Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa"

Transkriptio

1 Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa CxO Mentor Oy tutki hankesalkun hallintaa, projektitoimiston toimintaa ja kokonaisarkkitehtuurityötä maalis-huhtikuussa 2012 toteutetussa tutkimuksessaan. Tutkimukseen saatiin kaikkiaan 185 vastausta henkilöltä. Vastaukset edustivat 73 organisaatiota. Yhteenveto Kehitystoiminta on vain joka kolmannessa organisaatiossa keskitetty. Yleisemmin kehitys on keskitetty rahoitus- ja vakuutustoiminnan organisaatioissa sekä pienissä ja keskikokoisissa yrityksissä. Suuremmissa yrityksissä kehitystoimintaa on jouduttu vastuuttamaan toimialoille, jolloin vastuu kehitystoiminnasta on saatu lähemmäksi vastuuta liiketoiminnasta. Tällöin kehittämisresurssit hajaantuvat laajemmalle alueelle ja kehittämisen fokus katoaa. Selkeästi keskitetyimmin kehitystoimintaa hoitaa rahoitus- ja vakuutustoimiala, jonka tietointensiivisyys näkyy siinäkin, että toimialan organisaatioista tuskin kahdella kolmesta on tietohallinnolla oma projektisalkku, kun sama luku teollisuudessa, rakentamisessa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa on liki 80 %. Toimialakohtaiset projektisalkut löytyvät yleisimmin rakennusalalta sekä yleensäkin suurista monitoimialayrityksistä. Erillisen tietohallinnon projektisalkun yleisyys kasvaa organisaation koon kasvaessa. Projektitoimistot ovat suhteellisen harvinaisia. Vain rahoitus- ja vakuutustoiminnassa projektitoimistot ovat ottaneet kattavasti projektitoimistot käytäntöihinsä ja useimmiten keskittäneet projektitoimistonsa. Useammassa kuin joka toisessa informaatio- ja viestintäalan organisaatioissa sekä hiukan harvemmassa kuin joka toisessa teollisuuden organisaatiossa on yksi tai useampia projektitoimistoja. Toisaalta joka toinen rakennusalan yritys ja kaksi kolmesta tukku- ja vähittäiskaupan yrityksestä on jättänyt kehitystoiminnan projektitoimiston tehtävät organisoimatta kokonaan. Projektitoimiston tehtävät on katettu laajimmin teollisuudessa, jossa vähintään joka toisen projektitoimiston tehtäviin kuuluvat sekä projektisalkun hallinnan, projektitoiminnan tuen ja projektikulttuurin kehittämisen tehtävät. Rahoitus- ja vakuutustoimialalla projektitoimiston tehtävät ovat selkeimmät sillä lähes jokaisessa tehtäviin kuului projektisalkun hallinnan tehtävistä seuranta ja raportointi, projektitoiminnan tuki sekä projektikulttuurin kehittäminen. Kokonaisarkkitehtuurityö on annettu kahdessa organisaatiossa kolmesta tietohallinnon vastuulle. Vain joka yhdeksännessä organisaatiossa se on annettu kehitysyksikön vastuulle tai organisoitu omaksi yksikökseen; näin on tehty keskimääräistä yleisemmin teollisuudessa sekä rahoitus- ja vakuutusalalla, sekä toisaalta suuryrityksissä. Kokonaisarkkitehtuurityöhön sisällytetään yleisesti teknologia- eli infrastruktuuriarkkitehtuuri sekä sovellus- eli järjestelmäarkkitehtuuri; tietoarkkitehtuuri harvemmin ja liiketoiminta-arkkitehtuuri selvästi harvemmin. Toimialoista rakentaminen sekä rahoitus- ja vakuutustoiminta käsittelevät kokonaisarkkitehtuuria laajimmin. Liiketoiminta-arkkitehtuurin puuttuminen lienee seurausta asian vastuuttamisesta IT:lle. 1 Vastaukset jakaantuivat seuraavasti: projektisalkkuosio 95, projektitoimisto-osio 51 ja arkkitehtuuriosio 39.

