset edustivat 73 organisaatiota. Yhteenveto Kehitystoiminta on vain joka kolmannessa organisaatiossa keskitetty. Yleisemmin kehitys on keskitetty rahoitus- ja vakuutustoiminnan organisaatioissa sekä pienissä ja keskikokoisissa yrityksissä. Suuremmissa yrityksissä kehitystoimintaa on jouduttu vastuuttamaan toimialoille, jolloin vastuu kehitystoiminnasta on saatu lähemmäksi vastuuta liiketoiminnasta. Tällöin kehittämisresurssit hajaantuvat laajemmalle alueelle ja kehittämisen fokus katoaa. Selkeästi keskitetyimmin kehitystoimintaa hoitaa rahoitus- ja vakuutustoimiala, jonka tietointensiivisyys näkyy siinäkin, että toimialan organisaatioista tuskin kahdella kolmesta on tietohallinnolla oma projektisalkku, kun sama luku teollisuudessa, rakentamisessa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa on liki 80 %. Toimialakohtaiset projektisalkut löytyvät yleisimmin rakennusalalta sekä yleensäkin suurista monitoimialayrityksistä. Erillisen tietohallinnon projektisalkun yleisyys kasvaa organisaation koon kasvaessa. Projektitoimistot ovat suhteellisen harvinaisia. Vain rahoitus- ja vakuutustoiminnassa projektitoimistot ovat ottaneet kattavasti projektitoimistot käytäntöihinsä ja useimmiten keskittäneet projektitoimistonsa. Useammassa kuin joka toisessa informaatio- ja viestintäalan organisaatioissa sekä hiukan harvemmassa kuin joka toisessa teollisuuden organisaatiossa on yksi tai useampia projektitoimistoja. Toisaalta joka toinen rakennusalan yritys ja kaksi kolmesta tukku- ja vähittäiskaupan yrityksestä on jättänyt kehitystoiminnan projektitoimiston tehtävät organisoimatta kokonaan. Projektitoimiston tehtävät on katettu laajimmin teollisuudessa, jossa vähintään joka toisen projektitoimiston tehtäviin kuuluvat sekä projektisalkun hallinnan, projektitoiminnan tuen ja projektikulttuurin kehittämisen tehtävät. Rahoitus- ja vakuutustoimialalla projektitoimiston tehtävät ovat selkeimmät sillä lähes jokaisessa tehtäviin kuului projektisalkun hallinnan tehtävistä seuranta ja raportointi, projektitoiminnan tuki sekä projektikulttuurin kehittäminen. Kokonaisarkkitehtuurityö on annettu kahdessa organisaatiossa kolmesta tietohallinnon vastuulle. Vain joka yhdeksännessä organisaatiossa se on annettu kehitysyksikön vastuulle tai organisoitu omaksi yksikökseen; näin on tehty keskimääräistä yleisemmin teollisuudessa sekä rahoitus- ja vakuutusalalla, sekä toisaalta suuryrityksissä. Kokonaisarkkitehtuurityöhön sisällytetään yleisesti teknologia- eli infrastruktuuriarkkitehtuuri sekä sovellus- eli järjestelmäarkkitehtuuri; tietoarkkitehtuuri harvemmin ja liiketoiminta-arkkitehtuuri selvästi harvemmin. Toimialoista rakentaminen sekä rahoitus- ja vakuutustoiminta käsittelevät kokonaisarkkitehtuuria laajimmin. Liiketoiminta-arkkitehtuurin puuttuminen lienee seurausta asian vastuuttamisesta IT:lle. 1 Vastaukset jakaantuivat seuraavasti: projektisalkkuosio 95, projektitoimisto-osio 51 ja arkkitehtuuriosio 39.

2 Kehittämisen vastuu vain harvoin keskitetty Vastuuta koko organisaation kehityshankkeista ei yleensä ole keskitetty. Vastausten perusteella vastuun keskittämisen yleisyys oli 30 %. Tutkimuksen tulokset toimialoittain: Kategoria N Tulos Teollisuus % Rakentaminen 6 33 % Tukku- ja vähittäiskauppa 5 20 % Informaatio ja viestintä % Rahoitus- ja vakuutustoiminta % Muut toimialat % Kaikki yhteensä % Kehityshankkeita koskevan vastuun keskittäminen on yleisintä rahoitus- ja vakuutusalan organisaatioissa, joissa liki joka toisessa kehityshankkeet on vastuutettu keskitetysti. Muualla keskittäminen oli vähäistä ja kaikkein vähäisintä se on teollisuudessa. Tutkimuksen tulokset organisaation toimialojen lukumäärän näkökulmasta: Kategoria N Tulos Monitoimialaorganisaatiot % Yhden toimialan organisaatiot % Kaikki yhteensä % Organisaation toimialojen lukumäärällä ei näytä olevan vaikutusta kehityshankkeiden vastuun keskittämiseen, mikä oli yllätys. Tutkimuksen tulokset organisaation koon näkökulmasta: Kategoria N Tulos Suuryritykset (Lv >1 000 M ) % Suuret yritykset (Lv M ) % Keskikokoiset (Lv M ) 2 50 % Pienet yritykset (Lv <12 M ) % Muut % Kaikki yhteensä % Kehitystoiminnan vastuun keskittäminen yleistyy yrityskoon kasvaessa. Liki joka toisessa pienessä yrityksessä vastuu on keskitetty. Muut-ryhmä sisältää lähinnä rahoitus- ja vakuutusalan sekä koulutussektorin organisaatioita.

