Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen

Transkriptio

1 Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu

2 1. Järvikutuisen harjuksen ekologiaa Puhtaiden vesien kala Suosii suurten selkävesien karikkoja ja kivikkoisia rantavesiä Kutu puhtaille sora- tai kivipohjille touko-kesäkuussa 0,5-1 m syvyisessä vedessä Poikaset kuoriutuvat 3-4 viikon kuluttua kudusta noin 12 mm pituisina Poikaset nousevat kutusoraikon sisältä avoveteen noin viikon ikäisinä Ruskuaisravinnon loppuessa noin mm mittaiset poikaset siirtyvät pohjan tuntumasta lähelle pintaa matalilla ranta-alueilla Noin mm koossa takaisin pohjan tuntumaan syömään pohjaeläinravintoa Noin 35 mm koossa siirtyminen syvempiin vesiin

3 2. Pielisen harjuskanta Vielä 1970-luvulla harjus oli tavallinen saaliskala lähes koko Pielisen alueella 1980-luvun lopulla harjusta ei enää juurikaan tavattu järven pohjoisosissa 1990-luvun lopulla kanta runsain järven eteläosassa, jonkin verran harjusta myös keskiosan saaristoalueella Mahdollisia syitä taantumiseen: Liiallinen kalastus? Veden laadun heikkeneminen?

4 2.1 Harjuksen (1k) istutukset Pieliseen

5 3.1 Juoksutusmallit Pielisen laskennallinen keskivedenkorkeus viidellä juoksutusvaihtoehdolla 94,20 94,00 93,80 MW NN+m 93,60 93,40 luomu havaittu varautuva j.malli 2 j.malli 3 93,20 93,

6 3.1 Pielisen juoksutusvaihtoehtojen harjukselle merkitykselliset mittarit Luomu Havaittu Juoks3 Varautuva Juoks2 Vedenkorkeuden alenema talvella (m) 0,44 0,54 0,46 0,46 0,67 Jäänpainama vyöhyke (m) 1,30 1,36 1,30 1,34 1,39 Häiriölle alttiin vyöhykkeen osuus tuottavasta vyöhykkeestä (%)

7 3.2 Mädin säilyminen Mädin hautoutuminen 3-4 vk touko-kesäkuussa Vaaraa mädin kuiville jäämiselle ei normaalivuosina missään juoksutusvaihtoehdossa Sundellin (2012) mukaan joinakin vuosina osa harjuksen mädistä voi jäädä liian syvälle, jolloin pohjan liettyminen heikentää kuoriutumistulosta Voimakas vedenkorkeuden vaihtelu keväällä voi aiheuttaa eroosiota ja tätä kautta kiintoainekuormitusta kutupohjille Edellä mainitusta näkökulmasta juoksutusvaihtoehto 3 on paras, koska vedenkorkeuden nousu kevättalven minimistä tulvahuippuun on pienin (85 cm) Erot juoksutusvaihtoehtojen välillä pieniä

8 3.3 Poikasvaihe Ensiravintona eläinplankton Korkealle rantakasvillisuuteen nouseva kevättulva tuottaa ravinnelisän planktonille Juoksutusmalli 2 tässä suhteessa huonoin, koska siinä matalin kevättulva Mutu, ahven ja monet muutkin kalat syönevät harjuksen pienpoikasia, mutta juoksutusvaihtoehdoilla ei liene vaikutusta saalistuksen määrään

9 3.4 Pohjaeläinravinto Harjuksen pääravintona ensimmäisten elinviikkojen jälkeen pohjaeläimet Säännöstely vaikuttaa voimakkaimmin matalan rantavyöhykkeen pohjaeläimiin Harjus elää yleensä rannan tai karikon tuntumassa verrattain matalassa vedessä, joten se on herkkä säännöstelyn aiheuttamalle pohjaeläinravinnon köyhtymiselle Pohjaeläinravinnon saatavuuden kannalta Luomu ja juoksutusvaihtoehto 3 parhaat

10 3.5 Vaikutus harjuskantaan Säännöstely merkitsee useimmiten vedenkorkeuden laskemista luonnontilaista alemmas talviaikaan Tässä Pielisen tapauksessa lähtökohta erilainen Mahdollisuudet harjuksen (sekä muiden kalojen ja eliöstön) kannalta jopa nykytilaa edullisempaan vedenkorkeuden rytmiikkaan olemassa Juoksutusvaihtoehto 3 harjukselle monessa suhteessa parempi kuin nykyinen juoksutuskäytäntö Juoksutusvaihtoehtojen erot kuitenkin melko pieniä, joten niiden vaikutuksia harjuskantaan vaikea tarkasti ennakoida

11 4. Muita Pielisen harjuskantaan vaikuttavia tekijöitä Kalastus ja istutukset Rehevöityminen Ilmastonmuutos

12 Kiitos!