2 Kehittämisen vastuu vain harvoin keskitetty Vastuuta koko organisaation kehityshankkeista ei yleensä ole keskitetty. Vastausten perusteella vastuun keskittämisen yleisyys oli 30 %. Tutkimuksen tulokset toimialoittain: Kategoria N Tulos Teollisuus % Rakentaminen 6 33 % Tukku- ja vähittäiskauppa 5 20 % Informaatio ja viestintä % Rahoitus- ja vakuutustoiminta % Muut toimialat % Kaikki yhteensä % Kehityshankkeita koskevan vastuun keskittäminen on yleisintä rahoitus- ja vakuutusalan organisaatioissa, joissa liki joka toisessa kehityshankkeet on vastuutettu keskitetysti. Muualla keskittäminen oli vähäistä ja kaikkein vähäisintä se on teollisuudessa. Tutkimuksen tulokset organisaation toimialojen lukumäärän näkökulmasta: Kategoria N Tulos Monitoimialaorganisaatiot % Yhden toimialan organisaatiot % Kaikki yhteensä % Organisaation toimialojen lukumäärällä ei näytä olevan vaikutusta kehityshankkeiden vastuun keskittämiseen, mikä oli yllätys. Tutkimuksen tulokset organisaation koon näkökulmasta: Kategoria N Tulos Suuryritykset (Lv >1 000 M ) % Suuret yritykset (Lv M ) % Keskikokoiset (Lv M ) 2 50 % Pienet yritykset (Lv <12 M ) % Muut % Kaikki yhteensä % Kehitystoiminnan vastuun keskittäminen yleistyy yrityskoon kasvaessa. Liki joka toisessa pienessä yrityksessä vastuu on keskitetty. Muut-ryhmä sisältää lähinnä rahoitus- ja vakuutusalan sekä koulutussektorin organisaatioita.

3 Projektisalkut hajautettu liiketoimintaan ja tietohallintoon Tutkimuksen mukaan 58 %:lla organisaatioista oli käytössä toimialakohtaiset projektisalkut ja 56 %:lla organisaatioista oli tietohallinnolla oma projektisalkku. 23 %:lta organisaatioista löytyi keskitetty kaikki hankkeet sisältävä projektisalkku ja 34 %:lta keskitetty yhteisten projektien salkku. Ilman projektisalkkua toimi 12 % yrityksistä. Tutkimuksen tulokset toimialoittain (projektisalkkujen yleisyys): Kategoria N Keskitetty Yhteiset T-alat IT Teollisuus 15 7 % 20 % 67 % 73 % Rakentaminen 6 67 % 83 % 83 % Tukku- ja vähittäiskauppa 5 20 % 60 % 80 % Informaatio ja viestintä % 33 % 53 % 33 % Rahoitus- ja vakuutustoiminta % 36 % 64 % 64 % Muut toimialat % 29 % 24 % 29 % Kaikki yhteensä % 34 % 58 % 56 % Keskitetty projektisalkku on yleisin (55 %) rahoitus- ja vakuutustoiminnan organisaatioissa ja harvinaisin rakentamisessa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa. Tietohallinnon oma projektisalkku on yllättävän yleinen (64-83 %) tutkimuksen päätoimialoilla (teollisuus, rakentaminen, tukku- ja vähittäiskauppa sekä rahoitus- ja vakuutustoiminta) lukuun ottamatta informaatio ja viestintä -alojen yrityksiä, joissa puolestaan keskitetty projektisalkku oli keskimääräistä yleisempi. IT-palveluyrityksen tietohallinnon hankkeet toteutetaan todennäköisesti saman salkunhallinnan piirissä kuin liiketoiminnankin hankkeet. Tutkimuksen tulokset organisaation toimialojen lukumäärän näkökulmasta (projektisalkkujen yleisyys): Kategoria N Keskitetty Yhteiset T-alat IT Monitoimialaorganisaatiot % 46 % 69 % 77 % Yhden toimialan organisaatiot % 28 % 51 % 45 % Kaikki yhteensä % 34 % 58 % 56 % Toimialojen lukumäärä ei näytä vaikuttavan keskitetyn projektisalkun yleisyyteen. Monitoimialayritysten toimialoilla on yleisemmin omat projektisalkut kuin kapea-alaisemman yhden toimialan organisaation tulosyksiköillä, mikä on luonnollista. Merkille pantavaa on kuitenkin, että monitoimialayritysten tietohallinnoilla on yleisemmin (77 %) oma projektisalkku kuin yhden toimialan organisaatiolla (45 %). Samoin monitoimialayrityksillä on yhdentoimialan yrityksiä useammin yhteisten kehitysprojektien salkku.

