Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010"

Transkriptio

1 Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä Jukka Kauppinen 2010

2 Vesilinnuston pitkäaikaisseurantaa ik i Pohjois-Savon järvien linnustokehityksestä on seuranta-aineistoa 1930-luvun puolivälistä alkaen. Havainnot suovat mahdollisuuden pitkäaikaismuutosten tarkasteluun.

3 vuotta sitten, jalojen lehtipuiden aikaa Luonnon paleoekologiset arkistot (soiden ja järvien turvekerrostumien siitepölyt) todistavat, että Järvi-Suomen ensimmäisiä kaksijalkaisia kulkijoita ovat olleet syvällä sisämaassakin vastassa tanakat tammet, lehmukset ja muut jalot lehtipuut. Täällä vallitsi noin 8000 vuotta sitten lämmin ja kostea ilmasto. Mutta sitten jalot lehtipuut katosivat viilentyvän ilmaston tieltä. Kuusimetsän tumma hahmo alkoi levittäytyä. Ilmasto ja kasvillisuus vakiintuivat pitkäksi aikaa alkoi boreaalisen havumetsän valtakausi. KUUSIKKOA Kivikauden nuotiopaikat Nuotiosijoista löytyneet, osittain palaneet eläinten luut kertovat esihistoriallisen ihmisen ajasta ja elämästä, saaliista ja ruokapöydän antimista. Eniten on säilynyt kalojen haukien ja ahventen luita. Nisäkkäistä on tunnistettu hirvi, jänis, majava, kettu, orava ja näätä. Lintujen luut ovat huonommin säilyneet. Vesilinnuista on määritetty ainakin sinisorsa, tavi ja joku kuikkalintu, metsälinnuista metso, teeri ja riekko. MÄNNIKKÖÄ TAMMI, LEHMUS KOIVIKKOA TUNDRAA JÄÄTÄ

4 KASKIAIKA Viljelyyn siirtyminen merkitsi vesien rehevöitymis- kehitystä. KARJAN AIKA PELTOVILJELY

5

6 Järvet rehevöityvät, kosteikkojen lajisto vakiintui

7 JÄRVILINNUSTON MENESTYJÄT Vesilinnuston menestyjiä ovat olleet Järvi-Suomessa viimeisen sadan vuoden aikana (suluissa viimeaikainen muutossuunta) Silkkiuikku ++ (-) Nokikana + (-) Punasotka + (-) Tukkasotka + (--) Joutsen + (++) HÄVIÄJÄT Häviäjiä ovat olleet pitkäaikaiskehityksessä: Kaakkuri, Kuikka? Joutsen, Mustalintu, t Pilkkasiipi ii i Mustakurkku-uikku, Härkälintu

8

9

10

11 Muutos karusta kuikka-koskeloyhteisöstä koskeloyhteisöstä rehevöityneisiin ruokorantaisiin silkkiuikkuyhteisöihin on ollut viime vuosisadan ilmiö. Jo tätä ennen alkoi matalien kortejärvien kosteikkoyhteisöjen kehitys. Järvialtaiden kehityssuunta on erotettavissa lintuyhteisöjen koostumuksessa: - Karujen vesien Phragmites-linja: oligotrofia-mesotrofia-eutrofia. Tähän kehitykseen liittyy metsäisten rantojen viljelyyn ottaminen. Yhteisörakenne on peräisin luvuilta. Keskeistä lajistoa silkkiuikku, nokikana, punasotka - Equisetum-Carex -linja (ns. miksotrofia-kehitys). Linnuston koostumuksen perusteella järvillä voidaan erottaa muutamia kehityslinjoja ja tulkita niitä ympäristötekijöillä. ä. Kehitys kosteikoksi edellyttää yleensä vedenpinnan laskemista ti tai muuten matalaa tl vettä, lisäksi ravinnelisäystä. Nämä järvet ovat yleensä soiden vaikutuspiirissä. Kehitys alkoi luvuilla. Yhteisörakenteen ydinlajeja ovat: tavi, haapana, tukkasotka, telkkä (lajien runsausasema vaihdellut runsaasti).

