Vertailevia järvitutkimuksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vertailevia järvitutkimuksia"

Transkriptio

1 Fretwell-Oksanen malli Kontrolloiva tekijä vaihtelee portaittain Tietyssä elinympäristössä mahdollisten trofiatasojen määrä riippuu resurssien saatavilla olevuudesta ('habitat productivity') trofiatasojen määrä: 'bottom-up' kontrolli seuraava taso alaspäin: 'top-down' kontrolli 'bottom-up' ja 'top-down' kontrolli vaihtelevat vuorottain trofiatasojen välillä Vertailevia järvitutkimuksia regressiosuora (leväbiomassa vs. Tot-P) jyrkempi ruotsalaisissa järvissä hyvin korkean tuotantotason järvissä Antarktiksessa levät "karkasivat" laiduntajien kontrollista Hansson (1992): tuottavuusgradientti, 16 järveä Ruotsissa + 22 Antarktiksessa; Antartiksessa ei kaloja -- suurin osa Antarktiksen järvistä ultraoligotrofisia -- muutamat hyvin eutrofisia (hylkeiden ja vesilintujen "käymälöitä") Vertailevia järvitutkimuksia Mazumder (1994): Patterns of algal biomass in dominant odd- vs. even-link lake ecosystems ja tulokset enimmäkseen tukevat F-O-mallia Hypoteesi merkitsevä positiivinen kulmakerroin 2- tai 4- linkkisissä järvissä ei teorian mukainen havainto! korkea tuottavuus Þ korkea leväbiomassa, vaikka laiduntajat eivät ole petojen rajoittamia Luonnonkoe: happikadon aiheuttaman kalakuoleman ravintoverkkovaikutukset Mittelbach et al. (1995) 'Winterkill'15-ha järvessä eliminoi kaikki piskivoriset lajit (bassi ja aurinkokala) kalayhteisöä dominoi planktivorinen 'golden shiner' Eläinplanktonissa siirtymä isoista Daphnia-lajeista pieniin Cladocera-lajeihin (Ceriodaphnia ja Diaphanasoma) 1

2 Bassin tiheydet nousivat nopeasti istutuksen jälkeen; vastaavasti kaikkien muiden kalalajien tiheydet laskivat eläinplanktonin kokojakauma painottui suurempiin lajeihin bassi aiheutti 10x kasvun Cladocera-eläinplankterien kokonaisbiomassassa näkösyvyys (secchi-levy) kasvoi n. 1 metristä 4 metriin bassin paluun jälkeen BASSI ON AVAINPETO ('keystone predator') Power et al. (1985): Trofiakaskadit: virtavedet Largemouth bass (huippupeto) ß Herbivorinen mutu (Campostoma) ß filamenttinen viherlevä (Spirogyra) Preeriajoissa tyypillisesti pitkiä kuivia kausia joki muodostuu peräkkäisistä, isoloituneista lampareista ('pools') bassilampareet: runsaasti levää ('luxuriant algae') mutulampareet: ei bassia, vähän levää Koekäsittelyt: (i) bassin poisto vs. (ii) bassin lisäys vs. (iii) kontrolli Voimakas, herbivorien välittämä huippupedon kaskadoituva vaikutus leviin Eliöiden vaikutus abioottiseen ympäristöönsä Wootton & Power (1993): manipuloivat valon määrää varjostamalla keinotekoisesti pieniä purojaksoja vastemuuttujina levien biomassa, laiduntajaselkärangattomien ja kalojen biomassa 3-linkkinen ravintoketju: perustuottajien ja karnivorien määrät nousevat, mutta herbivorien ei -- kalat vähentävät eläinplanktonia Þ kasviplanktonin määrä lisääntyy Þ veden sameus kasvaa, valo läpäisee vettä huonommin Þ harppauskerros (termokliini) sijaitsee ylempänä vesipatsaassa planktivoristen kalojen läsnäollessa Mazumder et al. (1990) 2