4 Tutkimuksen tulokset organisaation koon näkökulmasta (projektisalkkujen yleisyys): Kategoria N Keskitetty Yhteiset T-alat IT Suuryritykset (Lv >1 000 M ) % 20 % 73 % 60 % Suuret yritykset (Lv M ) % 50 % 70 % 57 % Keskikokoiset (Lv M ) 2 50 % 50 % 50 % Pienet yritykset (Lv <12 M ) % 8 % 25 % 33 % Muut % 43 % 43 % 71 % Kaikki yhteensä % 34 % 58 % 56 % Projektisalkun keskittämisen yleisyys vaikuttaa kasvavan yrityksen koon pienentyessä, joskin on muistettava, että liikevaihdon määrittämisen vaikeuden vuoksi rahoitus- ja vakuutustoiminnan organisaatioiden vastaukset ovat tässä taulukossa rivillä Muut. Yhteisten projektien salkun yleisyys on suurimmillaan (50 %) suurissa organisaatioissa (liikevaihto yli 25 mutta alle miljoonaa euroa). Yllättäen suurimmissa yrityksissä yhteisten projektien salkun yleisyys on merkittävästi pienempi (20 %). Syy ei selviä tutkimuksesta. Toimialakohtaisten projektisalkkujen yleisyys on suurin (70-73 %) suuryrityksissä ja suurissa yrityksissä (liikevaihto vähintään 25 miljoonaa euroa) ja yleisyys vähenee voimakkaasti yrityskoon pienetessä. Yrityksen pienetessä yritysten osien keskimääräinen koko pienenee, jolloin erityisesti kyky monien yhtäaikaisten omien projektien vetämiseen pienenee. Myös tietohallinnon oman projektisalkun yleisyys korreloi selvästi organisaation koon kanssa. Suurimmissa yrityksissä tietohallinnon oma projektisalkku on vielä yleinen (57-60 %), keskisuurissa tilanne on fifty-fifty ja pienemmissä enää joka kolmannella on oma IT:n projektisalkku. Projektitoimistot ovat harvinaisia Tutkimuksen vastauksista identifioiduista organisaatioista (N=43) kaikkiaan 44 %:lla on yksi tai useampia projektitoimistoja kehitystoimintaa varten %:lla ei projektitoimistoa ole mutta sen tehtävät on organisoitu muulla tavoin. Lopuilla 28 %:lla ei projektitoimistoa ole ollenkaan. Tutkimuksen tulokset toimialoittain (projektitoimiston yleisyys): Kategoria N Yksi Useita Muuten Ei Teollisuus 9 22 % 22 % 22 % 33 % Rakentaminen 4 13 % 38 % 50 % Tukku- ja vähittäiskauppa 3 33 % 67 % Informaatio ja viestintä 6 33 % 25 % 42 % 0 % Rahoitus- ja vakuutustoiminta 7 93 % 7 % Muut toimialat % 7 % 28 % 36 % Kaikki yhteensä % 15 % 28 % 28 % Rahoitus- ja vakuutustoiminnan organisaatioilla on hyvin yleisesti (93 %) yksi ja keskitetty projektitoimisto tai useita (7 %). Seuraava toimiala tulee kaukana perässä: informaatio- ja viestintäalan organisaatioista joka 2 Näiden lisäksi projektiluontoista liiketoimintaa harjoittavilla organisaatioilla (esimerkiksi rakennusliikkeet) on projektitoimistoja myös liiketoiminnassaan.

5 kolmannella on keskitetty projektitoimisto ja joka neljännellä useita. Teollisuudessa yksi tai useampi projektitoimisto löytyy tuskin joka toisesta organisaatiosta; muilla toimialoilla on projektitoimistoja vielä vähemmän. Tutkimuksen tulokset organisaation toimialojen lukumäärän näkökulmasta (projektitoimiston yleisyys): Kategoria N Yksi Useita Muuten Ei Monitoimialaorganisaatiot % 24 % 24 % 12 % Yhden toimialan organisaatiot % 10 % 27 % 38 % Kaikki yhteensä % 15 % 26 % 28 % Monitoimialaorhanisaatioilla on merkitseväsi yleisemmin (58 %) yksi tai useampia projektitoimistoja kuin yhden toimialan organisaatioilla (35 %). Projektitoimisto puuttuu ja sen tehtävät on hoitamatta useammassa kuin joka toisessa yhden toimialan organisaatiossa. Tutkimuksen tulokset organisaation koon näkökulmasta (projektitoimiston yleisyys): Kategoria N Yksi Useita Muuten Ei Suuryritykset (Lv >1 000 M ) 9 17 % 50 % 33 % Suuret yritykset (Lv M ) % 8 % 28 % 39 % Keskikokoiset (Lv M ) % Pienet yritykset (Lv <12 M ) 4 50 % 50 % Muut % 5 % 9 % 18 % Kaikki yhteensä % 15 % 26 % 28 % Suuryritykset ovat kaikki organisoineet projektitoimiston jollain tavalla: kahdella kolmesta on yksi tai useampia projektitoimistoja ja kolmannes on organisoinut projektitoimiston muuten. Yrityskoon pienetessä projektitoimistojen yleisyys vähenee.