12 Tukkakoskelo Silkkiuikku Isokoskelo Nokikana Sinisorsa Tavi Kuikka Telkkä Haapana Tukkasotka Kaavakuva (DCAordinaatioon perustuen) karujen ja rehevien järvien vesilintuyhteisöistä (Kauppinen 1993, 1997, Kauppinen ja Väisänen 1993). A1 isot ja A2 pienet karut järvet, B1 rehevät viljelyrantaiset järvet ja B2 miksotrofiset järvet. Yhteisöjen peruslajisto on esitetty samassa kuvassa.

13

14

15 Valkeisen (V), Keskimmäisen (K), Pitkäjärven (P) ja Tuomiojärven (T) vesilintuyhteisöt eri vuosina.

16 Linnustoon vaikuttavat t ympäristötekijät Järven ja laajasti ottaen sen ympäristön ominaislaatu määrittelevät lintulajiston ja sen yksilörunsauden. Näistä tekijöistä mainittakoon järven koko, syvyys, kasvillisuuden rakenne ja ympäristön maisemakuva. Maaperä ja ympäröivä maankäyttö vaikuttavat järven ja koko valuma-alueen hydrologiaan. Niillä on yhteys järven ja sen veden fysikaalis- kemiallisiin ominaisuuksiin. Näitä tekijöitä ovat muun muassa syvyys, ravinteet, humuspitoisuus, näkösyvyys ja ph. Nämä puolestaan vaikuttavat kasvillisuuteen ja sen rakenteeseen sekä ravintovaroihin

17 Kuikka Silkkiuikku Lapasorsa Punasotka Mustakurkku-uikku Haapana Tukkasotka Telkkä Tavi Sinisorsa Tukkakoskelo k k Isokoskelo Jouhisorsa Heinätavi Nokikana Vesilintulajien tiheyksiä (paria neliökilometriä kohti) eri järvityypeillä. Kuvissa vasemmalla karut ja oikealla rehevät järvet.

18 Silkkiuikku Nokikana Sinisorsa Heinätavi Lapasorsa Punasotka Tavi Telkkä Mustakurkku-uikku Jouhisorsa Tukkasotka Haapana Keskimmäisen vesilintuyhteisön koostumus eri ajanjaksoina.

19

20 Vesilintulajien runsauden muutoksia Viime vuosikymmeninä vesilintujen kokonaismäärä ja eri lajien runsausasema on vaihdellut melko paljon. Parimäärien runsaushuippu oli 1980-luvun alussa ja vuonna 1990, jonka jälkeen alkoi alamäki. Sotkakannat ovat vähentyneet voimakkaasti 75 vuoden seurantajakson kuluessa. Tukkasotkan runsaushuippu oli 1980-luvun alussa, jonka jälkeen alkoi voimakas väheneminen. Punasotka oli runsaimmillaan luvuilla lajin leviämisjakson aikana tai heti sen jälkeen. Naurulokilla alkoi 1960-luvulle jatkuneen leviämisen ja kannan vakiintumisen jälkeen voimakas taantuminen.

21 Naurulokki Parimäärä ä Keskimmäinen Vuosi 250 Tuomiojärvi Parimäärä Vuosi

22 Vakaus Karuilla järvillä runsauden vakaus näyttää olevan pienempi kuin muilla järvityypeillä. Eä Epävakaita kit ljj lajeja ovat olleet uudet ttulokkaat, t kuten nokikana ja punasotka. Vakauteen vaikuttavat monesti muut tekijät kuin pesimäympäristö: talven ankaruus talvehtimisalueilla, kevään lämpötila ja poikueaikaiset olot. Mikä osuus on petojen saalistuksella ja lokkien Mikä osuus on petojen saalistuksella ja lokkien puolustusjärjestelmällä?

23 Muutosten syitä Vesilinnuston muutosten mahdollisia syitä ovat monet pesimisympäristöstä riippumattomat tekijät. Yhteys järvillä tapahtuneisiin muutoksiin ovat ilmeisiä ja vaikuttanevat linnustoon montaa kautta: - järven avovesialueen umpeenkasvu ja avoimien rantakosteikkojen umpeutuminen (kasvillisuuskehitys) - piisamin runsaudenvaihtelut ja vaikutus kasvillisuuteen ja ravintoeläimiin - järven lähialueen maankäyttö - vedenlaadun muutokset (mm. humus, ruskeavetisyys, ph), vaikutus kasvillisuuteen ja vesilintujen ravintoeläimistöön - kalaston muutokset, kalojen ja vesilintujen ravintokilpailu - lokkikolonioiden hupeneminen: suoja varislinnuilta ja pedoilta hik heikentynyt t - petojen, ensi sijassa minkin, vaikutus

