Kokemäenjoen vaellusankeriaat

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kokemäenjoen vaellusankeriaat"

Petteri Hukkanen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kokemäenjoen vaellusankeriaat Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä, Ellivuori

2 213 Reposaari, Mitä Kokemäenjoella pitäisi vielä tehdä? 1. Hoitosuunnitelman mukainen seuranta -saalis, vaellus, Anguillicola? -toteutetaan osana RKTL:n ankeriasseurantaa ( ) 2. Alasvaelluksen onnistuminen -vaellusankeriaiden määrä, vaelluksen ajoittuminen, kuolleisuus -ylisiirron tarve ja mahdollisuudet? 3. Luontaisen kannan arviointi - saapuuko Kokemäenjoelle edelleen nousukaloja ja voidaanko niiden määrä arvioida

3 2. Alasvaelluksen onnistuminen DIDSON-luotaimen käyttö -vanha aineisto (211, 212 syksyt) Nokia -kevät 213 Nokia, syksyllä uusi paikka Harjavallan alapuoli Pyhäjärveen merkittyjen poikasten seuranta alitsariinimerkittyjä VUONNA 27 Pyhäjärveen 6 kpl (Eden), Rautaveteen 4 kpl (Ellivuori) -näytepyynti Pyhäjärvessä x 15 kk, saalis kalaa -Kulovesi vuodet 21, 212 ja 213, saalis 21 kalaa, vain yksi merkitty (vuonna 212, 59,4 cm, 337 g)

4 Vaelluksen seuranta Nokialla

5 Ankeriashavainnot Nokialla Vuosi Ajankohta Laskevat kpl Nousevat kpl K.pituus cm Min cm Max cm , , ,

6 Ankeriashavainnot Nokialla Vuosi Ajankohta Laskevat kpl Nousevat kpl K.pituus cm Min cm Max cm , , , Ankeriaiden vaellus Evon alueelta Vuosi Ajankohta Laskevat kpl Nousevat kpl K.pituus cm Min cm Max cm ,

7 Vaelluksen ajoittuminen Nokialla, syksy 211 kpl m³ n virtaama

8 Vaelluksen ajoittuminen Nokialla, syksy 212 Ankeriaita, kpl Virtaama, m³ Syksyllä kasvava virtaama lisää vaellusta

9 Vaelluksen ajoittuminen Nokialla, syksy 212 Ankeriaita, kpl Virtaama, m³ 6 35 Ankeriaita, kpl Lämpötila, C Syksyllä kasvava virtaama lisää vaellusta, mutta vain niin kauan kuin on lämmintä

10 Vaelluksen ajoittuminen Nokialla, kevät 213 Ankeriaita, kpl Virtaama, m³ 3 25 Ankeriaita, kpl Lämpötila, C Keväällä lämpötilan nousu käynnistää vaelluksen, > 5 C

Ankeriaiden sijoittuminen luotainkeilassa ja luotauksen katvealueet 3 25 2 15 1 DIDSON: Avautumiskulma 14 astetta Uoma: Leveys 55 m Ikkunan pituus 2 m Suurin syvyys 11 m Ikkunan alku 7 m??? 211 212 213?

11 Ankeriaiden sijoittuminen luotainkeilassa ja luotauksen katvealueet DIDSON: Avautumiskulma 14 astetta Uoma: Leveys 55 m Ikkunan pituus 2 m Suurin syvyys 11 m Ikkunan alku 7 m??? ? 1. Luotaus kattaa n. 5% koko uoman poikkileikkauksesta -havainnot kerrottava kahdella? 2. Luotaus kattaa n. 75 % välillä 7-27 m -havainnot kerrottava 1,3-1,4?