6 Priorisointi Valvonta Seuranta Raportointi Valmistelun tuki Toteutuksen tuki Jälkiraportoinnin tuki Projektikulttuuri Priorisointi Valvonta Seuranta Raportointi Valmistelun tuki Toteutuksen tuki Jälkiraportoinnin tuki Projektikulttuuri CxO Mentor Oy TIEDOTE Projektitoimiston tehtävät selkeitä Tutkimuksen mukaan projektitoimiston tehtäväkenttä näytti keskittyvän projektien seurantaan (79 %), raportointiin (82 %) sekä projektien valmistelun (64 %) ja toteutuksen tukemiseen (71 %). Lisäksi projektitoimistoilla oli selvästi roolia projektikulttuurin kehittämisessä (64 %) ja projektien valvonnassa (54 %). Näitä harvemmin projektitoimisto tuki jälkiraportointia (46 %) tai osallistui projektien priorisointiin (29 %). Tutkimuksen tulokset toimialoittain (projektitoimiston tehtävät): Kategoria N Teollisuus 4 50 % 50 % 75 % 75 % 100 % 75 % 50 % 50 % Informaatio ja viestintä 5 60 % 60 % 60 % 20 % 80 % 40 % 80 % Rahoitus- ja vakuutustoiminta 7 43 % 43 % 100 % 100 % 100 % 100 % 86 % 100 % Muut toimialat % 50 % 58 % 67 % 33 % 50 % 25 % 33 % Kaikki yhteensä % 54 % 79 % 82 % 64 % 71 % 46 % 64 % Teollisuustoimialan organisaatioissa projektitoimiston tehtävät ovat kaikkein laajimmat, sillä vähintään joka toisessa organisaatiossa kaikki projektisalkun hoidon tehtävät (priorisointi, valvonta, seuranta ja raportointi), projektitoiminnan tuen tehtävät (valmistelun, toteutuksen ja jälkiraportoinnin tuki) sekä projektikulttuurin kehittämisen tehtävät on katettu. Rahoitus- ja vakuutustoiminnassa puolestaan projektitoimiston tehtävät ovat selkeimmät, sillä niihin kuuluu (yleisyys %) projektien seuranta, raportointi ja tuki sekä projektikulttuurin kehittäminen. Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa esitetyistä tehtävistä projektien priorisointi sekä projektien jälkiraportoinnin tukeminen eivät yleensä kuulu projektitoimiston tehtäviin. Tutkimuksen tulokset organisaation toimialojen lukumäärän näkökulmasta (projektitoimiston tehtävät): Kategoria N Monitoimiala % 57 % 79 % 93 % 71 % 71 % 50 % 57 % Yksi toimiala % 50 % 79 % 71 % 57 % 71 % 43 % 71 % Kaikki yhteensä % 54 % 79 % 82 % 64 % 71 % 46 % 64 %

7 Priorisointi Valvonta Seuranta Raportointi Valmistelun tuki Toteutuksen tuki Jälkiraportoinnin tuki Projektikulttuuri CxO Mentor Oy TIEDOTE Yhtä lukuun ottamatta kaikkien projektitoimiston tehtävien yleisyys (50-93 %) oli monitoimialaorganisaatioissa suurempi kuin yhden toimialan organisaatioissa (43-79 %), joskin erot eivät olleet suuria. Projektien priorisointi puolestaan kuuluu yleisemmin (36 %) yhden toimialan kuin monen toimialan organisaatioiden projektitoimistojen tehtäviin (21 %). Tutkimuksen tulokset organisaation koon näkökulmasta (projektitoimiston tehtävät): Kategoria Suuryritykset (Lv >1 000 M ) Suuret yritykset (Lv M ) Keskikokoiset (Lv M ) Pienet yritykset (Lv <12 M ) N 8 25 % 75 % 75 % 75 % 88 % 75 % 50 % 63 % 9 33 % 44 % 78 % 78 % 44 % 56 % 22 % 44 % 0 0 % % 100 % 100 % 100 % 50 % 50 % Muut 9 33 % 33 % 78 % 89 % 78 % 78 % 67 % 89 % Kaikki yhteensä % 54 % 79 % 82 % 64 % 71 % 46 % 64 % Projektitoimiston tehtävät suuryrityksissä ja suurissa yrityksissä olivat muutoin hyvin samankaltaiset mutta projektien valvonta ja projektien tukeminen kuuluivat selvästi yleisemmin suuryritysten kuin suurten yritysten projektitoimistojen tehtäviin. Pienempien yritysten kohdalla vertailu on mahdotonta otoksen pienuuden vuoksi. Muut-ryhmään kuuluvat organisaatiot ovat enimmäkseen rahoitus- ja vakuutusalan organisaatioita, joiden tilanne on hyvin samankaltainen suuryritysten tilanteen kanssa.

8 Kokonaisarkkitehtuurityö kuuluu tietohallinnolle Kokonaisarkkitehtuuri kuuluu yleensä (65 %) tietohallinnon vastuulle. Vain joka yhdeksäs on sisällyttänyt kokonaisarkkitehtuurin kehitystoiminnan tai erillisen arkkitehtuuriyksikön tehtäviin. Joka neljäs on puolestaan hajauttanut vastuun kokonaisarkkitehtuurista. Tutkimuksen tulokset toimialoittain (vastuu kokonaisarkkitehtuurista): Kategoria N Kehitys IT Erillinen Hajautettu Teollisuus 8 6 % 81 % 13 % Rakentaminen 3 33 % 67 % Informaatio ja viestintä 3 67 % 33 % Rahoitus- ja vakuutustoiminta 8 25 % 75 % Julkishallinto 3 67 % 33 % Muut toimialat 8 50 % 50 % Kaikki yhteensä 33 8 % 65 % 3 % 24 % Kokonaisarkkitehtuuri kuuluu yleensä tietohallinnon tehtäviin mutta selkeän poikkeuksen tästä tekee rakennusala, jossa kokonaisarkkitehtuuri on kahdessa kolmesta yrityksestä hajautettu. Vain joissakin teollisuuden sekä rahoitus- ja vakuutusalan yrityksistä kokonaisarkkitehtuuri on vastuutettu kehitysyksikölle tai erilliselle arkkitehtuuriyksikölle. Tutkimuksen tulokset organisaation toimialojen lukumäärän näkökulmasta (vastuu kokonaisarkkitehtuurista): Kategoria N Kehitys IT Erillinen Hajautettu Monitoimialaorganisaatiot % 61 % 29 % Yhden toimialan organisaatiot 19 5 % 68 % 5 % 21 % Kaikki yhteensä 33 8 % 65 % 3 % 24 % Organisaation toimialojen lukumäärällä ei ollut suurta merkitystä tuloksissa. Tutkimuksen tulokset organisaation koon näkökulmasta (vastuu kokonaisarkkitehtuurista): Kategoria N Kehitys IT Erillinen Hajautettu Suuryritykset (Lv >1 000 M ) 7 57 % 14 % 29 % Suuret yritykset (Lv M ) 13 4 % 73 % 23 % Keskikokoiset (Lv M ) 0 Pienet yritykset (Lv <12 M ) % Muut % 73 % 9 % Kaikki yhteensä 33 8 % 65 % 3 % 24 % Suuryritykset näyttävät hieman muita useammin organisoivan kokonaisarkkitehtuurin erilliseksi yksiköksi, jolloin se jää pois tietohallinnon vastuulta; muussa suhteessa organisaation koko ei näytä merkitsevän kokonaisarkkitehtuurin vastuutuksessa.

9 Liiketoiminta-arkkitehtuuri ulkona kokonaisarkkitehtuurityöstä Tutkimuksen tulokset toimialoittain (kokonaisarkkitehtuurityön laajuus): Kategoria N Infra Sovellus Tieto Liiketoiminta Teollisuus 8 75 % 88 % 56 % 25 % Rakentaminen % 100 % 100 % 100 % Informaatio ja viestintä % 67 % 67 % 33 % Rahoitus- ja vakuutustoiminta % 100 % 88 % 38 % Julkishallinto % 100 % 100 % 67 % Muut toimialat 8 75 % 88 % 63 % 63 % Kaikki yhteensä % 91 % 74 % 48 % Teknologia- eli infrastruktuuriarkkitehtuuri kuuluu sovellusarkkitehtuurin tavoin lähes jokaisen organisaation kokonaisarkkitehtuuriin ja tietoarkkitehtuurikin rakentamisessa, rahoitus- ja vakuutustoiminnassa sekä julkishallinnossa. Liiketoiminta -arkkitehtuuri kuuluu kokonaisarkkitehtuurityöhön yleisemmin vain julkishallinnossa. Tutkimuksen tulokset organisaation toimialojen lukumäärän näkökulmasta (kokonaisarkkitehtuurityön laajuus): Kategoria N Infra Sovellus Tieto Liiketoiminta Monitoimialaorganisaatiot % 86 % 79 % 50 % Yhden toimialan organisaatiot % 95 % 71 % 47 % Kaikki yhteensä % 91 % 74 % 48 % Organisaation toimialojen lukumäärällä ei ollut suurta merkitystä tuloksissa. Tutkimuksen tulokset organisaation koon näkökulmasta (kokonaisarkkitehtuurityön laajuus): Kategoria N Infra Sovellus Tieto Liiketoiminta Suuryritykset (Lv >1 000 M ) 7 71 % 86 % 71 % 43 % Suuret yritykset (Lv M ) % 85 % 73 % 54 % Keskikokoiset (Lv M ) 0 Pienet yritykset (Lv <12 M ) 2 50 % 100 % 50 % Muut % 100 % 91 % 45 % Kaikki yhteensä % 91 % 74 % 48 % Organisaation koon kasvaessa tieto- ja liiketoiminta-arkkitehtuurien kokonaisarkkitehtuurityöhön kuulumisen yleisyys vähenee. Muutoin organisaation koon merkitys ei ole suuri.

