Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa
|
|
- Leo Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa ja tutustuttuasi Ahdin Akatemiaan tietosi ovat varmasti karttuneet niin, että kysymyksiin vastaaminen sujuu kuin vettä vain! Amazonas 1. a) Missä päin maapalloa on sademetsiä? Väritä maailmankarttaan sademetsäalueet vihreällä. (Maailmankartan saat halutessasi tulostettua myös Ahdin Akatemian kartat-osiosta.)
2 b) Tarkista oletko merkinnyt oikeat alueet karttaasi osoitteesta c) Nimeä sen jälkeen alueet värittämääsi karttaan maailmankartastoa apuna käyttäen. Miksi sademetsäalueet sijoittuvat juuri merkitsemillesi alueille? d) Mikä sademetsäalueista on suurin? 2. Kerro, minkälaiset ilmasto-olosuhteet sademetsässä vallitsevat. 3. Mitä voit sanoa sademetsien eliömääristä ( eliöt= kasvit ja eläimet)? 4. Mainitse eläinlajeja, jotka elävät sademetsissä. 5. Mitä Amazonin alueen eläimiä löydät Särkänniemen akvaariosta? 6. Mitkä tekijät ovat uhkia sademetsille?
3 Kalojen lisääntyminen Täydennä: 1. Kalojen lisääntymistapahtumaa vedessä kutsutaan. Siinä naaraskala laskee veteen, uroskala puolestaan laskee veteen. Niistä kuoriutuu tietyn ajan kuluttua. Kaikilla kalalajeilla mätimunat eivät kehitykään vedessä, vaan. Tällöin poikaset tulevat veteen vasta kuoriuduttuaan. 2. Vertaile delfiinin (joka on nisäkäs), ja kalan lisääntymistä. Mitä eroja havaitset a) siinä, missä paikassa poikanen kehittyy? b) siinä, miten syntynyt poikanen saa ravintonsa? c) poikasen hoidossa? d) Mitä muita eroja on nisäkkäillä ja kaloilla? Huom! Delfiinistä tietoa saat täältä:
4 Kalojen ravinto 1. Etsi akvaariosta sellainen kala, jolla on terävät hampaat. Mikä on lajin nimi? 2. Millaista ravintoa se syö? (Tarkista opastetaulusta tai Ahdin Akatemiasta) 3. Löydätkö Akvaariosta sellaisen kalan, jolla on imusuu? Mitä se syö? Tarkkaile Akvaariossa, kuinka tällainen kala ruokailee. 4. Tiedätkö mikä on ravintoketju? Jos et, niin lukaise mielenkiintoista tietoa ensin ravintoketjuista osoitteessa: 5. Tämän jälkeen klikkaa kuvaa Ahdin Akatemiassa osoitteessa: Kuvaan on piilotettu tietoa ravintoketjun eri portaille kuuluvista eläimistä - hajottajista, kuluttajista ja tuottajista. Klikkaa linkin kuvaa eri kohdissa, ja voit lukea niistä lisää. Kirjoita tähän sen jälkeen esimerkkieläin tai -kasvi - tuottajasta - kuluttajasta - hajottajasta 6. Keksi itse yksi järven eliöstöstä koostuva ravintoketju. Mä olen ihan ulapalla
5 Lajinkehitys ja sopeutuminen 1) Yhdistä seuraavat ominaisuudet oikeaan eläimeen. Voit käydä kurkkaamassa lisätietoa myös Merinisäkäsakatemiasta: Delfiini Kala Ruumiinlämpö tasainen ulkoilmasta riippumatta (ovat ns. tasalämpöisiä). Nelilokeroinen sydän, jossa hapellinen ja hapeton veri eivät sekoitu keskenään. Karvoitusta kehonsa suojana ainakin jossain vaiheessa kehitystä. Eivät synnytä ns. eläviä poikasia, vaan yleensä ne munivat mätimunansa veteen, jossa uros hedelmöittää ne maidilla. Sydän on kaksilokeroinen. Hengittävät ilmaa keuhkoillaan. Imettävät poikasiaan. Hengittävät siten, että ne suodattavat vettä kidustensa kautta, ja saavat samalla veteen liuennutta happea verenkiertoonsa. Suojapeitteenä suomut. Kylmäverisiä, eli niiden ruumiinlämpö vaihtelee ympäristön lämpötilan mukaan. Poikaset kehittyvät emon kohdussa