12 Luotainkeilaan ilmaantuneet tai poistuneet haamukalat? Haamut Pohjan katvealue merkittävin, Samoin syvä osa vastarannasta Rannoilla ja pinnalla vähemmän merkitystä kpl kpl kpl havaintojen määrä x 1,5

13 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ankeriasta, kpl Kevät 213 Syksy 212 Evon alueen vaellusankeriassaaliin ( ) vuodenaikaisvaihtelu Yhteensä 149 kalaa vrk keväällä + 35 vrk syksyllä = 23,1 % vuoden saaliista - kerroin 4,33

14 Kokemäenjoen vuosi Varmoja havaintoja keväällä kpl Varmoja havaintoja syksyllä kpl Yhteensä 365 kpl Katvealuekerroin 1,5 548 kpl Kerroin koko vuodelle (Evo) 4, kpl Varmojen havaintojen keskipituutta 86,3 cm vastaava keskipaino n. 13 g Vaellukselle lähtee 2373 ankeriasta yhteispainoltaan 385 kg Uskottavaa?

15 Seurantaryhmä Reposaari 213, Mitä istutukset ( ) tuottavat Istutukset yhteensä noin 5 poikasta Istutustiheys on ollut pieni, siksi valtaosasta kehittyy naaraita 199-luvun istukkaat ovat nyt reilusti pyyntikokoisia ja nopeakasvuisimmat lähteneet kutuvaellukselle Saalista tullaan saamaan merkittävässä määrin vuoteen 24 asti Kokonaissaalis järvissä 2-24 pyyntitehosta riippuen 8 12 tn Lisäksi vaellusankeriaita lähtee samana aikana 8-16 tn, 2-4 tn/v Kutuvaellukselle lähtevistä arviolta vain % pääsee hengissä mereen (Ruotsissa arvioitu n. 3 % kuolleisuus / voimalaitos)? Vuosina tn (±4 tn) kuolee Kokemäenjoessa matkalla kohti merta?

16 Vaelluksen seuranta Harjavalta, syksy 213 Pämpinkoski

17 Ankeriashavainnot Pämpinkoskessa Ankeriaat kpl K.pituus cm Min, cm Max, cm Laskevat 16 81, Nousevat 16 85, Kpl C Ankeriaita Lämpötila

18 Ankeriashavainnot Pämpinkoskessa Ankeriaat kpl K.pituus cm Min, cm Max, cm Laskevat 16 81, Nousevat 16 85, Ankeriaita Virtaama Lisäksi lohia > 3 kpl (6-111 cm), vaellussiikoja >12 kpl

19 Ankeriaiden sijoittuminen luotainkeilassa ja luotauksen katvealueet Pämpinkoskessa DIDSON: Avautumiskulma 14 astetta Uoma: Leveys 79 m (6 m) Ikkunan pituus 2/4 m Suurin syvyys 5,5-6 m Ikkunan alku 21/5 m Lähes jatkuva virtaus? Välillä 2-4 m katvetta n. 25% Katvealuekerroin 1,33 25? Haamu Ankerias

20 Paljonko selvisi mereen 213? Varmoja havaintoja syksyllä kpl Katvealuekerroin 1, kpl Kerroin koko vuodelle (Evo) 5, kpl Varmojen havaintojen keskipituutta 81,8 cm vastaava keskipaino n. 12 g Mereen selvisi viime vuonna 811 ankeriasta yhteispainoltaan 973 kg +/-?

21 Yhteenveto Arvioissa paljon epävarmuustekijöitä -ajallinen kattavuus, katvealueet, kalojen tunnistaminen, -Harjavallan alapuolella lisäksi luonnonkannan osuus -Kuloveden ja Rautaveden kalat -vuosien väliset vaihtelut Ohitusuoma/luonnonmukainen kalatie/ylisiirto -Kokemäenjoki ei kärkikohteena kalatiestrategiassa -lohikalat/ankerias -Kokemäenjoella ei toimia ankeriaan hoitosuunnitelmassa Kokemäenjoen statuksen ja jatkotoimien kannalta luontaisen ankeriaskannan olemassaolon selvittäminen tärkeää!

22 Kiitos mielenkiinnosta!

Samankaltaiset tiedostot

Kokemäenjoen ankeriaasta

Kokemäenjoen ankeriaasta Jouni Tulonen, Luonnonvarakeskus 17.3.216 Tampere Luontainen levinneisyys lähes koko maa Pulmankijärvi 1988 Nousujokien patoamisen jälkeen (193-195) luontaisesti vain meressä rannikkoalueilla