3 Projektisalkut hajautettu liiketoimintaan ja tietohallintoon Tutkimuksen mukaan 58 %:lla organisaatioista oli käytössä toimialakohtaiset projektisalkut ja 56 %:lla organisaatioista oli tietohallinnolla oma projektisalkku. 23 %:lta organisaatioista löytyi keskitetty kaikki hankkeet sisältävä projektisalkku ja 34 %:lta keskitetty yhteisten projektien salkku. Ilman projektisalkkua toimi 12 % yrityksistä. Tutkimuksen tulokset toimialoittain (projektisalkkujen yleisyys): Kategoria N Keskitetty Yhteiset T-alat IT Teollisuus 15 7 % 20 % 67 % 73 % Rakentaminen 6 67 % 83 % 83 % Tukku- ja vähittäiskauppa 5 20 % 60 % 80 % Informaatio ja viestintä % 33 % 53 % 33 % Rahoitus- ja vakuutustoiminta % 36 % 64 % 64 % Muut toimialat % 29 % 24 % 29 % Kaikki yhteensä % 34 % 58 % 56 % Keskitetty projektisalkku on yleisin (55 %) rahoitus- ja vakuutustoiminnan organisaatioissa ja harvinaisin rakentamisessa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa. Tietohallinnon oma projektisalkku on yllättävän yleinen (64-83 %) tutkimuksen päätoimialoilla (teollisuus, rakentaminen, tukku- ja vähittäiskauppa sekä rahoitus- ja vakuutustoiminta) lukuun ottamatta informaatio ja viestintä -alojen yrityksiä, joissa puolestaan keskitetty projektisalkku oli keskimääräistä yleisempi. IT-palveluyrityksen tietohallinnon hankkeet toteutetaan todennäköisesti saman salkunhallinnan piirissä kuin liiketoiminnankin hankkeet. Tutkimuksen tulokset organisaation toimialojen lukumäärän näkökulmasta (projektisalkkujen yleisyys): Kategoria N Keskitetty Yhteiset T-alat IT Monitoimialaorganisaatiot % 46 % 69 % 77 % Yhden toimialan organisaatiot % 28 % 51 % 45 % Kaikki yhteensä % 34 % 58 % 56 % Toimialojen lukumäärä ei näytä vaikuttavan keskitetyn projektisalkun yleisyyteen. Monitoimialayritysten toimialoilla on yleisemmin omat projektisalkut kuin kapea-alaisemman yhden toimialan organisaation tulosyksiköillä, mikä on luonnollista. Merkille pantavaa on kuitenkin, että monitoimialayritysten tietohallinnoilla on yleisemmin (77 %) oma projektisalkku kuin yhden toimialan organisaatiolla (45 %). Samoin monitoimialayrityksillä on yhdentoimialan yrityksiä useammin yhteisten kehitysprojektien salkku.

4 Tutkimuksen tulokset organisaation koon näkökulmasta (projektisalkkujen yleisyys): Kategoria N Keskitetty Yhteiset T-alat IT Suuryritykset (Lv >1 000 M ) % 20 % 73 % 60 % Suuret yritykset (Lv M ) % 50 % 70 % 57 % Keskikokoiset (Lv M ) 2 50 % 50 % 50 % Pienet yritykset (Lv <12 M ) % 8 % 25 % 33 % Muut % 43 % 43 % 71 % Kaikki yhteensä % 34 % 58 % 56 % Projektisalkun keskittämisen yleisyys vaikuttaa kasvavan yrityksen koon pienentyessä, joskin on muistettava, että liikevaihdon määrittämisen vaikeuden vuoksi rahoitus- ja vakuutustoiminnan organisaatioiden vastaukset ovat tässä taulukossa rivillä Muut. Yhteisten projektien salkun yleisyys on suurimmillaan (50 %) suurissa organisaatioissa (liikevaihto yli 25 mutta alle miljoonaa euroa). Yllättäen suurimmissa yrityksissä yhteisten projektien salkun yleisyys on merkittävästi pienempi (20 %). Syy ei selviä tutkimuksesta. Toimialakohtaisten projektisalkkujen yleisyys on suurin (70-73 %) suuryrityksissä ja suurissa yrityksissä (liikevaihto vähintään 25 miljoonaa euroa) ja yleisyys vähenee voimakkaasti yrityskoon pienetessä. Yrityksen pienetessä yritysten osien keskimääräinen koko pienenee, jolloin erityisesti kyky monien yhtäaikaisten omien projektien vetämiseen pienenee. Myös tietohallinnon oman projektisalkun yleisyys korreloi selvästi organisaation koon kanssa. Suurimmissa yrityksissä tietohallinnon oma projektisalkku on vielä yleinen (57-60 %), keskisuurissa tilanne on fifty-fifty ja pienemmissä enää joka kolmannella on oma IT:n projektisalkku. Projektitoimistot ovat harvinaisia Tutkimuksen vastauksista identifioiduista organisaatioista (N=43) kaikkiaan 44 %:lla on yksi tai useampia projektitoimistoja kehitystoimintaa varten %:lla ei projektitoimistoa ole mutta sen tehtävät on organisoitu muulla tavoin. Lopuilla 28 %:lla ei projektitoimistoa ole ollenkaan. Tutkimuksen tulokset toimialoittain (projektitoimiston yleisyys): Kategoria N Yksi Useita Muuten Ei Teollisuus 9 22 % 22 % 22 % 33 % Rakentaminen 4 13 % 38 % 50 % Tukku- ja vähittäiskauppa 3 33 % 67 % Informaatio ja viestintä 6 33 % 25 % 42 % 0 % Rahoitus- ja vakuutustoiminta 7 93 % 7 % Muut toimialat % 7 % 28 % 36 % Kaikki yhteensä % 15 % 28 % 28 % Rahoitus- ja vakuutustoiminnan organisaatioilla on hyvin yleisesti (93 %) yksi ja keskitetty projektitoimisto tai useita (7 %). Seuraava toimiala tulee kaukana perässä: informaatio- ja viestintäalan organisaatioista joka 2 Näiden lisäksi projektiluontoista liiketoimintaa harjoittavilla organisaatioilla (esimerkiksi rakennusliikkeet) on projektitoimistoja myös liiketoiminnassaan.