10 Lähteet: Organisaatioiden toimialat on jaoteltu Tilastokeskuksen Toimialaluokitus 2008:n mukaan. Yritysten liikevaihdot on otettu Kauppalehden 2000 suurinta yritystä -palvelusta ja kokoluokat on määritetty Tilastokeskuksen määritelmien mukaan. Lisätietoja: Leading Mentor Reino Myllymäki, CEO Toni Hinkka,

CxO Mentor Oy. Miten johto voi edesauttaa kehityshankkeidensa onnistumista? Reino Myllymäki. CxO Mentor Oy 2012

CxO Mentor Oy. Miten johto voi edesauttaa kehityshankkeidensa onnistumista? Reino Myllymäki. CxO Mentor Oy 2012 CxO Mentor Oy CxO Mentor Oy Miten johto voi edesauttaa kehityshankkeidensa onnistumista? 28.3.2012 Reino Myllymäki Viisasten kiveä etsimässä (Lapis Philosophorum) CxO on pitkään tutkinut erityisesti ITpitoisten

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Johtamiskulttuurin puutteet tärkeimmät liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistoiminnan esteet

Johtamiskulttuurin puutteet tärkeimmät liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistoiminnan esteet Johtamiskulttuurin tärkeimmät liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistoiminnan esteet CxO Academy tutki yhteistyössä IT Forumin ja IT Governance Forumin kanssa liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistoiminnan

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Business haastaa ja IT mahdollistaa - vai miten päin se oli? Reino Myllymäki. CxO Mentor Oy 2013

CxO Mentor Oy. Business haastaa ja IT mahdollistaa - vai miten päin se oli? Reino Myllymäki. CxO Mentor Oy 2013 CxO Mentor Oy Business haastaa ja IT mahdollistaa - vai miten päin se oli? 5.2.2013 Reino Myllymäki Esityksen kolme lähtökohtaa IT:n hyödyntämisen tilanne? Miten liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistyö

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistyön esteet käyvät yrityksille kalliiksi! Reino Myllymäki. CxO Mentor Oy 2011

CxO Mentor Oy. Liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistyön esteet käyvät yrityksille kalliiksi! Reino Myllymäki. CxO Mentor Oy 2011 CxO Mentor Oy CxO Mentor Oy Liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistyön esteet käyvät yrityksille kalliiksi! 21.9.2011 Reino Myllymäki CxO:n tuore tutkimus Tutkimus tehtiin yhteistyönä IT Forumin ja IT

Lisätiedot

Tervetuloa! Tietohallinnon rajapinnat ja organisointi

Tervetuloa! Tietohallinnon rajapinnat ja organisointi Tervetuloa! Tietohallinnon rajapinnat ja organisointi Reino Myllymäki CxO Mentor Oy johtava mentori, päätoimittaja / Tietohallinnon johtaminen 20.11.2014 Reinon aikajana IT-LT-yhteistyö 2.0 Muutosjohtaminen

Lisätiedot

Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2005-2014 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) 15

Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2005-2014 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) 15 Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2005-2014 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) 15 10 11,7 % 9,6 % 7,9 % 8,4 % 7,9 % 6,1 % 5 3,2 % 0-1,5 % -5-2,3 % -10-15 -20-18,40 % -05-06 -07-08 -09-10 -11-12 -13-14 Liikevaihto

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Kartoitus investointi- ja projektiprosessien harmonisointiasteesta. Juuso Äikäs Suomen Projekti-Instituutti Oy

Kartoitus investointi- ja projektiprosessien harmonisointiasteesta. Juuso Äikäs Suomen Projekti-Instituutti Oy Kartoitus investointi- ja projektiprosessien harmonisointiasteesta Juuso Äikäs Suomen Projekti-Instituutti Oy 1 Haastettelukartoitus investointiprojekteista 3 7% 3 7% 5% 1 % Kartoituksen teemana oli investointien

Lisätiedot

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen Pienyritykset taantumassa Suomalaiset yritykset vuosiliikevaihdon mukaan Kumulatiivinen osuus 100,00 % 90,00 % 80,00 % 70,00 % 60,00 % 50,00 % 40,0000 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % Noin 95:llä prosentilla

Lisätiedot

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010 Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 21.1.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2013* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2014 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Pirkanmaan yritysbarometri II/2014. Marraskuu 2014

Pirkanmaan yritysbarometri II/2014. Marraskuu 2014 Pirkanmaan yritysbarometri II/214 Marraskuu 214 Taustatiedot Vastausajankohta vko 44 Vastausprosentti = 18 18 Vastaajat toimialoittain, N 16 157 14 Vastaajat henkilöstömäärän mukaan 12 1 36 4 Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistyö tutkimusten valossa

Liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistyö tutkimusten valossa 1.2. Liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistyö tutkimusten valossa Reino Myllymäki Päätoimittaja Leading Mentor, DI CxO Mentor Oy 1. Tietotekniikan asema liiketoiminnan tulevaisuudessa Suomen talouskasvusta