6 Suomen järvet ja kalasto 1. Ohessa on lueteltu 7 suurinta suomalaista järveä. Numeroi järvet suuruusjärjestykseen siten, että merkitset suurimman järven kohdalle numeron 1 ja niin edelleen. Tarkista asia Ahdin akatemiasta JÄRVI Iso-Kalla Inari KOKO Keitele Suur-Saimaa Oulujärvi Päijänne Iso-Pielinen 2. Yhdistä viivalla oikea kuva ja kalalaji toisiinsa. kampela ahven taimen särki hauki kuha
7 Kalan rakenne Klikkaa Ahdin Akatemiassa sivulle: Seuraavaksi klikkaa kalan kuvaa. Nyt voimme tehdä yhdessä kalalle virtuaalisen leikkauksen, ja tutkia mitä kala pitää sisällään. Leikkaus alkakoon! 1. Tarkastele kalan ulkomuotoa. Kuvaile sitä. Mitkä seikat kalassa tekevät siitä hyvin vesielämään sopeutuneen? 2. Millainen on kalan näköaisti? 3. Eri kalalajien suut ovat eri näköisiä, kokoisia ja muotoisia. Mitä kalan suun sijainnista ja muodosta voi päätellä? 4. Mikä on kalan evien tehtävä? Siirry klikkaamalla kalan sisäelimiin ( klikkaa 2 kertaa eteenpäin). 5. Etsi ja vedä viiva kuvaan, missä on kalan suoli uimarakko kidukset munuaiset sukurauhaset sydän 6. Mikä tärkeä tehtävä on kalan uimarakolla? 7. Mikä tehtävä on munuaisilla? 8. Mihin kala käyttää kiduksiaan?
8 * Lisätehtävä: 9. Vertaile ihmisen ja kalan luurankoa. a) Mitä yhtäläisyyksiä löydät luurangoista? b) Merkitse kuvaan punaisella nuolella ihmisen lantioluut. Onko kalalla lantioluita? Entä jalkoja tai käsiä muistuttavia luita? Miksi kutsutaan kalan kylkiluiden paikalla olevia luita?
9 Koralliriutan värikästä elämää Vesistöissä elelee selkärankaisten (kalat, matelijat, sammakkoeläimet, nisäkkäät) lisäksi myös paljon selkärangattomia eläimiä. Selkärangattomilla eläimillä tarkoitetaan monisoluisia eläimiä, joilta puuttuu sisäinen tukiranka, selkäranka. Varsinkin koralliriutoilla selkärangattomien eläinten monimuotoisuus on huikea. Mainitse ainakin 5 erilaista meressä elävää selkärangatonta eläintä. Tunnistatko viereisissä kuvissa olevat Särkänniemen selkärangattomat? Nimeä ne kuvien alapuolelle Ihan helppoa! Tosi helmee!
Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen
Tehtävät Lukuun 15. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Eliöiden kehittyminen vesielämään sopeutuneista eliöistä maalla eläviin kasveihin ja eläimiin vaati monia muutoksia niiden
LisätiedotKaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja
Eläinten luokittelu Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
Lisätiedot3. Miten selität sopeutumien synnyn alkuvalailla luonnonvalintateoriaan perustuen?