5 kolmannella on keskitetty projektitoimisto ja joka neljännellä useita. Teollisuudessa yksi tai useampi projektitoimisto löytyy tuskin joka toisesta organisaatiosta; muilla toimialoilla on projektitoimistoja vielä vähemmän. Tutkimuksen tulokset organisaation toimialojen lukumäärän näkökulmasta (projektitoimiston yleisyys): Kategoria N Yksi Useita Muuten Ei Monitoimialaorganisaatiot % 24 % 24 % 12 % Yhden toimialan organisaatiot % 10 % 27 % 38 % Kaikki yhteensä % 15 % 26 % 28 % Monitoimialaorhanisaatioilla on merkitseväsi yleisemmin (58 %) yksi tai useampia projektitoimistoja kuin yhden toimialan organisaatioilla (35 %). Projektitoimisto puuttuu ja sen tehtävät on hoitamatta useammassa kuin joka toisessa yhden toimialan organisaatiossa. Tutkimuksen tulokset organisaation koon näkökulmasta (projektitoimiston yleisyys): Kategoria N Yksi Useita Muuten Ei Suuryritykset (Lv >1 000 M ) 9 17 % 50 % 33 % Suuret yritykset (Lv M ) % 8 % 28 % 39 % Keskikokoiset (Lv M ) % Pienet yritykset (Lv <12 M ) 4 50 % 50 % Muut % 5 % 9 % 18 % Kaikki yhteensä % 15 % 26 % 28 % Suuryritykset ovat kaikki organisoineet projektitoimiston jollain tavalla: kahdella kolmesta on yksi tai useampia projektitoimistoja ja kolmannes on organisoinut projektitoimiston muuten. Yrityskoon pienetessä projektitoimistojen yleisyys vähenee.

6 Priorisointi Valvonta Seuranta Raportointi Valmistelun tuki Toteutuksen tuki Jälkiraportoinnin tuki Projektikulttuuri Priorisointi Valvonta Seuranta Raportointi Valmistelun tuki Toteutuksen tuki Jälkiraportoinnin tuki Projektikulttuuri CxO Mentor Oy TIEDOTE Projektitoimiston tehtävät selkeitä Tutkimuksen mukaan projektitoimiston tehtäväkenttä näytti keskittyvän projektien seurantaan (79 %), raportointiin (82 %) sekä projektien valmistelun (64 %) ja toteutuksen tukemiseen (71 %). Lisäksi projektitoimistoilla oli selvästi roolia projektikulttuurin kehittämisessä (64 %) ja projektien valvonnassa (54 %). Näitä harvemmin projektitoimisto tuki jälkiraportointia (46 %) tai osallistui projektien priorisointiin (29 %). Tutkimuksen tulokset toimialoittain (projektitoimiston tehtävät): Kategoria N Teollisuus 4 50 % 50 % 75 % 75 % 100 % 75 % 50 % 50 % Informaatio ja viestintä 5 60 % 60 % 60 % 20 % 80 % 40 % 80 % Rahoitus- ja vakuutustoiminta 7 43 % 43 % 100 % 100 % 100 % 100 % 86 % 100 % Muut toimialat % 50 % 58 % 67 % 33 % 50 % 25 % 33 % Kaikki yhteensä % 54 % 79 % 82 % 64 % 71 % 46 % 64 % Teollisuustoimialan organisaatioissa projektitoimiston tehtävät ovat kaikkein laajimmat, sillä vähintään joka toisessa organisaatiossa kaikki projektisalkun hoidon tehtävät (priorisointi, valvonta, seuranta ja raportointi), projektitoiminnan tuen tehtävät (valmistelun, toteutuksen ja jälkiraportoinnin tuki) sekä projektikulttuurin kehittämisen tehtävät on katettu. Rahoitus- ja vakuutustoiminnassa puolestaan projektitoimiston tehtävät ovat selkeimmät, sillä niihin kuuluu (yleisyys %) projektien seuranta, raportointi ja tuki sekä projektikulttuurin kehittäminen. Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa esitetyistä tehtävistä projektien priorisointi sekä projektien jälkiraportoinnin tukeminen eivät yleensä kuulu projektitoimiston tehtäviin. Tutkimuksen tulokset organisaation toimialojen lukumäärän näkökulmasta (projektitoimiston tehtävät): Kategoria N Monitoimiala % 57 % 79 % 93 % 71 % 71 % 50 % 57 % Yksi toimiala % 50 % 79 % 71 % 57 % 71 % 43 % 71 % Kaikki yhteensä % 54 % 79 % 82 % 64 % 71 % 46 % 64 %