3 Gislason (1994): 13 vuotta taimen- ja mäkäräpopulaatioiden seurantaa Laxa-joessa Islannissa Miten heterotrofinen input vaikuttaa kaskadoituviin interaktioihin? Nakano et al. (1999): Does substantial terrestrial athropod input influence trophic interactions? Neljä käsittelyä: (i) alennettu selkärangattomien input + kala (ii) alennettu input + ei kalaa (iii) luontainen input + kala (iv) luontainen input + ei kalaa Hyvin voimakas 'bottom-up' vaikutus jokiekosysteemissä herbivores perifyton -- Taimen vähensi benthisten herbivorien määrää vain jos terrestrinen input oli estetty => perifytonin tuotannon kasvu -- Voimakas top-down vaikutus vain terrestrisen inputin puuttuessa -- Luonnossa n. puolet taimenen (Dolly varden, Salvelinus malma) dieetistä koostuu terrestrisistä selkärangattomista taimen ei välttämättä avainpeto metsäalueiden virtavesissä Taimen huippupetona boreaalisissa virtavesissä Meissner & Muotka (2006) Kenttäkoe enclosure-exclosure design satunnaistettujen lohkojen koe, 4 toistoa/lohko Taimenen ravinto (saaliin valinta) Luonnonkoe, kalapurot vs. kalattomat purot Meta-analyysi (kvantitatiivinen kirjallisuuskatsaus) 3

4 Pohjaeläinten tiheydet Taimenen ravinto: voimakkaasti kokoselektiivinen peto Saaliiden emigraatio Käyttäytymiskaskadit McIntosh & Townsend (1996): häkkikoe: (i) taimen läsnä, (ii) galaxias läsnä, (iii) ei kaloja Selkärangattomat pedot merkitsevästi vähälukuisempia puroissa, joissa taimen läsnä Voivatko surviaissääsket hyötyä kalan läsnäolosta?? Meta-analyysi: ±samat vasteet, yleinen säännönmukaisuus? Perifytonin määrä kasvoi kalojen (erityisesti taimen) läsnäollessa Käyttäytymiskaskadi järviekosysteemissä Ei vaikutusta laiduntajien biomassaan, mutta dominoiva laiduntaja (Deleatidium päivänkorennon toukka) vähemmän aktiivinen kalan läsnäollessa käyttäytymisvasteen indusoima trofiakaskadi Romare & Hansson (2003): 0+-vuotisen särjen poikasen uintiaktiivisuus ja refuugion (kasvillisuus) käyttö piskivorisen kalan (15-20 cm ahven) läsnä- vs. poissaollessa 4

5 Ei vaikutusta Cladoceraeläinplanktonin biomassaan Ahven läsnä: 0+ särki oli tiiviissä parvissa tai kasvillisuuden suojassa päivällä, aktiivinen yöllä Käyttäytymiskaskadi huippupedosta eläinplanktoniin refuugion läsnäollessa MuttaDaphniat enemmän avodessä ahvenen läsnäollessa Jottei totuus unohtuisi Luonnon ravintoverkot useimmiten hyvin kompleksisia onko mahdollista tehdä realistisia ennusteita ravintoverkkomanipulaatioiden seurauksista? mutta: kaikki interaktiot eivät yhtä tärkeitä, dominoivat interaktiot ratkaisevia Kanadalaisia järviä, joissa huippupetona taimen: -- kussakin järvessä 3-5 trofiatasoa -- stable isotope analysis (typen isotoopit) Þ todellinen ravintoverkko huomattavasti teoreettista mallia monimutkaisempi; organismien todellinen trofiataso vaihtelee mm. omnivorian vuoksi Vander Zanden et al. (1999) 5

Trofiakaskadit: virtavedet

Trofiakaskadit: virtavedet Trofiakaskadit: virtavedet Power (1990) Eel River, California -- levien määrä kasvoi huippupedon poissaollessa Syy: välipetojen määrä kasvoi Kolonisaatiokoe (20 vrk, n = 6): miten surviaissääsken toukat

Lisätiedot

Predaatio. Petojen saalistusstrategiat. Suolen sisällön analyysi (havaittu dieetti) Valikoiva saalistus. Predaatiosykli

Predaatio. Petojen saalistusstrategiat. Suolen sisällön analyysi (havaittu dieetti) Valikoiva saalistus. Predaatiosykli Predaatio Predaatiosykli E/N kohtaamistödennäköisyys (encounter rate) A/E hyökkäämistodennäköisyys (attack rate) C/A saalistusmenestys (capture success) Vain A/E sisältää pedon aktiivista valintaa! Petojen

Lisätiedot

Suodattajavesiperhoset. Rantapuiden lehtien vaikutus joen ekosysteemeihin. Virtavesien riippuvuus rantaekosysteemistä

Suodattajavesiperhoset. Rantapuiden lehtien vaikutus joen ekosysteemeihin. Virtavesien riippuvuus rantaekosysteemistä Suodattajavesiperhoset Virtavesien riippuvuus rantaekosysteemistä Erityisen korostunutta metsäalueiden virtavesissä Rantapuiden lehtien vaikutus joen ekosysteemeihin Wallace et al. (1999): -- rakensivat