DELFIINIEN EVOLUUTIO: 1. a) Ensimmäiset monisoluiset eläimet kehittyivät maapallolle noin 1 miljardi vuotta sitten. Piirrä siitä lähtien aikajana, joka kuvaa monisoluisten eläinten evoluutiota; missä järjestyksessä
Lisätiedotystävämme DELFIINIT teksti ja kuvitus Giovanni Bearzi
ystävämme DELFIINIT teksti ja kuvitus Giovanni Bearzi TÄMÄN KIRJAN OMISTAA VÄRIKYNILLÄSI VOIT TEHDÄ TÄSTÄ KIRJASTA VIELÄ KAUNIIMMAN ystävämme DELFIINIT Teksti ja kuvitus: Giovanni Bearzi (1994) Verkkoversio:
Lisätiedot2. Kuvittele, että sukellat delfiinin kanssa meren syvyyksiin. Mitä näet? Piirrä näkemäsi delfiinin silmin.
ELINALUEET: 1. Minkälaisissa vesissä pullonokkadelfiinit asustavat? 2. Kuvittele, että sukellat delfiinin kanssa meren syvyyksiin. Mitä näet? Piirrä näkemäsi delfiinin silmin. 3. Miksi pullonokkadelfiinit
LisätiedotKalasta tietoa -visa Tehtävät
Kalasta tietoa -visa Tehtävät 1. Mikä kala? Yhdistä viivalla kalan nimi ja kalan kuvan SÄRKI VINKKI Ahvenella on raitoja Hauella on laikkuja AHVEN HAUKI 2. Kalan evät Yhdistä viivalla evä kalan kuvaan
LisätiedotNäin käytät oppikirjaa
2 3 Opetushallitus ja tekijät Opetushallitus PL 380 00531 Helsinki oph.fi/verkkokauppa Ulkoasu ja taitto: Anni Mikola Kuvitus ja kuvatoimitus: Maija Karala Selkomukautus: Ari Sainio Tuottaja: Salla Peltola
LisätiedotVastauksia ala-asteen tehtäviin
Vastauksia ala-asteen tehtäviin 1/13 Osa tehtävistä pohdintatehtäviä, joihin ei löydy vastauksia! Luokittelu 1. a) Ympyröi seuraavista ne eläinlajit, jotka kuuluvat nisäkkäisiin: -- Hevonen, koira, saimaannorppa,
LisätiedotEVOLUUTIO: 1.Vertaa kuvia delfiinistä (nisäkäs), kilistä (nisäkäs) ja haista (kala) toisiinsa.
EVOLUUTIO: 1.Vertaa kuvia delfiinistä (nisäkäs), kilistä (nisäkäs) ja haista (kala) toisiinsa. Mitä yhteistä delfiinillä on a) kilin kanssa b) hain kanssa? 2. a) Kumman, kilin vai hain, kanssa löysit enemmän
LisätiedotKeski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros
LisätiedotLuku 21. Evoluution perusteet
1. Evoluutio käsitteenä a. Mitä käsite evoluutio tarkoittaa? b. Miten evoluutiota tapahtuu? c. Mitkä ovat evoluution päämääriä? 2. Evoluution todisteita Mitä seuraavat evoluution todisteet osoittavat evoluutiosta?