7 Priorisointi Valvonta Seuranta Raportointi Valmistelun tuki Toteutuksen tuki Jälkiraportoinnin tuki Projektikulttuuri CxO Mentor Oy TIEDOTE Yhtä lukuun ottamatta kaikkien projektitoimiston tehtävien yleisyys (50-93 %) oli monitoimialaorganisaatioissa suurempi kuin yhden toimialan organisaatioissa (43-79 %), joskin erot eivät olleet suuria. Projektien priorisointi puolestaan kuuluu yleisemmin (36 %) yhden toimialan kuin monen toimialan organisaatioiden projektitoimistojen tehtäviin (21 %). Tutkimuksen tulokset organisaation koon näkökulmasta (projektitoimiston tehtävät): Kategoria Suuryritykset (Lv >1 000 M ) Suuret yritykset (Lv M ) Keskikokoiset (Lv M ) Pienet yritykset (Lv <12 M ) N 8 25 % 75 % 75 % 75 % 88 % 75 % 50 % 63 % 9 33 % 44 % 78 % 78 % 44 % 56 % 22 % 44 % 0 0 % % 100 % 100 % 100 % 50 % 50 % Muut 9 33 % 33 % 78 % 89 % 78 % 78 % 67 % 89 % Kaikki yhteensä % 54 % 79 % 82 % 64 % 71 % 46 % 64 % Projektitoimiston tehtävät suuryrityksissä ja suurissa yrityksissä olivat muutoin hyvin samankaltaiset mutta projektien valvonta ja projektien tukeminen kuuluivat selvästi yleisemmin suuryritysten kuin suurten yritysten projektitoimistojen tehtäviin. Pienempien yritysten kohdalla vertailu on mahdotonta otoksen pienuuden vuoksi. Muut-ryhmään kuuluvat organisaatiot ovat enimmäkseen rahoitus- ja vakuutusalan organisaatioita, joiden tilanne on hyvin samankaltainen suuryritysten tilanteen kanssa.

8 Kokonaisarkkitehtuurityö kuuluu tietohallinnolle Kokonaisarkkitehtuuri kuuluu yleensä (65 %) tietohallinnon vastuulle. Vain joka yhdeksäs on sisällyttänyt kokonaisarkkitehtuurin kehitystoiminnan tai erillisen arkkitehtuuriyksikön tehtäviin. Joka neljäs on puolestaan hajauttanut vastuun kokonaisarkkitehtuurista. Tutkimuksen tulokset toimialoittain (vastuu kokonaisarkkitehtuurista): Kategoria N Kehitys IT Erillinen Hajautettu Teollisuus 8 6 % 81 % 13 % Rakentaminen 3 33 % 67 % Informaatio ja viestintä 3 67 % 33 % Rahoitus- ja vakuutustoiminta 8 25 % 75 % Julkishallinto 3 67 % 33 % Muut toimialat 8 50 % 50 % Kaikki yhteensä 33 8 % 65 % 3 % 24 % Kokonaisarkkitehtuuri kuuluu yleensä tietohallinnon tehtäviin mutta selkeän poikkeuksen tästä tekee rakennusala, jossa kokonaisarkkitehtuuri on kahdessa kolmesta yrityksestä hajautettu. Vain joissakin teollisuuden sekä rahoitus- ja vakuutusalan yrityksistä kokonaisarkkitehtuuri on vastuutettu kehitysyksikölle tai erilliselle arkkitehtuuriyksikölle. Tutkimuksen tulokset organisaation toimialojen lukumäärän näkökulmasta (vastuu kokonaisarkkitehtuurista): Kategoria N Kehitys IT Erillinen Hajautettu Monitoimialaorganisaatiot % 61 % 29 % Yhden toimialan organisaatiot 19 5 % 68 % 5 % 21 % Kaikki yhteensä 33 8 % 65 % 3 % 24 % Organisaation toimialojen lukumäärällä ei ollut suurta merkitystä tuloksissa. Tutkimuksen tulokset organisaation koon näkökulmasta (vastuu kokonaisarkkitehtuurista): Kategoria N Kehitys IT Erillinen Hajautettu Suuryritykset (Lv >1 000 M ) 7 57 % 14 % 29 % Suuret yritykset (Lv M ) 13 4 % 73 % 23 % Keskikokoiset (Lv M ) 0 Pienet yritykset (Lv <12 M ) % Muut % 73 % 9 % Kaikki yhteensä 33 8 % 65 % 3 % 24 % Suuryritykset näyttävät hieman muita useammin organisoivan kokonaisarkkitehtuurin erilliseksi yksiköksi, jolloin se jää pois tietohallinnon vastuulta; muussa suhteessa organisaation koko ei näytä merkitsevän kokonaisarkkitehtuurin vastuutuksessa.