24

Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle

Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle Hannu Pöysä Luonnonvarakeskus 1 Vesilintujen pesimäkantojen kehitys 1986-2015 valtakunnallisen seuranta-aineiston mukaan Rintala & Lehikoinen 2015,

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset

LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset RIISTASELVITYS OSANA JOKISUON TURVETUOTANTOALUEEN YVA-MENETTELYÄ Vapo Oy:n tarkoituksena on aloittaa turvetuotanto Kiuruveden Jokisuolla. Ensimmäisenä

Lisätiedot

VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA

VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA JOKAISELLA LINTULAJILLA ON OMA EKOLOGINEN LOKERONSA 11 14 15 16 12 1 2 13 17 3 4 5 6 7 8 9 10 1. sinisorsa, 2. töyhtöhyyppä, 3. rantasipi,

Lisätiedot

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 seurantojen tärkeimmät tulokset Hirvikannan koko ja vasatuotto 2010 Metsäpeurat 2011 Suurpetojen lukumäärä

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostus lintuvesien hoidossa? Lintu-kala-hankkeen* tuloksia ja johtopäätöksiä

Ravintoketjukunnostus lintuvesien hoidossa? Lintu-kala-hankkeen* tuloksia ja johtopäätöksiä Ravintoketjukunnostus lintuvesien hoidossa? Lintu-kala-hankkeen* tuloksia ja johtopäätöksiä Mustakurkku-uikku / Jukka Haapala Ilkka Sammalkorpi SYKE/VK Markku Mikkola-Roos SYKE/LK * YM 77 Sammalkorpi,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet kunnassa/kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Sihteeri Rahastonhoitaja

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 55/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat

Lisätiedot

Vesilinnut vuonna 2012

Vesilinnut vuonna 2012 Vesilinnut vuonna 2012 Runsaus ja poikastuotto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Luonnontieteellinen keskusmuseo käynnistivät vesilintujen laskennan vuonna 1986. Maastolaskennat on nyt tehty 27

Lisätiedot

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira)

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Kaikki lajit Kaikkiaan on havaittu 91 eri lajia. Eri vuosina lajeja on havaittu seuraavasti: 2014 2013 2012 2011

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) HIMANGAN METSÄTYSSEURA Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet : Himangan kunnassa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet

Lisätiedot

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi Vesilintulaskenta Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi 1 1.* Tausta ja tavoitteet Sisävesien pesimälinnuston seuranta Kaksi menetelmää: 1)Pistelaskenta kannanmuutosten

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2005

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2005 1 Riistantutkimuksen tiedote 202:1-7. Helsinki 16.8.2005 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2005 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime

Lisätiedot

Vesilintukannat ennallaan poikastuotto parempi kuin viime vuonna

Vesilintukannat ennallaan poikastuotto parempi kuin viime vuonna 1 Riistantutkimuksen tiedote 174:1-6. Helsinki, 10.8.2001. Vesilintukannat ennallaan poikastuotto parempi kuin viime vuonna Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskannassa

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

2. Talvikausi: arvokkaiksi koskikarakohteiksi nimetään virtavesiä, joissa tavataan talvisin kerrallaan vähintään 10 koskikaraa.

2. Talvikausi: arvokkaiksi koskikarakohteiksi nimetään virtavesiä, joissa tavataan talvisin kerrallaan vähintään 10 koskikaraa. LAPIN MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT LINTUJEN KERÄÄNTYMISALUEET Kohteiden valintakriteerit: Maakunnallisesti tärkeitä muuttolintujen levähdysalueita ovat kohteet, joissa tavataan säännöllisesti jossakin vaiheessa

Lisätiedot

PAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI

PAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI PAKKANEN Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Jos eläimellä on joku näistä korteista, eläin pelastuu: TALVIKARVA TALVIPESÄ PARVI SUOJAA LUMIPEITE ILVES Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU

Lisätiedot

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen Hakijan nimi (jos yksityishenkilö, oltava sama kuin yhteyshenkilö) Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 600, 601, 610 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro

Lisätiedot

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 600, 601, 610 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Soiden ennallistaminen ja jälkikäytön näkökulma -seminaari Helsinki 15.10.2013 Mikko Alhainen Erikoissuunnittelija Suomen riistakeskus Piirrokset:

Lisätiedot

FRESHABIT LIFE IP LINNUSTON LEPÄILIJÄLASKENNAT: ANSIONJÄRVI JA HATTELMALANJÄRVI (KANTA-HÄME) SEKÄ SAARIOISJÄRVI JA TYKÖLÄNJÄRVI (PIRKANMAA)

FRESHABIT LIFE IP LINNUSTON LEPÄILIJÄLASKENNAT: ANSIONJÄRVI JA HATTELMALANJÄRVI (KANTA-HÄME) SEKÄ SAARIOISJÄRVI JA TYKÖLÄNJÄRVI (PIRKANMAA) Vastaanottaja Vanajavesikeskus Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 7.6.2016 Viite 1510026214 FRESHABIT LIFE IP LINNUSTON LEPÄILIJÄLASKENNAT: ANSIONJÄRVI JA HATTELMALANJÄRVI (KANTA-HÄME) SEKÄ SAARIOISJÄRVI

Lisätiedot

Saaristomeren ympäristön tila. Haavaisten Vesiensuojeluyhdistys ry

Saaristomeren ympäristön tila. Haavaisten Vesiensuojeluyhdistys ry Saaristomeren ympäristön tila Haavaisten Vesiensuojeluyhdistys ry Saaristomeri Saaristomeri Saaristomerelle ovat ominaisia sokkeloisuus ja matalat vedet, ja merenlahdet työntyvät monin paikoin syvälle

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (6) Ympäristölautakunta Ypst/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (6) Ympäristölautakunta Ypst/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (6) 298 Vuosaaren satamahankkeen linnustonseuranta 2011 sekä vuosien 2001-2011 yhteenveto HEL 2011-000934 T 11 00 01 Päätös päätti merkitä tiedoksi raportin Vuosaaren

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) KAITURIN ERÄ RY. Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet Ruokolahden kunnassa/kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Sihteeri Rahastonhoitaja

Lisätiedot

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Riistalaskennat ja riistantutkimus Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista/riistavarat www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet/ www.rktl.fi/riista/suurpedot/ Suomen riistakeskus 2012 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi www.rktl.fi

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus Aleksi Lehikoinen, Luomus

Suomen lintujen uhanalaisuus Aleksi Lehikoinen, Luomus Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Aleksi Lehikoinen, Luomus aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Tehtävä YM: päivitys vuoden 2015 aikana, lintutyöryhmä vastaa Vastaava myös nisäkkäille Aiemmin luettelo laadittiin

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2015

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2015 Lietson Erä ry Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2015 Metsästysalue Kiteen kunnassa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Kari Havukainen Mika Heikkinen Kaija

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013 Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. - MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 6.. Johdanto Päijät-Hämeen maakuntaliitto tilasi Päijät-Hämeen lintutieteelliseltä

Lisätiedot

Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus

Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus VELHO-hanke & Pro Saaristomeri ohjelma Poistokalastuksen ja ravintoketjukunnostuksen koulutusiltapäivä Salo 31.8.2011 Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus Ilkka Sammalkorpi SYKE/Vesikeskus/Vesienhoitoyksikkö

Lisätiedot

9M031302 30.7.2004 MAA JA VESI OY

9M031302 30.7.2004 MAA JA VESI OY 30.7.2004 MAA JA VESI OY FM Sari Ylitulkkila FM Juha Parviainen SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...1 2 MAAPERÄ JA PINNANMUODOT...1 3 KASVILLISUUS...1 4 UHANALAISET JA HARVINAISET KASVILAJIT...2 5 ELÄIMISTÖ...3 6 ERITYISEN

Lisätiedot

Vesilintukannat ennallaan, mutta sinisorsalla kanta kasvuun ja poikastuotto erinomainen

Vesilintukannat ennallaan, mutta sinisorsalla kanta kasvuun ja poikastuotto erinomainen 1 Riistantutkimuksen tiedote 181:1-6. Helsinki 12.8.2002 Vesilintukannat ennallaan, mutta sinisorsalla kanta kasvuun ja poikastuotto erinomainen Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen

Lisätiedot

Poimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v. 2014 pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista

Poimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v. 2014 pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista 1 Poimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v. 2014 pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista Hannu Sarvanne Tein kuluneena keväänä ja kesänä pesimälinnuston seurantalaskentoja Vanhankaupunginlahdella

Lisätiedot

K O R K E I M M A L L E H A L L I N T O - O I K E U D E L L E

K O R K E I M M A L L E H A L L I N T O - O I K E U D E L L E K O R K E I M M A L L E H A L L I N T O - O I K E U D E L L E ASIA: Valitus Uudenmaan maakuntavaltuuston päätöksestä 20.3.2013 8 kohdalla (Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen hyväksyminen) sekä Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Life+ info ja työpaja 2014 Mikko Alhainen Erikoissuunnittelija Suomen riistakeskus Piirrokset: Jari Kostet, Tom Björklund, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen,

Lisätiedot

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Osa Vähäjärven länsipään pienestä naurulokkikoloniasta. Samalla kohdalla osmankäämikössä esiintyy myös viitasammakko. Kuva Pekka Rintamäki.

Lisätiedot

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue 29.10.2014 Teksti: Ari Aalto Kuvat: Markku Saarinen Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue Huom! Puhdistamoalueella liikkuminen on luvanvaraista. Vierailuja koskevista pelisäännöistä

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Puhelin Sähköposti Koordinaatit: P I Suomen riistakeskuksen

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta /2011 Valtioneuvoston asetus. metsästysasetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta /2011 Valtioneuvoston asetus. metsästysasetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2011 170/2011 Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Itäisen Etelä-Karjalan maakunnallisesti tärkeät lintualueet Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti MAALI-hankkeen raportti

Itäisen Etelä-Karjalan maakunnallisesti tärkeät lintualueet Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti MAALI-hankkeen raportti Itäisen Etelä-Karjalan maakunnallisesti tärkeät lintualueet Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti MAALI-hankkeen raportti 14.3.2014 Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry Anniina Kontiokorpi

Lisätiedot

MYLLYMAAN ERÄMIEHET Metsästysseura/seurue. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Pentti Haapahuhta.

MYLLYMAAN ERÄMIEHET Metsästysseura/seurue. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Pentti Haapahuhta. MYLLYMAAN ERÄMIEHET Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet Sastamalan ja Kiikoisten kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja

Lisätiedot

Vesilintukannat ennallaan poikastuotossa vaihtelua

Vesilintukannat ennallaan poikastuotossa vaihtelua 1 Riistantutkimuksen tiedote 188:1-7. Helsinki 10.8.2003 Vesilintukannat ennallaan poikastuotossa vaihtelua Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskannassa ei

Lisätiedot

KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja

KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja Marjut Mykrä Piirrokset: Susanna Alakarhu ja Henna Latvala Valokuvat: Katja Haukilehto, Unto Tapio, Susanna Alakarhu, Varpu Rajala ja

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan lintuvedet linnuston tila ja kunnostustarve lintuvesiensuojeluohjelman kohteilla. Harri Kontkanen

Pohjois-Karjalan lintuvedet linnuston tila ja kunnostustarve lintuvesiensuojeluohjelman kohteilla. Harri Kontkanen Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 4 2009 Pohjois-Karjalan lintuvedet linnuston tila ja kunnostustarve lintuvesiensuojeluohjelman kohteilla Harri Kontkanen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy RAAHEN KAUPUNKI ja RAAHEN SATAMA AITTALAHDEN JA SOMERONLAHDEN LINNUSTOSELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Aittalahden ja Someronlahden linnustoselvitys P12075 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti

Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 13.10.2013 1. JOHDANTO Lintuharrastusjärjestöjen valtakunnallinen kattojärjestö

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Pyhäjärven linnusto 2010. Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Rauno Yrjölä, Oskari Kekkonen, Antti Tanskanen, Peter Uppstu

Pyhäjärven linnusto 2010. Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Rauno Yrjölä, Oskari Kekkonen, Antti Tanskanen, Peter Uppstu Pyhäjärven linnusto 2010 Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto Rauno Yrjölä, Oskari Kekkonen, Antti Tanskanen, Peter Uppstu Pyhäjärven linnustoselvitys 2010 Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto Rauno