LisätiedotHiilidioksidipitoisuuden tutkiminen
Kannuksen lukio Mediahuoneessa ja maastossa -oppimisympäristöjen kehittämishanke Biologia Tutkimuksen suunnittelivat ja toteuttivat BI2-kurssilla toisen vuoden opiskelijat Salla Koskela ja Venla Typpö
LisätiedotOpettajan. ABCs. Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan
ABCs ja Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan oppilaat Euroopan merieläimistön elämään ja samalla oppimaan aakkoset ja kirjoittamisen. Lyhyt esittely yksilöityjen eläimien
LisätiedotSisällys Maapallo täynnä elämää Ympäri Eurooppaa
Sisällys Maapallo täynnä elämää 1 Erilaisia eliöitä... 8 2 Pieni ja kestävä itiö... 12 3 Siemenestä kasviksi... 18 4 Tasalämpöiset selkärankaiset... 22 5 Vaihtolämpöiset selkärankaiset... 26 6 Selkärangattomia
Lisätiedot4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön
4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien
LisätiedotKupari mg/kg tp. Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp
Taulukko 6. Kierros 2 Jormasjärvi Jormasjärvi ahven 0,037 0,78 0,023
LisätiedotVesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
LisätiedotKalasta tietoa -visa Tehtävät
Kalasta tietoa -visa Tehtävät 1. Nimeä kalalajit 1. 1. 2. 2. 3. 4. 3. 4. 5. 5. 6. 6. Yksi kaloista on Suomen kansalliskala, ympyröi kala 2. Rastita oikea vaihtoehto 1. Kalan iän voi määrittää suomuista,
LisätiedotKalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT
Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Mihin tarvitaan kalastuksen säätelyä? Halutaan turvata (taloudellisesti tärkeiden)
LisätiedotKalan syöntisuositusten uudistamistarve
EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset
LisätiedotBIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka
1. kurssi 7. luokka Kurssin tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään elämän perusilmiöitä ja vesiekosysteemien rakennetta ja toimintaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan ja luokittelemaan
Lisätiedot3. Miten selität sopeutumien synnyn alkuvalailla luonnonvalintateoriaan perustuen?
EVOLUUTIO: 1. a) Ensimmäiset monisoluiset eläimet kehittyivät maapallolle noin 1 miljardi vuotta sitten. Piirrä siitä lähtien aikajana, joka kuvaa monisoluisten eläinten evoluutiota; missä järjestyksessä
LisätiedotOpettajan opas. Biologian ogian ja maantiedon. Kirsi Agge Terhi Ahonen Sanna Heiskanen Kalle Juuti Merike Kesler Jola Purme Anna Uitto
Opettajan opas Biologian ogian ja maantiedon 5 Kirsi Agge Terhi Ahonen Sanna Heiskanen Kalle Juuti Merike Kesler Jola Purme Anna Uitto 1 Maapallo täynnä elämää Jakson tavoitteet Oppilaan tiedolliset tavoitteet
LisätiedotKokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä
Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti
LisätiedotTIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa
Helpompi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin
LisätiedotKaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja
Ravintoketjut Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan
LisätiedotSULJE IKKUNA. Peli 1 Muistipeli / Ikäsuositus 4+
Sivu 1/7 SULJE IKKUNA 45 kauniisti kuvitettua a kuvaavat 15 eri eläinlajiin kuuluvaa uivaa eläintä. Kuvat on jaettu kolmeen osaan. Kaikissa pelivariaatioissa pyritään muodostamaan kokonaisia kuvia keräämällä
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotNovaja Ladoka. Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen. 27.2.2009 SKYI / Pasi Korvonen
Novaja Ladoka Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen Kalan kulku järvestä jalostukseen ja kauppoihin Kalan laatu Kala elintarvikkeena Esityksen rakenne Muikun troolaus video Kylmäketju
LisätiedotSuojellaan yhdessä meriämme!
Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta
LisätiedotJohdatus biologian opetukseen kevät 2018 Oppimateriaali Nelli Aalto, Lauri Perkiö & Susanna Stenberg. Nisäkkäät
Johdatus biologian opetukseen kevät 2018 Oppimateriaali Nelli Aalto, Lauri Perkiö & Susanna Stenberg Nisäkkäät Nelli Aalto 2018 Nisäkkäiden kehityshistoria Nykypäivänä nisäkkäät asuttavat lähes jokaista
LisätiedotOULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III
OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III 1) Elämää tuntureilla Tunturi-Lapissa luonnonolot ovat ankarat. Tuntureiden eläimet ovat sopeutuneet niukkaan kasvillisuuteen ja lyhyeen kesään. Etsi keväisestä
LisätiedotLasten ympäristöopas
Lasten ympäristöopas Vuodenajat Yhdistä oikeaan vuodenaikaan: Lintu aamuvarhain herää pesään aineksia kerää. On siis Ämpäri, lapio ja hiekkalinna, uimapuku ja pyöränpinna. On siis Siili penkoo lehtikasaa,
LisätiedotPörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa
Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus Lasten Yliopisto, Seinäjoki, 16.4.2016 Luennon sisältö Mitä ovat hyönteiset ja madot Mikä on niiden rooli
LisätiedotPosionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö
Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Viljelijätilaisuus 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä, SYKE Järvien tilassa muutoksia Järvillä havaittu rehevöitymisen merkkejä satunnaisia sinileväkukintoja,
Lisätiedot2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja
2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja Tavoite: Oppilaat oppivat löytämään ja tunnistamaan ekosysteemipalveluja Vaikeusaste: vaikea Aineisto: - Jokaiselle ryhmälle digikamera tai puhelinkamera - Kannettava
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotUnelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke
Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotMerimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä
Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat
LisätiedotKeskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).
Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, mitä lajien uhanalaisuus tarkoittaa käsitteenä. Oppilas oppii, miten tärkeää on ottaa yhdessä vastuuta maapallosta ja sen eliöistä niissä ympäristöissä, joissa liikumme.
LisätiedotOMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus
Harjoite 12: Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat ratkaisevat paperi- ja
LisätiedotKOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja
KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja Marjut Mykrä Piirrokset: Susanna Alakarhu ja Henna Latvala Valokuvat: Katja Haukilehto, Unto Tapio, Susanna Alakarhu, Varpu Rajala ja
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotMikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin?
ELÄKÖÖN ELÄMÄ Elollinen ja eloton Mikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin? Luonto Maapallolla jaetaan elolliseen ja elottomaan
LisätiedotEliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma
Eliökunnan kehitys BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma elämän historia on jaoteltu kausiin: elämän esiaika elämän vanha aika elämän keskiaika elämän uusi aika maailmankausien rajoilla on selkeitä muutoksia
LisätiedotJÄNNITTÄVÄT JÄRVET. Kerhosuunnitelma LUMA-koulutus 2017 Tuuli Laukkanen
Kerhosuunnitelma LUMA-koulutus 2017 Tuuli Laukkanen JÄNNITTÄVÄT JÄRVET -5 kerhokertaa -noin 60min/kerta -ikäryhmä: 9-12v. -sijainti: Vesijärven ympäristö Kerhon tarkoitus on tutustuttaa lapset järvien
LisätiedotLonginoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA
Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä
LisätiedotMillä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot
LisätiedotKalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi
Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi
LisätiedotLuvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan?
Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan? Tarkoittaa maapallon tai jonkun sen osan monimuotoisuutta. Lajin sisäinen monimuotoisuus; Biodiversiteetti on elävän
LisätiedotJoutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014
Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset
LisätiedotPielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
LisätiedotVastauksia yläasteen ja lukion delfiinitehtäviin
1/22 Vastauksia yläasteen ja lukion delfiinitehtäviin Osa tehtävistä pohdintatehtäviä, joihin ei löydy vastauksia!! Luokittelu 2. Pullonokkadelfiini ja hai ovat meren asukkaita. Ne näyttävät hyvin paljon
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle
Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit
LisätiedotPuulaveden villi järvitaimen
Puulaveden villi järvitaimen Jukka Syrjänen 1,2, Jouni Kivinen 1, Matti Kotakorpi 1,2, Miika Sarpakunnas 1,2, Kimmo Sivonen 1,2, Olli Sivonen 1 & Ilkka Vesikko 1,2 Jyväskylän yliopisto (1), Konneveden
LisätiedotVesijärven ötököitä. kasveja
Vesijärven ötököitä kasveja JA Vesijärvi sijaitsee Lahden, Hollolan ja Asikkalan alueella ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä. Vesijärvi laskee Etelä-Päijänteeseen Vääksynjoen kautta. Muodoltaan
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotTekemistä varhaiskasvatukseen
Tekemistä varhaiskasvatukseen Ympäristöviikko on vihreitä tekoja ja hauskaa yhdessäoloa! Osallistumalla voit osoittaa ympäristöasioiden tärkeyden ja arvostuksesi luontoa kohtaan. Seuraavilla sivuilla on
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotVuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta.