Lisätiedot

Kalat. Kaksisiipiäiset (Diptera) Akvaattisten selkärangattomien ravinnonhankintaryhmät (Functional Feeding Groups)

Kalat. Kaksisiipiäiset (Diptera) Akvaattisten selkärangattomien ravinnonhankintaryhmät (Functional Feeding Groups) Kaksisiipiäiset (Diptera) Surviaissääsket (Chironomidae) -- ylivoimaisesti monimuotoisin ja runsain akvaattisten hyönteisten ryhmä -- avaintekijä monissa sisävesien ravintoverkoissa -- levälaiduntajia,

Lisätiedot

Johdat us eläinplankt onin maail maan

Johdat us eläinplankt onin maail maan Johdat us eläinplankt onin maail maan Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti 1 Eläinplankt onryhmät Alkueläimet (Protozoa) Rataseläimet (Rotatoria) Äyriäiseläinplankton Vesikirput (Cladocera) Hankajalkaisäyriäiset

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus

Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus VELHO-hanke & Pro Saaristomeri ohjelma Poistokalastuksen ja ravintoketjukunnostuksen koulutusiltapäivä Salo 31.8.2011 Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus Ilkka Sammalkorpi SYKE/Vesikeskus/Vesienhoitoyksikkö

Lisätiedot

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ? Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon 1996-218? Jukka Ruuhijärvi (Luke), Tommi Malinen (HY) ja Martti Rask (HY)

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

Kalasta tietoa -visa Tehtävät

Kalasta tietoa -visa Tehtävät Kalasta tietoa -visa Tehtävät 1. Mikä kala? Yhdistä viivalla kalan nimi ja kalan kuvan SÄRKI VINKKI Ahvenella on raitoja Hauella on laikkuja AHVEN HAUKI 2. Kalan evät Yhdistä viivalla evä kalan kuvaan

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy

Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy Tausta 10 vuoden hoitokalastus ei parantanut Hiidenveden

Lisätiedot

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Ravintoketjut Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostus vesistön tilan kohentajana. Pia HögmanderH

Ravintoketjukunnostus vesistön tilan kohentajana. Pia HögmanderH Ravintoketjukunnostus vesistön tilan kohentajana Pia HögmanderH BIOP104 Limnologian perusteet luento 10.3.2010 Sisält ltö Teoriaa ja käsitteitk sitteitä Ravintoketjukunnostus (mitä?? missä?? milloin?)

Lisätiedot

Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Hoitokalastuksen tavoite: Pyritään vähentämään kalojen aiheuttamaa sisäistä kuormitusta ja vaikuttamaan ravintoketjujen

Lisätiedot

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala Marraskuu 2009 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4 3.1. Eurakosken koeala...4

Lisätiedot

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, PJI Akvaattisen ekologian dosentti, TY SAALISPOTENTIAALIN

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? MAAILMAN SUURIN HOITOKALASTUSHANKE JA MUITA KALAJUTTUJA Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti KALASTUKSEN VAIKUTUS VEDENLAATUUN Perinteistä talvinuottausta

Lisätiedot

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset

Lisätiedot

Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän)

Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän) Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän) ekologinen ympäristöongelma. Esim. Kiinteää hiiltä (C) siirtyy

Lisätiedot

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.

Lisätiedot

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Tiedote 3.3.217, julkaisuvapaa 3.3.217 klo 14.3 Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Pyhäjärven vedenlaatu oli vuonna käyttäjien kannalta hyvä, mutta toisinkin

Lisätiedot

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009

Lisätiedot

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Simpelejärven verkkokoekalastukset Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1 KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1 Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Noitasaaren rannasta Pohjois-Konnevedeltä löytynyt tuhatkunta vuotta vanha uistin. Rautalammin

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen

Lisätiedot

Pyhäjärven hoitokalastus

Pyhäjärven hoitokalastus Pyhäjärven hoitokalastus 1995-2015 Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 Toimikaudet PYHÄJÄRVEN SUOJELURAHASTO Perusrahoitus

Lisätiedot

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu

Lisätiedot

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014 Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina 1997-214 Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 214 Taustaa Enäjärvi mukana HOKA-hankkeessa 1998-21 VPD-seurannat 28,211 ja 214 MaaMet-hankkeen seuranta

Lisätiedot

Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä

Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä WETA151 seminaari Petri Kiuru ja Antti Toikkanen 13.3.2015 Konvektio Päällysveden vertikaaliseen sekoittumiseen vaikuttavia prosesseja ovat konvektio ja tuulen

Lisätiedot

Evertebrata: madot. Rataseläimet (Rotifera) Äyriäiset (Crustacea) Kotilot. Simpukat