9 Liiketoiminta-arkkitehtuuri ulkona kokonaisarkkitehtuurityöstä Tutkimuksen tulokset toimialoittain (kokonaisarkkitehtuurityön laajuus): Kategoria N Infra Sovellus Tieto Liiketoiminta Teollisuus 8 75 % 88 % 56 % 25 % Rakentaminen % 100 % 100 % 100 % Informaatio ja viestintä % 67 % 67 % 33 % Rahoitus- ja vakuutustoiminta % 100 % 88 % 38 % Julkishallinto % 100 % 100 % 67 % Muut toimialat 8 75 % 88 % 63 % 63 % Kaikki yhteensä % 91 % 74 % 48 % Teknologia- eli infrastruktuuriarkkitehtuuri kuuluu sovellusarkkitehtuurin tavoin lähes jokaisen organisaation kokonaisarkkitehtuuriin ja tietoarkkitehtuurikin rakentamisessa, rahoitus- ja vakuutustoiminnassa sekä julkishallinnossa. Liiketoiminta -arkkitehtuuri kuuluu kokonaisarkkitehtuurityöhön yleisemmin vain julkishallinnossa. Tutkimuksen tulokset organisaation toimialojen lukumäärän näkökulmasta (kokonaisarkkitehtuurityön laajuus): Kategoria N Infra Sovellus Tieto Liiketoiminta Monitoimialaorganisaatiot % 86 % 79 % 50 % Yhden toimialan organisaatiot % 95 % 71 % 47 % Kaikki yhteensä % 91 % 74 % 48 % Organisaation toimialojen lukumäärällä ei ollut suurta merkitystä tuloksissa. Tutkimuksen tulokset organisaation koon näkökulmasta (kokonaisarkkitehtuurityön laajuus): Kategoria N Infra Sovellus Tieto Liiketoiminta Suuryritykset (Lv >1 000 M ) 7 71 % 86 % 71 % 43 % Suuret yritykset (Lv M ) % 85 % 73 % 54 % Keskikokoiset (Lv M ) 0 Pienet yritykset (Lv <12 M ) 2 50 % 100 % 50 % Muut % 100 % 91 % 45 % Kaikki yhteensä % 91 % 74 % 48 % Organisaation koon kasvaessa tieto- ja liiketoiminta-arkkitehtuurien kokonaisarkkitehtuurityöhön kuulumisen yleisyys vähenee. Muutoin organisaation koon merkitys ei ole suuri.

10 Lähteet: Organisaatioiden toimialat on jaoteltu Tilastokeskuksen Toimialaluokitus 2008:n mukaan. Yritysten liikevaihdot on otettu Kauppalehden 2000 suurinta yritystä -palvelusta ja kokoluokat on määritetty Tilastokeskuksen määritelmien mukaan. Lisätietoja: Leading Mentor Reino Myllymäki, CEO Toni Hinkka,

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Tervetuloa! Tietohallinnon rajapinnat ja organisointi

Tervetuloa! Tietohallinnon rajapinnat ja organisointi Tervetuloa! Tietohallinnon rajapinnat ja organisointi Reino Myllymäki CxO Mentor Oy johtava mentori, päätoimittaja / Tietohallinnon johtaminen 20.11.2014 Reinon aikajana IT-LT-yhteistyö 2.0 Muutosjohtaminen

Lisätiedot

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010 Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 21.1.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2013* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2014 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Arkkitehtuurityö kunnassa

Arkkitehtuurityö kunnassa Arkkitehtuurityö kunnassa Varkauden kaupungin kokonaisarkkitehtuuri Petri Kapanen Varkauden kaupunki, Maankäyttö 1 Tietohallintolaki Kokonaisarkkitehtuurin kuvausmenetelmien ja kansallisesti yhteisiksi

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

CxO Academy CxO Mentor Oy

CxO Academy CxO Mentor Oy CxO Academy CxO Mentor Oy Miksi projektit epäonnistuvat? 13.11.2012 Reino Myllymäki 2011 Reino Myllymäki, DI CxO Mentor Oy Keskeiset saavutukset ja erityisosaaminen tietohallinnon organisointi ja strategiatyö