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2016 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2016 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Pyhä-Saukko ry Metsästysseura TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2016 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet Pelkosenniemen kunnassa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet

Lisätiedot

RIISTAPÄIVÄT 2008 Oulu 22. 23.1. Kooste Riistapäivien esitelmätiivistelmistä

RIISTAPÄIVÄT 2008 Oulu 22. 23.1. Kooste Riistapäivien esitelmätiivistelmistä RIISTAPÄIVÄT 2008 Oulu 22. 23.1. Kooste Riistapäivien esitelmätiivistelmistä 1 Riistatalouden kosteikkostrategia Madeleine Nyman, Maa- ja metsätalousministeriö Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmisteltavasta

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Piirrokset: Jari Kostet, Tom Björklund, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko

Lisätiedot

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA Sorsalintujen osa 1 tunnistaminen SYYSPUVUSSA Hämärässä metsästäminen vaatii erittäin kokeneen metsästäjän, jotta pystyisi tunnistamaan lajit pelkästään silhuetin perusteella. Mikä laji on kuvassa? Heinäsorsa

Lisätiedot

Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä

Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä Kesäkuun alussa Nuutilanlahden luoteisosassa on avovettä, mutta heinäkuussa vesialueet ovat

Lisätiedot

Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet

Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet 1. Alhonlahden alue 2. Aurejärvi 3. Hirvijärvi 4. Ilvesmäki-Läämännevanmetsä 5. Isoneva-Raitakulonneva 6. Korpijärven haka 7. Lymylampi 8.

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT 1990-1996

OULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT 1990-1996 OULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT 1990-1996 Oulun kaupunki Ympäristövirasto Julkaisu 5/1997 Kannen kuva: Naurulokkeja. Sami Timonen Painatus: Oulun kaupungin painatuskeskus - 1997 OULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT

Lisätiedot

Ahmasjärven Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma

Ahmasjärven Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 3 2009 Ahmasjärven Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma Marja Hyvärinen ja Sami Timonen POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 3 2009

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISESTI TÄRKEÄT LINTUALUEET

KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISESTI TÄRKEÄT LINTUALUEET KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISESTI TÄRKEÄT LINTUALUEET KESKI-SUOMEN LINTUTIETEELLINEN YHDISTYS 2013 Keski-Suomen maakunnallisesti tärkeät lintualueet Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. Marraskuu 2013

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. välisen kiinteän yhteyden ja tuulipuiston ympäristöselvitykset. syysmuuton selvitys 2009.

Suomen Luontotieto Oy. välisen kiinteän yhteyden ja tuulipuiston ympäristöselvitykset. syysmuuton selvitys 2009. Oulunsalon- Hailuodon välisen kiinteän yhteyden ja tuulipuiston ympäristöselvitykset. syysmuuton selvitys 2009. Karikukko kuuluu alueen läpimuuttavaan lajistoon Suomen Luontotieto Oy 46/2009 Jyrki Oja,

Lisätiedot

T e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o

T e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o KEIDAS Luontonäyttely T e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o 1 Luontomuseo KEIDAS Tehtävät 7-9 luokille, Laatinut Hannu Tuomisto lyhyt versio nimi: Opettaja: jos tulostat luokallesi

Lisätiedot

Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä. Esko Gustafsson, Kim Kuntze

Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä. Esko Gustafsson, Kim Kuntze Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä Esko Gustafsson, Kim Kuntze 1. Kaksi artikkelia TLY:n juhlavuonna 2. 1. Kannanarviot Noin 75 tarpeeksi yleistä lajia: vakiolinjat Tarpeeksi

Lisätiedot

Kauniaisten linnustoselvitys 2005

Kauniaisten linnustoselvitys 2005 Kauniaisten linnustoselvitys 2005 1 Tapio Solonen Luontotutkimus Solonen Oy Helsinki 2005 1. Johdanto Kauniaisten kaupunki tilasi 6.5.2005 Luontotutkimus Solonen Oy:ltä linnustoselvityksen Kauniaisissa

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Metsästys ja riistanhoito saaristossa

Metsästys ja riistanhoito saaristossa Metsästys ja riistanhoito saaristossa KALVOSARJA 4 Haapana kuuluu metsästettäviin riistalajeihin. Metsästykseen kuuluu lajintunnistaminen. Sorsilla eri lajien naaraat muistuttavat usein toisiaan. Lisäksi