BIOLOGIA JA MAANTIETO Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja
LisätiedotLataa Korallimeren otuksia - Ken Malanin. Lataa
Lataa Korallimeren otuksia - Ken Malanin Lataa Kirjailija: Ken Malanin ISBN: 9789529166725 Sivumäärä: 29 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 34.26 Mb Tiedätkö miten meritähti syö? Entä millainen kala on siipisimppu,
LisätiedotRiittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?
Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet
LisätiedotKALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1
KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1 Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Noitasaaren rannasta Pohjois-Konnevedeltä löytynyt tuhatkunta vuotta vanha uistin. Rautalammin
LisätiedotVJS-96 Black Panthers joukkueen www-sivujen käyttöohjeet
Pekka Penttala 9.11.2008 1 (11) VJS-96 Black Panthers joukkueen www-sivujen käyttöohjeet VJS-96 Black Panthers joukkueen www-sivujen käyttöohjeet... 1 1 Yleistä www-sivujen käytöstä... 2 2 Sivujen osoitteet...
LisätiedotVESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA
VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA JOKAISELLA LINTULAJILLA ON OMA EKOLOGINEN LOKERONSA 11 14 15 16 12 1 2 13 17 3 4 5 6 7 8 9 10 1. sinisorsa, 2. töyhtöhyyppä, 3. rantasipi,
LisätiedotKalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin
Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Antti Lappalainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 7.12.2010 Tavoitteet: 1. Kehittää toimivia ja kustannustehokkaita menetelmiä rannikon talouskalalajien lisääntymisalueiden
LisätiedotVASTAUS: Meritaimen, järvilohi, Saimaan nieriä ja meriharjus LÄHDE: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010
YLEISEN SARJAN KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 2012 JOUKKUEKYSYMYS 1. Suomen Ympäristökeskuksen julkaisussa Punainen Kirja 2010 on luokiteltu eliölajien uhanalisuusarvioinnit. Mitkä neljä kalakantaa on kirjassa
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotLataa Lapsen oma eläinkirja - Maarit Varpu. Lataa
Lataa Lapsen oma eläinkirja - Maarit Varpu Lataa Kirjailija: Maarit Varpu ISBN: 9789522304346 Sivumäärä: 95 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 10.96 Mb Tässä värikkäässä eläinkirjassa tutustutaan suomalaisiin
LisätiedotVantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015
Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen virtavesikunnostukset ja jätevesiylivuotojen vähentäminen -seminaari 26.4.2016 Ari Haikonen Sauli Vatanen
LisätiedotRAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS
CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä
LisätiedotHaitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä
Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä Markku Pursiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Haitalliset vieraslajit Suomessa Toimittajaseminaari Säätytalo, Snellmanninkatu 9-11, Helsinki Sisävesien
LisätiedotINDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI ESIOPETUKSEEN
INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI ESIOPETUKSEEN Induktiivisen päättelyn opetuskuvat Tehtävät 1 ja 2 Ryhmän muodostaminen ja ryhmän laajentaminen 1. Jaa palikat kahteen ryhmään. Ryhmän muodostaminen
LisätiedotIHN Suomessa Hanna Kuukka-Anttila, FM Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö
IHN Suomessa Hanna Kuukka-Anttila, FM Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö Kalojen IHN-tauti Tarttuva vertamuodostavan kudoksen kuolio Infectious haematopoietic necrosis Helposti leviävä eläintauti
Lisätiedoto l l a käydä 13.1. Samir kertoo:
13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.
LisätiedotMikä on elinympäristö?