Evertebrata: madot. Rataseläimet (Rotifera) Äyriäiset (Crustacea) Kotilot. Simpukat Evertebrata: madot -- hermafrodiitteja, laskevat munat ns. cocoon iin Harvasukamadot (Oligochaeta) -- usein valtaryhmä profundaalin pehmeillä sedimenteillä -- nielevät sedimenttiä, josta saavat ravintonsa

Lisätiedot

Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus

Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus Juha-Pekka Vähä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Kuva: Hauhalan osakaskunta Puujärvi Kirkasvetinen, syvä, oligo-mesotrofinen järvi Hyvä vedenlaatu kesämökkireissun

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet

Lisätiedot

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Mihin tarvitaan kalastuksen säätelyä? Halutaan turvata (taloudellisesti tärkeiden)

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti TANAKKA taloudellisesti kannattavan

Lisätiedot

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna 2014 Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus 2 Kolmisoppi ekologinen tila välttävä Kasviplankton (2008, 2010, 2012) erinomainen (2013) Lajistomuutoksia

Lisätiedot

Vähentääkö kalkitus happamoitumisen haittoja? (McKie et al. 2006)

Vähentääkö kalkitus happamoitumisen haittoja? (McKie et al. 2006) Vähentääkö kalkitus happamoitumisen haittoja? (McKie et al. 2006) -- 7 puroa, jokaisessa kolme kohdetta: mixing zone (MZ) vs. goal site (GS) vs. upstream site (US) -- kaksi vastemuuttujaa: (i) lehtien

Lisätiedot

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

ELÄINPLANKTON KAISA HUTTUNEN

ELÄINPLANKTON KAISA HUTTUNEN ELÄINPLANKTON KAISA HUTTUNEN KÄSITTEITÄ o PLANKTON = keijuva eliöstö, keijusto kasviplankton (phytoplankton) eläinplankton (zooplankton) o TRIPTON = kuollut hiukkasmateriaali o SESTON = elävä plankton

Lisätiedot

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Anu Suonpää, , Vihdin vesistöpäivä

Anu Suonpää, , Vihdin vesistöpäivä Anu Suonpää, 8.11.2014, Vihdin vesistöpäivä Järvi Hoi - hanke Järvi Hoi on kansainvälinen hoitokalastuksen kehittelyhanke Suomessa ja Ruotsissa 2012-2014 Hankekumppanit: Hässleholmin kunta, Regito Research

Lisätiedot

Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?

Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle? Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?, N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat

Lisätiedot

Mikrobisilmukka. Järvien biodiversiteetti. Mikrobisilmukan sisäiset interaktiot. Mikrobisilmukan sisäiset interaktiot. Saariteorian sovellutus järviin

Mikrobisilmukka. Järvien biodiversiteetti. Mikrobisilmukan sisäiset interaktiot. Mikrobisilmukan sisäiset interaktiot. Saariteorian sovellutus järviin Mikrobisilmukka Kasviplanktonin tuottama hiili ei yleensä riitä selittämään eläinten kasvupotentiaalia -- puuttuva linkki: mikrobiyhteisö (bakteerit, alkueläimet, sienet) -- bakteerit assimiloivat ylempien

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Hydrobiologian perusteet Hydrobiologian perusteet Virtavedet Seisovat vedet

Hydrobiologian perusteet Hydrobiologian perusteet Virtavedet Seisovat vedet Hydrobiologian perusteet kevät 2012, T. Muotka Seisovat vedet (14 h) 1. - lämpötila, valo, veden väri, C, ph, ravinteet, happi, elinympäristön pysyvyys 2. Seisovien vesien organismiryhmät 3. Bioottiset

Lisätiedot

Hauki-hankkeen toimet 2017 Ari Westermark Kangasala

Hauki-hankkeen toimet 2017 Ari Westermark Kangasala 12.12.2017 Hauki-hankkeen toimet 2017 Ari Westermark Kangasala 12.12.2017 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kunnostustoimien taustaa Kirkkojärvi pahasti rehevöitynyt (järveen johdettu aikanaan

Lisätiedot

Hankkeen taustaa. Tutkimusalueen kuvaus

Hankkeen taustaa. Tutkimusalueen kuvaus Hankkeen taustaa Yläneen järvet kuntoon hankkeessa tutkittiin vuonna 2002 neljän Yläneläisen järven tilaa (Elijärvi, Lampsijärvi, Mynäjärvi ja Särkijärvi). Hankkeen kohdejärvillä tehtiin perusselvitykset