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015 Pirkanmaan yritysbarometri II/215 Lokakuu 215 Markus Sjölund Pirkanmaan yritysbarometri ll/215 Yhteensä 361 vastausta Kysely lähetettiin Pirkanmaalla 1 651:lle Vastausprosentti = 22 Osuus vastaajista Pirkanmaan

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Relationship Management Kuinka luon toimivan tuottavuuskumppanuuden? Reino Myllymäki. CxO Mentor Oy 2013

CxO Mentor Oy. Relationship Management Kuinka luon toimivan tuottavuuskumppanuuden? Reino Myllymäki. CxO Mentor Oy 2013 CxO Mentor Oy Relationship Management Kuinka luon toimivan tuottavuuskumppanuuden? 9.5.0 Reino Myllymäki Reino Myllymäki Nyt: Leading Mentor, CxO Mentor Oy Puheenjohtaja, IT Forum Päätoimittaja, Tietohallinnon

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Pirkanmaan yritysbarometri I/2015

Pirkanmaan yritysbarometri I/2015 Pirkanmaan yritysbarometri I/215 Huhtikuu 215 Markus Sjölund Taustatiedot Vastausajankohta vko 44 Vastausprosentti = 18 18 Vastaajat toimialoittain, N 16 157 14 Vastaajat henkilöstömäärän mukaan 12 1 36

Lisätiedot

Tutkimus sopimusten määrästä ja sopimusketjuista

Tutkimus sopimusten määrästä ja sopimusketjuista Tutkimus sopimusten määrästä ja sopimusketjuista Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 5/5 Raportti Työ- ja elinkeinoministeriö Tutkimus sopimusten määrästä ja sopimusketjuista /4 Yhteenveto

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Arkkitehtuurityö kunnassa

Arkkitehtuurityö kunnassa Arkkitehtuurityö kunnassa Varkauden kaupungin kokonaisarkkitehtuuri Petri Kapanen Varkauden kaupunki, Maankäyttö 1 Tietohallintolaki Kokonaisarkkitehtuurin kuvausmenetelmien ja kansallisesti yhteisiksi

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Digitalisaatiobarometri 2016: Liiketoiminnan halu kyseenalaistaa vanhat toimintatavat kasvoi

Digitalisaatiobarometri 2016: Liiketoiminnan halu kyseenalaistaa vanhat toimintatavat kasvoi Digitalisaatiobarometri 2016: halu kyseenalaistaa kasvoi Digitalisaatiokysely toteutettiin CxO Professional Oy:n, IT Forumin ja SME IT Forumin yhteistyönä. Ajalla 9.12.2016 15.2.2016 saatiin yhteensä 33

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Pk yritysten toimintaympäristö Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Työllistäminen helpommaksi ja yrittäjyyspolitiikka johdonmukaiseksi Osaamista pidetään suurimpana vahvuutena

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013

SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013 SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U

L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S 2 0 1 7 - L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U Lappi avainlukuina Lapin työpaikoista kaikkiaan 63 prosenttia on yksityissektorilla

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen

Lisätiedot

Viidennes yrityssektorin liikevaihdosta Helsingistä

Viidennes yrityssektorin liikevaihdosta Helsingistä HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 36 Viidennes yrityssektorin liikevaihdosta Helsingistä Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-386-2 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA Juha

Lisätiedot

Turun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä

Turun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme

Lisätiedot

CxO Academy CxO Mentor Oy

CxO Academy CxO Mentor Oy CxO Academy CxO Mentor Oy Miksi projektit epäonnistuvat? 13.11.2012 Reino Myllymäki 2011 Reino Myllymäki, DI CxO Mentor Oy Keskeiset saavutukset ja erityisosaaminen tietohallinnon organisointi ja strategiatyö

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Valmennusohjelma julkisen hallinnon yhteentoimivuuden edistämiseksi Toiminnan kehittäminen 9.2.2015

Valmennusohjelma julkisen hallinnon yhteentoimivuuden edistämiseksi Toiminnan kehittäminen 9.2.2015 Valmennusohjelma julkisen hallinnon yhteentoimivuuden edistämiseksi Toiminnan kehittäminen 9.2.2015 Valmennukset koostuvat aiheista, jotka yhdessä 1. Toiminnan johtaminen muodostavat valmennuspolun Osallistuja

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Kokemuksia yritysarkkitehtuurista

Kokemuksia yritysarkkitehtuurista Kokemuksia yritysarkkitehtuurista Sakari Olli Tieturi OY HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551 kurssit@tieturi.fi Esittely FM Sakari Olli Tieturi OY Tiiminvetäjä

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 26.3.2009 TERVETULOA

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 26.3.2009 TERVETULOA VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 26.3.2009 TERVETULOA VUODEN 2008 TILINPÄÄTÖKSEN, TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINTARKASTUKERTOMUKSEN ESITTÄMINEN TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUKSEN ESITTÄMINEN Oral Hammaslääkärit Oyj, varsinainen

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus 15.2.2007

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus 15.2.2007 Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa Tiedotustilaisuus 15.2.2007 Esityksen sisältö Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto Konsernirekisteri Tilastokeskuksen tilastotietoja ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminnasta

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Työsuojelukysely. Johdanto. Kyselyn toteutus. Teknologiateollisuus ry Metallityöväen liitto ry 24.10.2010. Taustatiedot

Työsuojelukysely. Johdanto. Kyselyn toteutus. Teknologiateollisuus ry Metallityöväen liitto ry 24.10.2010. Taustatiedot Teknologiateollisuus ry Metallityöväen liitto ry 24.10.10 Työsuojelukysely Johdanto Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry toteuttivat keväällä 10 toisen yhteisen kyselyn työturvallisuudesta

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT

KUOPION TYÖPAIKAT KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät

Lisätiedot

Pirkanmaan yritysbarometri I/2015

Pirkanmaan yritysbarometri I/2015 Pirkanmaan yritysbarometri I/215 Huhtikuu 215 Markus Sjölund Pirkanmaan yritysbarometri l/215 Yhteensä 361 vastausta Kysely lähetettiin Pirkanmaalla 1 651:lle Vastausprosentti = 22 Taustatiedot Vastaajat

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Tammikuu 2018 Kiinteät investoinnit vähän alas t&k kääntyy kasvuun Investointi- aste noin 12 % Teollisuuden tutkimus- ja kehitystoiminnan odotetaan kääntyvän noin neljä prosentin

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä

Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä Terveydenhuollon ATK-päivät Jyväskylä 26.05.2009 Mirja Pulkkinen Jyväskylän Yliopisto 1 Miksi kokonaisarkkitehtuuri?

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Salkunhallinta tutkimus

Salkunhallinta tutkimus Salkunhallinta 2007- tutkimus Thinking Business Group 2007 Thinking Business & Quiet Water Thinking Business Liikkeenjohdon konsultointi sekä johtamisen työvälineiden ja menetelmien kehittämineen ja markkinointi

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Digitalisaatiobarometri 2015: Digitalisaatio etenee katseet vielä vanhassa

Digitalisaatiobarometri 2015: Digitalisaatio etenee katseet vielä vanhassa Digitalisaatiobarometri 2015: Digitalisaatio etenee katseet vielä vanhassa Digitalisaatiokysely toteutettiin CxO Professional Oy:n, IT Forumin ja ICT Leaders Finland ry:n yhteistyönä. Ajalla 18.11.2015

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Työvoimakustannustutkimus 2012

Työvoimakustannustutkimus 2012 Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Työvoimakustannustutkimus 2012 Tehdyn työtunnin kustannus työnantajalle 31,6 euroa vuonna 2012 Työvoimakustannukset olivat Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimuksen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2017

Keski-Suomen Aikajana 4/2017 Keski-Suomen Aikajana 4/2017 Tilanne 30.6.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu jatkui kiivaana vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2013

Pk-yritysbarometri. Kevät 2013 Pk-yritysbarometri Kevät 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

Tietoarkkitehtuuri nyt!

Tietoarkkitehtuuri nyt! 1 Tietoarkkitehtuuri nyt! - tietoarkkitehtuuri tietovarastoinnin kivijalkana - miten ratkaista lähes kaikkia vaivaava tietojen siiloutumistauti - miten saada käyttäjät määrittelyyn mukaan Ari Hovi Ari

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihto päätoimialoittain

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2017

Keski-Suomen Aikajana 3/2017 Keski-Suomen Aikajana 3/2017 Tilanne 31.3.2017, julkaisuvapaa 4.7.2017 klo 10.00 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu kiihtyi teollisuuden avulla ja on syntynyt positiivinen kasvunkierre Aikajana 4/2017 julkaistaan

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Vaasassa 25.03.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin

Lisätiedot

Talonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 7,6 miljardia euroa vuonna 2016

Talonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 7,6 miljardia euroa vuonna 2016 Rakentaminen 2017 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset 2016 Talonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 7,6 miljardia euroa vuonna 2016 Tilastokeskuksen mukaan vähintään

Lisätiedot

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Yritysrahoituskysely 2012 Taulukko 1. Yritysten toimialat, % T a ulukko 1. Yrityste n toimia la t, % Teollisuus 23 Sähkö-, kaasu ja vesihuolto 3 Rakentaminen 12 Tukku- ja vähittäiskauppa 18 Majoitus- ja

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

PORIN SEUTU & SATAKUNTA

PORIN SEUTU & SATAKUNTA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: PORIN SEUTU & SATAKUNTA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet ihmisten

Lisätiedot

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5.

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5. Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7..27 Taustaa Tutkimustieto perhevapaiden käytöstä ja kustannuksista yrityksille

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Hämeenlinna 12.05.2010 2010 Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000

Lisätiedot