Elinympäristöt Mikä on elinympäristö? Elinympäristöt Elinympäristö eli habitaatti on tietynlainen paikka, jossa vallitseviin olosuhteisiin tietty eläin on sopeutunut: se oleilee, elää ja lisääntyy siellä.
LisätiedotToimintapaketti SUOMENLAHTI-NÄYTTELYN kävijöille
Toimintapaketti SUOMENLAHTI-NÄYTTELYN kävijöille Tämä toimintapaketti on osa Suomenlahti-vuoden näyttelyä. Toimintapaketin tavoitteena on innostaa kävijöitä perehtymään materiaaliin syvällisemmin. Tehtävät
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
Lisätiedot,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU
,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU Tässä pääsette tutustumaan Internet Explorerin (IE) käyttöön. Muitakin selainversioita löytyy, kuten esimerkiksi Netscape, Opera ja Mozilla. Näiden muiden selainten
LisätiedotALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin
ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin
LisätiedotEliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma
Eliömaailma BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Aitotumalliset l. eukaryootit Esitumalliset l. prokaryootit kasvit arkit alkueliöt sienet bakteerit eläimet Eliökunnan sukupuu Tumattomat eliöt
Lisätiedotkysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!
Haasteellisempi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin
LisätiedotSuomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari
Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari 25.1.2018 Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus / kalatalouspalvelut-yksikkö Helsingin aluetoimisto 1 Sisältö 1. Kalakannat
Lisätiedotluontopolkuja punaisilla naruilla
luontopolkuja punaisilla naruilla Kevään merkit Eniten kasvilajeja ympyrässä Mikä tästä meni/ Mikä täällä voisi asua? Runo tästä paikasta Ötökät maassa Taidenäyttely Kevään merkit YM, AI pareittain tai
LisätiedotJohdat us eläinplankt onin maail maan
Johdat us eläinplankt onin maail maan Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti 1 Eläinplankt onryhmät Alkueläimet (Protozoa) Rataseläimet (Rotatoria) Äyriäiseläinplankton Vesikirput (Cladocera) Hankajalkaisäyriäiset
LisätiedotLisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma
Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa
LisätiedotTOIMINTA PEVA PASSI. nimi:
PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot
LisätiedotSaimaannorppa on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs samaan tapaan kuin esimerkiksi Australiassa asuvat kengurut.
Tietovisa Saimaannorppa on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs samaan tapaan kuin esimerkiksi Australiassa asuvat kengurut. Norppa on erittäin uhanalainen, sillä niitä on jäljellä vain hieman yli 300 yksilöä.
LisätiedotJÄTTIhampaan. ar voitus
JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista
LisätiedotMerja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1
Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Ovelat ötökät Arviolta noin puolet kaikista maapallon eliölajeista kuuluu hyönteisten ryhmään. Maapallolla tunnetaan yli miljoona hyönteislajia ja Suomessakin hiukan alle
LisätiedotTehtävät lukuun 12 Symbioosi 3. Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit
1. Itämeren vieraslajeja http://www.itameriportaali.fi/fi/fi_fi/etusivu/ Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit - tunnistusopas, vieraslajikuvataulut ja Itämeri-sanakirja suorat linkkivinkit:
LisätiedotKalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa
Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven
LisätiedotPORIN AKVAARIOKERHO KUUKAUDEN KALA
Suomenkielinen nimi: Matokala Author, "löytäjä": Valenciennes Tieteelinen nimi: Pangio kuhlii Cobitis kuhlii Löytämisvuosi: 1846 Englanninkielinen nimi: Coolie loach Leopard loach Slimy myersi Slimy loach
LisätiedotVEDEN LAADUN TUTKIMINEN
VEDEN LAADUN TUTKIMINEN KOHDERYHMÄ: Ohje on tarkoitettu pääasiassa yläasteikäisille, mutta teoriaa voidaan helposti laajentaa lukioikäisille. KESTO: Noin 120 min, jos kaikki määritykset tehdään ja vesinäytteet
Lisätiedot