Lisätiedot

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Riistalaskennat ja riistantutkimus Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet www.rktl.fi/riista/suurpedot/ www.riistakolmiot.fi/ Suomen riistakeskus 2014 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi

Lisätiedot

KHLY - KEKKILÄ- METSÄSTÄJÄLIITTO

KHLY - KEKKILÄ- METSÄSTÄJÄLIITTO KHLY - KEKKILÄ- METSÄSTÄJÄLIITTO Yhteistyötä Riihimäen Sammalistonsuolla 14.11.2015, Hotelli Cumulus, Tampere 4.12.2015 Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry 2 HANKKEEN ALKU 1. Kekkilä kutsui marraskuussa

Lisätiedot

Turun Ruissalon öljyvahinkoalueen Iinnoston seurantalaskennat vuonna 2002 ja 2003

Turun Ruissalon öljyvahinkoalueen Iinnoston seurantalaskennat vuonna 2002 ja 2003 Turun Ruissalon öljyvahinkoalueen Iinnoston seurantalaskennat j 1 Tur~~ kaupunki YMPARISTONSUOJELUTOIMISTO 2003 Tur~!l kaupunki YMPARISTONSUOJELUTOIMISTO 2003 Turun Ruissalon öljyvahinkoalueen linnuston

Lisätiedot

Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset

Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset Liitteessä käytettyjen lyhenteiden selitykset: VU=vaarantunut, RT=alueellisesti uhanalainen NT=silmälläpidetävä,

Lisätiedot

Laskenta-aineistojen käyttö ympäristöhallinnon suojelutyössä

Laskenta-aineistojen käyttö ympäristöhallinnon suojelutyössä Laskenta-aineistojen käyttö ympäristöhallinnon suojelutyössä Markku Mikkola- Roos Kuva: Antti Below Kuva: Markus Varesvuo 1 Missä käytetään? Lintudirektiivin ja meristrategiadirektiivin toimeenpano Natura

Lisätiedot

MAAKA 2012-2013 Maakunnan kartoittaminen. VÄLIRAPORTTI (2006 -) 2012 Ilkka Sahi 22.2.2013

MAAKA 2012-2013 Maakunnan kartoittaminen. VÄLIRAPORTTI (2006 -) 2012 Ilkka Sahi 22.2.2013 MAAKA 2012-2013 Maakunnan kartoittaminen VÄLIRAPORTTI (2006 -) 2012 Ilkka Sahi 22.2.2013 ESITYKSEN TEEMAT MAAKAn motiivit ja siihen osallistuminen Mitä 2012 saatiin aikaan ja mitä jäi kesken Kuinka 2013

Lisätiedot

Linnut. vuosikirja 2012 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Linnut. vuosikirja 2012 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Linnut vuosikirja 212 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO 94 LINNUT-VUOSIKIRJA 212 LINNUSTONSEURANTA Suomen sisävesien vesilintujen kannanvaihtelut 1986 212 Aleksi Lehikoinen, Hannu Pöysä, Jukka Rintala &

Lisätiedot

Järvilinnut matkailun myötätuulessa

Järvilinnut matkailun myötätuulessa Järvilinnut matkailun myötätuulessa Linnustoraportti Puruvesi Järvilinnut matkailun myötätuulessa, jatkohanke Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry LINNUSTORAPORTTI, PURUVESI JOHDANTO Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetuksella perustettavat YLI 100 HEHTAARIN KOKOISET LUONNONSUOJELUALUEET (LSA)

Valtioneuvoston asetuksella perustettavat YLI 100 HEHTAARIN KOKOISET LUONNONSUOJELUALUEET (LSA) Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry PL 3000 90014 Oulun yliopisto Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry PL 326 90101 Oulu pohjois-pohjanmaa@sll.fi Metsähallitus / luontopalvelut Ari Meriruoko

Lisätiedot

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun

Lisätiedot

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat. v

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat. v Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013 Timo Metsänen Johdanto Artjärven kirkonkylän tärkeä lintualue on järvien, rantaniittyjen, kosteikkojen ja tulvapeltojen muodostama kokonaisuus