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Valmennusohjelma julkisen hallinnon yhteentoimivuuden edistämiseksi Toiminnan kehittäminen 9.2.2015

Valmennusohjelma julkisen hallinnon yhteentoimivuuden edistämiseksi Toiminnan kehittäminen 9.2.2015 Valmennusohjelma julkisen hallinnon yhteentoimivuuden edistämiseksi Toiminnan kehittäminen 9.2.2015 Valmennukset koostuvat aiheista, jotka yhdessä 1. Toiminnan johtaminen muodostavat valmennuspolun Osallistuja

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 26.3.2009 TERVETULOA

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 26.3.2009 TERVETULOA VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 26.3.2009 TERVETULOA VUODEN 2008 TILINPÄÄTÖKSEN, TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINTARKASTUKERTOMUKSEN ESITTÄMINEN TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUKSEN ESITTÄMINEN Oral Hammaslääkärit Oyj, varsinainen

Lisätiedot

Palvelemme asiakkaitamme liiketoimintojen uudistamisessa suoraviivaisesta konsultoinnista osin ulkoistettuihin kehitysvastuisiin asti.

Palvelemme asiakkaitamme liiketoimintojen uudistamisessa suoraviivaisesta konsultoinnista osin ulkoistettuihin kehitysvastuisiin asti. Palvelemme asiakkaitamme liiketoimintojen uudistamisessa suoraviivaisesta konsultoinnista osin ulkoistettuihin kehitysvastuisiin asti. Kattavimmillaan tuemme asiakastamme jatkuvasti markkinanäkemyksen,

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013

SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013 SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihto päätoimialoittain

Lisätiedot

Työsuojelukysely. Johdanto. Kyselyn toteutus. Teknologiateollisuus ry Metallityöväen liitto ry 24.10.2010. Taustatiedot

Työsuojelukysely. Johdanto. Kyselyn toteutus. Teknologiateollisuus ry Metallityöväen liitto ry 24.10.2010. Taustatiedot Teknologiateollisuus ry Metallityöväen liitto ry 24.10.10 Työsuojelukysely Johdanto Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry toteuttivat keväällä 10 toisen yhteisen kyselyn työturvallisuudesta

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Run IT Like Business. 28.5.2014 Reino Myllymäki. CxO Mentor Oy 2014

CxO Mentor Oy. Run IT Like Business. 28.5.2014 Reino Myllymäki. CxO Mentor Oy 2014 CxO Mentor Oy Run IT Like Business 28.5.2014 Reino Myllymäki Aina silloin tällöin kuulee sanottavan, että tietohallintoa ja ITpalveluja pitäisi hoitaa kuin bisnestä. Mutta mitä tuolla kannanotolla oikein

Lisätiedot

Perheyritysbarometri 2011. Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto

Perheyritysbarometri 2011. Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Perheyritysbarometri 2011 Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto SISÄLTÖ YHTEENVETO 3 1 RAHOITUS- JA TYÖLLISYYSKATSAUS 4 1.1

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri ja päätöksenteko

Kokonaisarkkitehtuuri ja päätöksenteko Kokonaisarkkitehtuuri ja päätöksenteko ICT Expo 2012 Anna Aaltonen Senior Consultant Coala Oy www.coala.fi, anna.aaltonen@coala.fi Jos kokonaisarkkitehtuuria ei hyödynnetä, on se hukkainvestointi. Hyödyntämistapoja

Lisätiedot

Tietohallinnon aamupäivä 24.3.2011 Helsingin Messukeskus, Kongressitilat

Tietohallinnon aamupäivä 24.3.2011 Helsingin Messukeskus, Kongressitilat Helsingin Messukeskus, Kongressitilat Helsingin tietojenkäsittely-yhdistyksen Tietohallintokerho toteutti liiketoiminnan ja tietohallinnon sekä tietotekniikan ammattilaisille kohdistetun tilaisuuden, joka

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Työvoimakustannustutkimus 2012

Työvoimakustannustutkimus 2012 Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Työvoimakustannustutkimus 2012 Tehdyn työtunnin kustannus työnantajalle 31,6 euroa vuonna 2012 Työvoimakustannukset olivat Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimuksen

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Miksi IT-projekti epäonnistuu miten epäonnistumiset estetään? 13.10.2011 Reino Myllymäki. CxO Mentor Oy 2011 2010

CxO Mentor Oy. Miksi IT-projekti epäonnistuu miten epäonnistumiset estetään? 13.10.2011 Reino Myllymäki. CxO Mentor Oy 2011 2010 CxO Mentor Oy Miksi IT-projekti epäonnistuu miten epäonnistumiset estetään? 13.10.2011 Reino Myllymäki 2010 Onnistunut tietojärjestelmäprojekti -kirjan julkistus ellemme epäonnistu ;-) CxO Mentor Oy 2010

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj

Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj http://www.britannica.com/ blogs/2009/10/the-classictree-swing-example-ofproduction-and-customerservice-gone-awry/

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Heikki Roikonen, talousjohtaja Arvopaperin Rahapäivä, Helsinki, 17.9.2015 17.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 17.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN

Lisätiedot

Luova Tampere 7.12.2010

Luova Tampere 7.12.2010 Luova Tampere 7.12.2010 Lasse Paananen ohjelmajohtaja +358 40 720 5088 lasse.paananen@luovatampere.fi 1. Mahdollisuuksia Hieman taustaa 2. Menestystä Luova Tampere 3. Mestareita Muutama esimerkki Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Pk yritysten toimintaympäristö Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Työllistäminen helpommaksi ja yrittäjyyspolitiikka johdonmukaiseksi Osaamista pidetään suurimpana vahvuutena

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Raivaaja Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla 2014 Posintra Oy. Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen

Raivaaja Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla 2014 Posintra Oy. Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen Raivaaja Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla 2014 Posintra Oy Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitysvaiheen ICT tuki

Tampereen kaupunkiseudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitysvaiheen ICT tuki Tampereen kaupunkiseudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitysvaiheen ICT tuki Loppuraportti: ICT ympäristön yleiskuvaus ja kehitystarpeet Tampereen kaupunkiseudun 9 kuntaa (Hämeenkyrö, Kangasala,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet

Lisätiedot

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Yritysrahoituskysely 2012 Taulukko 1. Yritysten toimialat, % T a ulukko 1. Yrityste n toimia la t, % Teollisuus 23 Sähkö-, kaasu ja vesihuolto 3 Rakentaminen 12 Tukku- ja vähittäiskauppa 18 Majoitus- ja

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

PORIN SEUTU & SATAKUNTA

PORIN SEUTU & SATAKUNTA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: PORIN SEUTU & SATAKUNTA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet ihmisten

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Tarvitaanko Talousjohtajaa? 7.5.2014 Kai Tihilä. CxO Mentor Oy 2014

CxO Mentor Oy. Tarvitaanko Talousjohtajaa? 7.5.2014 Kai Tihilä. CxO Mentor Oy 2014 CxO Mentor Oy Tarvitaanko Talousjohtajaa? 7.5.2014 Kai Tihilä Mikä on tärkeintä? Talousosaaminen Johtaminen Joku muu? Ei ole yhtä oikeaa vastausta Ulkoiset tekijät Yleinen taloustilanne Liiketoiminnan

Lisätiedot

Aiesopimus - Future Learning Finland

Aiesopimus - Future Learning Finland Aiesopimus 1 (5) Aiesopimus - Future Learning Finland Future Learning Finland kansalliseen koulutusvientiklusteriin haetaan jäseniksi alan johtavia toimijoita, yrityksiä ja oppilaitoksia, joilla on tuotteita,

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Hajauttamisen perusteet

Hajauttamisen perusteet Hajauttamisen perusteet Sisältö 1. Miksi hajauttaa sijoituksia? 2. Ajallinen hajauttaminen 3. Hajautus omaisuusluokissa 4. Toimialakohtainen hajauttaminen 5. Hajauttaminen yhtiön koon mukaan 6. Maantieteellinen

Lisätiedot

Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015

Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015 Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015 Länsi-Uudenmaan seitsemän kunnan (Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti) alueella perustettiin viime vuonna 677 yritystä, mikä oli

Lisätiedot

Riskianalyysi ja riskien hallintasuunnitelma sekä projektisalkun hallinnan tavoitteiden kuvaus. tuotos 1

Riskianalyysi ja riskien hallintasuunnitelma sekä projektisalkun hallinnan tavoitteiden kuvaus. tuotos 1 Riskianalyysi ja riskien hallintasuunnitelma sekä projektisalkun hallinnan tavoitteiden kuvaus. tuotos 1 HANKETOIMINNAN LAADUN VARMISTUS Hanketoiminnan laadun varmistuksella tarkoitetaan tässä käytänteitä,

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2011

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2011 Yritykset 2012 Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2011 Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihdossa 7 prosentin kasvu vuonna 2011 Suomessa sijaitsevien ulkomaisten yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 76

Lisätiedot

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Poissaoloja keskimäärin 20 % teoreettisesta työajasta

Poissaoloja keskimäärin 20 % teoreettisesta työajasta Poissaoloja keskimäärin 20 % teoreettisesta työajasta Palveluyritysten työntekijöillä poissaoloihin kului keskimäärin viidesosa teoreettisesta säännöllisestä työajasta vuonna 2002. Osuus sisältää myös

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANI. Paremman projektiosaamisen puolesta

PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANI. Paremman projektiosaamisen puolesta PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANI KUMPPANIT Paremman projektiosaamisen puolesta Projektiyhdistyksen PMO-tutkimus 2014 Projektiyhdistyksen PMO-tutkimus 2014 Projektiyhdistys toteutti valtakunnallisen ja laajan projektialan

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Hyvä sovellus- järjestelmäsalkun hallinta

Hyvä sovellus- järjestelmäsalkun hallinta Hyvä sovellus- järjestelmäsalkun hallinta Esa Toivonen, Senior Portfolio Advisor CGEIT, CISA, CRISC, LJK, ymba Thinking Portfolio esa.toivonen@thinkingportfolio.com http://www.thinkingportfolio.com/fi