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

Kalaston kehittyminen kosteikkoihin

Kalaston kehittyminen kosteikkoihin Kalaston kehittyminen kosteikkoihin Voiko kosteikkojen kalaston hoito lisätä monimuotoisuutta ja auttaa vesiensuojelua? Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus - vesivarayksikkö Tuusulanjärven

Lisätiedot

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen

Lisätiedot

IITIN MÄRKJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

IITIN MÄRKJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA IITIN MÄRKJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 256/2014 Mirva Ketola Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 2 MÄRKJÄRVI 1 2.1 JÄRVEN PERUSTIEDOT 1

Lisätiedot

Kaunis pieni saalistaimen

Kaunis pieni saalistaimen Kaunis pieni saalistaimen Kaunis pieni saalistaimen Mutta riittääkö tuo saalis houkuttelemaan alueelle matkailijoita? Millaisin toimin Kainuun kalavesiä saataisiin houkuttelevammiksi? Pienestä joesta tuli

Lisätiedot

Soraa vai sivu-uomia virtavesiin?

Soraa vai sivu-uomia virtavesiin? Soraa vai sivu-uomia virtavesiin? Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto ja Konneveden kalatutkimus ry Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mikkeli Suomessa sorastusbuumi 2010-luvulla Lukuisia

Lisätiedot

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta

Lisätiedot

Lampien ja järvien pohjaeläimet. Joel Nyberg Vesieläimistön tuntemus ja ekologia

Lampien ja järvien pohjaeläimet. Joel Nyberg Vesieläimistön tuntemus ja ekologia Lampien ja järvien pohjaeläimet Joel Nyberg Vesieläimistön tuntemus ja ekologia 5.-13.6.2017 Seisovan veden ekosysteemit: Järvet ja lammet Järven ja lammen välillä ei selvää rajaa nimistö vaihtelee suuresti

Lisätiedot

Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018

Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevan Rappusen kesällä 2017. Verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Viljelijätilaisuus 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä, SYKE Järvien tilassa muutoksia Järvillä havaittu rehevöitymisen merkkejä satunnaisia sinileväkukintoja,

Lisätiedot

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)

KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) Verkostoitunut kalatalouden kehitystyö Kalavarojen elinvoimaisuuden parantaminen Kalavesien kunnostukset & kalojen lisääntyminen

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

Virtavesikunnostuksien ekologinen vaikuttavuus

Virtavesikunnostuksien ekologinen vaikuttavuus Virtavesikunnostuksien ekologinen vaikuttavuus Kalatalouden ympäristöohjelma Pauliina Louhi Erikoistutkija pauliina.louhi@luke.fi Koskikunnostuksia jo 1970-luvun lopulta lähtien Tukinuitto ja muut perkaukset,

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl

Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? 2.5.2018 Siuntion kylpylä Anne Liljendahl Siuntionjoen vesistö Uudenmaan luonnontilaisimpia jokivesistöjä YM: Erityissuojeltava kohde NATURA 2000

Lisätiedot

Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004

Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 351 Ari Saura Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu

Lisätiedot

Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset

Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset (Seurantatutkimukset kunnostuskohteiden laadun ylläpitämiseksi) Ari Huusko Jokien perkaus ja kunnostus Suomessa Luonnontilainen joki --- Intensiivijakso 1930-1960

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS

KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5284 PRO RUOKOJÄRVI RY KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 29.-31.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 5.10.2017 1. KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKO- JÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS

Lisätiedot

Vaeltaako merelle vai ei - taimenten dilemma. Marie Nevoux, INRA, UMR Ecology and Ecosystem Health Tornionjoki Valley, June 2019

Vaeltaako merelle vai ei - taimenten dilemma. Marie Nevoux, INRA, UMR Ecology and Ecosystem Health Tornionjoki Valley, June 2019 Vaeltaako merelle vai ei - taimenten dilemma Lohijokia Meritaimenjokia Ranska Ruskea taimen? Kaikkialla! Meritaimen vs. ruskea taimen? Erot: koko, väri, ruokavalio 2 lajia? (1758) Identtinen perimä 1 laji!

Lisätiedot

Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?

Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan? Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan? Lapin kalatalouspäivät Luosto 17.11.2017 Osuuskunta Virtatiimi Eero Hiltunen OSUUSKUNTA Osuuskunta Virtatiimi Vesistökunnostussuunnittelua, neuvontaa ja kalatalousalan

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat Inarijärven kalanviljely- ja istutukset ja kalataloustarkkailu Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Lapin kalastusaluepäivät 2012 Saariselkä 15.-16.11. 2012

Lisätiedot