Lisätiedot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset

Lisätiedot

Luonnonsuojelulain 49 :n poikkeuslupakäytännöt Ville Vasko

Luonnonsuojelulain 49 :n poikkeuslupakäytännöt Ville Vasko Luonnonsuojelulain 49 :n poikkeuslupakäytännöt Ville Vasko Kuvat: Voitto Pulkkinen, Patrik Byholm, Vesa Hyyryläinen 22.12.2016 VARELY:lle keskitetyt poikkeusluvat Aiemmin kukin ELY käsitellyt omalla alueellaan

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

Liperin kirkonkylän osayleiskaava

Liperin kirkonkylän osayleiskaava LIPERIN KUNTA Liperin kirkonkylän osayleiskaava Liite 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20902 maisemaselvitys, luonnos I (II) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 1.1 Yleiskuva ja sijainti...

Lisätiedot

Vesiluonto ja ennallistaminen

Vesiluonto ja ennallistaminen Vesiluonto ja ennallistaminen Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen on saatu EU:n Life-Luonto -rahoitustukea Humuspitoiset järvet ja lammet, karut kirkasvetiset

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara

Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara Kunta Hyrynsalmi Kunnan osa alue Kytömäki, Väisälä Alueen sijainti Alue sijaitsee noin 15 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta luoteeseen Ukkohallan matkailukeskuksen pohjoispuolella.

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010

Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010 Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010 Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys - 24.2.2011 Ilpo Mannerkoski Suomen ympäristökeskus Uhanalaisuuden arviointi Arvioidaan lajien todennäköisyyttä hävitä

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

Läntisen Etelä-Karjalan maakunnallisesti tärkeät lintualueet Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale ja Taipalsaari MAALI-hankkeen raportti

Läntisen Etelä-Karjalan maakunnallisesti tärkeät lintualueet Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale ja Taipalsaari MAALI-hankkeen raportti Läntisen Etelä-Karjalan maakunnallisesti tärkeät lintualueet Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale ja Taipalsaari MAALI-hankkeen raportti 14.3.2014 Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry Anniina

Lisätiedot

Tampereen Iidesjärven linnustoselvitys 2011

Tampereen Iidesjärven linnustoselvitys 2011 Tampereen Iidesjärven linnustoselvitys Iidesrantaa Nekalan puolelta kuvattuna. Kuva Pekka Rintamäki Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen/ Ympäristönsuojeluyksikkö Pirkanmaan lintutieteellinen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET Vesistöt 40. Ahtialanjärvi Pinta-ala: 158,4 ha Kylä: Ahtiala Omistaja: Yhteinen vesialue (osakaskunnat) Status: Natura 2000 -alue, Luonnonsuojelualue LSL, Lintujensuojelu ohjelman kohde, Arvokas luontokohde

Lisätiedot

MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE

MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE VANTAAN LUON- NONHELMEKSI Vielä ajanlaskun alun aikoihin Vantaanjoki laski mereen nykyisen Mätäojan kautta. Sitä perua ovat esihistoriallisen ajan merkit asutuksesta Mätäojanlaaksossa

Lisätiedot

Lataa Suomen uhanalaiset kasvit. Lataa

Lataa Suomen uhanalaiset kasvit. Lataa Lataa Suomen uhanalaiset kasvit Lataa ISBN: 9789513165932 Sivumäärä: 384 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.77 Mb Maailman luonnon köyhtyminen jatkuu, eikä Suomenkaan luonto ole tältä kehitykseltä turvassa.

Lisätiedot

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä Vesiensuojelua ja elinympäristöjä kuva: Veli-Matti Pekkarinen Suomen riistakeskus www.riista.fi 1 Riistanhoito merkittävä motiivi maa- ja metsätalousympäristön luonnonhoidossa Metsäkanalinnuille - Poikasympäristöjä

Lisätiedot

Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT

Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT Oulu 26.1.2011 Mikko Alhainen Projektipäällikkö, Kotiseutukosteikko Life Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, Tom Björklund ja MKJ 24.01.2011

Lisätiedot

Hattelmalanjärven hoito- ja käyttösuunnitelma

Hattelmalanjärven hoito- ja käyttösuunnitelma Hattelmalanjärven hoito- ja käyttösuunnitelma Rauno Yrjölä & Teppo Häyhä Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 9 2007 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi NAPA-projekti Lähdeviite: Yrjölä

Lisätiedot