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus 15.2.2007

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus 15.2.2007 Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa Tiedotustilaisuus 15.2.2007 Esityksen sisältö Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto Konsernirekisteri Tilastokeskuksen tilastotietoja ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminnasta

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

KUUMA-ICT:n ja kuntien työnjako Palvelusopimuksen liite 6

KUUMA-ICT:n ja kuntien työnjako Palvelusopimuksen liite 6 :n ja kuntien työnjako Palvelusopimuksen liite 6 13.4.2016 Käytettyjen lyhennysten selvitykset: R = responsible (vastuullinen) - R-toimija suorittaa annetun tehtävän - jokaisella tehtävällä on ainakin

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Digia on suomalainen ohjelmisto- ja palveluyritys, joka auttaa alansa johtavia toimijoita palveluiden kehittämisessä, toiminnan ohjaamisessa ja

Digia on suomalainen ohjelmisto- ja palveluyritys, joka auttaa alansa johtavia toimijoita palveluiden kehittämisessä, toiminnan ohjaamisessa ja Digia on suomalainen ohjelmisto- ja palveluyritys, joka auttaa alansa johtavia toimijoita palveluiden kehittämisessä, toiminnan ohjaamisessa ja tiedon hyödyntämisessä kotona ja kansainvälisesti. Yhtiökokous

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi KOKONAISARKKITEHTUURI HYVINVOINTIPALVELUISSA - SEMINAARI 4.12.2012, KUOPIO Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi Jaana Sinipuro, Senior Advisor, SAS Nordic CoE for Healthcare

Lisätiedot

Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen PERHEYRITYKSET LUOVAT UUDENTAVAA JA VASTUULLISTA OMISTAJUUTTA

Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen PERHEYRITYKSET LUOVAT UUDENTAVAA JA VASTUULLISTA OMISTAJUUTTA Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen PERHEYRITYKSET LUOVAT UUDENTAVAA JA VASTUULLISTA OMISTAJUUTTA Perheyritysten liitto ry:n Perheyritysbarometri 2008 Helsinki 2 SISÄLLYS JOHDANTO 5 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Tietohallinto on palvelu

Tietohallinto on palvelu Tietohallinto on palvelu Jouko Mäkelä Tietohallinnon erityisasiantuntija, TAKK StudentaPluS - projektipäällikkö, AMKE Oy Näkökulmia oppilaitoksen tietohallintoon Julkishallinnon ohjaus Tietohallintolaki

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Viisi vinkkiä, joilla voit parantaa IT:n arvoa organisaatiossasi. 22.1.2014 Reino Myllymäki. CxO Mentor Oy 2014

CxO Mentor Oy. Viisi vinkkiä, joilla voit parantaa IT:n arvoa organisaatiossasi. 22.1.2014 Reino Myllymäki. CxO Mentor Oy 2014 CxO Mentor Oy CxO Mentor Oy Viisi vinkkiä, joilla voit parantaa IT:n arvoa organisaatiossasi 22.1.2014 Reino Myllymäki Lehti, Matti, Rouvinen, Petri ja Ylä-Anttila, Pekka (2012). Suuri Hämmennys: Työ

Lisätiedot

Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus

Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus Ulos taantumasta tietotekniikkaa hyödyntämällä 17.12.2013 TTL ry ja Tomi Dahlberg 1 Mikä on IT-barometri-tutkimus? Tietotekniikan Liitto ry:n vuosittainen

Lisätiedot

Yritysten tuki taiteille 2008 ja tuen muutokset 1999 2008

Yritysten tuki taiteille 2008 ja tuen muutokset 1999 2008 ROTIS SEMISANS PEKKA OESCH Yritysten tuki taiteille 2008 ja tuen muutokset 1999 2008 Company support for the arts and culture in Finland in 2008 and changes in the support 1999 2008 TILASTOTIETOA TAITEESTA

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2008

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2008 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 8 Julkaistavissa 2..7 klo. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 8 Lokakuu 7 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu 17, PL, 1 Helsinki

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 < Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 ICT ympäristön yleiskuvaus Esityspohjien sisältö 1. ICT ympäristön yleiskuvauspohja: toimijat, henkilöstömäärät, budjetit 2. Tietohallinnon / ICT:n hallintomalli

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

Kestävää kauneutta vuodesta 1862. Sijoitus Invest 11.11.2015 Minna Avellan, sijoittajasuhdepäällikkö

Kestävää kauneutta vuodesta 1862. Sijoitus Invest 11.11.2015 Minna Avellan, sijoittajasuhdepäällikkö Kestävää kauneutta vuodesta 1862 Sijoitus Invest 11.11.2015 Minna Avellan, sijoittajasuhdepäällikkö Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 18.3.2011. QPR Software Plc

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 18.3.2011. QPR Software Plc QPR Software Oyj Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 18.3.2011 Vuosi 2010 Yritysohjelmistojen kysyntä elpyi useilla markkinoilla Edelleen merkittäviä eroja eri markkinoiden kesken Liikevaihto nousi

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot